Salasanojen jakaminen

Määrittele "normaali".

Parisuhteessa on normaalia sopia asioista. Jos salasanojen jakaminen tuntuu olevan yhteinen juttu, siitä vaan. Joillain pariskunnilla on sopimuksesta yhteinen pankkitilikin. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi kaikille.

Toisen painostukseen tuollaisessa asiassa ei pidä suostua. Yksityisyys pitää voida säilyttää niin halutessaan. Jos se ei sovi seurustelukumppanille, on aika vaihtaa kumppania.

"Tämä on juuri sitä luottamusta. Mun puolesta kultani saa käydä lukemassa vaikka joka ikisen viestin mitä olen naamakirjaan tai sähköpostiin naputellut, ei siellä mitään salaisuuksia ole."

Oman elämäsi lisäksi haluat vissiin jakaa kaveriesikin elämän? Vai ettekö ikinä kavereidenne kanssa kirjoittele mitään henkilökohtaista?

Sinänsä touhunne kuulostaa ihan terveeltä ja luottavaiselta, että vaikka periaatteessa pääsisitte kyttäämään toistenne maileja ym, niin ette sitä tee. Mutta muuten on kyllä pakko sanoa että olen samaa mieltä yhden aikaisemman kirjoittajan kanssa siitä, että vaikutat vähän naivilta. Ihmiset todella voivat aina muuttua, kuka tahansa, eikä täydellinen symbioosi ole välttämättä kenenkään etu pidemmän päälle.

Nyt kun mietin, niin kyllä minullakin olisi ollut pääsy miehen facebook-sivulle kun hänen tunnuksensa olivat koneellani tallennettuina. Ei kyllä käynyt edes mielessä, että sinne kirjautuisin. Ja jos nyt vaikka olisi tilanne, että pitäisi päästä verkkopankkiin mutta en itse olisi koneella, niin voisin ihan hyvin pyytää miestä tekemään sen.

Siinä mielessä luottamus on kunnossa täälläkin, mutta en MISSÄÄN NIMESSÄ kannata sellaista asennetta, että "se on luottamusta jos voi jakaa salasanat toistensa kanssa". En etenkään, jos toinen VAATII saada toisen salasanat ja väittää sen olevan ihan normaalia. Se on eri asia, jos ne salasanat nyt vaan sattuvat olemaan koneelle tallennettuina mutta kummallakaan ei tule edes mieleen kirjautua toisen tunnuksilla hänen henkilökohtaisiin viesteihinsä. Se ei todellakaan ole normaalia vaatia toisen salasanoja itselleen. Henkilö, joka vaatii tietää toisen salasanat on erittäin suurella todennäköisyydellä sellainen kyttääjä, joka nimenomaan kokee oikeudekseen lukea toisen mailit ja muut yksityiset asiat. Erittäin todennäköisesti myös mustasukkainen, vaarallisen omistushaluinen ja vainoharhainen.

Voi olla jonkinlainen luottamuksen osoitus, että VOI jakaa salasanansa toisen kanssa, mutta todella paljon suurempi luottamuksen osoitus on se, että ei tarvitse jakaa niitä. Meilläkin kyllä tosiaan on jotkut salasanat "tiedossa" ts tallennettua koneille, mutta ei niitä ole varta vasten kumpikaan pyytänyt, että "annatkos mulle salasanasi kun se on luottamuksen osoitus". Et kai itsekään sellaista kannata? Sain vähän sellaisen kuvan, että kannatat sellaista tietoista salasanojen jakamista, mikä kyllä ihmetyttää tosi paljon.

vähän ihmettelen kirjoitti:

"Tämä on juuri sitä luottamusta. Mun puolesta kultani saa käydä lukemassa vaikka joka ikisen viestin mitä olen naamakirjaan tai sähköpostiin naputellut, ei siellä mitään salaisuuksia ole."

Oman elämäsi lisäksi haluat vissiin jakaa kaveriesikin elämän? Vai ettekö ikinä kavereidenne kanssa kirjoittele mitään henkilökohtaista?

Sinänsä touhunne kuulostaa ihan terveeltä ja luottavaiselta, että vaikka periaatteessa pääsisitte kyttäämään toistenne maileja ym, niin ette sitä tee. Mutta muuten on kyllä pakko sanoa että olen samaa mieltä yhden aikaisemman kirjoittajan kanssa siitä, että vaikutat vähän naivilta. Ihmiset todella voivat aina muuttua, kuka tahansa, eikä täydellinen symbioosi ole välttämättä kenenkään etu pidemmän päälle.

Nyt kun mietin, niin kyllä minullakin olisi ollut pääsy miehen facebook-sivulle kun hänen tunnuksensa olivat koneellani tallennettuina. Ei kyllä käynyt edes mielessä, että sinne kirjautuisin. Ja jos nyt vaikka olisi tilanne, että pitäisi päästä verkkopankkiin mutta en itse olisi koneella, niin voisin ihan hyvin pyytää miestä tekemään sen.

Siinä mielessä luottamus on kunnossa täälläkin, mutta en MISSÄÄN NIMESSÄ kannata sellaista asennetta, että "se on luottamusta jos voi jakaa salasanat toistensa kanssa". En etenkään, jos toinen VAATII saada toisen salasanat ja väittää sen olevan ihan normaalia. Se on eri asia, jos ne salasanat nyt vaan sattuvat olemaan koneelle tallennettuina mutta kummallakaan ei tule edes mieleen kirjautua toisen tunnuksilla hänen henkilökohtaisiin viesteihinsä. Se ei todellakaan ole normaalia vaatia toisen salasanoja itselleen. Henkilö, joka vaatii tietää toisen salasanat on erittäin suurella todennäköisyydellä sellainen kyttääjä, joka nimenomaan kokee oikeudekseen lukea toisen mailit ja muut yksityiset asiat. Erittäin todennäköisesti myös mustasukkainen, vaarallisen omistushaluinen ja vainoharhainen.

Voi olla jonkinlainen luottamuksen osoitus, että VOI jakaa salasanansa toisen kanssa, mutta todella paljon suurempi luottamuksen osoitus on se, että ei tarvitse jakaa niitä. Meilläkin kyllä tosiaan on jotkut salasanat "tiedossa" ts tallennettua koneille, mutta ei niitä ole varta vasten kumpikaan pyytänyt, että "annatkos mulle salasanasi kun se on luottamuksen osoitus". Et kai itsekään sellaista kannata? Sain vähän sellaisen kuvan, että kannatat sellaista tietoista salasanojen jakamista, mikä kyllä ihmetyttää tosi paljon.

Lue lisää

Jos olisit kaikki viestini lukenut tuolta alempaakin, niin olisit huomannut, että en kannata tuollaista "anna mulle sun salasanat tai tulee ero" -meininkiä. En ole kertaakaan sanonut, että pitäisi oikein paperille toiselle kirjoittaa kaikki omat salasanat yleiseen tietoon.

Vaan kyse on siitä, että salasanat nyt vain on molemmilla tallennettuna samalle koneelle, koska luotamme toisiimme, eikä meidän tarvi kytätä toistemme tekemisiä ja sanomisia. Ei ole tarvetta. Meillä se ei haittaa mitään eikä vaikuta mihinkään vaikka tiedettäiskin toistemme salasanat. Jännää kun tästä näin iso haloo nousee!

Ja ei, en kirjoittele kavereiden kanssa facebookissa mitään niin yksityistä, että niitä juttuja ei mieheni saisi nähdä. Ja HUOM: ei häntä edes kiinnostaisikaan! Samoin kun minuakaan ei kiinnosta, jos hän on jonkun kanssa jotain jutellut. En minä hänen keskustelujaan myöskään käy kyttäämässä! :D Ei ole tarvetta siihen.

Ymmärrän kyllä miten naivilta kuulostaa, mutta mieheni nyt vain sattuu olemaan sitten yhtä naivi ja samaa mieltä näistä jutuista kanssani, että meillä ei ole näistä asioista ongelmaa! :)

Ja vaikka homma joskus vuosien mittaan päättyisikin eroon, ei meistä kumpikaan ole niin veemäinen ihminen, että alkaisi toisen tunnuksia väärinkäyttää. Sellainen ihminen ei ole henkisesti terve, eikä sellaisen kanssa kannata kenenkään mennä naimisiin alunperinkään!

Morsmaikku 2012 kirjoitti:

Jos olisit kaikki viestini lukenut tuolta alempaakin, niin olisit huomannut, että en kannata tuollaista "anna mulle sun salasanat tai tulee ero" -meininkiä. En ole kertaakaan sanonut, että pitäisi oikein paperille toiselle kirjoittaa kaikki omat salasanat yleiseen tietoon.

Vaan kyse on siitä, että salasanat nyt vain on molemmilla tallennettuna samalle koneelle, koska luotamme toisiimme, eikä meidän tarvi kytätä toistemme tekemisiä ja sanomisia. Ei ole tarvetta. Meillä se ei haittaa mitään eikä vaikuta mihinkään vaikka tiedettäiskin toistemme salasanat. Jännää kun tästä näin iso haloo nousee!

Ja ei, en kirjoittele kavereiden kanssa facebookissa mitään niin yksityistä, että niitä juttuja ei mieheni saisi nähdä. Ja HUOM: ei häntä edes kiinnostaisikaan! Samoin kun minuakaan ei kiinnosta, jos hän on jonkun kanssa jotain jutellut. En minä hänen keskustelujaan myöskään käy kyttäämässä! :D Ei ole tarvetta siihen.

