Laulukilpailuista ja tuomareiden arvostelukyvyttömyydestä!

mielenkiinnosta, asiaa puhut näihin samoihin ajatuksiin minäkin päädyin siellä kun olin mielenkiinnosta katsomassa ja kuuntelemassa.

Laila ja Olavi laulukilpailun paras laulaja oli säestävän orkesterin oma miessolisti.
Mutta sellainen ikävä seikka orkesterin laitteissa oli, ettei kilpailijoiden käytössä olleet mikit toimineet kunnolla. Vain huutajien laulut kuuluivat paremmin, joten pistäkääpä pojat mikkinne kuntoon! Vai oliko tarkoitus kenties näin, sekin on tullut useammankin paikalla olleen mieleen tapahtumia seuratessa, sillä ongelma ei ollut vain tuon kilpailun kohdalla?

Kilpailun tuomareiden kehoitukset heittäytyä esitykseen mukaan, oli ajankohtana liian myöhäinen. Luulisi ammattilaisena itseään pitävien tuomareidenkin ymmärtävän, ettei se heittäytyminen onnistu monelta aivan noin vain. Sisäistämiseen tarvitaan paljon enemmän aikaa. Siksi tuli pahoja ja luonnottomia ylilyöntejä kilpailijoilta. Pidän noita surullisen näköisiä suorituksia tuomareitten virheenä, joka ei heidän puoleltaan mitenkään ollut ainoa moka.

Ehdotan,. ettei enää järjestetä Laila ja Olavi kilpailua lainkaan. Järjestäjillä ei ole tarkoitustakaan etsiä tähtiä tai hyviä laulajia, vaan todelliset motiivit ovat aivan muualla.
Jos joku julkkis joskus on ehdottanut jotain tällaista, en pidä asiaa mitenkään erityisen viisaana. Sen avulla pyritään ajamaan järjestäjien etuja, mainostamalla muka tasokkaasta ja arvokkaasta kilpailusta, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa.

Laila ja Olavi kääntyisivät haudassaan, jos he näkisivät tai kuulisivat, kuinka heidän laulamiaan lauluja rääkätään ja tallataan. Ja myös motiivit voisivat kauhistuttaa heitä.
Mitä siihen tulee, toista Lailaa tai Olavia ei yleisö edes kaipaa. Kukaan ei voi olla juuri kuten he, eikä sitä edes tahdotakkaan. Hyviä laulajia on paljon, mutta heidän ei tarvitse, eikä pidä olla kenenkään entisen, tai kuten tässä tapauksessa, edesmenneitten julkkisten kaltaisia.

Ei kannata mennä asetettuun ansaan, hyvä laulajat!

Kyseisessä kilpailussa ei todellakaan ollut tarkoitus etsiä uusia hyviä laulajia, vaan uusia maksajia seuraavaa kilpailua silmällä pitäen.
Mitään turhempaa kilpailua en ole eläissäni nähnyt, kuin tämä Laila ja Olavi kilpailu.

Kummastusta herätti myös se, etteivät laulajat saaneet laulaa sävellajissa, joka olisi sopinut heille itselleen parhaiten.
Mitä ihmettä tuo nyt on? Eivät kaikki laulajamme voi laulaa juuri siinä sävellajissa kuin edesmenneet taiteilijamme. Mutta se ei tarkoita, etteivätkö he silti olisi hyviä laulajia juuri siinä sävellajissa, joka laulajille itselleen parhaiten sopii. Onko kysymys orkesterin taitamattomuudesta, vai halutaanko sillä perusteella eliminoida tuomareille ja järjestäjille liian uhkaavat, itsetuntoa kolauttavat laulajat pois, tai sellaiset laulajat, joilla todella olisi menestymisen mahdollisuuksia? Silloinhan joka vuosi järjestettävät kilpailut toisivat velvoitteita kilpailun järjestäjille, ja sehän nyt ei ole tämän kilpailun tarkoitus lainkaan. Asia tuli harvinaisen selväksi tapahtumien kulkua seuratessa.

Sauli Lehtosen jälkeen ei ole tullut kunnon äänen omaavia laulajia.

Kyllä Sauli Lehtosenkin jälkeen on tullut hyviä laulajia, mutta heitä ei päästetä esille ainakaan kilpailujen kautta. Taso ei saa nousta liian korkeaksi ja jokainen voi miettiä, mistä syystä?

