AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Partisaanit eivät olleet kaikopartiomiehiä

Partisaanit eivät olleet kaikopartiomiehiä

29 Vastausta 167 Lukukertaa
Suomalaiset kaukopartiomiehet olivat ensisijaisesti tiedustelijoita. Vain muutamia varsinaisia tuhoamisosastoja lähetettiin.

Partisaanit olivat miehittäjää vastaan taistelevia sissejä, jotka lähetettiin Suomen alueelle tuhoamaan siviiliasutuksia tarkoituksena saada puolustustahto heikkenemään.
Partisaanit eivät kuuluneet puna-armeijaan.

Kaukopartiomiehet ja partisaanit eivät siis ole rinnasteisia millään tavalla.
tyyppillinen kohde oli vartioimaton tai heikosti vartioitu siviilikylä, jonne hyökätiin yllättäen. Kaikki surmattiin pikkulapsia myöten. Sitten ilmoitettiin suuren suomalais-saksalaisen varuskunnan tulleen tuhotuksi ja ripustetliin kunniamerkkejä rintapieliin..

Ei tämä mitään kaukopartiotoimintaa ollut, vaan terroria.
siviiliajoneuvoja. Taisi mennä piispa ja sotilaskotinaisia.
Kyllä sellainen vaatii rohkeutta. Onneksi suomalaiset takaa-ajopartiot saivat joitain partisaaniporukoita kiinni ja lukivat lyhyen lain.
Andropovin kätyreitä. Varmasti saivat orgasmin kun kuulivat että "pomo" johtaa maata 80-luvulla siis ne jotka olivat elossa. Typeryksistä oli hienoa kun oli "oppineempi" Juri ja Lenin-Jumalan työtoveri Kuusinen kavereineen käskemässä.
ne olivat eli täysiä roistoja.Mikä stallaripaskiainen murhaajia täällä puolustelee?
Kuinkakohan monta naista, lasta ja vanhusta kuoli suomalaisten pitämillä keskitysleireille joille suljettiin kaikki suomalaisten ali-ihmisinä pitämät venäläiset? Kuinka monta tuhatta venäläisvankia kuoli suomalaisilla sotavankileireillä joilla kuolleisuus oli suurempi kuin natsien sotavankileireille?

Mikä natsipaskiainen näitä rikoksia ihmisyyttä vastaan puolustelee?
turvaan sotatoimilta. Heille järjestettiin työtä, josta maksettiin palkkaa. Olot olivat aivan yhtä hyvät kuin NL:ssa yleensäkin.

NL:n sotavankileireillä oli huomattavsti suurempi kuolleisuus kuin suomalaislla.

Suurin rikos ihmisyyttä vastaan oli NL:n johdolla sodan aloittaminen yhteistoiminnassa natsien kanssa.
Jaahas, tuo on natsien uuskieltä, että oikein laitettiin turvaan keskitysleireille. Varmaan ne 50 tuhatta venäläistä sotavankia oli hyvässä turvassa, oikealla paratiisileireillä, niissä korkeintaan nauruun kuoli?

Jatkosodassa Suomi antoi maa, meri ja ilmatilansa saksalaisten käyttöön, pohjois-Suomessa oli pari sataa tuhatta saksalaista sotilasta. Oltiin puolueettomia, eihän tuohon usko kukaan.
Eikä kukaan niin väitäkkään. oppikirjoissaki. lukee että saksan liittolaisena me mentiin, mutta ei akselivaltana
Vihollisen sotilaita tapettiin molemmin puolin niin vankeina kuin ilman. Siviiliväestöä ei terrorisoitu juuri lainkaan. Klimenkokin sai syntyä näissä "keskitysleireissä". Olet pahempi valehtelija kuin Andropov, Prokonen ja Kuusinen yhteensä. Niin on jokainen joka uskoo satuja että Pohjoisen perukoilla tehdyt iskut oli muka jotain kostoa Petroskoissa sattuneista murhista.

heheheh Andropovhan oikein lavastutti säilöintäleiriin keskitysleiri tunnelman ja Ottuli väsäsi naamiokirja. Nooh typerät anglot ja ranskalaiset sekä ruotsalaiset ääliöt uskoi näitä samalla tavalla kuin nyt kreikkalaisia tai Bushia.

Jokainen rehellinen siellä ollut ihminen tietää kuitenkin ketkä oli "pahiksia" ja ketkä "hyviksiä". Saksalaisilla toki oli omat leirinsä mutta aivan toista kuin meidän.