Ymmärrän kyllä miten naivilta kuulostaa, mutta mieheni nyt vain sattuu olemaan sitten yhtä naivi ja samaa mieltä näistä jutuista kanssani, että meillä ei ole näistä asioista ongelmaa! :)

Ja vaikka homma joskus vuosien mittaan päättyisikin eroon, ei meistä kumpikaan ole niin veemäinen ihminen, että alkaisi toisen tunnuksia väärinkäyttää. Sellainen ihminen ei ole henkisesti terve, eikä sellaisen kanssa kannata kenenkään mennä naimisiin alunperinkään!

Lue lisää

Joo, niin vähän ajattelinkin tosiaan että et kuitenkaan kannata sellaista "pakollista" salasanojen jakamista. Tämä aloitus kuitenkin oli siitä miten aloittajan kumppani vaatii saada tietää aloittajan salasanat. Jos sinä siihen vastineena kirjoitat pitkän ja positiivisen hehkutuksen siitä, miten hieno ja luottamusta herättävä asia salasanojen "jakaminen" on niin toki siitä tulee sellainen kuva, että kannatat myös ap:n ihmettelemää ajatusta tuosta salasanojen jakamisesta. Vaikka tosiaan viestejä lukiessani oletinkin, että lopulta et ehkä kannata sitä juttua mistä ap kirjoitti.

Mutta sekin on fakta, että vaikka ihminen NYT olisikin henkisesti terve niin ei se ole kirkossa kuulutettu että niin olisi aina. Ihmisille voi tapahtua kaikenlaista, ja se henkinenkin tila voi muuttua. En nyt toki tarkoita, että pitäisi vainoharhaisesti alkaa epäillä oman kumppanin muuttumista hulluksi kyttääjäksi tai petturiksi, mutta sellainen "ei meidän suhteessa ikipäivänä sellaista voisi tapahtua" -asennoituminen niinikään kuulostaa vähän sinisilmäiseltä. Itselläni on enemmänkin sellainen "ei meidän suhteessa TODENNÄKÖISESTI sellaista voisi tapahtua". Eli voin kyllä luottaa enkä tosiaankaan jatkuvasti pohdi mikä voisi mennä pieleen, mutta toisaalta muistan ettei mikään ole niin varmaa kuin epävarma. Eli en ikinä lähtisi väittämään että "ei mulle ikinä voisi niin käydä".

"Vaan kyse on siitä, että salasanat nyt vain on molemmilla tallennettuna samalle koneelle, koska luotamme toisiimme, eikä meidän tarvi kytätä toistemme tekemisiä ja sanomisia. Ei ole tarvetta. Meillä se ei haittaa mitään eikä vaikuta mihinkään vaikka tiedettäiskin toistemme salasanat. Jännää kun tästä näin iso haloo nousee!"

Eli lyhyesti voisin sanoa, että haloo kai nousi lähinnä siitä miten painokkaasti vastasit aloitukseen, vaikka oikeastaan aloittaja puhui eri asiasta kuin sinä. Eli kun aloittaja ihmetteli miten kumppani vaatii salasanoja tietoonsa ja sinä sen jälkeen kirjoitat pitkän hehkutuksen siitä miten teillä ainakin on niin hienoa kun salasanatkin ovat jaettu niin toki siinä tulee tunne, että suhtautumisesti aloitukseen on se että ne salasanat kannattaa jakaa. Miksi muuten olisit juuri tähän aloitukseen vastannut juuri noita juttuja kertoen...

Morsmaikku 2012 kirjoitti:

Jos olisit kaikki viestini lukenut tuolta alempaakin, niin olisit huomannut, että en kannata tuollaista "anna mulle sun salasanat tai tulee ero" -meininkiä. En ole kertaakaan sanonut, että pitäisi oikein paperille toiselle kirjoittaa kaikki omat salasanat yleiseen tietoon.

Vaan kyse on siitä, että salasanat nyt vain on molemmilla tallennettuna samalle koneelle, koska luotamme toisiimme, eikä meidän tarvi kytätä toistemme tekemisiä ja sanomisia. Ei ole tarvetta. Meillä se ei haittaa mitään eikä vaikuta mihinkään vaikka tiedettäiskin toistemme salasanat. Jännää kun tästä näin iso haloo nousee!

Ja ei, en kirjoittele kavereiden kanssa facebookissa mitään niin yksityistä, että niitä juttuja ei mieheni saisi nähdä. Ja HUOM: ei häntä edes kiinnostaisikaan! Samoin kun minuakaan ei kiinnosta, jos hän on jonkun kanssa jotain jutellut. En minä hänen keskustelujaan myöskään käy kyttäämässä! :D Ei ole tarvetta siihen.

Ymmärrän kyllä miten naivilta kuulostaa, mutta mieheni nyt vain sattuu olemaan sitten yhtä naivi ja samaa mieltä näistä jutuista kanssani, että meillä ei ole näistä asioista ongelmaa! :)

Ja vaikka homma joskus vuosien mittaan päättyisikin eroon, ei meistä kumpikaan ole niin veemäinen ihminen, että alkaisi toisen tunnuksia väärinkäyttää. Sellainen ihminen ei ole henkisesti terve, eikä sellaisen kanssa kannata kenenkään mennä naimisiin alunperinkään!

Lue lisää

Oletko ihan sata viis varma, ettei toinen voi muuttua veemäiseksi ja tehdä tuhoja tai kiusaa sinulle ero tilanteessa???

Itse en menisi siihen luottamaan. Kyllä se veemäinen henkilö voi olla esim. oma puoliso tai muu läheinen, kun kokee tulleensa loukatuksi oikein kunnolla.

Minusta on aina ollut outoa, että puolison tullessa elämään pitäisi oma identiteettikin hävittää kokonaan. Että kaikki oma on sen jälkeen jotain mystistä "salailua" ja jos ei tehdä gynekologisesta sisätutkimuksesta persreiän kaivamiseen heti ensimmäisellä viikolla, jaeta kaikkea infoa 20 vuoden ajalta ja anneta pankkitiliin vapaata pääsyä, niin johan on epäluottamusta ilmassa. Salasanat pitää jakaa ja siis mitään omaa, yksityistä identiteettiä ei ole enää, ei mitään, minne toinen ei pääsisi, missä täytyisi koko ajan ottaa toinen huomioon, minne toinen voisi kirjoittaa tai vaikuttaa,tai mitäään, ja kaikki on vaan luottamuksen osoitusta... Ois aivan hirveää painajaista!

En todellakaan anna yhdellekään ihmiselle koko elämääni käyttöön ja haluan pitää omat postini ja myös sähköpostini. En todellakaan antaisi omia pankkitunnuksiani enkä missään tapauksessa ala jakamaan esimerkiksi ystävieni salaisuuksia ja intiimielämää: enkä kysy hänen parhaan ystävänsä kirjoituksia tai uskoutumisia. Kaikkea ei tarvitse jakaa. Semmoisen kanssa ei voi edes olla ystävä, koska ei ole mitään luottamusta: jos kerrot hänelle, kerrot hänen puolisolleen.

Jos se on epäluottamusta, niin mitä sitten, en minä halua että joku tunkeutuu koko ajan kaikkeen mitä teen, on kaikkialla, koko ajan, joka paikassa. Ei jumankaude, mitään omaa rauhaa et saisi, joka asia on levällään ja "avoimena". Luotan ja rakastan sitä toista, mutta myös itseäni. Haluan toki elämän sen toisen kanssa, kerron kaiken oleellisen ja tärkeän: hän saa toki tietää mikä on saldoni, mutta ei hallita sitä. Minä olen uskollinen, mutta haluan joskus olla yksinkin, ja vaikka parisuhde on tärkeä, minä haluan pitää luottamuksen myös ystäviini, sillä hekin ovat tärkeitä. Toivon, että hänelläkin on ystäviä, eikä hänen tarvitse kertoa heistä ihan kaikkea. Tottakai kerron, jos on jotain meitä koskevaa vakavaa asiaa, mutta ei minun tarvitse jakaa kaikkia ajatuksia, pohdintoja tai jokaista ohimenevää heilahdusta.

Luottamusta enemmän olisi se, että luottaisi, vaikkei olisi pääsyä mihinkään, eikä edes kaipaisi sitä, koska luottaisi. Tuo on epäluottamusta: ei kai sitä mitään pengo, kun tietää että toinen on varuillaan koko ajan, eli siis kun kaikki on pengottavissa, niin tavallaan kaikki on hallinnassa.

Facebookissa nyt tietenkään kenenkään kannata mitään kovin yksityistä kirjoittaa, sen kun tietää, että se päätyy ennemmin tai myöhemmin levitykseen. Facebook on todella epäluotettava paikka ja vaan höntti pitää sitä minään salaisuuksien säilytyspaikkana. Mutta mitä tulee eroon ja ihmisen veemäisyyteen: moni on yllättynyt. Alaston kuvista, kotivideoista, salaisuuksien jakamisesta, toisen kostosta. On yllättynyt totaalisesti miten kiltti ihminen ei olekaan kiltti, vaan katkera, kostaja ja paskapää yht'äkkiä. Uhkailee ja kiristää, ja kas kun onkin kaikki salasanat käytössä: ilman mitään ennakkovaroitusta tai muuta. On täysin naivia kuvitella että tuntee ihmisen erotilanteessa, ellei ole koskaan hänestä eronnut.

Sitä juuri on LUOTTAMUS, ettei ole tarvetta eikä halujakaan tietää toisen salasanoja. Eikä räplätä toisen puhelinta, kuunnella salaa oventakana toisen puheluita... ym

Morsmaikku 2012 kirjoitti:

Jos olisit kaikki viestini lukenut tuolta alempaakin, niin olisit huomannut, että en kannata tuollaista "anna mulle sun salasanat tai tulee ero" -meininkiä. En ole kertaakaan sanonut, että pitäisi oikein paperille toiselle kirjoittaa kaikki omat salasanat yleiseen tietoon.

