Haastattelemani lukuisat perheet, tutkijat ja lastensuojelukentällä työskentelevät kertovat karuista havainnoistaan. Huostaanoton kaltaisen pakkotoimen on perustuttava faktaan: vaaraan tai sen vakavaan uhkaan. Kuitenkin huostaanottohakemukseen kirjatut perusteet saattavat olla tulkinnanvaraisia, pohjautuen sosiaalialan teorioihin tosiseikkojen sijaan.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194743120496/artikkeli/puheenaihe kunnat luovat huostaanotosta lapsibisnesta.html
Aamulehti Puheenaihe: Kunnat luovat huostaanotosta lapsibisnestä
Aamulehdestä
7
130
Vastaukset
- Lopuuko mielivalta?
KOPIO AAMULEHDEN UUTISESTA
Lue aloituslinkin kannaottoja.
En mä oo mistään kotosi. ” Näin kuvaili ”uushuutolaisuutta” sijoituspaikasta toiseen pompoteltu juureton nuori kysyttäessä, mistä hän on kotoisin.
Toki lastensuojelussa tehdään viisaita ratkaisuja ja osa asiakkaista on tyytyväisiä. Se ei kuitenkaan pyhitä sitä, että jotkut kokevat joutuneensa koneiston hampaisiin, jopa painostuksen ja mielivallan uhreiksi.
Haastattelemani lukuisat perheet, tutkijat ja lastensuojelukentällä työskentelevät kertovat karuista havainnoistaan. Huostaanoton kaltaisen pakkotoimen on perustuttava faktaan: vaaraan tai sen vakavaan uhkaan. Kuitenkin huostaanottohakemukseen kirjatut perusteet saattavat olla tulkinnanvaraisia, pohjautuen sosiaalialan teorioihin tosiseikkojen sijaan.
Lukekaa ajatuksella laitosnuorta arvioivan asiakirjan peräkkäiset lauseet ”oman erillisyyden saavuttamisen” tärkeydestä:
”Äiti ja lapsi tarvitsevat paljon tukea irrottautuakseen toisistaan. Äidin ja lapsen suhde vaikuttaa jollain tavoin emotionaalisesti etäiseltä.”
Lapsen koko elämää koskevien päätösten takana on pahimmillaan epäpäteviä, kiireisiä virkamiehiä ylenpalttisine huolineen, vailla vastuuta teoistaan. Lapsi voidaan erottaa vanhemmistaan ”insestiepäilyn” takia, mutta häntä ei viety heti turvaan sijaisperheestä, jossa oli todistettavasti tapahtunut seksuaalista hyväksikäyttöä.
Lain mukaan huostaanottoon tulee päätyä vasta viimesijaisena keinona, jos tukitoimet eivät ole auttaneet. Mutta mistä kunnollisia, huostaanottoa ehkäiseviä peruspalveluita enää saa? Eräs nuori sijoitettiin pois kotoa kolmeksi vuodeksi, kun pätevää avohuollon apua oli sitä ennen annettu kolme viikkoa.
Paljossa pohjataan vain yksittäisen ihmisen arvostelukykyyn. HS haastatteli 22.4. ”Sossutätiä”, joka uskoo lastensuojeluasiakkaiden salaavan ongelmiaan. Jotain on hänen mukaansa vialla, jos aikuinen ei katso silmiin puhuessaan tai alkaa nauraa kesken surullisen tarinan: ”Omista ja perheen ongelmista on kerrottava avoimesti viranomaisille”.
Lastensuojelupalveluita tuottavan Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala uskoo niin ikään pinnan alla piilevän paljon salattua: ”Lapset ovat lojaaleja ja suojelevat vanhempiaan; se on aivan järkyttävää!”
Tällaisessa kontrollipolitiikassa ja auktoriteettiuskossa mennään liian pitkälle. Sosiaaliviranomaiset eivät ole tuomareita, joita tulee lähestyä käsi Raamatulla. Oikeuslaitoskaan ei tuomitse ihmistä siksi, katsoiko tämä silmiin tai purskahtiko paniikkinauruun kesken kuulemisen.
Eikä lapsella ole velvollisuutta kertoa kotiasioistaan sosiaaliviranomaisille. Lapsi saa niin tehdä, mutta hänen oikeutensa on myös vaieta.
Lastensuojelu on itsepintaisen vakuuttunut objektiivisesta kyvystään analysoida perheiden identiteettiä, vanhemmuuden riittävyyttä, asiakkaittensa psyyken laatua ja kotiolojen vakautta. Kun kyseenalaistin eräälle sosiaalityöntekijälle varhaisen puuttumisen ideologiaa ja virkamiesten ammattitaitoa määritellä lapsen etu, tämä tiuskaisi: ”Lapsia ei koskaan viedä emotionaalisesti normaaleista, rauhallisista keskivertoperheistä!”
Kysyin, missä näitä normaaleja piileskelee, minä kun en tunne ensimmäistäkään. Olen kyllä tavannut ihan tavallisia, vajavaisia perheitä, joilla on pieniä tai isoja ongelmia.
Ammattilaisen mukaan lapsia viedään vain tunnetasolla epänormaaleista, laitapuolen villeistä perheistä. Tämä uuskonservatiivinen tyypittely mukailee historiaa. Lastensuojelu syntyi aikoinaan köyhien perheiden kasvatustyön kontrolloimiseksi, nyt ”hyväntekeväisyystyön” syynissä ovat keskiverrosta poikkeavat.
Ruotsissa tehtiin laaja sijaishuollon selvitys. Valtio pyysi kansalaisilta anteeksi hoidon laiminlyöntiä, puutteellista valvontaa ja sitä, että lapset oli jätetty pulaan: ”Koko yhteiskunta kantaa tästä moraalista häpeää. Teille piti saada lämpöä ja turvallisuutta, mutta unelma kuoli, kun sosiaaliviranomaiset sijoittivat teidät.”
Virallinen Suomi sen sijaan pitää lastensuojelun näkemyksiä erehtymättöminä totuuksina.
Tosiasiassa sijaishuollon eli ”turvallisen aikuisjohtoisen kasvuympäristön” nykytodellisuus tuskin osoittautuisi kansankotia mallikkaammaksi. Kunnat ovat jo luoneet sijaishuollosta jättimäisen lapsibisneksen, joka houkuttelee jopa pääomasijoittajia.
Tunnustavatko lastensuojelijat alansa olevan kriisissä, uskaltautuvatko itsereflektioon? Ei, he ovat lähinnä huolissaan tahriintuneesta julkisuuskuvastaan, koska se nostaa perheiden kynnystä hakea heiltä apua. Mutta kuka enää uskaltaa hakea – apua?
Maria Syvälä
Kirjoittaja on tamperelainen vapaa kirjailija ja toimittaja.
--------------- Ei se ole uutinen
Kyse ei ole uutisesta, vaan mielipidekirjoituksesta.
- Katso valokuva
Katsokaapa Aamulehden jutusta, millaisen valokuvan on ottanut poika, joka asuu lastenkodissa!!
Kuvateksti kuuluu näin:
"Valokuvaaja Emil Bobyrev antoi kameransa huostaanotetulle pojalle. Tällaisen kuvan hän otti Tampereen Kissanmaan perhetukikeskuksen ikkunasta."
Kuvassa on nalleperhe, joka pyrkii ikkunasta ulos. Olen ennenkin nähnyt lastenkodissa asuvien lasten kuvaavan maailmaansa eli huonettaan nimenomaan ikkunan kautta, he esittelevät sitä mitä ikkunasta näkyy, talon ja oman huoneen ulkopuolella. Eivät sitä, mitä heidän huoneessaan ja itse talossa sisällä on.
Jostain se kertoo.
Huostassa on paha olla.- Lastensuojelua?
Vantaa poisti huostaanotto-oikeuden lastensuojelun kriisityöntekijöiltä.
Ministeriössä epäillään päätöksenteon laillisuutta.
Helsingin Sanomat Kimmo Oksanen 24.12.2007.
Kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä ei Vantaalla enää vuoden alusta voi tehdä päätöstä lapsen kiireellisestä huostaanotosta.
Sosiaalilautakunta on päättänyt, että kiireellisestä huostaanotosta, eli nykykielellä kiireellisestä sijoituksesta tai sen lakkaamisesta, päättää tammikuusta lähtien johtava sosiaalityöntekijä.
Käytännössä tämä voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että vaarassa oleva lapsi on jätettävä asuntoon, koska kriisityöntekijällä ei ole oikeutta tehdä huostaanottopäätöstä.
Vantaa etäännytti kirjallisen päätöksenteon organisaatiossa ylemmäs valmistautuessaan uuteen lastensuojelulakiin.
"Kiireellisten sijoituksien päätöksenteko muuttuu kaksiportaiseksi", Vantaan perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen toteaa.
Pesosen mukaan nykyisin edellytetään yhä parempaa perehtymistä lapsen perheen kokonaistilanteeseen ja esimerkiksi lähiverkostoon ennen huostaanottoa.
Kun päätöksenteko on yksissä käsissä, kokonaistilanne on paremmin hallussa.
"Vantaalla on päätetty, että tällä hetkellä toimimme näin. Mutta totta kai me seuraamme tarkasti, kuinka hyvin tämä alkaa toimia."
