TOP 20 -lista 2012

Metropolian näkyvyys romahti ja kansainvälisesti arvostettujen tutkijoitten määrä laski. HAMKissa kansainvälisesti arvostettujen tutkijoitten ja tutkimusten viittausten määrä nousi.

Ihan kiva provo :) Päivittäisit kuitenkin tietosi.

Provoista tulisi paljon ytimekkäämpiä ja asiantuntevamman oloisia kun termistö, oppilaitokset ja lainsäädäntö olisivat hanskassa.

:D Olet pahasti ajasta jäljessä, AMK:ssa on mahdollista opiskella maisterin papereita vastaava arvo ja tämän on vahvistanut opetusministeriö, eli siis koska AMK:sta voi valmistua samalle tasolle yliopiston kanssa, en näe mitään eroa yliopiston ja AMK:n välillä, paitsi sen tietysti että AMK:n käyneellä tekee jotain työelämässä. Johtuu ihan siitä että AMK:n käynyt osaa tehdä jotain, kun taas Yliopiston käynyt osaa teoriassa jotain (eli siis käytännössä ei hevon helvettiäkään).

... kirjoitti:

:D Olet pahasti ajasta jäljessä, AMK:ssa on mahdollista opiskella maisterin papereita vastaava arvo ja tämän on vahvistanut opetusministeriö, eli siis koska AMK:sta voi valmistua samalle tasolle yliopiston kanssa, en näe mitään eroa yliopiston ja AMK:n välillä, paitsi sen tietysti että AMK:n käyneellä tekee jotain työelämässä. Johtuu ihan siitä että AMK:n käynyt osaa tehdä jotain, kun taas Yliopiston käynyt osaa teoriassa jotain (eli siis käytännössä ei hevon helvettiäkään).

Lue lisää

Ero on siinä että yliopistossa tehdään tieteellistä ja AMK tehdään ammatillista opintoa. Että sillei.

Kiitos mielipiteestäsi. Kansainvälinen korkeakoulujen arviointitutkimus on kuitenkin toista mieltä. Tähän liitttyen yksi juttu:

Olipa kerran mies, joka ajoi moottoritietä ja kuunteli radiota. Seurasi liikennetiedotus, jossa varoitettiin että kyseisellä moottoritiellä ajaa vasten liikennettä auto väärään suuntaan. Tähän mies totesi että niin, ja niitä on vaikka kuinka monta!

Kökkökekotti, oletko sinä se mies?

... kirjoitti:

:D Olet pahasti ajasta jäljessä, AMK:ssa on mahdollista opiskella maisterin papereita vastaava arvo ja tämän on vahvistanut opetusministeriö, eli siis koska AMK:sta voi valmistua samalle tasolle yliopiston kanssa, en näe mitään eroa yliopiston ja AMK:n välillä, paitsi sen tietysti että AMK:n käyneellä tekee jotain työelämässä. Johtuu ihan siitä että AMK:n käynyt osaa tehdä jotain, kun taas Yliopiston käynyt osaa teoriassa jotain (eli siis käytännössä ei hevon helvettiäkään).

Lue lisää

Voi pientä, älä anna huijata itseäsi. Ammattikorkeakoulut saivat vielä viime vuoteen saakka rahaa sen perusteella, paljonko ne kouluttavat/ottavat sisään oppilaita. Kukaan ei valvo sitä, paljonko näiden oppilaitosten mainostamisesta on totta. Tuo ilmainen rahahana sulkeutui viime vuonna ja taatusti tulee näkymään toiminnassa.

Jos et ymmärrä, niin kannattaa kaivaa esille se Finlex, missä kerrotaan mm. että yliopistot antavat Suomessa edelleen korkeinta opetusta. Yliopisto on Suomen kielessä varattu sana, eräänlainen tavaramerkki sikäli, että sitä saavat käyttää vain yliopistot. Ammattikorkeakoulujen maisterit ovat edelleen AMK-maistereita ja yliopistomaisterit erikseen. Yliopistot harjoittavat tutkimusta ja sieltä saa ajantasalla olevaa, parasta tietoa. Tämän myös yllä julkaistu lista todistaa helposti.