Vaan kyse on siitä, että salasanat nyt vain on molemmilla tallennettuna samalle koneelle, koska luotamme toisiimme, eikä meidän tarvi kytätä toistemme tekemisiä ja sanomisia. Ei ole tarvetta. Meillä se ei haittaa mitään eikä vaikuta mihinkään vaikka tiedettäiskin toistemme salasanat. Jännää kun tästä näin iso haloo nousee!

Ja ei, en kirjoittele kavereiden kanssa facebookissa mitään niin yksityistä, että niitä juttuja ei mieheni saisi nähdä. Ja HUOM: ei häntä edes kiinnostaisikaan! Samoin kun minuakaan ei kiinnosta, jos hän on jonkun kanssa jotain jutellut. En minä hänen keskustelujaan myöskään käy kyttäämässä! :D Ei ole tarvetta siihen.

Ymmärrän kyllä miten naivilta kuulostaa, mutta mieheni nyt vain sattuu olemaan sitten yhtä naivi ja samaa mieltä näistä jutuista kanssani, että meillä ei ole näistä asioista ongelmaa! :)

Ja vaikka homma joskus vuosien mittaan päättyisikin eroon, ei meistä kumpikaan ole niin veemäinen ihminen, että alkaisi toisen tunnuksia väärinkäyttää. Sellainen ihminen ei ole henkisesti terve, eikä sellaisen kanssa kannata kenenkään mennä naimisiin alunperinkään!

Lue lisää

Jokaisella olkoon omat salasanat.toisella ei ole mitään oikeuksia vaatia niitä.,jokainen pitäköön omat salasanansa.

luottonen kirjoitti:

Sitä juuri on LUOTTAMUS, ettei ole tarvetta eikä halujakaan tietää toisen salasanoja. Eikä räplätä toisen puhelinta, kuunnella salaa oventakana toisen puheluita... ym

Tosi oikeassa olet.juuri noin.

vähän ihmettelen kirjoitti:

"Tämä on juuri sitä luottamusta. Mun puolesta kultani saa käydä lukemassa vaikka joka ikisen viestin mitä olen naamakirjaan tai sähköpostiin naputellut, ei siellä mitään salaisuuksia ole."

Oman elämäsi lisäksi haluat vissiin jakaa kaveriesikin elämän? Vai ettekö ikinä kavereidenne kanssa kirjoittele mitään henkilökohtaista?

Sinänsä touhunne kuulostaa ihan terveeltä ja luottavaiselta, että vaikka periaatteessa pääsisitte kyttäämään toistenne maileja ym, niin ette sitä tee. Mutta muuten on kyllä pakko sanoa että olen samaa mieltä yhden aikaisemman kirjoittajan kanssa siitä, että vaikutat vähän naivilta. Ihmiset todella voivat aina muuttua, kuka tahansa, eikä täydellinen symbioosi ole välttämättä kenenkään etu pidemmän päälle.

Nyt kun mietin, niin kyllä minullakin olisi ollut pääsy miehen facebook-sivulle kun hänen tunnuksensa olivat koneellani tallennettuina. Ei kyllä käynyt edes mielessä, että sinne kirjautuisin. Ja jos nyt vaikka olisi tilanne, että pitäisi päästä verkkopankkiin mutta en itse olisi koneella, niin voisin ihan hyvin pyytää miestä tekemään sen.

Siinä mielessä luottamus on kunnossa täälläkin, mutta en MISSÄÄN NIMESSÄ kannata sellaista asennetta, että "se on luottamusta jos voi jakaa salasanat toistensa kanssa". En etenkään, jos toinen VAATII saada toisen salasanat ja väittää sen olevan ihan normaalia. Se on eri asia, jos ne salasanat nyt vaan sattuvat olemaan koneelle tallennettuina mutta kummallakaan ei tule edes mieleen kirjautua toisen tunnuksilla hänen henkilökohtaisiin viesteihinsä. Se ei todellakaan ole normaalia vaatia toisen salasanoja itselleen. Henkilö, joka vaatii tietää toisen salasanat on erittäin suurella todennäköisyydellä sellainen kyttääjä, joka nimenomaan kokee oikeudekseen lukea toisen mailit ja muut yksityiset asiat. Erittäin todennäköisesti myös mustasukkainen, vaarallisen omistushaluinen ja vainoharhainen.

Voi olla jonkinlainen luottamuksen osoitus, että VOI jakaa salasanansa toisen kanssa, mutta todella paljon suurempi luottamuksen osoitus on se, että ei tarvitse jakaa niitä. Meilläkin kyllä tosiaan on jotkut salasanat "tiedossa" ts tallennettua koneille, mutta ei niitä ole varta vasten kumpikaan pyytänyt, että "annatkos mulle salasanasi kun se on luottamuksen osoitus". Et kai itsekään sellaista kannata? Sain vähän sellaisen kuvan, että kannatat sellaista tietoista salasanojen jakamista, mikä kyllä ihmetyttää tosi paljon.

Lue lisää

Eivät ihan kaikki ole sentään vielä niin kieroja, kuin luullaan ja luulotellaan täälläkin. Tietty on piittaamattomia ja ajattelemattomia ihmisiä, mutta pitää valita ja "kasvattaa" seurapiirinsä siten, että luottamus on itsestäänselvyys. Facebookissa tuskin kannattaa jakaa yksityisasioita senhän tajuaa jokainen jo peppureiälläänkin.

Yleensä kannattaa lähteä siitä, että pysyy itse luotettavana eikä koko ajan maalaa muista ihmisistä piruja seinille.

"Siitä puhe mistä puute", eli saattaa olla, että joku jatkuvia epäluottamuslauseita lietsova kukkahatutyttöalokas onkin itse uteliaisuudessaan erittäin altis lankeamaan toisten tietoja ja postiliikennettä seuraamaan. Tee siis heti parannus, jos tunsit piikin sydämessäsi.

P.S. Järjenkäyttöä ja aitoa anteeksiantoa peliin, joka pitää pois kostonkierteestä. Yksinkertaista, mutta totta.

Salainen +0879875ruy kirjoitti:

Minusta on aina ollut outoa, että puolison tullessa elämään pitäisi oma identiteettikin hävittää kokonaan. Että kaikki oma on sen jälkeen jotain mystistä "salailua" ja jos ei tehdä gynekologisesta sisätutkimuksesta persreiän kaivamiseen heti ensimmäisellä viikolla, jaeta kaikkea infoa 20 vuoden ajalta ja anneta pankkitiliin vapaata pääsyä, niin johan on epäluottamusta ilmassa. Salasanat pitää jakaa ja siis mitään omaa, yksityistä identiteettiä ei ole enää, ei mitään, minne toinen ei pääsisi, missä täytyisi koko ajan ottaa toinen huomioon, minne toinen voisi kirjoittaa tai vaikuttaa,tai mitäään, ja kaikki on vaan luottamuksen osoitusta... Ois aivan hirveää painajaista!

En todellakaan anna yhdellekään ihmiselle koko elämääni käyttöön ja haluan pitää omat postini ja myös sähköpostini. En todellakaan antaisi omia pankkitunnuksiani enkä missään tapauksessa ala jakamaan esimerkiksi ystävieni salaisuuksia ja intiimielämää: enkä kysy hänen parhaan ystävänsä kirjoituksia tai uskoutumisia. Kaikkea ei tarvitse jakaa. Semmoisen kanssa ei voi edes olla ystävä, koska ei ole mitään luottamusta: jos kerrot hänelle, kerrot hänen puolisolleen.

Jos se on epäluottamusta, niin mitä sitten, en minä halua että joku tunkeutuu koko ajan kaikkeen mitä teen, on kaikkialla, koko ajan, joka paikassa. Ei jumankaude, mitään omaa rauhaa et saisi, joka asia on levällään ja "avoimena". Luotan ja rakastan sitä toista, mutta myös itseäni. Haluan toki elämän sen toisen kanssa, kerron kaiken oleellisen ja tärkeän: hän saa toki tietää mikä on saldoni, mutta ei hallita sitä. Minä olen uskollinen, mutta haluan joskus olla yksinkin, ja vaikka parisuhde on tärkeä, minä haluan pitää luottamuksen myös ystäviini, sillä hekin ovat tärkeitä. Toivon, että hänelläkin on ystäviä, eikä hänen tarvitse kertoa heistä ihan kaikkea. Tottakai kerron, jos on jotain meitä koskevaa vakavaa asiaa, mutta ei minun tarvitse jakaa kaikkia ajatuksia, pohdintoja tai jokaista ohimenevää heilahdusta.

Luottamusta enemmän olisi se, että luottaisi, vaikkei olisi pääsyä mihinkään, eikä edes kaipaisi sitä, koska luottaisi. Tuo on epäluottamusta: ei kai sitä mitään pengo, kun tietää että toinen on varuillaan koko ajan, eli siis kun kaikki on pengottavissa, niin tavallaan kaikki on hallinnassa.

Facebookissa nyt tietenkään kenenkään kannata mitään kovin yksityistä kirjoittaa, sen kun tietää, että se päätyy ennemmin tai myöhemmin levitykseen. Facebook on todella epäluotettava paikka ja vaan höntti pitää sitä minään salaisuuksien säilytyspaikkana. Mutta mitä tulee eroon ja ihmisen veemäisyyteen: moni on yllättynyt. Alaston kuvista, kotivideoista, salaisuuksien jakamisesta, toisen kostosta. On yllättynyt totaalisesti miten kiltti ihminen ei olekaan kiltti, vaan katkera, kostaja ja paskapää yht'äkkiä. Uhkailee ja kiristää, ja kas kun onkin kaikki salasanat käytössä: ilman mitään ennakkovaroitusta tai muuta. On täysin naivia kuvitella että tuntee ihmisen erotilanteessa, ellei ole koskaan hänestä eronnut.

