Sain diagnoosiksi narsistisen persoonallisuuden?

Tuttuja haukkumanimiä viime avoliitostani, jos tuota viimeistä ei lasketa...
Eron jälkeen kaivoin kaiken tiedon narsismista, että voisin leimata eksäni sellaiseksi...Ikävä kyllä muut olivat sitä mieltä, että minä olen se syypää.
Suhteeseen vaaditaan aina kaksi, mutta se, jonka käytös pistää enemmän silmään saa sen syyllisen-leiman otsaansa. Niinhän se menee...Epäreilua ehkä, mutta elämä on.

Olet kuitenkin siinä onnekkaassa asemassa, että sinulla on diagnoosi, mikä on siellä tavallaan antamassa suuntaa...Et ole aivan eksyksissä miettimässä, mikä iski. Siis mikäli vain olet valmis tarkastelemaan omaa osuuttasi. Vaikka et olisikaan mielestäsi narsisti, omien toimien miettiminen voi estää samanlaisen katastrofin toistumisen tulevaisuudessa.

Masennus on siitä positiivinen juttu, että se auttaa katselemaan elämää monelta eri suunnalta ja vanha psykiatrisi tuskin katoaa mihinkään, jos haluat käydä hänen ( tai jonkun toisen ) luona vielä juttelemassa. Toki se on vaan JOS, itse varmasti tilanteesi ja olosi parhaiten tiedät.
Mutta jos valintana on elämänhalun loppuminen/riski tehdä itselleen jotain, tai puhuminen v-mäiselle psykiatrille, itse valitsin jälkimmäisen ( hammasta purren, mutta valitsisin kuitenkin ) Mitä menetettävääkään sinulla on?

"Vaimoilleni en ole ikinä halunnut tehdä pahaa", "myönnän lyöneeni ex-vaimoani, mutta vain koska hän aloitti"...

Just joo. On niin tuttua selitystä.

No ratkaisevaahan on se mitä sinä teet, mitä sinä sanot ja miten esität itsesi muille. Narsisti diagnoosi tulee jos käyttäytyy kriteerien mukaan jotka oikeuttaa diagnoosiin ja voin sanoa, että narsisti itse ei pysty käyttäytymistään näkemään. Niissä menee kuviteltu ja todellisuus sekaisin ja pahasti.

9+2 kirjoitti:

"Vaimoilleni en ole ikinä halunnut tehdä pahaa", "myönnän lyöneeni ex-vaimoani, mutta vain koska hän aloitti"...

Just joo. On niin tuttua selitystä.

Kummallista kun varastetaan,valehdellaan,petetään,lyödään...Ja kaikki tapahtuu vahingossa.Tietenkin.Herakles,ole mies ja kanna vastuu teoistasi.

Sellainen vain tässä tuli mieleen, että luojan kiitos, en oo sun muijas.

Tämä kertoo sinusta aika paljon: "Tosin ei hän siellä' tule pärjäämään,minulla on vielä joitain uskollisia ystäviä puolellani,ja he ovat tarvittaessa valmiita todistamaan entistäni vastaan.Outoa on se,että lasten annetaan kasvaa heikkomielisen,vaikeista itsetunto-ongelmista ja masennuksesta kärsivän äidin huoltamana".

Tekee tietenkin. Itsestään ei saisi olla turhan tietoinen. Jos arvelet olevasi hyvä jossakin, kannattaa seuraavalla kerralla luetella päälle ainakin viisi asiaa, joissa olet omasta mielestäsi huono.

Tosin en vanno että tuo viisi ei olisi lukumääränä hieman ylikompensoiva, joten lopputulokseksi saattaa tulla papereihin huonosta itsetunnosta kärsivä ja siksi arvaamaton. Ehkä kolme olisi parempi, sellainen sopivan maaginen luku....

"mielestäni mies on perheen pää,ja johtaja"
- Pelkkä sukupuoli ei tee kenestäkään johtajaa. Johtaja-alainen asetelma on nykyisissä avioliitoissa vieras, eihän sille ole perustetta. Jos toinen puoliso yksipuolisesti päättää olla "johtaja", se on diktatuuria ja aiheuttaa varmasti pahoinvointia perheessä. Perheen voima on demokratiassa.

"en kadu ...,tai joita olen ajautunut tekemään jatuvan paineen ja stressin alaisena"
- Oikeutat ilmeisesti itsesi lyömään kun ärsytetää. Kyllä yksi jos toinenkin saattaa ärsytettynä lyödä mutta on todella huolestuttavaa jos sitä pitää oikeutettuna.

"En tee tai anna mitään ellen itse saa siitä jotain"
- Altruismi kuuluu ihmisluontoon. Voisi pohtia olisiko ilma sitä ihmiskunnalla edes ollut mahdollisuutta elää ja kehittyä.

Narsismi ei ole tosiasioiden myöntämistä, narsismi on jotakin ihan muuta. Narsisti ei voi omaa narsismiaan ymmärtää ennen kuin osaa asettua oikeasti toisen ihmisen asemaan.

Ei tosiasioiden myöntäminen vaan ne tosiasiat.

Tämän mukaan et siis ole itse tehnyt mitään joka voisi edesauttaa eronne. Narsistin piirteisiin kuuluu, että hoito (mikäli narsisti koskaan ajautuu hoidon pariin) keskeytyy, koska psykiatri/ psykologi on epäpätevä. Myös muut ihmiset leimataan harhaisiksi tai valehtilijoiksi mikäli uskaltavat asettua narsistia vastaan. Sanot ettet kadu tekojasi. Sanallinen hyökkäys ei kuitenkaan koskaan oikeuta väkivaltaiseen käytökseen (puolisosi lyömiseen). Tämä kertoo, ettet kykene kokemaan empatiaa, joka on myös narsistille tyypillistä

Valitettavaa tässä asiassa on kuitenkin se, että lapset kärsivät eniten. Toisaalta ei sinunkaan osasi ole kadehdittava, koska kärsit todennäköisesti paljon siitä, että muut ihmiset eivät ymmärrä sinua. Surullista tosin, ettet itsekään ymmärrä omaa osuuttasi hankalissa tilanteissa.

jh-78 kirjoitti:

Tämän mukaan et siis ole itse tehnyt mitään joka voisi edesauttaa eronne. Narsistin piirteisiin kuuluu, että hoito (mikäli narsisti koskaan ajautuu hoidon pariin) keskeytyy, koska psykiatri/ psykologi on epäpätevä. Myös muut ihmiset leimataan harhaisiksi tai valehtilijoiksi mikäli uskaltavat asettua narsistia vastaan. Sanot ettet kadu tekojasi. Sanallinen hyökkäys ei kuitenkaan koskaan oikeuta väkivaltaiseen käytökseen (puolisosi lyömiseen). Tämä kertoo, ettet kykene kokemaan empatiaa, joka on myös narsistille tyypillistä

Valitettavaa tässä asiassa on kuitenkin se, että lapset kärsivät eniten. Toisaalta ei sinunkaan osasi ole kadehdittava, koska kärsit todennäköisesti paljon siitä, että muut ihmiset eivät ymmärrä sinua. Surullista tosin, ettet itsekään ymmärrä omaa osuuttasi hankalissa tilanteissa.

Lue lisää

mitä surullista siinä on,että noin sairas ihminen kärsii?eiköhän niistä teoista kärsi muut ihmiset vielä enemmän.Pahimmassa tapauksessa jää elinikäiset arvet lapsille,ja lasten äidille.

Et selvästikään käsitä mitä altruismi tarkoittaa, se ei liity mitenkään kyvyttömyyteen pitää puoliaan. Mutta eipä tuosta enempää. Olet nyt teksteilläsi antanut itsestäsi hyvin narsistisen kuvan. Ehkä olet sitä oikeasti, ehkä et, mutta itseltäni se vie kaiken halun osallistua tähän hedelmättömäksi tuomittuun keskusteluun.

Tällainen tapaus kirjoitti:

Et selvästikään käsitä mitä altruismi tarkoittaa, se ei liity mitenkään kyvyttömyyteen pitää puoliaan. Mutta eipä tuosta enempää. Olet nyt teksteilläsi antanut itsestäsi hyvin narsistisen kuvan. Ehkä olet sitä oikeasti, ehkä et, mutta itseltäni se vie kaiken halun osallistua tähän hedelmättömäksi tuomittuun keskusteluun.

Lue lisää

Älä tuomitse keskustelua hedelmättömäksi vain koska et itse koe saavasi siitä sitä lopputulosta mitä haet. Keskustelu voi olla hyvinkin hedelmällinen keskustelun toiselle osapuolelle. Älä aliarvioi itseäsi keskustelun hedelmöittäjänä toisille.

Tällainen tapaus kirjoitti:

Et selvästikään käsitä mitä altruismi tarkoittaa, se ei liity mitenkään kyvyttömyyteen pitää puoliaan. Mutta eipä tuosta enempää. Olet nyt teksteilläsi antanut itsestäsi hyvin narsistisen kuvan. Ehkä olet sitä oikeasti, ehkä et, mutta itseltäni se vie kaiken halun osallistua tähän hedelmättömäksi tuomittuun keskusteluun.

Lue lisää

Vaatimus altruismista saa ihmiset antamaan kaikkensa ihmiselle, joka ei anna mitään takaisin. Tietynlainen vastavuoroisuus olisi kyllä suotavampaa. Asia olisi eri jos kaikki olisivat yhtälailla altruistisia, mutta niin ei tulle koskaan olemaan. Aina tulee olemaan niitä, jotka ottavat ja ottavat uudelleenkin ja korkeintaan huikkaavat perään, että sinähän tykkäät antamisesta.

Yhteistyötä ja yhteistyötä. On oikein antaa mutta yhtä oikein on odottaa myös saavansa joskus jotakin takaisinkin.

Tämä tuli vain mieleeni sanasta altruismi, ei muuten liity mihinkään noin muuten :)

M.B. kirjoitti:

Älä tuomitse keskustelua hedelmättömäksi vain koska et itse koe saavasi siitä sitä lopputulosta mitä haet. Keskustelu voi olla hyvinkin hedelmällinen keskustelun toiselle osapuolelle. Älä aliarvioi itseäsi keskustelun hedelmöittäjänä toisille.

Lue lisää

Kuten me kaikki narsistin kanssa joskus tekemisissä olleet tiedetään, narsistin kanssa keskustelu on hedelmätöntä koska se ei johda mihinkään.
Ponttisi oli kyllä oikea, toinen voisi luoda hedelmällinsen keskustelun sille toiselle osapuolelle, mutta kun kyseessä on narsisti niin silloin se ei sitä ole ja antoisamman keskustelun saa aikaseksi vaikka ladon seinän kanssa!!

AnnA*79 kirjoitti:

Kuten me kaikki narsistin kanssa joskus tekemisissä olleet tiedetään, narsistin kanssa keskustelu on hedelmätöntä koska se ei johda mihinkään.
Ponttisi oli kyllä oikea, toinen voisi luoda hedelmällinsen keskustelun sille toiselle osapuolelle, mutta kun kyseessä on narsisti niin silloin se ei sitä ole ja antoisamman keskustelun saa aikaseksi vaikka ladon seinän kanssa!!

Lue lisää

:) Niin. Mutta onneksi tällä palstalla on niitäkin, jotka käyvät välillä vain katselemassa sitä ladonseinää ja vain harvoin kirjoittelevat siihen.

Ja mistä tuota tietää, jospa tuo Herakles olisikin niin viksu, että jaksaisi nähdä vaivaa yrittää ymmärtää toisenlaisen todellisuuden olemassaolon laatu ja nähdä sellaisen saavuttaminen myös itse itselleen mahdolliseksi tai edes yrittämisen arvoiseksi.

Mutta.. Ehkä se on yhtä vaikeaa kuin kaksiulotteisen kuvan piirretylle ukolle ymmärtää, että minkälaisena se kolmannen ulottuvuuden piirtäjä hänet näkee ja että miksi.

M.B. kirjoitti:

Vaatimus altruismista saa ihmiset antamaan kaikkensa ihmiselle, joka ei anna mitään takaisin. Tietynlainen vastavuoroisuus olisi kyllä suotavampaa. Asia olisi eri jos kaikki olisivat yhtälailla altruistisia, mutta niin ei tulle koskaan olemaan. Aina tulee olemaan niitä, jotka ottavat ja ottavat uudelleenkin ja korkeintaan huikkaavat perään, että sinähän tykkäät antamisesta.

Yhteistyötä ja yhteistyötä. On oikein antaa mutta yhtä oikein on odottaa myös saavansa joskus jotakin takaisinkin.

Tämä tuli vain mieleeni sanasta altruismi, ei muuten liity mihinkään noin muuten :)

Lue lisää

Normaalissa&terveessä suhteessa kummankin odotukset ja tarpeet tulee tyydytetyksi,Heran laisten ihmisten kanssa ei mitään mahdollisuutta.Mikään vaikuta menevän perille.

Odotinkin koska tänne alkaa satelemaan vastaavanlaisia kommentteja...
Kauheaa tuomitsemista...Aloittaja sentään rehellisesti kertoi teoistaan, sitä ei moni tee.
Kauheimpia ovat ihmiset, jotka kuvittelevat olevansa itse niin täydellisiä, että heillä on varaa arvostella muiden valintoja ja tekoja ( muutaman kommentin perusteella kaiken lisäksi. ) :)

dizel kirjoitti:

Odotinkin koska tänne alkaa satelemaan vastaavanlaisia kommentteja...
Kauheaa tuomitsemista...Aloittaja sentään rehellisesti kertoi teoistaan, sitä ei moni tee.
Kauheimpia ovat ihmiset, jotka kuvittelevat olevansa itse niin täydellisiä, että heillä on varaa arvostella muiden valintoja ja tekoja ( muutaman kommentin perusteella kaiken lisäksi. ) :)

Lue lisää

Nämä on niin vaikeita tilanteita...kukaan ei voi nähdä sinne sisään ja tietää mitä oikeasti tapahtuu ja näin vastuu kaikesta jää sille joka tekee "sen virheen" eli esim lyö. Muusta ei sitten enää puhutakaan.

Ja kyllä, tuomitsen väkivallan mutta nyt puhun tuosta ilmiöstä.

Siksi realistisuus on tärkeää ja toiminta sen mukaan.

Jotenkin mä luulen, että suuri osa ihmisistä sortuu ajan kanssa tekemään tuollaisi peruuttamattomia virheitä (vaikka ei tiedetäkään totuutta) ja niistä voi joutua maksamaan enemmän tai vähemmän kohtuullisesti.

Olen seurannut tuollaista vierestä ja toiminut jokseenkin itsekin samoin joten paras ratkaisu on vain "katkaista" ja lopettaa yritykset saada muut uskomaan oma totuus. Kun on vain cool, asiat selkenee.

Lapset ovat kuitenkin se tärkein ja sitä tärkeintä ei heille tällaisessa tilanteessa saa taistelemalla tuulimyllyä vastaan.

Jos kuumottaa liikaa, kannattaa vain olla hiljaa.

dizel kirjoitti:

Odotinkin koska tänne alkaa satelemaan vastaavanlaisia kommentteja...
Kauheaa tuomitsemista...Aloittaja sentään rehellisesti kertoi teoistaan, sitä ei moni tee.
Kauheimpia ovat ihmiset, jotka kuvittelevat olevansa itse niin täydellisiä, että heillä on varaa arvostella muiden valintoja ja tekoja ( muutaman kommentin perusteella kaiken lisäksi. ) :)

Lue lisää

"Odotinkin koska tänne alkaa satelemaan vastaavanlaisia kommentteja..."

Hieman todellisuudentajua jäljellä siis....sinullakin.

19+7 kirjoitti:

"Odotinkin koska tänne alkaa satelemaan vastaavanlaisia kommentteja..."

Hieman todellisuudentajua jäljellä siis....sinullakin.

?

dizel kirjoitti:

?

No ensinnäkin, minkälainen ihminen kommentoi noin eli "Odotinkin koska tänne alkaa satelemaan vastaavanlaisia kommentteja..." ja "kauheaa tuomitsemista"? Todella sairasta kun jokainen näkee että on kysymys hirveitä tekoja tekevästä ihmisestä.
Todellisuudentajua jäljellä sinullakin tarkoittaa sitä, että tiesit kuitenkin jopa odottaa tuota tuomitsemista vaikka itse niin ymmärrätkin.
Tässä ketjussa onkin yllättävän paljon kirjoittajia jotka sanovat suoraan mitä moisesta tyypistä ajattelevat.
Yleensä nämä ketjut ovatkin pääasiassa tällaisten narsistien ymmärtäjien ja paapojien kirjoituksia jotka taivastelevat että "kamalaa tuomitsemista" ja siksi ei monikaan täysjärkinen viitsi edes täällä lukea tai kirjoittaa kun ovat sen huomanneet että vallan ovat ottaneet/tai sitä voimakkaasti yrittävät ne joilla on todella sairaat mielipiteet kun puolustellaan pahaa tekeviä ihmisiä.

19+7 kirjoitti:

No ensinnäkin, minkälainen ihminen kommentoi noin eli "Odotinkin koska tänne alkaa satelemaan vastaavanlaisia kommentteja..." ja "kauheaa tuomitsemista"? Todella sairasta kun jokainen näkee että on kysymys hirveitä tekoja tekevästä ihmisestä.
Todellisuudentajua jäljellä sinullakin tarkoittaa sitä, että tiesit kuitenkin jopa odottaa tuota tuomitsemista vaikka itse niin ymmärrätkin.
Tässä ketjussa onkin yllättävän paljon kirjoittajia jotka sanovat suoraan mitä moisesta tyypistä ajattelevat.
Yleensä nämä ketjut ovatkin pääasiassa tällaisten narsistien ymmärtäjien ja paapojien kirjoituksia jotka taivastelevat että "kamalaa tuomitsemista" ja siksi ei monikaan täysjärkinen viitsi edes täällä lukea tai kirjoittaa kun ovat sen huomanneet että vallan ovat ottaneet/tai sitä voimakkaasti yrittävät ne joilla on todella sairaat mielipiteet kun puolustellaan pahaa tekeviä ihmisiä.

Lue lisää

"Todella sairasta kun jokainen näkee että on kysymys hirveitä tekoja tekevästä ihmisestä."

Hirveitä? Ai kun on joskus sattunut jotakuta vetämään turpaan...Ei kuulosta kovin hirveältä minusta, vaikka enhän voi tietää missä tynnyrissä kukakin on elänyt...

dizel kirjoitti:

"Todella sairasta kun jokainen näkee että on kysymys hirveitä tekoja tekevästä ihmisestä."

Hirveitä? Ai kun on joskus sattunut jotakuta vetämään turpaan...Ei kuulosta kovin hirveältä minusta, vaikka enhän voi tietää missä tynnyrissä kukakin on elänyt...

Lue lisää

Dizel,tällä palstalla sinut voidaan jo tuon kommentin perusteella diagnosoida psykopaatiksi,ainakin heidän toimesta jotka kuvittelevat olevansa psykiatrian uranuurtajia luettuaan muutaman alan artikkelin internetistä:-)

herakles78 kirjoitti:

Dizel,tällä palstalla sinut voidaan jo tuon kommentin perusteella diagnosoida psykopaatiksi,ainakin heidän toimesta jotka kuvittelevat olevansa psykiatrian uranuurtajia luettuaan muutaman alan artikkelin internetistä:-)

Lue lisää

>> Hirveitä? Ai kun on joskus sattunut jotakuta vetämään turpaan...Ei kuulosta kovin hirveältä minusta, vaikka enhän voi tietää missä tynnyrissä kukakin on elänyt...

> Dizel,tällä palstalla sinut voidaan jo tuon kommentin perusteella diagnosoida psykopaatiksi,ainakin heidän toimesta jotka kuvittelevat olevansa psykiatrian uranuurtajia luettuaan muutaman alan artikkelin internetistä:-)

Ei voida. Meitä on täällä monia jotka on vetäneet toisia turpaan eikä se tee meistä psykopaatteja. Eri asia on että turpaanvetäminen on väärin ja siitä pitää kasvaa irti. Henkilökohtaisesti suosittelen sinullekin väkivallasta irtautumista. Yhteisön jäsenenä en suosita vaan edellytän.

herakles78 kirjoitti:

Dizel,tällä palstalla sinut voidaan jo tuon kommentin perusteella diagnosoida psykopaatiksi,ainakin heidän toimesta jotka kuvittelevat olevansa psykiatrian uranuurtajia luettuaan muutaman alan artikkelin internetistä:-)

Lue lisää

Heh. Noinhan se täällä tuntuu usein menevän...
Noo...Pääasia varmaan, että on itse tyytyväinen itseensä. Muiden mielipiteistä viis. :)

A kirjoitti:

>> Hirveitä? Ai kun on joskus sattunut jotakuta vetämään turpaan...Ei kuulosta kovin hirveältä minusta, vaikka enhän voi tietää missä tynnyrissä kukakin on elänyt...

> Dizel,tällä palstalla sinut voidaan jo tuon kommentin perusteella diagnosoida psykopaatiksi,ainakin heidän toimesta jotka kuvittelevat olevansa psykiatrian uranuurtajia luettuaan muutaman alan artikkelin internetistä:-)

Ei voida. Meitä on täällä monia jotka on vetäneet toisia turpaan eikä se tee meistä psykopaatteja. Eri asia on että turpaanvetäminen on väärin ja siitä pitää kasvaa irti. Henkilökohtaisesti suosittelen sinullekin väkivallasta irtautumista. Yhteisön jäsenenä en suosita vaan edellytän.

Lue lisää

A,mistä sinä tiedät millaisella panoksella minä olen toiminut yhteisöni hyväksi?

dizel kirjoitti:

Heh. Noinhan se täällä tuntuu usein menevän...
Noo...Pääasia varmaan, että on itse tyytyväinen itseensä. Muiden mielipiteistä viis. :)

Nimenomaan.Ja parhainta on,kun tiedostaa tämän vapauden.

On siitä sellaista hyötyä, että tämä on narsismipalsta, joten miksi ajaa pois kirjoittaja, jolla on vielä diagnoosikin kyseisestä asiasta?
Jos täällä on tarkoitus puhua narsismista ja narsisteista, niin mielestäni on kohtuullista pyytää, että heidänkin annettaisiin puhua vapaasti. Eihän tässä palstassa ole muuten mitään järkeä.
Sitä paitsi aloittajan puheet masennuksesta pitäisi ottaa vakavasti.

Lisätään nyt vielä, että syyllisyys tulee jos on tullakseen, yleensä pohjakosketuksen kautta...Joten moraalisaarnanne ovat turhia, eivätkä ainakaan edesauta asiaa, päinvastoin. Toisinsanoen teette vain mielestäni karhunpalveluksen, sekä aloittajalle, että hänen tuleville mahdollisille kumppaneilleen ja ihmisille joita hän tapaa...
( siis jos diagnoosi on oikea )

Kaikki lähtee itsestä, aina voi yrittää kannustaa, mutta siinäpä onkin kaikki mitä toinen voi toisen puolesta tehdä...Syyttely saa narsistisen ihmisen vain käpertymään sisäänpäin ja vakuuttumaan siitä, että hän oli oikeassa tehdessään, mitä teki. Kaikella kunnioituksella. :)

dizel kirjoitti:

On siitä sellaista hyötyä, että tämä on narsismipalsta, joten miksi ajaa pois kirjoittaja, jolla on vielä diagnoosikin kyseisestä asiasta?
Jos täällä on tarkoitus puhua narsismista ja narsisteista, niin mielestäni on kohtuullista pyytää, että heidänkin annettaisiin puhua vapaasti. Eihän tässä palstassa ole muuten mitään järkeä.
Sitä paitsi aloittajan puheet masennuksesta pitäisi ottaa vakavasti.

Lisätään nyt vielä, että syyllisyys tulee jos on tullakseen, yleensä pohjakosketuksen kautta...Joten moraalisaarnanne ovat turhia, eivätkä ainakaan edesauta asiaa, päinvastoin. Toisinsanoen teette vain mielestäni karhunpalveluksen, sekä aloittajalle, että hänen tuleville mahdollisille kumppaneilleen ja ihmisille joita hän tapaa...
( siis jos diagnoosi on oikea )

Kaikki lähtee itsestä, aina voi yrittää kannustaa, mutta siinäpä onkin kaikki mitä toinen voi toisen puolesta tehdä...Syyttely saa narsistisen ihmisen vain käpertymään sisäänpäin ja vakuuttumaan siitä, että hän oli oikeassa tehdessään, mitä teki. Kaikella kunnioituksella. :)

Lue lisää

"Lisätään nyt vielä, että syyllisyys tulee jos on tullakseen, yleensä pohjakosketuksen kautta..."

Niinhän tosiaan ainakin väitetään, mutta eikös sellainen, joka väittää ko. diagnoosia vääräksi ja puolustelee narsistista käytöstä estä juuri sen pohjakosketuksen?

"On siitä sellaista hyötyä, että tämä on narsismipalsta, joten miksi ajaa pois kirjoittaja, jolla on vielä diagnoosikin kyseisestä asiasta?"

Miten niin "ajaa pois", ainakaan pikaisella lukemisella kukaan ei ole ajanut pois, ainoastaan sanonut oman mielipiteensä asiasta.

henna... kirjoitti:

"Lisätään nyt vielä, että syyllisyys tulee jos on tullakseen, yleensä pohjakosketuksen kautta..."

Niinhän tosiaan ainakin väitetään, mutta eikös sellainen, joka väittää ko. diagnoosia vääräksi ja puolustelee narsistista käytöstä estä juuri sen pohjakosketuksen?

"On siitä sellaista hyötyä, että tämä on narsismipalsta, joten miksi ajaa pois kirjoittaja, jolla on vielä diagnoosikin kyseisestä asiasta?"

Miten niin "ajaa pois", ainakaan pikaisella lukemisella kukaan ei ole ajanut pois, ainoastaan sanonut oman mielipiteensä asiasta.

Lue lisää

"Niinhän tosiaan ainakin väitetään, mutta eikös sellainen, joka väittää ko. diagnoosia vääräksi ja puolustelee narsistista käytöstä estä juuri sen pohjakosketuksen?"

Mikään ei tapahdu hetkessä...
Tarkoitin sitä, että syyttelyllä ei tässä tilanteessa ainakaan voiteta mitään.
Oli aloittaja sitten vähemmän narsistinen tai narsisti, yhtä kaikki hän tuli tänne kirjoittamaan ja se on jo iso askel eteenpäin, oli motiivi sitten mikä hyvänsä. Mielestäni sitä ei pitäisi tyrmätä heti kättelyssä.

"En mä tiä, jos tietäisin jollain olevan aito diagnoosi, sormet syyhyäisivät päästä keskustelemaan hänen kanssaan =)"


Ei se ole niin mielenkiintoista, usko pois. :)


Outoa jos 14-vuotiaana on diagnosoitu. Kun se ikäraja ainakin nykyään on 18-vuotta. En sitten tiedä, miten ennen...Käytöshäiriöitä toki voidaan diagnosoida alaikäisillekin.

Minua hieman etoo nämä narsistidiagnoosin vahistamiset parin viestin perusteella. Haluaisitteko te kirjoittajat, että joku tekee teidänkin muutaman rivin teksteistänne diagnoosia?

Herakles78, minusta on hyvin vaikeaa ottaa kantaa sinun, vaimosi ja perheesi tilanteeseen ja saamaasi diagnoosiin tuon perusteella, mitä kirjoitit. Vaatisi aika paljon laajemman selvityksen, jotta voisi todella ottaa kantaa asiaan.

Kertomasi perusteella näyttäisi siltä, että pitkät tutkimukset on tehty eli se saattaisi kertoa siitä, että diagnoosisi voisi olla oikea. Moni asia, mitä kerroit esim. vaimosi raivokohtauksista, syyttelyistä ja haukuista antoi kuitenkin epäilyksenkin aihetta. Monesti on niin, että se, joka murtuu parisuhteessa tai perheessä ei välttämättä ole se pahin: se, joka ei koskaan "murru" ja joka ei hakeudu hoitoon, voi olla se todellinen "pahis".

Vääriäkin diagnooseja tehdään, siitä olen varma. Olen tavannut psykiatreja ja muita psy-ammattilaisia, jotka olisivat todella kaivanneet itse psykoterapiaa, sitähän ei vaadita heidän koulutuksessaan. Suhtaudun tämän takia melko skeptisesti itse moniin alan ammattilaisiin ja ennen kaikkea heidän näkemyksiinsä asioiden syistä, diagnooseista ja hoidoista.

Sinä et ole kuitenkaan diagnoosisi. Sinä olet sinä ja sinulla on koko elämäsi kokemuksista muodostunut persoona eli olet kasvanut sellaiseksi kuin olet. Kokemustesi perusteella myös käyttäydyt miten käyttäydyt. Diagnoosi tehdään hoitosuunnitelmaa varten.

Sinulla on selvästikin todella rankkoja kokemuksia takanasi. Jos haluat muuttaa elämäsi suuntaa ja tarjota esim. lapsillesi tasapainoisemman vanhemman (etenkin jos myös vaimosi on hieman epätasapainoinen), niin kehotan sinua miettimään, miltä ajatus psykoterapiasta tuntuisi. Psykoterapeutit ovat käyneet oman terapiansa ja sen takia arvelen, että he osaavat auttaa paremmin kuin psykiatrit keskimäärin. Kognitiivinen psykoterapia voisi olla avuksi myös tuohon masennukseesi sekä jaksamiseesi.

Parisuhteessa on aina kaksi osapuolta. Monenlaiset reaktiot voivat olla vastareaktioita toisen tekemisiin ja sanomisiin. Kertomasi perusteella näyttäisi siltä, että vaimosi on käyttänyt ainakin henkistä väkivaltaa ja sinä fyysistä. Väkivalta on AINA järkyttävä asia ja siitä tulisi kaikkien opetella eroon. Lapsille se on erityisen järkyttävää. Väkivallasta ja monista muistakin itseä ja läheisiä vaivaavista asioista myös PYSTYY opettelemaan pois, kun kohtaa esim. terapiassa rohkeasti oman itsensä, muistonsa, kipunsa, tekemisensä jne. Minusta ainakin vaikuttaisi siltä, että todella hyötyisit psykoterapiasta, varsinkin jos et enää halua tavata tuota psykiatriasi.

maljojen_prinsessa kirjoitti:

Minua hieman etoo nämä narsistidiagnoosin vahistamiset parin viestin perusteella. Haluaisitteko te kirjoittajat, että joku tekee teidänkin muutaman rivin teksteistänne diagnoosia?

Herakles78, minusta on hyvin vaikeaa ottaa kantaa sinun, vaimosi ja perheesi tilanteeseen ja saamaasi diagnoosiin tuon perusteella, mitä kirjoitit. Vaatisi aika paljon laajemman selvityksen, jotta voisi todella ottaa kantaa asiaan.

Kertomasi perusteella näyttäisi siltä, että pitkät tutkimukset on tehty eli se saattaisi kertoa siitä, että diagnoosisi voisi olla oikea. Moni asia, mitä kerroit esim. vaimosi raivokohtauksista, syyttelyistä ja haukuista antoi kuitenkin epäilyksenkin aihetta. Monesti on niin, että se, joka murtuu parisuhteessa tai perheessä ei välttämättä ole se pahin: se, joka ei koskaan "murru" ja joka ei hakeudu hoitoon, voi olla se todellinen "pahis".

Vääriäkin diagnooseja tehdään, siitä olen varma. Olen tavannut psykiatreja ja muita psy-ammattilaisia, jotka olisivat todella kaivanneet itse psykoterapiaa, sitähän ei vaadita heidän koulutuksessaan. Suhtaudun tämän takia melko skeptisesti itse moniin alan ammattilaisiin ja ennen kaikkea heidän näkemyksiinsä asioiden syistä, diagnooseista ja hoidoista.

Sinä et ole kuitenkaan diagnoosisi. Sinä olet sinä ja sinulla on koko elämäsi kokemuksista muodostunut persoona eli olet kasvanut sellaiseksi kuin olet. Kokemustesi perusteella myös käyttäydyt miten käyttäydyt. Diagnoosi tehdään hoitosuunnitelmaa varten.

Sinulla on selvästikin todella rankkoja kokemuksia takanasi. Jos haluat muuttaa elämäsi suuntaa ja tarjota esim. lapsillesi tasapainoisemman vanhemman (etenkin jos myös vaimosi on hieman epätasapainoinen), niin kehotan sinua miettimään, miltä ajatus psykoterapiasta tuntuisi. Psykoterapeutit ovat käyneet oman terapiansa ja sen takia arvelen, että he osaavat auttaa paremmin kuin psykiatrit keskimäärin. Kognitiivinen psykoterapia voisi olla avuksi myös tuohon masennukseesi sekä jaksamiseesi.