Tangolaulukilpailuissa todellakin hienostellaan liikaa korusoitolla, joka ei ole yleensä ihmisten mieleen, kuten joku jo jossain linkissä aikaisemmin kirjoitteli. Sävellykset myös ovat nykyisin teennäistä soopaa. Mm. Unto Monosen kaltaisia säveltäjiä ei enää kuule eikä näe missään. Ja hiukankin paremmat sävellykset menettävät iskevyytensä ja tangon mukaansa tempaavan musiikin sillä soittotavalla, jota nykyisin hienostelulla tavoitellaan.
Tango pitää soittaa iskevällä, hyvällä tempolla. Ei tuollainen nykyisen kaltainen hömpötys ole mistään kotoisin.

Laila ja Olavi huutolaulukilpailu tosiaankin olisi lopetettava kokonaan. Tai Olavi Virta -kilpailu, kuten aikaisemmin oli ennen tätä nykyistä kömmähdystä.
Totuus tosiaan on, ettei tällaisilla ole mitään muuta merkitystä, kuin lypsää rahaa hyväuskoisilta laulajilta.

Muistakaa laulajat!
Tuomareiden edessä kuuluu olla nöyristelevä, sillä putoat pois myös silloin, jos itsetuntosi on paikallaan ja tietämyksesi musiikin alueella melkoisen kattava.

Tuomareiden tulee saada tuntea, kuinka he alentuvasti ojentavat alhaista, heille mitätöntä laulajaa muka enemmällä tietämyksellään, vaikka kysymys on vain heidän omasta mielipiteestään, joka useinkin kohdistuu henkilökohtaiseen kemiaan.

On nähty myös laulukiklpailuja, joissa tuomarit ovat otettuja heihin kohdistuneesta flirttailusta. Mitä tuollainen kertoo tuomareista? Se kertoo heikosta itsetunnosta, jota on vahvistettava edellä mainituilla seikoilla. Tuomareihin puree siis nöyristely, alamaisuuden osoittaminen sekä flirttailu. Eikö todellakaan enää haeta hyviä laulajia? Vastaus on! Ei!

Parhaat laulajat ovat aivan jossain muualla kuin laulukilpailuissa. Samoin on missikisoissa. Kauneimmat tytöt löytyvät aivan jostain muualta, kuin edellä mainituista kisoista.

Ehdotan, ettei enää pidetä laulukilpailuja lainkaan, vaan tapahtumia, joissa laulajat voivat laulaa julkisesti ilman kilpailua. Näitä tapahtumia voisi järjestää useilla paikkakunnilla läpi Suomen. Osallistumismaksu korvaisi järjestäjille aiheutuneet kustannukset. Näissä tapahtumissa tulisi kuitenkin olla ennalta määrätyt laulut, ettei kappaleista muodostuisi mahdotonta sekametelisoppaa. Näin ihmiset voisi iloita laulamisesta ja yrittää silti parastaan. Ja voisihan olla niinkin, että kaikessa hiljaisuudessa, järjestäjät voisivat ottaa yhteyttä hyviin laulajiin, joilla kenties on menestymisen mahdollisuus. Näin ei loukattaisi ketään.

Tätä ideaa voisi kehitellä toimivaksi, sillä se antaisi tilaisuuden laulaa orkesterin säestyksellä, joka on aivan jotain muuta, kuin laulaa karaokea jossain baarissa.

Minäkin olin mielenkiinnosta lähtenyt seuraamaan kyseistä Laila ja Olavi kilpailua, täytyy sanoa että kaksi päivää kilpailuja seuranneena olin yllättynyt tuomareiden valinnoista! Myös ihmetytti, miksi oli yleisöäänestys, jollei sen kolmella parhaalla ole mahdollisuutta jatkoon... luulisi yleisöäänestyksen vaikuttavan siihen, varsinkin kun kaikki kolme olivat eri sarjoista, 1 seniorisarjan mieslaulaja, 2 yleissarjan naislaulaja ja 3 yleissarjan mieslaulaja, eli yleisön mielestä omien sarjojensa parhaat! No, kaikesta huolimatta toivottavasti heille jäi mukava muisto yleisön arvostuksesta, Yleisöhän loppuen lopuksi tietää parhaiten!!

Ikävä kyllä, jos seuraa kansan valintoja kilpailuissa, niin siinä kiinnitetään enemmän huomiota aivan muihin seikkoihin, kuin laulajan musikaalisuuteen ja kyvykkyyteen. Kansa ei yleensä kuuntele harjaantuneella korvalla, vaan enemmänkin silmillään. Tai sitten on kysymyksessä sankka tuttujen ja kavereiden kannatusjoukko, joten ei oikein voi luottaa kansankaan makuun.

