Vasojärvi ja Interposelok + historiallisten tapahtumien vyöryt

-- jatkoa --

Vasojärven luostarin juuret ovat 1500-luvun alkupuoliskolla.
Silloin toinen perustajana pidetty munkki – munkki Gennadi - tuli järven rannalle ja kaivoi itselleen maakuopan, jossa hän asui erakkona useita vuosia. Hänen kuoltua luostarin varsinaisesti perusti seuraavaksi Vasojärvelle tullut munkki, munkki Nikofor.

Luostari tuhoutui ensimmäisen kerran, kun ruotsalaiset ja puolalaiset joukkiot hävittivät rakennukset ja surmasivat munkit 1600-luvun alkupuoliskolla.
Sen jälkeen Vasojärvi eli kituliaasti pari vuosisataa.

Vasojärven luostari yhdistettiin hallinnollisesti Syvärin luostariin 1800-luvun alkupuoliskolla. Luostarin asioita ryhdyttiin järjestämään kuntoon.
Asiat sujuivat niin hyvin, että luostari kykeni jälleen itsenäistymään vuonna 1846.
Kaksi puukirkkoa rakennettiin ja kunnosteltiin. Lisäksi muita tarpeellisia rakennuksia nousi alueelle. Vuonna 1858 saatiin valmiiksi ja vihittiin käyttöön uusi kivikirkko (Kaikkien pyhien kirkko).

Vuonna 1885 luostari tuhoutui toista kertaa historiansa aikana. Raivokas tulipalo muutti kaikki puukirkot ja -rakennukset tuhkaksi.
Tämän jälkeen munkkiveljestö hajaantui muihin luostareihin.

Luostarin uusi nousu ja jälleenrakennus alkoivat kuitenkin jo 1890-luvulla.
Tulipalolta säästynyt kivikirkko kunnostettiin. Vuonna 1892 vihittiin käyttöön uusi puukirkko (Kristuksen kirkastumisen kirkko).

Luostarin talous kohentui, kun Vasojärvelle alkoi saapua paljon pyhiinvaeltajia eri puolilta Venäjää. Pyhiinvaellusta tuki se, että Vasojärven luostarilla oli etätoimipiste, kaupunkikirkko (podvorje) Pietarissa.

Uuden vuosisadan alkaessa Vasojärven luostarin tulevaisuudennäkymät olivat toivoa täynnä..

>

-- jatkoa --

Venäjän vallankumouksen 1917 jälkeen Vasojärvi koki samantyyppisen kohtalon kuin monet muut luostarit Venäjällä.

Kylää koetteli neuvostovallan terrori, jonka seurauksena luostari suljettiin ja häväistiin. Munkkiveljestö ammuttiin kirkon seinustalle lukuunottamatta munkki Vladimiria, jota pidettiin ” Kristuksen tähden houkkana”.

Vuonna 1920 Vasojärvelle perustettiin valtiontila, sovhoosi.

>

-- jatkoa –

Viime vuosisadan alussa amerikansuomalaiset olivat antaneet tuntuvan panoksen Yhdysvaltojen ja Kanadan talouteen metsätyömailla, kaivoksissa, rautateillä ja maataloudessa.

Yhdysvalloissa alkoi kuitenkin Suuri lama 1920-luvun lopussa, ja monet joutuivat silloin työttömiksi. Myös Euroopassa alkoi ankara laskusuhdanne, ja sen seurauksena vallitsi korkea työttömyys.

Sen sijaan Neuvosto-Karjalassa oli työvoimapula, ja siellä tarvittiin työntekijöitä ensimmäisen 5-vuotissuunnitelman toteuttamiseksi. Metsiä riitti, ja niitä oli tarkoitus ryhtyä hyödyntämään tehokkaammin.

Neuvosto-Karjalan rakennustyöhön alettiin houkutella järjestelmällisesti suomalaista työväkeä Yhdysvalloista ja Kanadasta. Toiminta johdettiin Neuvostoliitosta, ja sitä varten New Yorkiin ja Torontoon oli perustettu Karjalan Teknillinen Apu -nimiset värväystoimistot.

Värväyksen kautta lähtivät monet sosialismin aatteen innoittamat suomalaiset rakentamaan Neuvosto-Karjalaan ”työläisten paratiisia”. Suurin osa lähtijöistä oli kuitenkin tavallisia, uutta työtä etsiviä ammatti-ihmisiä ilman sen kummempaa ideologista painotusta.

Useat Neuvosto-Karjalaan lähtijät myivät kaiken omaisuutensa, ja heillä oli isot tukot dollareita mukanaan. Näin he olivat tervetulleita rakentamaan uutta Karjalaa. He osasivat uuden metsänhakkuutekniikan, ja myös sahojen tuotantolinjoja laivattiin Neuvostoliittoon. Näin ”Karjalan kuume” tempaisi 1930-luvun alussa kaikkiaan 6000 amerikan- ja kanadansuomalaista takaisin valtameren tälle puolen.

Värväys tuotti siis tuloksia, ja siirtolaisille perustettiin uusia kyliä.
Esimerkiksi Matroosan taajama syntyi vuonna 1929 perustetun koneellistetun metsätyökeskuksen yhteyteen. Sen väestö alkoi koostua Kanadasta muuttaneista suomalaisista metsätyöperheistä. Suomalaiset totesivat kylläkin muuttaneensa hyvistä olosuhteista erittäin niukkoihin ja alkeellisiin olosuhteisiin, mutta työtä tekevälle ainakin riitti.

Vasojärvelle muutti Amerikasta, Kanadasta ja Suomesta sinne erilaisin lupauksin houkuteltuja suomalaisia metsätyömiehiä perheineen.
Koko kylä nimettiin uudestaan, se sai vuonna 1935 nimekseen Interposelok, Интерпосёлок, kansainvälinen kylä. Kylään alettiin rakentaa useita puisia asuintaloja.

Neuvostoliittolaiseen ateismiin kuului, että luostarin muuri purettiin, kivikirkosta tuli ravintolaklubi ja puukirkosta voimistelusali. Runsas vuosikymmen aikaisemmin kirkkojen vierelle ammuttujen ja haudattujen munkkien hautausmaan päälle tehtiin tanssilava.

”Ihannemaan” työkokeilun aktiivisinta aikaa olivat vuodet 1932–37.
Sitten siirtolaisuus kostautui tylyimmällä mahdollisella tavalla:
Stalinin vainoissa 1937-38 tapettiin tuhansia muuttajia.

Yli 1000 amerikan- ja kanadansuomalaista menehtyi Karjalassa noina vainon vuosina. Suurin osa heistä sai luodin niskaansa ilman "oikeata" oikeudenkäyntiä. Omaisuudet katosivat.

Yhdysvaltoihin, Kanadaan tai Suomeen onnistui paeten palaamaan 1500 suomalaissiirtolaista.

Lisäksi aikaisemmin, sisällissodan jälkeen suoraan Suomesta Neuvostoliittoon siirtyneistä tai loikanneista noin 30 000 suomalaisesta tuhottiin puhdistuksissa yli 7 500 henkilöä. Näin naapurissa.

Stalinin vainot kohtasivat myös Interposelokin asukkaita Vasojärvellä.
Heitä vietiin vankeuteen leireille ja tapettiin oudoissa olosuhteissa.
Ennen vuosikymmenen loppua suuri osa asukkaista oli ”puhdistettu”.
Osa pakeni Aunuksen metsiin asuen siellä havumajoissa.

Vasojärven-Interposelokin kolhoosikylä tyhjeni ja autioitui.

Mitä voisivatkaan kertoa tutkimattomat maanpainaumat kylää ympäröivissä metsissä?

>

-- jatkoa –

Vasojärvi ja Interposelok Talvisodassa.

Arvaamaton Venäjä kulki mullistuksesta toiseen. Venäjän yllätyskäänteitä ovat joutuneet kokemaan ennen kaikkea sen omat kansalaiset, mutta myös lähialueiden ja vähän kaukaisempien valtioiden asukkaat.

Koko Neuvostoliiton aikakausi hakee julmuudessaan vertaistaan.
Silloin toteutettiin muun muassa pakkokollektivisointi ja puhdistukset, joiden seurauksena kymmenet miljoonat ihmiset surmattiin.

Pahimmillaan tilanne alkoi olla 1930-luvulla, jolloin Neuvostoliitto aktivoitui myös ulkopolitiikassa. Elokuun lopulla 1939 Neuvostoliitto ja Saksa tekivät ns. Molotov–Ribbentrop -sopimuksen, jonka perusteella sopijaosapuolet jakoivat Euroopan maat ja valtiot "sulle-mulle -periaatteella".

Sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan perusteella Neuvostoliitto sitten hyökkäsi samana syksynä Suomen kimppuun aloittaen Talvisodan. Tarkoitus oli alistaa ja valloittaa koko Suomi. Suomalaiset nousivat vastarintaan, eivätkä Neuvostoliiton aikeet onnistuneet. Suomen kansan tuhoaminen ei onnistunut.

Vasojärven ja Interposelokin tarina liittyy Talvisodan vaiheisiin.

Edellisessä kirjoituksessa oli lyhyt katsaus siihen, kuinka Vasojärven-Interposelokin kolhoosikylä oli noussut eloon ja sitten 1930-luvun lopun puhdistuksissa jälleen tyhjentynyt. Kylään oli jäänyt metsätyömiesten rakentamia autioita asumuksia, yhteistiloja sekä Vasojärven luostarin kiinteistöt, kivikirkko ja puukirkko.

Talvisodan alkuvaiheessa marraskuussa 1939 jäivät Suojärven kunnan itäisimmät kylät venäläisten saartamiksi. Sama koski Salmin pitäjän eräitä kyliä. Siviilihenkilöt, jotka olivat vielä huolehtimassa mm. kotieläintensä ruokinnasta ja hoitamassa kotejaan, jäivät vangeiksi.

Edetessään venäläiset jättivät nämä siviilisotavangit aluksi rauhaan, mutta siirsivät heidät myöhemmin - pääosin helmikuussa 1940 - rintamansa selustaan kahteen leiriin - Vasojärvelle Interposelokiin ja Kaimaojalle (Kontupohjan lähelle).

Erityisesti Interposelok sopi vankileiritarkoitukseen hyvin, koska paikan sijainti oli syrjäinen, siellä oli tilaa ja suomalaisten metsätyömiesten rakentamat talot olivat uusia ja hyvin tehtyjä.

Interposelokin siviilisotavankileirille vietiin yli 900 suomalaista.
Vankikertomusten mukaan olot leirillä olivat yksinkertaisesti hirveät.
Ravinto oli niukkaa, jos sitä ylipäätään oli. Mitään terveydenhuoltoa ei ollut.
Yhteen huoneeseen saatettiin ahtaa jopa 20 asukasta.
Vanhuksia ja lapsia kuoli, ja heitä haudattiin vankileirin hautausmaahan noin 60 henkeä muutaman vankeuskuukauden aikana.

Vankeutta Interposelokissa kesti noin neljä kuukautta.
Eloonjääneet palautettiin Suomeen toukokuun lopulla 1940.
Heidät toimitettiin rautateitse ensin uudelle rajanylityspaikalle Värtsilään väestökirjanpitoa ja perushuoltoa varten.
Palautetut siviilisotavangit vietiin sitten Tohmajärven Kaurilan rautatieasemalle, jossa heidät ruokittiin ja järjestettiin jatkokuljetuksia varten.

Samaan aikaan toisaalla… Vasojärven-Interposelokin kolhoosikylä oli jälleen tyhjä.

>

-- jatkoa –

- Vasojärvi ja Interposelok Jatkosodassa -

Suomalaiset palasivat Vasojärvelle syyskuussa 1941.

Karjalan Armeijan hyökkäys eteni siten, että Jalkaväkirykmentti 30 valtasi 10.9.41 ns. Lumatjärven tienhaaran. Se on kohta, josta lähtee valtatieltä M18 hiekkatie itään Vasojärvelle.

Tämän jälkeen Lumatjärven tienhaaran kautta edennyt taisteluosasto - Jalkaväkirykmentti 9, Polkupyöräkomppania, KTR 2:n Kolmas patteristo ja Jalkaväkirykmentti 51:n Kolmas pataljoona - taisteli hajalle lyötyjä vihollisosastoja vastaan ja saavutti Vasojärven 11.9.1941. Vasojärvellä ei puhjennut sellaista taistelutoimintaa, joka olisi johtanut kylän tuhoutumiseen.

Taisteluosasto jatkoi viivytyksettä kohti itää, kohti tavoitettaan, kohti Kaskanan kylää, joka oli linnuntietä vielä 20 kilometrin päässä idempänä.

Tämä sotatoimi liittyi ja vaikutti ratkaisevasti ns. Pyhäjärven suurtaistelun lopputulokseen, jossa 7. Divisioonan joukot tuhosivat ja löivät hajalle vastassa olleen vihollisen 272. Divisioonan pääosat.

Suuri sotasaalis siirtyi suomalaisten haltuun. Sotasaaliin joukossa oli esimerkiksi 10 panssarivaunua, 30 erilaista tykkiä, 200 kuorma-autoa, yksi kenttäkirjapaino ja yksi kuoma-autollinen karttoja.

Kun suomalaisten taisteluosasto eteni historiallisen Vasojärven kautta kohti itää, tuskin kukaan sotilaistamme aavisti, millainen kohtalokas luostari ja kauhujen kylä oli kyseessä.

Taistelun melskeen tauottua Vasojärvi jäi kauas rintamien selustaan.

>

-- jatkoa –

Maineikas kansanrunoudentutkija, kapteeni Martti Haavio johti Ensimmäistä Tiedotuskomppaniaa, joka oli osa Karjalan Armeijan VI Armeijakuntaa. Komppania piti tukikohtanaan Nurmoilan kylää.

Haaviolla, joka käytti taiteilijanimeä ”P. Mustapää”, oli Aunuksessa johdettavanaan varsinainen Kulttuurikomppania. Siihen kuuluivat mm:

* runoilija Yrjö Jylhä
* kirjailija-kansantieteilijä Sakari Pälsi
* kirjailija Olavi Paavolainen
* radioselostaja Pekka Tiilikainen
* elokuvamies Teuvo Tulio
* kuvataiteilija Erkki Tanttu.

Heistä erityisesti Olavi Paavolainen kiersi ahkerasti Aunuksen kyliä ja maisemia sekä kirjoitti vaikutelmistaan lehtiin, muun muassa Suomen Kuvalehteen.

Paavolainen kävi Vasojärvellä syyskuussa 1941 vain pari viikkoa sen jälkeen kun Jalkaväkirykmentti 9 ja muu taisteluosasto olivat kulkeneet kylän kautta itään. Hän kirjoitti 23.9.1941 Vasojärvi-muistiinpanoinaan näin:

"… Erään kolhoositalon vintiltä löydän rojun keskeltä ikonin, niin vanhan, että tuntuu kuin pitelisin käsissäni leipää ja multaa, siunauksen ja hedelmällisyyden ikivanhoja symboleja. Yhtä vanha - vanhempi kuin Suomessa - on täällä se usko, joka kerran tuotiin näihin tuulisten ja humisevien korpijärvien rannoilla nouseviin luostareihin..."

>

-- jatkoa –

Jatkosodan asemasodan aikana Vasojärven Interposelok oli enimmäkseen autiona ja käyttämättömänä.

Suomalaiset jättivät kylän taakseen kesäkuun lopussa 1944.
Rakennuskanta säästyi sodan tuhoilta myös vetäytymisvaiheessa.

Koska alueella oli tiloja, sotien jälkeen vuonna 1945 luostarin ja kylän alueelle Neuvostoliitto sijoitti nuorisorikollisten rangaistussiirtolan ja psykiatristen potilaiden hoitolaitoksen. Näin alkoi syntyä "Aunuksen Sodoma ja Gomorra".

Kurin ja järjestyksen puutteen vuoksi kummankin yksikön asukit pääsivät solmimaan sukupuolisuhteita keskenään ja ristiin-rastiin. Meno oli varsinaista poikkinaintia. Myös viettien vietävissä ollut henkilökunta sekaantui valvottaviinsa. Turmelus ja rutsaus oli rumaa, ja tätä rappiollista menoa jatkui Vasojärvellä yli neljä vuosikymmentä.

Kylän asujamisto lopulta koostui enimmäkseen rikollisten ja mielisairaiden jälkeläisistä.

>

-- jatkoa –

Vasojärvi Neuvostoliiton romahdettua, vuodet 1992-1999

Venäjän luostarien kehitys on ollut riippuvainen Venäjän valtakeskuksen tilasta, sen harjoittamasta politiikasta ja taloudesta.

Suurvalta Neuvostoliiton kuoleman vuosi 1991 tiesi jälleen uutta käännettä. Maailma mullistui perusteellisemmin kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

74-vuotiaan Neuvostoliiton kuoltua ja pakkovallan otteen kirvottua Venäjän luostarit ovat alkaneet nousta alennustilastaan. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on nähty erittäin merkittävä kirkkojen ja luostareiden kunnostusvaihe. Monet rosoiset ja rapistuneet kiinteistöt on korjattu komeaan loistoon, mikä alkanut vetää puoleensa matkailijoita ja pyhiinvaeltajia. Tämä on tarkoittanut luostareille myös matkailijatulon kasvua. Tämä on edelleen mahdollistanut luostarikiinteistöjen lisäkunnostamisen investoinnit. Kunnostustyötähän noilla kiinteistömäärillä ja -massoilla kyllä riittää.

Edistystä ja kunnostusta on tapahtunut myös Vasojärven luostarissa.

Loppuviimeksi venäläisten nuorisorikollisten ja mielisairaiden siirtolana toiminut ja paljon kokenut luostari luovutettiin valtiolta Venäjän kirkolle maaliskuussa 1992.

Vasojärven luostarista tuli nunnaluostari.
Pian alueelle muutti muutamia nunnia
He kunnostivat sinne oman asuintalon.

Samanaikaisesti nunnat alkoivat kunnostaa luostaria.
Kivikirkko ja puukirkko palautettiin alkuperäiseen käyttöönsä.
Tuhotun munkkihautausmaan päällä olleen tanssilavan paikalle rakennettiin uusmarttyyreille pyhitetty tšasouna.

>

-- jatkoa –

Vasojärvi 2000-luvulla

Pieni nunnien joukko korjasi ja ehosti luostaria kahdeksan vuotta.
Ahkerat kädet kunnostivat rakennuksia ja hoitivat pihaa. Pelkästään rakennusten kunnostaminen on ollut kova urakka.Kirkot alkoivat saada takaisin entistä olemustaan ja henkeään. Myös munkki Vladimirin reliikille tehtiin hautapaikka Vasojärven luostarin alueelle. Jäännösten siunaaminen ja hautaaminen tapahtuivat vuonna 2000.

Nunnien voimat eivät kuitenkaan riittäneet luostarin ylläpitämiseen.
Syynä oli se, että viereisen Interposelokin kylän väki ei tarjonnut juurikaan apuaan luostarin ylläpitämiseen ja hoitamiseen. Kylän asukkaista, roistojen ja mielitautisten yhteisistä jälkeläisistä, ei ollut työntekijöiksi, eipä edes apureiksi.

Vuonna 2000 Vasojärven luostari muuttui takaisin munkkiluostariksi.
Aluetta rakentaneet nunnat jäivät luostarin ulkopuolella oleviin asuintaloihin.
Näissä majoitusrakennuksissa asuu nykyään kymmenkunta nunnaa.
Työllään he kunnostavat ja hoitavat luostarin pihoja.

Ongelmat kuitenkin jatkuivat: keväällä 2001 luostarin porttikirkko paloi maan tasalle.

Nyt luostarin portti on jälleen korjattu, ja muuri rakennettu uudelleen. Kirkot ovat saaneet uusia kupoleja ja kellotornin. Luostarin alueella on viisi kirkkoa tai tšasounaa. Paikkaa on siistitty paljon. Pihaa koristavat värikkäät kukkaistutukset.

>

Vasojärvi ja Interposelok ovat intressantti käyntikohde suomalaisille matkailijoille. Paikassa kietoutuvat yhteen sekä loistelias että synkkä historia niin kuin edellä on kuvattu.

Nykyisin Vasojärven luostari elää elvytysvaihetta. Pieni munkkiveljestö ja nunnien joukko sekä vapaaehtoiset talkoolaiset ylläpitävät luostaria. Varakkaiden antamilla lahjoituksilla ja Moskovan patriarkaatin myöntämillä avustuksilla rakennusten kunnostustöitä on voitu jatkaa.

Vasojärven luostari on kauniilla paikalla niemekkeessä, sen loivalla kukkulalla. Luostarin rakenteita ovat muun muassa:

1) Kaikkien pyhien kirkko = kultakupolinen kivirakennus, rakennettu vuonna 1858, väri persikka (nimi englanniksi The Church of All Saints), kuva:

http://www.svyato.info/uploads/posts/2009-02/1235330272_vag06_02.jpg

2) Kristuksen kirkastumisen kirkko = viisikupolinen puukirkko, rakennettu vuonna 1892, yleisväri tummankeltainen, rakennuksen alaosa sininen (The Church of the Transfiguration):

http://arhiv.ptz.ru/resources/4260-original.jpeg

3) Uusmarttyyrien muistolle pyhitetty kappeli = ruskea hirsirakennus, vihreät kuistin pylväät, katto ja sipuli; Lokakuun vallankumouksen pyörteissä murhattujen Vasojärven munkkien hautausmaan päällä sijaitseva rakennus (The Chapel of Martyrs and Confessors of Russia):

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=488&with_photo_id=54161219&order=date_desc&user=5170459

4) Luostaria kohdanneessa neuvostovainossa ainoa henkiin jäänyt munkki - Vladimir – on haudattu kolmen suuren koivun juurelle; hautapaikan kuva:

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=489&with_photo_id=54161214&order=date_desc&user=5170459

5) Pyhän lähteen kappeli on rannassa:

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=505&with_photo_id=54159926&order=date_desc&user=5170459

6) Luostarin kastekappeli sijaitsee Vasojärven päällä laiturin päässä:

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=6&with_photo_id=13042315&order=date_desc&user=1011550

Karttapiirros luostarin alueesta:

http://svyato.info/uploads/posts/2011-02/1298363276_skhema-karta-vazheozerskijj-monastyr.jpg

>

-- jatkoa --

Syrjäinen Vasojärven luostari ja Interposelokin kylä ovat verraton paikka vierailla. Paikka on hiljaisen harras ja karu, kaukana turistivirroista ja suurten luostarien väenhyörinästä.

Käyntiin kannattaa varata aikaa ainakin pari tuntia, sillä paikan erikoinen tunnelma ei saata aueta pikavisiitillä. Koreiden luostarirakennusten ja avaran järvinäkymän katselun lisäksi voit nauttia teetuvan antimista ja tehdä jalkaisin kierroksen kylän raiteilla.

Vasojärvi on nykyään siis munkkiluostari. Seuraavassa kuvassa näkyy Vasojärven luostarin porttikulissi. Auton voi ajaa aivan portille asti:

http://lh4.ggpht.com/-5ZeCBpZNSmA/TVgMIE_bYPI/AAAAAAAAAnE/pkQr1SMP02k/s912/vasojärvenluostarixx.jpg

Muurin takana käyskentelevät pitkäpartaiset munkit mustissa kaavuissaan tuoden mukanaan salaperäisen häivähdyksen luostarin pitkästä historiasta miljööseen. Munkkeja on parikymmentä, ja heistä viisi on pappeja. Naistyöntekijöitä, nunnia, on kymmenkunta, ja heidän vastuullaan on mm. luostaripihan kunnostaminen ja hoitaminen.

Valokuvassa vasemmalla on vihreäksi maalattu talo. Talossa on teetupa, jota emännöi vanhempi rouva (kesällä 2011). Pöytiä ja istumapaikkoja on noin 30 hengelle. Teen lisäksi tarjolla on korppuja, jotka ovat valmiina koreissaan pöydillä. Omia eväitä voinee täällä syödä, kunhan ostaa talon teetä.

Kuvan ulkopuolella oikealla on maalaamattomia asuintaloja. Ainakin kahden talon seinään on laitettu ortodoksiristi. Nuo talot ovat keljoja, munkkien tai nunnien asuttamia taloja, asuntoloita.

Portilta poispäin, tien suunnassa, on lisää Interposelokin kylää. Rakennuskanta on vuosikymmeniä vanhaa yleisesti, parakkimaista, harmaata ja kunnostamatonta. Kylän talot on rakennettu tasaiselle hiekkakankaalle. Interposelokissa asuu satakunta ihmistä.

>

-- jatkoa --

Luostarin ja kylän vaiheet tiivistetysti:

* 1500-luvun alku: ensimmäinen erakkomunkki saapuu Vasojärvelle
* 1520: luostari perustetaan
* 1610-luku: ruotsalaiset, liettualaiset ja puolalaiset joukkiot tuhoavat luostarin. Munkit tapetaan. Samaan aikaan myös Syvärin luostari häväistään.