On surkuhupaisaa, miten ammattikorkeakoulut yrittävät kiertää lakia puhumalla "university of applied sciencistä", mollaavat yliopistoja, mutta pyrkivät kuitenkin mielikuvissa niiden kanssa samoille apajille. Ammattikorkeakouluista ei valmistu edelleenkään lääkäreitä, juristeja, kemistejä, sosiologeja eikä paljoa muutakaa sellaista, joilla olisivat kentällä vastaavat oikeudet. Tradenomit eivät saa kutsua itseään ekonomisteiksi, eivät juristeiksi, eivätkä sairaanhoitajat lääkäreiksi, eikä kunta palkkaa sosionomeja sellaisiin paikkoihin, mihin laissa vaaditaan sosiologin tutkintoa. Näin se vain menee amikset.

Ammattikorkeakouluja ei luotu tieteellisiksi yksiköiksi vaan soveltaviksi, ammattimaisiksi korkeakouluiksi. Siinä tehtävässä ne ovat epäonnistuneet surkeasti, on sairaanhoitajia, jotka eivät osaa pistää, on rakennusinsinöörejä, muttei rakennusmestareita. Kansanomaisesti ilmaistuna kurkotettiin kuuseen ja kapsahdettiin katajaan. Monista AMK-tutkinnoista, kuten vaikka matkailualalta, valmistuu jotain ihan ihmeporukkaa, joiden tutkinto ei sovi mitenkään tutkintoraameihin. Miltäpä kuulostaa matkailutieteen tohtori? Jummijammi :D

Amiksen kannattaa myös huomata, että mitä ylemmäs edetään päätöksenteossa tai mitä erikoistuneemmasta alasta on kyse, sitä enemmän koulutus painottuu tietoon eikä käytäntöön. Sairaanhoitajan ammatti ei edelleenkään pätevöitä lääkäriksi, tekemään diagnooseja, vaikka siellä vastaanotolla olisikin väännetty viimeiset 20 vuotta ja nähty jos jonkinlaista potilasta. Sama juttu dippainssien kohdalla; on eri asia suunnitella jonkin suuren teollisuusyrityksen automaatiojärjestelmä ja toimia projektin johtotehtävissä, tiukoilla aikatauluilla ja vähäisillä resursseilla, kuin olla asentamassa tuota järjestelmää LVI-asentajana. Se, että et tuota tajua, on jo aikas paha juttu, jos tällaisella asenteella olevaa porukkaa alkaa ilmaantua tutkintouudistusten seurauksena työelämään...

Moni työnantaja tämän onkin jo havainnut. Voisi pikemminkin sanoa, että yliopistojen asema on vahvistunut, koska ne sentään toimivat jonkinlaisena laaduntakeena - ovat yliopistoja ja tutkinnot siltä ajalta, jolloin kaikki tiesivät, mitä maisterin ja tohtorin palkkaamalla sai, mitä ei puolestaan kaikenkarvaisista AMK;sta voi sanoa.

meni pahasti metsään kirjoitti:

Voi pientä, älä anna huijata itseäsi. Ammattikorkeakoulut saivat vielä viime vuoteen saakka rahaa sen perusteella, paljonko ne kouluttavat/ottavat sisään oppilaita. Kukaan ei valvo sitä, paljonko näiden oppilaitosten mainostamisesta on totta. Tuo ilmainen rahahana sulkeutui viime vuonna ja taatusti tulee näkymään toiminnassa.

Jos et ymmärrä, niin kannattaa kaivaa esille se Finlex, missä kerrotaan mm. että yliopistot antavat Suomessa edelleen korkeinta opetusta. Yliopisto on Suomen kielessä varattu sana, eräänlainen tavaramerkki sikäli, että sitä saavat käyttää vain yliopistot. Ammattikorkeakoulujen maisterit ovat edelleen AMK-maistereita ja yliopistomaisterit erikseen. Yliopistot harjoittavat tutkimusta ja sieltä saa ajantasalla olevaa, parasta tietoa. Tämän myös yllä julkaistu lista todistaa helposti.