Lue lisää

Niinpä. Nykyäänhän kaikilla on ero-optio jo aina itsestäänselvyytenä takataskussa. Eli tietynlainen epäluottamus on melko voimakkaasti sisäänkirjoitettu ihmisten sydämiin näinä päivinä. Siksi onkin virkistävää, jos edes jotkut eivät pidä "suunnitelmaa B" aina niin kovin esillä mielessään, vaan nauttivat puolisonsa kanssa luottamuksellisista suhteistaan.

Minä en ainakaan koskaan, ikinä, milloinkaan seurustelisi sellaisen ihmisen kanssa, joka suutuspäissään menisi minun nimissäni kirjoittelemaan juttuja. Tai joka suutuspäissään kävisi tyhjentämässä pankkitilini. En sitten tiedä minkälaisten ihmisten kanssa te muut yritätte parisuhdetta muodostaa??

Ja lisään vielä, että omalla kohdallani kyse on tosiaan jo nyt avioliiton kaltaisesta pysyvästä parisuhteesta, eli nuoruuden seurustelut ovat kieltämättä vähän eri juttu.

No, kukin tyylillään! :) Eikö todellakaan ole muita, jotka parisuhteessa toimisivat meidän lailla? Olen aina ajatellut esimerkiksi rahasta niin, että naimissa ollessa ollaan tosissaan yhdessä, on yhteinen koti, yhteinen talonlaina, yhteinen auto, yhteinen kesämökki, yhteiset lapset ja yhteiset lemmikit, ja näin ollen myös yhteiset rahat. Ei ole väliä kenen rahoista talon laina maksetaan, ja kenen rahoista ruoka ostetaan. Helpompaa kun on yhteinen tili. Omat vanhempani tekivät näin. Eipä tarvi koskaan miettiä että "kumman tililtä maksetaan tämä lasku, kumman tilillä on rahaa".

En minäkään epäluotettavalle satunnaiselle seurustelukumppanille paljastaisi salasanojani. Eihän ne nuoruuden seurustelut ole nähneetkään siinä mun koneen ruudulla muuta kuin nimimerkin, ja salasanan kohdalla että ****** tai vastaava merkkijono!

Ja lisättäköön vielä, että ei mieheni tai minä kumpikaan ole koskaan pyytänyt toisen salasanoja minnekään, ne ovat vaan arjen helpottamiseksi tallennettuna koneelle, jota yhdessä käytämme. En minäkään tosin hänen sähköpostiensa salasanoja ulkoa muista, enkä haluakaan muistaa, mutta ne ovat tallennettuna koneellemme, joten JOS tarvitsee, niin pääseen hänenkin postejaan/facebookkiaan/jne katsomaan.

Joskus saattaa käydä niin, että minä esim. huikkaan miehelle, kun hän on koneella ja minä laitan pyykkejä, ja näen hänen pelaavan vaikka lottoa Veikkauksen sivuilla, että "kirjaudu seuraavaks mun tunnuksilla kans ja käväise pelaamassa mullekin pari riviä". Tai hän saattaa vaikka huikata mulle, kun on äitinsä kanssa puhelimessa, että "käypä vilkaisemassa sieltä mun facebook-sivulta, että mitä se velipoika sanoikaan huomisesta?"

Ei muuta kun leppoisaa joulua kaikille, älkää stressatko! :)

Morsmaikku 2012 kirjoitti:

Minä en ainakaan koskaan, ikinä, milloinkaan seurustelisi sellaisen ihmisen kanssa, joka suutuspäissään menisi minun nimissäni kirjoittelemaan juttuja. Tai joka suutuspäissään kävisi tyhjentämässä pankkitilini. En sitten tiedä minkälaisten ihmisten kanssa te muut yritätte parisuhdetta muodostaa??

Ja lisään vielä, että omalla kohdallani kyse on tosiaan jo nyt avioliiton kaltaisesta pysyvästä parisuhteesta, eli nuoruuden seurustelut ovat kieltämättä vähän eri juttu.

No, kukin tyylillään! :) Eikö todellakaan ole muita, jotka parisuhteessa toimisivat meidän lailla? Olen aina ajatellut esimerkiksi rahasta niin, että naimissa ollessa ollaan tosissaan yhdessä, on yhteinen koti, yhteinen talonlaina, yhteinen auto, yhteinen kesämökki, yhteiset lapset ja yhteiset lemmikit, ja näin ollen myös yhteiset rahat. Ei ole väliä kenen rahoista talon laina maksetaan, ja kenen rahoista ruoka ostetaan. Helpompaa kun on yhteinen tili. Omat vanhempani tekivät näin. Eipä tarvi koskaan miettiä että "kumman tililtä maksetaan tämä lasku, kumman tilillä on rahaa".

En minäkään epäluotettavalle satunnaiselle seurustelukumppanille paljastaisi salasanojani. Eihän ne nuoruuden seurustelut ole nähneetkään siinä mun koneen ruudulla muuta kuin nimimerkin, ja salasanan kohdalla että ****** tai vastaava merkkijono!

Ja lisättäköön vielä, että ei mieheni tai minä kumpikaan ole koskaan pyytänyt toisen salasanoja minnekään, ne ovat vaan arjen helpottamiseksi tallennettuna koneelle, jota yhdessä käytämme. En minäkään tosin hänen sähköpostiensa salasanoja ulkoa muista, enkä haluakaan muistaa, mutta ne ovat tallennettuna koneellemme, joten JOS tarvitsee, niin pääseen hänenkin postejaan/facebookkiaan/jne katsomaan.

Joskus saattaa käydä niin, että minä esim. huikkaan miehelle, kun hän on koneella ja minä laitan pyykkejä, ja näen hänen pelaavan vaikka lottoa Veikkauksen sivuilla, että "kirjaudu seuraavaks mun tunnuksilla kans ja käväise pelaamassa mullekin pari riviä". Tai hän saattaa vaikka huikata mulle, kun on äitinsä kanssa puhelimessa, että "käypä vilkaisemassa sieltä mun facebook-sivulta, että mitä se velipoika sanoikaan huomisesta?"

Ei muuta kun leppoisaa joulua kaikille, älkää stressatko! :)

Lue lisää

"Minä en ainakaan koskaan, ikinä, milloinkaan seurustelisi sellaisen ihmisen kanssa, joka suutuspäissään menisi minun nimissäni kirjoittelemaan juttuja"

Ihmiset saattavat vuosien varrella muuttua paljonkin. Vaikka miehesi ei nyt suutuspäissään kirjoittelisi sinun nimissäsi "juttuja" niin se ei tarkoita, etteikö hän siihen "koskaan, ikinä, milloinkaan" kykenisi. Onko sinut kasvatettu pumpulissa? Ihmissuhteissa tapahtuu joskus ikäviä asioita, jotka muuttavat ihmistä. Ihminen osaa myös valehdella tai teeskennellä olevansa joku muu kuin oikeasti on. On todella lyhytnäköistä ajatella että "ei minun mieheni koskaan ikinä milloinkaan..." Mistä sinä tiedät mitä tulevaisudessa tapahtuu?

Saan sinusta kirjoituksiesi perusteella aika naiivin kuvan. Veikkaan että olet vielä melko nuori; en oikein jaksa uskoa että olet kovin monia vakavia vastoinkäymisiä tai ihmissuhdekriisejä kokenut. Noh, elämä opettaa...

Morsmaikku 2012 kirjoitti:

Minä en ainakaan koskaan, ikinä, milloinkaan seurustelisi sellaisen ihmisen kanssa, joka suutuspäissään menisi minun nimissäni kirjoittelemaan juttuja. Tai joka suutuspäissään kävisi tyhjentämässä pankkitilini. En sitten tiedä minkälaisten ihmisten kanssa te muut yritätte parisuhdetta muodostaa??

Ja lisään vielä, että omalla kohdallani kyse on tosiaan jo nyt avioliiton kaltaisesta pysyvästä parisuhteesta, eli nuoruuden seurustelut ovat kieltämättä vähän eri juttu.

No, kukin tyylillään! :) Eikö todellakaan ole muita, jotka parisuhteessa toimisivat meidän lailla? Olen aina ajatellut esimerkiksi rahasta niin, että naimissa ollessa ollaan tosissaan yhdessä, on yhteinen koti, yhteinen talonlaina, yhteinen auto, yhteinen kesämökki, yhteiset lapset ja yhteiset lemmikit, ja näin ollen myös yhteiset rahat. Ei ole väliä kenen rahoista talon laina maksetaan, ja kenen rahoista ruoka ostetaan. Helpompaa kun on yhteinen tili. Omat vanhempani tekivät näin. Eipä tarvi koskaan miettiä että "kumman tililtä maksetaan tämä lasku, kumman tilillä on rahaa".

En minäkään epäluotettavalle satunnaiselle seurustelukumppanille paljastaisi salasanojani. Eihän ne nuoruuden seurustelut ole nähneetkään siinä mun koneen ruudulla muuta kuin nimimerkin, ja salasanan kohdalla että ****** tai vastaava merkkijono!

Ja lisättäköön vielä, että ei mieheni tai minä kumpikaan ole koskaan pyytänyt toisen salasanoja minnekään, ne ovat vaan arjen helpottamiseksi tallennettuna koneelle, jota yhdessä käytämme. En minäkään tosin hänen sähköpostiensa salasanoja ulkoa muista, enkä haluakaan muistaa, mutta ne ovat tallennettuna koneellemme, joten JOS tarvitsee, niin pääseen hänenkin postejaan/facebookkiaan/jne katsomaan.

Joskus saattaa käydä niin, että minä esim. huikkaan miehelle, kun hän on koneella ja minä laitan pyykkejä, ja näen hänen pelaavan vaikka lottoa Veikkauksen sivuilla, että "kirjaudu seuraavaks mun tunnuksilla kans ja käväise pelaamassa mullekin pari riviä". Tai hän saattaa vaikka huikata mulle, kun on äitinsä kanssa puhelimessa, että "käypä vilkaisemassa sieltä mun facebook-sivulta, että mitä se velipoika sanoikaan huomisesta?"

Ei muuta kun leppoisaa joulua kaikille, älkää stressatko! :)

Lue lisää

"Tai hän saattaa vaikka huikata mulle, kun on äitinsä kanssa puhelimessa, että "käypä vilkaisemassa sieltä mun facebook-sivulta, että mitä se velipoika sanoikaan huomisesta?"

Mutta mitä jos sinne facebookiin on avautunut joku hänen kaverinsa jostain sellaisesta asiasta, joka on tarkoitettu vain hänen tietoonsa? Vai oletteko sellainen symbioosipariskunta, jotka kertovat kavereidensakin yksityisasiat toisilleen?

No, ehkä just sinne faceen ei kannata mitään kovin yksityistä kirjoitellakaan, mutta se on sitten asia erikseen :D

vähän ihmettelen kirjoitti:

"Tai hän saattaa vaikka huikata mulle, kun on äitinsä kanssa puhelimessa, että "käypä vilkaisemassa sieltä mun facebook-sivulta, että mitä se velipoika sanoikaan huomisesta?"

Mutta mitä jos sinne facebookiin on avautunut joku hänen kaverinsa jostain sellaisesta asiasta, joka on tarkoitettu vain hänen tietoonsa? Vai oletteko sellainen symbioosipariskunta, jotka kertovat kavereidensakin yksityisasiat toisilleen?

No, ehkä just sinne faceen ei kannata mitään kovin yksityistä kirjoitellakaan, mutta se on sitten asia erikseen :D

Lue lisää

No tuo facebook juttu oli vain esimerkki, mutta jokatapauksessa pointti on tässä juurikin se, että jos kirjaudun hänen nimimerkillään sinne facebookkiin hänen pyynnöstään, niin käväisen katsomassa sieltä sen hänen pyytämänsä asian, enkä muuta. Ei ole tarvetta katsoa muuta. Ei kiinnosta katsoa muuta. Ei siellä ole mitään minulta salattavaa, eikä tulisi mieleenikään samalla käydä kyttäämässä, että mitä hänen kaverinsa ovat hänelle esim. yksityisviesteissä laittaneet, koska siellä todellakin voi olla asioita, joita ei ole minulle tarkoitettu.

Ja joo, olen samaa mieltä, että ei sinne faceen kannata edes kovin henkilökohtaisia kirjoitella, kun näitä tietovuoto-ongelmia on facessa jatkuvasti! :D

Hyvin sanottu tuo viimeinen lauseesi! Kiteytit sen, mitä yritin selittää pitkillä sepustuksillani, vaikka oletkin kai kuitenkin asiasta hieman eri mieltä kuin minä! :)

Eli vaikka meilläkin on "vapaa pääsy" toisen viesteihin, ei kumpikaan niitä toisen omia käy lukemassa, koska meidän ei TARVITSE. Jos jotain oleellista on joku sanonut, niin olemme sen kuitenkin jo toisillemme kertoneet! :)

Jännä täältä huomata, että ilmeisesti meidän parisuhteemme on sitten harvinaista laatua, en ole tajunnut että kovin harvat ilmeisesti elävät näin avoimesti.

Morsmaikku 2012 kirjoitti:

Hyvin sanottu tuo viimeinen lauseesi! Kiteytit sen, mitä yritin selittää pitkillä sepustuksillani, vaikka oletkin kai kuitenkin asiasta hieman eri mieltä kuin minä! :)

Eli vaikka meilläkin on "vapaa pääsy" toisen viesteihin, ei kumpikaan niitä toisen omia käy lukemassa, koska meidän ei TARVITSE. Jos jotain oleellista on joku sanonut, niin olemme sen kuitenkin jo toisillemme kertoneet! :)

Jännä täältä huomata, että ilmeisesti meidän parisuhteemme on sitten harvinaista laatua, en ole tajunnut että kovin harvat ilmeisesti elävät näin avoimesti.

Lue lisää

Riippuu ihan persoonista kenelle tuollainen elämä sopii. Aika lailla suurin osa ihmisistä on suhteellisen mustasukkaisia kumppanistaan ja tällöin avoimet ovet heidän henkilökohtaisiin keskusteluihin vain ruokkii sitä mustasukkaisuutta, puhumatta siitä, että jos kumppani lukee jonkun tekstin sieltä jonka kokee loukkaavaksi, niin siitähän seuraa vielä lisää tarkkailua ja kitkaa välille.

Itse en haluaisi tuollaista avonaista suhdetta. Mielestäni se on ahdistava, kun ei ole mitään omaa, mutta teille se selvästi sopii ja hyvähän se on.

3245613321 kirjoitti:

Riippuu ihan persoonista kenelle tuollainen elämä sopii. Aika lailla suurin osa ihmisistä on suhteellisen mustasukkaisia kumppanistaan ja tällöin avoimet ovet heidän henkilökohtaisiin keskusteluihin vain ruokkii sitä mustasukkaisuutta, puhumatta siitä, että jos kumppani lukee jonkun tekstin sieltä jonka kokee loukkaavaksi, niin siitähän seuraa vielä lisää tarkkailua ja kitkaa välille.

Itse en haluaisi tuollaista avonaista suhdetta. Mielestäni se on ahdistava, kun ei ole mitään omaa, mutta teille se selvästi sopii ja hyvähän se on.

Lue lisää

Vastaan vielä sulle tähän.

Olet varmasti oikeassa siitä, että tietynlaisella ihmistyypillä avoimuus ruokkii mustasukkaisuutta. Onneksi emme kumpikaan ole mustasukkaista tyyppiä, enkä voisi koskaan seurustella semmoisen miehen kanssa, joka kyttäisi tekemisiäni ja puhumisiani.

Enkä minä koe tilannetta lainkaan siten, ettei meillä olisi mitään omaa! :) Onhan meillä kuitenkin omia harrastuksia, ja omia kavereitakin, tosin suurin osa niistäkin on jo yhteisiä.

Täytyykin varmaan kotiin päästyäni näyttää tätä keskustelua miehellekin, ja ihmetellä sitten yhdessä että onpas meillä avoin suhde! :D

Jokaisen koneella on tietysti oma salasanalla suojattu käyttäjätunnus. Jos kone on yhteinen, jokaisella on oma tunnuksensa. Jos tämä on unohtunut, on teillä tietoturva pahasti rempallaan.

Vaikka salasanat olisivatkin selaimen muistissa, vaatii koneelle kirjautuminen salasanan. Sitä, kuten muitakaan salasanoja EI KERROTA MUILLE.

naksujamppa kirjoitti:

Jokaisen koneella on tietysti oma salasanalla suojattu käyttäjätunnus. Jos kone on yhteinen, jokaisella on oma tunnuksensa. Jos tämä on unohtunut, on teillä tietoturva pahasti rempallaan.

Vaikka salasanat olisivatkin selaimen muistissa, vaatii koneelle kirjautuminen salasanan. Sitä, kuten muitakaan salasanoja EI KERROTA MUILLE.

Lue lisää

Tiedoksi sinullekin, että samalla koneella joku on hallitseva ja pienellä järjenkäytöllä ainakin tämä hallitsija pääsee näkemään koko koneen salasanoineen....Surprii-ise!

Jatkan veilä tuohon "kuprun" selvittäminen ei aina ole helpoa ja voi viedä aikaa.

Esim. Pankkitilin tyhjentämisen jälkeen täytyy sinun tehdä rikosilmoitus poliisille. Sen tutkiminen kestää oman aikansa. Tässä vaiheessa täytyy vaatia tekijälle rangaistusta.

Syyttäjä tekee sitten mahdollisesti syytteharkinnan ja nostaa syytteen. Oikeus mahdollisesti tuomitsee korvaamaan kyseisen summan takaisin. Mahdollisesti kyseinen henkilö korvaa vasta sitten vahingon, kun saat lainvoimaisen tuomion. Syytetty voi valittaa päätöksestä hovioikeuteen.

Tuomion jälkeen saatat joutua viemään oikeuden päätöksen ulosottoviranomaiselle, joka perii rahan ulosoton kautta. Ulosotostakaan ei aina saa, jos todetaan varattomaksi. Tässä menee helposti yli vuosi.

Kokemusta on.

Itseltäni varastetiin aikoinaan pankkikortti ja tili tyhjennettin. OIkeuden jälkeen joudun todellakin viemään päätöksen ulosottoon, ennen kuin sain rahat takaisin.

Kuulosta oikein naivin innostuneelta, lähes pelottavalta.

Myös morsian 2012 kirjoitti:

Jatkan veilä tuohon "kuprun" selvittäminen ei aina ole helpoa ja voi viedä aikaa.

Esim. Pankkitilin tyhjentämisen jälkeen täytyy sinun tehdä rikosilmoitus poliisille. Sen tutkiminen kestää oman aikansa. Tässä vaiheessa täytyy vaatia tekijälle rangaistusta.

Syyttäjä tekee sitten mahdollisesti syytteharkinnan ja nostaa syytteen. Oikeus mahdollisesti tuomitsee korvaamaan kyseisen summan takaisin. Mahdollisesti kyseinen henkilö korvaa vasta sitten vahingon, kun saat lainvoimaisen tuomion. Syytetty voi valittaa päätöksestä hovioikeuteen.

Tuomion jälkeen saatat joutua viemään oikeuden päätöksen ulosottoviranomaiselle, joka perii rahan ulosoton kautta. Ulosotostakaan ei aina saa, jos todetaan varattomaksi. Tässä menee helposti yli vuosi.

Kokemusta on.