* 1800: elpyminen alkaa Syvärin luostarin alaisuudessa
* 1846: Vasojärven luostari itsenäistyy omaksi talous- ja hallintoyksikökseen
* 1858: kivikirkko rakennetaan
* 1885: tulipalo tuhoaa kaikki puurakennukset
* 1892: uusi puukirkko rakennetaan
* 1892-1917: luostarin henkinen ja taloudellinen nousukausi. Etäpiste, kaupunkikirkko toimii Pietarissa, pyhiinvaeltajia käy paljon Vasojärvellä ja luostari saa lahjoituksia.

* 1917: Venäjän lokakuun vallankumous. Vallankumouksen jälkeen luostari häpäistään ja ryöstetään, uskonnolliset symbolit tuhotaan ja munkit ammutaan kirkon seinustalle (paitsi Vladimir, joka kuolee 1928 Pietarissa).

* 1920: Vasojärvelle perustetaan valtiontila, sovhoosi. Omaisuus siirretään sovhoosille. Kivikirkosta tehdään klubi, puukirkosta voimistelusali ja murhattujen munkkien hautausmaan päälle rakennetaan tanssilava.

* 1930-luvun alku: Vasojärvelle muuttaa suomalaisia mm. Amerikasta
* 1935: Interposelokin kylä perustetaan luostarin ympäristöön
* 1937-38: Stalinin-Kuusisen vainot, luostarin ja kylän talot tyhjenevät ihmisistä

* 1940 kevättalvi: siviilisotavankileiri; 900 suomalaista viruu vankina Vasojärvellä
* 1941 syyskuu: Jalkaväkirykmentti 9 vapauttaa Vasojärven venäläisten kynsistä
* 1944: Vasojärvi jää venäläisten käsiin suomalaisten vetäytyessä U-asemaan

* 1945-91: paikalla nuorisorikollisten siirtola ja mielenterveyspotilaiden hoitola

* 1992: Vasojärvestä tulee naisluostari
* 2000 maaliskuu: luostarin porttikirkko ja kulissi tuhoutuvat tulipalossa
* 2000 heinäkuu: munkki Vladimirin reliikki tuodaan Pietarista ja haudataan kolmen koivun juurelle luostarin alueelle

* 2000 marraskuu: Vasojärvestä tulee miesluostari.
* 2012: luostarissa on parikymmentä munkkia sekä kymmenkunta nunnaa

>

eeee

aa

Onpas siinä paikalla sattunut ja tapahtunut!
Mitähän seuraavaksi?

Huomasin aamun uutisia läpikäydessäni, että Pohjois-Karjalan museo on avannut tänään (6.10.) Amerikansuomalaiset Neuvosto-Karjalassa -näyttelyn.
Museo on Joensuun ydinkeskustassa. Ylen artikkeli ja muutamia kuvia näyttelystä on tässä:

http://yle.fi/uutiset/neuvosto-karjalaan_menevalla_laivalla_laulettiin_kansainvalista/6321056

Pohjois-Karjalan museon sivut:

http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-museot/pohjoiskarjalanmuseo/index.htx

Kyse on Suomen kansan lähihistorian eräästä traagisimmasta tapahtumasarjasta, jonka kulkua on selostettu tässä Vasojärvi-ketjussa esimerkiksi kohdassa 2.5.2012: ”Neuvostoliitto-ihannemaan” työkokeilun aktiivisinta aikaa olivat vuodet 1932–37. Sitten siirtolaisuus kostautui tylyimmällä mahdollisella tavalla: Stalinin vainoissa 1937-38 tapettiin tuhansia amerikansuomalaisia muuttajia.

Vasojärvi ja Interposelok kannattaa ottaa vaikkapa ensi kesän reittisuunnitelmiin mukaan ilman muuta.

Vasojärven luostarin sivut (venäjänkieliset), mukana runsaasti kuvia:

http://vazhemonastery.ru/

Aimo annos uutta ja mielenkiintoista tietoa muun muassa Naistenjärven tapahtumista talvisodan ajalta. Olen myös tutkinut näitä Naistenjärven tapahtumia ja kirjoittanut niistä kotisivulleni.

http://koti.phnet.fi/aaltoma/naistej.htm

http://aaltoma.net/naistej.html