AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  /  / Kylmä laattalattia = energiansäästöä?

Kylmä laattalattia = energiansäästöä?

55 Vastausta 1 382 Lukukertaa
Kohde on kivitalo, kivi/laattalattiat, lattialämmitys sähköllä, lämmöntalteenotto.

Ongelma talvella on se, että laatta on kylmä jalalle, jos sen lämpötila laskee alle 25-27 astetta. Lattia on siis pakko pitää lämpimänä. Tästa seuraa se, että huonelämpö on noin 24 astetta ja sähköä kuluu aivan liikaa. Lämpötila sinänsä on ok, ei tunkkainen, mutta sähkönkulutus ei ole ok.

Jos huonelämmön haluaa välille 21-22 astetta, lattialämmön pitää olla 23-24 astetta, ja lattialla pitää silloin kulkea huopatossut jaloissa, kun laatta tuntuu niin kylmältä. Olen yrittänyt säätää termareita huoneilmalle ja lattialle. Samoin olen yrittänyt säätää yöksi alemmat lämmöt, mutta taas päälle kytkiessä sähköä kuluu hulluna. Tuntuu siltä, että ainoa mahdollinen tapa on säätää lämpöä lattiatermarilla, ei huonetermarilla.

Kysymykseni.
- Onko ainoat järkevät vaihtoehdot asentaa matot kaikille kulkureiteille, jolloin voi laskea lämpöjä, tai kävellä huopatossut jaloissa?
- Voisiko laatan päälle asentaa kokonaan tekstiilimatot/kokolattiamaton, jota ei kuitenkaan koskaan eristävän vaikutuksensa takia suositella lattialämmön kanssa? Maton kanssa kuitenkin lämpöjä voisi laskea.
- Laatan päälle parketti?
- Dynamiittia avuksi?

Kokemuksia tai ehdotuksia kellään?
Olet ihan oikeassa. Nykyiset hyvin eristetyt talot ovat ongelmallisia lattiamateriaalien suhteen. Niinkuin olet kokenut lattioita ei voi lämmittää yli 23 asteen edes talvipakkasilla jolloin kivi ja laminaatti lattia tuntuu kylmältä. Asuintilojen lattiamateriaaliksi pitää valita puu / korkki tai vastaava lämpöä huonosti johtava materiaali.
Joo. Laatassa/kivessä on tietyt ylivoimaiset etunsa, mutta niistä ei taida olla yhdistämään energiansäästöä ja asumismukavuutta talvisaikaan...

Mitä suurempi lattiamateriaalin tiheys, sen parempi lämmön siirtyminen/johtuminen huoneilmaan - mutta myös jalkaan. Tiivis materiaali imaisee jalasta hetkessä kaiken lämmön.

Itse ajattelisin mukavuuden ja energiankulutuksen kompromissin kannalta paremmuusjärjestyksen seuraavasti:

1. Allergiatestattu tekstiilimatto/kokolattiamatto, ei lattialämmitystä
2. Korkki, lattialämmitys tarvittaessa
3. Puu/parketti, lattialämmitys tarvittaessa
4. Laminaatti + lattialämmitys suotava
5. Muovimatto + lattialämmitys suotava
6. Kivilaatta + lattialämmitys pakollinen

Puhtaanapidot, kestävyydet, hinnat jne. ovat sitten asia erikseen.

Onko kenelläkään kokemusta uusista kokolattiamatoista? Entiset matot olivat ainakin astmaatikoille kauhistus.
No joo. Mitähän tähänkin taas kommentoisi.

Ongelma ei ole kesä, koska silloin on muutenkin lämmintä. Ongelma ei myöskään ole talvi, koska lattia on silloin lämpimillään. Isoin "ongelma" ilmenee keväisin ja talvisin ennen kuin lämmityskausi alkaa. Tuolloin lattia on kylmimmillään.

Betonilaatan lämmön tipauttaminen yön ajaksi on yhtä tyhjän kanssa. Ei noin iso massa yössä mihinkään oleellisesti viilene.

En oikein ymmärtänyt mitä ovat lattiatermarit ja mitä huonetermarit. Jos toinen aistelee laatan ja toinen huoneilman lämpötilaa, niin ensiksi mainitulla määriltellään laatan alin lämpötila ja toisella varsinaisesti lämmitetään lattiaa ulkoilman funktiona. Ethän tarkoittanut huonetermarilla LTO:n jälkilämmitystä, koska tuolloin menee väärin.

Kylmiin lattioihin lienee lähinnä kaksi syytä. Jostain vuotaa kylmää ilmaa alas, joka viilentää lattiaa. Toinen on, että lämmitetään jollain muulla, jolloin lattiasta on lämmitys pois päältä (kokonaan, tai lähes kokonaan), koska on muutenkin tarpeeksi lämmintä. Tällaista muulla lämmittämistä on takan polttaminen, halogeenit, ilmanvaihdon jälkilämmitys jne.

Itselläni kuluu 60kWh/m2 ja kivilattiat silti ok lämpöisiä suurimman osan vuotta. Nyt on vielä lämmöt pois päältä ja sisällä about 24 lämmintä ja lattiat ok, mutta kun mennään tuossa kuukausi eteenpäin, niin ollaan niillä rajoilla ja aamulla suihkussa lattia tuntuu ensimmäisenä viileältä. Tuolloin tulee lämmöt väännettyä päälle.

Ihmiset ovat erilaisia ja itse voin aivan rauhassa kuljeskella kesällä sukilla lattialla sen ollessa 24 asteinne, mutta sinulle tämä on liian kylmä ja kirjoituksesi mukaan olisit vetämässä huopatossuja jalkaan. Jos tilanne on tuo, niin en oikein muuta keinoa keksi kuin nuo huopatossut. Toinen vaihtoehto on, että joudut kesälläkin latttiaa lämmittämään.
Lyhyesti tilanne.