Itseltäni varastetiin aikoinaan pankkikortti ja tili tyhjennettin. OIkeuden jälkeen joudun todellakin viemään päätöksen ulosottoon, ennen kuin sain rahat takaisin.

Lue lisää

Olet todella innoissasi. Saa nähdä tuleeko sieltä vielä kolmaskin posti. Eise mitään. -kyllä me luemme ja opimme blookkauksestasi.

Joo tätä minäkin hain. Luottamus ei ole sitä, että jaetaan joka ikinen asia toisen kanssa vaan sitä, että voidaan myös pitää joitakin asioita omana tietona ja silti luottaa.

Itse olin lapsi/nuori sellaiseen aikaan, kun ei ollut vielä kännykät ajankohtaisia, netistä puhumattakaan. Hyvän ystävän kanssa sitten kirjoiteltiin kirjeitä. Siinä olikin kikkailemista, kun ystävän perhe oli sairaalloisen kyttäävää porukkaa ja yritti aina lukea kaikki henkilökohtaiset kirjeemme. Ystävälläni ei ole kai koskaan ollut normaalia yksityisyyttä, ei ehkä nykyäänkään kun on ylläri löytänyt miehekseen mustasukkaisen tyypin.

FF kirjoittaa täysin asiaa. Minä haluan myös että sähköpostini ovat vain sen henkilön luettavissa, kelle ne olen tarkoittanut ja FB-kavereista lemppaisin myös oitis pois ne, jotka ovat salasanojaan jaelleet muille.

Siitähän luottamuksesta ei ole juuri kysymys. Pysy kärryillä.

Crazy cat lady kirjoitti:

FF kirjoittaa täysin asiaa. Minä haluan myös että sähköpostini ovat vain sen henkilön luettavissa, kelle ne olen tarkoittanut ja FB-kavereista lemppaisin myös oitis pois ne, jotka ovat salasanojaan jaelleet muille.

Lue lisää

Sinäkö pysyt itse niin kovin salaisena ollessasi FB:ssa?

Tiesitkö, että koko ajan joku lukee kaikki sähköpostisi aivan yhtä helposti kuin sinä itsekin. T-kone on ihmisten keksimä, ja salasana ei höynäytä kuin kaltaisiasi höpsöjä. Jos haluat yksityisyytesi säilyvän, niin poistu kaikkein ekaksi FaceBookista iäksi, jos edes pääset sieltä enää pois. Lopeta myös sähköpostin käyttö. Äläkä puhu puhelimessa koskaan muuta kuin korkeintaan tyhjänpäiväisyyksiä, jonka kyllä tyttösenä varmaan osaat.

Itsesi rohkaisuksi seuraa vaikka uutisia vähän tiiviimmin, niin huomaat, miten helposti vähän väliä "tietoja vuotaa".

Äläkä lörpöttele ja lietso täällä tyhjänpäiväisyyksiä tytöystävälleni, joka aidosti minua rakastaa. Tietysti minä rakastan häntäkin raamatullisesti ja suuresti, niin että henkeni hänen edestään antaisin. Ja meillä on yhteiset ystävät, joihin voimme luottaa siinä määrin kuin tarvii. Sellaista on ystävyys ja avunanto. Vuorovaikutteista, aidosti vuorovaikutteista.

Toinen työstää ja toinen pyyhkii. Eikö se juuri ole luottamuksellista ja vuorovaikutteista?

Heo lörpöt. Pannaan nyt peli poikki hetkeksi. Lähettäkää mulle sähköpostioosoitteenne, niin minä lähetän teille teidän salasananne.

Kuka uskaltaa, kuka tajuaa, kuinka höpsönä täällä hän tallustaa!!!

Tuo on sellainen periaatekysymys. Onko niin, että täytyy antaa toisen selata kirjesalaisuuden piiriin kuuluvia juttuja siksi, että ei ole mitään salattavaa, vai onko lähtökohtaisesti epäilyttävää jos joku ylipäänsä kokee tarvetta tietää toisen kirjesalaisuuden piiriin kuuluvat asiat. Minä olen jälkimmäisen kannalla.

Minusta se on vähän niinkin, että siinä antaa pirulle pikkusormen jos alkaa toisen viestejä selailla (vaikka sitten ihan luvalla). Siinä ehkä luo itselleen illuusion siitä, että kaikki on hallittavissa kun vain tietää toisen jokaisen liikkeen ja ajatuksen. Itse en ymmärrä sellaista. Jos ihminen tarvitsee sen oikeuden selata toisen viestit, niin jotain on lähtökohtaisesti vähän pielessä. Minun mielestäni pätevä perustelu ei ole "no mikset muka voisi näyttää viestejäsi, sulla täytyy olla jotain salattavaa", koska minun mielestäni yksityisyys kuuluu ihan ihmisen perusoikeuksiin. Parisuhteessakin ihmiset omistavat itse itsensä, eivät ole toisen omaisuutta. Lisäksi penkomalla toisen viestejä rikotaan erittäin helposti myös tämän "pengottavan" ystävien yksityisyyttä. Ystävillä pitäisi olla itsellään mahdollisuus valita, kenelle heidän asioistaan tieto menee. Käy kyllä helposti niin, että ihminen joka kertoo ja jakaa kumppaninsa kanssa kaiken, myös yksityiset viestinsä, menettää pikkuhiljaa kaverinsa kun eivät kaverit halua kertoa asioistaan symbioottiselle pariskunnalle vaan ihan ystävälleen.


www.ihmisoikeudet.net:

"Yksityis- ja perhe-elämän suoja


12. artikla
Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus"

"Oikeus perhe- ja yksityiselämään on laaja-alainen ihmisoikeus, joka käsittää muun muassa kirje- ja puhelinsalaisuuden, kunnian suojan, tietosuojan ja oikeuden seksuaaliseen identiteettiin.

Yksityis- ja perhe-elämän suoja on kansainvälisissä sopimuksissa määritelty lyhyesti. Sitä kuitenkin sovelletaan hyvin usein ja laaja-alaisesti. Oikeus suojaa ihmistä ja hänen kotiaan ja perhettään. Tietoa kenenkään yksityisasioista ei saa myöskään mielivaltaisesti levittää eteenpäin. Lapsilla on sama oikeus yksityiselämään kuin aikuisilla: vanhemmat eivät saa luvatta penkoa lastensa henkilökohtaisia tavaroita, kuten kirjeitä, puhelinta tai päiväkirjaa."

vähän ihmettelen kirjoitti:

Tuo on sellainen periaatekysymys. Onko niin, että täytyy antaa toisen selata kirjesalaisuuden piiriin kuuluvia juttuja siksi, että ei ole mitään salattavaa, vai onko lähtökohtaisesti epäilyttävää jos joku ylipäänsä kokee tarvetta tietää toisen kirjesalaisuuden piiriin kuuluvat asiat. Minä olen jälkimmäisen kannalla.

Minusta se on vähän niinkin, että siinä antaa pirulle pikkusormen jos alkaa toisen viestejä selailla (vaikka sitten ihan luvalla). Siinä ehkä luo itselleen illuusion siitä, että kaikki on hallittavissa kun vain tietää toisen jokaisen liikkeen ja ajatuksen. Itse en ymmärrä sellaista. Jos ihminen tarvitsee sen oikeuden selata toisen viestit, niin jotain on lähtökohtaisesti vähän pielessä. Minun mielestäni pätevä perustelu ei ole "no mikset muka voisi näyttää viestejäsi, sulla täytyy olla jotain salattavaa", koska minun mielestäni yksityisyys kuuluu ihan ihmisen perusoikeuksiin. Parisuhteessakin ihmiset omistavat itse itsensä, eivät ole toisen omaisuutta. Lisäksi penkomalla toisen viestejä rikotaan erittäin helposti myös tämän "pengottavan" ystävien yksityisyyttä. Ystävillä pitäisi olla itsellään mahdollisuus valita, kenelle heidän asioistaan tieto menee. Käy kyllä helposti niin, että ihminen joka kertoo ja jakaa kumppaninsa kanssa kaiken, myös yksityiset viestinsä, menettää pikkuhiljaa kaverinsa kun eivät kaverit halua kertoa asioistaan symbioottiselle pariskunnalle vaan ihan ystävälleen.


www.ihmisoikeudet.net:

"Yksityis- ja perhe-elämän suoja


12. artikla
Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus"

"Oikeus perhe- ja yksityiselämään on laaja-alainen ihmisoikeus, joka käsittää muun muassa kirje- ja puhelinsalaisuuden, kunnian suojan, tietosuojan ja oikeuden seksuaaliseen identiteettiin.

Yksityis- ja perhe-elämän suoja on kansainvälisissä sopimuksissa määritelty lyhyesti. Sitä kuitenkin sovelletaan hyvin usein ja laaja-alaisesti. Oikeus suojaa ihmistä ja hänen kotiaan ja perhettään. Tietoa kenenkään yksityisasioista ei saa myöskään mielivaltaisesti levittää eteenpäin. Lapsilla on sama oikeus yksityiselämään kuin aikuisilla: vanhemmat eivät saa luvatta penkoa lastensa henkilökohtaisia tavaroita, kuten kirjeitä, puhelinta tai päiväkirjaa."

Lue lisää

Onkohan muita tällaisia kummajaisia; yhteinen sähköpostiosoite ja yhteinen FC-tili...

wiksten kirjoitti:

Onkohan muita tällaisia kummajaisia; yhteinen sähköpostiosoite ja yhteinen FC-tili...

Kummajainen? Johtuukohan pitkästä, luottamuksellisesta suhteesta?

Meillä vaimoni kanssa on omat E-mail osoitteet, useampiakin mutta käytännössä kaikki kulkee minun yhden osoitteeni kautta.

Lista kaikista salasanoista on koneeni vieressä. 11 kpl.
Vaimon vapaasti käytettävissä.

