Kirkonmaa hiljenee, muistoja

olin 70 luvulla alokkaana kosman lennostossa hyviä muistoja vaan

Palvelin Rankissa ja Kirkonmaassa v. 1953 elokuu - 1954 kesäkuu. Kouluaika, AUK,josta alikessun jämät, Isosaari ja "Suokki". Saarten etelä- kärjet ovat molemmissa karua kauneutta! Etenkin Rankin Etelän-kaipuu, on hieno paikka! Me, merellä olleet siellä katselimme ohi meneviä laivoja ja haaveilimme mukaan pääsemistä! Saaret itse saarina ovat hienoja paikkoja! Sotaväessä oleminen on taas toinen asia? Jokainen ottakoon siihen itse kantansa?
Mutta en muistele pahalla sitä aikaa! Tulipa tuo pakollinen reissu tehtyä!

Minneköhän Kirkonmaan skapparit joutuvat? Saavatko kaikki töitä muualta puolustusvoimilta vai tuleeko irtisanomisia tai eläkeputkea?

just oltiin alokkaina k-maassa kun rankin sotku palo kuka muistaa

Onko Rankin sotilaskoti eri rakennuksessa kuin kasarmi?

Ittellen jäi 95 muistoihin.. Olo oli silloin kun raijasivat "satamasta" kasarmille ensimmäisenä iltana..
Olo oli siis minulla kuin jonnekin vankikeskukseen olisi menossa. Sysimusta ilta ja
noin . Pikku kokelaat yritti heti olla linnakkeen käskijät joka toisaalta heidän tehtäviin kuuluu tässä tapauksessa. Olo oli karmaiseva. Kaikki päätyi kuitenkin hyvin .

Suomenlahden Siperiassa olin minäkin, ei yhtään hullumpi saari :D

Mitä hullua muka Kirkonmaassa on, ei mitään. Olin itse siellä, hyvää järjellä kyllästettyä väkeä kaikki!

Eräs muisto Kirkonmaalta v. 1982.
Kiertovartioon määrätyt joutuivat aluksi vartiopalaveriin. Se oli yleensä hyvin muodollinen pari minuuttia kestävä tilaisuus. Ei kuitenkaan aina. Nimittäin ”SotaLaurina” tunnettu asepuolen vääpeli piti perusteellisen vartiopuhuttelun kysellen asioita joiden johdosta pokassa oli joskus pitämistä.

Erään kerran keskustelu meni suunnilleen tähän tapaan.

-Mitä teette jos kohtaatte vihollisen sabotöörin?
Otamme kiinni ja tai jos vastustelee niin avataaan tuli.
-OIKEIN.
-Miten menettelette jos vihollinen rantautuu moottorikelkalla??
Heraa vääpeli, ei kai kesäkuussa moottorikelkoilla ajella?
-Se on mahdollista sillä vastassa on ovela suurvaltavihollinen.
Ei sitten muuta kun kulaa ilmaan.
-OIKEIN...

Pikku paikka joten kaikki suurinpiirtein tietää toisensa, ettei se sen puoleen ole hullumpi paikka. Idyllinen saari kyllä. Mukavia skappareita.

Itse kävin intin K:maalla 2003. Saapumiserä 1/03. Pieni paikka mut ihan ok oli kait.

Niin se vaan legendaarinen körrimaakin sulkeutuu. Ityllinen ja leppoisa saari, palanen Kotkaa.

Kirkonmaa v. 1953.tammi-/ helmikuu, ovat tulleet uudet alokkaat. Oppitunnilla, kyseessä vartiomiehen ohjeet. "Olette vartiossa yöllä ja kuulette jonkun tulevan, huudatte, seis ,kuka siellä?Aseleet lähetyvät ja huudatte seis, ei vastausta, ammutte varoituslaukauksen ilmmaan, askeleet vain lähestyvät, kunnes huomaatte, että se on vääpeli Asikainen, mitä teette? Ammutteko kohti vai ? Moku vuntsasi vähän aikaa ja sanoi savolaisittain; "En ammu, immeinenhän se on tuo vieäpeli Asikainiin!"

2/06 Ja ei olis voinu parempaa palveluspaikkaa näin kotkalaisena toivoa. :D, veneilyä ja mukavaa sykkimistä kirkonmaan eteläkärjen metsiköissä. iltavapaat oli aika kiva viettää saaressa, eipähän tullu kiusauksia lähteä kaljalle

mitenhän kirkonmaan itikat pärjää kun ei enää ole alokkaita kupattavana

Körrimaa voittaa Haminan, idyllinen saari varsinkin kesällä.