Kiven pitää olla keskimäärin 26 astetta, jotta siinä voi tepastella avojaloin tai ohuissa sukissa. Säätö tehdään lattiaan upotetulla termostaatilla. Lattia lämmittää "pakosti" huoneilman noin 24 asteeseen. Tämä ei säästä energiaa.

Jos huoneilman termostaatti pistetään ohjaamaan ilman lämpöä 21 asteeseen, kivilaatta on noin 23-asteinen. 23-asteinen kivilaatta on jalkaan pirun kylmä. Silloin pitää kulkea tohvelit jalassa.

Pidän lattiat lämpimänä, mutta se tarkoittaa sitä, että energiaa ei voi säästää.

Kuten joku tuossa alla sanoi, ei kivilattioita oleskelutiloihin ainakaan, jos olet kylmäjalkainen, kuten minä.
Eli todetaan nyt vielä kerran. Jos kesällä on 25 astetta, niin lattia on korkeintaan saman lämpöinen. Sinua siis paleltaa jalkoihin +25 asteen helteellä talossasi.

Jos ja kun tämä on tilanne, niin suosittelisin villasukkia (myös kesällä), tai vaihtoehtoisesti lääkärissä käyntiä.
http://www.sahkoasennus.com/shop/Ensto.pdf

Ensto suosittelee parhaan käyttömukavuuden saavuttamiseksi klinkkeri- ja betonilattialle lämpötilaa 26-28 astetta.

http://devi.danfoss.com/Finland/Consumer/FloorHeatingForHome/Postings+for+New+Build/For+any+floor+row+coll.htm

Devi kertoo, että lämmittämättömät laatta- ja kivilattiat ovat epämukavan kylmiä paljaille jaloille sekä talvella, että kesällä. Miellyttävän lämpötilan taso riippuu lattian pintamateriaalista - laatta ja kivilattiat ovat parhaimmillaan 26–29ºC.

Minä kerroin aluksi, että ongelma talvella on se, että laatta on kylmä jalalle, jos sen lämpötila laskee alle 25-27 astetta. Jatkan, että jos lattia on 23-24 astetta, niin silloin pitää kulkea huopatossut jaloissa, kun laatta tuntuu niin kylmältä.

Nyt kun suosittelet mm. tuota käyntiä lääkärissä, niin suositteletko noiden Enston ja Devin materiaalien pohjalta minulle psykiatria, sisätautilääkäriä vai kardiologia? Samaako suosittelet Enston ja Devin teknisille asiantuntijoille?

Kyllä kai lopputulema kuitenkin on se, että kivilattialla ei voi säästää sähköä. Tai jos haluaa säästää, niin pitää kesät talvet kulkea villatöppöset jalassa.
En oikein ymmärrä mitä jankkaat. Kun tiedät, että kivilattia ei jaloillesi sovellu, niin ei kai aikuiselta ihmiseltä lattian uusimiseen nyt niin kauaa mene rahaa, tai aikaa, että tuosta viitsisi alkaa ranteita auki vetelemään.

Miksi siis vingut täällä, etkä ole kotona lattioita uusimassa???

Jälkiviisaasti voisi tietenkin todeta, että ehkä tällaisia asioita kannattaisi sinun miettiä hieman hankintavaiheessa, mutta tee kuten lystäät.

Aivan vinkkinä myös, ettei mainosmiehien selostuksia kannata pitää totuutena. Kun he ylhäällä kirjoittelevat, että lattiaa pitää kesälläkin lämmittää, niin eiköhän kaikki normaalin järjen omaavat ihmiset tajua tuon markkinointilöpinäksi. Kyseiset firmathan myyvät lattialämmitysjärjestelmiä, jos et ole sattunut huomaamaan.

Enpä ole lääkäri, mutta esim. kilpirauhasen alitoiminta aiheuttaa palelemista. Psykiatria voisin myös suositella, mutta en välttämättä vilustuksen oireisiin. :)

Hieman olet tainnut lukea väärin artikkelit mihinkä viittaat. Ei vastaavia tekstejä tekniset asiantuntijat kirjoita, vaan markkinointiväki. Eivätkä mitään turhia kirjoituksia ole, vaan aina osa ihmissitä niihin uskoo.

Todettakon nyt, että kivilattia ei oikein käytettynä vaikuta sähkönkulutukseen tuon taivaallista. Aivan vinkkinä, että oikea käyttö ei tarkoita sitä, että lattiaa lämmitetään kesällä, kuten sinä haluat tehdä.

Voisitko ystävällisesti lopettaa nämä lattialämmityshöpinäsi. Kiitos!
> Voisitko ystävällisesti lopettaa nämä lattialämmityshöpinäsi. Kiitos!

Minähän täällä olen ollut neuvoja pyytämässä, et sinä. Niinpä höpisen asiasta niin kauan kuin katson tarpeelliseksi. Capiche?

> Todettakon nyt, että kivilattia ei oikein käytettynä vaikuta sähkönkulutukseen tuon taivaallista.

Kerropa sitten minulle, miten järjestät passiivi- tai matalaenergiatalossa ja kivilattioin seuraavan asian talvella:

Ehto 1: Haluan sisälämpötilaksi 21-22 astetta, ei enempää.
Ehto 2: Haluan kivilattian lämpötilaksi mukavuuslämmön ehdottoman alarajan eli 25 astetta.

Miten käytän lämmitystä oikein, kerropa minulle ja meille muille.

> Aivan vinkkinä, että oikea käyttö ei tarkoita sitä, että lattiaa lämmitetään kesällä, kuten sinä haluat tehdä.

Missä olen sanonut niin, että lämmitän lattiaa kesällä?

> Jälkiviisaasti voisi tietenkin todeta, että ehkä tällaisia asioita kannattaisi sinun miettiä hieman hankintavaiheessa, mutta tee kuten lystäät.