Mutta tuomariston olisi silti syytä ymmärtää kansan makua tai mieltymyksiä siinä suhteessa, ettei samat seikat pure kansaan kuin tuomaristoon. Suurin osa kansasta ei välttämättä pidä liian itsevarmasta laulajasta ja siksi monesti kiltin ja aran tuntuiset laulajat ovat yleisön suosiossa juuri kilpailun aikana, olipa kyseisellä henkilöllä kykyä laulajaksi tai ei.

Vaikea juttu, sillä hyvältä laulajalta, jolla on mahdollisuus kansan suosioon, vaaditaan paljon nöyryyttä, mutta kuitenkin vahvaa itsetuntoa, joka ei saa näkyä liikaa päällepäin. Laulajan, jolla on hyvä ja lämmin sydän ja myös syvempää otetta lauluihinsa, on erittäin vaikea pärjätä tässä niin mahdottoman koviin arvoihin luottavassa maailmassa. Olla yhtä aikaa herkkä ja kova, ei ole kovinkaan helppo yhdistelmä.

Äskettäin juuri kuuntelin erään kilpailun voittajaa, jota en halua mainita nimeltä, ettei tulisi pahaa mieltä. Hämmästelin, kuinka heikolla äänivarustuksella voi kilpailun voittaa. Ammattilaisen korvalla eroitin helposti heikot kohdat ja itse en olisi valinnut häntä voittajaksi koskaan. Tuli taas kerran mieleeni, ettei hyviä laulajia todellakaan haluta oikeasti valita? Kilpailun voittaja ei läheskään joka kerta ole juuri se paras laulaja, olipa alan koulutusta saanut tai ei.

Kilpailuja seuranneena olen hämmästellyt niin tuomariston kuin yleisönkin valintoja. Parhaat yleensä putoavat pois aina heti kättelyssä.

Kalikka on kolahtanut, koska edellinen kommentti on poistettu. Totuuttako pitää salata näin?
Totuus on, ettei kilpailujen tuomaristo ole yleensä pätevää. Olen seurannut kilpailuja, joissa tuomaristo koostuu henkilöistä, joiden musiikilliset tai äänelliset kyvyt eivät ole mitenkään merkittäviä, puhumattakaan siitä, ettei sävelpuhtaus saata olla heillä edes paikallaan. Kuinka sellainen tuomaristo voi olla toisten arvostelijoina, kun ei omatkaan kyvyt riitä kummoisiin suorituksiin?

Eli! Nämä kilpailut eivät ole tarkoitettu lainkaan uusien hyvien laulajien löytämiseksi, vaan viihteeksi ja harrastukseksi niiden kohdalle, joilla ei muuten ole mahdollisuutta laulaa julkisesti. Tuomaristo ei näin ollen voi mitenkään sallia tasokkaiden laulajien esille tuloa, siksi heidät saatetaan karsia jo aivan alussa pois kuvioista. Maksajat katoaisivat, jos tason annettaisiin nousta.
Te, joilla on todellisia kykyjä, välttäkää laulukilpailuja! Niissä pärjää vain keskiverrot, tai jopa sen alapuolellakin olevat laulajat

Ettei asia unohtuisi! Nosto!

Täällä onkin melko pitkä keskustelu aiheesta..itse olin myös semifinaalissa laulamassa, ja ihmetytti tuomariston valinnat, hyviä laulajia jäi monta finaalin ulkopuolelle. Tuntui, että itsellänikin olisi pitänyt olla muutamakymmen lisää ikään sekä vähemmän persoonallinen ääni Lailan lauluihin..:( Harmitti kyllä kovasti, kun panostin kisaan harjoittelemalla kamalasti Lailan kappaleita sekä hommaamalla 50-luvun vaatteet. Noh kokemuksena ihan kiva, ja vaikka rahastusta tuntui kisa osittain olevankin, oli mahtavaa päästä laulamaan ensimmäisen kerran kunnon bändin kanssa. Oli myös kiva saada tuomarilta rakentavaa palautetta. Ehkäpä ens vuonna uudelleen..

Turhaa mennä turhiin kilpailuihin. En menisi uudelleen, sillä kilpailun tarkoitus ei todellakaan ole löytää hyviä laulajia. Miksi olla mukana maksamassa kilpailuja, joista ei ole todellisuudessa mitään hyötyä?