Puhelimissamme on soiton siirto 20-sekunnin viiveellä.
Lisäksi, toisen puhelimen hälyttäessä vaikkapa suihkun tms. aikana, vastaa toinen "vieraaseen" puhelimeen.

Tekstiviestit luemme kehoituksesta.
Jne.

Sama koskee perheen taloutta. Molemmilla on luottokortit yhdelle yhteiselle käyttelytilille.
Vaimoa ei kiinnosta tulopuoli eikä minua pankkien tiliotteet eikä luottokortin suoraveloitukseen menneen laskun yhteenveto.

Mitäs kummaa tässä on?

wiksten kirjoitti:

Onkohan muita tällaisia kummajaisia; yhteinen sähköpostiosoite ja yhteinen FC-tili...

No huh, onko teillä omia sähköpostiosoitteita ollenkaan vai onko kaikki yhteistä? Onko teillä kummallakin tahollanne omia kavereita?

vähän ihmettelen kirjoitti:

No huh, onko teillä omia sähköpostiosoitteita ollenkaan vai onko kaikki yhteistä? Onko teillä kummallakin tahollanne omia kavereita?

Minulleko osoitettu?

Jos niin vastaan.

Mainitsin että kummalakin on kaksi omaa sähköpostiosoitetta.
Pääasiallinen käyttö tapahtuu minun toisella osoitteellani, kumman tahansa toimesta.

Vaimolla on laajahko työ- ja harrastuspohjainen tuttavapiiri joiden kanssa hän on yhteydessä, osaan fyysisesti yhteydessä 5krt/viikko, osaan viikoittain, osaan sattumanvaraisesti.
Lisäksi sähköinen seurustelu.

Itselläni suunnilleen vastaavasti.

Meillä on melkein kaikki yhteistä mutta yhteisiä tuttavia vähemmän kuin henkilökohtaisia.

Omista matkoista en viitsinyt mainita mitään.

Kumpikaan ei ole vaatinut mitään mutta käytäntö on jo aikanaan muotoutunut kuvaamani kaltaiseksi.

68 / 63 kirjoitti:

Kummajainen? Johtuukohan pitkästä, luottamuksellisesta suhteesta?

Meillä vaimoni kanssa on omat E-mail osoitteet, useampiakin mutta käytännössä kaikki kulkee minun yhden osoitteeni kautta.

Lista kaikista salasanoista on koneeni vieressä. 11 kpl.
Vaimon vapaasti käytettävissä.

Puhelimissamme on soiton siirto 20-sekunnin viiveellä.
Lisäksi, toisen puhelimen hälyttäessä vaikkapa suihkun tms. aikana, vastaa toinen "vieraaseen" puhelimeen.

Tekstiviestit luemme kehoituksesta.
Jne.

Sama koskee perheen taloutta. Molemmilla on luottokortit yhdelle yhteiselle käyttelytilille.
Vaimoa ei kiinnosta tulopuoli eikä minua pankkien tiliotteet eikä luottokortin suoraveloitukseen menneen laskun yhteenveto.

Mitäs kummaa tässä on?

Lue lisää

Suunnilleen tälläisenä minäkin meidän tulevaisuuden olen kuvitellut (vaikkakin meilläkin on omat sähköpoostit ja fc-tilit)! Kiva kuulla että toimii se muillakin kuin minun vanhemmillani! :)

vähän ihmettelen kirjoitti:

Tuo on sellainen periaatekysymys. Onko niin, että täytyy antaa toisen selata kirjesalaisuuden piiriin kuuluvia juttuja siksi, että ei ole mitään salattavaa, vai onko lähtökohtaisesti epäilyttävää jos joku ylipäänsä kokee tarvetta tietää toisen kirjesalaisuuden piiriin kuuluvat asiat. Minä olen jälkimmäisen kannalla.

Minusta se on vähän niinkin, että siinä antaa pirulle pikkusormen jos alkaa toisen viestejä selailla (vaikka sitten ihan luvalla). Siinä ehkä luo itselleen illuusion siitä, että kaikki on hallittavissa kun vain tietää toisen jokaisen liikkeen ja ajatuksen. Itse en ymmärrä sellaista. Jos ihminen tarvitsee sen oikeuden selata toisen viestit, niin jotain on lähtökohtaisesti vähän pielessä. Minun mielestäni pätevä perustelu ei ole "no mikset muka voisi näyttää viestejäsi, sulla täytyy olla jotain salattavaa", koska minun mielestäni yksityisyys kuuluu ihan ihmisen perusoikeuksiin. Parisuhteessakin ihmiset omistavat itse itsensä, eivät ole toisen omaisuutta. Lisäksi penkomalla toisen viestejä rikotaan erittäin helposti myös tämän "pengottavan" ystävien yksityisyyttä. Ystävillä pitäisi olla itsellään mahdollisuus valita, kenelle heidän asioistaan tieto menee. Käy kyllä helposti niin, että ihminen joka kertoo ja jakaa kumppaninsa kanssa kaiken, myös yksityiset viestinsä, menettää pikkuhiljaa kaverinsa kun eivät kaverit halua kertoa asioistaan symbioottiselle pariskunnalle vaan ihan ystävälleen.


www.ihmisoikeudet.net:

"Yksityis- ja perhe-elämän suoja


12. artikla
Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus"

"Oikeus perhe- ja yksityiselämään on laaja-alainen ihmisoikeus, joka käsittää muun muassa kirje- ja puhelinsalaisuuden, kunnian suojan, tietosuojan ja oikeuden seksuaaliseen identiteettiin.

Yksityis- ja perhe-elämän suoja on kansainvälisissä sopimuksissa määritelty lyhyesti. Sitä kuitenkin sovelletaan hyvin usein ja laaja-alaisesti. Oikeus suojaa ihmistä ja hänen kotiaan ja perhettään. Tietoa kenenkään yksityisasioista ei saa myöskään mielivaltaisesti levittää eteenpäin. Lapsilla on sama oikeus yksityiselämään kuin aikuisilla: vanhemmat eivät saa luvatta penkoa lastensa henkilökohtaisia tavaroita, kuten kirjeitä, puhelinta tai päiväkirjaa."

Lue lisää

"siinä antaa pirulle pikkusormen jos alkaa toisen viestejä selailla"

Jos kokisin kumppanini "piruksi", ni olisin todennäköisesti jo muutenkin väärässä suhteessa. ;)

Itselleni sopii parhaiten tällainen täysi avoimuus. Mutta kukin tyylillään...

TheOne kirjoitti:

"siinä antaa pirulle pikkusormen jos alkaa toisen viestejä selailla"

Jos kokisin kumppanini "piruksi", ni olisin todennäköisesti jo muutenkin väärässä suhteessa. ;)

Itselleni sopii parhaiten tällainen täysi avoimuus. Mutta kukin tyylillään...

Lue lisää

Kumppani ei ole se piru, vaan se oma tarve ja houkutus kytätä toisen yksityisasioita. Ihan näin tarkennuksena ettei jää väärää käsitystä.

Juuri niin ystäväni. Salattavat asiat eivät sovi millään muotoa tietokoneeseen. Salattavat asiat mietitään omassa mielessä maltillisesti läpi selväksi.

Se, että joku haluaa salata typeryytensä on paradoksaalista, koska yleensä kaikki ovat jo hänen typeryytensä huomanneet. Viattomuus ja tietynlainen ajattelemattomuus ei aina kuitenkaan ole typeryyttä. Typeryyttä on ehkä lässyttää täällä soopaa eikä sen sijaan olla esimerkiksi lukemassa hyvää kirjaa.

EHDOTTOMASTI EN JAKAISI! Minä en ainakaan hyväksyisi, jos ystäväni jakaisi minun kanssani käymänsä luottamukselliset sähköpostikeskustelut tai naamakirjan private-viestit miehensä kanssa. Enkä todellakaan näyttäisi omien ystävieni viestejä miehelleni! Hänellä ei ole mitään syytä päästä lukemaan henkilökohtaisia keskusteluja, joita käyn ystävieni kanssa.

"Rikot palvelun tarjoajien kanssa tehtyjä sopimuksia, jos jaat salasanasi kolmannelle osapuolelle."

Höpö höpöö.

uskokaikkee kirjoitti:

"Rikot palvelun tarjoajien kanssa tehtyjä sopimuksia, jos jaat salasanasi kolmannelle osapuolelle."

Höpö höpöö.

"Höpö höpöö."

Lueppas joskus säännöt, ennenkuin kirjaudut johonkin palveluun.

Tämä yksinkertais kirjoitti:

"Höpö höpöö."

Lueppas joskus säännöt, ennenkuin kirjaudut johonkin palveluun.

Parisuhteensäännöt menee edelle! :D

oma-asia kirjoitti:

Parisuhteensäännöt menee edelle! :D

Ei tasan ole oma asia kun sinun nimissäsi tehdään jotain laitonta tai palvelun sääntöjen vastaista. Juurikin sinä vastaat vaikka parisuhteessasi olisi millaiset säännöt.

Mieti sitä ennen kun annat käyttäjätunnukset ja salasanat sille puppelille...

Samaa mieltä. Sairaan mustasukkaisilla ihmisillä on tarve omistaa toinen kokonaan, tietää kaikki ystävät, puhelinnumerot, salasanat...
Hän haluaa kontrolloida tekemisiäsi sekä netissä että live-elämässä (missä olit, kenen kanssa tai miksi kauppareissu kesti niin kauan...)
Kokemuksesta voin kertoa, että vaikeuksia tulee. Päätä itse, kun vielä voit.
Onnea elämääsi!

aivan samaa mieltä kanssasi!