Jos minä hankin talon, jossa on kivilattiat, niin en minä muuten hienoa taloa jätä hankkimatta kivien takia. Itse en koskaan rakentaisi lattioita kivestä kuin erikoistiloissa.
"Niinpä höpisen asiasta niin kauan kuin katson tarpeelliseksi. Capiche?"

Ja aika kauan tulet varmaan höpisemäänkin :)

"Kerropa sitten minulle, miten järjestät passiivi- tai matalaenergiatalossa ja kivilattioin seuraavan asian talvella:

Ehto 1: Haluan sisälämpötilaksi 21-22 astetta, ei enempää.
Ehto 2: Haluan kivilattian lämpötilaksi mukavuuslämmön ehdottoman alarajan eli 25 astetta."

Kun itselläni sattuu matalaenergiatalo olemaan, niin todetaan vastaukseksi: Helposti. :)
Miksi valehtelet ja ohjaat lukijoitakin harhaan. Jos talo on vähän energiaa vievä eli lämmitystarve on alhainen, niin kova laatta lattia tulee aina olemaan kylmähkö eli juuri sen lämpöinen kuin kysyjä kertoo.

Jos sinun talossasi on kova laatta lattia ja lattia lämmitys ja aistit paljain jaloin lattian lämpimäksi, niin talosi ei todella ole matalaenergia talo. Passiivi/matalaenergia taloissa erikoisesti tulee huomioida tämä lattia materiaali.
Ja työmatkat on joskus syvältä...

Kirjoittaja ei ole vielä missään ilmoittanut asuvansa matalaenergiatalossa, saati passiivitalossa. Mutta jos asuu passivitalossa, jossa on kivilattiat, niin onnea vain idiotismiin.

Passiivitalossa tilanne on täysin eri. Lämmitystarve tippuu kolmannekseen allekirjoittaneen tönöstä, joten laatta on yksinkertaisesti kylmä, koska taloa ei juurikaan tarvitse lämmittää. Tuo itselläni ilmenevä ongelma juuri lämmityskauden rajoilla muuttuu tilaksi suurimmaksi osaa vuotta.

Mutta näin matalaenergiatalossa asuvana voin todeta, että laatta toimii vielä aivan hyvin. Oikean säädön taloon se kyllä vaati aluksi, jossa meni osa ensimmäistä talvea, mutta sen jälkeen on toiminut hyvin. Hallitus piti erittäin hyvin huolen siitä, että lämpö ei tippunut matalalle ja toisaalta Fortum kyllä vielä toistaiseksi ymmärtänyt laskunsa lähettää.
>>Ongelma talvella on se, että laatta on kylmä jalalle, jos sen lämpötila laskee alle 25-27 astetta. Lattia on siis pakko pitää lämpimänä. Tästa seuraa se, että huonelämpö on noin 24 astetta ja sähköä kuluu aivan liikaa. Lämpötila sinänsä on ok, ei tunkkainen, mutta sähkönkulutus ei ole ok.

Jos huonelämmön haluaa välille 21-22 astetta, lattialämmön pitää olla 23-24 astetta, ja lattialla pitää silloin kulkea huopatossut jaloissa, kun laatta tuntuu niin kylmältä. <<

Niin, mikä tuossa on vaikea ymmärtää? Aloittajan talo on todella matalaenerginen/ vähän lämpövuotoja ja siksi lattian pintalämpötila pysyy alhaisella tasolla.
Jos hänellä olisi patterilämmitys, niin patteritkin olisi vain haaleita,- normaalilla mitoituksella.
Ja taas kotosalla...

Sorry, mutta en ymmärtänyt. Mistäköhän päättelit talon energiankulutuksen?

Itse voisin kyseisestä tekstistä päätellä, että

"Ongelma talvella on se, että laatta on kylmä jalalle, jos sen lämpötila laskee alle 25-27 astetta."

Esim. kesällä, kun tyypillisesti ei lämmitetä taloa, lattia on alle tuon lämpötilan. => henkilöä paleltaa kesällä. (Ei kai jalat tiedä onko ikkunan toisella puolella pakkasta, vai hellettä, vai tietääkö??? Minun jalkani eivät sitä ainakaan tiedä.).

"Jos huonelämmön haluaa välille 21-22 astetta, lattialämmön pitää olla 23-24 astetta, ja lattialla pitää silloin kulkea huopatossut jaloissa, kun laatta tuntuu niin kylmältä."

Juuri kun lämmityskausi alkaa, niin taloa ei tarvitse kovinkaan paljoa lämittää. juurikin tämä tilanne.

Eli mistä päättelit, että aloittajan talo on matalaenerginen/ vähän lämpövuotoja?

Otetaanpa vastaoletus. Aloittaja on tyypilllinen sniiduilija, joka polttaa naapureiden iloksi roskia takassa säästääkseen lämmityskuluissa. (Lämmityskulut tässäkin on se isoin ongelma, eli jos olisi mukaavaa, niin se veisi aloittajan mukaan huimasti sähköä). Koska takka tuottaa jo ison osan lämmöstä, niin lattiaa ei tarvitse juurikaan lämmittää ja niiden lämpötila on monta astetta alempi.

Kerrotko miksi tämä ei voisi pitää paikkaansa?

Eikö oikeampi lähestymistapa aloitukseen olisi tutkia paljonko muulla tavoin lämmitetään, eli takat, halogeenit jne (mistä jo aikaisemmin kirjoitinkin) ja tätä verrataan lattialämmitykseen?
Ompa tässä löytynyt harvinaisen epäystävällinen ihminen.

Myytkö ammatiksesi laattoja vai miksi hermostut noista ihan asiallisista linkeistä ??? Kautta linjan tunnut olevan joka kirjoittajalle kuumana kuin oilonin poltin!

Meinaatko että firmojen markkina miehet ovat keksineet nuo aineistot itse ??? Kyllä he saa myytyä vehkeitänsä muutenkin kuin valehtelemalla.