Olin Kirkonmaalla alokkaana 84 ja kokelaana saman vuoden lopulta 85 keväälle. Ymmärtääkseni legendaarisen Jammun luottomiehiä.

Ketkä näistä legendaarisista Kirkonmaan kapiaisista ovat jo kuolleet ?. Entäpä Kermit ,jatkuiko ura...Ja Suomen ainoa 2-silmäinen kyklooppi oli hauska tapaus !. Olin -83 talvierässä ...

Vähän mulkunmaku jäi! Lomapuvussa marssittin se 5Km sinne laiturille linnakkeelta. Sitten päästiinkin sinne Haapasaareen jossa HYVÄ MEININKI!
Kiirkonmaasta jäi kyllä paskanmaku kokelaita alikersantteja myöten ja yliluutnantiakin myöten. Vuonna 95. Yliluutnantti toki hyväksytään vielä
normiin.

Paskanmaku jäi palvelukseksesta kirkonmaasta 95 vuonna. Muuta kerottavaa ei ole! Onneksi ei tarvinnut kertausharjotuksiin enään!

II/02 jälkeenpäin hyvät muistot. Innokas vahvistus kanadastakin.. ja entäs ltn.K..

Viel 72 aamua laatuaikaa tässä hienossa kartanossa saaren keskellä. Tosin aamut ovat erilaisia...

Minkäslainen meininki siellä on nyt viimeisenä vuotena? Ovatko skapparit apeina?

Muistan lähinnä tuntikausia kestäneen Rättirumban.
Suihkuista tulevan kylmän veden ja sekuntiaikataulut.

Kapiaisten kiroilut ja Koiriksi ja Sioiksi haukkumiset.
Hauska paikka. ja aika oli joskus -86

Hurja paikka, ainakin rannikkojääkäri koulutuksessa. 15km aamulenkit ja kerran viikkoon saaren ympäri rantojamyöten, monella nilkat paskana vieläkin kun märillä kivillä lipsuteltiin!

Kuka on kuullut juttuja Kirkonmaan kummituksista. Kasarmilta kun lähtee pää- ja länsilaiturille päin muutama sata metriä niin vasemmalla puolella tietä metsän reunassa on vanha talo jota sanotaan "Päättömän majurin taloksi". Kuulemma joku lentokone tippui sodan aikana lähistölle ja sieltä löytyi päätön ruumis joka kuulemma kummittelisi talon lähellä.

iiiiiik kummitus!!!!

Hei tykäriiiiii! Mä olin kanssa 1/03 saapumiserässä 6 kuukautta Kirkonmaalla tiedustelujoukkueessa. Ihan mukavia muistoja kun näin jälkeenpäin muistelee. :)

Miten hyvin skapparit on saaneet muita hommia? Kai osa jää eläkkeelle?

Eiköhän tästäkin saaresta saada kiva kesänvietto paikka ryssille :) Tai tiedä vaikka joku uusrikas ostaisi tästä kesämökki saaren..

Aikamoinen marssiminen oli sieltä laiturilta kasarmille lomilta.
Noin 5 km. lähelle. KYväkkeen maku jäi. Pipiääkin kuin perssilmässä!

Kukas on körrimaan kovaäänisin skappari?

Sotilasmestari Torkkelilla oli kantava ääni, kun olin könsymaassa v.-78/79.

v. 77 palvelin alokkaana kirkonmaassa Torkkeli ja Kosma tuttuja jermuja, loistava paikka kunhan vaan osasi suhtautua positiivisesti.

Saako sinne ajaa veneellä rantaan ja käyskennellä vapaasti nykyään?

Kirkonmaan kautta Orrengrundiin K-17 venemieheksi 1975 syyskuun 2 pvä .Alokasaika meni kirkonmaalla ja venekurssi kyminlinnassa VOI NIITÄ AIKOJA!!!! venemies 1975 ÖBERG

morjens vaan kotkan tykkijullit v1975 venemies kurssilaiset vai loppuu suomen rannikkotykistön ykköspatterit toiminnasta milläs me sitte etelästä tulevia mahorkan polttajia estellään???

Tähystäjänä oltiin 90-luvun puolivälissä ja ahh mitkä muistot, silloin meikämannesta tuli homo. Kavereiden kanssa runkkailtiin ja poskeenkin otettiin.

Haapasaaren luolassa oli Tynnyrillinen Akselirasvaa.
K-18 Veneessä sitä meni uskomattomia määriä.

Tornissakin piti Kiikarinjalustaa rasvata yhtämittaa.
Oli se rasvasta touhua.