Moniko ryssä sitäpaitsi joka pantiin leirille oli saannut asunnon kun talon edellinen isäntä oli 30-luvulla kuskattu sorakuoppaan tai Siperiaan.
Mitähän monta lasta kuoli Andropovin valheiden takia Kabulissa tai Budapestissä. Tsekkien kannalta oli onni että olivat slaaveja. Vain se esti Juria ja porukkaa käyttämästä äärimmäisen brutaaleja otteita Silvia Saintin kotikaupungin tuhoamiseksi. Häkkiselläkinhän on tsekki eukko.
Nyt jos koskaan partisaanien "ihailijoiden" kannattaisi lukea kirja nimeltään Viimeinen aamu.Neuvostopartisaanien vaietut jäljet.Otava.352 sivua ja kuvaliite 29€.

Tässä kirjassa Neuvostopartisaanien myytti murtuu.

Eräänä esimerkkinä Neuvostopartisaanien Seitajärven kylästä paettua heidän mukaansa ottaman Elliisi Ollilan kohtalo.

Hänet ampui ja kätki metsään neuvostopartisaani Valentin Smirnov.

Hän ampui Elliisiä päähän,jolloin tytön silmät lensivät pitkälle metsään.Ampuja muisti aina näyn ja alkoholisoitui.

Partisaanit eivät olleet kansallisliike,vaan puolueen,turvallisuuskoneiston (NKVD) ja armeijan järjestämä ja johtama organisaatio.Teot olivat julmia mutta toiminta pelkurimaista.

Sotarikosten paljastuessa suuri tarina isänmaallisen sodan sankarillisesta partisaaniliikkestä murenee.

Eli tällaista historiaa olisi tarjolla vaikkapa vasemmalla oleville stallareille.

Uskallatteko lukea kyseisen kirjan?
Luen varmasti.Suomussalmella olen jutellut itäsessä Vuokissa asuneiden kanssa noiden rikollisten teoista.Enkä todellakaan ole stallari.
Se oleellinen ero oli se, että kaukopartiomiehet oli sodanjohdon alaisia, eli aina jonkun sotilaalllisen yksikön alaisia ja toteuttivat aina jonkun esikunnan antamaa täsmällistä tehtävää.

Partisaanit ei olleet puna-armeijan alaisia vaan ne olivat kommunistisen puolueen aseellinen yksikkö, joka sai käskynsä ja tehtävänsä aina suoraan puolueelta, eikä ne olleet tilivelvollisia toimistaan puna-armeijalle.
Ryssän Einsatz ja SS
Paskat. Karjalan rintaman komentajat oli täysin tietoisia näiden toiminnasta. Naurettavaa ajatella että Andropov ja muu paskajoukko kulki muka armeijan tietämättä. Muualla asia on voinnut olla näin mutta ei Pohjolassa.
Ketäs ne oli jotka tuhosi koko kenttäsairaalan,tappoi haavoittuneet sekä henkilökunnan.Lopuksi polttivat koko laitoksen peittääkseen jälkensä.
Tämä tapahtui Petrovski Jam nimisessä kylässä ja näitten suomalaisten "sankari"kaukopartion toimesta.
Sotarikollisia koko rosvojoukko jotka olisi pitänyt luovuttaa tuomittavaksi rikoksistaan.
Mutta näitä "sankareita"pakeni pitkin ruotsia,usaata,venetsuelaa...luikkivat kuin rotat koloihinsa.
onnistunut huoltotukikohdan tuhoaminen. Mallikas suoritus.

"Mutta näitä "sankareita"pakeni pitkin ruotsia,usaata,venetsuelaa...luikkivat kuin rotat koloihinsa."

Anna muutama esimerkki tähän operaatioon osallistuneista, jotka pakenivat ulkomaille. Vai valehteletko taas?
Tämä Petrovski Jamin huoltotukikohdan tuhoaminen oli täysin sodan sääntöjen mukainen,onnistunut kootun kaukopartion tekemä suoritus.

Toinen vastaava kaukopartioitten suorittama koottu isku tapahtui Suopassalmen huoltotukikohtaan.

Tarkat tiedot mm.näistä kahdesta onnistuneesta,kaukopartioitten suorittamasta sotilaallisesta operaatiosta löytyvät Lassi Saressalon 1980-luvun lopulla kirjoittamasta historiateoksesta "Päämajan kaukopartiot jatkosodassa".