Jos muuta väität niin totta kai voi yrittää todistaa valmistajien jutut vääriksi. Et vaan taida onnistua.
Ei kannatta ottaa pulttia nimimerkki "matalaenergiatorppa".
Tämä on keskustelu foorumi ja täällä saa esittää mielipiteitään ja esittää kysymyksiä ilman sinun painostusta.

Lattialämmityksen suunnitteluvaihe on tärkeä ja siinä kannattaa turvautua ammattilaisiin. Nestekiertoisessa lattialämmityksessä voidaan säätää kiertovedenlämmön lisäksi virtausta per putkilenkki ja siten että isoimmissa huoneissa on useampi putkilenkki. Lämmön määrää säädellään myös virtausnopeutta säätämällä huonekohtaisesti ja putkissa kiertävän nesteen lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Lisäksi putkien asennus syvyydellä on merkitystä lämpötilan säädön nopeuden vaikutuksen .
Pidän lattialämmitystä erittäin miellyttävänä kesällä miellyttävän viileä lattia ja talvella mukavan lämmin.
Oikean/ sopivan säätökäyrän löytäminen saattaa viedä aikaa eri ulkolämpötiloissa.
Tuo hyvä suunnittelu voi poistaa tuon kovan kaakelilattian kylmyyden eli osioimalla lattian lämmityskohteet ja tuottamalla koko huoneiston lämpö niistä lattian pintalämpötiloista, joissa eniten oleskellaan/liikutaan.

Nykytekniikallahan tämä lattianlämmityspinta-alan laajentuminen saadaan jopa portaattomasti automaattiseksi, jos kekseliäisyyttä on.

Asennetaan lämmitysputket koko lattianpinta-alalle, mutta hyödynnetään/säädetään sisälämpötila lämmitetyllä lattiapinta-alalla.,- ei niinkään syötetyllä veden lämpötilalla. Eli leudoilla ilmoilla lattia on lämmin ainoastaan eniten käytetyiltä kohdilta ja pakkasilla laajemmin.
Juuri niin, hyvä lämmönsäätöautomatiikkaa ja oikein suunniteltu lämmitysputkisto antavat hyvän mahdollisuuden säätää lämmitys miellyttäväksi. Lämmitysjärjestelmän perussäädöt ovat myös tärkeät. Huonekohtaisten putkistojen virtausten oikeiden sääntöjen löytäminen vie myöskin aikansa.
Mutta, eikös monen kaakelilattia talon ongelma ole se, mitä aloitaja kirjoittelee ja tätä ongelmaa ei poisteta säätämällä. Siis talo ei kertakaikkisesti tarvitse lämpöenergiaa niin paljoa, että lattia pysyisi halutun lämpöisenä.

Mutta, kuten edellä pohdin, niin moni tästä ongelmasta kärsivä ihminen olisi tyytyväinen, jos liikunta/oleskelu tilat olisi edes lämpöisiä. Mitä ymmärrän tästä alueesta, niin koko lattialämmityksen suunnitelu säätölaitteineen tulisi laitaa uusiksi.
Meillä kivilattialla kävellään ilman sukkia ympäri vuoden eikä lattialämmitys ole päällä kuin syksystä kevääseen, eikä todellakaan tunnu kylmältä. Taitaa olla melko yksilöllisiä nämä tunteet.
Kukahan hörisijä tännekkin on poikennut.Lie Afrikkalainen kun ei ymmärrä ja tiedä kesän ja talven vaikutusta ihmisen kehoon.
>>>>>>>>Eli todetaan nyt vielä kerran. Jos kesällä on 25 astetta, niin lattia on korkeintaan saman lämpöinen. Sinua siis paleltaa jalkoihin +25 asteen helteellä talossasi.<<<<<

Kukahan hörisijä tännekkin on poikennut.Lie Afrikkalainen kun ei ymmärrä ja tiedä kesän ja talven vaikutusta ihmisen kehoon.
:)

En kyllä aisti sisällä sadettakaan, mutta taitaa nivelet olla vielä vetreät.

Afrikkalaisten keho ei siis havaitse lämpötilaa seinän toisella puolella. Wau!!!

Kerrotko ystävällisesti kuinka kauas sinun kehosi aistii lämpötilan. Ulkoseinän toisella puolella oleva selvästi on helppoa. Naapuripitäjäkin lienee ok. Entä Ruotsi? Meneekö tuokin vielä? Kerro ihmeessä lisää.
Lienet Afrikkalainen, koska et tiedä, miten erilaisesti Suomalainen aistii keväällä ja helleaikoina esim.+22 lämpötilan lattiassa kuin lämmityskauden alussa ja talvella.
Eipäs aliarvioida afrikkalaisia. Afrikassa kyllä koetaan suuriakin lämpötila eroja ja kaikki on suhteellista. Käsityksesi afrikkalaisista paljastavat tietämättömyytesi.
Yksinkertaisesti: Ei kivilattioita oleskelutiloihin... Moni tehnyt sen virheen ja sitten jälkikäteen kaduttaa.
Kivilattiat eivät ole virhe vaan lämmityksen huono suunnittelu ja toteutus.
No mitenkäs olisi ne sandaalit? Korkkipohjalliset sandaalit. Tai edes sukat. Jopa villasukat.