Itsekin olin alokasajan Kirkonmaalla saapumiserässä 1/04 maaliskuun alussa 2004 tuli siirto esikunta-ja huoltokomppaniaan Haminaan josta pääsin siviiliin Perjantaina 9 heinäkuuta 2004.

Kirkonmaasta jäi itselle paljon hyviä muistoja.
Joukkueemme johtajana oli tuolloin yliluutnantti Mika Salminen joka sittemmin oli myös Kirkomaan linnakkeen viimeinen päällikkö ennen sulkemista.

Ylikersantti Kimmo Alpiranta joka oli kirkonmaan luottamusmies ennen sulkemista oli alokasajan tupakaverini.

Mitäköhän Kirkonmaalla nykyään on.
Olis meinaan mukava käydä katsomassa miten siellä on paikat muuttuneet jos se vain on mahdollista.

Kirkonmaassahan sitä tuli meikäsoturinkin lusittua saapumiserässä 1/98. Eipä se intti sielläkään niin herkkua ollut, kuten tuskin on missään muussakaan varuskunnassa, mutta aika on jo parinkymmenen vuoden ajan kullannut muistoja ja enimmäkseen tuota reissua muistelen hurtilla huumorilla.

Sitä en nyt heti pysty muistamaan että oliko tuona pimeänä tammikuisena palvelukseen astumisen iltana järjestetty länsilaiturilta peräti autokyyti kassulle, vai kävelimmekö, mutta se hämmentynyt tunnelma siinä tupa kahdessatoista on kyllä jäänyt elävästi mieleen. Kolmannelle jaokselle onneksi sattui hyvin asiallisen jämäkät alijohtajat (verrattuna siihen mekastukseen mikä vastapäisestä tuvasta kuului), ja nämä opastivat sotilaselämän ensi askeliin joukkoa varsin pöllämystyneen oloisia nuoria ukkoja.

Alokasaikana jaoksen johtajana toimi vänrikki V. Luntamo, ankara mutta reilu kouluttaja. Varsinkin ensiksi mainitsemani piirteen sain tuta, koska taisin soturina kuulua enempi tuohon härö-osastolle, myönnetään. Vesku piti miehet lujilla, mutta osasi myös antaa positiivista palautetta silloin kuin vähänkin siihen löysi aihetta. Linnakkeen päällikköksi oli juuri tuolloin tullut nuori virkaintoinen yliluutnantti P. Ahti josta on päällimmäisenä jäänyt mieleen järjestämänsä rättisulkeiset alokasajan alkuviikoilla. Varapäällikkönä ja peruskoulutusosaston johtajana oli huomattavasti leppoisampi ylil. J. Rautanen. Vääpelinä taas toimi sotilasmestari R. Aura, jälkikäteen ajateltuna kenties koko armeija-ajan esimiehistä paras. Hänen kanssaan asioidessa ilmassa aina leijui sellainen molemminpuolisen kunnioituksen henki. Tykkäsi hänkin päiväkäskyillään huutaa asento-lepoa, mutta ainakaan minua se ei koskaan haitannut. Peruskoulutuskaudella tutuksi tuli myös asekäsittelykoulutusta antanut sotilasmestari, jonka nimi ei nyt millään tule enää mieleen...

Morttiajan jälkeen intti jatkui vielä Kirkonmaassa maatulenjohtokurssilla, jonka johtajana toimi luutnantti P. Eronen, kahden tupakaapin kokoinen mies joka jätti äkseeraamisen kokonaan muille kouluttajille. Näitä taas olivat ylikersantti Naarala, ainoa 240:n vrk:n inttiaikani naiskapiainen. Hänkin oli asiallisen jämpti kouluttaja, toisin kuin täysin seinähullu vänrikki M. Sipilä, pelottava olento joka huhujen mukaan oli antanut poskeen liki jokaiselle linnakkeella palvelleelle naisvarusmiehelle. Ne yhdetkin sulkeiset: ”Tykkimies te, mikä on RK-62:n teoreettinen kantama” ”Herra vänrikki, 500 m” ”Väärin, TAAKSE POISTU!!!”

Muista tuon ajan kantapeikoista on muistiini jäänyt sotilasmestarit Hannola ja ”Sentti-Pentti” Kurki, asevääpeli H. Lyra, vänrikki ”Tilanne-Timppa” Nikola ja merivalvontamiehistöä kouluttanut ylikersantti Niemelä. Nämä olivat kaikki ihan leppoisia tyyppejä, joskin hyvin vähän olin heidän kanssaan tekemisissä.