Kentällä toimivuutta jo epäillään. Samalla kun laki painottaa, että jokaisen sosiaalityöntekijän pitää pystyä puuttumaan entistä nopeammin lapsen tilanteeseen, puuttumisen väline otetaan pois.
Helsingissä päivystyksen sosiaalityöntekijä päättää kiireellisestä huostaanotosta virka-ajan ulkopuolella. "Hoidetaan muksu sinne minne hoidetaan. Mutta lähtökohta on, että päätös tehdään tässä ja nyt", johtava lakimies Tapio Räty Helsingin sosiaalivirastosta sanoo.
Jos päätös kiireellisestä huostaanotosta tehdään takautuvasti, voi myös vanhempien oikeusturva vaarantua.
"Kiireellinen sijoitus pitää myös pystyä purkamaan heti tai tietyn ajan kuluessa. Mistä päivästä huostaanoton katsotaan alkaneen, jos lapsi on otettu mukaan perjantaina ja päätös on tehty takautuvasti maanantaina?"
Ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriöstä pitää Vantaan ratkaisua erikoisena. "Tätä on tehty ylikunnallisissa tilanteissa. Mutta on ihmeellistä, että Vantaan kokoisessa kaupungissa jossa ylikunnallisuusongelmaa ei ole, päätöksenteko muutetaan kaksitasoiseksi", Hujala sanoo.
"Tilanteessa oleva sosiaalityöntekijä tekee päätöksen, jota aletaan toteuttaa. Toinen ihminen tekee päätöksen sitten uudestaan. Mikä sen toisen päätöksentekijän rooli silloin on? Kumileimasinko?" Hujala kysyy.
Hujalan mielestä päätös pitää tehdä ensin, ja vasta sen jälkeen sitä aletaan toimeenpanna.
Vantaan järjestelmä saattaa myös nostaa huostaanoton kynnystä: jos kriisityöntekijällä on pelko, ettei hänen huostaanottonsa saakaan myöhemmin johtavan sosiaalityöntekijän siunausta ja lainvoimaa, hän saattaa jättää vaarassa olevan lapsen kotiin.
"Kuka siitä päätöksestä ottaa todellisen vastuun? Päätöshän se on sekin, jos ei oteta huostaan", Hujala toteaa.
------- - Lasten oikeudet .
Lastensuojelua? kirjoitti:
Vantaa poisti huostaanotto-oikeuden lastensuojelun kriisityöntekijöiltä.
Ministeriössä epäillään päätöksenteon laillisuutta.
Helsingin Sanomat Kimmo Oksanen 24.12.2007.
Kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä ei Vantaalla enää vuoden alusta voi tehdä päätöstä lapsen kiireellisestä huostaanotosta.
Sosiaalilautakunta on päättänyt, että kiireellisestä huostaanotosta, eli nykykielellä kiireellisestä sijoituksesta tai sen lakkaamisesta, päättää tammikuusta lähtien johtava sosiaalityöntekijä.
Käytännössä tämä voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että vaarassa oleva lapsi on jätettävä asuntoon, koska kriisityöntekijällä ei ole oikeutta tehdä huostaanottopäätöstä.
Vantaa etäännytti kirjallisen päätöksenteon organisaatiossa ylemmäs valmistautuessaan uuteen lastensuojelulakiin.
"Kiireellisten sijoituksien päätöksenteko muuttuu kaksiportaiseksi", Vantaan perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen toteaa.
Pesosen mukaan nykyisin edellytetään yhä parempaa perehtymistä lapsen perheen kokonaistilanteeseen ja esimerkiksi lähiverkostoon ennen huostaanottoa.
Kun päätöksenteko on yksissä käsissä, kokonaistilanne on paremmin hallussa.
"Vantaalla on päätetty, että tällä hetkellä toimimme näin. Mutta totta kai me seuraamme tarkasti, kuinka hyvin tämä alkaa toimia."
Kentällä toimivuutta jo epäillään. Samalla kun laki painottaa, että jokaisen sosiaalityöntekijän pitää pystyä puuttumaan entistä nopeammin lapsen tilanteeseen, puuttumisen väline otetaan pois.
Helsingissä päivystyksen sosiaalityöntekijä päättää kiireellisestä huostaanotosta virka-ajan ulkopuolella. "Hoidetaan muksu sinne minne hoidetaan. Mutta lähtökohta on, että päätös tehdään tässä ja nyt", johtava lakimies Tapio Räty Helsingin sosiaalivirastosta sanoo.
Jos päätös kiireellisestä huostaanotosta tehdään takautuvasti, voi myös vanhempien oikeusturva vaarantua.
"Kiireellinen sijoitus pitää myös pystyä purkamaan heti tai tietyn ajan kuluessa. Mistä päivästä huostaanoton katsotaan alkaneen, jos lapsi on otettu mukaan perjantaina ja päätös on tehty takautuvasti maanantaina?"
Ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriöstä pitää Vantaan ratkaisua erikoisena. "Tätä on tehty ylikunnallisissa tilanteissa. Mutta on ihmeellistä, että Vantaan kokoisessa kaupungissa jossa ylikunnallisuusongelmaa ei ole, päätöksenteko muutetaan kaksitasoiseksi", Hujala sanoo.
"Tilanteessa oleva sosiaalityöntekijä tekee päätöksen, jota aletaan toteuttaa. Toinen ihminen tekee päätöksen sitten uudestaan. Mikä sen toisen päätöksentekijän rooli silloin on? Kumileimasinko?" Hujala kysyy.
Hujalan mielestä päätös pitää tehdä ensin, ja vasta sen jälkeen sitä aletaan toimeenpanna.
Vantaan järjestelmä saattaa myös nostaa huostaanoton kynnystä: jos kriisityöntekijällä on pelko, ettei hänen huostaanottonsa saakaan myöhemmin johtavan sosiaalityöntekijän siunausta ja lainvoimaa, hän saattaa jättää vaarassa olevan lapsen kotiin.
"Kuka siitä päätöksestä ottaa todellisen vastuun? Päätöshän se on sekin, jos ei oteta huostaan", Hujala toteaa.
-------Huostaanottojen määrä kasvaa -lapsen oikeudet kateissa.
Kasvava joukko nuoria elää ei kenenkään maalla.
Suomen Kuvalehti11.1.2002., eli reilut neljä vuotta sitten.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huostaanottojen-maara-kasvaa-lapsen-oikeudet-kateissa
---------- - Lasten tulevaisuus?
Lasten oikeudet . kirjoitti:
Huostaanottojen määrä kasvaa -lapsen oikeudet kateissa.
Kasvava joukko nuoria elää ei kenenkään maalla.
Suomen Kuvalehti11.1.2002., eli reilut neljä vuotta sitten.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huostaanottojen-maara-kasvaa-lapsen-oikeudet-kateissa
----------Monet sijoitetut lapset laitetaan tarpeettomasti huostaan.
Suomen Kuvalehti 4.10.2011.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194699500331/artikkeli/selvitys monet sijoituslapset laitetaan tarpeettomasti laitokseen.html
-------------- - Lastensuojelua?
Lasten tulevaisuus? kirjoitti:
Monet sijoitetut lapset laitetaan tarpeettomasti huostaan.
Suomen Kuvalehti 4.10.2011.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194699500331/artikkeli/selvitys monet sijoituslapset laitetaan tarpeettomasti laitokseen.html
--------------Aamulehti ei voi julkaista kopiona lainattuja uutisia.
En ymmärrä, jos ksymyksessä on lasten ja perheiden huostaanoissa olevia puuttelta.
Amulehden moderaattorin kirjoitus.
Juttuun on tullut useita kommentteja, joihin on kopioitu kokonaisia uutisia tai pätkiä tutkimuksista. Emme ikävä kyllä voi julkaista tällaisia viestejä tekijänoikeussyistä. Viitatkaa tai referoikaa, mutta älkää kopioiko.
-Moderaattori
---------
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kela tukee virallisesti Pride-liikettä
Iso kiitos Kansaneläkelaitokselle tuen osoittamisesta myös vähemmistöille. Näin toimii vastuullinen valtiollinen koko k473903Jorma Lind kuollut
Ylen uutisankkurina 40 vuotta toiminut Jorma Lind on kuollut 85-vuotiaana. https://yle.fi/a/74-20230265 ARVl on näet521879- 721406
Mahdatko ymmärtää sitä
Mä en selviä jollei me jutella kunnolla. Tarvitsen sua siihen. Etkä sä voi sitä tietää kun en ole ilmaissut mutta olen761250Hitaille omat kassat
Kassoilla hidastelevat ärsyttävät. Menee heti loppupäivä pilalle, kun kauppareissu kestää hidastelijoiden takia. Näille1991217Ensimmäisenä Helluntaina ei uudelleen kastettu KETÄÄN!
Raamattu kertoo, että Helluntaina kastettiin. Mutta vaikka Raamattu ei erikseen kerro tiedän VARMASTI Ettei6911071- 901049
Olisit ollut niin
Minunlaiseni. Ehkä se on helmpompi kun emme kohtaa. Kipeältä se tuntui ettet valinnut minua41886Mitä yhteistä sinulla
on kaivattusi kanssa? Sama musiikkimaku, tai huumorintaju, tai ehkä työpaikka? Vai ettekö tunne vielä niin hyvin?55874- 39800