Ihmisiltä on asumisen ideat hukassa.
Tuossa nyt jäi alunperin kertomatta miltä vuosikymmenetä kivitalo on sillä vanhemmissa taloissa nuo routaeristeet tlon seinustoilla puuttuvat usein kokonaan. Kylmä kausi saattaa ulottua talon alle 1-5 - 2 metriä kyllä tntuu jaloissa.
Meillä oli 76 rakennettu moninutkkainen rivitaloasunto ja kun ostimme kämpän niin marras- joulukussa alkoi kylmenemäänSiitä uls katsomaan niin seinänvierustat olivat painunee, räystäitä ei talossa olleenkaa, eli vedet talon alle jne.
Seuraavan kevään lapio käteen je ensinnä seinustoille sokkelin vireen lämoeristeitä 50 mm pystyyn, osalle vai metri vaakasuoraan 100 mm ja kyllä lattiat lämpenivät. Naapurin puolelle nurkan taaksen en päässyt tekemmään (kukkapenkit) ja siinä kyllä keittiön kivilattia jäi kylmemmäksi, muualla olikin parketit.
Kannattaa muistaa myös, että lämpöä tai kylmää varastoituu lattian alle, eli naapureilla näkyy lähes vihreä nurmikko seinustalla, ympäri vuoden.
Meillä nuo lämpömittarit säädettiin + 21 astetta ja huonoissa lämpöolosuhteet muuttuivat kauttaaltaan. Tin koko homman oman lukuuni ja laskuuni, mutta naapurit hieman ilkkuivat "heillä lämmintä ja villasukat on keksitty, eli näin meillä mennään. Kustannus 125 m2 kämppään noin 300 euroa ja lapiohommat päälle.
Yksi naapuri teki saman homman ja ei muuta kuin vaatteita vähentämään hänelläkin.
Jos on lattialämmitys niin lattian lämpimyyteen ei ole mitään merkitystä asiaan onko routaeristeitä, vai ei. Energian kulutukseen tuolla kyllä on merkitystä, mutta ei lattian lämpimyyteen.

Voisitko jo ystävällisesti lopettaa nämä routaeristehöpinäsi. Kiitos!
> Energian kulutukseen tuolla kyllä on merkitystä, mutta ei lattian lämpimyyteen.

Luojan kiitos joku täällä edes ymmärtää, mistä tässä periaatteessa on kyse.
Eräs kysymykseni avauksessa:
- Onko ainoat järkevät vaihtoehdot asentaa matot kaikille kulkureiteille, jolloin voi laskea lämpöjä, tai kävellä huopatossut jaloissa?

Nim. "Taitavan asujan" vastaus:
- No mitenkäs olisi ne sandaalit? Korkkipohjalliset sandaalit. Tai edes sukat. Jopa villasukat. Ihmisiltä on asumisen ideat hukassa.

Kiitos nimimerkille "Taitava asuja". Taidat olla huumorimiehiä - joko tarkoituksella tai tietämättäsi. Onnittelut vanhemmillesi, että ovat kaltaisesi einsteinin kasvattaneet.

Nimimerkki "Saituri eläkeläinen kertoo:
- Tuossa nyt jäi alunperin kertomatta miltä vuosikymmenetä kivitalo on sillä vanhemmissa taloissa nuo routaeristeet tlon seinustoilla puuttuvat usein kokonaan. Kylmä kausi saattaa ulottua talon alle 1-5 - 2 metriä kyllä tuntuu jaloissa.

Ymmärrän pointtisi, mutta tuo kuvaamasi ei liene perusongelma. Lattian saa vaikka tulikuumaksi halutessaan, mutta se maksaa sähkönä. Lämpö myöskin pysyy talossa. Jos lämmitän 20 asteen pakkasella laattalattian 27 asteeseen, joka on lähellä jalan mukavuuslämpöä, ilman lämpötila on noin 24 astetta. Jos haluan laattalattian edelleen 27-asteiseksi, mutta ilman lämpötilan 21 asteeseen, joudun avaamaan puolet ikkunoista!

Kaikki ymmärtävät, että kivilaattalattia lattialämmityksellä ei voi olla tuossa ympäristössä energiapihi. Laskennallisesti talossa on 3 astetta liikaa lämpöä talvisin, joka tarkoittaa energiakuluina ylimääräistä 15 prosenttia.

Kivilattian mukavuuslämpö tuntuisi olevan 26-27 astetta. Parketilla ja korkilla mukavuuslämpö lienee 23-24 astetta ja kokolattia/tekstiilimatolla jopa vielä alempi. Äkkiä laskettuna kivilattian vaihtaminen parkettiin tai tekstiiliin maksaisi itsensä takaisin reilusti alle viidessä vuodessa.

Ihmisillä tuntuvat olevan asumisen ideat hukassa, kertoi minulle edellä foorumin einstein. Niksi-Pirkasta kuitenkin luin, että kun sulloo 50 paria naisten nylon-sukkahousuja päällekkäin, verenkierto jaloissa paranee. Taidankin lähteä sitä niksiä testaamaan, niin kyllä siinä asuinmukavuus kivitalossa ja kivilattioilla paranee.

Ps. Edelleen kaipaan vinkkejä, onko joku vaihtanut kivilattiaa parkettiin tai tekstiiliin.
Siis kaipaat vinkkejä kivilattian muuttamisesta parkettiin, tai tekstiiliin?

Mitäköhän vinkkejä tuossa kaipailet? Ei kai tuossa nyt mitään ihmeellistä ole. Joko lätkit uutta pintaa vanhan päälle, tai vaihtoehtoisesti piikkailet laatat ensin pois ja sitten tasoittelet ja tuohon uusi lattia päälle. Aivan perus hommia, jotka kai jokainen mies osaa, jos ei aivan uusavuton ole.
Ei se tekniikka itsessään ole tietenkään mikään ongelma. Kuulostaa ja tuntuu vaan pirun hölmöltä lähteä piilottamaan kallis ja hieno kivilattia toisen materiaalin alle. Vinkkejä vaan kaipailisin siitä, onko energiankulutus laskenut, asumismukavuus parantunut tai mitä muuta mahdollinen vaihto on tuonut mukanaan.