Sitä paitsi Neuvostoliitto ei sotien jälkeen syyttänyt suomalaisten kaukopartioitten jäseniä sota-tai muista rikoksista.
Ei uskaltanut koska pelkäsi Andropovin taustaa. Jos kuka tahansa muu kuin Andropov olisi täällä riehunut aivan varmasti sotarikoksista olisi syytetty. Unkarin tapahtumien jälkeen erityisesti. Juri oli todella Oton ja Stalinin mallioppilas.
Siellä arkistoista löytyy sellaista kamaa, molepien osapuolien "sankareiden" tekemisistä, että päätetiin viisasti olla hiljaa, eikä syyttää ketää.
Harvapa niistä "sankareista" kuitenkaan yleni KGB:n johtajaksi ja myöhemmin neuvostovaltion päämieheksi.
No ainoa tuntemani esimerkki olisi Mikko Pöllä. Kyllä hän pakeni Ruotsin kautta Venesuelaan. Mutta miksi hänet jahdatiin on edelleen epäselvä. Kun Honkkanen sai elää rauhassa sodan jälkeen, niin se ei ainakaan Petrov Jamiin liity. Se että hän oli NL-kansalainen, osittain selittää asia, mutta ei saanut olla edes Ruotsissa rauhassa. Jos joku tietää, kertokaa.
" Se että hän oli NL-kansalainen, osittain selittää asia, mutta ei saanut olla edes Ruotsissa rauhassa. Jos joku tietää, kertokaa."

Pöllä joutui vuoden 1946 tammikuussa punaisen Valpon kuulusteluihin. Luovutuksen pelossa hän päätti paeta ulkomaille. Hän työskenteli Ruotsissa metsätyömiehenä, kunnes Ruotsin hallitus vuoden 1946 syyskuussa päätti karkottaa suomalaiset sotilaspakolaiset maasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_P%C3%B6ll%C3%A4

Ei siellä arkistoissa mitään ihmeellistä ollut/ole, Pöllä ei vaan halunnut takaisin Neuvosto-onnelaan,
Totuus on että kyseisessä kylässä meni myös kenttäsairaala.
sodan jälkeen kun suomalaiset yritti partisaanien tekemiset ottaa puheeksi,niin kyllä ne vaijennettiin,kysymällä ...selvitetäänkö myös sairaalan tuho.
Jokainen pienestikkin sotahistoriaa tutkinut on tämän Petrovski jamin tapahtumista tietoinen.
ei se siitä muuksi muutu.....kenttäsairaala tuhottiin kokonaisuudessaan.
Partionjohtaja reservin luutnantti Ilmari Honkonen suunnitteli partiomatkan: reitin, yöpymiset, partion kokoonpanon ja toiminnan itse kohteessa. Etulinjan ylitys tapahtui saattopartion (20-30 miestä) tukemana hiihtämällä Voljärven jäätä pitkin etelästä kohti pohjoista, suksia ei saanut kolistella, eikä sauvoja käyttää. Yöaikaan mentiin, ja aluksi länsiranta oli suomalaisilla, mutta tilanne muuttui pohjoisempana, jolloin molemmat rannat olivat venäläisten hallussa. Stalinin kanavan sulun alta noustiin maihin, ja saattopartio palasi takaisin omille linjoille. Matkaan lähtenyt kaukopartio oli suuri, sadan miehen porukka, joista osa jo talvisodan aikana perustettujen sissiosastojen jäseniä -kokeneita ammattimiehiä. Koska osastolle oli annettu tuhoamistehtävä, oli joukossa myös pioneereja, jotka olivat harjaantuneita räjähdysaineiden käyttäjiä. Osaston kokoonpanosta noin 50 miestä oli vanhempia ja kokeneempia kaukopartiomiehiä. He muodostivat porukan rungon. Partionjohtaja Honkonen näki parhaaksi vahvistaa osastoa vielä 50 asevelvollisuusikäisellä miehellä, jotka otettiin Laguksen joukkoihin alistetusta pioneeripataljoona 12:sta. Nämä miehet olivat saaneet hyvän koulutuksen ja olivat motivoituneita kaukopartioon.

Jokaisella miehellä oli noin 30 kiloa varusteita kannettavana. Erkin aseistuksena oli puoliautomaattikivääri, jonka kantama oli pitempi kuin 70-80 metriin yltänyt Suomi-konepistooli. Tavoitteena oli tuhota huoltokeskus ja lamauttaa venäläisten huoltotoiminta. Matkaa etulinjasta Petrovski Jamiin oli linnuntietä noin 60 km. Miesten lähtiessä matkaan olivat useimmat tietämättömiä partion tehtävästä.

