nettideittailu on luonnotonta

Voisiko osuvampaa kirjoitusta enää olla?Olet täysin oikeassa.Nettideitti ihmiset useimmiten epätoivoisia ja pinnallisia, hakemassa seksiä ja vonkaamassa kaikilta.Esitetään muuta kuin ollaan ja touhu mahdollisimman epäaitoa.Oikeassa elämässä pitää ihmisen tutustua ja nähdä ja kokea ihminen face to face.Vain niin opit tuntemaan ja iahstut oikeasti.Sitä nämä nettideittaajat eivät uskalla tehdä.Itse en ole koskaan harrastanut enkä harrasta.Ystävistäni suuri os aon ja huonoin tuloksin.

Onhan tää vähän semmoista ja tämmöistä vääntöä. Jotkut kauppaa vanhaa
ladaa uutena mersuna ja sitten tavatessa kaikki räjähtään silmille,
kun profiilissa on valehdeltu ihan kaikki itsestään. IHAN KAIKKI. No sukupuoli
sentään saattaa pitää paikkansa.

Jos kirjoittelu niille nettimimmeille on samaa tasoa kuin tämä aloitus, kannattaa todella siirtyä takaisin niihin vanhanaikaisiin menetelmiin. ;-)

Itse olen nettideittailuun erittän tyytyväinen. Toisen ajatuksiin tutustuminen kirjoittelemalla on mielenkiintoista ja avartavaa. Kuva tarvitaan vasta kun varmistutaan siitä että tavataan oikea henkilö niillä oikeilla treffeillä. Jos siis kirjallien tutustuminen näyttäisi johtavan siihen suuntaan.

Perusta tietysti on osata laatia oma profiili niin että se oikea kiinnostuu...

Hirveää soopaa tuo aloitusteksti ja vaikea löytää sieltä se ns. sanoma.
Ehkäpä kannattaisi kerrata kirjoitustaitoa vielä hieman lisää.

Live elämässä ei todellakaan selviä heti millainen toinen on. Ainoastaan ulkonäkö (se tärkein asia?) selviää tietty hetkessä.

Jos asia on sinulle niin helppoa että "menee vaan juttelemaan" niin eipä tule mieleen syytä miksi täällä norkoilet.

Muutamassa viikossa kyllästyin nettideittailuun. ei vaan antanut mitään...jos ei ottanutkaan....kait täältä joku voi kumppanin löytää, mutta varmaan aika harva.
Pidän itseäni melko hyvänä kirjoittajana ja monet viestiä laittaneet, joilla on ihan
kivat profiilit (liekö kaverit auttaneet tai kopioitu muista) eivät sitten viesteissä
muuta osaa kirjoittaa kuin mitä kuuluu? /mennäänkö kahville? /laitatko kuvia?.

Nyt nettideitti on nähty ja seuraavaksi taidan suunnata keväällä kertaamaan
tanssitaitoa lavatanssiharkkoihin.....jos vaikka sieltä löytyisi kivaa seuraa.

i

Minä olen itse asiassa aloittajan kanssa pitkälti samaa mieltä, vaikka hänen kirjallinen ilmaisunsa olikin haastavaa luettavaa. Mutta en ole vielä omaa profiiliani poistanut, eipä tuon olemassaolo mitään haittaakaan.

Nettiprofiili on yksi tapa viestiä, että "olen olemassa ja olen vapaa". Sen pitemmälle se ei käytännössä johdakaan, koska vaikka ihmiseen tutustuisi netissä niin vasta tapaamallahan se selviää halutaanko tutustua myös parisuhde- (tai seksi-) mielessä.

Jos hakisin seuraa toiselta paikkakunnalta (esim. koska olen muuttamassa tai matkustamassa sinne) niin nettihän olisi ihan hyvä tapa pohjustaa tapaamista. Mutta jos se jää ainoaksi tavaksi tutustua uusiin miehiin/naisiin niin se ei todellakaan ole hyvä.

Jos ei toimi niin kannattaahan se lopettaa. Toisille toimii toisille ei, loppujenlopuksi samanlaisia ihmisiä niitten profiilien takana kun kun baareissakin.

Pointtihan on siinä, että nettideittiä käytetään väärin suurimmassa määrin (kah, riimi). Ainakin ilmaisia palveluita, koska niissä ei tarvitse olla vähääkään henkilökohtaista panostusta. Kurkitaan vain ihmisiä ja sanotaan profiilissa että "emmä oikeen tiiä mitä haen mut katellaan".
Joskus netiketin aikana (kuka muistaa?) netissä olleet treffi-/tapaamismestat vielä olivat relevantteja.

Naisille ei kelpaa mikään muu kuin komea, lihaksikas ja varakas mies. Vaikka nainen itse olis hirveen ruma niin siltin ne kuvittelee et niillä on oikeus saada se parhaan näköinen mies ja siksi onkin paljon miehiä vapaana kun monet tuhannet naiset kilpailee niistä samoista komeista miehistä joita ei montaa ole. Väitän et monet rumemmat miehet olis paljon parempia ihmisiä ja kumppaneita kuin ne muutamat komeat rikkaat miehet jotka ovat loppujen lopuksi aivan hirveitä kumppaneita. netissä ei mikään ole siltä miltä näyttää.

Olen nuori nainen, eikä ongelma ole löytää seuraa livenäkään, sitä on usein liikaakin tarjolla, mutta silti olen viihtynyt netissäkin, koska se vaan on hauskaa vaihtelua.

Netti todella on hieman luonnoton paikka deittailla, mutta itse realistisen profiilin ja - anteeksi nyt vaan - ihan irl yleisesti hyvän ulkonäköni, itsetuntoni ja kirjoittelutaitoni (vaikka ainahan kauneus on katsojan silmissä) tähden olen sekä pärjännyt ja pitänyt hauskaa (kirjoittelutasolla) että onnistunut löytämään netistä ihan mahtavia persoonia ja ystäviä elämääni ja jopa joskus seurustelukumppanin.

Samaa mieltä olen siinä, että vastaan netissä kyllä tulee myös mitä kummallisempia tyyppejä. Ihmisiä, jotka haluavat vain yhtä asiaa tai sitten ovat itse niin pirun yksipuolisia olentoja (tai ainakaan eivät osaa antaa kovin monipuolista kuvaa itsestään) , etteivät ymmärrä (vaikka kuinka yritän viestiä), että kaipaan keskustelua, älykästä ja hauskaa, en ylimielistä machoa, vaan aidon toisen ihmisen. Se riittää. Se on kaikki.

Vasta sellaisen keskustelun jälkeen voi kuvitella tapaavansa toisen livenä. Siitäkin on usein koitunut ongelma, että mun oletetaan olevan heti tosissaan seurustelumielessä liikenteessä. Ihmiset usein uskovat mitä itse haluavat, mutta kuuntelutaito toisen kertoessa lähtökohdistaan olisi iso plussa, jolla sitten päästä eteenpäin ;)

Meitä on moneen junaan, joka paikassa, myös netissä. On niitä jotka etsivät seksiä, sitten on niitä jotka etsivät varakasta miestä, on itsetunnottomia, on narsisteja, on hippejä ja juppeja, ja vaikka mitä, eikä kukaan kuitenkaan ole täysin mitään ja jokaisesta löytyy niin kovin monia puolia, joita ei ehkä opi toisesta tuntemaan vielä vuosienkaan kuluessa.

En sitten tiedä, että onko moni muu päätynyt nettiin etsimään seuraa siksi, että sitä ei livenä löydä. Kyllä elämän perussosiaaliset taidot pitäis kuitenkin ensin oikeassa elämässä oppia (uskallusta ihmiset!), sitten sitä pärjää hyvin missä vaan (vaikka täällä netissä)! :)

Vinkkinä sellainen, että ei kannata etsiä asioita elämäänne fanaattisesti tai liian vakavasti, aikaa tutustua ja tunnustella kyllä on, ja jos tietää (ennenkuin on toista edes nähnyt) niin kovin tarkkaan mitä etsii, niin sen löytäminen voi käydä mahdottomaksi ja pettyy lopulta joka kerta..

Juu. Paljon hohdollaampaa on vetää kunnon pohjat, mennä baariin heilumaan ja siellä törmätä lähes yhtä kännissä olevaan naiseen. Siinä sitä sitten tutustuu hyvin ja saa heti selville oikean kuvan ihmisestä. Baarissa ei myöskään kukaan esitä muuta kuin on, eivät varsinkaan miehet.

Vai onko joku muka kuullut miehestä, joka olisi baarissa seksin perässä ja valehtelisi saadaksen sitä. Joku on kuulemma joskus unohtanut kertoa olevansa naimisissa, mutta sattuuhan sitä.

Kokeilin nettideittaamista ja vastaan tuli joko sekopäitä tai ulkomuotonsa valehdelleita pullukkaämmiä. Erehdyksestä viisastuneena palasin vanhaan hyväksi havaittuun baaripokailuun.

nettideittailu on vitun raskasta, koska netti on täynnä ihme hiimuja ja pervoja. Tosi elämässä on paljon helpompi tutustua ihmisiin. eli jos seura kiinnostaa, nii nosta se peppu penkistä ja lähe ihmisten ilmoille :)