Parisuhteessa on aina kaksi osapuolta. Monenlaiset reaktiot voivat olla vastareaktioita toisen tekemisiin ja sanomisiin. Kertomasi perusteella näyttäisi siltä, että vaimosi on käyttänyt ainakin henkistä väkivaltaa ja sinä fyysistä. Väkivalta on AINA järkyttävä asia ja siitä tulisi kaikkien opetella eroon. Lapsille se on erityisen järkyttävää. Väkivallasta ja monista muistakin itseä ja läheisiä vaivaavista asioista myös PYSTYY opettelemaan pois, kun kohtaa esim. terapiassa rohkeasti oman itsensä, muistonsa, kipunsa, tekemisensä jne. Minusta ainakin vaikuttaisi siltä, että todella hyötyisit psykoterapiasta, varsinkin jos et enää halua tavata tuota psykiatriasi.

Lue lisää

"Minua hieman etoo nämä narsistidiagnoosin vahistamiset parin viestin perusteella. Haluaisitteko te kirjoittajat, että joku tekee teidänkin muutaman rivin teksteistänne diagnoosia?"

Taas väännellään asiaa, tässähän oli olemassa oleva psykiatrin diagnoosi joka tuntui joistakin kirjoittajista aloittajan kirjoitusten perusteella oikealta.
Uhrit eivät ainakaan ole hanakasti tekemässä pelkästään muutaman rivin tekstien perusteella diagnoosia vaan asia on kyllä päinvastoin, kirjoittaa uhri miten asiallisesti tahansa niin "eräät" ovat kyllä oikopäätä tekemässä diagnoosia "hulluudesta", "vainoharhaisuudesta", "hoidon tarpeessa olemisesta" ym.

Hyvin monessa asiassa ollaan nimenomaan uhreja "heti kättelyssä" syyttelemässä omista tällä palstalla ilmenevistä ominaisuuksistaan tai narsistin omista ominaisuuksista.

maljojen_prinsessa kirjoitti:

Minua hieman etoo nämä narsistidiagnoosin vahistamiset parin viestin perusteella. Haluaisitteko te kirjoittajat, että joku tekee teidänkin muutaman rivin teksteistänne diagnoosia?

Herakles78, minusta on hyvin vaikeaa ottaa kantaa sinun, vaimosi ja perheesi tilanteeseen ja saamaasi diagnoosiin tuon perusteella, mitä kirjoitit. Vaatisi aika paljon laajemman selvityksen, jotta voisi todella ottaa kantaa asiaan.

Kertomasi perusteella näyttäisi siltä, että pitkät tutkimukset on tehty eli se saattaisi kertoa siitä, että diagnoosisi voisi olla oikea. Moni asia, mitä kerroit esim. vaimosi raivokohtauksista, syyttelyistä ja haukuista antoi kuitenkin epäilyksenkin aihetta. Monesti on niin, että se, joka murtuu parisuhteessa tai perheessä ei välttämättä ole se pahin: se, joka ei koskaan "murru" ja joka ei hakeudu hoitoon, voi olla se todellinen "pahis".

Vääriäkin diagnooseja tehdään, siitä olen varma. Olen tavannut psykiatreja ja muita psy-ammattilaisia, jotka olisivat todella kaivanneet itse psykoterapiaa, sitähän ei vaadita heidän koulutuksessaan. Suhtaudun tämän takia melko skeptisesti itse moniin alan ammattilaisiin ja ennen kaikkea heidän näkemyksiinsä asioiden syistä, diagnooseista ja hoidoista.

Sinä et ole kuitenkaan diagnoosisi. Sinä olet sinä ja sinulla on koko elämäsi kokemuksista muodostunut persoona eli olet kasvanut sellaiseksi kuin olet. Kokemustesi perusteella myös käyttäydyt miten käyttäydyt. Diagnoosi tehdään hoitosuunnitelmaa varten.

Sinulla on selvästikin todella rankkoja kokemuksia takanasi. Jos haluat muuttaa elämäsi suuntaa ja tarjota esim. lapsillesi tasapainoisemman vanhemman (etenkin jos myös vaimosi on hieman epätasapainoinen), niin kehotan sinua miettimään, miltä ajatus psykoterapiasta tuntuisi. Psykoterapeutit ovat käyneet oman terapiansa ja sen takia arvelen, että he osaavat auttaa paremmin kuin psykiatrit keskimäärin. Kognitiivinen psykoterapia voisi olla avuksi myös tuohon masennukseesi sekä jaksamiseesi.

Parisuhteessa on aina kaksi osapuolta. Monenlaiset reaktiot voivat olla vastareaktioita toisen tekemisiin ja sanomisiin. Kertomasi perusteella näyttäisi siltä, että vaimosi on käyttänyt ainakin henkistä väkivaltaa ja sinä fyysistä. Väkivalta on AINA järkyttävä asia ja siitä tulisi kaikkien opetella eroon. Lapsille se on erityisen järkyttävää. Väkivallasta ja monista muistakin itseä ja läheisiä vaivaavista asioista myös PYSTYY opettelemaan pois, kun kohtaa esim. terapiassa rohkeasti oman itsensä, muistonsa, kipunsa, tekemisensä jne. Minusta ainakin vaikuttaisi siltä, että todella hyötyisit psykoterapiasta, varsinkin jos et enää halua tavata tuota psykiatriasi.

Lue lisää

Minä itse vältän sanomasta koskaan ääneen edes sanaa "narsismi", koska siitä on tullut julkinen lyömäase. Sanaa saisi mielestäni käyttää vain niistä henkilöistä joilla on todettu todellinen narsistinen persoonallisuushäiriö.

Voinkin siis sanoa että AP on ihan perinteinen kusi-pää. Valehtelee, vähättelee omaa osuuttaan ja suurentelee vaimon osuutta. Ei näe itsessään mitään vikaa. Myöntää vetäneensä muijaa turpiin, mutta kääntää senkin vaimon omaksi syyksi. Pidän ihmisiä jotka viimeiseen asti yrittävät puolustella AP:ta ja nähdä molemmat puolet pelkästään tekopyhinä. kusi-pään kanssa menettää aivan varmasti malttinsa jossain vaiheessa ja alkaa huutaa ja nimitellä. kusi-pää vastaa lyömällä. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole kokemusta siitä miten vaikeita ihmisiä tulee käsitellä niin että oma terveys säilyy.

Nykypuheessa narsismi on vaan hienompi nimitys kusi-päisyydelle.

sairastatouhua kirjoitti:

"Minua hieman etoo nämä narsistidiagnoosin vahistamiset parin viestin perusteella. Haluaisitteko te kirjoittajat, että joku tekee teidänkin muutaman rivin teksteistänne diagnoosia?"

Taas väännellään asiaa, tässähän oli olemassa oleva psykiatrin diagnoosi joka tuntui joistakin kirjoittajista aloittajan kirjoitusten perusteella oikealta.
Uhrit eivät ainakaan ole hanakasti tekemässä pelkästään muutaman rivin tekstien perusteella diagnoosia vaan asia on kyllä päinvastoin, kirjoittaa uhri miten asiallisesti tahansa niin "eräät" ovat kyllä oikopäätä tekemässä diagnoosia "hulluudesta", "vainoharhaisuudesta", "hoidon tarpeessa olemisesta" ym.

Hyvin monessa asiassa ollaan nimenomaan uhreja "heti kättelyssä" syyttelemässä omista tällä palstalla ilmenevistä ominaisuuksistaan tai narsistin omista ominaisuuksista.

Lue lisää

Diagnoosi on aina antajakohtainen. Joku toinen psykiatri voisi omista syistään antaa perustellun toisenlaisen ja edellisestä eriävän diagnoosin.

Kysymys ei ole sinänsä diagnoosista, vaan sellaisen saaneen ihmisen vapaaehtoisesta muutoksesta parempaan. Pahimmillaan diagnoosiin alistutaan ja sen kanssa aletaan elää diagnoosin mukaista elämää... Jolloin annettu diagnoosi on eräänlainen tiedostamaton työväline yksilölle itselleen rangaista itseään omasta "huonommuudestaan" ja niin ollen itseään toteuttava ennuste. Ikäänkuin tyydytään tilanteeseen ja alistutaan siihen niin kuin ajatellaan, että olis tarkoituksenmukaista.

Parhaimmillaan diagnoosi herättää pohtimaan mahdollista muutoksentarvetta omaan olemiseensa ja olemiseen suhteessa toisiin.

M.B. kirjoitti:

Diagnoosi on aina antajakohtainen. Joku toinen psykiatri voisi omista syistään antaa perustellun toisenlaisen ja edellisestä eriävän diagnoosin.

Kysymys ei ole sinänsä diagnoosista, vaan sellaisen saaneen ihmisen vapaaehtoisesta muutoksesta parempaan. Pahimmillaan diagnoosiin alistutaan ja sen kanssa aletaan elää diagnoosin mukaista elämää... Jolloin annettu diagnoosi on eräänlainen tiedostamaton työväline yksilölle itselleen rangaista itseään omasta "huonommuudestaan" ja niin ollen itseään toteuttava ennuste. Ikäänkuin tyydytään tilanteeseen ja alistutaan siihen niin kuin ajatellaan, että olis tarkoituksenmukaista.

Parhaimmillaan diagnoosi herättää pohtimaan mahdollista muutoksentarvetta omaan olemiseensa ja olemiseen suhteessa toisiin.

Lue lisää

Samaa mieltä tuosta leimaantumisesta ;
mut otettiin aikanaan yläasteella vastaan tietyllä asenteella ja noh, mä sitten aloin toteuttaa sitä ennakkoasetelmaa sitäkin raivokkaammin.
Olet hankala, väkivaltainen, päihdeongelmainen, vaikeuksia ihmissuhteissa, et käy koulua jne jne.

Sen kanssa pitäisi olla varovainen varsinkin nuorten ihmisten kanssa mutta sama varmasti pätee aikuisiinkin.

Esim itsensä toteaminen alkoholistiksi.. pitää olla varovainen ettei määrittele sen jälkeen itseään vain... alkoholistiksi vaan ihmiseksi jolla nyt on "vähän" probleemia.

Sama uhriuden ja narsistisuuden kanssa, nyt kun aihetta sivuuvalla palstalla ollaan. Pitää olla varovainen mitä itse toivoo mutta sama pätee myös toisten toiveisiin... Siis niin sanottuihin toiveisiin.

20+4 kirjoitti:

Minä itse vältän sanomasta koskaan ääneen edes sanaa "narsismi", koska siitä on tullut julkinen lyömäase. Sanaa saisi mielestäni käyttää vain niistä henkilöistä joilla on todettu todellinen narsistinen persoonallisuushäiriö.

Voinkin siis sanoa että AP on ihan perinteinen kusi-pää. Valehtelee, vähättelee omaa osuuttaan ja suurentelee vaimon osuutta. Ei näe itsessään mitään vikaa. Myöntää vetäneensä muijaa turpiin, mutta kääntää senkin vaimon omaksi syyksi. Pidän ihmisiä jotka viimeiseen asti yrittävät puolustella AP:ta ja nähdä molemmat puolet pelkästään tekopyhinä. kusi-pään kanssa menettää aivan varmasti malttinsa jossain vaiheessa ja alkaa huutaa ja nimitellä. kusi-pää vastaa lyömällä. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole kokemusta siitä miten vaikeita ihmisiä tulee käsitellä niin että oma terveys säilyy.

Nykypuheessa narsismi on vaan hienompi nimitys kusi-päisyydelle.

Lue lisää

Hjyvä idea ; itse käytän kpäätä, avaruusmiestä, spedeä, "narsistista" ... jne.

"Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole kokemusta siitä miten vaikeita ihmisiä tulee käsitellä niin että oma terveys säilyy."

Tuo on totta mutta siinä on yksi ongelma ; miten tehdä se "kovettumatta" itse lisää ja käyttämättä samoja keinoja (osin) ?

Jos mietin kotiolojani ja siellä selviytymistä niin enpä voi allekirjoittaa keinojeni olleen mitenkään hienoja vaikkakin välttämättömiä.
Sama pätee nykyaikaan ja se itseasiassa vain lisää tällaisten negatiivisten ominaisuuksien ylläpitoa vaikka olenkin ne osin jo tiedostanut.

lynett kirjoitti:

Samaa mieltä tuosta leimaantumisesta ;
mut otettiin aikanaan yläasteella vastaan tietyllä asenteella ja noh, mä sitten aloin toteuttaa sitä ennakkoasetelmaa sitäkin raivokkaammin.
Olet hankala, väkivaltainen, päihdeongelmainen, vaikeuksia ihmissuhteissa, et käy koulua jne jne.

Sen kanssa pitäisi olla varovainen varsinkin nuorten ihmisten kanssa mutta sama varmasti pätee aikuisiinkin.

Esim itsensä toteaminen alkoholistiksi.. pitää olla varovainen ettei määrittele sen jälkeen itseään vain... alkoholistiksi vaan ihmiseksi jolla nyt on "vähän" probleemia.

Sama uhriuden ja narsistisuuden kanssa, nyt kun aihetta sivuuvalla palstalla ollaan. Pitää olla varovainen mitä itse toivoo mutta sama pätee myös toisten toiveisiin... Siis niin sanottuihin toiveisiin.

Lue lisää

:) No.. *virkayskää yskiessä* =DD

Itsekin olen toisinaan hyvinkin herkkä reagoimaan siihen, miten toinen asennoituu minuun jo ennakolta. Se on monille niin yleinen tapa suhtautua toisiin ihmisiin, että jo siksikin toisinaan huvittaa huvitella ja toimia ennakko-odotusten mukaisesti. Mutta harvemmin sellainen ihminen huomaa omia ennakkoasenteitaan ketään kohtaan, joilla sellaisia on, joten kovin yksityistä hupia parhaimmillaan :)

lynett kirjoitti:

Hjyvä idea ; itse käytän kpäätä, avaruusmiestä, spedeä, "narsistista" ... jne.

"Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole kokemusta siitä miten vaikeita ihmisiä tulee käsitellä niin että oma terveys säilyy."

Tuo on totta mutta siinä on yksi ongelma ; miten tehdä se "kovettumatta" itse lisää ja käyttämättä samoja keinoja (osin) ?

Jos mietin kotiolojani ja siellä selviytymistä niin enpä voi allekirjoittaa keinojeni olleen mitenkään hienoja vaikkakin välttämättömiä.
Sama pätee nykyaikaan ja se itseasiassa vain lisää tällaisten negatiivisten ominaisuuksien ylläpitoa vaikka olenkin ne osin jo tiedostanut.

Lue lisää

Eipä sitä helposti voikkaan. Ainoa keino on se, että oppii tunnistamaan tuollaiset ihmiset ja pysyy niistä kaukana. Kun ensimmäiset merkit ilmenee, ottaa jalat alleen. Ei missään nimessä mene naimisiin ja tee lapsia tuollaisia luonteenpiirteitä omaavan henkilön kanssa, mutta niinhän siinä helposti käy että haluaa uskoa parasta. Sanoisin näin, että niinkauan kun ei ole saanut itseään neutraaliksi hankalien ihmisten suhteen, niin kauan niitä lyödään eteen. Ei voi mitään. Miten oppii neutraaliksi? Siten että tajuaa millaisian nämä ihmiset ovat, näkee heidän motiivinsa ja lakkaa tunteilemasta. Näitä ihmisiä kohtaan ei saa osoittaa mitään tunteita. Tarkoitus ei ole olla tunteeton, vaan neutraali. Välinpitämätön. Tarkoitus on, että he lähtevät etsimään parempaa ja mielenkiintoisempaa saalista. Ihmisten tuneisiin on liian helppo vaikuttaa, ja nämä paskat löytävät aina sen kohdan missä se onnistuu. Kun tunteilet, sinua voidaan pyöritellä. Minä en ainakaan ole kova, olen nössöjen nössö, mutta yksikään AP:n kaltainen ihminen ei minua enää heiluttele. Tunteilleni löydän varmasti otollisempiakin kohteita.

Ikävä kyllä nykyajan parisuhdeopit tekevät naiset vielä alttiimmiksi tunnemanipuloinnille. Jokainen meistä tietää, että parisuhteessa on joustettava, vain itseään voi muuttaa, toinen on hyväksyttävä sellaisena kuin on, ei saa olla kontrolloiva, pitää ottaa toinen aina huomioon, pitää olla kotona korsetti päällä vaikka lapsi kainalossa jne. jne.

Narsistisesti käyttäytyvän henkilön kanssa vaan on opittava että ainoa joka joustaa on sinä, vaikka sinä muuttuisit miksi se ei ikinä riitä, sinua ei hyväksytä koskaan, toinen kontrolloi sinua niin että menetät sukulaisesikin, sinua ei oteta koskaan huomioon, ja vaikka olisit korsetti päällä yötä päivää kontallasi mies käy vieraissa koska yksi ei vaan riitä.

Se on vaan opittava kantapään kautta, että oma paha olo ei ole kuvitelmaa.

11 kirjoitti:

Eipä sitä helposti voikkaan. Ainoa keino on se, että oppii tunnistamaan tuollaiset ihmiset ja pysyy niistä kaukana. Kun ensimmäiset merkit ilmenee, ottaa jalat alleen. Ei missään nimessä mene naimisiin ja tee lapsia tuollaisia luonteenpiirteitä omaavan henkilön kanssa, mutta niinhän siinä helposti käy että haluaa uskoa parasta. Sanoisin näin, että niinkauan kun ei ole saanut itseään neutraaliksi hankalien ihmisten suhteen, niin kauan niitä lyödään eteen. Ei voi mitään. Miten oppii neutraaliksi? Siten että tajuaa millaisian nämä ihmiset ovat, näkee heidän motiivinsa ja lakkaa tunteilemasta. Näitä ihmisiä kohtaan ei saa osoittaa mitään tunteita. Tarkoitus ei ole olla tunteeton, vaan neutraali. Välinpitämätön. Tarkoitus on, että he lähtevät etsimään parempaa ja mielenkiintoisempaa saalista. Ihmisten tuneisiin on liian helppo vaikuttaa, ja nämä paskat löytävät aina sen kohdan missä se onnistuu. Kun tunteilet, sinua voidaan pyöritellä. Minä en ainakaan ole kova, olen nössöjen nössö, mutta yksikään AP:n kaltainen ihminen ei minua enää heiluttele. Tunteilleni löydän varmasti otollisempiakin kohteita.

Ikävä kyllä nykyajan parisuhdeopit tekevät naiset vielä alttiimmiksi tunnemanipuloinnille. Jokainen meistä tietää, että parisuhteessa on joustettava, vain itseään voi muuttaa, toinen on hyväksyttävä sellaisena kuin on, ei saa olla kontrolloiva, pitää ottaa toinen aina huomioon, pitää olla kotona korsetti päällä vaikka lapsi kainalossa jne. jne.

Narsistisesti käyttäytyvän henkilön kanssa vaan on opittava että ainoa joka joustaa on sinä, vaikka sinä muuttuisit miksi se ei ikinä riitä, sinua ei hyväksytä koskaan, toinen kontrolloi sinua niin että menetät sukulaisesikin, sinua ei oteta koskaan huomioon, ja vaikka olisit korsetti päällä yötä päivää kontallasi mies käy vieraissa koska yksi ei vaan riitä.

Se on vaan opittava kantapään kautta, että oma paha olo ei ole kuvitelmaa.

Lue lisää

Juu, asiaa mutta ei se oikein lapsen tilanteeseen täsmää ja siksi helpoin tapa silloinkin on vain laittaa tunneluukut kiinni ja olla kuin ei mitään koskaan olisikaan tai odottaa yhtään mitään.

Sitä kun reenaa vaikka kotoa lähtöön asti, se sujuu jo itsestään.

11 kirjoitti:

Eipä sitä helposti voikkaan. Ainoa keino on se, että oppii tunnistamaan tuollaiset ihmiset ja pysyy niistä kaukana. Kun ensimmäiset merkit ilmenee, ottaa jalat alleen. Ei missään nimessä mene naimisiin ja tee lapsia tuollaisia luonteenpiirteitä omaavan henkilön kanssa, mutta niinhän siinä helposti käy että haluaa uskoa parasta. Sanoisin näin, että niinkauan kun ei ole saanut itseään neutraaliksi hankalien ihmisten suhteen, niin kauan niitä lyödään eteen. Ei voi mitään. Miten oppii neutraaliksi? Siten että tajuaa millaisian nämä ihmiset ovat, näkee heidän motiivinsa ja lakkaa tunteilemasta. Näitä ihmisiä kohtaan ei saa osoittaa mitään tunteita. Tarkoitus ei ole olla tunteeton, vaan neutraali. Välinpitämätön. Tarkoitus on, että he lähtevät etsimään parempaa ja mielenkiintoisempaa saalista. Ihmisten tuneisiin on liian helppo vaikuttaa, ja nämä paskat löytävät aina sen kohdan missä se onnistuu. Kun tunteilet, sinua voidaan pyöritellä. Minä en ainakaan ole kova, olen nössöjen nössö, mutta yksikään AP:n kaltainen ihminen ei minua enää heiluttele. Tunteilleni löydän varmasti otollisempiakin kohteita.

Ikävä kyllä nykyajan parisuhdeopit tekevät naiset vielä alttiimmiksi tunnemanipuloinnille. Jokainen meistä tietää, että parisuhteessa on joustettava, vain itseään voi muuttaa, toinen on hyväksyttävä sellaisena kuin on, ei saa olla kontrolloiva, pitää ottaa toinen aina huomioon, pitää olla kotona korsetti päällä vaikka lapsi kainalossa jne. jne.

Narsistisesti käyttäytyvän henkilön kanssa vaan on opittava että ainoa joka joustaa on sinä, vaikka sinä muuttuisit miksi se ei ikinä riitä, sinua ei hyväksytä koskaan, toinen kontrolloi sinua niin että menetät sukulaisesikin, sinua ei oteta koskaan huomioon, ja vaikka olisit korsetti päällä yötä päivää kontallasi mies käy vieraissa koska yksi ei vaan riitä.

Se on vaan opittava kantapään kautta, että oma paha olo ei ole kuvitelmaa.

Lue lisää

"Ikävä kyllä nykyajan parisuhdeopit tekevät naiset vielä alttiimmiksi tunnemanipuloinnille. Jokainen meistä tietää, että parisuhteessa on joustettava, vain itseään voi muuttaa, toinen on hyväksyttävä sellaisena kuin on, ei saa olla kontrolloiva, pitää ottaa toinen aina huomioon, pitää olla kotona korsetti päällä vaikka lapsi kainalossa jne. jne."

Näin on, varsinkin naiset tuntuvat menevän vaikka kuinka monelle mutkalle pelastaessaan kuollutta tai olematonta parisuhdettaan. Itelläkin siihen meni aika kauan ennenkuin tajusin lopettaa pääni seinään hakkaamisen. Jos toinen ei näe itsessään koskaan mitään vikaa vaan syy on aina toisessa, silloin soi jo hälytyskellot. Tosin valveutunut "uhri" saattaa nähdä totuuden jo kauan ennen muita, joten siinä yksi syy miksi uhri saa aina syyt niskoilleen. Ei nämä asiat ole hetkessä valjenneet, kyllä siihen on tarvittu vuosien koulutusta narsismista.

20+4 kirjoitti:

Minä itse vältän sanomasta koskaan ääneen edes sanaa "narsismi", koska siitä on tullut julkinen lyömäase. Sanaa saisi mielestäni käyttää vain niistä henkilöistä joilla on todettu todellinen narsistinen persoonallisuushäiriö.

Voinkin siis sanoa että AP on ihan perinteinen kusi-pää. Valehtelee, vähättelee omaa osuuttaan ja suurentelee vaimon osuutta. Ei näe itsessään mitään vikaa. Myöntää vetäneensä muijaa turpiin, mutta kääntää senkin vaimon omaksi syyksi. Pidän ihmisiä jotka viimeiseen asti yrittävät puolustella AP:ta ja nähdä molemmat puolet pelkästään tekopyhinä. kusi-pään kanssa menettää aivan varmasti malttinsa jossain vaiheessa ja alkaa huutaa ja nimitellä. kusi-pää vastaa lyömällä. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole kokemusta siitä miten vaikeita ihmisiä tulee käsitellä niin että oma terveys säilyy.

Nykypuheessa narsismi on vaan hienompi nimitys kusi-päisyydelle.

Lue lisää

Veit sanat suustani.

No jos mielipiteitä kaivataan, niin kirjoituksistasi päätellen sinulla hyvinkin voisi olla narsistisia piirteitä. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä asiaa, että niitä saattaa löytyä toisestakin suhteen osapuolesta. En tarkoita tällä kuitenkaan sitä, että kannattaisi se kaikki syy kaataa kokonaan toisen niskaan...Pidemmän päälle, kun se ei muuta tilannetta miksikään ja suhteessa on AINA kaksi osapuolta. Joskus sen toisen reaktiot ovat lähtöisin omista teoista, tai sanoista. Enemmän hyötyisit, etsimällä narsismista tietoa ja miettimällä, miten ne ominaisuudet sopivat sinuun. Muiden mielipiteet voivat antaa suuntaa, mutta itse sen parhaiten tiedät. Miettimällä ja lukeamalla.
Ihmisen mieli on myös joskus sellainen, että sitä näkee, mitä haluaa nähdä ja olettaa asioiden olevan juuri, kuten ajattelee niiden olevan...Aina se ei kuitenkaan mene näin.

Noista diagnostisista kriteereistä ja niiden täyttymisestä sinun kohdallasi koskee ihan tuo sama juttu: ei voi tehdä muutaman kirjoituksesi perusteella johtopäätöksiä (tai voi tietysti niin kuin moni on tuossa tehnyt, mutta asiatontahan se on). Sen verran uskaltaisin kuitenkin sanoa, että jos sinulle on tehty sekä tutkimukset että haastattelut (monien vuosien aikana), niin kyllähän niissä varmasti jotain perää on.

Minusta on hienoa, että olet kertonut asiasta avoimesti. Se kertonee siitäkin, että olet ehkä valmis kohtaamaan oman itsesi eri puolia. Palaute on aina kirjavaa ja se kertoo siitä, että erilaisia näkemyksiä on yhtä paljon kuin on ihmisiä.

Osoitin huolta lapsistasi, kyllä. Sinun ja ex-vaimosi ja koko tämän tilanteen kohdalla lapset ovat erityisen tärkeitä. Meidän yhteiskunnassamme on niin, että yleensä lapset annetaan riitaissassa erotilanteessa äidille ja isälle järjestetään tapaamisoikeus. Isän on varmasti sitä vaikea hyväksyä, olen myös hyvin pahoillani tästä: äiti on kuitenkin yleensä läheisempi lapsille monella tapaa.

Olen jokseenkin varma, että myös ex-vaimosi hyötyisi psykoterapiasta. Toivottavasti hän myös käy siinä. Ja kuten mainitsin jo aikaisemmin, sinäkin varmasti hyötyisit siitä. Ja ennen kaikkea, se voisi olla tae sille, että lapsenne voisivat saada paremman tulevaisuuden, kun heillä olisi kaksi tasapainoisempaa vanhempaa: sinä, jolla olisi ehkä prosessoitavaa minä-kokemuksesi ja persoonasi kanssa, ja vaimollasi, jolla olisi ehkä tekemistä mainitsemiesi neuroosien kanssa.

Olisitko sinä valmis sitoutumaan siihen, että työskentelet itsesi kanssa psykoterapiassa, jotta voisit taata sekä itsellesi että lapsillesi paremman tulevaisuuden?

Niin... äkkiä käy niin, että omista ongelmista tuleekin lasten ongelmia ja sukupolvien ketju iloisesti jatkaa kulkuaan...

Tahtoenergian tuhlaaminen toisten johtamiseen on eräänlainen kulttuuri-ilmiö. Toisen olemassaoloon ja vapaaehtoiseen olemiseen siinä rinnalla pitäisi luottaa muutenkin kuin vain määräilemällä ja pomottamalla. Ja sellaisen tahtoihmisen rinnalla toisesta saattaa tulla aika nopeasti epävakaa ja seinähullu seko, jos taidot eivät riitä kommunikoimaan ulos sitä ahdistusta jota toisen oleminen ja sen olemisen suuntaaminen omaan itseen saa pahimmillaan aikaiseksi.

Suhde on soppa ja parisuhde eritoten. Jos mies on ja haluaa olla perheensä pää tarvitsee hän hyvin toimivaan parisuhteeseen sen toisen puoliskon, joka täydentää tätä perheenpäänä olemisen tarvetta miehessä.. Oikeastaan aika simppeliä. Tunnekuviot ja kuvitelmat siitä, että mikä olisi oikea ratkaisu ja luulotelmat sen suhteen, että yhdessä on yritettävä läpi sen harmaan kiven keinoja kaihtamatta, jotta jokin, mahdollisesti illuusio oikeanlaisesta elämästä, ei pääsisi rikkoontumaan..

Ja tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole ihannoida narsisteja, vaan on kuivahko toteamus. Elämän ei pitäisi olla niin henkilökohtaista eikä vakavaa mutta valitettavasti se muodostuu sellaiseksi. Ajatellaan että ihminen on yhtä kuin ongelmansa. Ongelmat otetaan vakavasti ja niistä muodostuu henkilökohtaisia, jos ei muuten, niin pakottamalla sitten se toinen vaikka väkisin reagoimaan jotenkin. Tämän ajatuksen olen muodostellut varastamalla. Mutta en kerro keneltä tai mistä :)

Kaikki älykkäät ja elämässään paljon aikaansaaneet ihmiset ovat narsisteja. ;)
Psykologian mukaan kyseessä on häiriö, mutta tosiasiassa kyse on vain harvinaisesta persoonallisuuden laadusta. Sana "häiriö" tulee vain siis siitä, että kyseisen persoonallisuuden omaavat poikkeavat totutusta valtavirrasta ja kuuluvat tähän pieneen vähemmistöön...
Persoonallisuus"häiriöisiä" on n. 20% ihmisistä...Voiko joka viides ihminen olla tosiaan häiriintynyt? En usko. He tuottavat vain ongelmia yhteiskunnalle, minkä vuoksi heidät leimataan sairaiksi. ( tai tarkemmin häiriöisiksi ) Onko vika siis ihmismielessä, vai kapeakatseisessa yhteiskunnassa...Sitä sopii miettiä.

Tässä näemme narsistisen totuudenmuokkauksen ja heijastamisen täydessä vauhdissaan. Pikkusen kun vielä kiillotetaan niin se olikin exä joka veti turpiin. Voi voi!

dizel kirjoitti:

Kaikki älykkäät ja elämässään paljon aikaansaaneet ihmiset ovat narsisteja. ;)
Psykologian mukaan kyseessä on häiriö, mutta tosiasiassa kyse on vain harvinaisesta persoonallisuuden laadusta. Sana "häiriö" tulee vain siis siitä, että kyseisen persoonallisuuden omaavat poikkeavat totutusta valtavirrasta ja kuuluvat tähän pieneen vähemmistöön...
Persoonallisuus"häiriöisiä" on n. 20% ihmisistä...Voiko joka viides ihminen olla tosiaan häiriintynyt? En usko. He tuottavat vain ongelmia yhteiskunnalle, minkä vuoksi heidät leimataan sairaiksi. ( tai tarkemmin häiriöisiksi ) Onko vika siis ihmismielessä, vai kapeakatseisessa yhteiskunnassa...Sitä sopii miettiä.

Lue lisää

"Kaikki älykkäät ja elämässään paljon aikaansaaneet ihmiset ovat narsisteja."

Niinpä. Se miten narsistiin suhtautuu riippuu katsantokannasta: joku ihailee, joku inhoaa. Esin. monia julkkiksia, poliitikkoja ja yrotysjohtajia ihaillaan ja palvotaan ja toisia taas vihataan.

Narsismiin erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Jorma Myllärniemikin on kirjoittanut kirjan "Narsismi - vamma ja voimavara". Eli vamma SEKÄ voimavara. Riippuu, kuka asiaa katsoo.

Narsisti voi menestyä hyvin työelämässä ja tehdä hartiavoimin töitä menestyksensä eteen, koska kaipaa ja haluaa sitä niin paljon. Narsistin läheisille tällainen persoona on usein taas hyvin vaikea kumppani tai perheenjäsen. Yhteiskunnan mittakaavassa narsisteista on hyötyä, koska he voivat esim. tuoda rahallista menestystä esim. yrityksissä. Toisaalta he voivat taas aiheuttaa huonovointisuutta työpaikalla, mikä aiheuttaa monia vaikeuksia.

Niin kuin Myllärniemi kirjoitti, vamma ja voimavara.

MOnet arviot arvelevat persoonallisuushäiriöiden yleisyyden 5-15 % välille väestöstä ja nph:n kohdalla luku olisi vain noin 1-2 % väestöstä.

dizel kirjoitti:

Kaikki älykkäät ja elämässään paljon aikaansaaneet ihmiset ovat narsisteja. ;)
Psykologian mukaan kyseessä on häiriö, mutta tosiasiassa kyse on vain harvinaisesta persoonallisuuden laadusta. Sana "häiriö" tulee vain siis siitä, että kyseisen persoonallisuuden omaavat poikkeavat totutusta valtavirrasta ja kuuluvat tähän pieneen vähemmistöön...
Persoonallisuus"häiriöisiä" on n. 20% ihmisistä...Voiko joka viides ihminen olla tosiaan häiriintynyt? En usko. He tuottavat vain ongelmia yhteiskunnalle, minkä vuoksi heidät leimataan sairaiksi. ( tai tarkemmin häiriöisiksi ) Onko vika siis ihmismielessä, vai kapeakatseisessa yhteiskunnassa...Sitä sopii miettiä.

Lue lisää

Noi on välillä hurjia nuo luvut. Ja vähän uskomattomiakin. Tai no joo, riippuu miltä kantilta sitä sitten katsoo...

Tänä päivänä on meillä länkkäreillä sellaiset arvot, että ihmiset tasapäistetään ja se loppuosa joka ei toimi "miten kuuluu" - koetetaan korjata esim lääkityksellä.

Pääasiana on tuottavuus ja se ettei ole "hankala" millään osa-alueella, ikään kuin tällainen normivaihtelu populaation välillä voitaisiin koskaan saada hallintaan ellei lähetä rodunjalostuksen piiriin ja kivitetä ne loput jotka eivät muottiin mahdu.

Kun esim naisen "holtiton sukupuolikäytös" eli esim esiaviollinen seksi voitiin aikanaan katsoa niin järkyttäväksi asiaksi, että sen puolesta voitiin sulkea laitokseen steriloituna loppuiäkseen. Mielisairaalaan.

Joo... ehkä nämä "arvot" sitten muuttuvat aina ajan mukana.
Olisipa jännää nähdä millainen superihminen on sadan vuoden päästä.

Jos nyt esim parikymppisten täytyy lääkitä itsensä "tuottavammaksi" töissä tai hetkellisestikin kelkasta pudonneet syrjäytyvät välillä väkisinkin. Se on taas sitä tuottamattomuutta, hyi hyi.

Toisaalta taas tämä nykymeno sitten suosii tietynlaisia "vääriä ominaisuuksia" jos haluaa pärjätä korkealle. Toisaalta taas pakotetaan hidastamaan, ottamaan rauhallisemmin.
Mä en tiedä millainen pitäisi ihmisen olla jotta ei olisi vääränlainen.

Normivaihtelu populaation sisällä ei ole enää okei, olit sitten "vahvempi" tai "heikompi", hyi hyi.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:

"Kaikki älykkäät ja elämässään paljon aikaansaaneet ihmiset ovat narsisteja."

Niinpä. Se miten narsistiin suhtautuu riippuu katsantokannasta: joku ihailee, joku inhoaa. Esin. monia julkkiksia, poliitikkoja ja yrotysjohtajia ihaillaan ja palvotaan ja toisia taas vihataan.

Narsismiin erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Jorma Myllärniemikin on kirjoittanut kirjan "Narsismi - vamma ja voimavara". Eli vamma SEKÄ voimavara. Riippuu, kuka asiaa katsoo.

Narsisti voi menestyä hyvin työelämässä ja tehdä hartiavoimin töitä menestyksensä eteen, koska kaipaa ja haluaa sitä niin paljon. Narsistin läheisille tällainen persoona on usein taas hyvin vaikea kumppani tai perheenjäsen. Yhteiskunnan mittakaavassa narsisteista on hyötyä, koska he voivat esim. tuoda rahallista menestystä esim. yrityksissä. Toisaalta he voivat taas aiheuttaa huonovointisuutta työpaikalla, mikä aiheuttaa monia vaikeuksia.

Niin kuin Myllärniemi kirjoitti, vamma ja voimavara.

MOnet arviot arvelevat persoonallisuushäiriöiden yleisyyden 5-15 % välille väestöstä ja nph:n kohdalla luku olisi vain noin 1-2 % väestöstä.

Lue lisää

"Narsismiin erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Jorma Myllärniemikin on kirjoittanut kirjan "Narsismi - vamma ja voimavara". Eli vamma SEKÄ voimavara. Riippuu, kuka asiaa katsoo."

Veikkaanpa että Jorma Myllärniem on tarkoittanut että ns. "terve narsismi" on voimavara ja narsistinen persoonallisuushäiriö vamma. Ja nämä kaksi kun ovat kaksi täysin eri asiaa, esim. sana "luu" tarkoittaa tervettä ja ihmisessä luonnostaan olevaa , sana "luusyöpä" taas vakavaa sairautta, molemmissa on kysymys kuitenkin luusta ja molemmissa esiintyy sana "luu".

kkkkkkkkkkllllhhhhh kirjoitti:

"Narsismiin erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Jorma Myllärniemikin on kirjoittanut kirjan "Narsismi - vamma ja voimavara". Eli vamma SEKÄ voimavara. Riippuu, kuka asiaa katsoo."

Veikkaanpa että Jorma Myllärniem on tarkoittanut että ns. "terve narsismi" on voimavara ja narsistinen persoonallisuushäiriö vamma. Ja nämä kaksi kun ovat kaksi täysin eri asiaa, esim. sana "luu" tarkoittaa tervettä ja ihmisessä luonnostaan olevaa , sana "luusyöpä" taas vakavaa sairautta, molemmissa on kysymys kuitenkin luusta ja molemmissa esiintyy sana "luu".

Lue lisää

Missään kohtaa Myllärniemi ei taida kirjoittaa että NARSISTINEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ olisi vamma ja voimavara? Vaikka sitä ajatusta täällä tunnutaan lapsellisesti yritettävän tyrkyttää luullen että ihmiset eivät osasi ajatella ja lukea.

dizel kirjoitti:

Kaikki älykkäät ja elämässään paljon aikaansaaneet ihmiset ovat narsisteja. ;)
Psykologian mukaan kyseessä on häiriö, mutta tosiasiassa kyse on vain harvinaisesta persoonallisuuden laadusta. Sana "häiriö" tulee vain siis siitä, että kyseisen persoonallisuuden omaavat poikkeavat totutusta valtavirrasta ja kuuluvat tähän pieneen vähemmistöön...
Persoonallisuus"häiriöisiä" on n. 20% ihmisistä...Voiko joka viides ihminen olla tosiaan häiriintynyt? En usko. He tuottavat vain ongelmia yhteiskunnalle, minkä vuoksi heidät leimataan sairaiksi. ( tai tarkemmin häiriöisiksi ) Onko vika siis ihmismielessä, vai kapeakatseisessa yhteiskunnassa...Sitä sopii miettiä.

Lue lisää

> Persoonallisuus"häiriöisiä" on n. 20% ihmisistä...Voiko joka viides ihminen olla tosiaan häiriintynyt?

Miksei voisi. Sama kuin perussuomalaisten ääniosuus viime vaaleissa.

Psykohistoria tuntee valtavan määrän periodeja, jolloin valtaosa yhteisön jäsenistä sairastaa. Tyypillinen kollektiivisen psykoosin ilmentymä on sota.

A kirjoitti:

> Persoonallisuus"häiriöisiä" on n. 20% ihmisistä...Voiko joka viides ihminen olla tosiaan häiriintynyt?

Miksei voisi. Sama kuin perussuomalaisten ääniosuus viime vaaleissa.

Psykohistoria tuntee valtavan määrän periodeja, jolloin valtaosa yhteisön jäsenistä sairastaa. Tyypillinen kollektiivisen psykoosin ilmentymä on sota.

Lue lisää

Tosiaankin, miksipä ei voisi.. Sehän riippuu myös lähtökohdasta, että mistä käsin lähdetään määrittelemään, että mikä kaikki on häiriöksi katsottavaa suhteessa siihen, mikä ei ole häiriöksi katsottavaa.

M.B. kirjoitti:

Tosiaankin, miksipä ei voisi.. Sehän riippuu myös lähtökohdasta, että mistä käsin lähdetään määrittelemään, että mikä kaikki on häiriöksi katsottavaa suhteessa siihen, mikä ei ole häiriöksi katsottavaa.

Lue lisää

"Miksei voisi. Sama kuin perussuomalaisten ääniosuus viime vaaleissa."

=D !!!

Joo mutta eikös sekin ollut vähän niin kuin "aikaan ja kulttuurin" sidonnaista mutta jos tätä mieltä pysyvästi oltaisiin, Soinista sitten vissiin tulisi pressa. Taisi olla suurin osa protestiääniä ja/tai saatu liikkeelle normisti äänestämätöntä porukkaa.

Sotakin voi lähteä liikkeelle samoista lähtökohdista kuin esim Soinin protestiäänestäminen... tai englannin mellakat. Mutta jees, jengi alkaa aika ajoin sekoilemaan.

Mutta persoonallisuushäiriöksi asti... mielenkiintoista.

Et voi sitten lakata vainoamasta?! Etköhän sinä ole maineestasi ihan itse vastuussa. Ei sitä pysty pilaamaan kukaan muu kuin sinä. Juoppokin tullut. Sellainenhan sinä nyt olet kun olet muutaman oluen ottanut. Juoppo, alkoholisti, alkkis, deeku, pultsari, mitä noit nyt on. Hitto kun oot säälittävä.

-------------------- kirjoitti:

Et voi sitten lakata vainoamasta?! Etköhän sinä ole maineestasi ihan itse vastuussa. Ei sitä pysty pilaamaan kukaan muu kuin sinä. Juoppokin tullut. Sellainenhan sinä nyt olet kun olet muutaman oluen ottanut. Juoppo, alkoholisti, alkkis, deeku, pultsari, mitä noit nyt on. Hitto kun oot säälittävä.

Lue lisää

Kiitos että otit kantaa keskusteluun,suppeahkosta vokabulaaristasi huolimatta.

No huhhuh. Minun mielestäni tässä ei kannata nyt mennä mihinkään Golgatalle tai muihin yliluonnollisiin tai maagisiin ajatuksiin. Omien tunteiden, ajatusten, kipujen, muistojen, tuskien ja oireiden selvittely terapiassa on ihan riittävä keino päästä eroon ongelmista ja alkvaa voida paremmin. Uskontoon hurahtaminen vain pahentaa asiaa.

Muistathan sitten sen, että se ei tule näyttämään hyvältä sinun osaltasi...( viittaan viimeiseen lauseeseen ) Todennäköisesti aiheuttaisi vain sen, että eksäsi saisi yksinhuoltajuuden, etkä tule näkemään lapsiasi ainakaan kovin usein. Mietin vain tätä asiaa hyötynäkökulmasta. Miten olisi sinun kannaltasi parasta.
Ymmärrän kyllä, miten epäoikeuden mukaiselta tuo tilanne tuntuu, mutta kannattaa silti hetkeksi pysähtyä miettimään, ennenkuin tekee jotain harkitsematonta...Nyrkkeilysäkin hakkaaminen voisi auttaa.

Pura siihen pahimmat kostonhalusi, tai lähde vaikka juoksulenkille ja mieti vielä yön yli...Ei tarvitse myöhemmin katua.
Monia virheitä olen itse elämässäni tehnyt vihoissani. Nykyään pyrin laskemaan kymmeneen...
Teot johtavat johonkin vain, jos ne suunnittelee hyvin ja harkiten. Äkkipikaisuuksia kannattaa välttää. En ala tässä kuitenkaan mitään neuvomaan, kerroin vain asiat sen mukaan, minkä olen havainnut omalla kohdallani toimivaksi...Se mikä toimii yhdelle, ei toimi välttämättä kaikille.

dizel kirjoitti:

Muistathan sitten sen, että se ei tule näyttämään hyvältä sinun osaltasi...( viittaan viimeiseen lauseeseen ) Todennäköisesti aiheuttaisi vain sen, että eksäsi saisi yksinhuoltajuuden, etkä tule näkemään lapsiasi ainakaan kovin usein. Mietin vain tätä asiaa hyötynäkökulmasta. Miten olisi sinun kannaltasi parasta.
Ymmärrän kyllä, miten epäoikeuden mukaiselta tuo tilanne tuntuu, mutta kannattaa silti hetkeksi pysähtyä miettimään, ennenkuin tekee jotain harkitsematonta...Nyrkkeilysäkin hakkaaminen voisi auttaa.

Pura siihen pahimmat kostonhalusi, tai lähde vaikka juoksulenkille ja mieti vielä yön yli...Ei tarvitse myöhemmin katua.
Monia virheitä olen itse elämässäni tehnyt vihoissani. Nykyään pyrin laskemaan kymmeneen...
Teot johtavat johonkin vain, jos ne suunnittelee hyvin ja harkiten. Äkkipikaisuuksia kannattaa välttää. En ala tässä kuitenkaan mitään neuvomaan, kerroin vain asiat sen mukaan, minkä olen havainnut omalla kohdallani toimivaksi...Se mikä toimii yhdelle, ei toimi välttämättä kaikille.

Lue lisää

Tota pointtia mäkin hain, että riippuen siitä mitä oikeasti haluaa ja vaikka siihen vaadittava käytös tai toimi olisi miten epäoikeudenmukaisen tuntuista tahansa, se vain kannattaa.

Jos haluaa näyttää paikkaa eksälle - se on motiivi.
Jos haluaa pärjätä huoltajuusasioissa jne paremmin - se on motiivi.

Toimet pitää valita sen mukaan.

Äkkipikaisena kun tekee holtittoman ratkaisun, joutuu umpikujaan ja pissii nilkoilleen - saa lisää kökköä niskaansa.

Riippuu todellakin siitä mitä oikeasti haluaa saavuttaa.

> Minusta tulette kuulemaan vielä.Vainoamisen ja valehtelun aika on tullut päätökseensä.Vielä tänä iltana opetan exälleni ihmisten tapoja.

Ota itse ennalta yhteys viranomaisiin ja tiedustele heidän näkökantaansa menettelytapojesi suhteen. Näyttää paremmalta heidänkin silmissään.

Mukavaa viikonloppua sulle myös! Toivottavasti saat asiasi järjestykseen.

> Tuli otettua liikaa,ja pyydänkin anteeksi kirjoittamiani viestejä.Haluan pitää keskustelun asiallisena.Varmasti kaikki tiedätte millaisia ylilyöntejä alkoholin vaikutuksen alaisena voi sattua.

Miehen puhetta. Saat anteeksi. Jatka tähän tyyliin.

:) Muistaakseni en reagoinut kauhean hyvin kun minut "diagnosoitiin" sairaaksi. Tosin se ei ollut diagnosointitapahtuma, jossa henkilöllä olisi ollut minkään valtakunnan oikeuksia jaella diagnooseja yhtään kenellekään, vaan hänpä katsoi olevansa siihen oikeutettu. Olen aika monessa sopassa keittynyt jo tähän elämääni mennessä.

Ehkä kannattaisi pohtia tuotakin, että miksi koet minun hyökänneen aggressiivisesti sinua kohtaan... Mielestäni sinulla on kirjoitustesi perusteella pyristellä irti siitä vastuusta, joka sinulla on sinun tekojesi suhteen, sinun asenteesi suhteen ja sen suhteen, että miten ratkaiset asian, joka on muodostunut sinulle ongelmaksi.

Terapeuttisi tuskin on tarkoittanut loukata sinua loukkaamisen vuoksi, vaan on ehkä ammattinsa tuoman kokemuksen myötä tietoinen siitä, että minkälainen käyttäytyminen on vahingollista suhteessa toisiin ihmisiin. Joten sikäli loukkaantumisen tunne sinussa on melko varmasti viesti sinulle itsellesi sinusta itsestäsi.

Anteeksi jos olen jossakin kohdin kuulostanut aggressiiviselta, ei ole ollut tarkoitukseni ollenkaan. Minulla ei ole mitään henkilökohtaisia syitä hyökätä sinua vastaan. Minun ongelmani tällä haavaa ovat hyvin pienet verrattuna monien muiden ongelmiin, eikä minulla ole syytä olla katkera kovinkaan monesta asiasta elämässäni. Olen itse ollut aktiivisena sopankeittäjänä niissä asioissa, joita elämässäni on tullut vastaan.

Kaikkea hyvää, toivottavasti ongelmat ratkeavat kohdaltasi sopuisasti ja rakentavasti.

Suosittelen kuitenkin perehtymään siihen mitä mahdollisesti kaikkea kätkeytyy käytettyjen defenssien taakse.

Tämän foorumin realiteetteihin en aio ottaa enempiä kantaa, sen tiedän, että kaikkien kirjoitusten takana on ihminen.

Tiedän myös sen, että toisinaan ihminen myös lyö. Mielestäni on eroa siinä, että selittääkö taoahtuneita sen perusteella, että siinä oli moleminpuolista käsikopelointia, jota mahdollisesti edelsi toisen systemaattinen sanallinen provosointi, vai osaako tunnustaa itselleen tehneensä itse väärin. Sillä lyöminen on väärin. Oikeasti sinun tehtäväsi ei minun mielestäni ole edes miettiä sitä, miten vaimosi selittää omat käsikopelointinsa itselleen, vaan sitä, että miten sinä selität oman lyömisesi itsellesi.

Lyöminen on väärin. Mutta asia ei parane vaikka kuinka selittelisi tekoa kaikkine syy ja seuraussuhteineen. Lyöminen on aina väärin. Myös silloin kun itse valitsee lyödä.

M.B. kirjoitti:

Suosittelen kuitenkin perehtymään siihen mitä mahdollisesti kaikkea kätkeytyy käytettyjen defenssien taakse.

Tämän foorumin realiteetteihin en aio ottaa enempiä kantaa, sen tiedän, että kaikkien kirjoitusten takana on ihminen.

Tiedän myös sen, että toisinaan ihminen myös lyö. Mielestäni on eroa siinä, että selittääkö taoahtuneita sen perusteella, että siinä oli moleminpuolista käsikopelointia, jota mahdollisesti edelsi toisen systemaattinen sanallinen provosointi, vai osaako tunnustaa itselleen tehneensä itse väärin. Sillä lyöminen on väärin. Oikeasti sinun tehtäväsi ei minun mielestäni ole edes miettiä sitä, miten vaimosi selittää omat käsikopelointinsa itselleen, vaan sitä, että miten sinä selität oman lyömisesi itsellesi.

Lyöminen on väärin. Mutta asia ei parane vaikka kuinka selittelisi tekoa kaikkine syy ja seuraussuhteineen. Lyöminen on aina väärin. Myös silloin kun itse valitsee lyödä.

Lue lisää

Meillä todella oli tälläinen pitkään jatkunut vaimoni minuun kohdistaman paineistaminen,jonka seurauksena hieman huitasin häntä.Vaimo käytti hyväkseen näitä auttavia tahoja,kuten ensiapua ja turvakotia.Pienen,vahingossa tapahtuneen huitaisun jälkeen hänen vammansa eivät MITENKÄÄN voineet olla niin merkittäviä,kuin hän on myöhemmin väittänyt.

herakles78 kirjoitti:

Meillä todella oli tälläinen pitkään jatkunut vaimoni minuun kohdistaman paineistaminen,jonka seurauksena hieman huitasin häntä.Vaimo käytti hyväkseen näitä auttavia tahoja,kuten ensiapua ja turvakotia.Pienen,vahingossa tapahtuneen huitaisun jälkeen hänen vammansa eivät MITENKÄÄN voineet olla niin merkittäviä,kuin hän on myöhemmin väittänyt.

Lue lisää

Ööö tota.... tapahtuiko tuollainen huitaisu/lyönti vain kerran ?

Sit meinaan asettaa tilanteen aika erikoiseen valoon.

lynett kirjoitti:

Ööö tota.... tapahtuiko tuollainen huitaisu/lyönti vain kerran ?

Sit meinaan asettaa tilanteen aika erikoiseen valoon.

Lynett,mainitsin tuosta nimenomaisesta tilanteesta,sillä siihen littyi vaimoni ammatti-ihmisten manipulointi.Suurin osa yhteenotoistamme piti sisällään tälläistä fyysistä toimeen tarttumista.

herakles78 kirjoitti:

Lynett,mainitsin tuosta nimenomaisesta tilanteesta,sillä siihen littyi vaimoni ammatti-ihmisten manipulointi.Suurin osa yhteenotoistamme piti sisällään tälläistä fyysistä toimeen tarttumista.

Lue lisää

Okei... tuollaisessa tilanteessa, jossa perinteisestikin ratkaistaan molemminpuolisesti tilanteita nujakoimalla, käy useimmiten niin, että mies jää lopulta alakynteen. Täälläkin kylillä näkee sellaisia pariskuntia.

Nainen saattaa aloittaa riidan heittämällä esim lasin päin naamaa ja sitten ukko pitää kiinni, kaadutaan lattialle, koetetaan pitää kiinni, toinen rimpuilee ja se jolle jää vamma ja joka siitä raportoi - on oikeassa.

Se nyt oli vain yksi kuvaus ja mun mielestä silloin, kun molemmat käyttää fyysistä nujakointia - syyllisiä ei tavallaan enää ole.Se on vain vaikea vuorovaikutusongelma jossa ollaan menty jo liian pitkälle.

Valitettavasti viranomaiset eivät tätä huomioi kun miehetpä harvoin niistä tilanteista raportoi ja usein ei raportoitavaa olekaan naisten fyysisen "alivallan vuoksi" ...paitsi eksäni jolta iskin kerran silmän mustaksi ja meni lääkäriin =)

Mutta hänpä ei ollutkaan sitä sorttia joka käy kiinni, kunhan muuten länkytti poskeaan. Mutta virheistä viisaampana.

Tuskastuttavalta kuulostaa tilanteesi, nainen kun saa lähes aina näissä ylivallan vaikka olisi itse käynyt päälle, ensimmäisenäkin. Viranomaiset näkevät vain sen, mikä on raportoitu ja totta kai fyysisesti heikomman naisen, äidin... ja jos oikein taitavasti haluaa manipuloida, saa miehen ihan maanrakoon.

Muutenkin huoltajuusasioissa todellakin lähetään ensisijaisesti äidin näkökulmasta liikkeelle.

Tsemppiä.

lynett kirjoitti:

Okei... tuollaisessa tilanteessa, jossa perinteisestikin ratkaistaan molemminpuolisesti tilanteita nujakoimalla, käy useimmiten niin, että mies jää lopulta alakynteen. Täälläkin kylillä näkee sellaisia pariskuntia.

Nainen saattaa aloittaa riidan heittämällä esim lasin päin naamaa ja sitten ukko pitää kiinni, kaadutaan lattialle, koetetaan pitää kiinni, toinen rimpuilee ja se jolle jää vamma ja joka siitä raportoi - on oikeassa.

Se nyt oli vain yksi kuvaus ja mun mielestä silloin, kun molemmat käyttää fyysistä nujakointia - syyllisiä ei tavallaan enää ole.Se on vain vaikea vuorovaikutusongelma jossa ollaan menty jo liian pitkälle.

Valitettavasti viranomaiset eivät tätä huomioi kun miehetpä harvoin niistä tilanteista raportoi ja usein ei raportoitavaa olekaan naisten fyysisen "alivallan vuoksi" ...paitsi eksäni jolta iskin kerran silmän mustaksi ja meni lääkäriin =)

Mutta hänpä ei ollutkaan sitä sorttia joka käy kiinni, kunhan muuten länkytti poskeaan. Mutta virheistä viisaampana.

Tuskastuttavalta kuulostaa tilanteesi, nainen kun saa lähes aina näissä ylivallan vaikka olisi itse käynyt päälle, ensimmäisenäkin. Viranomaiset näkevät vain sen, mikä on raportoitu ja totta kai fyysisesti heikomman naisen, äidin... ja jos oikein taitavasti haluaa manipuloida, saa miehen ihan maanrakoon.

Muutenkin huoltajuusasioissa todellakin lähetään ensisijaisesti äidin näkökulmasta liikkeelle.

Tsemppiä.

Lue lisää

Lynett,kiitos tuestasi!Olen täysin samaa mieltä kanssasi.Liian usein niin naisten,kuin äitienkin osuuksia näissä perhetilanteissa vähätellään,jos huomioidaan lainkaan.

Tämä johtaa siihen,että miehille saa vapaasti tehdä mitä vain,joutumatta siitä vastuuseen.Miehen puolustautuessa soitellaan puhelinlinjat kuumina jos jonkinlaisiin turvakoteihin ja auttaviin puhelimiin.

Lynett,Minä en suosiolla tule alistumaan kenenkään vallan alle,en ikinä.Tekisi mieli käydä tätä entistäkin ämmää kouluttamassa.Ainoa mikä tällä hetkellä estää,on tuleva oikeuskäsittely.Kaikki exäni(niitä riittää,exän kanssa oli toinen avioliitto) ovat kuvailleet minua manipuloivaksi(tiedän mitä haluan,ja miten saavutan asettamani päämäärän),sairaalloisen mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi(mielestäni puolisolla on oikeus halutessaan tietää,kenen kanssa puoliso tekstailee tai kirjoittelee sähköposteja);väkivaltaiseksi(minä en kuulu niihin mamman poikiin,jotka antavat naisen lyödä itseään ilman puolustautumista),itserakkaaksi paskaksi(tiedän olevani monilahjakkuus,ja että halutessani saan kenet vain).Pitäisikö minun salata faktat,vain sen vuoksi että suhteen toisella osapuolella on itsetunto nollilla?Syytön minä siihen olen mitä joku on tai ei ole.Silti minut on näissä suhteissa yritetty vastuuttaa tälläiseen asetelmaan.

Kadunko tekemiäni asioita?En.Tekisinkö jotain toisin?En,miksi pitäisi muuttua jonkun toisen vuoksi?Aikuinen ihminen on vastuussa valinnoistaan,ja parisuhde on kahden kauppa.Jos kokee suhteen tai avioliiton epätyydyttäväksi,mutta siitä huolimatta jatkaa sitä kuukausien ja vuosien ajan,niin itsepä on valintansa tehnyt.Uhriksi heittäytyminen/uhriutuminen on täysin turhaa,eikä johda mihinkään.Toki yksittäisiä säälipisteitä ja huolestuneiden sukulaisten ja ystävien sympatiat on mahdollista näin kerätä puolelleen,mutta siihenpä se jää.

Lynett,Tämä oli yksi syy,miksi alunperin aloin kertomaan tilanteestani täällä.Ajattelin,että varmasti on muita,joilla on samanlaisia kokemuksia kuin itselläni.Nimenomaan siitä näkökulmasta katsottuna,että näissä suuren yleisön tuomitsemissa kertomuksissa on aina kaksi osapuolta

.Perinteiseen pahantekijä-uhri-asetelmaan en usko.Liian yksinkertaista.Valitettavan monet kuitenkin uskovat tälläiseen satumaailmaan,jonka tukipilarit perustuvat psyykkisesti epävakaiden yksilöiden kokemuksiin.Ja näitä kokemuksia sitten vahvistetaan kaikennäköisissä tukiyhdistyksissä-ja piireissä,joissa sokeat ohjaavat muita näkökyvyttömiä.

herakles78 kirjoitti:

Lynett,Minä en suosiolla tule alistumaan kenenkään vallan alle,en ikinä.Tekisi mieli käydä tätä entistäkin ämmää kouluttamassa.Ainoa mikä tällä hetkellä estää,on tuleva oikeuskäsittely.Kaikki exäni(niitä riittää,exän kanssa oli toinen avioliitto) ovat kuvailleet minua manipuloivaksi(tiedän mitä haluan,ja miten saavutan asettamani päämäärän),sairaalloisen mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi(mielestäni puolisolla on oikeus halutessaan tietää,kenen kanssa puoliso tekstailee tai kirjoittelee sähköposteja);väkivaltaiseksi(minä en kuulu niihin mamman poikiin,jotka antavat naisen lyödä itseään ilman puolustautumista),itserakkaaksi paskaksi(tiedän olevani monilahjakkuus,ja että halutessani saan kenet vain).Pitäisikö minun salata faktat,vain sen vuoksi että suhteen toisella osapuolella on itsetunto nollilla?Syytön minä siihen olen mitä joku on tai ei ole.Silti minut on näissä suhteissa yritetty vastuuttaa tälläiseen asetelmaan.

Kadunko tekemiäni asioita?En.Tekisinkö jotain toisin?En,miksi pitäisi muuttua jonkun toisen vuoksi?Aikuinen ihminen on vastuussa valinnoistaan,ja parisuhde on kahden kauppa.Jos kokee suhteen tai avioliiton epätyydyttäväksi,mutta siitä huolimatta jatkaa sitä kuukausien ja vuosien ajan,niin itsepä on valintansa tehnyt.Uhriksi heittäytyminen/uhriutuminen on täysin turhaa,eikä johda mihinkään.Toki yksittäisiä säälipisteitä ja huolestuneiden sukulaisten ja ystävien sympatiat on mahdollista näin kerätä puolelleen,mutta siihenpä se jää.

Lue lisää

Voi jeesuksen kristus, lukekaa nyt ihmiset oikeasti mitä tämä jätkä suoltaa. Vieläkö te sitä jaksatte hyysätä?

herakles78 kirjoitti:

Lynett,Minä en suosiolla tule alistumaan kenenkään vallan alle,en ikinä.Tekisi mieli käydä tätä entistäkin ämmää kouluttamassa.Ainoa mikä tällä hetkellä estää,on tuleva oikeuskäsittely.Kaikki exäni(niitä riittää,exän kanssa oli toinen avioliitto) ovat kuvailleet minua manipuloivaksi(tiedän mitä haluan,ja miten saavutan asettamani päämäärän),sairaalloisen mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi(mielestäni puolisolla on oikeus halutessaan tietää,kenen kanssa puoliso tekstailee tai kirjoittelee sähköposteja);väkivaltaiseksi(minä en kuulu niihin mamman poikiin,jotka antavat naisen lyödä itseään ilman puolustautumista),itserakkaaksi paskaksi(tiedän olevani monilahjakkuus,ja että halutessani saan kenet vain).Pitäisikö minun salata faktat,vain sen vuoksi että suhteen toisella osapuolella on itsetunto nollilla?Syytön minä siihen olen mitä joku on tai ei ole.Silti minut on näissä suhteissa yritetty vastuuttaa tälläiseen asetelmaan.

Kadunko tekemiäni asioita?En.Tekisinkö jotain toisin?En,miksi pitäisi muuttua jonkun toisen vuoksi?Aikuinen ihminen on vastuussa valinnoistaan,ja parisuhde on kahden kauppa.Jos kokee suhteen tai avioliiton epätyydyttäväksi,mutta siitä huolimatta jatkaa sitä kuukausien ja vuosien ajan,niin itsepä on valintansa tehnyt.Uhriksi heittäytyminen/uhriutuminen on täysin turhaa,eikä johda mihinkään.Toki yksittäisiä säälipisteitä ja huolestuneiden sukulaisten ja ystävien sympatiat on mahdollista näin kerätä puolelleen,mutta siihenpä se jää.

Lue lisää

> mielestäni puolisolla on oikeus halutessaan tietää,kenen kanssa puoliso tekstailee tai kirjoittelee sähköposteja

Suomen Perustuslain 10. pykälä kuuluu seuraavasti:

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

11+16 kirjoitti:

Voi jeesuksen kristus, lukekaa nyt ihmiset oikeasti mitä tämä jätkä suoltaa. Vieläkö te sitä jaksatte hyysätä?

Haluan puhua avoimesti,rehellisesti elämästäni.Pyrin pitämään keskustelun omalta osaltani asiallisena,pahoittelen mahdollisia ylilyöntejä kommenteissani.Tämä nykyinen elämäntilanne vain todella saa kaiken pintaan.Jos olet kokenut riitaisan avioeron,tiedät mistä puhun.

herakles78 kirjoitti:

Haluan puhua avoimesti,rehellisesti elämästäni.Pyrin pitämään keskustelun omalta osaltani asiallisena,pahoittelen mahdollisia ylilyöntejä kommenteissani.Tämä nykyinen elämäntilanne vain todella saa kaiken pintaan.Jos olet kokenut riitaisan avioeron,tiedät mistä puhun.

Lue lisää

> Haluan puhua avoimesti,rehellisesti elämästäni.Pyrin pitämään keskustelun omalta osaltani asiallisena,pahoittelen mahdollisia ylilyöntejä kommenteissani.

Saat anteeksi, kaikki tekevät virheitä. Nyt nukkumaan, äläkä ota enää.

Kiitos keskustelusta, hyvää yötä.

A kirjoitti:

> mielestäni puolisolla on oikeus halutessaan tietää,kenen kanssa puoliso tekstailee tai kirjoittelee sähköposteja

Suomen Perustuslain 10. pykälä kuuluu seuraavasti:

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lue lisää

Jos järjellä ajatellaan,niin eikö sinulla ole oikeus tietää,jos rahoillasi,jotka olet kovalla työllä ansainnut, kustannetaan sellaisen naisen elämää,jolla on toinenkin mies kuvioissa mukana?Suostuisitko itse olemaan hyväksikäytettävänä?

herakles78 kirjoitti:

Jos järjellä ajatellaan,niin eikö sinulla ole oikeus tietää,jos rahoillasi,jotka olet kovalla työllä ansainnut, kustannetaan sellaisen naisen elämää,jolla on toinenkin mies kuvioissa mukana?Suostuisitko itse olemaan hyväksikäytettävänä?

Lue lisää

Jos yhteisöllisellä järjellä ajatellaan pelkän yksittäisen järjen sijasta, niin yhteisö ymmärtää, että kirjesalaisuus kuuluu perusoikeuksiin. Ilman perusoikeuksia me kaikki yhteisön jäsenet olemme vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi.

Vaikeat ajat vaativat yhden erittäin vaikean asian, että väkisin maltat mielesi.

http://www.youtube.com/watch?v=MImadO0ci2o&NR=1

A kirjoitti:

Jos yhteisöllisellä järjellä ajatellaan pelkän yksittäisen järjen sijasta, niin yhteisö ymmärtää, että kirjesalaisuus kuuluu perusoikeuksiin. Ilman perusoikeuksia me kaikki yhteisön jäsenet olemme vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi.

Vaikeat ajat vaativat yhden erittäin vaikean asian, että väkisin maltat mielesi.

http://www.youtube.com/watch?v=MImadO0ci2o&NR=1

Lue lisää

Ehkä sitä turhan usein tuli kytättyä niitä viestejä ja muita,en tiedä.Mutta pientä se on muuhun verrattuna.Vaimo itse antoi ymmärtää että jotain salattavaa on.Tämä johti luonnolliseen uteliaisuuteen,ja myönnän:mustasukkaisuuteen.Pyysin tosin anteeksi vaimoltani.

herakles78 kirjoitti:

Ehkä sitä turhan usein tuli kytättyä niitä viestejä ja muita,en tiedä.Mutta pientä se on muuhun verrattuna.Vaimo itse antoi ymmärtää että jotain salattavaa on.Tämä johti luonnolliseen uteliaisuuteen,ja myönnän:mustasukkaisuuteen.Pyysin tosin anteeksi vaimoltani.

Lue lisää

> Ehkä sitä turhan usein tuli kytättyä niitä viestejä [...] Pyysin tosin anteeksi vaimoltani.

Teit miehen työn kun pyysit anteeksi. Älä enää riko kirjesalaisuutta.

http://www.youtube.com/watch?v=SzKNZMuyXq4&feature=related

A kirjoitti:

> Ehkä sitä turhan usein tuli kytättyä niitä viestejä [...] Pyysin tosin anteeksi vaimoltani.

Teit miehen työn kun pyysit anteeksi. Älä enää riko kirjesalaisuutta.

http://www.youtube.com/watch?v=SzKNZMuyXq4&feature=related

Lue lisää

Synneistä suurin,salaa avattu tekstiviesti.Mitä haluat näiden minulle linkittämiesi kappaleiden kautta viestittää?

herakles78 kirjoitti:

Synneistä suurin,salaa avattu tekstiviesti.Mitä haluat näiden minulle linkittämiesi kappaleiden kautta viestittää?

Älä mieti sitä. Hiljenny kuuntelemaan ja ota vastaan se minkä mahdollisesti musiikista ja sanoista saat. Toisaalta, mikäli nimimerkkisi numero viittaa syntymävuoteen, ehkä sinun sisikuntaasi silittää ja värisyttää erilainen musiikki ja onhan mahdollista, että et taivu musiikille ollenkaan.

Joskus on niinkin. Ja sekin on ok. :)

Mielestäni suomalainen "lavatanssimusiikki" on sielunhoidolliselta kannalta katsottuna turvallista tietyistä nostalgiaa virittävistä elementeistään johtuen .. (kirjoitinkohan nyt ihan hepreaksi) - minulla tunne-elämäni virittyy turvallisen mummolan iltoihin. Lähes poikkeuksetta aina :D

M.B. kirjoitti:

Älä mieti sitä. Hiljenny kuuntelemaan ja ota vastaan se minkä mahdollisesti musiikista ja sanoista saat. Toisaalta, mikäli nimimerkkisi numero viittaa syntymävuoteen, ehkä sinun sisikuntaasi silittää ja värisyttää erilainen musiikki ja onhan mahdollista, että et taivu musiikille ollenkaan.

Joskus on niinkin. Ja sekin on ok. :)

Mielestäni suomalainen "lavatanssimusiikki" on sielunhoidolliselta kannalta katsottuna turvallista tietyistä nostalgiaa virittävistä elementeistään johtuen .. (kirjoitinkohan nyt ihan hepreaksi) - minulla tunne-elämäni virittyy turvallisen mummolan iltoihin. Lähes poikkeuksetta aina :D

Lue lisää

M.B.,Ainakin nämä nimimerkin " A" minulle viestittämät kappaleet eivät koskettaneet sisintäni.Mietinkin,oliko tarkoitus vain ja ainoastaan provosoida minut päättämään päiväni?Toki ymmärrän,että olemme keskustelufoorumilla,jossa et voi fyysisellä tasolla kokea ihmistä.Mutta oliko tuo yritys manipuloida ajatuksiani?Jos näin on,säälittävää.

herakles78 kirjoitti:

M.B.,Ainakin nämä nimimerkin " A" minulle viestittämät kappaleet eivät koskettaneet sisintäni.Mietinkin,oliko tarkoitus vain ja ainoastaan provosoida minut päättämään päiväni?Toki ymmärrän,että olemme keskustelufoorumilla,jossa et voi fyysisellä tasolla kokea ihmistä.Mutta oliko tuo yritys manipuloida ajatuksiani?Jos näin on,säälittävää.

Lue lisää

:) Epäluuloinen ja herkkä ottamaan itseesi henkilökohtaisesti tunnut ainakin olevan. Kai tiedät, että sellaisen henkilön kanssa on äärimmäisen hankala muiden tulla toimeen??

Kappaleiden linkittäminen on tapa, joka parhaimmillaan antaa enemmän kuin pelkkä kirjoitettu. Suosittelen, mikäli vain tunnet voimiesi siihen riittävän, miettivän, että miksi kukaan haluaisi manipuloida sinun ajatuksiasi yleisellä keskustelufoorumilla ja vieläpä noin negatiivisesti kuin annoit ymmärtää.

Kannattaisi vähentää tuota ylenpalttista "järkeilyä", jos lopputulos on tuota luokkaa.

M.B. kirjoitti:

:) Epäluuloinen ja herkkä ottamaan itseesi henkilökohtaisesti tunnut ainakin olevan. Kai tiedät, että sellaisen henkilön kanssa on äärimmäisen hankala muiden tulla toimeen??

Kappaleiden linkittäminen on tapa, joka parhaimmillaan antaa enemmän kuin pelkkä kirjoitettu. Suosittelen, mikäli vain tunnet voimiesi siihen riittävän, miettivän, että miksi kukaan haluaisi manipuloida sinun ajatuksiasi yleisellä keskustelufoorumilla ja vieläpä noin negatiivisesti kuin annoit ymmärtää.

Kannattaisi vähentää tuota ylenpalttista "järkeilyä", jos lopputulos on tuota luokkaa.

Lue lisää

"...miksi kukaan haluaisi manipuloida sinun ajatuksiasi yleisellä keskustelufoorumilla ..."

Toi on hjyvä pointti ja samaa mietin aina välillä itsekin...silloin kun joku asian näin kokee tai on kokevinaan.

Miten se olisi edes mahdollista ja mielestäni erittäin erittäin itsekeskeinen (!)ajattelutapa ; että kaikki olisivat vain minun pääni perässä muokkaamassa siitä jotain ja halutakseen minulta jotain, viedäkseni jotain ,kiusataksensa jne.

Kertoo erittäin suuresta minäkeskeisyydestä.

Wtf ?

herakles78 kirjoitti:

Lynett,Minä en suosiolla tule alistumaan kenenkään vallan alle,en ikinä.Tekisi mieli käydä tätä entistäkin ämmää kouluttamassa.Ainoa mikä tällä hetkellä estää,on tuleva oikeuskäsittely.Kaikki exäni(niitä riittää,exän kanssa oli toinen avioliitto) ovat kuvailleet minua manipuloivaksi(tiedän mitä haluan,ja miten saavutan asettamani päämäärän),sairaalloisen mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi(mielestäni puolisolla on oikeus halutessaan tietää,kenen kanssa puoliso tekstailee tai kirjoittelee sähköposteja);väkivaltaiseksi(minä en kuulu niihin mamman poikiin,jotka antavat naisen lyödä itseään ilman puolustautumista),itserakkaaksi paskaksi(tiedän olevani monilahjakkuus,ja että halutessani saan kenet vain).Pitäisikö minun salata faktat,vain sen vuoksi että suhteen toisella osapuolella on itsetunto nollilla?Syytön minä siihen olen mitä joku on tai ei ole.Silti minut on näissä suhteissa yritetty vastuuttaa tälläiseen asetelmaan.

Kadunko tekemiäni asioita?En.Tekisinkö jotain toisin?En,miksi pitäisi muuttua jonkun toisen vuoksi?Aikuinen ihminen on vastuussa valinnoistaan,ja parisuhde on kahden kauppa.Jos kokee suhteen tai avioliiton epätyydyttäväksi,mutta siitä huolimatta jatkaa sitä kuukausien ja vuosien ajan,niin itsepä on valintansa tehnyt.Uhriksi heittäytyminen/uhriutuminen on täysin turhaa,eikä johda mihinkään.Toki yksittäisiä säälipisteitä ja huolestuneiden sukulaisten ja ystävien sympatiat on mahdollista näin kerätä puolelleen,mutta siihenpä se jää.

Lue lisää

"Aikuinen ihminen on vastuussa valinnoistaan,ja parisuhde on kahden kauppa.Jos kokee suhteen tai avioliiton epätyydyttäväksi,mutta siitä huolimatta jatkaa sitä kuukausien ja vuosien ajan,niin itsepä on valintansa tehnyt.Uhriksi heittäytyminen/uhriutuminen on täysin turhaa,eikä johda mihinkään"

Mitä sinä itse saat sellaisesta parisuhteesta jossa toinen voi pahoin, jossa toinen roikkuu vaikka se on epätyydyttävä?

Miksi itse ruikutata vaimollesi että tämä on pilannut elämäsi ja uhkailet itsemurhalla? Kanna vastuu valinnostasi äläkä kitise! Vai pystytkö oikeasti ottamaan vastuuta mistään? Vaimosi paha olo on mielestäsi vaimosi vastuulla, mutta kaadat samoin oman pahan olosi vaimosi vastuulle. Olet sinä aika ressukka mieheksi.

herakles78 kirjoitti:

Lynett,Minä en suosiolla tule alistumaan kenenkään vallan alle,en ikinä.Tekisi mieli käydä tätä entistäkin ämmää kouluttamassa.Ainoa mikä tällä hetkellä estää,on tuleva oikeuskäsittely.Kaikki exäni(niitä riittää,exän kanssa oli toinen avioliitto) ovat kuvailleet minua manipuloivaksi(tiedän mitä haluan,ja miten saavutan asettamani päämäärän),sairaalloisen mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi(mielestäni puolisolla on oikeus halutessaan tietää,kenen kanssa puoliso tekstailee tai kirjoittelee sähköposteja);väkivaltaiseksi(minä en kuulu niihin mamman poikiin,jotka antavat naisen lyödä itseään ilman puolustautumista),itserakkaaksi paskaksi(tiedän olevani monilahjakkuus,ja että halutessani saan kenet vain).Pitäisikö minun salata faktat,vain sen vuoksi että suhteen toisella osapuolella on itsetunto nollilla?Syytön minä siihen olen mitä joku on tai ei ole.Silti minut on näissä suhteissa yritetty vastuuttaa tälläiseen asetelmaan.

Kadunko tekemiäni asioita?En.Tekisinkö jotain toisin?En,miksi pitäisi muuttua jonkun toisen vuoksi?Aikuinen ihminen on vastuussa valinnoistaan,ja parisuhde on kahden kauppa.Jos kokee suhteen tai avioliiton epätyydyttäväksi,mutta siitä huolimatta jatkaa sitä kuukausien ja vuosien ajan,niin itsepä on valintansa tehnyt.Uhriksi heittäytyminen/uhriutuminen on täysin turhaa,eikä johda mihinkään.Toki yksittäisiä säälipisteitä ja huolestuneiden sukulaisten ja ystävien sympatiat on mahdollista näin kerätä puolelleen,mutta siihenpä se jää.

Lue lisää

Jaahas lauantai-illan iloliemeä taas vähän maisteltu.. =)

"Ja entä jos psykiatrini tekemä diagnoosi pitääkin paikkansa?Sehän tarkoittaisi,että olen parantumattomasti sairas,ja ainoa mahdollisuus saattaa leikki loppuun,olisi lähteä oman käden kautta."


Ihminen voi aina muuttua, oli diagnoosi mikä hyvänsä. Aina.
Kaikki lähtee vain omasta halusta...
Tahto siirtää vaikka vuoria, voisi olla minun mottoni. Jos diagnoosisi pitäisi paikkansa olet silti sinä. Sama mikä olet aina ollutkin, ei se asia siitä miksikään muutu minkään paperilappusen vuoksi. Jos elämä tuntuu vaikealta, kannattaa aina pyrkiä sitä muuttamaan ja se muutos lähtee itsestä.

Jokaisella on kuitenkin vain yksi elämä, eikä sitä kannata haaskata turhuuksiin.
Monet narsistit menestyvät hyvin elämässään, sitä ei pidä unohtaa...Ehkä he ovat oivaltaneet, että suorin tie onneen, on se, että pyrkii tulemaan toimeen muiden kanssa... ( Niistä kun ei pääse mihinkään )
En sano, että se on helppoa, se ei ole...Mutta ajan kanssa aina vain helpompaa...Mistäkö lähteä liikkeelle? Vaikea sanoa...Siinä auttaa vain joko helvetinmoinen itsetutkiskelu, tai terapia, tai molemmat...Itsetuntemus on kuitenkin koko jutun a ja o.

"Vaimoni lähetti minulle äskettäin tekstiviestin,toivotti hyvää loppuelämää ja sanoi että hän tulee tekemään kaikkensa,etten enää näe lapsiani. "

Tuo on kyllä paska juttu...Ehkä hänen mielensä vielä muuttuu jos vain teet kaikkesi sen eteen, että voisit vaimosi silmissä olla hyvä isä lapsille...
Ikävä kyllä, minulle ainakaan ei tule muuta, kuin terapia mieleen, mikä todistaisi että yrität kovasti "muuttua".
Omalta kannaltasi tietenkin olisi parasta pyrkiä muuttumaan oikeasti, jos tunnet että on parannettavaa, mutta näin alkuun tuollainen pieni vinkki. ;)
( Ja elämänlaatu ei parane muuta kuin sillä, että itse muuttuu...Ei ne tapahtumat, eikä vastoinkäymiset tule aina itsestään, vaikka siltä tuntuisi. )

Mutta muista, että elämästäsi päätät vain sinä!

( ja promillemäärät vain nousee...Anteeksi jos oli sekava viesti kiireessä kirjoitin. )

dizel kirjoitti:

"Ja entä jos psykiatrini tekemä diagnoosi pitääkin paikkansa?Sehän tarkoittaisi,että olen parantumattomasti sairas,ja ainoa mahdollisuus saattaa leikki loppuun,olisi lähteä oman käden kautta."


Ihminen voi aina muuttua, oli diagnoosi mikä hyvänsä. Aina.
Kaikki lähtee vain omasta halusta...
Tahto siirtää vaikka vuoria, voisi olla minun mottoni. Jos diagnoosisi pitäisi paikkansa olet silti sinä. Sama mikä olet aina ollutkin, ei se asia siitä miksikään muutu minkään paperilappusen vuoksi. Jos elämä tuntuu vaikealta, kannattaa aina pyrkiä sitä muuttamaan ja se muutos lähtee itsestä.

Jokaisella on kuitenkin vain yksi elämä, eikä sitä kannata haaskata turhuuksiin.
Monet narsistit menestyvät hyvin elämässään, sitä ei pidä unohtaa...Ehkä he ovat oivaltaneet, että suorin tie onneen, on se, että pyrkii tulemaan toimeen muiden kanssa... ( Niistä kun ei pääse mihinkään )
En sano, että se on helppoa, se ei ole...Mutta ajan kanssa aina vain helpompaa...Mistäkö lähteä liikkeelle? Vaikea sanoa...Siinä auttaa vain joko helvetinmoinen itsetutkiskelu, tai terapia, tai molemmat...Itsetuntemus on kuitenkin koko jutun a ja o.

"Vaimoni lähetti minulle äskettäin tekstiviestin,toivotti hyvää loppuelämää ja sanoi että hän tulee tekemään kaikkensa,etten enää näe lapsiani. "

Tuo on kyllä paska juttu...Ehkä hänen mielensä vielä muuttuu jos vain teet kaikkesi sen eteen, että voisit vaimosi silmissä olla hyvä isä lapsille...
Ikävä kyllä, minulle ainakaan ei tule muuta, kuin terapia mieleen, mikä todistaisi että yrität kovasti "muuttua".
Omalta kannaltasi tietenkin olisi parasta pyrkiä muuttumaan oikeasti, jos tunnet että on parannettavaa, mutta näin alkuun tuollainen pieni vinkki. ;)
( Ja elämänlaatu ei parane muuta kuin sillä, että itse muuttuu...Ei ne tapahtumat, eikä vastoinkäymiset tule aina itsestään, vaikka siltä tuntuisi. )

Mutta muista, että elämästäsi päätät vain sinä!

( ja promillemäärät vain nousee...Anteeksi jos oli sekava viesti kiireessä kirjoitin. )

Lue lisää

Dizel,minä OLEN menestynyt elämässäni.Hyvä työp(josta tosin sairaslomalla tällä hetkellä),omakotitalo,kaksi lasta,laaja ystäväpiiri.Eikä koskaan puutetta naisseurasta.Nykyinen tilanteeni alkoi avioeropapereiden vireille laiton jälkeen.Tämän seurauksena entinen lähti puhumaan minusta paskaa suvulleen,ystävät jakaantuivat ja lapset tietenkin vaimon hoiviin.Sitten vielä se diagnoosi,niin sanotaanko että kyllä ottaa saatanan koville.Maine mennyt kymmenien,ellei jopa satojen tuttavien ja ystävien silmissä.

Yritin vaimoltani kysyä,voisiko hän kertoa mitä minä tein niin väärin,että hän ajoi tämän tähän?EI voi olla hyväksi lapsillekaan kokea tälläistä.Luottamukseni ei ole kovinkaan suuri mahdollisen terapian suhteen,vaikka kuten sanoit,näyttäisi hyvältä tuomarin silmissä.En tiedä.En koe itseäni sairaaksi,tai toimivani väärin.Kun tässä mietin viimeaikaisia tapahtumia,ainoa mieleeni nouseva ajatus on se että ex on sairas.Todella.Ja että hänelle en missään nimessä halua sitä iloa antaa,että saa lasten yksinhuoltajuuden,jolla uhkailee.

Minä olen päättänyt voittaa oikeustaiston,keinoja kaihtamatta.Vaatikoon sitten manipulointia,valehtelimista,todisteiden väärentämistä...Olen valmis.Valmis tekemään mitä tahansa,että saan nimeni puhtaaksi.

Sinulle,Dizel,haluan sanoa että tavastasi kirjoittaa huomaa,että olet paljon miettinyt asioitasi,ja varmasti nähnyt vaivaa saavuttaaksesi nykyisen tilan.Olen iloinen puolestasi!Mukava,että kerrot noin avoimesti elämästäsi.

Tulipa vaan mieleen, että jos joku sellainen, joka tietämättömyyttään täälläkin on syytellyt uhreja ja käskenyt niitä omia vikojaan ruotimaan ja epäillyt parisuhteen ongelmille olevan syynä narsistin uhrin suhtautuminen narsistiin jne, niin jos on lukenut tämän hepun kirjoituksia ajatuksella ja vieläkin väittää että syy on uhreissa niin aika sadisti täytyy olla, jos sellaista vakivissaan väittää.
Tosin sellainen, joka on itse joutunut kokemaan sen millaista on olla narsistin kanssa, näkee muitakin selvemmin tyypin kirjoituksesta sen mitä nph on ja kauhulla ajattelee ex-vaimon ja lasten kohtaloa. Ei tuollaiselle sanotakaan helposti että kuulepas, enää en anna itseäni kohdella huonosti tai että nytpä päätinkin sinusta erota, tai saahan sitä sanoa mutta se ei tuota muuta tulosta kuin narsistin kauhean vihan ja kostotoimenpiteet, jossa sitten lapsetkin väkisin joutuvat kärsimään ja elämään hirvittävässä pelossa.

17 kirjoitti:

Tulipa vaan mieleen, että jos joku sellainen, joka tietämättömyyttään täälläkin on syytellyt uhreja ja käskenyt niitä omia vikojaan ruotimaan ja epäillyt parisuhteen ongelmille olevan syynä narsistin uhrin suhtautuminen narsistiin jne, niin jos on lukenut tämän hepun kirjoituksia ajatuksella ja vieläkin väittää että syy on uhreissa niin aika sadisti täytyy olla, jos sellaista vakivissaan väittää.
Tosin sellainen, joka on itse joutunut kokemaan sen millaista on olla narsistin kanssa, näkee muitakin selvemmin tyypin kirjoituksesta sen mitä nph on ja kauhulla ajattelee ex-vaimon ja lasten kohtaloa. Ei tuollaiselle sanotakaan helposti että kuulepas, enää en anna itseäni kohdella huonosti tai että nytpä päätinkin sinusta erota, tai saahan sitä sanoa mutta se ei tuota muuta tulosta kuin narsistin kauhean vihan ja kostotoimenpiteet, jossa sitten lapsetkin väkisin joutuvat kärsimään ja elämään hirvittävässä pelossa.

Lue lisää

Näin on. Joka kerta kun luen tämän häiskän kirjoituksia, kylmät väreet menee pitkin selvää. On se niin mukavaa nähdän mitä todellakin näiden tyyppien päässä liikkuu: ihan sitä mitä olen aina ajatellutkin. Itse olen yhden entisen miesystävän vainoa joutunut kestämään puoli vuotta, mitähän olisi tapahtunut jos olisi ollut lapsiakin?

Minun ymmärrykseeni ei mene miten jotkut jaksaa ymmärtää ja puolustella tuommoista ristiinpuhujaa, josta sokea reettakin korvillaan näkee että peetä tulee molemmista päistä. Valhetta, vääntelyä, ensin asia on näin ja sitten se onkin noin, ihan oikeasti, lukekaa mitä se kirjoittaa älkääkä olko niin "kukkahattutätiä".

herakles78 kirjoitti:

Dizel,minä OLEN menestynyt elämässäni.Hyvä työp(josta tosin sairaslomalla tällä hetkellä),omakotitalo,kaksi lasta,laaja ystäväpiiri.Eikä koskaan puutetta naisseurasta.Nykyinen tilanteeni alkoi avioeropapereiden vireille laiton jälkeen.Tämän seurauksena entinen lähti puhumaan minusta paskaa suvulleen,ystävät jakaantuivat ja lapset tietenkin vaimon hoiviin.Sitten vielä se diagnoosi,niin sanotaanko että kyllä ottaa saatanan koville.Maine mennyt kymmenien,ellei jopa satojen tuttavien ja ystävien silmissä.

Yritin vaimoltani kysyä,voisiko hän kertoa mitä minä tein niin väärin,että hän ajoi tämän tähän?EI voi olla hyväksi lapsillekaan kokea tälläistä.Luottamukseni ei ole kovinkaan suuri mahdollisen terapian suhteen,vaikka kuten sanoit,näyttäisi hyvältä tuomarin silmissä.En tiedä.En koe itseäni sairaaksi,tai toimivani väärin.Kun tässä mietin viimeaikaisia tapahtumia,ainoa mieleeni nouseva ajatus on se että ex on sairas.Todella.Ja että hänelle en missään nimessä halua sitä iloa antaa,että saa lasten yksinhuoltajuuden,jolla uhkailee.

Minä olen päättänyt voittaa oikeustaiston,keinoja kaihtamatta.Vaatikoon sitten manipulointia,valehtelimista,todisteiden väärentämistä...Olen valmis.Valmis tekemään mitä tahansa,että saan nimeni puhtaaksi.

Sinulle,Dizel,haluan sanoa että tavastasi kirjoittaa huomaa,että olet paljon miettinyt asioitasi,ja varmasti nähnyt vaivaa saavuttaaksesi nykyisen tilan.Olen iloinen puolestasi!Mukava,että kerrot noin avoimesti elämästäsi.

Lue lisää

A) Ei ole kyse kenenkään vallan alle alistumisesta.

B) Jos sinut koetaan tai on koettu manipuloivaksi, kyse ei ole siitä, ettetkö tietäisi mitä haluat ja tahdot, vaan siitä, että miten suhtaudut toiseen mikäli tämä ei halua ja tahdo prikulleen samaa.

C) Periaatteessa avoimuuteen kuuluu tietty omista asioistaan kertominen, mutta mikäli toinen ei halua kertoa (koska kokee mahdollisesti asian ylikontrollointina) kaikista asioistaan sinulle kaikki yksityiskohdat mainiten, hänellä on siihen oikeus ja sinun velvollisuutesi on kunnioittaa sitä oikeutta, jotta mahdollisesti voit joskus saavuttaa sen luottamuksen arvoisuuden, että toinen ihan vapaaehtoisesti läpättää sinulle jokaikisen tekstiviestinsä kohteineen ja sisältöineen (Ja usko pois, siitä päivästä kun ensimmäisen kerran niin käy, luultavasti kadut kuukauden sisällä asian eteesi tekemää työtä).

D) Voi puolustautua muutenkin kuin lyömällä takaisin. Nimenomaan mammanpojat lyövät takaisin naista.

E) Kuka haluaa olla miehen kanssa, joka kuuluttaa saavansa kenet tahansa, mutta tyytyneensä juuri siihen, jonka kanssa on?

F) Mistä tiedät, että toisella ei ole itsetunto nollilla vain ja ainoastaan sen takia kuinka kohtelet häntä?

G) Jokainen ihminen katuu jotakin. Vasta sen jälkeen kun on perusteellisesti ajatustyötä uhraamalla myös omiin tekoihinsa ja tarkastelee lopputulosta niin, että nykyhetki on parempi menneisyyteen verrattuna, voi sanoa, että ehkä ei kaduta. Noin muuten ihmisen elämässä on varmasti asioita, jotka kaduttavat. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomio niihin, joista kivenkovaa väittää, että ei ainakaan kaduta.

H) Edelleen, parisuhde on kahden kauppa. Et voi vierittää vastuuta kaikesta toisen hartioille vain siitä syystä, että hän ei jättänyt ja lähtenyt aiemmin.

I) Ja viimeisenä. Olet omalla toiminnallasi ja teoillasi aikaansaanut tilanteen, jossa toisella on mahdollisuus kerjätä niitä sääli ja sympatiaoita itselleen.

J) Otan osaa.

K) Rauhoitu ja ota itseäsi niskasta kiinni inhimillisesti. Anna itsellesi lupa tuntea pettymystä, vihaa ja surua. Ota se vastaan ja mieti n. viikko. Soita terapeutillesi ja tunnusta haluavasi parannusta elämääsi niin, että on mahdollista saada lastesi yhteishuoltajuus

L) Tunnusta vaimosi itsemääräämisoikeus vapaana ihmisenä. Töykeydellä ja ylimielisyydellä et saa aikaiseksi kuin halllaa itsellesi.

M.B. kirjoitti:

A) Ei ole kyse kenenkään vallan alle alistumisesta.

B) Jos sinut koetaan tai on koettu manipuloivaksi, kyse ei ole siitä, ettetkö tietäisi mitä haluat ja tahdot, vaan siitä, että miten suhtaudut toiseen mikäli tämä ei halua ja tahdo prikulleen samaa.

C) Periaatteessa avoimuuteen kuuluu tietty omista asioistaan kertominen, mutta mikäli toinen ei halua kertoa (koska kokee mahdollisesti asian ylikontrollointina) kaikista asioistaan sinulle kaikki yksityiskohdat mainiten, hänellä on siihen oikeus ja sinun velvollisuutesi on kunnioittaa sitä oikeutta, jotta mahdollisesti voit joskus saavuttaa sen luottamuksen arvoisuuden, että toinen ihan vapaaehtoisesti läpättää sinulle jokaikisen tekstiviestinsä kohteineen ja sisältöineen (Ja usko pois, siitä päivästä kun ensimmäisen kerran niin käy, luultavasti kadut kuukauden sisällä asian eteesi tekemää työtä).

D) Voi puolustautua muutenkin kuin lyömällä takaisin. Nimenomaan mammanpojat lyövät takaisin naista.

E) Kuka haluaa olla miehen kanssa, joka kuuluttaa saavansa kenet tahansa, mutta tyytyneensä juuri siihen, jonka kanssa on?

F) Mistä tiedät, että toisella ei ole itsetunto nollilla vain ja ainoastaan sen takia kuinka kohtelet häntä?

G) Jokainen ihminen katuu jotakin. Vasta sen jälkeen kun on perusteellisesti ajatustyötä uhraamalla myös omiin tekoihinsa ja tarkastelee lopputulosta niin, että nykyhetki on parempi menneisyyteen verrattuna, voi sanoa, että ehkä ei kaduta. Noin muuten ihmisen elämässä on varmasti asioita, jotka kaduttavat. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomio niihin, joista kivenkovaa väittää, että ei ainakaan kaduta.

H) Edelleen, parisuhde on kahden kauppa. Et voi vierittää vastuuta kaikesta toisen hartioille vain siitä syystä, että hän ei jättänyt ja lähtenyt aiemmin.

I) Ja viimeisenä. Olet omalla toiminnallasi ja teoillasi aikaansaanut tilanteen, jossa toisella on mahdollisuus kerjätä niitä sääli ja sympatiaoita itselleen.

J) Otan osaa.

K) Rauhoitu ja ota itseäsi niskasta kiinni inhimillisesti. Anna itsellesi lupa tuntea pettymystä, vihaa ja surua. Ota se vastaan ja mieti n. viikko. Soita terapeutillesi ja tunnusta haluavasi parannusta elämääsi niin, että on mahdollista saada lastesi yhteishuoltajuus

L) Tunnusta vaimosi itsemääräämisoikeus vapaana ihmisenä. Töykeydellä ja ylimielisyydellä et saa aikaiseksi kuin halllaa itsellesi.

Lue lisää

M.B.,Mitä muuta se olisi kuin alistumista,jos annat toisen polkea päältäsi esimerkiksi riitatilanteessa?Entisestäni voin kertoa,että kyllä hänellä oli todella vaikeita itsetunto-ongelmia jo ennen suhteemme alkua.Minä yritin tukea häntä,ja "ohjata" elämään paremmin.Sellaisella tavalla,että se kolhiintunut itsetuntokin lähtisi rakentumaan.Jos nyt rehellisiä ollaan,joskus oli oltava kova kovaa vasten.Mutta myös helpompia aikoja oli,tosin suurimmaksi osaksi suhteemme ja liittomme alussa.Menimme naimisiin puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen.

Vaimoni on aina ollut vapaa ihminen.Mutta hän halusi jatkaa avioliittoa kanssani,ongelmistamme huolimatta.Eikö se juuri ole vapautta,että annoin hänen jäädä?

Tälläisiä ajatuksia,ja reaktioita kommenttisi herätti minussa.Mutta rehellisyyden nimissä myös jotain muuta.Jonkinlainen käsitys minulla on siitä vahvistunut,että jotenkin tilanne olisi saatava laukeamaan.Mutta en todella tiedä mitä pitäisi tehdä.En koe tapaani koke asioita vääriksi,tai sairaiksi.Ehkä olen antanut itsestäni väärän kuvan,kirjoittanut liian vaikeaselkoisesti.En tiedä.Mietin kirjoittamaasi M.B...

herakles78 kirjoitti:

Dizel,minä OLEN menestynyt elämässäni.Hyvä työp(josta tosin sairaslomalla tällä hetkellä),omakotitalo,kaksi lasta,laaja ystäväpiiri.Eikä koskaan puutetta naisseurasta.Nykyinen tilanteeni alkoi avioeropapereiden vireille laiton jälkeen.Tämän seurauksena entinen lähti puhumaan minusta paskaa suvulleen,ystävät jakaantuivat ja lapset tietenkin vaimon hoiviin.Sitten vielä se diagnoosi,niin sanotaanko että kyllä ottaa saatanan koville.Maine mennyt kymmenien,ellei jopa satojen tuttavien ja ystävien silmissä.

Yritin vaimoltani kysyä,voisiko hän kertoa mitä minä tein niin väärin,että hän ajoi tämän tähän?EI voi olla hyväksi lapsillekaan kokea tälläistä.Luottamukseni ei ole kovinkaan suuri mahdollisen terapian suhteen,vaikka kuten sanoit,näyttäisi hyvältä tuomarin silmissä.En tiedä.En koe itseäni sairaaksi,tai toimivani väärin.Kun tässä mietin viimeaikaisia tapahtumia,ainoa mieleeni nouseva ajatus on se että ex on sairas.Todella.Ja että hänelle en missään nimessä halua sitä iloa antaa,että saa lasten yksinhuoltajuuden,jolla uhkailee.

Minä olen päättänyt voittaa oikeustaiston,keinoja kaihtamatta.Vaatikoon sitten manipulointia,valehtelimista,todisteiden väärentämistä...Olen valmis.Valmis tekemään mitä tahansa,että saan nimeni puhtaaksi.

Sinulle,Dizel,haluan sanoa että tavastasi kirjoittaa huomaa,että olet paljon miettinyt asioitasi,ja varmasti nähnyt vaivaa saavuttaaksesi nykyisen tilan.Olen iloinen puolestasi!Mukava,että kerrot noin avoimesti elämästäsi.

Lue lisää

> Minä olen päättänyt voittaa oikeustaiston,keinoja kaihtamatta.Vaatikoon sitten manipulointia,valehtelimista,todisteiden väärentämistä...Olen valmis.Valmis tekemään mitä tahansa,että saan nimeni puhtaaksi.

Olisi sinun jo aika lakata kieltämästä vikojasi. Sen jälkeen voisit paremmin käyttää kaiken energian kasvaaksesi aikuiseksi.

17 kirjoitti:

Tulipa vaan mieleen, että jos joku sellainen, joka tietämättömyyttään täälläkin on syytellyt uhreja ja käskenyt niitä omia vikojaan ruotimaan ja epäillyt parisuhteen ongelmille olevan syynä narsistin uhrin suhtautuminen narsistiin jne, niin jos on lukenut tämän hepun kirjoituksia ajatuksella ja vieläkin väittää että syy on uhreissa niin aika sadisti täytyy olla, jos sellaista vakivissaan väittää.
Tosin sellainen, joka on itse joutunut kokemaan sen millaista on olla narsistin kanssa, näkee muitakin selvemmin tyypin kirjoituksesta sen mitä nph on ja kauhulla ajattelee ex-vaimon ja lasten kohtaloa. Ei tuollaiselle sanotakaan helposti että kuulepas, enää en anna itseäni kohdella huonosti tai että nytpä päätinkin sinusta erota, tai saahan sitä sanoa mutta se ei tuota muuta tulosta kuin narsistin kauhean vihan ja kostotoimenpiteet, jossa sitten lapsetkin väkisin joutuvat kärsimään ja elämään hirvittävässä pelossa.

Lue lisää

Saanen kysyä oletko jutellut vaimoni kanssa?Vai kuinka ajattelit perustella kommenttisi,että hän ei halunnut avioliittoa kanssani?Tarvitaan kaksi ihmistä sanomaan "tahdon" alttarilla,jotta tälläisen liiton synty on mahdollinen.Myös nämä avioliittomme sisäiset ongelmat olivat hänelle selvillä jo pitkään ennen eroa.

Monesti yritin keskustella ja sopia asioista,mutta se ei johtanut mihinkään.Toki meillä oli tämä perinteinen roolijako miehen ja naisen välillä,mutta hän itse ilmaisi hyväksyvänsä sen,kuten muutkin "viat" minussa.Jos et pysty hyväksymään kumppaniasi,tai haluat "paremman" suhteen,niin eikö silloin olisi aika vaihtaa kumppania?

herakles78 kirjoitti:

M.B.,Mitä muuta se olisi kuin alistumista,jos annat toisen polkea päältäsi esimerkiksi riitatilanteessa?Entisestäni voin kertoa,että kyllä hänellä oli todella vaikeita itsetunto-ongelmia jo ennen suhteemme alkua.Minä yritin tukea häntä,ja "ohjata" elämään paremmin.Sellaisella tavalla,että se kolhiintunut itsetuntokin lähtisi rakentumaan.Jos nyt rehellisiä ollaan,joskus oli oltava kova kovaa vasten.Mutta myös helpompia aikoja oli,tosin suurimmaksi osaksi suhteemme ja liittomme alussa.Menimme naimisiin puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen.

Vaimoni on aina ollut vapaa ihminen.Mutta hän halusi jatkaa avioliittoa kanssani,ongelmistamme huolimatta.Eikö se juuri ole vapautta,että annoin hänen jäädä?

Tälläisiä ajatuksia,ja reaktioita kommenttisi herätti minussa.Mutta rehellisyyden nimissä myös jotain muuta.Jonkinlainen käsitys minulla on siitä vahvistunut,että jotenkin tilanne olisi saatava laukeamaan.Mutta en todella tiedä mitä pitäisi tehdä.En koe tapaani koke asioita vääriksi,tai sairaiksi.Ehkä olen antanut itsestäni väärän kuvan,kirjoittanut liian vaikeaselkoisesti.En tiedä.Mietin kirjoittamaasi M.B...

Lue lisää

Kuulostaa kahden pettyneen ihmisen parisuhteelta, jossa molemmilla oli odotuksia, joista monikaan ei täyttynyt.

Ehkä molemmat elätte vielä sitä vaihetta, jossa pettymys ja kipu on tuoretta ja verestävää. Ero vastoin tahtoa (myös tilanteessa, jossa ei osaa sanoittaa sitä, että mitä mahdollisesti haluaa) on nykytutkimuksen mukaan rinnastettavissa tilanteeseen, jossa rakastettu ihminen kuolee pois.

Syystä tai toisesta olette ajautuneet käyttämään menetelmiä, jotka ovat saaneet aikaiseksi tilanteen, jossa kaksi ihmistä eivät kohtaa (käsirysyt), vaan ehkä jopa taistelevat kuvitteellisesta vallasta??

Toivon, että kykenet kohtaamaan omia tunteitasi ja vastaanottamaan ne rehellisesti. Sitä kautta saattaisi avautua sinulle itsellesi eheä tie kohti antoisampaa ja valoisampaa tulevaisuutta. Joku viisas on sanonut, että eron käsittelyyn menee puolet yhdessäolon ajasta ajallisesti katsottuna. Joten älä alkuvaiheessa odota itseltäsi liikoja. Ja muista, että tunteita herää, myös negatiiviseksi luokiteltavia, mutta niiden perusteella ja niiden myötä ei tarvitse reagoida ja suotavaa kannaltasi olisikin, että kykenisit antamaan niille aikaa hieman laimentua. Muista, että haluat olla isä lapsillesi, isä, joka on läsnä lastensa tasapainoisen kasvun tukemisessa, turvallisena ja luotettavana aikuisena!!

herakles78 kirjoitti:

M.B.,Mitä muuta se olisi kuin alistumista,jos annat toisen polkea päältäsi esimerkiksi riitatilanteessa?Entisestäni voin kertoa,että kyllä hänellä oli todella vaikeita itsetunto-ongelmia jo ennen suhteemme alkua.Minä yritin tukea häntä,ja "ohjata" elämään paremmin.Sellaisella tavalla,että se kolhiintunut itsetuntokin lähtisi rakentumaan.Jos nyt rehellisiä ollaan,joskus oli oltava kova kovaa vasten.Mutta myös helpompia aikoja oli,tosin suurimmaksi osaksi suhteemme ja liittomme alussa.Menimme naimisiin puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen.

Vaimoni on aina ollut vapaa ihminen.Mutta hän halusi jatkaa avioliittoa kanssani,ongelmistamme huolimatta.Eikö se juuri ole vapautta,että annoin hänen jäädä?

Tälläisiä ajatuksia,ja reaktioita kommenttisi herätti minussa.Mutta rehellisyyden nimissä myös jotain muuta.Jonkinlainen käsitys minulla on siitä vahvistunut,että jotenkin tilanne olisi saatava laukeamaan.Mutta en todella tiedä mitä pitäisi tehdä.En koe tapaani koke asioita vääriksi,tai sairaiksi.Ehkä olen antanut itsestäni väärän kuvan,kirjoittanut liian vaikeaselkoisesti.En tiedä.Mietin kirjoittamaasi M.B...

Lue lisää

"Menimme naimisiin puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen."

Joku tämän ketjun logiikassa nyt taitaa mättää.

Onko tämä jonkun tarkoituksella laatima provo?

Ei sillä etteikö tuollaisia juuri pahimmat narsistit ole, se ei mätä, mutta se että tyyppi antaa ymmärtää, ettei näe itsessään mitään syytä eikä myönnä olevansa narsisti mutta itse kuitenkin luettelee jokaisessa viestissään OPPIKIRJAN OMAISESTI KAIKKI NARSISTEILLE OMINAISET PIIRTEET. Viimeisimpänä esimerkkinä tuon nopean sitoutumistarpeen ja hyvin paljon muita kuin suoraan narsistien piirrelistasta.
Mielestäni on aika outoa tuollainen ja voisi kuvitella, että jos narsisti ei näe itsessään mitään narsistisia piirteitä niin ei osaisi myöskään läväyttää suoraan luettavaksi noita ilmiselviä narsistin piirteitäkään.
Onko tämä ketju jotain sairasta pilaa?

herakles78 kirjoitti:

M.B.,Mitä muuta se olisi kuin alistumista,jos annat toisen polkea päältäsi esimerkiksi riitatilanteessa?Entisestäni voin kertoa,että kyllä hänellä oli todella vaikeita itsetunto-ongelmia jo ennen suhteemme alkua.Minä yritin tukea häntä,ja "ohjata" elämään paremmin.Sellaisella tavalla,että se kolhiintunut itsetuntokin lähtisi rakentumaan.Jos nyt rehellisiä ollaan,joskus oli oltava kova kovaa vasten.Mutta myös helpompia aikoja oli,tosin suurimmaksi osaksi suhteemme ja liittomme alussa.Menimme naimisiin puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen.

Vaimoni on aina ollut vapaa ihminen.Mutta hän halusi jatkaa avioliittoa kanssani,ongelmistamme huolimatta.Eikö se juuri ole vapautta,että annoin hänen jäädä?

Tälläisiä ajatuksia,ja reaktioita kommenttisi herätti minussa.Mutta rehellisyyden nimissä myös jotain muuta.Jonkinlainen käsitys minulla on siitä vahvistunut,että jotenkin tilanne olisi saatava laukeamaan.Mutta en todella tiedä mitä pitäisi tehdä.En koe tapaani koke asioita vääriksi,tai sairaiksi.Ehkä olen antanut itsestäni väärän kuvan,kirjoittanut liian vaikeaselkoisesti.En tiedä.Mietin kirjoittamaasi M.B...

Lue lisää

Kirjoitus on täysin ristiriitainen ja täysin epälooginen.

33 kirjoitti:

"Menimme naimisiin puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen."

Joku tämän ketjun logiikassa nyt taitaa mättää.

Onko tämä jonkun tarkoituksella laatima provo?

Ei sillä etteikö tuollaisia juuri pahimmat narsistit ole, se ei mätä, mutta se että tyyppi antaa ymmärtää, ettei näe itsessään mitään syytä eikä myönnä olevansa narsisti mutta itse kuitenkin luettelee jokaisessa viestissään OPPIKIRJAN OMAISESTI KAIKKI NARSISTEILLE OMINAISET PIIRTEET. Viimeisimpänä esimerkkinä tuon nopean sitoutumistarpeen ja hyvin paljon muita kuin suoraan narsistien piirrelistasta.
Mielestäni on aika outoa tuollainen ja voisi kuvitella, että jos narsisti ei näe itsessään mitään narsistisia piirteitä niin ei osaisi myöskään läväyttää suoraan luettavaksi noita ilmiselviä narsistin piirteitäkään.
Onko tämä ketju jotain sairasta pilaa?

Lue lisää

Luitko otsikkoni?luitko kommenttini?lyhyt kertaus muistiasi virkistämään:minulla diagnosoitiin narsistinen persoonallisuus.Aloitin keskustelun täällä(jotta saisin puolueettoman mielipiteen tilanteesta),kysyäkseni mitä mieltä te olette.Olen kuvaillut arvo-ja ajatusmaailmaani äärimmäisen tarkasti,mutta säilyttäen kuitenkin anonymiteettini.Odotan nimenomaan rehellisiä mielipiteitä,kommentteja.Lähinnä toivoin että diagnoosi olisi osoittautunut vääräksi,tai ainakin että enemmistö olisi ollut sillä kannalla,.Itse en allekirjoita olevani narsisti,tosin olen havainnut että elämäni johtaa jatkuvasti umpikujaan,josta vakavin johti hoitojaksoon sairaalassa.

Kiitos myös sinulle,että jaoit mielipiteesi!valitettavasti siitäkin jäi sellainen kuva,että luokittelet minut tekstini perusteella narsistiksi.Diagnoosi toki olemassa,mutta pitäneekö paikkaansa..Olen yrittänyt rehellisesti,faktojen kautta purkaa elämäni tapahtumia.Käyn läpi valtavia tunneskaaloja,tälläkin hetkellä.

33 kirjoitti:

"Menimme naimisiin puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen."

Joku tämän ketjun logiikassa nyt taitaa mättää.

Onko tämä jonkun tarkoituksella laatima provo?

Ei sillä etteikö tuollaisia juuri pahimmat narsistit ole, se ei mätä, mutta se että tyyppi antaa ymmärtää, ettei näe itsessään mitään syytä eikä myönnä olevansa narsisti mutta itse kuitenkin luettelee jokaisessa viestissään OPPIKIRJAN OMAISESTI KAIKKI NARSISTEILLE OMINAISET PIIRTEET. Viimeisimpänä esimerkkinä tuon nopean sitoutumistarpeen ja hyvin paljon muita kuin suoraan narsistien piirrelistasta.
Mielestäni on aika outoa tuollainen ja voisi kuvitella, että jos narsisti ei näe itsessään mitään narsistisia piirteitä niin ei osaisi myöskään läväyttää suoraan luettavaksi noita ilmiselviä narsistin piirteitäkään.
Onko tämä ketju jotain sairasta pilaa?

Lue lisää

Mä mietin aluks ihan samaa,mut sit aloin miettimää et melko käytännönläheisesti toi noista jutuistaan kertoo?Ja narsku on aina narsku.Samanlaisia kaikki,ei auta vaikka voissa paistas.Ja jostainha ne kirjojenki kuvaukset on otettu,tässä elävä esimerkki. *venaa jännityksellä millasen puolustuspuheen saa kuulla*.

herakles78 kirjoitti:

Luitko otsikkoni?luitko kommenttini?lyhyt kertaus muistiasi virkistämään:minulla diagnosoitiin narsistinen persoonallisuus.Aloitin keskustelun täällä(jotta saisin puolueettoman mielipiteen tilanteesta),kysyäkseni mitä mieltä te olette.Olen kuvaillut arvo-ja ajatusmaailmaani äärimmäisen tarkasti,mutta säilyttäen kuitenkin anonymiteettini.Odotan nimenomaan rehellisiä mielipiteitä,kommentteja.Lähinnä toivoin että diagnoosi olisi osoittautunut vääräksi,tai ainakin että enemmistö olisi ollut sillä kannalla,.Itse en allekirjoita olevani narsisti,tosin olen havainnut että elämäni johtaa jatkuvasti umpikujaan,josta vakavin johti hoitojaksoon sairaalassa.

Kiitos myös sinulle,että jaoit mielipiteesi!valitettavasti siitäkin jäi sellainen kuva,että luokittelet minut tekstini perusteella narsistiksi.Diagnoosi toki olemassa,mutta pitäneekö paikkaansa..Olen yrittänyt rehellisesti,faktojen kautta purkaa elämäni tapahtumia.Käyn läpi valtavia tunneskaaloja,tälläkin hetkellä.

Lue lisää

> Itse en allekirjoita olevani narsisti,tosin olen havainnut että elämäni johtaa jatkuvasti umpikujaan,josta vakavin johti hoitojaksoon sairaalassa.

Narsismi on kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä nimike. Ei sinun tarvitse sitä allekirjoittaa, jos et halua. Pelkkä nimityshän se on.

Mutta kun olet huomannut, että elämäsi johtaa jatkuvasti umpikujaan ja noin kovia kolhuja on jo tullut, pitää sinun tunnustaa että joku asia on pielessä.

Tosiasioiden tunnustamisesta kaikki lähtee. Kun olet tunnustanut, että toimintatavoissasi on jotakin vikaa, niin voit alkaa rakentaa kovalle maalle.

Sinulla on vielä mahdollisuus. Älä munaa sitä olemalla ylpeä.

M.B. kirjoitti:

Kuulostaa kahden pettyneen ihmisen parisuhteelta, jossa molemmilla oli odotuksia, joista monikaan ei täyttynyt.

Ehkä molemmat elätte vielä sitä vaihetta, jossa pettymys ja kipu on tuoretta ja verestävää. Ero vastoin tahtoa (myös tilanteessa, jossa ei osaa sanoittaa sitä, että mitä mahdollisesti haluaa) on nykytutkimuksen mukaan rinnastettavissa tilanteeseen, jossa rakastettu ihminen kuolee pois.

Syystä tai toisesta olette ajautuneet käyttämään menetelmiä, jotka ovat saaneet aikaiseksi tilanteen, jossa kaksi ihmistä eivät kohtaa (käsirysyt), vaan ehkä jopa taistelevat kuvitteellisesta vallasta??

Toivon, että kykenet kohtaamaan omia tunteitasi ja vastaanottamaan ne rehellisesti. Sitä kautta saattaisi avautua sinulle itsellesi eheä tie kohti antoisampaa ja valoisampaa tulevaisuutta. Joku viisas on sanonut, että eron käsittelyyn menee puolet yhdessäolon ajasta ajallisesti katsottuna. Joten älä alkuvaiheessa odota itseltäsi liikoja. Ja muista, että tunteita herää, myös negatiiviseksi luokiteltavia, mutta niiden perusteella ja niiden myötä ei tarvitse reagoida ja suotavaa kannaltasi olisikin, että kykenisit antamaan niille aikaa hieman laimentua. Muista, että haluat olla isä lapsillesi, isä, joka on läsnä lastensa tasapainoisen kasvun tukemisessa, turvallisena ja luotettavana aikuisena!!

Lue lisää

Toivoin että avioliittomme olisi kestänyt pidempään.Haluaisin nähdä tilanteeni selkiintyvän,mutta tuntuu että välineitä siihen ei löydy.Lapsilleni haluan taata paremman lapsuuden kuin omani oli.Yritin ohjata vaimoani,muuttaa häntä omien fantasioideni mukaiseksi.Ehkä olen narsisti,taikka jotain muuta,mutta en koe olevani sairas.

A kirjoitti:

> Itse en allekirjoita olevani narsisti,tosin olen havainnut että elämäni johtaa jatkuvasti umpikujaan,josta vakavin johti hoitojaksoon sairaalassa.

Narsismi on kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä nimike. Ei sinun tarvitse sitä allekirjoittaa, jos et halua. Pelkkä nimityshän se on.

Mutta kun olet huomannut, että elämäsi johtaa jatkuvasti umpikujaan ja noin kovia kolhuja on jo tullut, pitää sinun tunnustaa että joku asia on pielessä.

Tosiasioiden tunnustamisesta kaikki lähtee. Kun olet tunnustanut, että toimintatavoissasi on jotakin vikaa, niin voit alkaa rakentaa kovalle maalle.

Sinulla on vielä mahdollisuus. Älä munaa sitä olemalla ylpeä.

Lue lisää

Kyllä,senhän nyt voisi lapsikin sanoa,että jos jokainen ihmissuhde päättyy näin riitaisasti,niin jotain siinä on pielessä.Punaista lankaa en vain tahdo löytää.Ja toisaalta,aina löytyy uusia ihmissuhteita.

7+3=10 kirjoitti:

Mä mietin aluks ihan samaa,mut sit aloin miettimää et melko käytännönläheisesti toi noista jutuistaan kertoo?Ja narsku on aina narsku.Samanlaisia kaikki,ei auta vaikka voissa paistas.Ja jostainha ne kirjojenki kuvaukset on otettu,tässä elävä esimerkki. *venaa jännityksellä millasen puolustuspuheen saa kuulla*.

Lue lisää

Mielenkiinnosta kysyn,mitä odotat kuulevasi?

herakles78 kirjoitti:

Toivoin että avioliittomme olisi kestänyt pidempään.Haluaisin nähdä tilanteeni selkiintyvän,mutta tuntuu että välineitä siihen ei löydy.Lapsilleni haluan taata paremman lapsuuden kuin omani oli.Yritin ohjata vaimoani,muuttaa häntä omien fantasioideni mukaiseksi.Ehkä olen narsisti,taikka jotain muuta,mutta en koe olevani sairas.

Lue lisää

Lapset ovat hyvä lähtökohta lähteä miettimään sitä, että minkälainen ihminen sinä haluat olla, minkälaisena ihmisenä sinä haluaisit, että lapsesi sinut näkevät isänä.

Vaimoosi en osaa ottaa kantaa. Surullista, että tilanteenne ajautui pahaksi. Uskon kuitenkin, että hänkin saattaa omalla tahollaan olla tavalla tai toisella rikkonainen.

Ainoa, jota koskaan voit muuttaa on sinä itse. Usein siitä seuraa muutoksia ympäristössä.

M.B. kirjoitti:

Lapset ovat hyvä lähtökohta lähteä miettimään sitä, että minkälainen ihminen sinä haluat olla, minkälaisena ihmisenä sinä haluaisit, että lapsesi sinut näkevät isänä.

Vaimoosi en osaa ottaa kantaa. Surullista, että tilanteenne ajautui pahaksi. Uskon kuitenkin, että hänkin saattaa omalla tahollaan olla tavalla tai toisella rikkonainen.

Ainoa, jota koskaan voit muuttaa on sinä itse. Usein siitä seuraa muutoksia ympäristössä.

Lue lisää

Niin,mutta miksi muuttaa jotain mikä ei muutosta kaipaa?Alkaa tuntumaan että olen vain tavannut vääriä ihmisiä.Tosi ystävyydenkin huomaa,kun tuleet tosipaikka.Kuten vaimoni kanssa.Kun erosimme,niin kyllä löytyi päivittelijöitä minun oletetuille teoilleni(joita on vääristelty).AInoa virheeni oli,että katsoin sitä naista niin pitkään.Ymmärrän sen nyt.Olisi pitänyt lähteä,kun riidat alkoivat.Mutta ajattelin,että kaikki muuttuu paremmaksi vielä.

herakles78 kirjoitti:

Niin,mutta miksi muuttaa jotain mikä ei muutosta kaipaa?Alkaa tuntumaan että olen vain tavannut vääriä ihmisiä.Tosi ystävyydenkin huomaa,kun tuleet tosipaikka.Kuten vaimoni kanssa.Kun erosimme,niin kyllä löytyi päivittelijöitä minun oletetuille teoilleni(joita on vääristelty).AInoa virheeni oli,että katsoin sitä naista niin pitkään.Ymmärrän sen nyt.Olisi pitänyt lähteä,kun riidat alkoivat.Mutta ajattelin,että kaikki muuttuu paremmaksi vielä.

Lue lisää

Ei ole virhe uskoa asioiden muuttumiseen parempaan suuntaan. Usein se parempi vain määrittyy muutosta kaipaavan omista intresseistä niin, että toisen näkökanta asiasta joko sivuutetaan tai sitä pidetään jopa haihatteluna ja siten keskitytään vain siihen omaan käsitykseen asioista, asioiden merkityksistä ja siihen miten asioiden pitäisi mennä ja olla.

Pakottamalla ei saa ketään muuttumaan oman mielensä mukaiseksi, sellaisesta seuraa usein vain syvempi etääntyminen ja mahdollisesti epäluottamus.

Pieni lapsi oppii vanhemmiltaan,tai muilta hoitajiltaan tietynlaiset ajatus-ja käytösmallit.Minulla on takanani rankka lapsuus,ja sen muistan elävästi kuinka pienellä paikkakunnalla meidän nimemme oli häpeäpilkku koko yhteisössä.Tämän vuoksi "nimen puhtaana pitäminen" on minulle kunnia asia.

Ja mitä lapsiini tulee,ei se elämä vaimonikaan kasvattamana mitään ruusuilla tanssimista ole.Luultavasti hän aivopesee lapset ajattelemaan minusta vain pahaa.Isänä olen tehnyt parhaani,antanut kaikkeni että lapsillani olisi ruokaa,hyvät vaatteet,kunnon kuri.Nämä minulta jäivät lapsuudessani puuttumaan,siksi minusta kasvoi kunnianhimoinen.Taistelija.Temperamenttinen.Paljon olen joutunut käymään läpi päästäkseni tänne,ja nyt minut yritetään painaa maahan.Ei tule onnistumaan.

herakles78 kirjoitti:

Pieni lapsi oppii vanhemmiltaan,tai muilta hoitajiltaan tietynlaiset ajatus-ja käytösmallit.Minulla on takanani rankka lapsuus,ja sen muistan elävästi kuinka pienellä paikkakunnalla meidän nimemme oli häpeäpilkku koko yhteisössä.Tämän vuoksi "nimen puhtaana pitäminen" on minulle kunnia asia.

Ja mitä lapsiini tulee,ei se elämä vaimonikaan kasvattamana mitään ruusuilla tanssimista ole.Luultavasti hän aivopesee lapset ajattelemaan minusta vain pahaa.Isänä olen tehnyt parhaani,antanut kaikkeni että lapsillani olisi ruokaa,hyvät vaatteet,kunnon kuri.Nämä minulta jäivät lapsuudessani puuttumaan,siksi minusta kasvoi kunnianhimoinen.Taistelija.Temperamenttinen.Paljon olen joutunut käymään läpi päästäkseni tänne,ja nyt minut yritetään painaa maahan.Ei tule onnistumaan.

Lue lisää

Onko ainoa huolesi vaimosi kasvatuksen suhteen se mitä lapsesi ajattelevat SINUSTA? Eikö sinua yhtään huoleta se saavatko lapset rakkautta, tuntevatko he olonsa turvalliseksi, kasvaako heille terve itsetunto (siis ellainen joka hyväksyy myös virheet itsessä)? Ruoka ja vaatteet, ja kurikin, ovat toki lapselle tarpeen mutta ne eivät riitä lapselle jotta tästä kasvaisi onnellinen ja tasapainoinen ihminen, siihen tarvitaan rakkautta. Osaatko antaa rakkautta? Osaatko hyväksyä lapset omana itsenään, ei heidän tekojensa kautta? Osaisitko rakastaa vammaista lasta?

Häpeänpelko on ilmeisesti jäänyt lapsuutesi takia elämääsi hallitsevaksi asiaksi, rakkaudesta et taida kauheasti tietää. Kun on saanut paljon rakkautta, hyväksyntää, häpeälle ei jää sijaa.

sanan saattaja kirjoitti:

Onko ainoa huolesi vaimosi kasvatuksen suhteen se mitä lapsesi ajattelevat SINUSTA? Eikö sinua yhtään huoleta se saavatko lapset rakkautta, tuntevatko he olonsa turvalliseksi, kasvaako heille terve itsetunto (siis ellainen joka hyväksyy myös virheet itsessä)? Ruoka ja vaatteet, ja kurikin, ovat toki lapselle tarpeen mutta ne eivät riitä lapselle jotta tästä kasvaisi onnellinen ja tasapainoinen ihminen, siihen tarvitaan rakkautta. Osaatko antaa rakkautta? Osaatko hyväksyä lapset omana itsenään, ei heidän tekojensa kautta? Osaisitko rakastaa vammaista lasta?

Häpeänpelko on ilmeisesti jäänyt lapsuutesi takia elämääsi hallitsevaksi asiaksi, rakkaudesta et taida kauheasti tietää. Kun on saanut paljon rakkautta, hyväksyntää, häpeälle ei jää sijaa.

Lue lisää

- ´Häpeänpelko on ilmeisesti jäänyt lapsuutesi takia elämääsi hallitsevaksi asiaksi, rakkaudesta et taida kauheasti tietää. Kun on saanut paljon rakkautta, hyväksyntää, häpeälle ei jää sijaa.`

Lucky you

"Olen sekaisin,en tiedä mitä teen elämäni kanssa."

Suosittelen reipasta itsesääli ja itkukuuria, jonka jälkeen otat ihan oikeasti niskasta kiinni itseäsi ja reipastut. Anteeksi osaat pyytää, sen olemme nähneet palstalla, joten anteeksipyyntö tekosistasi entiselle vaimollesi lienee paikallaan.

Sen jälkeen olisi ehkä parempi tunnustaa itselleen ristiriitaiset tunteet vaimoa kohtaan, oma pienuus ja epätoivo ja sen jälkeen suunnata ajatukset vaikka siihen, että sinun ei juuri nyt tarvitsekaan tietää, mitä teet elämäsi kanssa, mutta otat vastaan sen mitä sillä on tarjottavanaan. Se on valinta.

Ja vaimosi tehtävä ei ole toimia terapeuttinasi mutta voit pyytää häneltä apua olla tukenasi. Kunhan muistat, että hänellä on oikeus kieltäytyä ja oikeus omiin mielipiteisiin.

Kannattaa myös sivuta sellaista ajatusta, että mitä luulet, että minkälaisia tunteita vaimossasi on herännyt sinua kohtaan sen johdosta, että miten olet toiminut ja sen jälkeen miettiä, että olisiko ehkä sittenkin aika muuttaa joitakin toimintatapoja.

Itsemurhalla reuhkaaminen on aina toisten ihmisten kiristämistä ja pakottamista.

Itse olen elänyt sellaisen vaiheen, jossa narsisti piti minut kiinni suhteessa itsemurhalla uhkaamalla monta vuotta ja siksi edelleenkin ihmettelen lukuisia kommentteja, joissa hurskaasti ihmetellään, miksi uhri on niin uhriutunut ja tyhmä ja vaikka mitä, kun ei ajattele itseään ja poistu suhteesta.
Itsemurhalla uhkailu on narsistin äärimmäinen keino yrittää toinen saada toimimaan tahtonsa mukaisesti ja aiheuttaa taas hirvittävän kriisin uhrin elämässä (mikä on tietysti narsistin tarkoituskin). Itsemurhalla uhkailu on äärimmäinen kiristyskeino saada toinen toimimaan tahtonsa mukaan.

"...,ja lopuksi vain pyyteli anteeksi kaikkea," Niinhän suhteessa narsistin kanssa tapahtuu koko suhteen ajan, narsisti pistää toisen polvilleen ja pyytelemään anteeksi suurimmaksi osaksi kaikkea sellaista mikä ei ole hänen syytään lainkaan, kunnes narsisti on saanut toisen mielen niin sekaisin ettei enää oikein erota onko syytä pyytää anteeksi ja tuntee itsensä syylliseksi kaikkeen.

Jos tuo mitä kirjoitit on totta, niin riittääkö sinulle se, että olet äärimmäisellä tavalla uhkaamalla kenties saanut ex-vaimosi toimimaan haluamallasi tavalla? Eikö sinulle merkitse mitään se, että mitä vaimosi tuntee sydämessään, miten haluaa toimia, onko ainoa tavoitteesi omaan päämäärääsi pääseminen uhkailemalla?

Narsisti tekee harvoin itsemurhaa vaan käyttää sitä kiristys- ja uhkailukeinonaan. Tiedän myös muutaman tapauksen joissa on toteuttanut uhkauksensa ja tehnyt selväksi senkin että tavoitteena on se, että haluaa uhrinsa kärsivän huonosta omastatunnosta lopun elämäänsä.

Jos todella olet noin rikki, niin muista että itsemurha on luuserimaine teko. Etkö siinä ajattele yhtään edes niitä oman kertomasi mukaan sinulle rakkaita lapsiasi, miltä HEISTÄ TUNTUISI oman isän itsemurha? Sen sijaan että hautoisit äärimämäisiä keinoja kostaa ja saada valtaa, sinulla on ehkä ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada elämääsi muutos parempaan, jos näkisit itse sairaat tapasi toimia. Ehkä tässä, jos kertomasi on totta, on kysymyksessä se narsistinen romahdus, jonka todellisuudessa sanotaan olevan ainoa tie parantua narsismista tai ainakin saada elämänsä paremmalle mallille, jos vain älyät ottaa sen mahdollisuutenasi.

Säälin vaimoasi ja lapsiasi, mitä tuskaa he mahtavatkaan kärsiä, jos tuo viimeinen "tempauksesi" on totta.

12+11 kirjoitti:

Itse olen elänyt sellaisen vaiheen, jossa narsisti piti minut kiinni suhteessa itsemurhalla uhkaamalla monta vuotta ja siksi edelleenkin ihmettelen lukuisia kommentteja, joissa hurskaasti ihmetellään, miksi uhri on niin uhriutunut ja tyhmä ja vaikka mitä, kun ei ajattele itseään ja poistu suhteesta.
Itsemurhalla uhkailu on narsistin äärimmäinen keino yrittää toinen saada toimimaan tahtonsa mukaisesti ja aiheuttaa taas hirvittävän kriisin uhrin elämässä (mikä on tietysti narsistin tarkoituskin). Itsemurhalla uhkailu on äärimmäinen kiristyskeino saada toinen toimimaan tahtonsa mukaan.

"...,ja lopuksi vain pyyteli anteeksi kaikkea," Niinhän suhteessa narsistin kanssa tapahtuu koko suhteen ajan, narsisti pistää toisen polvilleen ja pyytelemään anteeksi suurimmaksi osaksi kaikkea sellaista mikä ei ole hänen syytään lainkaan, kunnes narsisti on saanut toisen mielen niin sekaisin ettei enää oikein erota onko syytä pyytää anteeksi ja tuntee itsensä syylliseksi kaikkeen.

Jos tuo mitä kirjoitit on totta, niin riittääkö sinulle se, että olet äärimmäisellä tavalla uhkaamalla kenties saanut ex-vaimosi toimimaan haluamallasi tavalla? Eikö sinulle merkitse mitään se, että mitä vaimosi tuntee sydämessään, miten haluaa toimia, onko ainoa tavoitteesi omaan päämäärääsi pääseminen uhkailemalla?

Narsisti tekee harvoin itsemurhaa vaan käyttää sitä kiristys- ja uhkailukeinonaan. Tiedän myös muutaman tapauksen joissa on toteuttanut uhkauksensa ja tehnyt selväksi senkin että tavoitteena on se, että haluaa uhrinsa kärsivän huonosta omastatunnosta lopun elämäänsä.

Jos todella olet noin rikki, niin muista että itsemurha on luuserimaine teko. Etkö siinä ajattele yhtään edes niitä oman kertomasi mukaan sinulle rakkaita lapsiasi, miltä HEISTÄ TUNTUISI oman isän itsemurha? Sen sijaan että hautoisit äärimämäisiä keinoja kostaa ja saada valtaa, sinulla on ehkä ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada elämääsi muutos parempaan, jos näkisit itse sairaat tapasi toimia. Ehkä tässä, jos kertomasi on totta, on kysymyksessä se narsistinen romahdus, jonka todellisuudessa sanotaan olevan ainoa tie parantua narsismista tai ainakin saada elämänsä paremmalle mallille, jos vain älyät ottaa sen mahdollisuutenasi.

Säälin vaimoasi ja lapsiasi, mitä tuskaa he mahtavatkaan kärsiä, jos tuo viimeinen "tempauksesi" on totta.

Lue lisää

Sen verran vielä, että itselläni meni monta vuotta sihen että pystyin kovettamaan itseni ajatukseen, että jos hän tekee itsemurhan niin en ole mitenkään syyllinen siihen, se on sitten hänen oma ratkaisunsa.
Ei tehnyt. Hänellä on ollut koko elämänsä tapana pitää varahaaremia ns. vakituisen suhteensa rinnalla (niin kuin ymmärsin että sinullakin on muitakin naisia, mutta pidät sitä ihan oikeutettuna) ja hyvin pian suhteemme loputtua hän jo asui erään tällaisen naisen luona.

Ajattelepas sitä, että jos et mahdollisella itsemurhallasi saisikaan vaimoasi tuntemaan siitä syyllisyyttä koko loppuelämäänsä vaan hän ymmärtäisi että päätös tehdä itsari on täysin sun omalla vastuullasi ja oma päätöksesi, niin sinun lopullinen, ääreimmäinen tekosi menisi ihan hukkaan?

"Aika nopsakasti toivuttu pilleri-alkoholikokkelista, kun noinkin selvää tekstiä tulee jo tässä vaiheessa ... vois luulla, että olisit vielä hieman tokkurassa?"

No hipheihurraa, kerrankin voin sanoa että olen temppuilijan kanssa samaa mieltä, ihan sama ajatus heräsi! Ja vielä kun niitä pillereitä on kertomasi mukaan tullut vedeltyä melkoisesti...

=D

Juu, mutta monta hyvää aihetta mistä voisi muutenkin vaihtaa ajatuksia, unohtaen alkuperäiset syyt.

Tuli tuosta itsarista mieleeni ; eka ukkoni yritti tuota, ekalla kerralla löin luurin korvaan ja soitin kytille varmuuden vuoksi, ettei jää vaivaamaan. En tiedä mikä oli tilanne. Koetti vetää naruista koska oma isä oli näin tehnyt enkä toisaalta ihmettelekään kun tapasin miehen äidin...huh huh...

Tokalla kerralla löin vain luurin korvaan ja vaihdoin numeron.

Nykyinen on yrittänyt muutaman kerran tyyliin "olisko paha jos päättäisin päiväni" tai jotain ruikutusta siitä kuinka ehkä olisi parempi... en ikinä vastaa niihin mitään tai jos oikein ketuttaa, että oma on valintasi ja sitten hiljaisuus.
Noihin jos lähtee mukaan, tietääpähän sitten roolinsa - rajat heti kiinni ja itsemurhalla leikkiminen on aina ollut minulle raja.

Joo... olisi tämä nykyinen varmaan käyttänyt sitä enemmänkin, koska jos nämä vähän aikaa sitten eksän lähettämät jutut pitää paikkansa, on meinaan tehnyt kaikenlaista mielenkiintoista uhkaillakseen, manipuloidakseen tai herättääkseen huomiota, mitä ikinä... näemmä muistaa sen, kuinka aina olen länkyttänyt tuollaisen uhkailun naurettavuudesta ja siitä mitä ajattelen sellaisesta. Joskus se näemmä hetkellisesti unohtuu.

Kerran sanoin sitten aihetta sivutessamme (eräs tuttu teki niin), että mulle ei ole koskaan synkimpinäkään aikoina tullut oikeasti asia mieleen sillain tosissaan (pohjalla ollessani mietin kerran että mitä tapahtuisi jos ...mutta se meni ohi) ja näytti kasvoiltaan todella pettyneeltä - ehkä siitä saisi tunnun että todella välittäisin...huh hah...

Kerran meuhkatessaan tokaisi kun menin vain nukkumaan, että ei haittaa vaikka tappaisin itsesi. En reagoinut mitenkään ja tuli tunnin parin päästä katsomaan onko jotain tapahtunut...ööö... ei.
Suuttui sitten siitä, mutisi jotain ja häipyi.
Täytyi taas pitää hetken hengähdystaukoa.

Se on jännä juttu "näiden" kanssa. Saavat välittämisen tunnun ihan vääristä asioista.

Mustasukkaisuudesta, itsariuhkailujen perässä juoksemisesta jne.

Kerran mm sanoin ääneen kapakassa olevani mustasukkainen (monestikin olen mutta en näytä sitä) ja mainitsin että nyt kannattaisi katsoa miten sen voi myös hoitaa ylenpalttisen raivoamisen sijaan... ja hän oikein innostui, tuli suuteloimaan ja koki että kerrankin välitän...

Hoh hoijaa....

*haukotuttaa*

1

No niin varmaan :D

Ja edelleenkin minua häiritsee se ajatus, että tässä ketjussa on jotain hämärää. Onko tämä jonkun tarkoituksella tekemä hätkähdyttävä ketju, jolla saadaan ihmiset kirjoittamaan ja reagoimaan ja sitten nautitaan siitä vallasta kun ihmiset kirjoittaa tosissaan? Se vaan hämää edelleen, että joka kirjoituksessaan tämä diagnosoitu narsisti on hyvin (liian?) tietoinen todellisista nph:n piirteistä vaikka toisaalta ei ymmärrä sanojensa mukaan ollenkaan, miksi sai diagnoosin.
Et kai sinä temppuilijan prke oo vain asialla? :D

6+1 kirjoitti:

Ajattelepas sitä, että jos et mahdollisella itsemurhallasi saisikaan vaimoasi tuntemaan siitä syyllisyyttä koko loppuelämäänsä vaan hän ymmärtäisi että päätös tehdä itsari on täysin sun omalla vastuullasi ja oma päätöksesi, niin sinun lopullinen, ääreimmäinen tekosi menisi ihan hukkaan?

Lue lisää

Ex-miesystävä uhkaili itsemurhalla koska hän jätti minut aika rumasti ja pelkäsi että kostan hänelle kertomalla hänestä tietämiäni arkaluontoisia asioita, jotka voisivat pilata sekä hänen uransa että maineensa. Minulla nyt ei ole tapana kostaa, eikä levitellä kenestäkään mitään juttuja mutta sitähän hän ei voinut tietää, ilmeisesti hän olisi itse saman tempun kohteeksi joutuessaan kostanut rankimman kautta ja pilannut toisen elämän.

Ihan päin naamaa en tälle itsemurhauhkaukselle nauranut vaan otin sen tosissani noin sekunnin. En siis sitä, että hän tekisi itselleen jotain, vaan sen että ihmisellä pitää olla tosi paha olo kun uhkailee. Sitten tajusin mistä on kyse, pelosta, kuten aina hänellä oli, pelosta että toinen tekee jotain mitä hän ei voi hallita. Hän oli mestari käyttämään syyllistämistä noin ylipäätään (opin ainakin sen että koskaan en tule syyllistämään ketään mistään, niin kamalaa se on).

Ainoa minkä hän sai tuolla uhkauksellaan aikaan oli se, että se prosentin mahdollisuus yhteen palaamisesta mikä oli olemassa hävisi mielestäni sen siliän tien ja jätkä saa minun puolestani painua minne lystää. Ei ole ensimmäinen itsemurhauhkaus jonka minä kuulen, ja kokemuksesta tiedän että ne, jotka sen tekevät, eivät käytä sitä muiden ihmisten kiristämiseen ja kurissa pitämiseen vaan ovat asiasta hiljaa ja menevät jonnekkin ja tekevät mitä aikoivatkin.

Tuota nyt ei usko kukaan. :D

lynett kirjoitti:

=D

Juu, mutta monta hyvää aihetta mistä voisi muutenkin vaihtaa ajatuksia, unohtaen alkuperäiset syyt.

Tuli tuosta itsarista mieleeni ; eka ukkoni yritti tuota, ekalla kerralla löin luurin korvaan ja soitin kytille varmuuden vuoksi, ettei jää vaivaamaan. En tiedä mikä oli tilanne. Koetti vetää naruista koska oma isä oli näin tehnyt enkä toisaalta ihmettelekään kun tapasin miehen äidin...huh huh...

Tokalla kerralla löin vain luurin korvaan ja vaihdoin numeron.

Nykyinen on yrittänyt muutaman kerran tyyliin "olisko paha jos päättäisin päiväni" tai jotain ruikutusta siitä kuinka ehkä olisi parempi... en ikinä vastaa niihin mitään tai jos oikein ketuttaa, että oma on valintasi ja sitten hiljaisuus.
Noihin jos lähtee mukaan, tietääpähän sitten roolinsa - rajat heti kiinni ja itsemurhalla leikkiminen on aina ollut minulle raja.

Joo... olisi tämä nykyinen varmaan käyttänyt sitä enemmänkin, koska jos nämä vähän aikaa sitten eksän lähettämät jutut pitää paikkansa, on meinaan tehnyt kaikenlaista mielenkiintoista uhkaillakseen, manipuloidakseen tai herättääkseen huomiota, mitä ikinä... näemmä muistaa sen, kuinka aina olen länkyttänyt tuollaisen uhkailun naurettavuudesta ja siitä mitä ajattelen sellaisesta. Joskus se näemmä hetkellisesti unohtuu.

Kerran sanoin sitten aihetta sivutessamme (eräs tuttu teki niin), että mulle ei ole koskaan synkimpinäkään aikoina tullut oikeasti asia mieleen sillain tosissaan (pohjalla ollessani mietin kerran että mitä tapahtuisi jos ...mutta se meni ohi) ja näytti kasvoiltaan todella pettyneeltä - ehkä siitä saisi tunnun että todella välittäisin...huh hah...

Kerran meuhkatessaan tokaisi kun menin vain nukkumaan, että ei haittaa vaikka tappaisin itsesi. En reagoinut mitenkään ja tuli tunnin parin päästä katsomaan onko jotain tapahtunut...ööö... ei.
Suuttui sitten siitä, mutisi jotain ja häipyi.
Täytyi taas pitää hetken hengähdystaukoa.

Se on jännä juttu "näiden" kanssa. Saavat välittämisen tunnun ihan vääristä asioista.

Mustasukkaisuudesta, itsariuhkailujen perässä juoksemisesta jne.

Kerran mm sanoin ääneen kapakassa olevani mustasukkainen (monestikin olen mutta en näytä sitä) ja mainitsin että nyt kannattaisi katsoa miten sen voi myös hoitaa ylenpalttisen raivoamisen sijaan... ja hän oikein innostui, tuli suuteloimaan ja koki että kerrankin välitän...

Hoh hoijaa....

*haukotuttaa*

Lue lisää

Minun exälläni oli ihan lemppari: hän uhkaili erolla ja jättämiselläni, ja odotti että parkuisin että älä jätä, älä jätä. Sanoin joka kerta että siitä vaan, tossapa on ovi, ei minun kanssani ole kenenkään pakko olla. Herran omin sanoin naisia on maailma täynnä.

Luulen että olen ainoa joka on hänelle jotain tuommoista sanonut, hän ei kyennyt käsittelemään sitä mitenkään. Hänestä se oli merkki siitä että en rakasta häntä. Jos olisin madellut ja kerjännyt että älä mene niin olisin rakastanut. Ja nyt on siis kyse 40-vuotiaista ihmisistä eikä mistään teineistä.

Nyt kun tätä kirjoitin aloin asiaa oikein vielä miettiä. Mitä hittoa sen miehen päässä liikkui?

th kirjoitti:

Minun exälläni oli ihan lemppari: hän uhkaili erolla ja jättämiselläni, ja odotti että parkuisin että älä jätä, älä jätä. Sanoin joka kerta että siitä vaan, tossapa on ovi, ei minun kanssani ole kenenkään pakko olla. Herran omin sanoin naisia on maailma täynnä.

Luulen että olen ainoa joka on hänelle jotain tuommoista sanonut, hän ei kyennyt käsittelemään sitä mitenkään. Hänestä se oli merkki siitä että en rakasta häntä. Jos olisin madellut ja kerjännyt että älä mene niin olisin rakastanut. Ja nyt on siis kyse 40-vuotiaista ihmisistä eikä mistään teineistä.

Nyt kun tätä kirjoitin aloin asiaa oikein vielä miettiä. Mitä hittoa sen miehen päässä liikkui?

Lue lisää

Ihan sama täällä.
Aina se viimeinen adios, moido, pääsenpäs susta eroon jne bullshittiä ja menee hetki ja on ihan toista mieltä.

Se on se välittämisen merkki, katsos...siksi aina sanookin minulle etten kuulemma välitä hänestä ollenkaan.

"Ai, sullakin on sydän!!"
"Ai, säkin välität siis jostakin, edes vähän!"

Jos esim olen vaikka hätäpäissäni myöntänyt hieman kaivanneeni tai jotain vastaavaa...hyvin harvinaista mutta välillä lipsahtelee ;

Mulla on ihan sama, mitä enemmän tuollaisella prässää, sitä nopeammin ovi aukeaa - se olisi muuten sitten joka kerta sitä samaa...ja on se rauhoittunutkin. Nyt saattaa vastaavissa tilanteissa olla suurimmaksi osaksi vain hiljaa... eikä kumpikaan ota yhteyttä hetkeen ennen kuin tunnekuohu laantuu.

Paitsi nyt pari päivää sitten taas kun en kuulemma välitä ja kusetan jne jne eikä hän voi luottaa minuun ja sanoin sitten että omapahan on päävammasi jota en voi korjata. Että jos olen tässä ilman muita ja avoimena sen suhteen, muuta en voi tehdä hänen omille haamuilleen enkä ole sitä mustasukkaisuus"välittämisdraamaa" ansainnut.

Ehkä hän halusi kertoa välittävänsä...hah hah haaaa !
Sitten kun sanoin että taas ylitit rajat ja aloit tuon sekoilun, niin silmät meinas pudota päästä yllätyksestä kun en jäänytkään "tuleen makaamaan"... suuttu niin saakelisti ja sitten tuli se moido jne jne.

"En olis halunnutkaan..."

Sanoin sitten että etkö vieläkään käsitä että tuossa vainoilussasi on raja jota en ylitä ja jää kuuntelemaan... ei se käsitä joten on pakko aina häipyä, kouluttaa kuin jotain rakkikoiraa. Tana.

Mitä liikkuu päässä ?

Epävarmuus. Pelkoja riittämättömyydestä. Menettämisestä. Kuka tietää.

lk bg kirjoitti:

Ex-miesystävä uhkaili itsemurhalla koska hän jätti minut aika rumasti ja pelkäsi että kostan hänelle kertomalla hänestä tietämiäni arkaluontoisia asioita, jotka voisivat pilata sekä hänen uransa että maineensa. Minulla nyt ei ole tapana kostaa, eikä levitellä kenestäkään mitään juttuja mutta sitähän hän ei voinut tietää, ilmeisesti hän olisi itse saman tempun kohteeksi joutuessaan kostanut rankimman kautta ja pilannut toisen elämän.

Ihan päin naamaa en tälle itsemurhauhkaukselle nauranut vaan otin sen tosissani noin sekunnin. En siis sitä, että hän tekisi itselleen jotain, vaan sen että ihmisellä pitää olla tosi paha olo kun uhkailee. Sitten tajusin mistä on kyse, pelosta, kuten aina hänellä oli, pelosta että toinen tekee jotain mitä hän ei voi hallita. Hän oli mestari käyttämään syyllistämistä noin ylipäätään (opin ainakin sen että koskaan en tule syyllistämään ketään mistään, niin kamalaa se on).

Ainoa minkä hän sai tuolla uhkauksellaan aikaan oli se, että se prosentin mahdollisuus yhteen palaamisesta mikä oli olemassa hävisi mielestäni sen siliän tien ja jätkä saa minun puolestani painua minne lystää. Ei ole ensimmäinen itsemurhauhkaus jonka minä kuulen, ja kokemuksesta tiedän että ne, jotka sen tekevät, eivät käytä sitä muiden ihmisten kiristämiseen ja kurissa pitämiseen vaan ovat asiasta hiljaa ja menevät jonnekkin ja tekevät mitä aikoivatkin.

Lue lisää

Oikkein =)

Viihteellin arvo todellakin...

Mä aina suhtaudun näihin niin, että oli takana mikä ajatus tahansa, voi niistä tilanteista teoreettisellakin tasolla keskustella ja tuollainen antaa ihan hyviä esimerkkejä ; kuten tuo itsarijuttu, huoltajuuskiistat jne.

Juurikin niin.Itse toivon rehellisiä kannanottoja tilanteeseeni.Josta tulikin mieleeni,että jätit vastaamatta sinulle esittämääni kysymykseen?

th kirjoitti:

Minun exälläni oli ihan lemppari: hän uhkaili erolla ja jättämiselläni, ja odotti että parkuisin että älä jätä, älä jätä. Sanoin joka kerta että siitä vaan, tossapa on ovi, ei minun kanssani ole kenenkään pakko olla. Herran omin sanoin naisia on maailma täynnä.

Luulen että olen ainoa joka on hänelle jotain tuommoista sanonut, hän ei kyennyt käsittelemään sitä mitenkään. Hänestä se oli merkki siitä että en rakasta häntä. Jos olisin madellut ja kerjännyt että älä mene niin olisin rakastanut. Ja nyt on siis kyse 40-vuotiaista ihmisistä eikä mistään teineistä.

Nyt kun tätä kirjoitin aloin asiaa oikein vielä miettiä. Mitä hittoa sen miehen päässä liikkui?

Lue lisää

Ainakaan et valita,kuinka sinua kohdeltiin huonosti suhteessa,jonka itse hyväksyit.

6+1 kirjoitti:

Ajattelepas sitä, että jos et mahdollisella itsemurhallasi saisikaan vaimoasi tuntemaan siitä syyllisyyttä koko loppuelämäänsä vaan hän ymmärtäisi että päätös tehdä itsari on täysin sun omalla vastuullasi ja oma päätöksesi, niin sinun lopullinen, ääreimmäinen tekosi menisi ihan hukkaan?

Lue lisää

Hänen kohdallaan se tuskin on mahdollista.

Kiitos kysymästä,sain jo vastauksen.

14+15 kirjoitti:

Sen verran vielä, että itselläni meni monta vuotta sihen että pystyin kovettamaan itseni ajatukseen, että jos hän tekee itsemurhan niin en ole mitenkään syyllinen siihen, se on sitten hänen oma ratkaisunsa.
Ei tehnyt. Hänellä on ollut koko elämänsä tapana pitää varahaaremia ns. vakituisen suhteensa rinnalla (niin kuin ymmärsin että sinullakin on muitakin naisia, mutta pidät sitä ihan oikeutettuna) ja hyvin pian suhteemme loputtua hän jo asui erään tällaisen naisen luona.

Lue lisää

Miten itse koet tilanteen,jossa joku osoittaa kiinnostustaan sinua kohtaan?

herakles78 kirjoitti:

Hänen kohdallaan se tuskin on mahdollista.

Onko viestien poistaminen joku maneeri, mistä on vaikea päästä eroon vaikka.... no olkoon?????????????????

Vaimosi, jota olet täällä huoritellut, jota sanot lyöneesi ja alistaneesi, jota sanot mielenvikaiseksi hulluksi ym, soitti sinulle ambulanssin ja huolestui tilastasi. Oletko tosiaan ansainnut vieläkin hänen huolenpitooan, tosin huolenpitoon lienee syynä äärimmäinen tapasi manipuloida ja syyllistää vielä tuollakin tempullasi??

herakles78 kirjoitti:

Miten itse koet tilanteen,jossa joku osoittaa kiinnostustaan sinua kohtaan?

Siis se että sulla on ollut jo avioliittosi aikana lämmiteltynä nainen/naisia on sinun osaltasi sitä että "joku osoittaa kiinnostustaan sinua kohtaan" mutta jos vaimosi eronne jälkeen käy esim. joskus ulkona niin se onkin mielestäsi huoraamista?
Meni jonkin aikaa ennen kuin tajusin erään tuntemani miesnarsistin puhuvan täyttä p*skaa kun aina antoi ymmärtää että naiset ne on hänestä kiinnostuneet ja juoksevat perässä mutta todellisuudessa narsisti itse tunki näiden seuraan puolipakolla.

Onko kännääminen ja känninenpuhelinterrori sitten kunniakasta ja pitääkö moiset tempaukset nimesi puhtaana?

14+15 kirjoitti:

Sen verran vielä, että itselläni meni monta vuotta sihen että pystyin kovettamaan itseni ajatukseen, että jos hän tekee itsemurhan niin en ole mitenkään syyllinen siihen, se on sitten hänen oma ratkaisunsa.
Ei tehnyt. Hänellä on ollut koko elämänsä tapana pitää varahaaremia ns. vakituisen suhteensa rinnalla (niin kuin ymmärsin että sinullakin on muitakin naisia, mutta pidät sitä ihan oikeutettuna) ja hyvin pian suhteemme loputtua hän jo asui erään tällaisen naisen luona.

Lue lisää

Asiat selkeytyy ja paranee kyllä huomattavasti kun ymmärtää ite ottaa itseään niskasta kiinni ja lakkaa välittämästä toisen itsemurha uhkailuista. Ja muutenkin lakkaa puhumasta yhtään mitään tuollaisten ihmisten kanssa.
Itse vastaavanlaisessa tilanteessa aloin kerran järjestää hautajaisia kun exä ilmoitti että tappaa itsensä silloin ja silloin jos asiat ei muutu. Ilmoitin hänelle että mennään katsomaan sitten arkku valmiiksi ja varataan juhlapaikka ja tilataan pitopalvelusta mieluinen ruoka.

6+1 kirjoitti:

Ajattelepas sitä, että jos et mahdollisella itsemurhallasi saisikaan vaimoasi tuntemaan siitä syyllisyyttä koko loppuelämäänsä vaan hän ymmärtäisi että päätös tehdä itsari on täysin sun omalla vastuullasi ja oma päätöksesi, niin sinun lopullinen, ääreimmäinen tekosi menisi ihan hukkaan?

Lue lisää

Joo ja nimihän siinä ei ainakaan puhdistuisi, mikä tuntuu olevan kovasti tärkeää.
Vai mitä mieltä yleensä itsemurhan tehneistä ihmisistä olet itse? Onko ne niitä kovia jätkiä. Tai mitä mieltä yleisesti kylillä ollaan itsemurhan tehneistä? Mahdetaanko niitä pitää vähän sairaina kenties..

Voin kuule ihan rehellisin mielin vannoa ja vakuuttaa, että YKSIKÄÄN ihminen täällä ei kadehdi sinua. Sinussa ei ole mitään kadehtimista. Ei yhtään mitään. Mitä sinussa pitäisi muka kadehtia? En minä ainakaan nähnyt sinun äsken ajelevan ikkunani alle bemarilla blondi etuistuimella rahatukkoa heilutellen. Täällä voi kuka vaan sanoa mitä vaan, ja jokainen sen tietää. Miksi kukaan kadehtisi sinua sinun puheidesi perusteella, jotka, anteeksi nyt vaan, ovat pelkkää harhaista sekoilua?

th kirjoitti:

Voin kuule ihan rehellisin mielin vannoa ja vakuuttaa, että YKSIKÄÄN ihminen täällä ei kadehdi sinua. Sinussa ei ole mitään kadehtimista. Ei yhtään mitään. Mitä sinussa pitäisi muka kadehtia? En minä ainakaan nähnyt sinun äsken ajelevan ikkunani alle bemarilla blondi etuistuimella rahatukkoa heilutellen. Täällä voi kuka vaan sanoa mitä vaan, ja jokainen sen tietää. Miksi kukaan kadehtisi sinua sinun puheidesi perusteella, jotka, anteeksi nyt vaan, ovat pelkkää harhaista sekoilua?

Lue lisää

Itse juuri todistit väittämäni oikeaksi.Olen huomannut,että kun elämässä menee riittävän huonosti,alkaa kilpailutilanne kenellä on vaikeinta.Sinullekin pitää selvästi selkokielellä ilmaista asiat,jotta ymmärrät niiden merkityksen.

herakles78 kirjoitti:

Itse juuri todistit väittämäni oikeaksi.Olen huomannut,että kun elämässä menee riittävän huonosti,alkaa kilpailutilanne kenellä on vaikeinta.Sinullekin pitää selvästi selkokielellä ilmaista asiat,jotta ymmärrät niiden merkityksen.

Lue lisää

Siis sinä ihan oikesti kuvittelet että ihmiset kadehtivat sinua koska...sinulla on vaikeampaa kuin muilla?

Tässä alkaa kyllä narisistinen ajatusmaailma kummasti valjeta, ja exäkin alkaa käydä järkeen. Ihminen voi siis häiriintyneessä päässään tehdä kilpailutilanteen ihan mistä vaan. Niin olen pienessä mielessäni uumoillutkin. Huom. ihmiselle jolla on normaalihko tunne-elämä ei tule kyllä oikeasti mieleenkään että joku voisi kadehtia siksi että joku...

Ei kun nyt minä hokasin! Sinä kuvittelet että muut huono-osaiset kadehtivat sinua saamasi huomion takia! No just! Kun ihmisellä on sairaalloinen tarve saada huomiota niin eihän sitä voi tajuta että muut ei ole samanlaisia...

herakles78 kirjoitti:

Itse juuri todistit väittämäni oikeaksi.Olen huomannut,että kun elämässä menee riittävän huonosti,alkaa kilpailutilanne kenellä on vaikeinta.Sinullekin pitää selvästi selkokielellä ilmaista asiat,jotta ymmärrät niiden merkityksen.

Lue lisää

Jos ottaisit asiat vain niin, että ei ole kilpailutilannetta, jooko? Kertomasi on herättänyt ihmisissä samankaltaisiin tapahtumiin elämässään muistojen sillan ja jakavat kokemuksiaan.

En usko, että kukaan on myöskään oikeasti kateellinen sinulle. Ja oletko kirjoittanut elämäntarinasi jonnekin, itse olen vain lukenut pienen palan kirjoittamaasi, joka ei mielestäni ole millään tavalla kattanut elämästäsi suurtakaan osaa. Ehkä en ole vielä löytänyt kaikkea kirjoittamaasi palstalta, en tiedä.

Ja mitä selkokieleen tulee, se on vallan oivallinen väline kirjoitettuna. Ei tule turhia tulkinnanvaroja siitä, mitä yrität sanoa. Asiat voi ilmaista suoraan ja yksinkertaisesti myös olematta töykeä. Helpottaa kommunikointia puolin ja toisin.

Nyt, mikäli olet joku joka on keksinyt oivan tavan viihdyttää itseään yksinäisinä iltoina - onneksi olkoon, palstakirjoittelulla on, kuten temppu jo mainitsikin, oma viihdearvonsa. Ja jos olet oikeasti joku joka tuntee suunnatonta ahdistusta elämäntilanteensa vuoksi .... kannattaisi olla hetki hiljaa ennen kuin alkaa palstaylimieliseksi. Olet varmasti saanut kärsiä mahdollisista ylimielisyyden osoittamisen seurauksista aiemminkin elämässäsi ja tiedät varmasti kuinka turhauttavalta se tuntuu myös itsestäsi siellä sisällä. Sen pienen sydämen vieressä.

Joten, oman itsesi vuoksi. Tiedät varmasti eron kirjoittelussa ja kirjoittelussa :)

M.B. kirjoitti:

Jos ottaisit asiat vain niin, että ei ole kilpailutilannetta, jooko? Kertomasi on herättänyt ihmisissä samankaltaisiin tapahtumiin elämässään muistojen sillan ja jakavat kokemuksiaan.

En usko, että kukaan on myöskään oikeasti kateellinen sinulle. Ja oletko kirjoittanut elämäntarinasi jonnekin, itse olen vain lukenut pienen palan kirjoittamaasi, joka ei mielestäni ole millään tavalla kattanut elämästäsi suurtakaan osaa. Ehkä en ole vielä löytänyt kaikkea kirjoittamaasi palstalta, en tiedä.

Ja mitä selkokieleen tulee, se on vallan oivallinen väline kirjoitettuna. Ei tule turhia tulkinnanvaroja siitä, mitä yrität sanoa. Asiat voi ilmaista suoraan ja yksinkertaisesti myös olematta töykeä. Helpottaa kommunikointia puolin ja toisin.

Nyt, mikäli olet joku joka on keksinyt oivan tavan viihdyttää itseään yksinäisinä iltoina - onneksi olkoon, palstakirjoittelulla on, kuten temppu jo mainitsikin, oma viihdearvonsa. Ja jos olet oikeasti joku joka tuntee suunnatonta ahdistusta elämäntilanteensa vuoksi .... kannattaisi olla hetki hiljaa ennen kuin alkaa palstaylimieliseksi. Olet varmasti saanut kärsiä mahdollisista ylimielisyyden osoittamisen seurauksista aiemminkin elämässäsi ja tiedät varmasti kuinka turhauttavalta se tuntuu myös itsestäsi siellä sisällä. Sen pienen sydämen vieressä.

Joten, oman itsesi vuoksi. Tiedät varmasti eron kirjoittelussa ja kirjoittelussa :)

Lue lisää

" Nyt, mikäli olet joku joka on keksinyt oivan tavan viihdyttää itseään yksinäisinä iltoina - onneksi olkoon, palstakirjoittelulla on, kuten temppu jo mainitsikin, oma viihdearvonsa. "


Itse en ymmärrä, miksi tämän aloituksen oikeellisuutta jatkuvasti epäillään...Suhtaudun normaalisti epäillen vähän kaikkeen/kaikkiin, mutta silti jotenkin tuntuu, että aloittajan kertomus voisi pitää paikkaansa. :)
Jos ei pitäisi, niin ei kyllä haittaisi sekään...Omat mielipiteeni ainakin sopivat melkein mihin tilanteeseen tahansa, oli kyseessä jokin provo tai ei. On täällä epäilyttävempiäkin tekstejä ollut mielestäni...

dizel kirjoitti:

" Nyt, mikäli olet joku joka on keksinyt oivan tavan viihdyttää itseään yksinäisinä iltoina - onneksi olkoon, palstakirjoittelulla on, kuten temppu jo mainitsikin, oma viihdearvonsa. "


Itse en ymmärrä, miksi tämän aloituksen oikeellisuutta jatkuvasti epäillään...Suhtaudun normaalisti epäillen vähän kaikkeen/kaikkiin, mutta silti jotenkin tuntuu, että aloittajan kertomus voisi pitää paikkaansa. :)
Jos ei pitäisi, niin ei kyllä haittaisi sekään...Omat mielipiteeni ainakin sopivat melkein mihin tilanteeseen tahansa, oli kyseessä jokin provo tai ei. On täällä epäilyttävempiäkin tekstejä ollut mielestäni...

Lue lisää

No, enpä esitä eriävää mielipidettä tuohon. Sen taas tiedän, että itse toisinaan uskon kalan linnuksi, koska vaan uskon kalan linnuksi. Kohta jonka lainasit oli kohta joka sisälsi myös asian, jonka otin huomioon mahdollisuutena.

Asian ei siis tarvitse olla tosi, mutta jos on, en koe tulleeni petetyksi.

Heh. Istutko jokin narisismia käsittelevä kirja kädessäsi kun osaat vetää kehiin kaikki narsistille tyypilliset keinot ? Narsistituttava käyttää juuri tuota kateutta viimeisenä selityksenä kun kukaan ei ota tosissaan. Säälittävää tavallaan. Olen itse varakkaasta kodista, saanut ne merkkivaatteet ym. Lisäksi olen monilahjakkuus, koulutettu, hyvässä ammatissa ja omaisuuttakin on kertynyt paljon enemmän kuin se perussetti eli omakotitalo ja pari autoa. Näytän hyvältä, olen urheilullinen ja terve. Lisäksi minulla on kauniit ja älykkäät lapset sekä hyvä puoliso. Kaikki nämä "ulkoiset" seikat ovat minulla monin verroin paremmin kuin tuttavanarsistilla ja ilmeisesti paremmin kuin sinulla. Mutta minulla on myös ne tärkeimmät (mitä sinä tai tuttavanarsisti eivät koskaan saa): tasapainoinen ja rakastava lapsuuskoti, upea parisuhde, lämmin suhde lapsiini, hyviä ystäviä ja ihania kollegoita. Olen onnellinen ja tasapainoinen, rakastan ja minua rakastetaan. Koska annan paljon, saan myös paljon ja jaksan jakaa hyvää oloa kotona, panostaa työhön ja omaankin hyvinvointiini. Tuo kaikki taas tuo sivutuotteena sitä ulkoista hyvää eli rahaa, omaisuutta, terveyttä ja kauneutta. En parhaalla tahdollanikaan keksi mitään syytä kadehtia yhtäkään narsistia, minullahan on kaikki niin paljon paremmin jo yksin siitä syytä että en ole narsisti. Minun ei ole koskaan elämässäni tarvinnut turruttaa tuskaa viinalla tai lääkkeillä. Minun ei tarvitse uhkailla itsemurhalla purkaakseni pahaa oloa muihin. Minun ei tarvitse lyödä, ei alistaa eikä nöyryyttää. Minun ei tarvitse painaa muita alas tunteakseni olevani pinnalla koska minuuteni on niin vahva että se kelluu ihan itsekseen, ja kelluttaa muitakin siinä sivussa. Voi luoja että olen onnellinen!!!

Kiitos kysymästä, aika perus viikonloppu takana. Baarissa jututin tuttuja ja sen sellaista. Krapula vain vaivaa, joten ei tuo järjenjuoksu ole tänään missään parhaassa terässä...

Varmasti on ajatukset sekaisin, kannattaa vain koittaa keksiä jotain mukavaa tekemistä välillä ja "nollata pää" tällä tavoin...Liika murehtiminen, kun ei ainakaan tilannetta paranna, eikä kännien vetäminenkään aina ole se paras vaihtoehto, vaikka usein tuota itsekin harrastan, kun asiat eivät mene ihan niinkuin toivoisi...Humalassa sitä ongelmat paisuu mielessä vain joskus moninkertaiseksi ja sitten tulee helposti tehtyä jotain, mikä saattaa viedä asioita vain huonompaan suuntaan, mikä nyt ei ainakaan mielialaa paljon kohota. Mulla ainakin käy usein näin...

> Lissu anto mulle taas pakit

Pohjimmiltaan liian kade ihminen hukkaa tarkoituksen:
http://www.youtube.com/watch?v=8Lr0q0B-8iE

dizel kirjoitti:

Kiitos kysymästä, aika perus viikonloppu takana. Baarissa jututin tuttuja ja sen sellaista. Krapula vain vaivaa, joten ei tuo järjenjuoksu ole tänään missään parhaassa terässä...

Varmasti on ajatukset sekaisin, kannattaa vain koittaa keksiä jotain mukavaa tekemistä välillä ja "nollata pää" tällä tavoin...Liika murehtiminen, kun ei ainakaan tilannetta paranna, eikä kännien vetäminenkään aina ole se paras vaihtoehto, vaikka usein tuota itsekin harrastan, kun asiat eivät mene ihan niinkuin toivoisi...Humalassa sitä ongelmat paisuu mielessä vain joskus moninkertaiseksi ja sitten tulee helposti tehtyä jotain, mikä saattaa viedä asioita vain huonompaan suuntaan, mikä nyt ei ainakaan mielialaa paljon kohota. Mulla ainakin käy usein näin...

Lue lisää

Dizel,Humala on oiva keino pään nollaamiseen,kunhan pysyy jossain rajoissa.Lähinnä omaa viikonloppuani mietin,lueskelin hieman aikaisempia kirjoituksiani.Ja vastauksia niihin.Kyllähän tässä jonkinasteinen "voiko todella olla.." periodi on käynnissä.Ja allekirjoitan tuon,että etenkin alkoholin vaikutuksen alaisena tuntuu se epämääräisen ahdistava,tuskainen tila kasvavan vieläkin järisyttävämpiin mittasuhteisiin.Puhumattakaan krapulasta.

Temppuilija,haluaisin pitää keskustelun asiallisena,mutta toki puhut asiaa,että sananvapaus kukoistaa.Ja hyvä niin.Vanha kiinalainen sananlasku kuuluu,että "metsä olisi kovin hiljainen,jos vain kaikkein kauneimmat linnut laulaisivat".

M.B. Olet oikeassa,kyseessä ei ole elämäntarinani,vaan nimenomaan yksittäisiä palasia ja ajanjaksoja elämästäni.Tämä sen vuoksi,että haluan pysyä nimettömänä.Paljon kirjoitan erostani,sillä se on tuoreimpana muistissa.Ja sen aiheuttaman tunnekuohun keskellä yritän vain jotenkin selvitä.Minä koen palstan viihdearvoltaan laimeaksi,ellei joitain yksittäisiä kommentteja huomioi.Minun perimmäinen tarkoitukseni ei kuitenkaan ole "viihdyttää" ketään.Toivoisin että jollain tapaa kirjoittamalla julkisesti,saisin kosketuksen itseeni.Ylimielisyydestä minulle on usein huomauteuttu,ja se on johtanut erinäisiin ongelmatilanteisiin.Kaikki elämäni varrella kokemat kolhut ja vaikeudet ovat vain vahvistaneet tätä piirrettä minussa.Lukiessani joitain kirjoituksiani,huomaan seikkoja itsestäni,joita en aikaisemmin ole "nähnyt".

Olen hajalla,kadosissa,särkynyt,tyhjä.Mietin lapsuuttani,omaa isääni.Mietin itseäni isänä,aviomiehenä.Liian paljon samaa,muistan oman lapsuuteni(sen osilta mitä muistan),olleen täyttä helvettiä.Tätäkö minä todella haluan?Niin,tämä ajatus on päällimmäisenä mielessäni.Toinen,sen rinnalla,"pystynkö muuttumaan?".Olen ajatellut näitä asioita jo jonkin aikaa,ennenkuin aloitin täällä kirjoittamisen.Ajatukset kypsyvät,odotan milloin sadon saa korjata,vai tuleeko hallatalvi.

herakles78 kirjoitti:

Dizel,Humala on oiva keino pään nollaamiseen,kunhan pysyy jossain rajoissa.Lähinnä omaa viikonloppuani mietin,lueskelin hieman aikaisempia kirjoituksiani.Ja vastauksia niihin.Kyllähän tässä jonkinasteinen "voiko todella olla.." periodi on käynnissä.Ja allekirjoitan tuon,että etenkin alkoholin vaikutuksen alaisena tuntuu se epämääräisen ahdistava,tuskainen tila kasvavan vieläkin järisyttävämpiin mittasuhteisiin.Puhumattakaan krapulasta.

Temppuilija,haluaisin pitää keskustelun asiallisena,mutta toki puhut asiaa,että sananvapaus kukoistaa.Ja hyvä niin.Vanha kiinalainen sananlasku kuuluu,että "metsä olisi kovin hiljainen,jos vain kaikkein kauneimmat linnut laulaisivat".

M.B. Olet oikeassa,kyseessä ei ole elämäntarinani,vaan nimenomaan yksittäisiä palasia ja ajanjaksoja elämästäni.Tämä sen vuoksi,että haluan pysyä nimettömänä.Paljon kirjoitan erostani,sillä se on tuoreimpana muistissa.Ja sen aiheuttaman tunnekuohun keskellä yritän vain jotenkin selvitä.Minä koen palstan viihdearvoltaan laimeaksi,ellei joitain yksittäisiä kommentteja huomioi.Minun perimmäinen tarkoitukseni ei kuitenkaan ole "viihdyttää" ketään.Toivoisin että jollain tapaa kirjoittamalla julkisesti,saisin kosketuksen itseeni.Ylimielisyydestä minulle on usein huomauteuttu,ja se on johtanut erinäisiin ongelmatilanteisiin.Kaikki elämäni varrella kokemat kolhut ja vaikeudet ovat vain vahvistaneet tätä piirrettä minussa.Lukiessani joitain kirjoituksiani,huomaan seikkoja itsestäni,joita en aikaisemmin ole "nähnyt".

Olen hajalla,kadosissa,särkynyt,tyhjä.Mietin lapsuuttani,omaa isääni.Mietin itseäni isänä,aviomiehenä.Liian paljon samaa,muistan oman lapsuuteni(sen osilta mitä muistan),olleen täyttä helvettiä.Tätäkö minä todella haluan?Niin,tämä ajatus on päällimmäisenä mielessäni.Toinen,sen rinnalla,"pystynkö muuttumaan?".Olen ajatellut näitä asioita jo jonkin aikaa,ennenkuin aloitin täällä kirjoittamisen.Ajatukset kypsyvät,odotan milloin sadon saa korjata,vai tuleeko hallatalvi.

Lue lisää

Kirjoittamalla on mahdollista sanoittaa tuntemuksiaan näkyviksi itselleen ja lukemalla toisten kirjoittamaa saattaa löytyä uusi näkökulma asioihin.

Alavilla mailla hallanvaara - joten hallaöitä lienee sinullakin tiedossa, olethan ottanut ensimmäisen askelen matkalla, joka on oleva pitkä. Itsensä tiedostaminen uudesta näkökulmasta saattaa tuntua pelottavalta jo senkin takia, että edessä ei tunnu olevan muuta kuin tyhjää ja pimeää. Mutta sinnikkäästi jatkamalla opit kiinnittämään huomiosi uudella tavalla asioihin, joita et ole ehkä ennen huomannut olleen olemassakaan.

Kyllä se siitä. Et sinä hajoa. Sinun pitää vain rauhoittua samalla tavalla kuin jos olisit säkkipimeässä huoneessa sen tiedon kanssa, että jossakin on ovi. Rauhallisesti haparoimalla ovelle vaan :)

Täytyy tutustua ko.arktikkeliin.

> Hmm... sua taitaa masentaa A? Olisko jotain, millä sua vois piristää?

Olet Temppuilija usein oikeassa. Mutta nyt olit väärässä. Projisoit oman masennukses minuun? *Hali*

http://www.youtube.com/watch?v=9Irj_YMz5rc

A kirjoitti:

> Hmm... sua taitaa masentaa A? Olisko jotain, millä sua vois piristää?

Olet Temppuilija usein oikeassa. Mutta nyt olit väärässä. Projisoit oman masennukses minuun? *Hali*

http://www.youtube.com/watch?v=9Irj_YMz5rc

Lue lisää

Niinpä taisin tehdä. Kiitti halista.

Psykiatrisi on oikeassa :D Mikään ei ole vaikeampaa kuin kierteen katkaiseminen, oli kysymys mistä tahansa asiasta. Mutta sitten sen kerran kun se onnistuu, tunteekin juosseensa henkisen maratonin ja selvinneensä maaliin voittajana, joten todellakin toivon (jotta sinullakin olisi mahdollisuus kokea se tunne) että jaksat kamppailla itsesi kanssa ja saat niskalenkin tavoista ja tottumuksista, jotka mahdollisesti saavat sinut jopa reagoimaan nopeammin kuin olisi hyvä.

Niin useasti isät katsovat poikiaan ylpeyttä ja hyväksyntää silmissään ja niin useasti eri syistä jokainen. Jotkut eivät koskaan. On luonnollista, että pienenä poikana haluaa samaistua isäänsä melkeinpä varauksetta. Normaaliin nuoruuteen kuuluu kuitenkin vanhempien arvomaailman kyseenalaistaminen ja sen kautta oma itsenäistyminen ihmisenä ja persoonana. Isäsi on ollut niin voimallinen mies, jopa pelottava, että sinulta on tainnut jäädä irtiotto isääsi tekemättä. Olet lapsena tehnyt vaistomaiset valinnat selviytyäksesi hengissä. Sinun tehtävänäsi on purkaa se kaikki ja siirtää mielesi uusille urille, sillä se tapa millä isäsi "hoisi hommat" lapsuudessasi perheen päänä, miehenä vaimolleen ja isänä sinulle, on ollut täysin väärä. Sinun tulisi nähdä tämä. Et kuitenkaan ole vastuussa siitä mitä valintoja isäsi teki, siitä mahdollisesta syyllisyydestä ja häpeästä kannattaa päästä eroon. Olet vastuussa niistä teoista ja valinnoista mitä tulet tekemään nyt ja tästä eteenpäin.

Uusien tapojen toimia omaksuminen tulee olemaan hankalaa, kuten kirjoititkin, niistä on ikäänkuin tullut jo osa luonnettasi ja persoonaasi. Tekemällä uusia tekoja kirjoitat persoonaasi uudelleen. Jokaisen "paremman" valinnan myötä olet lähempänä sitä hetkeä, jolloin näet asiat selkeämmin. Alussa saatat miettiä, että mitä hittoa - ei tästä mitään tule - mutta sinnikkäästi jatkamalla, ehkä juurikin sen hallaisimman yön jälkeen, saatat yllättäen huomata muutoksen itsessäsi.

Toivon, että jaksat matkan siihen hetkeen tästä hetkestä. Voimia :)

Mukavaa, että kerroit lapsuudentarinasi.
Joillain täällä tuntuu edelleen olevan se käsitys, että narsistiksi tullaan itsestään...Mikä ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Oman tarinani olen täällä joskus kertonut, kuinka lapsuudessani heilui myös puukot, sekä haulikot, mutta onneksi en kauhean paljon näistä tapahtumista muista...
Tuollaisissa olosuhteissa kaikenlainen liika "empatiseeraaminen" olisi itselle ja omalle mielenterveydelle turmiollista, niinpä mieli keksii noille kaikelle mitä kummallisempia selityksiä ja järkisyitä, eikä empatia pääse kunnolla kehittymään, sillä sen kokeminen olisi todennäköisesti liian piinallista. Asioista tulee oikeutettuja, väärät teot muuttuvat oikeiksi, ilo muuttuu vahingoniloksi jne...
Mielestäni olet jo pitkällä itsesi ymmärtämisessä. Kun ymmärtää lapsuuden väärän kohtelun ja väärät tavat, ymmärtää myös, miksi itse toimii kuten toimii ja pystyy tätä käytöstään halutessaan muuttamaan...Se mikä oli ennen tiedostamatonta, muuttuu tietoiseksi. Ja halu toteuttaa näitä vanhoja käyttäytymismalleja hiipuu vähitellen pois, kun ymmärtää niiden tarkoituksettomuuden ja turhuuden ja ennen kaikkea sen, että toistaa vain tuota samaa kaavaa, mihin on kasvatettu...Se mikä tuntee olevansa, ei ole sitä, mitä on oikeasti, vaan sitä on vain lapsuudessa opitun näytelmän tahdoton näyttelijä, pelkkä vanhempien luoma roolihahmo vaikka minuutta, mikä ei poista sitä asiaa, että se minuus on siellä jossain, piilossa. Se pitää vain kaivaa sieltä kaiken turhan alta uudestaan esiin.

"Isäni kasvatti minut ajattelemaan,että kun kasvan aikuiseksi, minusta tulee "kuningas" hänen laillaan.Niin arvovaltaisia sukumme miehet ovat aina olleet."

Ai arvovaltaisia ovat olleet ja toisaallta kirjoitit sukunne olleen kaikkien tuntema häpeäpilkku??

"Olin ainoa lapsi,ja rahasta ei ollut puutetta,joten sain kaiken mitä halusin."

"Lapsena sitä oli selvittävä sillä mitä oli,ja tietenkin kiitollisena siitä että sai ruokaa ja katon päänsä päälle.Isäni tuntuu "unohtaneen" tilanteet,jolloin äidin kanssa lähdimme naapuriin odottamaan tilanteen rauhoittumista,tai odottelimme kotona päiväkausia mahtaisiko isä jo vihdoin saapua kotiin,ja tuoda ruokaa."

Siis sait kaiken mitä halusit ja sitten et saanutkaan päiväkausiin edes ruokaa?

Pitäiskö keskittyä enemmän siihen mitä kirjoitat niin sepustuksesi olisi uskottavampi?

Samaa mieltä siitä, että ei sellainen lapsuus vain ole vaikuttamatta tunne-elämään tai sen kehittymiseen. Ei yksinkertaisesti ole varaa sellaiseen tai pää sekoaa ja sitä alkaa kehittämään suojautumiskeinoja.

Meillä oli samantyyppinen tilanne kotona ja valitettavasti samaistuin osin (nyt vasta huomaan) myös "hirmuvaltias-isääni" ja sain kait näin jotenkin paremmin tilanteen hyväksyttyä. Halveksin silloin äitiäni "heikkoudesta" jonka vuoksi huomaan etten mm ole vieläkään naisellisuuteni kanssa mitenkään sinut - se merkitsee minulle heikkoutta.

Mitä tiukempi emotionaalinen tilanne tulee, sitä vahvempi "kuori" rakentuu päälle ja voin suurin piirtein nauraa siinä missä muut kauhistelee tai itkee, tai esim surutilanteissa lohdutan ihmisiä kuten kuuluu mutta tuntematta mitään itse. Niin tiukassa istuu se mikä tavallaan piti hengissä aikanaan.

Kaikkien samantyyppisten ihmisten kanssa keskusteltuani huomaan, että takana on tällaisia kokemuksia. Näin se vain menee.

Joidenkin on vaikea vain hyväksyä sitä, koska se tavallaan poistaisi "parantumattomuuden" (vaikka jatkuva tunne-elämän häiritseminen voikin johtaa ihan "aivojen muutokseen" enkä tiedä miten sitä osataan ns purkaa) ja näin "narsisti on parantumaton ja siksi voin pitää häntä täydellisen pahana ja olla varma kaikesta"-asenne voidaan pitää.
Muuten se olisi horjutettuna.

Mutta...se kotona toistettu tunteettomuuden mantra teki ainakin minusta aggressiivisesti suojautuneen ihmisen joka on onneksi alkanut jo rauhoittumaan viime vuosina havahtumisen myötä. Ei se ollut mukavaa huomata olevansa sillä tavalla vinksallaan mutta thats life, minkäs tekee, on vain koetettava parhaansa.

Samassa umpikujassa suhteiden kanssa pyörii moni muukin, älä ota siitä ylenpalttista ressiä - nyt on hyvä tilanne lähteä miettimään asioita ja matka on vaivalloisen hidas. On normaalia reagoida sellaiseen, kuten esim diagnoosiin, alkuun vastahankaisesti jos sitä ei ole osannut odottaa.

Toisaalta, so what, sen kautta ei tarvitse itseään määritellä miltään osalta.

Tuosta ylimielisyydestä... sulla ailahtelee aika paljon tuo kirjoittelutapa, joten jäin miettimään johtuneeko se siitä, onko kuningasolo-alkoholia nautittu tiettyjen kirjoitusten aikana....silloin tekee mieli aina kukkoilla entistä enempi=)

joopasjooo kirjoitti:

"Isäni kasvatti minut ajattelemaan,että kun kasvan aikuiseksi, minusta tulee "kuningas" hänen laillaan.Niin arvovaltaisia sukumme miehet ovat aina olleet."

Ai arvovaltaisia ovat olleet ja toisaallta kirjoitit sukunne olleen kaikkien tuntema häpeäpilkku??

"Olin ainoa lapsi,ja rahasta ei ollut puutetta,joten sain kaiken mitä halusin."

"Lapsena sitä oli selvittävä sillä mitä oli,ja tietenkin kiitollisena siitä että sai ruokaa ja katon päänsä päälle.Isäni tuntuu "unohtaneen" tilanteet,jolloin äidin kanssa lähdimme naapuriin odottamaan tilanteen rauhoittumista,tai odottelimme kotona päiväkausia mahtaisiko isä jo vihdoin saapua kotiin,ja tuoda ruokaa."

Siis sait kaiken mitä halusit ja sitten et saanutkaan päiväkausiin edes ruokaa?

Pitäiskö keskittyä enemmän siihen mitä kirjoitat niin sepustuksesi olisi uskottavampi?

Lue lisää

> Pitäiskö keskittyä enemmän siihen mitä kirjoitat niin sepustuksesi olisi uskottavampi?

Teksti voi olla funktionaalinen olematta johdonmukainen. Keskitytään nyt tällä palstalla palstan teemaan ja jätetään ohjaajan pikkumokat sivuun. Onhan paljon sellaisiakin elokuvia, joissa on epäjohonmukaisuuksia, mutta sitten taas todella hyviä kohtia.

Seuraan kiinnostuneena ja pidän hedelmällisenä. Katu-uskottavuuden kannalta voisin hiukan viilata joitakin yksityiskohtia, mutta ihan ok. Tärkeä aihe.

Kannattaa muistaa, että puhtaalta pöydältä aloitettaessa, sen pöydän pitäisi olla ihan oikeasti puhdas. Tarkoitan tällä sitä, että monesti asiat joita ei kunnolla käsittele loppuun, vaan ikäänkuin uskottelee itselleen, että se oli siinä nyt on paremmin, niin hetkenä jolloin sitä vähiten osaa odottaa, jokin tilanteessa oleva samankaltaisuus saattaa aktivoida sen reagointimallin uudelleen käyttöön sekunnin sadasosassa - ja taas mentiin. Ihmiset nyt ei kuitenkaan ihan niin erilaisia ole, etteikö jotakin samankaltaisuutta olisi joskus yhden jos toisenkin kanssa.

joten jos uudessa suhteessa alkaa tilanteet tuntua tutulta, älä syytä uutta siitä, että tämä olisi samanlainen "mikätahansa" kuin se entinenkin, vaan mieti silloin ihan rauhassa, että onko mahdollista että reagoit uudelleen johonkin joka on sinusta itsestäsi tavalla tai toisella lähtöisin.

Loppupeleissä sillä ei ole väliä, kuka sitä nappia painaa tai miten, painallus voi olla hipaisun luokkaakin, ja lopputulos on sama räjähdys, jos räjähdysherkkyyttä ei ole saanut korjattua kuntoon.

Kiitos vain tuosta aiemmasta kommentistasi. Paljon on vielä tekemistä, itsellänikin...

Minusta on vain hienoa, että sinulla on joku henkilö siinä lähelläsi...Suhteessa ollessakin voi oppia itsestään yhtä sun toista, mikäli jaksaa nähdä asian eteen vaivaa. Jos alkaa jossain vaiheessa taas tuntumaan, että juttu alkaa mennä alamäkeä, kannattaa vain hetkeksi pysähtyä miettimään, että voisinko tehdä jotain toisin, vai jatkanko samaa rataa...Muita tapoja kokeilemallakaan ei häviä mitään.
Eli, että yllätät itsesi ja teetkin joskus täysin päinvastoin, kuin normaalisti tekisit...Katsot sitten mitä siitä seuraa. Tällä tavoinkin voi pyrkiä elämäänsä muuttamaan. Tahdonvoimaa se tietty vaatii, mutta uskon, että pystyt siihen niin halutessasi. Ennen pitkää siitä tulee rutiini...

Aggressiivisuuden purkamiseksikin kannattaa kehitellä vaikka jonkinlainen harrastus, kun purat ne patoutumat muualle, vältät todennäköisesti lukuisat turhat riidat... ( itselläni esim.on jo pitkään ollut haaveena jonkun taistelulajin harrastaminen ) Monesti toisen huonotuulisuuskin saattaa saada toisen henkilön itse käyttäytymään aggressiivisesti ja tästä seuraa vain kierre, jota on vaikea lopettaa...Jokainen riita saa toisen vain loittonemaan sinusta. Ja niitä menneitä sanottuja asioita ei saa enää peruttua, ei edes anteeksipyytämällä...
Empaattisilla ihmisillä, kun nämä asiat tahtoo jäädä aivan erilailla pysyvästi sinne tunnemuistiin, eivätkä he kykene asioita niin helposti unohtamaan, ja ohittamaan vaan muistavat takuulla jokaisen kuulemansa nimittelyn/loukkauksen lopun ikäänsä, ( mikä ei suinkaan tee heitä vihaiseksi, vaan syvästi pettyneeksi... )
Mikä vain johtaa siihen, että he hakeutuvat kauemmas sen luota, joka heitä on esim. nimitellyt...Pikkuhiljaa hivuttautumalla. Eikä sitä luottamusta tuo takaisin kyllä enää mikään.

Itselleni ei ole henkilökohtaisesti edes olemassa henkisen väkivallan käsitettä, mutta kyllä se on niin, että sillä saa suhteen, kuin suhteen kuihtumaan hitaasti, mutta varmasti...Jos tuota on harrastanut lapsesta asti, sitä ei välttämättä niin itsessään edes tunnista. En ole huomannut tätä piirrettä sinusta, mutta se liittyy niin tiiviisti narsisteihin, etten voinut olla mainitsematta kaiken varalta...

Ajatus vähän rönsyili, mutta tällaista tällä kertaa. :)

dizel kirjoitti:

Kiitos vain tuosta aiemmasta kommentistasi. Paljon on vielä tekemistä, itsellänikin...

Minusta on vain hienoa, että sinulla on joku henkilö siinä lähelläsi...Suhteessa ollessakin voi oppia itsestään yhtä sun toista, mikäli jaksaa nähdä asian eteen vaivaa. Jos alkaa jossain vaiheessa taas tuntumaan, että juttu alkaa mennä alamäkeä, kannattaa vain hetkeksi pysähtyä miettimään, että voisinko tehdä jotain toisin, vai jatkanko samaa rataa...Muita tapoja kokeilemallakaan ei häviä mitään.
Eli, että yllätät itsesi ja teetkin joskus täysin päinvastoin, kuin normaalisti tekisit...Katsot sitten mitä siitä seuraa. Tällä tavoinkin voi pyrkiä elämäänsä muuttamaan. Tahdonvoimaa se tietty vaatii, mutta uskon, että pystyt siihen niin halutessasi. Ennen pitkää siitä tulee rutiini...

Aggressiivisuuden purkamiseksikin kannattaa kehitellä vaikka jonkinlainen harrastus, kun purat ne patoutumat muualle, vältät todennäköisesti lukuisat turhat riidat... ( itselläni esim.on jo pitkään ollut haaveena jonkun taistelulajin harrastaminen ) Monesti toisen huonotuulisuuskin saattaa saada toisen henkilön itse käyttäytymään aggressiivisesti ja tästä seuraa vain kierre, jota on vaikea lopettaa...Jokainen riita saa toisen vain loittonemaan sinusta. Ja niitä menneitä sanottuja asioita ei saa enää peruttua, ei edes anteeksipyytämällä...
Empaattisilla ihmisillä, kun nämä asiat tahtoo jäädä aivan erilailla pysyvästi sinne tunnemuistiin, eivätkä he kykene asioita niin helposti unohtamaan, ja ohittamaan vaan muistavat takuulla jokaisen kuulemansa nimittelyn/loukkauksen lopun ikäänsä, ( mikä ei suinkaan tee heitä vihaiseksi, vaan syvästi pettyneeksi... )
Mikä vain johtaa siihen, että he hakeutuvat kauemmas sen luota, joka heitä on esim. nimitellyt...Pikkuhiljaa hivuttautumalla. Eikä sitä luottamusta tuo takaisin kyllä enää mikään.

Itselleni ei ole henkilökohtaisesti edes olemassa henkisen väkivallan käsitettä, mutta kyllä se on niin, että sillä saa suhteen, kuin suhteen kuihtumaan hitaasti, mutta varmasti...Jos tuota on harrastanut lapsesta asti, sitä ei välttämättä niin itsessään edes tunnista. En ole huomannut tätä piirrettä sinusta, mutta se liittyy niin tiiviisti narsisteihin, etten voinut olla mainitsematta kaiken varalta...

Ajatus vähän rönsyili, mutta tällaista tällä kertaa. :)

Lue lisää

:DD Mitä enemmän tunteita, sitä enemmän muistia .. Vaihtaisin kyllä jo pois, mutta vaikeimman jäätyä taakse ehkä en sittenkään. Vaatii taitoa sekin, että opettelee unohtamaan. Yllättävän hankala taito vieläpä.

H78: En käyttäisi sanaa "uhkakuva". Se on niin voimallinen sana, että saattaa jo itsessään tehdä tepposet. Täysin kuivakkaa ja realistista kökköfaktaa. Jos ajattelet asian mahdollisuutta uhkakuvana, mielesi puolustautuu ja varustautuu ennakolta piilottaen sinulta sen silloin kun se on tuloillaan - jolloin seuraa melkeinpä automaationa vanhan reagointimallin aktivoituminen, ikäänkuin salaa.

Ota asia mahdollisuutena ja valitse toisin. Tiedosta mahdollisuus, että niin saattaa käydä ja mieti miten haluaisit reagoida paremmin, jotta et toistaisi samoja virheitä kuin aiemmin. Ajattele ja tunnustele mielessäsi tätä parempaa tapaa reagoida. Näin on mahdollista, että olet jo osaksi viitoittanut itsellesi uuden polun kun tilannetta pukkaa päälle :)

M.B. kirjoitti:

:DD Mitä enemmän tunteita, sitä enemmän muistia .. Vaihtaisin kyllä jo pois, mutta vaikeimman jäätyä taakse ehkä en sittenkään. Vaatii taitoa sekin, että opettelee unohtamaan. Yllättävän hankala taito vieläpä.

H78: En käyttäisi sanaa "uhkakuva". Se on niin voimallinen sana, että saattaa jo itsessään tehdä tepposet. Täysin kuivakkaa ja realistista kökköfaktaa. Jos ajattelet asian mahdollisuutta uhkakuvana, mielesi puolustautuu ja varustautuu ennakolta piilottaen sinulta sen silloin kun se on tuloillaan - jolloin seuraa melkeinpä automaationa vanhan reagointimallin aktivoituminen, ikäänkuin salaa.

Ota asia mahdollisuutena ja valitse toisin. Tiedosta mahdollisuus, että niin saattaa käydä ja mieti miten haluaisit reagoida paremmin, jotta et toistaisi samoja virheitä kuin aiemmin. Ajattele ja tunnustele mielessäsi tätä parempaa tapaa reagoida. Näin on mahdollista, että olet jo osaksi viitoittanut itsellesi uuden polun kun tilannetta pukkaa päälle :)

Lue lisää

Sanoinko jotain outoa? :D
Ehkä pitäisi lopettaa tunteista puhuminen, kun menee aina päin honkia...

dizel kirjoitti:

Sanoinko jotain outoa? :D
Ehkä pitäisi lopettaa tunteista puhuminen, kun menee aina päin honkia...

että väsyttää melkoisesti...

dizel kirjoitti:

Sanoinko jotain outoa? :D
Ehkä pitäisi lopettaa tunteista puhuminen, kun menee aina päin honkia...

Et sanonut mitään outoa.. Tunnistin vain itsessäni tuon kohdan, että: "Empaattisilla ihmisillä, kun nämä asiat tahtoo jäädä aivan erilailla pysyvästi sinne tunnemuistiin, eivätkä he kykene asioita niin helposti unohtamaan, ja ohittamaan vaan muistavat takuulla jokaisen kuulemansa nimittelyn/loukkauksen lopun ikäänsä, ( mikä ei suinkaan tee heitä vihaiseksi, vaan syvästi pettyneeksi... )"

Ne asiat tahtoo vaan kirjautua luihin ja ytimiin erityisesti silloin kun on tunteita joka suuntaan tilanteessa.. Mitä vahvempi "elämys" sitä yksityiskohtaisemmin se kirjautuu viimeistä pilkkua myöten. Toisaalta olen itsessäni märitellyt piipahduksen sinne herkkänahkaisen puolelle, erityisesti läheisessä suhteessa. Vaikutus ikäänkuin on voimistunut, eikä sille yksinkertaisesti ole voinut mitään --> omaa aiheuttamaa tunnedraamaa kasapäin kun ei ollut vielä auennut, että toinen ei vaan ymmärrä koska ei ole samanlainen... että mistä mulla kiikastaa. Joten toisen suurpiirteinen välinpitämättömyys on varmasti värittynyt potenssiin noin miljoona.. =DD

*jehna*

dizel kirjoitti:

Sanoinko jotain outoa? :D
Ehkä pitäisi lopettaa tunteista puhuminen, kun menee aina päin honkia...

Puhuit ihan järkeviä. Pelästyit vain suotta mokanneesi. *Hali*

A kirjoitti:

Puhuit ihan järkeviä. Pelästyit vain suotta mokanneesi. *Hali*

Muista, et voi nähdä muuta kuin kommenttini...ja tehdä väärät tulkintasi sen mukaan. ;)

dizel kirjoitti:

Muista, et voi nähdä muuta kuin kommenttini...ja tehdä väärät tulkintasi sen mukaan. ;)

*Lisähali*

A kirjoitti:

*Lisähali*

*halaus* ;)

Pakko sanoa tähän vähän ilkeästi että miehillä tuntuu olevan taipumusta usein hypätä suhteesta toiseen niitä sen kummemmin käsittelemättä. Ei ole kovin reilua sille uudelle kumppanille joutua käsittelemään toisen entisiä liittoja taikka suhteita. Mikä siinä yksinolemisessa on niin vtun vaikeaa? Läheisriippuvuus -syndroomako?

> Ja mitä minun "muutokseni" auttaisi,muut eivät muutu kuitenkaan?

Tilanne muuttuisi kun siinä olisi yksi selväpäisesti toimiva kahden kahjon sijasta. Suosittelen ajattelemaan situaatiota eikä itseäsi tai toista.

> Pitäisikö minunkin "uhriutua"?

Ei pitäisi. Uhriutuva ja uhriuttava käytös ovat molemmat narsistisesti epätasapainoisen persoonan käyttäytymismalleja. Tilanteissa joihin tuo persoona ajautuu tai hakeutuu, molemmat mallit ovat aina läsnä. On sitten sattuman satoa, kumpaan malliin tai rooliin kumpikin ajautuu, ehkä painotetusti jompaan kumpaan tai sitten ei. Mutta tilanne sisältää molemmat.

http://www.youtube.com/watch?v=0xglo2zqFq4

"...on hankala muuttua käytännössä,kun en tiedä miksi tekisin niin."

Niin se motiivi...Joskus taisin kysyä ja pähkäillä samaa. miksi ihmeessä muuttuisin? Vastauksen saa vasta, kun on jo onnistunut hieman muuttumaan, siinä kun huomaa, että asiat alkavat paremmin sujumaan...Eli vastaisin elämänlaadun parantamisen.
Eihän sitä tarvitse kokonaan "muuttua". Jo pienillä parannuksilla saa isoja muutoksia aikaan. Muut vastaukset saat sitä mukaan, kun edistyt...Mikäli haluat edistyä.

dizel kirjoitti:

"...on hankala muuttua käytännössä,kun en tiedä miksi tekisin niin."

Niin se motiivi...Joskus taisin kysyä ja pähkäillä samaa. miksi ihmeessä muuttuisin? Vastauksen saa vasta, kun on jo onnistunut hieman muuttumaan, siinä kun huomaa, että asiat alkavat paremmin sujumaan...Eli vastaisin elämänlaadun parantamisen.
Eihän sitä tarvitse kokonaan "muuttua". Jo pienillä parannuksilla saa isoja muutoksia aikaan. Muut vastaukset saat sitä mukaan, kun edistyt...Mikäli haluat edistyä.

Lue lisää

"Tiedän normit,jotka ovat yhteiskunnassamme yleisesti hyväksyttyjä,ja sallittuja.Vaikka en toimi niiden mukaan,en koe toimintaani vääräksi."


Vielä tuosta...Se oikeutus. Se on sellainen asia, etten oikein tiedä, miten sitä voisi muuttaa, vai voiko. En itsekään koe sille tarvetta. :) Sen voi myös opetella peittämään.
Mutta vaikka et kokisikaan tekeväsi mitään väärää, tiedät kyllä, että se on väärin muiden mielestä ja he reagoivat siihen käytökseesi sitten sen mukaan. Noilla jutuilla on usein kummallisesti tapana kääntyä tekijäänsä vastaan, ennen pitkää...Ja jo masennuksesi vuoksi päättelisin, että olet jo joutunut sen kokemaan. Ehkä sinun kannattaisi pohtia noista asioista saamaasi hyötyä seurauksiin verrattuna...Ja puntaroida näitä sitten mielessäsi. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän?

dizel kirjoitti:

"Tiedän normit,jotka ovat yhteiskunnassamme yleisesti hyväksyttyjä,ja sallittuja.Vaikka en toimi niiden mukaan,en koe toimintaani vääräksi."


Vielä tuosta...Se oikeutus. Se on sellainen asia, etten oikein tiedä, miten sitä voisi muuttaa, vai voiko. En itsekään koe sille tarvetta. :) Sen voi myös opetella peittämään.
Mutta vaikka et kokisikaan tekeväsi mitään väärää, tiedät kyllä, että se on väärin muiden mielestä ja he reagoivat siihen käytökseesi sitten sen mukaan. Noilla jutuilla on usein kummallisesti tapana kääntyä tekijäänsä vastaan, ennen pitkää...Ja jo masennuksesi vuoksi päättelisin, että olet jo joutunut sen kokemaan. Ehkä sinun kannattaisi pohtia noista asioista saamaasi hyötyä seurauksiin verrattuna...Ja puntaroida näitä sitten mielessäsi. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän?

Lue lisää

Dizel,viisas johtaa imperiumiaan hiljaisuudessa.Toki tälläisellä foorumilla,jolla määrittelet keskustelun kulun,on pakko niin sanotusti avata äänensä.Haluan myös laadukkaamman elämän,uskoisin että osittaisen adaptoitumisen ohella vanhojen perinteiden säilyttäminen tuottaa harmonisen lopputuloksen.

Puistatus,tilanteen problematiikka on moniasteisempi,kuin olet kommenttisi perusteella omaksunut.Ex halusi itse kanssani naimisiin,puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen.Näin hän allekirjoitti sopimuksen kahden ihmisen välisestä liitosta.Ennen sopimuksen hyväksymistä olimme ehtineet jo kokea elämän ja arjen haasteita,hän oli täysin perillä siitä,ettei elämä ole kenellekään täyttä juhlaa.Minä en ole vastuussa aikuisen ihmisen tekemistä valinnoista.Kannatko sinä vastuun lähipiirissäsi elävien ratkaisuista?

Ja mitä tuohon mainintaasi väkivaltaisuudestani tulee,niin jokainen perheriita vaatii vähintään kaksi osapuolta.Kuulostaa kovin yksinkertaiselta,mutta sinä et sitä tunnu ymmärtävän.En ole missään vaiheessa vähätellyt alkoholinkäyttöäni,sillä haluan kertoa asioistani totuudenmukaisesti.Suurimmalla osalla alkoholinkäyttäjistä esiintyy näitä silloin tällöin näitä mainitsemiani ylilyöntejä.Mutta tämän varmasti tiedätkin,mikäli olet medioita seurannut.

Miksi oletat,että salailen toimiani nykyiseltä naisystävältäni?Korostan että olen rehellisen avoimesti kertonut hänelle monista elämänkaareni aikana tapahtuneista asioista.On ollut mukava huomata,kuinka paljon hän tukee minua nykyisessä tilanteessani.Ja tämän kaiken hän tekee vain ja ainoastaan omasta,vapaasta tahdostaan.Rationaalisena ihmisenä tarvitsen juuri tälläisen empaattisen ihmisen täydentämään itseäni.

Oikein hyvä kirjoitus.

A kirjoitti:

Oikein hyvä kirjoitus.

Toi oli Puistatukselle kello 9.20. Täällä menee helposti viestit väärään paikkaan.

A kirjoitti:

Toi oli Puistatukselle kello 9.20. Täällä menee helposti viestit väärään paikkaan.

Ihan oikeaan paikkaan meni, turhaan pelkäät mokanneesi. ;D

herakles78 kirjoitti:

Puistatus,tilanteen problematiikka on moniasteisempi,kuin olet kommenttisi perusteella omaksunut.Ex halusi itse kanssani naimisiin,puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen.Näin hän allekirjoitti sopimuksen kahden ihmisen välisestä liitosta.Ennen sopimuksen hyväksymistä olimme ehtineet jo kokea elämän ja arjen haasteita,hän oli täysin perillä siitä,ettei elämä ole kenellekään täyttä juhlaa.Minä en ole vastuussa aikuisen ihmisen tekemistä valinnoista.Kannatko sinä vastuun lähipiirissäsi elävien ratkaisuista?

Ja mitä tuohon mainintaasi väkivaltaisuudestani tulee,niin jokainen perheriita vaatii vähintään kaksi osapuolta.Kuulostaa kovin yksinkertaiselta,mutta sinä et sitä tunnu ymmärtävän.En ole missään vaiheessa vähätellyt alkoholinkäyttöäni,sillä haluan kertoa asioistani totuudenmukaisesti.Suurimmalla osalla alkoholinkäyttäjistä esiintyy näitä silloin tällöin näitä mainitsemiani ylilyöntejä.Mutta tämän varmasti tiedätkin,mikäli olet medioita seurannut.

Miksi oletat,että salailen toimiani nykyiseltä naisystävältäni?Korostan että olen rehellisen avoimesti kertonut hänelle monista elämänkaareni aikana tapahtuneista asioista.On ollut mukava huomata,kuinka paljon hän tukee minua nykyisessä tilanteessani.Ja tämän kaiken hän tekee vain ja ainoastaan omasta,vapaasta tahdostaan.Rationaalisena ihmisenä tarvitsen juuri tälläisen empaattisen ihmisen täydentämään itseäni.

Lue lisää

"Ex halusi itse kanssani naimisiin,puolen vuoden seurustelusuhteen jälkeen.Näin hän allekirjoitti sopimuksen kahden ihmisen välisestä liitosta."

Pystyitkö tuon puoli vuotta pitämään naamiotasi yllä ja imitoimaan tervettä ja empaattista ihmistä vai olitko jo puolessa vuodessa saanut ex-vaimosi niin manipuloitua ettei hän enää tiennyt mitä teki? Onneksi hän ainakin nyt lienee tajunnut asian todellisen laidan kun ei halua nähdäkään sinua.

Toivottavasti nykyinen naisystäväsi havahtuu pikaisesti. Sikäli mikäli häntä nyt on olemassakaan, ainakaan sellaisena kuin sinä kuvailet, jos se onkin sinun omaa fanasiamaailmaasi?

Sinä et tee yhtään mitään empaattisella ihmisellä etkä ole missään tapauksessa edes ansainnut sellaista.

Toivottavasti ex-vaimosi tekee sinusta rikosilmoituksen ja saat hyvin pitkän tuomion, tuskin sekään sinua muuttaa mutta oletpahan edes sen ajan poissa ihmisiä rääkkäämästä.

dizel kirjoitti:

Ihan oikeaan paikkaan meni, turhaan pelkäät mokanneesi. ;D

Luulen että halusin vaan korjata filmissä olleen epäjohdonmukaisen repliikkini. Mutta tämä nyt on niin kalkkuna koko ketju, että olkoon siellä misä on.

Pelko pois.

http://www.youtube.com/watch?v=ULSg7J910FQ

Hyhhhyh,mahdatko itse huomata kannanottosi sisältämän paradoksin?

Kannatat selvästikin klassista pahantekijä-uhri-asetelmaa.Haluankin kysyä,mikä vastuu "uhrilla" on mielestäsi?Tiedoksesi,että en ole harrastanut pakkoavioliittoja,ovathan ne suomessa kiellettyjä.Mustavalkoinen maailmankuva hyvästä ja pahasta ei vain enää toimita virkaansa näin 2000-luvulla.

Ymmärsit kysymyksen väärin.Suosittelen perehtymään lukemaasi,mutta ehkä se on liikaa vaadittu kaltaiseltasi ajattelijalta.

Ilokseni huomasin,että olet ajatuksella lukenut esipuheeni otsikon.Psykiatrit ovat vain tavallisia ihmisiä,ja näinollen mahdollisuus vääriin diagnooseihin on aina olemassa.Kuvailemaasi valta-aseman väärinkäyttöä tapahtuu varmasti paljon psykiatrisen hoidon piirissä.

jahas hullujenhuoneella taitaa olla tänään avoimien ovien päivät

Tämäkös on nyt nimimerkin herakles itsensä laatima kirjoitus. Sairaammaksi vain menee?
Usein vieläkin epäilyttää että nimimerkki herakles saattaa olla erään vakiokirjoittajan uusi aluevaltaus jolla ärsyttää kauhistelijoita, tietää edelleenkin selkeästi kertoa narsistin toimintatavoista liian tarkkaan ja luultavasti tietää uhriuden kokeneiden reaktiot niihin ja sen millaista inhoa ja kauhua pystyy niillä herättämään. Kun selkeästi tietää kertoa pahimpien narsistien käyttäytymiskaavat, joita kyllä sanoo pitävänsä ihan normaaleina, ei ole ihan uskottavaa juuri diagnoosin saaneelle narsistille vaikka olisi nyt netistä lukenutkin narsistin piirteistä ja tavoista toimia ja suhtautua asioihin ja ihmisiin.

Ainoa hyvä puoli tässä ketjussa on että olipa nimimerkin kirjoitukset aitoja tai ei, niin tämä on ainoita narsistiksi ilmoittautuneiden kirjoituksia, joissa kertoo todellisista narsistin piirteistä ja siitä minkälaiseksi h*lvetiksi pystyy uhrinsa elämän tekemään.

***** kirjoitti:

jahas hullujenhuoneella taitaa olla tänään avoimien ovien päivät

:DDD Oli pakko nauraa ääneen... Hyvä heitto :)

Yök, mikä kirjoitus. 1 1, olet ilkeä ja piikittelevä sadisti, kun pystyt kirjoittamaan tuollaista ihan vitsinä.

"Oikeastaan ajatus mahdollisesta sairaalloisesta narsistisuudestani ei yllättäen tunnukaan niin pahalta. "

Hyvä juttu, sanoisinko jopa edistystä. :)

Mahtavaa, vihdoinkin tällä palstalla tapahtuu jotain! :D

"Nonni.. päästiin oikeen S24 -häröilyn ytimeen. Puskista tulee kaikenlaista peetä ... ja nimmareita reggaillaan sarjatulen lailla. Kirjoitustyylit vaihtuu kivasti, näkökulmatkin.

Nyt palstan älynikkarit, narskunmetsästäjät:

Montako kirjoittelijaa tässä ketjussa on?

Hähä! :D "

Luulenpa että tässä ketjussa on oikeasti aika monta kirjoittajaa, oikeastaan yllättävän monta eikä kirjoita todellakaan peetä, niin kuin sinä väität. vaan aitoja mielipiteitään, joissa tuntuvat olevan ihan oikeassa.

Uskon myös että tässä ketjussa on myös monta kirjoittajaa, jotka jättävät tämänkin sinun kommenttisi ihan omaan arvoonsa, jos vähänkin ovat seuranneet palstaa ja sinun kirjoituksiasi, paitsi tietysti ne muutamat.

dizel kirjoitti:

Mahtavaa, vihdoinkin tällä palstalla tapahtuu jotain! :D

Totta... huomaan olleeni selvästikin kirjoittelun este täällä :D

temppuilija kirjoitti:

Totta... huomaan olleeni selvästikin kirjoittelun este täällä :D

Toimiiko toinen nimimerkkisi ja roolituksesi paremmin?

14+9 kirjoitti:

Toimiiko toinen nimimerkkisi ja roolituksesi paremmin?

Ai... poistin kaikki kommenttini, kun tuli mieleen, että se olistkin sinä, joka haluaa enemmän uhrinäkökulmaa täällä esille. Nerokasta! Siis tuohan oli aivan vallan mahtava veto tuoda palstalle "narsisti", jota kaikki yhdessä voivat vihata ja haukkua.

Nostan sulle hattua nerokkaasta oivalluksesta!

temppuilija kirjoitti:

Ai... poistin kaikki kommenttini, kun tuli mieleen, että se olistkin sinä, joka haluaa enemmän uhrinäkökulmaa täällä esille. Nerokasta! Siis tuohan oli aivan vallan mahtava veto tuoda palstalle "narsisti", jota kaikki yhdessä voivat vihata ja haukkua.

Nostan sulle hattua nerokkaasta oivalluksesta!

Lue lisää

Temppuilija:
"Ai... poistin kaikki kommenttini, kun tuli mieleen, että se olistkin sinä, joka haluaa enemmän uhrinäkökulmaa täällä esille. Nerokasta! Siis tuohan oli aivan vallan mahtava veto tuoda palstalle "narsisti", jota kaikki yhdessä voivat vihata ja haukkua.

Nostan sulle hattua nerokkaasta oivalluksesta! "

Siis tarkoitatko että tuo Herakles onkin taas yksi sinun roolihahmoistasi ja nimimerkeistäsi???????

iiuuuttyyyyy kirjoitti:

Temppuilija:
"Ai... poistin kaikki kommenttini, kun tuli mieleen, että se olistkin sinä, joka haluaa enemmän uhrinäkökulmaa täällä esille. Nerokasta! Siis tuohan oli aivan vallan mahtava veto tuoda palstalle "narsisti", jota kaikki yhdessä voivat vihata ja haukkua.

Nostan sulle hattua nerokkaasta oivalluksesta! "

Siis tarkoitatko että tuo Herakles onkin taas yksi sinun roolihahmoistasi ja nimimerkeistäsi???????

Lue lisää

Jotain maneereita ja yhtäläisyyksiä on ainakin havaittavissa näissä nimimerkeissä tai itse asiassa muutamassa täällä. Juurikin. Lopulllista totuutta vaikea tietysti saada selville, eikä niin paljoa kiinnostakaan.

omaanarvoosa kirjoitti:

Jotain maneereita ja yhtäläisyyksiä on ainakin havaittavissa näissä nimimerkeissä tai itse asiassa muutamassa täällä. Juurikin. Lopulllista totuutta vaikea tietysti saada selville, eikä niin paljoa kiinnostakaan.

Lue lisää

Miks sun pitää aina leikkiä tyhmää ...

Eihän täällä muita ole, kuin sinä ja minä.. ja jos minä en ole hera, niin sen on olta se toinen täällä.

Siinä missä sä diagnosoit mut narskuks mä diagnosoin sulle disspsiatiivisen identiteettihäiriön.

Kumpi on oikeassa?

:D

Jos oikeudenkäynnin kautta työkaverit saavat tietää, niin eikö tosinarsisti vaan syytä niitä työkavereita jostakin, vaikka petturuudesta, hölmöjen uskomisesta tai mistä vaan, mutta edelleenkään ei kohtaa edes siinä kohtaa itseään.

Tai hankaluuksia siis aiheuttaa tuo narsistisen romahduksen käsittäminen millään tavalla. Se on sana, joka näkyy useinkin palstalla, mutta oikeasti en tajua, että minkälainen on narsistinen romahdus?

Ehkä se ajan kanssa aukeaa kuten murtolaskujen logiikka joskus lapsuudessa.. ja kun se aukeni, laskut ymmärsi. Vaatii pähkäilyä ja luen mielelläni myös yksityiskohtaisia kuvauksia jos joku haluaisi auttaa. Siis minua ymmärtämään :)

." Eli kun narsisti joutui umpikujaan, niin hän ei ryhtynyt edes valehtelemaan ja pyörtämään sanojaan, vaan hän vain jättää vastaamatta. "

Kiitos tästä huomiosta. Selvensi taas lisää entien miesystävän käytöskaavoja, kyllä se on pakko vaan myöntää että siitä löytyy niin paljon näitä piirteitä ettei niitä mun väärinymmärryksillä kyllä kuitata...löin faktat kans pöytään että näin ja noin olet todistettavasti sanonut, miten se pitäisi ymmärtää? Vastausta ei ole vieläkään tullut eikä varmaan koskaan tule. Nyt tajuan miksi. Minä olin oikeassa ja hän vaan ohittaa asian kun ei voi sitä kieltää tai laittaa minun väärinymmärrykseni piikkiin. Nyt pitää antaa asian oikein upota...nimittäin sen että minä olin oikeassa. Olin nimittäin oikeassa sellaisista asoista että vähemmistäkin on suhteita purettu. Siittä nämä nilkit on hauskoja, että ne on omasta mielestään tosi fiksuja ja ovelia. Mutta kun se suu käy jatkuvasti niin paljon, ettei ne saa vahdittua mitä sieltä omahyväisyyksissään tulee annettua ulos. Niinpä jos vaan oikeasti kuuntelee mitä nilkki puhuu, totuus lipsahtaa ulos aina. Sivulauseessa, tai omituisena heittona joka jää vaivaamaan, tai jonain älyttömänä ristiriitana. Nilkki saattaa sanoa suoraan vaikkapa että käyttää sinua hyväkseen. Sitten se olikin muka vitsi. Ei ollut, vaan sait nilkin kiinni totuudenpuhumisesta.

Jes! kirjoitti:

." Eli kun narsisti joutui umpikujaan, niin hän ei ryhtynyt edes valehtelemaan ja pyörtämään sanojaan, vaan hän vain jättää vastaamatta. "

Kiitos tästä huomiosta. Selvensi taas lisää entien miesystävän käytöskaavoja, kyllä se on pakko vaan myöntää että siitä löytyy niin paljon näitä piirteitä ettei niitä mun väärinymmärryksillä kyllä kuitata...löin faktat kans pöytään että näin ja noin olet todistettavasti sanonut, miten se pitäisi ymmärtää? Vastausta ei ole vieläkään tullut eikä varmaan koskaan tule. Nyt tajuan miksi. Minä olin oikeassa ja hän vaan ohittaa asian kun ei voi sitä kieltää tai laittaa minun väärinymmärrykseni piikkiin. Nyt pitää antaa asian oikein upota...nimittäin sen että minä olin oikeassa. Olin nimittäin oikeassa sellaisista asoista että vähemmistäkin on suhteita purettu. Siittä nämä nilkit on hauskoja, että ne on omasta mielestään tosi fiksuja ja ovelia. Mutta kun se suu käy jatkuvasti niin paljon, ettei ne saa vahdittua mitä sieltä omahyväisyyksissään tulee annettua ulos. Niinpä jos vaan oikeasti kuuntelee mitä nilkki puhuu, totuus lipsahtaa ulos aina. Sivulauseessa, tai omituisena heittona joka jää vaivaamaan, tai jonain älyttömänä ristiriitana. Nilkki saattaa sanoa suoraan vaikkapa että käyttää sinua hyväkseen. Sitten se olikin muka vitsi. Ei ollut, vaan sait nilkin kiinni totuudenpuhumisesta.

Lue lisää

Jees, tuosta olenkin pari kertaa heittänyt esimerkin ekasta ukostani jonka käräytyin toisen liittymän kautta (kun tiesin mitä tekee mutta olin tietenkin väärässä...) 2 (!!!!) kertaa sopien treffit ja menemällä itse paikalle.

Eikä hän silti myöntänyt mitään (mutta oli se naama näkemisen arvoinen)...joten tulin siihen tulokseen, että sitä ototellessa saa pitkästyä - antaa olla.

Välillä veti sitten kunnon perskännit ja nojaili kerrankin pakastimen kulmaan jalat alta notkahdellen ja totesin että onpas taas tullut vähän maisteltua...

"En mä mitään ole ottanut, sano mitä mä muka olen ottanut, sano!"

Joo, eli et sitten mitään mutta koeta nyt edes jaloillasi pysyä =)

Antaa olla on neuvoni ja jättää sen todistelun (muulle kuin itselleen) ja myöntämisen odottelun omaan arvoonsa... pääasia että itse tietää missä mennään.

Alkaa muuten ole niin pitkä ketju että tökkii välillä aikasmoisesti.

Harmillista, että jouduit näiden "uhrien" "syntipukiksi" ja "katkeruuden nyrkkeilysäkiksi", johon he purkavat vihansa, kun oikea kohde olisi jossain muualla...Mutta kieltämättä näin intensiivistä keskustelua täällä ei ole käyty pitkään aikaan. :) Eli ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin...

Minusta kanssasi on ollut vain mukava vaihtaa ajatuksia, ja varmasti se on auttanut myös selvittämään omaa päätäni.

Joka vitsaa säästää vihaa lastaan on väärin käännetty ja siitä on moni lapsi saanut kärsiä nahoissaan :)

Oikeasanaisempi käännös olisi ollut: Opin tai tiedon sauva. Että tiedoksi ohimennen.. Toki, voihan sen opin sinne päähän takoakin ihan konkreettisesti, mutta siis kielikuvasta kysymys.

Juu, kaikkeen saa ängettyä logiikkaa, se on totta :) Itse en näe mikä mahdollinen kohta edellisessä viestissäni voisi olla ironiaa tai sellaiseksi tulkittavissa?

dizel kirjoitti:

Harmillista, että jouduit näiden "uhrien" "syntipukiksi" ja "katkeruuden nyrkkeilysäkiksi", johon he purkavat vihansa, kun oikea kohde olisi jossain muualla...Mutta kieltämättä näin intensiivistä keskustelua täällä ei ole käyty pitkään aikaan. :) Eli ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin...

Minusta kanssasi on ollut vain mukava vaihtaa ajatuksia, ja varmasti se on auttanut myös selvittämään omaa päätäni.

Lue lisää

No kiva. Tehän voittekin alkaa olemaan toistenne kanssa. On kaksi vähemmän kiusaamassa muita.

6+7 kirjoitti:

No kiva. Tehän voittekin alkaa olemaan toistenne kanssa. On kaksi vähemmän kiusaamassa muita.

Ketä olen täällä muka kiusannut? :)

Miten epäonnistuja voi kasvattaa menestyjiä? Mieti nyt elämääsi, sehän on mennyt päin per...ttä. Olet jo vuosia rypenyt masennuksessa ja hakenut apua ammattiauttajilta, töitäsikään et pysty enää tekemään. Vaimo on jättänyt ja asioista pitää mennä oikeuteen asti tappelemaan. Asioitasi et pysty hoitamaan asillisesti vaan nyrkki heiluu ja uhkauksia suolletaan. Kaiken lisäksi käsittelelet ongelmiasi jossakin suomi24 keskustelupalstalla joka nyt on viimeinen paikka pistää elämäänsä ojennukseen. Aika epätoivoista. Sinun tavallasi elää ei saada aikaan kuin kurjuutta ja kaaosta joten mitä annetavaa sinulla on muka lapsille?

Mutta hienoa että kirjoittelet tänne. Tekstisi ovat yksi toisensa jälkeen vahvistaneet sitä kuvaa mikä minulle on narsistien tavasta ajatella, tai olla ajattelelmatta. Olen siis ollut oikeasssa, pelottavan oikeassa.

Kaikista hölmöin on se, joka näkee ansoja kaikkialla ja kaikessa, tiesithän sen? Ja viisain on se, joka narrin lailla jatkaa huoletonta lauleluaan ansoista huolimatta, astui sitten niihin tai onnistui väistelemään ne...

Trasar kirjoitti:

Miten epäonnistuja voi kasvattaa menestyjiä? Mieti nyt elämääsi, sehän on mennyt päin per...ttä. Olet jo vuosia rypenyt masennuksessa ja hakenut apua ammattiauttajilta, töitäsikään et pysty enää tekemään. Vaimo on jättänyt ja asioista pitää mennä oikeuteen asti tappelemaan. Asioitasi et pysty hoitamaan asillisesti vaan nyrkki heiluu ja uhkauksia suolletaan. Kaiken lisäksi käsittelelet ongelmiasi jossakin suomi24 keskustelupalstalla joka nyt on viimeinen paikka pistää elämäänsä ojennukseen. Aika epätoivoista. Sinun tavallasi elää ei saada aikaan kuin kurjuutta ja kaaosta joten mitä annetavaa sinulla on muka lapsille?

Mutta hienoa että kirjoittelet tänne. Tekstisi ovat yksi toisensa jälkeen vahvistaneet sitä kuvaa mikä minulle on narsistien tavasta ajatella, tai olla ajattelelmatta. Olen siis ollut oikeasssa, pelottavan oikeassa.

Lue lisää

"Tekstisi ovat yksi toisensa jälkeen vahvistaneet sitä kuvaa mikä minulle on narsistien tavasta ajatella, tai olla ajattelelmatta. Olen siis ollut oikeasssa, pelottavan oikeassa. "

Samaa ajattelin tätä lukiessani.

alkoholi vaikuttaa suhun aika ikävällä tavalla. Ei kyllä sympatiaa heru, onhan sunlaisiasi nähty. Halutaan muka muuttua, mutta puheeksi se jää, se paljon puhuttu vahvuus puuttuu.

Tuli vaan mieleen kommentistasi: Harvoinpa kehenkään käydään kiinni ilman mitään syytä..

Että se syy, miksi käy kiinni, niin se syyhän on siellä kiinnikäyjän aivoituksissa, että miksi käy kiinni. Sinä ihan oikeasti tunnut oikeuttavan oman käsiksikäymisesi sen toisen olemisen ja tekemisen, mahdollisesti sanomisen perusteella. Mutta oikeasti se syy, miksi käyt käsiksi, on sinussa.

Hmm.. Erotteluesimerkkinä vaikka nälkä.

Syön, koska minun on nälkä.
Syön, koska pöydällä on ruokaa, jota voin syödä.

Ei ehkä niin onnistuneet esimerkit, joku jonka mielikuvitus ei nuku keksisi ehkä paremmat :)

Hei, olet yhä olemassa !! Jee :D

..ja kyllä, hyvin mielenkiintoinen ketju :) Olen jo toinen jalka sängyssä, enkä malta mennä nukkumaan..