On surkuhupaisaa, miten ammattikorkeakoulut yrittävät kiertää lakia puhumalla "university of applied sciencistä", mollaavat yliopistoja, mutta pyrkivät kuitenkin mielikuvissa niiden kanssa samoille apajille. Ammattikorkeakouluista ei valmistu edelleenkään lääkäreitä, juristeja, kemistejä, sosiologeja eikä paljoa muutakaa sellaista, joilla olisivat kentällä vastaavat oikeudet. Tradenomit eivät saa kutsua itseään ekonomisteiksi, eivät juristeiksi, eivätkä sairaanhoitajat lääkäreiksi, eikä kunta palkkaa sosionomeja sellaisiin paikkoihin, mihin laissa vaaditaan sosiologin tutkintoa. Näin se vain menee amikset.

Ammattikorkeakouluja ei luotu tieteellisiksi yksiköiksi vaan soveltaviksi, ammattimaisiksi korkeakouluiksi. Siinä tehtävässä ne ovat epäonnistuneet surkeasti, on sairaanhoitajia, jotka eivät osaa pistää, on rakennusinsinöörejä, muttei rakennusmestareita. Kansanomaisesti ilmaistuna kurkotettiin kuuseen ja kapsahdettiin katajaan. Monista AMK-tutkinnoista, kuten vaikka matkailualalta, valmistuu jotain ihan ihmeporukkaa, joiden tutkinto ei sovi mitenkään tutkintoraameihin. Miltäpä kuulostaa matkailutieteen tohtori? Jummijammi :D

Amiksen kannattaa myös huomata, että mitä ylemmäs edetään päätöksenteossa tai mitä erikoistuneemmasta alasta on kyse, sitä enemmän koulutus painottuu tietoon eikä käytäntöön. Sairaanhoitajan ammatti ei edelleenkään pätevöitä lääkäriksi, tekemään diagnooseja, vaikka siellä vastaanotolla olisikin väännetty viimeiset 20 vuotta ja nähty jos jonkinlaista potilasta. Sama juttu dippainssien kohdalla; on eri asia suunnitella jonkin suuren teollisuusyrityksen automaatiojärjestelmä ja toimia projektin johtotehtävissä, tiukoilla aikatauluilla ja vähäisillä resursseilla, kuin olla asentamassa tuota järjestelmää LVI-asentajana. Se, että et tuota tajua, on jo aikas paha juttu, jos tällaisella asenteella olevaa porukkaa alkaa ilmaantua tutkintouudistusten seurauksena työelämään...

Moni työnantaja tämän onkin jo havainnut. Voisi pikemminkin sanoa, että yliopistojen asema on vahvistunut, koska ne sentään toimivat jonkinlaisena laaduntakeena - ovat yliopistoja ja tutkinnot siltä ajalta, jolloin kaikki tiesivät, mitä maisterin ja tohtorin palkkaamalla sai, mitä ei puolestaan kaikenkarvaisista AMK;sta voi sanoa.

Lue lisää

Niin että tahdot sanoa, että kun edetään tarpeeksi korkealle, niin ei enää tarvitse osata yhtään mitään. Pitää vaan tietää kaikenlaista, selittää täsmälleen miksi lääkärikään ei koskaan tiedä mikä on vikana vaan se pitää kertoa "korkeasti koulutetulle ammattilaiselle" ! Olen täsmälleen samaa mieltä ! Jos tämä on sitä "laatua" niin en ihmettele enää ollenkaan miksi suomalaisilla yrityksillä menee niin huonosti. Siellä on johdossa näitä idiootteja jotka kuvittelee että se riittää, että on paperia paljon kasassa.

PS. Kun katselee noitten suomalaisten yliopistojen tuotoksia, eli siis lääkäreitä, juristeja yms. roskasakkia, niin sana ylpeys ei tule ensimmäisenä mieleen...Senverran hakusessa (yleensä aina) se ammattitaito...Puhumatta tässä nyt sen enempää näistä "diplomi-nysvääjistä" joille tietokoneen tai ihan vaan puhelimen käyttökin tuntuu olevan aivan hepreaa...AMK:ssa pitää käyttää aivojaan alan valinnan suhteen, samoin kun yliopistoissa, koitappa lukea ranskalaista filologiaa ja työllistyä! :D Niin ei toimi ei.

Minulle ihan sama mitä ajattelet, minä vedän 4500€/kk AMK koulutuksella, paljos sinä vedät yliopiston jälkeen?? :D Onko 2000 lähempänä??

Kyllä tämä nyt vaan muutakin mittaa. Tutustupas tarkemmin. Web-näkyvyys on tässä vain yksi mittari.

Sitä paitsi tämänkin tutkimuksen mukaan kärjessä ovat tutut huippuyliopistot, ja Suomessa kärki muodostaa aivan samoista yliopistoista ja samassa järjestyksessä kuin muissakin yliopistomittauksissa. Erona tässä on se, että mukaan on tosiaan kelpuutettu Suomesta myös ammattikorkeakoulut eikä vain tiedeyliopistot.

Ei välttämättä tietenkään tämän perusteella kannata tehdä valintoja, ainakaan pelkästään, mutta kyllä minua ainakin kiinnostaa miten eri amkeja on arvioitu ja miten suomalaiset korkeakoulut sijoittuvat kansainväliessä vertailussa.

Pätevä tutkimus kirjoitti:

Kyllä tämä nyt vaan muutakin mittaa. Tutustupas tarkemmin. Web-näkyvyys on tässä vain yksi mittari.

Sitä paitsi tämänkin tutkimuksen mukaan kärjessä ovat tutut huippuyliopistot, ja Suomessa kärki muodostaa aivan samoista yliopistoista ja samassa järjestyksessä kuin muissakin yliopistomittauksissa. Erona tässä on se, että mukaan on tosiaan kelpuutettu Suomesta myös ammattikorkeakoulut eikä vain tiedeyliopistot.

Ei välttämättä tietenkään tämän perusteella kannata tehdä valintoja, ainakaan pelkästään, mutta kyllä minua ainakin kiinnostaa miten eri amkeja on arvioitu ja miten suomalaiset korkeakoulut sijoittuvat kansainväliessä vertailussa.

Lue lisää

Eli kriteereitä on ollut neljä, ne on lueteltu alla. Mikä näistä ei liity Web-näkyvyyteen? Toki huippuyliopistot yleensä saavat eniten Web-näkyvyyttä, mutta melko vääristynyt lista kaikkiaan, esim.

35. Virginia Polytechnic Institute and State University
36. University of Oxford

Oliskohan se Oxford kuitenkin hieman parempi?

Ja kriteerit olivat:

Size (S). Number of pages recovered from four engines: Google, Yahoo, and Bing Search.

Visibility (V). The total number of unique external links received (inlinks) by a site, according to Yahoo Site Explorer.

Rich Files (R). After evaluation of their relevance to academic and publication activities and considering the volume of the different file formats, the following were selected: Adobe Acrobat (.pdf), Adobe PostScript (.ps), Microsoft Word (.doc) and Microsoft Powerpoint (.ppt). These data were extracted using Google, Yahoo and Bing.

Scholar (Sc). The data is a combination of items published between 2006 and 2010 included in Google Scholar and the global output (2004.-2008) obteined from Scimago SIR.

aCaDeMiC kirjoitti:

Eli kriteereitä on ollut neljä, ne on lueteltu alla. Mikä näistä ei liity Web-näkyvyyteen? Toki huippuyliopistot yleensä saavat eniten Web-näkyvyyttä, mutta melko vääristynyt lista kaikkiaan, esim.

35. Virginia Polytechnic Institute and State University
36. University of Oxford

Oliskohan se Oxford kuitenkin hieman parempi?

Ja kriteerit olivat:

Size (S). Number of pages recovered from four engines: Google, Yahoo, and Bing Search.

Visibility (V). The total number of unique external links received (inlinks) by a site, according to Yahoo Site Explorer.

Rich Files (R). After evaluation of their relevance to academic and publication activities and considering the volume of the different file formats, the following were selected: Adobe Acrobat (.pdf), Adobe PostScript (.ps), Microsoft Word (.doc) and Microsoft Powerpoint (.ppt). These data were extracted using Google, Yahoo and Bing.