Minäkin olin kilpailussa mukana, enkä todellakaan ole eilisenteerenpoika musiikin tiedoissa, taidoissa ja ymmärtämisessä. Hyvin alalle koulutettuna kuulen erittäin tarkasti pienetkin virheet ja voisin olla arvotelemassa jokaista laulajaa ja tuomaristoakin, mitä virheitä heidän laulustaan ja esityksestään löytyy. Valinnat olivat täysin perusteettomia aivan muutamaa laulajaa lukuunottamatta.
Erityisesti seniorien kohdalla olisin itse tehnyt valinnat aivan toisin. Mutta jatkoon valitaan ehdottomasti laulajat, joilla ei koskaan tulisi olemaankaan menestymisen mahdollisuuksia. Tarkoitus on vain bisneksen pyörittäminen, josta on etua niin järjestäjille kuin paikoille, joissa kilpailut pidetään.

Orkesterista olen myös sitä mieltä, ettei se ollut paras mahdollinen. Paljon parempia orkestereita löytyy pilvin pimein.

Turha ja valheellinen koko kilpailu. Erittäin paljon minua hämmästytti järjestäjien suhtautuminen. Muutamilla oli erittäin epäkohtelias tapa puhutella ja osoittaa mieltään, kateus motiivina.

Minulle kerrottiin, kuinka hauskaa noissa kilpailussa on? Ei pitänyt paikkaansa! Jokaisella, järjestäjiä myöten oli suupielet alaspäin ja naamat rutussa. Olipa hauskaa. Huumorista tai yhteishengestä ei ollut jälkeäkään, minkä nyt juontaja yritti vääntää jotain sen tapaista, mutta päästeli sammakoita suustaan joidenkin kilpailijoiden kohdalla.

Olipa ala-arvoiset kilpailut!

Mahtavaa, täyttä asiaa kannattaa lukea !

Olihan se melkoisen epämiellyttävä kokemus, tuo Laila -ja Olavikilpailu. Ensin harjoittelua koko kevät ja kesä lauluja, jotka eivät todellisuudessa olleet edes mistään kotoisin. Sitten outo vaatimus, kuinka on pukeuduttava 50-luvun vaatteisiin. Niitä hankkiessa kului aikaa ja rahaa aivan turhaan, eikä paikan päällä ollut mikään edes hauskaa. Ei valituksi tuleminen olisi ollut mitenkään pääasia, jos tuon kyseenalaisen kilpailun järjestäjät ja tuomarit olisivat edes olleet ammattitaitoisia ja kypsiä tehtäväänsä.

Koko kesä meni täysin pilalle moisen ala-arvoisen kilpailun vuoksi. Meni aikaa ja rahaa. Kaduttaa, että lankesin moiseen hullutukseen.
En enää koskaan kuluta aikaani ja rahaani noin mitättömään tapahtumaan.

Ei pelkkä lauluääni ratkaise kaikkea vaan esiintyminen myös.
Siksi esim Tangokuninkaamme on Tangokuninkaamme.
Aurinkoinen tangokuninkaamme, jaksaa aina hymyillä.
Eikä laulutaidoissa jäänyt paljoa jälkeen muutamalle muulle.

Ei niin, mutta ei tangokuningaskilpailussa pois pudonneidenkaan esiintymisessä ollut mitään vikaa. Päinvastoin! Tuo edellinen oli ilmeisesti puolustuspuhe valinnoille, mutta kulissien takaista totuutta se ei muuta miksikään.

Ja pitää muistaa, kuinka voittajan on aina helppo hymyillä aurinkoisesti.
Todennäköisesti aurinkoinen hymy olisi ilmestynyt toistenkin kilpailijoiden kasvoille, jos kruunu olisi painettu kutreille.

Tämän ketjun tarkoitus onkin kai kertoa, kuinka hullua touhua nuo kilpailut yleensäkin ovat ja maksajina osallistujat. Siksi kenekään ei pitäisi alistua arvosteltaviksi moisissa paikoissa.
Tarpeeksi vahva itsetunto ei kaipaa kenenkään arvostelemista omista taidoistaan. Halutessaan ja jos kyvyt ja tahtoa löytyy, pääsee muutakin tietä eteenpäin. Miksi siihen tarvittaisiin arvostelevia tuomareita, joiden omatkaan kyvyt eivät riitä arvioimaan toisia. On vain mielipiteitä, joilla ei oikeastaan ole mitään merkitystä.
Hullua kuvitellakaan, että jollain on oikeus ilkeillä ja olla muka osaavampi tuomarin kyseenalaisella pallilla istuessaan.

Eikö laulamisen pitäisi olla ilo ja kaikkien oikeus jotka laulaa tahtovat?