Kirkonmaan jälkeen tulenjohtomiehistön koulutus jatkui Kyminlinnassa, jossa sotilasmestari Tamminen pitikin sitten sulkeisharjoituksia täysin omien oppiensa mukaan. Lippaan kiinnityskin olisi pitänyt tehdä käsivarret jossain tuhannessa solmussa. Se ukko ei kyllä muutenkaan kulkenut ihan täysillä valoilla, voi herran tähden...

Onkos muita tuohon aikaan Körrinmaalla olleita? Entäs nuo mainitsemani skapparit, kuinkahan moni heistä on vielä puolustusvoimien palkoilla?

Kirkonmaan oli hyvä mestä, Pietiläinen oli päällikkönä, Lyran muistan myös oli leppoisa. Nikola ja Luntamo myös olivat siellä ja vielä ilmeisesti armeijan hommissa, eivät ainakaan eläkkeellä koska sen verran "nuoria".

-78 kesällä tuli vankilasta porukkaa suorittamaan asepalvelusta, majoitettiin alakertaan huollon viereen. Porukka veteli kiljua ja alkoivat tappelemaan keskenään, me muut oltiin ihan huuli pyöreenä mitä tapahtuu.
Vankeja ei paljon koulutettu, menivät linnoitustyömaalle "töihin" ja illalla takaisin kassulle.

Ketään ei tarvinnut ampua, rahoittuivat siinä sitten ajan kuluessa.
Eräs alokas kesän erästä karkas saarelta varastettuaan veneen. Tuli muutava viikon päästä takaisin ns. maitojunalla. Oli myynyt kaikki armeijan varusteensa. Kukahan tarvitsi ?
Muistaaksi joutui sotaoikeuteen, oli tehnyt kepposiakin "lomallaan".

Sotilasmestari Mustonen lähti eläkkeelle 1.9.1979, siinä oli mies joka ei hermostunut mistään.
Räpsytteli nippanappaa..Hoiteli asevarastoa ammattitaidolla, oli hommannut sinne sängynkin missä nukku aina iltapäiväunet..heh heh

Mikä sen keittiö alikessun nimi oli keskenkasvuinen rääpäle, todelinen turhake.

Nyt siellä on yrittäjä mikä laittaa tuulemaan. Toiminta tulee laajenemaan asiakas lähtöisesti.

Kaksi vuotta on kulunut. Mitä Kirkonmaassa on sen aikana tapahtunut?.??
Ei minun mielestä mitään...

Mielipide tai ei niin ei Kirkonmaassa ole mitään tehty. Epätoivoisesti yritetään myydä vanhoja armeijan kiinteistön raatoja.

Vieläköhän Icecrack pitää jöötiä jossain?

2008 olivat Nallenaaman kanssa sellainen parivaljakko ettei paremmasta väliä.

Tähän päälle vielä lisänä tietenkin tärykalvot räjäyttävä Viheräluodon karjunta: "PÄIVYSTÄJÄ!! PÄIVYSTÄJÄ!!!!!!!!!!!!!!"

Vihreäluoto oli vissiin kovaääninen?

I/95. Pimeää ku persereiässä ja hämmentävää. Vitulliin huuto ja möykkä ja mistään ei tiennyt mitään. Torkkeli oli päällikkö, Ahdin muijalla oli välillä huhujen mukaan musta silmä. Tiedä sitten. Sotilasmestari Saareks järjesti metsälenkkejä ja marsseja. Vihreäluoto huusi. Aina.

Rankissa osoitettiin kerran taukopaikaksi kivikasa, johon nukahdin ihan mukavasti. Pystyn edelleen nukahtamaan missä vaan, ainoa armeijasta saanut oppini. Taino, autopommin lisäksi, se kun oli niin mielenkiintoinen.

Partionjohtajana eksytin kerran oman partioni neljäksi tunniksi sakeaan metsään. Ruokailu oli ehditty pitää, kun päästiin paikalle. Siitä sujuvasti sitten yövartioon. Siihen aikaan Aikakoneen Tuhannen yötä, mertasi valvon, oli iso hitti ja se soi päässä koko vartiovuoron.