En ole muuten käynyt yhdessäkään yksityisasunnossa 1990- tai 2000-luvuilla, joissa olisi tekstiilimatto tai kokolattiamatto. Oletko sinä? Ravintoloissa ja toimistoissa kyllä noita käytetään. Onko kenelläkään kokemusta sen ja lattialämmityksen yhdistämisestä? Periaatteessahan se on huono yhdistelmä.
Jos kerran lämmöstä ei ole puutetta, niin tuskin se matto siinä lattialämmityksen päällä mikään ongelma on. Varpaille on moninkertainen mukavuus se lämmitetty matto ja samalla huoneen lämmöt pysyvät paremmin kurissa. Että periaatteessa hyvä yhdistelmä.
Sama juttu keittiön lattiassa, mutta vesikiertoisella lämmitystyksellä, olen saanut enemmän lämpöä säätämällä olkkarin termaria pienemmälle ja keittiötä isommalle, ei toimi erillisissä keittiöissä. Hankala tuo laatta on muutenkin keittiössä, epämielyttävän kova ja kaikki lasit ja lautaset särkyy varmasti jos sattuu vä'hänkin luiskahtamaan.
Laminaatti ja parketti onkin keittiössä parempi, kun rähmäkäpälän tiputtaessa lasin/lautasen tulee lattiaan semmoinen mukava lokonen kaikkien pällisteltäväksi.
Alkuperäinen kysymys on ihan asiallinen ja tämä asia ei varmaankaan ole vielä oikein iskostunut rakentajien mieliin tarpeeksi...

Minä lähden pikkuhiljaa jo siitä, että lattialämmitys on täysin tarpeeton kaikissa uudisrakennuksissa märkätiloja lukuunottamatta.

Ja kaikkiin muihin tiloihin kuin märkätiloihin asennetaan joku muu kuin kivipohjainen lattia. Matto, korkki, parketti, laminaatti... Näistä tosin laminaatti on kaikkein kylmin, mutta siedettävä yleensä.

Itse laittaisin ilmanvaihdon kautta lämmityksen. Kun tuloilmaa lämmitetään ja työnnetään huoneeseen, niin lämpö jakautuu suhteellisen tasaisesti lattiasta kattoon.

Lisäksi huonekohtainen ilmanvaihdon lämmitys on helppo asentaa ja edullinen käyttää. Vaikka kyse on suorasta sähkölämmityksestä, niin matalaenergia/passiivitalossa kulutus on kovin vähäistä silti.
Keittiön laatat:

Keittiössä on muutenkin paljon lämpökuormaa ja jos keittiö on suljettu, niin siellä tulee helposti liian kuuma kokatessa. Talvella lattialämmitys korostaa ongelmaa, koska lattia on massiivinen ja vaikka lämmitys kytkeytyykin pois päältä, niin lattia hehkaa lämpöä pitkän aikaa.

Kivilattiaa monet pitävät astioille arkoina, ja tätä itsekin ajattelin lattiaa valittaessa keittiöön ja ruokailutilaan. Lapsiperheessä kolmen vuoden aikana on peräti yksi lasi mennyt rikki. Turhaa oli pelko aikoinaan.

Rakentamaan...:

Alkuperäinen ei ole kysymys, vaan vinkumista. Kirjoittajalla ei ole tarkoituksena muuta kuin valittaa.

Laattojen käytössä on otettava huomioon muu energiakuorma ja lämmitystarve.

Itselläni on matalaenergiatalo, jonka lämmitysmäärä on kolmena viime vuotena ollut n. 60kWh/m2. Lattia on laattaa eteinen/aula, keittiö, ruokailutila, sekä telkkuhuone. Olohuoneessa ja makkareissa on parketti. Laattalattia on toiminut aivan hyvin pl. kevät/ syksy, jolloin lämmitys ei vielä ole päällä.

Aluksi ongelmia oli kun haki säätöjä. Kiertovesi oli liian kuumaa ja termarit räpsivät kiertoa päälle/ pois. Kun veden sai säädettyä oikeisiin lukemiin, niin lämpö tasoittui.

Meillä ei ole isoja halogeenivaloja jotka lämmittäisivät taloa, vaan sähkölaitteet ovat vähän sähköä kuluttavia ja lamput energiansäästölamppuja. Parissa makkarissa on aika usein tietokoneet päällä, jotka lämmittävät noita, mutta noissa on parketti, eikä ogelmaa ole havaittu.

Ilmanvaihdon jälkilämmitys tulee asentaa oikeaan arvoon. Liian lämpimällä se lämmittää huonetilaa ja lattialämmitys kytkeytyy pois päältä. Pakkasella venttiilistä tuleva ilma taasen lerpahtaa suoraan lattialle, jos ilma on liian kylmää.

Takka on aika huono vaihtoehto kautena jolloin lattia ei lämpene enemmän, koska sen polttaminen sulkee lämmityksen niin pitkäksi aikaa, että lattia ehtii kylmetä.

Ainoa ogelma tällä hetkellä lämmityksessä on kaksi makkaria. Niissä ei ole lämmittiminä kuin pari energiansäästölamppua, joista ei paljo lämpöä tule. Ilmanvaihto pukkaa huoneisiin muutaman asteen sisälämpötilaa kylmempää ilmaa, joten ilmanvaihtokin viilentää huoneita. Pääasiallisesti huoneissa nukutaan, mutta muina aikoina lämpöä kaipaisi asteen pari lisää. Tämä ongelma tapahtuu keleillä ennen kuin lämpö tulee kytkettyä päälle. Jos huoneissa olisi klikkeri, niin se oli erittäin epämiellyttävän kylmä.

Ilmanvaihdon kautta jos huoneita lämmittää, niin lämmityksen tulee olla huonekohtainen, kuten kirjoitit, jotta lämmitystä pystyisi säätämään. Lisäksi oletuksena on, että talo on uusi ja hyvin eristetty.
Itsekin pähkäilin tätä kivilattian lämpöongelmaa, siis keväisin ja etenkin syksyisin kylmät lattiat. Täytyy kyllä sanoa että toleransseissa taitaa olla eroa, me vaan laitetaan villasukat jalkaan hiukka ennen lämmön kytkemistä jos on kylmä ja se on sinä :)

Kesäisin koko perhe on sitä meltä että on kiva että lattia on viileä, ja pakkasillahan se on taas lämmin. Jätin muuten pois sen tuloilman lämmityksen enkä ole katunut, se saattaa nostaa lämmityskaudella lattialämpöä sen 1 - 2 astetta.
Tunnettu fakta on että laatta ja matala energinen talo eivät sovi yhteen. Lattian lämpö ja huoneen lämpöjen pitää tietenkin olla lähella toisiaan eihän se muuten olisi matala energinen. Pistä villasukat vaan jalkaan jos haluat säästää.
Lisäksi on muistettava, ettei lattialämmityksellä ole mitään tekemistä talon energiakulutukseen. Lattialämmityksestä on ainut hyöty saada koko lämmitys piiloon ja todella niin piiloon,- ettei sen vuotoja enää korjailla.

Jos talo tänä päivänä suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, niin sen lämmöntarve on todella vähäinen ja siten lämmitysjärjestelmän koko/tuotto mahdollistuu olemaan alhainen. Lattialämmitys tulisikin asentaa vain oleskelu/kulku reitille ja esim. seinustat kokonaan vapaiksi ja näin lämpötila voi olla korkeampi lämmityspinta-alan pienentyessä.

Lisäksi ihmiset aistii eri tavalla viileän lattian.Toiselle +25 lämpöinen laatta lattia on käyttökelpoinen ja toinen aistii sen jo kylmäksi riippuen etäisverenkierrosta/kin ja tottumuksesta. Esim. vanhukset yleisesti mieltävät +25 lämpöisen lattian tosi kylmäksi ja miksei myös nuoremmatkin.
:) :) :)

Tämähän on hauska palsta.

"Lattialämmitys tulisikin asentaa vain oleskelu/kulku reitille ja esim. seinustat kokonaan vapaiksi ja näin lämpötila voi olla korkeampi lämmityspinta-alan pienentyessä."

Minä olen optimoinut tämän siten, että olohuoneessa jätin lämmöt kaikkialta muualta pois, paitsi sohvan edestä, koska aivan turhaa muualta lämmittää.

Muualla olen piirtänyt lattiaan jalanjäljet, joita pelkästään lämmitän.

Patterin siirsin makkarissa sängyn alle. Mitä se kylmää ikkunaa lämmittää.

...lol
Kirjoittaja taitaa olla idiootti.
vaikka täällä esiintyy kaikenlaista asiantuntijaa.

Kivilattiat tuntuvat kylmiltä matalaenergiataloissa, koska lämmöntarve on niin olematon, ettei lämmitysjärjestelmä kerta kaikkiaan mene päälle.

Asiaan vaikuttavia ominaisuuksia ovat varaavien massojen paksuus, maanvaraiset laatat ja mm. tuuletetut alapohjat. Suositus on käyttää puupintaisia tai vastaavia materiaaleja, joissa pintalämpötila voidaan pitää alhaisempana. Kivilattioita suositellaan vain kosteisiin tai erikoistiloihin, sillä kivilattia kaipaa aina lattialämmitystä. Suurina pintoina tämä lämmitys johtaa ylilämpöön.

Kuten täällä onkin jo aivan oikein todettu, mahdollisten oleskelutilojen kivilattioiden seinustat tulisi jättää lämmityksettä tai suunnitella erilliseen piiriinsä, koska sillä tavalla voidaan pienentää lämmittävää pinta-alaa ja ylilämmön mahdollisuutta.

Suosittelen kulkureiteille mattoja.
Tekniikan lisensiaatti, yliopettaja Pirkko Harsia kertoo lämpömukavuudesta.

Yleisesti lämpötilaan ollaan tyytyväisisiä asuintiloissa silloin, kun operatiivinen lämpötila on 21 °C. Ilman suhteellisen kosteuden laskiessa, kuten talviaikaan, kasvaa kosteuden haihtuminen ihon pinnalta ja tällöin myös optimaalinen lämpötila nousee. Esimerkiksi talvipakkasilla optimilämpötila on yli 22 °C.

Iän lisääntyessä ihmisen aineenvaihdunta sekä yleinen aktiivisuus vähenee, jolloin sisäinen lämmönkehitys myös pienenee. Tällöin optimilämpötila nousee. Paikalliset lämpötilaerot voivat aiheuttaa suuria eroja paikallisessa kehon lämmönluovutuksessa. Epätasaisia lämpöoloja voivat aiheuttaa mm. kylmät tai kuumat ikkuna- tai seinäpinnat, paikalliset säteilylämmittimet tai jäähdyttimet sekä ilman suuri lämpötilaero pystysuunnassa.

Lattian kylmyys koetaan laajasti epämiellyttävyyttä aiheuttavaksi tekijäksi. Lattiamateriaali vaikuttaa siihen,kuinka viihtyisäksi tilan lattia koetaan erityisesti tiloissa, joissa oleskellaan ilman kenkiä. Lämpöä hyvin johtavat lattiamateiaalit, kuten keraaminen laatta, tuntuu kylmemmältä kuin hyvin lämpöä eristävä kevyt materiaali. Jalkineita käytettäessä istuvalle henkilölle lattian ihannelämpötila on n. 25 °C ja seisovalle 23 °C. Paljaalle jalalle optimaalinen lämpötila on 25 - 27 °C.

FT Rintamäki kirjoittaa lämpövasteesta.

Ympäristön lämpötilan laskun aiheuttamissa vasteissa oli kuitenkin huomattavia yksilöllisiä eroja: jotkut puolustautuivat kylmää vastaan lisäämällä aineenvaihduntaa, kun taas toiset vähensivät lämmönluovutusta antamalla kehonsa ääreisosien jäähtyä. Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin myös vuodenaikaan liittyviä eroja: lämpötilan laskeminen +22 asteesta +15 asteeseen lisäsi energiankulutusta 11,5 % talvella ja 7,0 % kesällä, mikä viittaa metaboliseen sopeutumiseen talvella.