No aloittaja kirjoittaa "SEurustelukumppanini haluaa minun jakavan kanssaan Facebook, Gmail yms. salasanat". Hän on myös nimimerkin perusteella aika nuori, joten ei ole kyse mistään vanhasta avioparista, joka ihan huomaamattaan on jakanut salasanat keskenään muttei koe tarvetta toisen maileja mennä tutkimaan. Aloituksesta päätellen ap:n seurustelukumppani nimenomaan vaatii/haluaa tietää ap:n salasanat.

Tässä on nyt lähtenyt sellainen vanhojen parien keskustelu käyntiin, jossa vanhat parit puolustavat oman liiton avoimuutta. Mutta jos nyt ihan aiheessa pysytään eli aloittajan ongelmassa, niin kyse näyttäisi nimenomaan olevan siitä vaatimisesta.

Höh, kukas mitään on vaatinut?
Toisaalta jos on kovin henk.koht. juttuja kuka niitä alkaa kirjoittelemaan jonnekin naamakirjaan ja saattaa tavallinen kirjekin joutua vieraiden käsiin?
Työpaikan asiat ja varsinkin jos on niin luottamuksellista hoidetaan yleensä töissä ja työpaikan sähköpostin kautta.

Pientä suhteellisuudentajua, pliis

Ei liity mitenkään pöhelö!

ei pöllö kirjoitti:

Ei liity mitenkään pöhelö!

"Vaatii" toimii eri tavoilla. Voi nätisti pyytää, voi kainosti antaa ymmärtää tai sitten voi oikeasti vaatia ja tehostaa sitä vähän...

Kyllä liittyy.

ei avioliitto tai parisuhde tarkoita, että kaikki jaetaan partnerin kanssa, tollainen herättää vaan epäluottamusta.

janie65 kirjoitti:

ei avioliitto tai parisuhde tarkoita, että kaikki jaetaan partnerin kanssa, tollainen herättää vaan epäluottamusta.

Minusta avioliitto nimen omaan tarkoittaa että kaikki jaetaan. No ei nyt ehkä ihan jokasta paskalla käyntiä tarvi raportoida, mutta kyllä minusta tuntuisi oudolta jos vuosikymmenien jälkeen ei tunne puolisoaan sen enempää kuin vaikka työkaveria. Tietysti on paljon niitä joille parisuhde ei oikein merkitse mitään, asutaan vaan samassa kämpässä, käydään samalla jääkaapilla ja harrastetaan seksiä. Eletään tavallaan yhdessä mutta kuitenkin erikseen.

Sähköpostin salasana ei ole vielä mitään verrattuna siihen mitä kaikkea parisuhteessa jaetaan. Tai en minä tiedä mitä teillä ihmisillä siellä sähköpostissa on, minulta löytyy yleensä kirjaston eräpäivämuistutuksia, hassuja kissakuvia ja viagramainoksia(?). Kyllä minä ainakin haluan tietää puolisosta hiukan enemmän. Jos ei tunne ihmistä, voi olla vaikea ymmärtää hänen käytöstään. Se kuka olemme, juontaa menneisyydestämme, kaikelle käytöksellemme on olemassa syy. Jokaisen elämässä on kipupisteitä, vaikeita eroja, alkoholismia, väkivaltaa, kuolemaa, hankalat suhteet vanhempiin, työstä erottaminen, koulukiusaamista yms. Sen lisäksi elämässä on tietysti myös onnellisia asioita ja ajanjaksoja. Kun nämä kaikki asiat jaetaan parisuhteessa, tuntuu puhe jostain sähköpostin salasanasta aika mitättömältä. Rakkaus ei ole ikuista huumaa ja välillä se voi lakata kokonaan olemasta. Silloin yhteinen elämä on se, joka pitää parisuhteen koossa, kunnes rakkaus jälleen puhkeaa kukkaan.

Ja ettei nyt ihan menisi ohi aiheesta, niin tuleehan samassa osoitteessa asuvien postitkin samaan laatikkoon. Fiksu ihminen ei urki toisen posteja vaikka siihen olisi mahdollisuus. Eri asia jos asuu jonkun sairaan kontrolloivan narsistin kanssa, jolloin kannattaa ottaa jalat alle.

PS. Huomaathan että aloitin lauseen sanomalla "Minusta". En siis toitottele omia mielipiteitäni totuutena, kuten toisilla on tapana. Myös tämä on usein riidan aiheuttajana ja parisuhteen tappajana, kun ei anneta toisen olla eri mieltä.

jlkjlkj kirjoitti:

Minusta avioliitto nimen omaan tarkoittaa että kaikki jaetaan. No ei nyt ehkä ihan jokasta paskalla käyntiä tarvi raportoida, mutta kyllä minusta tuntuisi oudolta jos vuosikymmenien jälkeen ei tunne puolisoaan sen enempää kuin vaikka työkaveria. Tietysti on paljon niitä joille parisuhde ei oikein merkitse mitään, asutaan vaan samassa kämpässä, käydään samalla jääkaapilla ja harrastetaan seksiä. Eletään tavallaan yhdessä mutta kuitenkin erikseen.

Sähköpostin salasana ei ole vielä mitään verrattuna siihen mitä kaikkea parisuhteessa jaetaan. Tai en minä tiedä mitä teillä ihmisillä siellä sähköpostissa on, minulta löytyy yleensä kirjaston eräpäivämuistutuksia, hassuja kissakuvia ja viagramainoksia(?). Kyllä minä ainakin haluan tietää puolisosta hiukan enemmän. Jos ei tunne ihmistä, voi olla vaikea ymmärtää hänen käytöstään. Se kuka olemme, juontaa menneisyydestämme, kaikelle käytöksellemme on olemassa syy. Jokaisen elämässä on kipupisteitä, vaikeita eroja, alkoholismia, väkivaltaa, kuolemaa, hankalat suhteet vanhempiin, työstä erottaminen, koulukiusaamista yms. Sen lisäksi elämässä on tietysti myös onnellisia asioita ja ajanjaksoja. Kun nämä kaikki asiat jaetaan parisuhteessa, tuntuu puhe jostain sähköpostin salasanasta aika mitättömältä. Rakkaus ei ole ikuista huumaa ja välillä se voi lakata kokonaan olemasta. Silloin yhteinen elämä on se, joka pitää parisuhteen koossa, kunnes rakkaus jälleen puhkeaa kukkaan.

Ja ettei nyt ihan menisi ohi aiheesta, niin tuleehan samassa osoitteessa asuvien postitkin samaan laatikkoon. Fiksu ihminen ei urki toisen posteja vaikka siihen olisi mahdollisuus. Eri asia jos asuu jonkun sairaan kontrolloivan narsistin kanssa, jolloin kannattaa ottaa jalat alle.

PS. Huomaathan että aloitin lauseen sanomalla "Minusta". En siis toitottele omia mielipiteitäni totuutena, kuten toisilla on tapana. Myös tämä on usein riidan aiheuttajana ja parisuhteen tappajana, kun ei anneta toisen olla eri mieltä.

Lue lisää

tekstissäsi oli paljon ihan hyviä näkökulmia, mutta tiedätkö, että vaikka jakaisit kaiken sen mitä pidät tärkeänä, et voi koskaan tuntea toista ihmistä kuitenkaan, et sen syvimpiä ajatuksia tai ainakaan tuntemuksia, et koskaan.

ollaan oltu yhdessä 11 vuotta. Netti saatiin pari vuotta sitten. On yksi sähköposti jota kumpikin käyttää ja kun pankkitunnukset lopulta hankittiin, käy laskun maksu siten että toinen sanelee numerot ja toinen näpyttää konetta, koska taito on hukassa vähän kummallakin ja näkökin hiekon puoleista että tarttee tiirata pankkitunnuksia suurennuslasin ja viivottimen kanssa, joten yhteistä kaikki on.

yks yhteen ja.. kirjoitti:

ollaan oltu yhdessä 11 vuotta. Netti saatiin pari vuotta sitten. On yksi sähköposti jota kumpikin käyttää ja kun pankkitunnukset lopulta hankittiin, käy laskun maksu siten että toinen sanelee numerot ja toinen näpyttää konetta, koska taito on hukassa vähän kummallakin ja näkökin hiekon puoleista että tarttee tiirata pankkitunnuksia suurennuslasin ja viivottimen kanssa, joten yhteistä kaikki on.

Lue lisää

oot juntti...tollaset ovat aina mielestäni henk.kohtaisia. ja kyllä kannattaa hommata rillit, jos ei näe pientä tekstiä, se on ainoastaan tekosyy!

Mikä hätänä "janie65"? Kantasi tuli selväksi, ota tablettisi ja rauhoitu.

eikuulusulle kirjoitti:

Mikä hätänä "janie65"? Kantasi tuli selväksi, ota tablettisi ja rauhoitu.

ahaa...sinä siis olet samanlainen mustasukkainen,joka ei luota kumppaniinsa!

Uskottiin aikanaan siihen suureen rakkauteen, ja niin vain kävi että oli salailtava asioita. Mihinkä se johti? Epäilyihin ja mustasukkaisuuteen, petymykseen. Tänä päivänä ei ole semmosta juttua tai asiaa, mitä pitäis pitää sisällään ja omanaan. Ollaan opittu, että avoimmuus on kaiken a ja o. Luottamus. Se ei tule itsestään, se täytyy ansaita. Siihen kuuluu myös sala sanat, töissä puhutut asiat, lasten tulevaisuus, kaikki. Tää piti opetella 26v avioliitto vuoden jälkeen. AP.lle Älä ole sinisilmäinen. Kantapään kautta opittu, on se tärkein opittu asia. Alkuun kaikki on vaaleen punaista, vaan vuosien varrella arki tulee, ja sit katsotaan mikä on meininki. Onnea tulevalle.

niiin siis ei ole aihetta epäillä yhtään mistään miestäni. kun joskus hän kirjautuu naamakirjaankin että saan itse siellä selailla kuvia ym.