Unohdin mainita, kuinka laulajan on aina hymyiltävä ja nöyristeltävä ennenkaikkea tuomareiden edessä. Ei voi edes olla oma itsensä ja näyttää ulospäin, vaikka kuinka tekisi mieli kertoa oma mieipiteensä. Putoat välittömästi, jos olet oma itsesi, tasa-arvosta puhumattakaan.
Eli nöyristelyä kehiin tuomareiden edessä, niin pärjäät vaikka huonommillakin avuilla ja kyvyillä!

Niin! Ja Laulajalla pitää olla ehdottomasti aikaisempi, korkeamman koulutuksen tuoma ammatti, joka ei saa olla tavallisen työläisen ammatti. Kyllä niillä avuilla voitto heltiää!
Tuomarit mollatessaan laulajia kertovat omalla käytöksellään oman itsensä pienestä mielestä. Kovin vähäpätöisillä avuilla istutaan tuomareiden pallilla.

Kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta mitätöidä tai vähätellä toista ihmistä julkisesti, kuten laulukilpailuissa katsotaan oikeutetuksi.!Totuus tuomareiden mielivaltaisesta tuomaroinnista tulkoon esille!

Samaa mieltä teidän kanssanne mikäli tämä asia pitää oikeasti paikkaansa.
En voi kommentoida enempää mutta ei nuo kaksi parasta ollut huonoja kuitenkaan.

Uusimmassa Laila ja Olavi-finaalissa ihmetytti kannustusjoukkoja eniten sääntöjen muutos kesken kisan. Voittoon piti huomioida perjantain ja lauantain tulokset, mutta vain lauantai ratkaisi yllättäen kisan voittajat. Sääntömuutoksia saa tehdä pakottavista syistä ja ne kilpailijoille selventäen, jos tapahtuu sairastumisia yms kesken tuomaroinnin, mutta ei ole reilua tehdä niitä ilman kerrottua syytä. Yksi tuomareista oli lisäksi jo valmiiksi kytköksissä yhdelle voittajista säveltäjän ja sanoittajan roolissa. Harmittaa näin sivustaseuraajana, kun reiluna ja hyvänä pidetty kilpailu osoittautuukin samanlaiseksi kuin muutkin. Finaalin taso yleisessä sarjassa oli kova!

Eipä ole yllätys tälläinen menettely, sillä kesän semifinaalissa kuin nyt finaalissakin samat kujeet. Tosiaan tuolla aikaisemmin kesk. on asiasta ollut kirjoituksia, ne ovat asiaa-kannattaa lukea.
Onhan muitakin "ns tulossa laulukilpailuja näin syksyllä myös loppufinaalit"- joissa pilee ja ilmenee samat asiat, kuin otsikossa mainittu täällä edellä on jo kerrottu.
Hyvä asia että näitä otetaan esille.

Epäterveet laulukikilpailut, jotka ei todellisuudessa johda mihinkään muuhun kuin rahakukkaron laihtumiseen, pitäisi kieltää lailla!
Oman, täysin maksuttoman laulupiirin perustaminen kaikille lauajille, on erinomainen ajatus. Kai laulajien joukosta löytyy soittajiakin säestäjiksi useammaltakin paikkakunnalta. Näin kaikki pääsisivät laulamaan säestyksen kanssa, eikä ketään loukattaisi sairaalla kilpailulla.
Tosin karaokessa ihmiset voi laulaa myös, mutta itse en pidä pimeistä, ahtaan tuntuisista karaokepaikoista.

Iloa kehiin ja perustamaan ilmaisia laulupiirejä! Jätetään epäilyttävät laulukilpailut omaan arvoonsa!
Laulu, joka on hyvin terapeuttista, kuuluu jokaiselle joka haluaa laulaa! Siihen ei tarvita arvostelukyvyttömiä tuomareita järjestäjineen päättämään, kuka muka on hyvä laulaja. Mielipide on VAIN heidän, ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa!

Totta puhut!

Laila ja Olavi laulukilpailu on mielestäni ollut kaiken kaikkiaan hyvä kokemus, vaikka en finaaliin päässytkään. Toivoisin itsekritiikkiä muiltakin kommentteihin. Minä ainakin sain tarpeellista palautetta laulustani kilpailun tuomarilta, kiitos siitä. Valinnoista en lähde kiistelemään. Toivon menestysä finaaliin päässeille.

Jos ei ole mitään todella parempaa tekemistä, niin voihan sitä aikaansa tuhlata johonkin niinkin mitättömään kuin laulukilpailuihin. Siitä vaan, jos tyhjästä jotain itselleen saa!
En osallistunut kilpailuihin, mutta sääliksi käy retkuun menijät.

Eipä ole kauheasti kehuja saanut tämä kilpailu. Onko meininki vielä sama, kannattaako osallistua? Tuleeko kalliiksi?