Koko partiomatka kesti reilu kahdeksan vuorokautta. Osasto hiihti kolme vuorokautta vihollisen selustassa yrittäen edetä mahdollisimman huomaamattomasti. Menomatkalla otettiin jo 4-6 venäläistä vankia, joilta saatiin lisätietoja kohteesta ja sen ympäristöstä. Viimeinen yö oltiin jo kohteen läheisyydessä ja seuraavana yönä se piti tuhota. Petrovski Jam oli itäkarjalainen kyläkeskittymä, joka oli otettu sotilaallisiin tarkoituksiin. Huoltovarastot ja sotilasparakit sijaitsivat laajalla alueella, ja suomalaisten etukäteissuunnitelman mukaan alue oli jaettu kuuteen tuhottavaan kohteeseen.

Näin ollen suomalaisosasto jaettiin kuuteen taisteluosastoon (15-20 miestä), jotka jaettiin vielä pienempiin ryhmiin oman tehtävän mukaan. Jokaiselle annettiin yhden kohteen tuhoamistehtävä. Osasto hajaantui, ja kukin porukka asettui oman kohteensa tuntumaan. Vihollinen havaitsi yhden suomalaisosaston 15 minuuttia ennen h-hetkeä n. klo 00.45 ja avasivat tulen suomalaisia vastaan, mihin kaukopartiomiehet vastasivat. Välittömästi luutnantti Honkonen ampui punaisen valoraketin, ja operaatio lähti käyntiin etuajassa.

Erkin ryhmän tehtäväksi tuli autokolonnan tuhoaminen. Autojen vartiomiehet avasivat tulen, johon suomalaiset vastasivat. Venäläiset lähtivät karkuun, ja partiomiehet aloittivat tuhoamistyön. Tuiskun takia lumeen jääneitä autoja oli useassa jonossa 70 - 80 kappaletta, osa sytytettiin tuleen, osasta ammuttiin renkaat, ja kaikin tavoin yritettiin tehdä ajoneuvot liikuntakyvyttömiksi, muutamista autoista heitettiin jopa virranjakajat hankeen. Ryhmältä loppuivat kuitenkin vähitellen ammukset ja muut tuhoamisvälineet.

Huoltovarastot ja rakennukset pyrittiin tuhoamaan polttamalla, johon käytettiin ns. T-panoksia. Yllätetyt, mutta lukumääräisesti ylivoimaiset venäläiset tekivät ankaraa vastarintaa aiheuttaen tappioita suomalaisille. Luutnantti Honkonen ampui uuden, vihreän valoraketin, ja taisteluryhmät irrottautuivat vihollisesta ja lähtivät kohti ennalta sovittua kokoontumispaikkaa.

Ryhmät saapuivat kokoontumispaikalle, ja kaukopartion tappioiksi kirjattiin viisi kaatunutta ja kuusi haavoittunutta, joista osa kykeni hiihtämään. Metsissä kirmaili kokoontumispaikan läheisyydessä runsaasti venäläisiltä karanneita hevosia. Viisi hevosta napattiin kiinni, ja ne alkoivat vetämään haavoittuneita.
mitä tapahtui 4-6 vangille jotka otettiin menomatkalla?
Ne ammuttiin. Sotarikoksia tehtiin jo ennenkuin päästiin kohteeseen.
ARKISTOJEN KERTOMAA.
Neuvostoliitto ei virallisesti koskaan sotien jälkeenkään syyttänyt suomalaisia joukkoja (rintamajoukot joukko-osastojen alaiset kaukopartiot sekä Päämajan alaiset kaukopartiot),sota-ja muista rikoksista.Ei edes silloin,kun täällä oltiin sotien jälkeen rähmällään itään ja vasemmisto oli voimissaan eikä vasemmisto laatinut omia arkistojaan vaikkapa sotia koskien.
Ei Suomikaan koskaan VIRALLISETSI syyttänyt partisaaneja, tarkoittaako se ettei ne tehneet rikoksia?
Tämä kertomus on tästä:
http://www.peda.net/verkkolehti/heinavesi/lukio/muistelmia?m=content&a_i...

Tässä toinen samoista tapahtumista, jossa ilmeistyy sairalaosasto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Petrovo-Jam

Muutenkin ne eroa paljon yksityiskohdista. Missä totuus?
 /   /  / Partisaanit eivät olleet kaikopartiomiehiä

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta