onko se nyt niin näissä objektiiveissa, että pieni polttovälinen objektiivi pieniin kohteisiin (esim. hämähäkkeihin jne..)
ja isompi polttövälinen objektiivi sitten kauenmana oleviin kohteisiin vai miten nä menee..
en todella tekniikasta mutään ymmärrä joku jos selittää osaa niin kiitos vaivan näöstä! :)
valaiskaa tyhmää..
taidoton:_
16
383
Vastaukset
- mutään ymmärrä?
Ehkä on niin että:
– ”pieni polttovälinen” on ahtaisiin tiloihin
– ”isompi polttövälinen” on arkoihin tipuihin
– zoomi on liikkumisrajoitteisille
– kittizoomi on hörhöille haukkumisiin
– prime on laatutietoisille - Huono selittäjä
Lyhyt polttoväli – laaja kuvakulma, syvyysvaikutelma muuttuu siten että kaukaiset kohteet tuntuvat loittonevan suhteettomasti, laajahko terävyysalue suurillakin himmenninaukoilla.
Pitkä polttoväli – kapea kuvakulma, syvyysvaikutelma tuntuu latistuvan ja kaukaiset kohteet tulevan lähemmäksi, kapeampi terävyysalue.
Pienten kohteiden (hämähäkkien) kuvaamiseen tarvitset lähietäisyyksillekin tarkentuvan makro-objektiivin, jos haluat täyttää kohteella koko kuva-alan. Vaihtoehtona tavallinen objektiivi loittorengas (-renkaat) tai lähilinssi. - Kimmo Koo
Yksinkertaisinta on ajatella objektiivin sisältävän yhden ainoan linssin. Tällöin linssiyhtälö 1/a 1/b=1/f missä a= kuvattavan etäisyys linssistä, b=syntyneen kuvan etäisyys ja f=linssin polttovali. Jos tästä piirrettään kuva, voidaan yhdenmutoisilla kolmiolla nähdä, että kuvan suurennus M on syntyneen kuvan etäisyys jaettuna esineen etäisyydellä eli kuvasta tulee sitä suurempi mitä lähemmäksi kamera pystyy tarkentamaa M=-b/a, - merkki tarkoittaa sitä, että kuva on väärinpäin jos kuva syntyy linssin eri puolelle kuin esine.Kennon etäisyys linssistä on kokolailla vakio, joten jos polttoväli on yhtä suuri, saamme sitä suuremman kuvan mitä lähempänä linssiä on kamera eli makrolinssit tarkentuvat lähemmäksi.
Kaavasta saadaan M=f/(f-a). Jos esine on kauempana kuin polttovälin päässä, kasvaa suurennus kun käytetään pitempää polttoväliä. Tämän vuosi arkojen pikkuotusten kuvaamiseen käytetään telelinssejä ja telejatke auttaa asiaa.
1/a 1/b=1/f on peruskaava, josta näemme että a:n pienetessä täytyy b:n kasvaa eli tuomalla kuvattavaa lähemmäksi, kuva syntyy kauemmaksi linssistä. Kuva muodostuisi kennon taakse, joten se saadaan kennolle käyttämällä loittoa eli linssiä siirretään kauemmaksi.
Jos syntyneen kuvan paikalle laiteaan esine, kuva syntyy äskeisen esineen paikalle. Kääntämällä tavallinen linssi saadaan lähelle tarkuntuva lasi, jolloin tulee suuri suurennus.
Toivottavasti se meni näin. Nyt on kiirre kuvaamaan- TTKK
Aloittajalle oikea vastaus on EI.
Sun vastaus oli samaa tasoa kuin aloittajan kysymys. Suosittelen linkkiä: http://www.mit.tut.fi/7503040/Luennot/Luento3b.pdf
Ilman kuvaa sun selitystä on mahdoton ymmärtää. Kiinnitin vaan huomioni kaavaasi M=f/(f-a), joka ei päde jos f=a. Samanmuotoissa kolmioissa sivujen suhde on kyllä vakio muttei negatiivinen.
Parempi kuvata ja antaa läksynsä lukeneiden hoitaa matemaattiset perustelut. - Kimmo Koo
TTKK kirjoitti:
Aloittajalle oikea vastaus on EI.
Sun vastaus oli samaa tasoa kuin aloittajan kysymys. Suosittelen linkkiä: http://www.mit.tut.fi/7503040/Luennot/Luento3b.pdf
Ilman kuvaa sun selitystä on mahdoton ymmärtää. Kiinnitin vaan huomioni kaavaasi M=f/(f-a), joka ei päde jos f=a. Samanmuotoissa kolmioissa sivujen suhde on kyllä vakio muttei negatiivinen.
Parempi kuvata ja antaa läksynsä lukeneiden hoitaa matemaattiset perustelut."Ilman kuvaa sun selitystä on mahdoton ymmärtää"
Ei pidä yleistää. Jos sinä et ymmärrä, se ei tarkoita etteikö normaalialyinen ymmärtäisi. Kaavojen tarkoitus oli kertoa tehdyt yksinkertaistukset, joiten vastauksen voi yhtä hyvin lukea ilman perusteluja ellei ole kiinnostunut fysiikasta.
"Kiinnitin vaan huomioni kaavaasi M=f/(f-a), joka ei päde jos f=a."
Totta. Peruskoulussa todellakin opetetaan ettei nollalla saa jakaa. Tällaista tilannetta ei pitäisi kamerassa syntyä, sillä silloin kuva muodostuu polttopisteeseen.
"Samanmuotoissa kolmioissa sivujen suhde on kyllä vakio muttei negatiivinen."
Opetetaanko tämäkin peruskoulussa? Laittamasta linkistä - josta et ilmeisesti ymmärtänyt mitään kun et puhunut asiasta vaan yritit vain pönkittää heikkoa itsetuntoa - ilmenee, että esineen ja kuvan etäisyys lasketaa linssin keskipisteestä Gaussin kuvausyhtälössä. Jos kuva syntyy eripuolelle linssiä kuin esine, on näiden lukujen suhde negatiivinen. Fysiikassa kiinnitetään koordinaatistö usein siten, että laskuissa on negatiivisia pituuksia.
"Parempi kuvata ja antaa läksynsä lukeneiden hoitaa matemaattiset perustelut."
C: Valitettavasti olet väärässä, sillä olen parempi matematiikassa kuin valokuvaamisessa. Olen koulutukseltani teollisuusmatemaatikko, mutta jätin valokuvaajan ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen kesken, sillä eväät eivät riittäneet opiskeluun työn ohella.
Hienoa kuitenkin, että peruskoululainen on kiinnostunut matematiikasta ja fysiikasta. - Perusmatikkaa
Kimmo Koo kirjoitti:
"Ilman kuvaa sun selitystä on mahdoton ymmärtää"
Ei pidä yleistää. Jos sinä et ymmärrä, se ei tarkoita etteikö normaalialyinen ymmärtäisi. Kaavojen tarkoitus oli kertoa tehdyt yksinkertaistukset, joiten vastauksen voi yhtä hyvin lukea ilman perusteluja ellei ole kiinnostunut fysiikasta.
"Kiinnitin vaan huomioni kaavaasi M=f/(f-a), joka ei päde jos f=a."
Totta. Peruskoulussa todellakin opetetaan ettei nollalla saa jakaa. Tällaista tilannetta ei pitäisi kamerassa syntyä, sillä silloin kuva muodostuu polttopisteeseen.
"Samanmuotoissa kolmioissa sivujen suhde on kyllä vakio muttei negatiivinen."
Opetetaanko tämäkin peruskoulussa? Laittamasta linkistä - josta et ilmeisesti ymmärtänyt mitään kun et puhunut asiasta vaan yritit vain pönkittää heikkoa itsetuntoa - ilmenee, että esineen ja kuvan etäisyys lasketaa linssin keskipisteestä Gaussin kuvausyhtälössä. Jos kuva syntyy eripuolelle linssiä kuin esine, on näiden lukujen suhde negatiivinen. Fysiikassa kiinnitetään koordinaatistö usein siten, että laskuissa on negatiivisia pituuksia.
"Parempi kuvata ja antaa läksynsä lukeneiden hoitaa matemaattiset perustelut."
C: Valitettavasti olet väärässä, sillä olen parempi matematiikassa kuin valokuvaamisessa. Olen koulutukseltani teollisuusmatemaatikko, mutta jätin valokuvaajan ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen kesken, sillä eväät eivät riittäneet opiskeluun työn ohella.
Hienoa kuitenkin, että peruskoululainen on kiinnostunut matematiikasta ja fysiikasta.Jos itse ymmärtäisit noista prujuista, ymmärtäisit jo peruskoulun oppimäärällä, että origon (linssin painopisteen) vas.puol. luvut saavat negatiivisen arvon, jolloin [sun logiikalla] vas. ja oik. puol. kerrottuna luvulla -1, saavat positiivisen arvon. Eli kolmion sivujen itseisarvoista on kysymys. Itseisarvo ei ole ikinä negatiivinen. Gaussin LINSSIyhtälö on puhtaasti teoreettinen. Kun linssin kaarevuussäde lähestyys ääretöntä, linssin paksuus lähenee äärettömän ohutta suoraa pintaa. Kaava on triviaali, eikä selitä reaalimaailmaa, todellista objektiivia. Siis pelkkää satua tosielämän näkökulmasta ja on seli-seli astetta.
Kuvittelen sun olevan vielä lähellä peruskoulua. Mitä sulla on peruskoulua vastaan? Itse aloitin kouluni kansakoulussa, enkä koskaan käynyt peruskoulua. Matikkaa kyllä olen lukenut ihan tarpeeksi. Sun ajattelussa noi loogiset virheet arveluttaa, herra teollisuusmatemaatikko. Olsit laittanut kuvan selventämään epäselvää ajatuksenkulkuasi, etkä jakaisi nollalla.
C: En ole vielä vakuuttunut sun matemaattisita taidoista, paskaa osaat heittää märkäkorvien tyyliin.
- mutään
Näinkin kai:
– erikoislaajakulmalla mahtuu puoli maailmaa samaan kuvaan, makrolla vain hyttysen silmä
– tele sopii pelkureille jos haluaa kuvata leijonan viiksiä
mutulla, näillä pärjäät hyvinkin pitkälle:
– 24/35 mm on hyvä monikäyttöinen laajakulma maisema jaarkkitehtuurikuvauksiin sekä kissanristiäisten sisäkuviin. Hanki T/S jos budjetti sallii.
– 50 tai 55/35 mm sopii parhaiten reportaasikuvauksiin
– noin 80–130/35 mm on oiva potrettilasi
– 200/35mm (valovoimainen jatke) on erinomainen yleistele- _ID
Mikä kinokoon kameran polttoväli vastaa ihmisen silmää?
- Kimmo Koo
_ID kirjoitti:
Mikä kinokoon kameran polttoväli vastaa ihmisen silmää?
Oikeasti ei mikään. Normaalilinssillä tarkoitetaan linssiä, jonka polttoväli on suunnilleen kuvan halkaisija. Kinokoossa normaaleina taidetaan pitää 40 - 55 väliä.
- _ID
Kimmo Koo kirjoitti:
Oikeasti ei mikään. Normaalilinssillä tarkoitetaan linssiä, jonka polttoväli on suunnilleen kuvan halkaisija. Kinokoossa normaaleina taidetaan pitää 40 - 55 väliä.
Kai se kuvan perspektiivi vastaa luonnossa nähtyä jollain polttovälillä? Olisiko se sitten tuo "normaali".
- Dol Biong
_ID kirjoitti:
Kai se kuvan perspektiivi vastaa luonnossa nähtyä jollain polttovälillä? Olisiko se sitten tuo "normaali".
Silmällä ei ole kiinteää polttoväliä.
Silmän mykiö on kupera linnssi, sen polttoväli muuttuu sädelihasten säätämänä.
Tästä mykiön polttovälistä riippuu se, millä etäisyydellä olevasta kohteesta syntyy terävä kuva verkkokalvolle.
Lisämutkan matkaan aiheuttaa se, että silmiä on kaksi . Kuva ei muodostu silmissä vaan aivoissa ja se perustuu paljolti opituun ja muistiin.
Lisäksi silmän polttoväli muuttuu iän myötä (ja selvän näkemisen väli kasvaa)
Kuvakulmaltaan silmä vastaa erikoislaajakulmaa (n. 155 astetta vaaka ja 135 astetta pystysuunnassa). Kahdella silmällä yli 180 astetta.
Näkömuistin polttovälin sanotaan olevan n. 80 – 90 mm.
Minulla 85/35 mm objektiivi näyttää parhaiten vastaavan muistikuvaani yksittäisestä kohteesta (esim muotokuvissa yms).
Maisema ja erkkitehtuurikuvissa muistini tuntuu toimivan ”laajakulmalla”. - Dol Biong
Dol Biong kirjoitti:
Silmällä ei ole kiinteää polttoväliä.
Silmän mykiö on kupera linnssi, sen polttoväli muuttuu sädelihasten säätämänä.
Tästä mykiön polttovälistä riippuu se, millä etäisyydellä olevasta kohteesta syntyy terävä kuva verkkokalvolle.
Lisämutkan matkaan aiheuttaa se, että silmiä on kaksi . Kuva ei muodostu silmissä vaan aivoissa ja se perustuu paljolti opituun ja muistiin.
Lisäksi silmän polttoväli muuttuu iän myötä (ja selvän näkemisen väli kasvaa)
Kuvakulmaltaan silmä vastaa erikoislaajakulmaa (n. 155 astetta vaaka ja 135 astetta pystysuunnassa). Kahdella silmällä yli 180 astetta.
Näkömuistin polttovälin sanotaan olevan n. 80 – 90 mm.
Minulla 85/35 mm objektiivi näyttää parhaiten vastaavan muistikuvaani yksittäisestä kohteesta (esim muotokuvissa yms).
Maisema ja erkkitehtuurikuvissa muistini tuntuu toimivan ”laajakulmalla”.ps.
”Kai se kuvan perspektiivi vastaa luonnossa nähtyä jollain polttovälillä?”
Tämä on yleinen väärinkäsitys joka tullee aloitteleville valokuvaajille.
Linssin polttoväli ei vaikuta siihen jota tavallisimmin tarkioitamme sanalla perspektiivi, se riippuu vain kuvaus/katseluetäisyydestä.
Toinen samankaltainen asia on kuvan syvyysvaikutelma johon polttoväli vaikuttaa (esim telellä kaikki kuvassa näyttää olevan lähempänä toisiaan) - _ID
Dol Biong kirjoitti:
ps.
”Kai se kuvan perspektiivi vastaa luonnossa nähtyä jollain polttovälillä?”
Tämä on yleinen väärinkäsitys joka tullee aloitteleville valokuvaajille.
Linssin polttoväli ei vaikuta siihen jota tavallisimmin tarkioitamme sanalla perspektiivi, se riippuu vain kuvaus/katseluetäisyydestä.
Toinen samankaltainen asia on kuvan syvyysvaikutelma johon polttoväli vaikuttaa (esim telellä kaikki kuvassa näyttää olevan lähempänä toisiaan)Eli valokuvassa eri etäisyydellä olevat kohteet eivät koskaan voi näkyä samoin kuin katsellessa. Kun lyhyellä kauempana olevat kohteet menevät todella kauas ja pitkällä taas ovat lähes peräkkäin niin voisi ajatella että jossain niiden välissä on alue, jossa kuva näyttää samalta kuin luonnossa. Todella mielenkiintoista.
- Dol Biong
_ID kirjoitti:
Eli valokuvassa eri etäisyydellä olevat kohteet eivät koskaan voi näkyä samoin kuin katsellessa. Kun lyhyellä kauempana olevat kohteet menevät todella kauas ja pitkällä taas ovat lähes peräkkäin niin voisi ajatella että jossain niiden välissä on alue, jossa kuva näyttää samalta kuin luonnossa. Todella mielenkiintoista.
Viisaita kysymyksiä
”… eri etäisyydellä olevat kohteet eivät koskaan voi näkyä samoin kuin katsellessa.”
”… on alue, jossa kuva näyttää samalta kuin luonnossa.”
No vähän noin. Mutta ”matkassa on monia mutkia”.
– ensinnäkin asia riippuu ratkaisevasti siitä katsotko yhdellä vai kahdella silmällä. Näköaistimme on ns. stereonnäkö, joka tarkoitaa että havaisemme kohteiden etäisyyden kun katsomme niitä kahdesta eri suunnasta (silmien väli). Näemme osittain ikäänkuin kohteiden taakse. Samaa tavoitellaan ns. stereokuvauksella.
– toiseksi silmä ei tallenna näkömuistiin tarkennusetäisyyttä, valokuvassa se on havaittavissa.
– mm edellämainituista syistä niin ei voi koskaan olla
– esimerkiksii ns. bokeh -sumeus, vastavalon aiheuttamat heijastukset objektiivin sisällä yms. eivät näy ”luonnossa”.