Scholar (Sc). The data is a combination of items published between 2006 and 2010 included in Google Scholar and the global output (2004.-2008) obteined from Scimago SIR.

Lue lisää

Nuo on listattavia tietoja, mutta ei ne ole arviointikriteerit. Katso kriteerit täältä: http://www.webometrics.info/about_rank.html

Eivät ole kriteerit kirjoitti:

Nuo on listattavia tietoja, mutta ei ne ole arviointikriteerit. Katso kriteerit täältä: http://www.webometrics.info/about_rank.html

Lue lisää

No sieltähän minä ne kopioin, lues nyt se sivu ihan ajatuksella läpi. Kyllä ne on juurikin ne kriteerit ja niitä sitten painotetaan ennaltamääritetyillä painotuksilla.

aCaDeMiC kirjoitti:

No sieltähän minä ne kopioin, lues nyt se sivu ihan ajatuksella läpi. Kyllä ne on juurikin ne kriteerit ja niitä sitten painotetaan ennaltamääritetyillä painotuksilla.

Darling, ei mene noin. Webometrics mittaa tutkimusten vaikuttavuutta viittausten avulla ym. muutakin kuin vain webbi_näkyvyyttä_.

Tässä tutkimus, joka perustuu vain webbinäkyvyyteen:
http://www.4icu.org/fi/

Kärjessä TOP20 (pelkän www-näkyvyyden perusteella:
1. Tampereen teknillinen yliopisto
2. Helsingin yliopisto
3. Tampereen yliopisto
4. Turun yliopisto
5. Åbo Akademi
6. Oulun yliopisto
7. Jyväskylään yliopisto
8. Sibelius-akatemia
9. Aalto yliopisto
10. Vaasan yliopisto
11. Lappeenrannan teknillinen yliopisto
12. Metropolia Ammattikorkeakoulu
13. Itä-Suomen yliopisto
14. Tampereen amk
15. Laurea
16. Oulun seudun amk
17. Lapin yliopisto
18. Hanken
19. Jyväskylän amk
20. Lahden amk

tässä wwwnäkyvyyttä kirjoitti:

Darling, ei mene noin. Webometrics mittaa tutkimusten vaikuttavuutta viittausten avulla ym. muutakin kuin vain webbi_näkyvyyttä_.

Tässä tutkimus, joka perustuu vain webbinäkyvyyteen:
http://www.4icu.org/fi/

Kärjessä TOP20 (pelkän www-näkyvyyden perusteella:
1. Tampereen teknillinen yliopisto
2. Helsingin yliopisto
3. Tampereen yliopisto
4. Turun yliopisto
5. Åbo Akademi
6. Oulun yliopisto
7. Jyväskylään yliopisto
8. Sibelius-akatemia
9. Aalto yliopisto
10. Vaasan yliopisto
11. Lappeenrannan teknillinen yliopisto
12. Metropolia Ammattikorkeakoulu
13. Itä-Suomen yliopisto
14. Tampereen amk
15. Laurea
16. Oulun seudun amk
17. Lapin yliopisto
18. Hanken
19. Jyväskylän amk
20. Lahden amk

Lue lisää

Missä lukee, että mitataan tutkimusten vaikuttavuutta esim. viittausten avulla?
Tässä kappaleessa kerrotaan, mitä tietoja kerätään, eikä viittausten määrästä puhuta mitään, vaan pelkästään webbisaittiin liittyviä tietoja analysoidaan:

"The first Web indicator, Web Impact Factor (WIF), was based on link analysis that combines the number of external inlinks and the number of pages of the website, a ratio of 1:1 between visibility and size. This ratio is used for the ranking, adding two new indicators to the size component: Number of documents, measured from the number of rich files in a web domain, and number of publications being collected by Google Scholar database."

Rankingiin vaikuttaa siis webbisaitin sivujen lukumäärä, näille sivuille osoittavien linkkien määrä, sivuilla olevien dokumenttitiedostojen määrä ja Google Scholarin löytämien kyseisellä palvelimella olevien tiedostojen määrä.
Ja Google Scholar taas löytää oman yliopistoni sivuilta esim. laatimiani dokumentteja, joilla ei ole mitään tekemistä tutkimuksen tai opetuksen kanssa.

Ei kovin vakuuttava ranking-lista?

aCaDeMiC kirjoitti:

Missä lukee, että mitataan tutkimusten vaikuttavuutta esim. viittausten avulla?
Tässä kappaleessa kerrotaan, mitä tietoja kerätään, eikä viittausten määrästä puhuta mitään, vaan pelkästään webbisaittiin liittyviä tietoja analysoidaan:

"The first Web indicator, Web Impact Factor (WIF), was based on link analysis that combines the number of external inlinks and the number of pages of the website, a ratio of 1:1 between visibility and size. This ratio is used for the ranking, adding two new indicators to the size component: Number of documents, measured from the number of rich files in a web domain, and number of publications being collected by Google Scholar database."

Rankingiin vaikuttaa siis webbisaitin sivujen lukumäärä, näille sivuille osoittavien linkkien määrä, sivuilla olevien dokumenttitiedostojen määrä ja Google Scholarin löytämien kyseisellä palvelimella olevien tiedostojen määrä.
Ja Google Scholar taas löytää oman yliopistoni sivuilta esim. laatimiani dokumentteja, joilla ei ole mitään tekemistä tutkimuksen tai opetuksen kanssa.

Ei kovin vakuuttava ranking-lista?

Lue lisää

Niin, no eipä tuo scholar osaa erottaa kakkatutkimuksia tai luonnospapereita vakavista tutkimuksista, mutta viittausten määrä kertookin sitten enemmän. Tosin Oulun seudun amk menestyy hyvin luultavsti tässä tilastossa muihin amkeihin nähden noin hyvin siksi että sillä on amkien yhteinen Thesis-sivusto ja sähköiset opinnäytetyöt.

Mutta olisko jossain muka tiedossa jokin parempi kansainvälinen ranking? Kyllä tämä sentään mitään kertoo, ainakin enemmän kuin jotkut Talouselämän "tutkimukset", vaikka ei tämä tietenkään ole yksiselitteinen mittari.

Eihän weboetrix mikään pelkkä webbinäkyvyyslista ole. Eikä myökään valmistuneet, työllistyneet ja opintonsa keskeyttäneet kerro koko totuutta opetuksen tasosta.

Valmistuneet: Opiskelijat valmistuvat parhaiten niistä amkeista, joissa on suhteessa eniten hoitoalan opintoja, koska hoitoalalla vaaditaan tutkinto jotta saa töitä, ja valmistuminen on korkeaa myös, jos lähialueella ei ole muita vaihtoehtoja tarjolla ja alan aihto on hankalaa.

Keskeyttäneet: Yliopistokaupunkien amkeissa aina osa parhaista keskeyttää kun lähtevät seuraavassa haussa yliopistoon jatkamaan opintoja. Pikkuamkeissa tätä ilmiötä ei niin ole, mutta ei parhaat edes hae niihin. Alkuvaiheen keskeyttäminen ei siis mitenkään tarkoita että jokin amk olisi huonompi kuin toinen amk, vaan parhaat amkit kilpailevat yliopistojen kanssa. Loppuvaiheen keskeyttäminen voi johtua hyvästä työtilanteesta, jos töitä saa ilnan tutkintoakin.

Työllistyneet: Kertoo enemmän amkin sijainnista ja sen työllisyystilanteesta kuin opetuksen taosta. Sijainnin lisäksi työllistymiseen vaikuttaa ala. Jos amkissa on tarjolla paljon hoitoalan opintoja, työllistyminen on parempaa.

Webbijulkaisujen ja viittausten määrä: Hyvä opetus pohjautuu tasokkaaseen tutkimukseen, tutkimus julkaistaan verkossa ja jos se on tasokasta, siihen tule paljon viittauksia. Tosin hyvä tutkija ei aina ole hyvä opettaja.

Miksi muka amkien taso on joillekin niin tärkeä?