Kerran oltiin jossain saaressa paikallisten banjoihmisten bileissä järkkäreinä ja saatiin niiltä viinaa. Kännissä yöllä kassulle. Pihasaunaa lämmitettiin joka päivä, kunnes päällikkö kielsi, ettei se mätäne pystyyn. Viimeisenä päivänä Torkkeli heitti Kotkan keskustaan, kun sattui ajamaan samaan aikaa Kyminlinnan portista. Aurinko pilkahti pilven takaa, oli lokakuu ja 285 päivää palvelusta takana. Muutama vuosi intin jälkeen kännissä Kotkan meripäivillä soitettiin sille. Piti vittuilla, mutta se jutteli vaan pikku sievissä mukavia, oli siirretty johonkin kuivanmaan pataljoonaan, mitä en enää muista.

olin -76 kirkonmaalla alokasajan sistä meerivalvontakursiile rankkiin ja sen jälkeen orregrundiinn siviliin lokakuuss -76

3.kautta 70 sapumiserä kosman lennosto parasta

Palvelin Kirkonmaassa 1966 kesällä alokkaana, kolmas jaos ja vänrikki Suomalaisen komennossa.
Koulutus vastasi Utin Laskuvarjojääkärien tasoa ilman laskuvarjoja.
Pirunpellossa otettiin alokkaista hiki ja miehisyys irti ja muutenkin koulutus oli kovaa.
Tämän asian todistaa muutkin kolmannen jaoksen urhot.
Terveisiä vaan heille kaikille Haminaan ja Virolahdelle.
Lomat alkoivat vasta 5-6 viikon päästä ja toisille ei vielä silloinkaan.
Itselleni se tapahtui noin 5viikon päästä ja samaan aikaan oli Kotkan Meripäivät.
Se oli elämys, kulkea 5viikon höykytyksen ja saariorpouden jälkeen Kotkan Keskuskatua, joka oli muutettu basaarikujaksi kaikkine oluttelttoineen ja hattarakioskeineen ja porukkaa oli kuin Delhin torilla.
Torvet soi ja rummut paukkui ja kun oli 5 viikkoo harjoitellut marssia, niin Sibeliuspuiston läpikävely pakosti muuttui marssimiseksi ja rupesi naurattamaan.
Sitten vaan kotia ja armeijan pussihousut pois ja siviilit päälle, vaikkei olisi saanukkaan ja kaupungille.
Siitä se juhliminen alkoi ja oli mahtavaaaa.

2011 tuli oltuu, 9kk , kirkonmaa/hsaari. hienoi aikoi. kmaal oli ihan hyvä kuri, mä tykkäsin . hsaares aika tuntu tosi pitkältä, mut mielenkiintosin kokemus oli yöllä , olin vuorossa vahtimassa merta, kello oli about 2-3, oli pilkkopimeetä, yhtäkkii koko taivas muuttu kirkkaan vihreeks , se oli aika pitkän aikaa, olin ihan ihmeissäni et mitä tapahtuu, kirjaimelliesti näytti siltä et ois ollu täyspäivä keskel yötä, aamull kerroin tän tapauksen johtajille, ylikessu otti kuulusteluun ja kyselli tarkkaa mitä tapahtu, selitin kaiken mut en saanu koskaa selityst mitä mä olin todistanu. kuka tietää oliko joku luonnonilmiö vai mikä. kaikki ketkä on siel käyny tietää et sä nääit jokapuolelle ties kuinka pitkälle, mitää muutaku merta ympäril, ja koko taivas/nii kauas ku pystyt näkee muuttu kirkkaan vihreeks keskel yötä. oli aika outo kokemus tuun kyl muistaa aina.

Tässä vähän paikan nykyfiiliksiä: https://youtu.be/a4g18g_Zji8

Kotrpsto 1/90 tehkäs jokin ryhmä faceen.. Latva, leisti, lindström, lehto, riivari oli samassa tuvassa..

vai että kosman lennostossa,ollut siinä koko isäni iän,hyviä muistoja minullakin,k-maassa tuli lapsuus elettyä,mahtava semmoinen,hirvittää saarten kohtalo ja tulevaisuus

Moni muistaa vielä Kirkonmaan kuuluisat ja suositut kädenväännöt, jotka jatkuivat joskus jopa aamuun asti.

1979 kesällä aloitin "itkukiven" kiertämisen. Juoksin ekakerran cooperin testissä yli 3000 metriä. Oli outo ja kasvattavainen paikka nuorelle miehelle. Kapt. Huhtanen oli demoni. Ylivääpeli Heiskanen ja vääpeli Aura edustivat inhimillisyyttä. Bo Green oli entinen futari. Helmikuussa juuri syntymäpäivänäni kävin näyttämässä passini poöiisilaitoksella. Mutta oli olosuhteet ja meno sellaisia, että nykynuoriso huutaisi ämnestiä tai wwwäffää apuun. Oli mieleenpainuva kokemus. Siemenet sinne sano kotkalainen.