– kahden silmän kuvakulma on niin laaja (yli 180 astetta), että sellaista ei voi saavuttaa millään objektiivilla ilman voimakkaita vääristymiä.
– emme näe ns, still-kuvia, näkemämme kuva elää (kuin video)
– emme näe kuvanvakaajalla vaan silmämme liikkuvat eri syistä aina. Tätä imitoidaan joskus elokuvissa kameraa liikuttamalla.
– jne
Ehkä käsivaralta kuvattu 3D-video on lähinnä ”luomua”, mutta silmän terävän näön alue on hyvin kapea (keskellä kuvaa) ja näkökenttä on valtavasti laajempi.
Näkömuistin polttoväli lienee hyvin henkilökohtainen.
Kannattanee testata omaasi kuvaamalla samaa kohdetta eri polttoväleillä ja vertaamalla niitä muistikuvaasi.
Hyvä tavoite on pyrkiä kertomaan kuvalla ”mitä kuvaaja näki” - Dol Biong
Dol Biong kirjoitti:
Viisaita kysymyksiä
”… eri etäisyydellä olevat kohteet eivät koskaan voi näkyä samoin kuin katsellessa.”
”… on alue, jossa kuva näyttää samalta kuin luonnossa.”
No vähän noin. Mutta ”matkassa on monia mutkia”.
– ensinnäkin asia riippuu ratkaisevasti siitä katsotko yhdellä vai kahdella silmällä. Näköaistimme on ns. stereonnäkö, joka tarkoitaa että havaisemme kohteiden etäisyyden kun katsomme niitä kahdesta eri suunnasta (silmien väli). Näemme osittain ikäänkuin kohteiden taakse. Samaa tavoitellaan ns. stereokuvauksella.
– toiseksi silmä ei tallenna näkömuistiin tarkennusetäisyyttä, valokuvassa se on havaittavissa.
– mm edellämainituista syistä niin ei voi koskaan olla
– esimerkiksii ns. bokeh -sumeus, vastavalon aiheuttamat heijastukset objektiivin sisällä yms. eivät näy ”luonnossa”.
– kahden silmän kuvakulma on niin laaja (yli 180 astetta), että sellaista ei voi saavuttaa millään objektiivilla ilman voimakkaita vääristymiä.
– emme näe ns, still-kuvia, näkemämme kuva elää (kuin video)
– emme näe kuvanvakaajalla vaan silmämme liikkuvat eri syistä aina. Tätä imitoidaan joskus elokuvissa kameraa liikuttamalla.
– jne
Ehkä käsivaralta kuvattu 3D-video on lähinnä ”luomua”, mutta silmän terävän näön alue on hyvin kapea (keskellä kuvaa) ja näkökenttä on valtavasti laajempi.
Näkömuistin polttoväli lienee hyvin henkilökohtainen.
Kannattanee testata omaasi kuvaamalla samaa kohdetta eri polttoväleillä ja vertaamalla niitä muistikuvaasi.
Hyvä tavoite on pyrkiä kertomaan kuvalla ”mitä kuvaaja näki”ps.
mutu:a
Näyttää siltä, että näkömuistini ”kuvat” ovat aina vaakakuvia joissa korkeus on n. 0,75 x leveys.
- BLIX-FLASH
"valaiskaa tyhmää.."
osta nissinin salama....
välkyttele sillä päin pläsiäsi
ja näe valo
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kela tukee virallisesti Pride-liikettä
Iso kiitos Kansaneläkelaitokselle tuen osoittamisesta myös vähemmistöille. Näin toimii vastuullinen valtiollinen koko k1124368Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa
Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin k773176- 991434
- 861306
- 91846
Omasp hakenut Fincapia ja Gapconia konkurssiin perjantaina 5.6
Ilkka ei ole vielä ehtinyt uutisoida, mutta Omasp on jättänyt 5.6 konkurssihakemuksen Fincapia ja Gapconia koskien. Ilka18693Lähes kaikki keskustelut kasvotusten
on olleet tärkeitä. Hänen luonne ja ulkokuori, niiden yhdistelmä. Se kaiken keskellä oleva osa on minulle hänessä kaikk21686- 42677
Tämän palstan naiseksi esittäytyvät
Ovatkin kuulemma oikeasti sukupuoleltaan miehiä. Pitääkö paikkansa?111653- 43639