Jos joku pärjää talvellakin 20-asteisella keraamisella laattalattialla normaalisti tuntematta sitä kylmäksi, niin kyllä kai se on mahdollista vaikkain harvinaista. Näillä ihmisillä lienee menossa jonkinlainen metabolinen sopeutuminen, varsinkin jos henkilöt ovat nuoria. Tällaisten ihmisten kohdalla asunnoissa ei varmuudella tule kysymykseen ylilämmön tuotanto, vaan asunto on ilman kylmyyden tunnetta kauttaaltaan lattiasta kattoon 20-22 astetta. Tuollainen metabolinen sopeutuminen talvella onkin näppärä keksintö. Talvella on lisäksi otettava huomioon ilman suhteellinen kosteus-% sekä veden (hien) haihtuminen varpaiden ja jalkaterien kautta. Talvellahan nämä eivät ole sama asia kuin kesällä. Talvella ilma on kuivaa.

Asiantuntijoiden mukaan normaalisti keraamisen laatan lämpötilan tulee olla paljaalle jalalle 25 -27 astetta, samoin kuin jopa kengät jalassa istuttaessa. Olisiko siten, että vanhemmat ihmiset viihtyvät lähellä tuota ylärajaa ja nuoremmat lähellä alarajaa? Tuolloin kuitenkin tiiviissä talossa tapahtuu kuvaamaasi ylilämpenemistä eikä energiansäästäminen ole mahdollista.

Suosittelen myös laatoille mattoja. Omituista on se, että istuessa Harsian mukaan edes kengät eivät auta kylmää laattaa vastaan. Johtuisiko siitä, että laatta johtaa lämpöä 20 kertaa paremmin kuin puu eli kylmä tulee kenkien läpi? Seisominen ja käveleminen asunnossa edes takaisin auttavat kylmää lattiaa vastaan.
Siinä lämpömukavuudessa, josta Harsia ja RIntamäki kirjoittavat on mukana säteilyvaikutus. Lämpö siirtyy lattian ja ihmisen välillä säteilemällä (koko kehoon) ja johtumalla (jalkapohjat). Lattialämmityksen suuren pinta-alan vuoksi säteilyvaikutus on huomattavan suuri. Jalkapohjan vaikutelmat ovat suunnilleen samat istuen ja seisten. Koko kehon mukavuuteen vaikuttaa missä kulmassa keho ja raajat ovat lattiaan nähden. Jos ei muuten osaa hahmottaa, niin menee seisomaan auringonpaisteeseen ja havannoi lämmönlähteen suunnan vaikutuksen.
Tulipas soopaa.

Lämmön siirtyminen säteilynä ei vaikuta niinkään pinta- alan suuruus, kuin lämpötilaero.

Pienillä lämpötilaeroilla lämpösäteilyä ei juurikaan ole, kun taas suurilla lämpötilaeroilla melkein pelkästään tuota.

Saattaapi tuossa lämmpön siirtymisessä olla hieman enemmän kuin nuo kaksi mainitsemaasi :)
Hyvä kirjoitus. Juuri kuten kirjoitit.

Todetaan vielä, että samaisen lähteen (jota tullut livenäkin kuunneltua) mukaan keraamiselle laatalle ihannelämpötila on 24,5-28. Ja edelleen saman lähteen mukaan puulle se on 23-28. Ero ei ole kovin suuri!!! Ja saman lähteen mukaan kokolattiamatolle tuo ihannelämpötila on 21-28 astetta.

Vielä kerran: Paras tapa parantaa mukavuutta on lämmittää lattiaa ja jotta huonelämpötila ei nousisi liian korkeaksi, niin lämpökuormia muualla tulisi vähentää.
Pakkasellahan tuo kylmä lattia ei ole ongelma, koska silloin lämpöenergiaa haihtuu seinien ja katon läpi ja lattiaa on lämmitettävä niin että kivilattiakin pysyy lämpimänä. Ongelma onkin juuri nämä muutaman asteen välikelit kun lämmitystä ei vielä ole kytketty päälle ja lattia on viileä.
Sfast et taida ymmärtää koko keskustelun ydintä. Uudet talot luovuttavat niin vähän lämpöä että ongelma on koko lämmityskauden.
aivan

"Sfast et taida ymmärtää koko keskustelun ydintä. Uudet talot luovuttavat niin vähän lämpöä että ongelma on koko lämmityskauden"

ongelmaa ei pienennetä ollenkaan lattiamateriaalilla! ts. uusissa kämpissä on kaikissa kylmän tuntuiset lattiat :)
yleensä kun valitaan lattiamateriaaliksi kivilattia, valitaan se tiloihin jossa ollaan kengät jalassa , siis laita kumpparit jakaan ja vaimosi voi laittaa vaikka korkkarit.
siis kulutustakestävää.

Tiloissa jossa halutaan oleskella paljaon jaloin esim kotioloissa valitaan amer ja eng kokolattiamatto ja meilläpäin tykäään puusta ja laminaatista( halvempaa)

kosteisiin tiloihin jossa lattilämpö esim.. vesikiertoinen säädetään yleensä isommalle suihkutilat jotta lattia tuntuu mukavemmalta.

suunittelussa olisi pitänyt ottaa huomioon kulkureitit joiden johdalle olisi voitu laittaa tiheämpi kaapelointi/ putkitus.

Hanki kulkureiteille matot, tulee halvin ja paras ratkaisu.
Hanki vielä hienot ja näyttävät matot niin olet enemmän kuin tyytyväinen tilanteeseesi.
Kokolattiamatto --> LOL. Kun rakennetaan kunnolla niin laitetaan myös kestävä lattiamateriaali eli laatta, eikä mitään haistapaska-laminaatteja ja -parketteja.
Kokolattiamatto tuntuu jalalle mukavimmalta.
 /   /  /  /  / Kylmä laattalattia = energiansäästöä?

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta