Tallinnan yliopisto

jen1

Tallinan yliopisto aloittaa oikeustieteen opetuksen Helsingissä syksyllä 2012. Meinaako monikin hakea edes varavaihtoehtona jos nyt ekalla, tokalla, kolmannella tai useammalla kerralla pääse Helsinkiin, Turkuun tai Rovaniemelle tai haluaa nimenomaan englanniksi lukea ja lähteä vaikka ulkomaille?

Lisätietoa law.tlu.ee, sivut on suomeksikin. Itse ainakin laitoin jo paperit menemään varavaihtoehtona, kun ei nyt Tallinnaan huvita lähteä opiskelemaan vaan haluaisin nimenomaan jäädä Suomeen. Itse olin syksyllä Tallinnassa ja pidin koulusta, muutama opettaja olikin Helsingin yliopistosta.

204

10579

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jen1

      Ainiin, piti vielä lisätä että kauppatieteitähän opettaa EBS eli estonian business school jo suomessa samaan tapaan kuin nyt tallinnan yliopisto, ja on ainakin sivujen mukaan ihan suosittu.

    • ...

      Hain kouluun ja tulin hyväksytyksi. Itse en edes hakenut suomalaisiin yliopistoihin, koska juuri kansainvälinen tutkinto ja opiskelu englanniksi houkuttaa. Olisipa jo syksy ja pääsisi opiskelemaan :)

    • Muropakettijuristi

      Suurella henkilökohtaisella pätevyydellä ja häikäilemättömällä urasuuntautuneisuudella saattaa tuoltakin saadulla muropaketinkannella päästä about vastaaviin tehtäviin kuin suomalaisella tutkinnolla.

      Tuo tallinnan yliopiston koulutus ei pätevöitä suomalaista tutkintoa vaativiin tehtäviin (tuomari/asianajaja), ja on aika suppea-alainen verrattuna perinteiseen juristintutkintoon.

      Jos on tarpeeksi kyvykäs pärjäämään muropaketinkannella, kysymys kuuluukin, että miksei saman tien käynyt suomalaista tutkintoa. Itse en tiedä vastausta tuohon kysymykseen. Helsingin yliopistossakin voi opiskella englanniksi ja ruotsiksi, ja vaihtomahdollisuuksien avulla esimerkiksi vuoden ulkomailla.

      • ...

        Itse yhden tutkinnon ulkomailla opiskelleena ja opetusta Suomeen verranneena olen todennut opetuksen ulkomaisissa yliopistoissa olevan huomattavasti suomalaista tasokkaampaa ja vaatimustason korkeampi. Ks. tutkinto pätevöittää toimimaan samoissa tehtävissä kuin Suomalaisesta yliopistosta valmistunut. Tarvittavista osa-alueista on vain suoritettava näyttö. Ja kuten ap sanoi, osa proffista on ks. koulutuksessa samoja kuin Helsingin yliopistolla.

        Lisäksi opiskelun osa-aikaisuus on plussaa, jotta aikaa jää myös muun tutkinnon opiskeluun, työelämään sekä harrastuksiin.


      • Juromakettipuristi
        ... kirjoitti:

        Itse yhden tutkinnon ulkomailla opiskelleena ja opetusta Suomeen verranneena olen todennut opetuksen ulkomaisissa yliopistoissa olevan huomattavasti suomalaista tasokkaampaa ja vaatimustason korkeampi. Ks. tutkinto pätevöittää toimimaan samoissa tehtävissä kuin Suomalaisesta yliopistosta valmistunut. Tarvittavista osa-alueista on vain suoritettava näyttö. Ja kuten ap sanoi, osa proffista on ks. koulutuksessa samoja kuin Helsingin yliopistolla.

        Lisäksi opiskelun osa-aikaisuus on plussaa, jotta aikaa jää myös muun tutkinnon opiskeluun, työelämään sekä harrastuksiin.

        Kyse ei ole tosimaailmassa opetuksen laadusta. Kyllähän sen nyt imbesillikin tajuaa, että Helsingin oikiksen opetus on ajottain täysin luokatonta proffien puutteellisten pedagogisten kykyjen vuoksi. Asialle kyllä koitetaan koko ajan tehdä jotain, mutta rahat eivät vain riitä ihmeisiin kovin nopealla aikataululla.

        Esimerkiksi Harvard Law School käyttää n. 400 miljoonaa usd vuosittain noin alle 2000 opiskelijan kouluttamiseen, eli karkeasti noin 200 000 usd per opiskelija per vuosi. Helsingin yliopistolla sama luku on n. ~4000 usd (3000 eur) per opiskelija (n. 20 000 eur per yksi tutkinto, jonka opiskeluun menee keskimäärin piirun verran alle 6v).

        Näin ollen Helsingin yliopisto kouluttaa 50 juristia sillä rahalla mitä Harvard yhden. Onko suuri ylläripylläri, että Helsingin yliopiston opetuksen taso on aika olematon jos sitä vertaa johonkin?

        Oikeasti kyse on ihan vain siitä ketä tuntee ja onko työkokemusta. Työkokemusta saa kovin usein tuttujen kautta hankituilla paikoilla. Ei nyt kyse ole mistään oikeaan juristisukuun syntymisestä tai vastaavasta, vaan ihan opiskelu- ja työkavereiden kesken tapahtuvasta normaalista hiljaisesta tiedonvaihdosta ja seurustelusta.

        Ulkopuolisena (ulkomailla opiskelleena tai tälläisellä muropaketinkannella) on vain kovin, kovin vaikeaa saada kiinni tuollainen etumatka.

        Ei se mahdotonta ole, mutta siitä palataan alkuperäiseen kysymykseeni, että jos kykenee tekemään sen, miksi ei suoraan hae Helsinkiin?


      • Purojakettimuristi
        Juromakettipuristi kirjoitti:

        Kyse ei ole tosimaailmassa opetuksen laadusta. Kyllähän sen nyt imbesillikin tajuaa, että Helsingin oikiksen opetus on ajottain täysin luokatonta proffien puutteellisten pedagogisten kykyjen vuoksi. Asialle kyllä koitetaan koko ajan tehdä jotain, mutta rahat eivät vain riitä ihmeisiin kovin nopealla aikataululla.

        Esimerkiksi Harvard Law School käyttää n. 400 miljoonaa usd vuosittain noin alle 2000 opiskelijan kouluttamiseen, eli karkeasti noin 200 000 usd per opiskelija per vuosi. Helsingin yliopistolla sama luku on n. ~4000 usd (3000 eur) per opiskelija (n. 20 000 eur per yksi tutkinto, jonka opiskeluun menee keskimäärin piirun verran alle 6v).

        Näin ollen Helsingin yliopisto kouluttaa 50 juristia sillä rahalla mitä Harvard yhden. Onko suuri ylläripylläri, että Helsingin yliopiston opetuksen taso on aika olematon jos sitä vertaa johonkin?

        Oikeasti kyse on ihan vain siitä ketä tuntee ja onko työkokemusta. Työkokemusta saa kovin usein tuttujen kautta hankituilla paikoilla. Ei nyt kyse ole mistään oikeaan juristisukuun syntymisestä tai vastaavasta, vaan ihan opiskelu- ja työkavereiden kesken tapahtuvasta normaalista hiljaisesta tiedonvaihdosta ja seurustelusta.

        Ulkopuolisena (ulkomailla opiskelleena tai tälläisellä muropaketinkannella) on vain kovin, kovin vaikeaa saada kiinni tuollainen etumatka.

        Ei se mahdotonta ole, mutta siitä palataan alkuperäiseen kysymykseeni, että jos kykenee tekemään sen, miksi ei suoraan hae Helsinkiin?

        Ja ei manse/rollo nyt huonoja ole nekään, niissäkin tapahtuu tuota samaa, lisäyksenä edelliseen.

        Seuraavat elämänviisaukset ovat sitten 200e/h. Uskokoot ken tahtoo.


      • Purojakettimuristi
        Purojakettimuristi kirjoitti:

        Ja ei manse/rollo nyt huonoja ole nekään, niissäkin tapahtuu tuota samaa, lisäyksenä edelliseen.

        Seuraavat elämänviisaukset ovat sitten 200e/h. Uskokoot ken tahtoo.

        turku/rollo*


      • 20
        Purojakettimuristi kirjoitti:

        Ja ei manse/rollo nyt huonoja ole nekään, niissäkin tapahtuu tuota samaa, lisäyksenä edelliseen.

        Seuraavat elämänviisaukset ovat sitten 200e/h. Uskokoot ken tahtoo.

        Mitä on "viisaukset"?


      • Juristimies sen ties
        20 kirjoitti:

        Mitä on "viisaukset"?

        Sukua "elkää":lle, "enään":lle, ym, tottakai!


    • notaari?

      Paljonkohan mahtaa maksaa opiskelu lukuvuodessa Tallinnan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa täällä Helsingissä? Tietääköhän joku asiasta tai sen että mistä linkistä löytyisi, kun ei tuolta Tallinnan Ylikool:n sivuilta ainakaan meinaa löytää mitään.
      'notaariksi 30kymppisenä?'

      • jen1

        Siis law.tlu.ee löytyy hinnat, mutta päälle 3000e maksaa lukuvuosi


      • ....

    • gigglegiggle

      Onko täällä ihmisiä, jotka ovat tulossa kyseiseen oikeustieteen ohjelmaan Helsingissä?

      • juniori

        gigglegiggle: ei en ole tulossa (vielä), mutta ehkä vuoden päästä, kun saan lukion käytyä ensin. Voisitko kertoa täällä millaista opiskelu siellä on?


      • ...

        Minä olen tulossa :)


    • kv kiinnostaa

      siis ymmärsinkö oikein, että haku tuonne on vielä menossa elokuuhun saakka? olisin erittäin kiinnostunut hakemaan tuohon oppilaitokseen. :)

      • ...

        Heinäkuun loppuun mennessä kannattaa hakea - mitä aiemmin, sen parempi :)


    • utelias_law

      Kuinka työlästä opiskelu tuolla Tallinnan oikiksessa on ja kuinka luettavaa esim päivässä?

      Millaisia presentaatioita ja kirjallisia töitä siellä tehdään?

      Onko tenttejä helppo/vaikea läpäistä?

    • 9

      Eikö tuo koulu vasta aloita toimintaansa Helsingissä, joten käytännön tietoa ei taida juuri olla käsillä. Nettisivut varmaan kertoo. Itse menisin ennemmin kyllä avoimeen kuin tuonne. Tietenkin, jos on jo n hakukertaa takana, eikä jaksa enää uutta kierrosta, niin voi olla hyväkin vaihtoehto. Tosin ei tuo kovin edullista taida olla.

      • Muropakettituristi

        Komppaan ylläolevaa.

        Avoimeenkin kannattaa mennä ennemmin kuin tänne. Tai sitten vaan myöntää, että jossei viidennellä yrityksellä ovet aukea lähellekään, niin ei äidin annu-jaakosta tule juristia.

        Pääsykoe on vain yksi pienehkö osa, jossa ei mitään ihan mielettömän vaativaa kysytä. Myös koulusta valmistuminen (sanoivat mitä sanoivait) on työn takana, puhumattakaan siitä, että mielekkäimmät juristintyöt on haastavia ja työläitä.


    • utelias_law

      Kai se opiskelu samanlaista Helsingissä on kuin Tallinnassakin, noin suunnilleen.

    • Fern

      Mikäli haluat Suomesta töitä, en tosiaankaan suosittele hakemaan Tallinnan yliopiston opetukseen. Suomessa firmojen rekrytoijat arvostavat Suomesta valmistuneita juristeja. Eri asia on tietysti ulkomaiden huippuyliopistoista hankitun pätevyyden osalta. Mikäli kansainvälisyyttä halajaa, suosittelen menemään vaihtoon; niin kuin yli puolet Helsingin oikkareista tekeekin. Helsingissä voi opiskella myös kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Myös KV-oikeuden opetus tapahtuu englanniksi.
      Se,että on läpäissyt jonkun Suomen oikeustieteellisen tiedukunnan pääsykokeen, kertoo motivaatiosta alalla työskentelyä kohtaan. Koulupaikan ostaminen Tallinnasta taas saattaa herättää epäilyksen siitä, että alalla kiinnostaa lähinnä sen hyvä palkka, mutta itse ala ja opiskelu ei niinkään. Näin on tavattu ajatella ainakin tämänhetkisessä toimistossani. Poikkeuksia tosin varmasti löytyy.
      Jos Helsinkiin,Turkuun tai Rovaniemelle hakeminen ei houkuta, kannattaa hakea ensi syksynä aloittavaan Joensuun huuhaatie..Oikeustieteelliseen. Sekin näyttää sentään paremmalta papereissa kuin Tallinna, jonne siis mennään rahalla sisään.
      EBS:stä sen verran, että kuulemma Suomessa toimiva yksikkö on todella turha. Mikäli kauppiksen ovet eivät aukea, kannattaa suosiolla suunnata Tallinnan yksikköön.
      Pari tässä keskustelussa kirjoittelevista nimimerkeistä kuullostavat lähinnä Tallinnan yliopiston markkinoijilta...

      • SIC

        Hep ylläolevalle.

        Jos onnistuu saamaan työkokemusta ja on oikeantyyppistä määrätietoista sorttia, ei Tallinnan paperitkaan ole este siinä missä Stadin paperitkaan ei ole automaatiojäsenyys korkkiin.

        Kysymys vain kuuluukin, että jos osaa pärjätä näillä Tallinnan papereilla, pääsisi varmasti myös sisään suomalaista tutkintoa suorittamaan, joten miksi ei näin tekisi?

        Omalla työpaikalla (toimisto Helsingissä) kaikki juristikoulutusta omaavat ovat valmistuneet tai opiskelevat paikkakunnalla.


      • Opiskelija2222

        Jos ei oikeasti pääse mihinkään suomalaiseen yliopistoon suorittamaan KTM-tutkintoa niin ei tosiaan kannata lähtä Tallinnaan ostamaan tutkintoa.

        Kauppatieteitä on kuitenkin Suomessa suht helppo päästä lukemaan jos paikkakunnalla ei ole niin suurta merkitystä. Joten joku ostettu bachelor's degree Tallinnan teknillisestä ei todellakaan tee vaikutusta.


    • joopajoo

      TLU Helsinki campus on varmasti erinomainen koulu jos on kiinnostunut KV-oikeudesta. Itseäni ei kiinnosta suomalainen paikallinen lainsäädäntö lainkaan ja tähtään tulevaisuudessa KV-markkinoille töihin. Koulutuksessa saa rusinat pullan päältä, voi heti keskittyä KV-oikeuteen luultavasti erittäin innostavassa ilmapiirissä. Uudehko yliopisto on helposti ajan hermolla ja yhtenäinen KV-linja kokonaisuudessaan antaa valtavan syvän katsauksen KV-oikeuteen siinä, missä HY raapaisee vaan pintaa.
      Maailmalla HY ja TLU ovat eurooppalaisia yliopistoja siinä missä muutkin, joten "muropaketti-tutkinnosta" tuskin kuitenkaan on kysymys. HY:ltä on valmistunut juristeja moneen junaan, osa menestyy ja osa ei. M. Ahtisaarella on maakuntayliopistosta open paperit ja niillä irtosi muutama hyvä luottamustehtävä ja Nobel! Kaikki on kiinni korvien välistä ja siitä, mihin itse yltää. Varsin lahjaton tarvitsee huippuyliopiston paperit menestyäkseen, parhaat pärjää ilman. Näissä pienissä pääkaupungin lakifirmoissa ehkä joku saattaa tuijottaa HY pahveja, mutta itse tähtään suuremmille markkinoille, joissa HY:llä ei ole mitään merkitystä. Lycka till kaikille!

      • 2+15

        Oletko aloittamassa opinnot syksyllä TLU:ssa? Monta pistettä sait haastattelusta? Minkätasoiset paperit sulla on? Mietin, riittävätkö omat pisteet sisäänpääsyyn :)


      • 1648

        Ihan hyvät suunnitelmat, mutta ihan ystävällismielisenä huomiona onko sulla käsitystä siitä, mitä oikeus tai kv-oikeus on, ja siitä, kuinka loppujenlopuksi kansallista oikeutta ei pääse karkuun siinäkään? Lähinnä kirjoituksestasi paistaa vähän samanlainen kunnioitettava naiivi kirkasotsainen kiinnostus vailla paljoa tietoa mikä itselläni oli ennen yliopisto-opintojeni alkua.

        Suvereenilla valtiolla on oma oikeusjärjestyksensä, ja vaikka useat länsimaiset oikeusjärjestykset päätyvätkin monasti samaan ratkaisuun, eroja löytyy. Otetaan esimerkiksi Miranda-oikeudet (ks. Wikipedia: "Miranda Rights"), joille sysivasemmistolaisessa Suomessa on naureskeltu, mutta jotka esim. Yhdysvalloissa osavaltiosta riippumatta otetaan vakavasti.

        Kv-oikeus loppuunsahan koskee lähinnä sitä, miten ratkaistaan kysymykset, joissa osallisina on useamman oikeusjärjestyksen osia. Miten ratkaistaan huoltajuuskiista, jossa vastakkain on yhdysvaltalainen isä ja suomalainen äiti? Miten Espanjaan muuttaneen mummin perii tämän Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa asuva jälkikasvu? Mitä tapahtuu, jos Ranskassa valmistetun esineen myy saksalainen nettikauppa Suomeen kuljetusvastuun ollessa hollantilaisella kuriirifirmalla? Usein vastaus kysymykseen on lähinnä se, minkä valtion lakia sovelletaan ja vastaus löytyy valtioidenvälisistä sopimuksista.

        KV-oikeus ei ole kuitenkaan mikään kupla muun oikeuden ulkopuolella. Sitähän on kolmessa tasossa: kv-julkisoikeus (valtioidenvälistä oikeutta), kv-yksityisoikeus (kansainvälinen kauppa, avioliitto, ym.) ja vähän liberaalisti ilmaisten modernimpana eu-oikeus.

        Kv-julkisoikeudessa huiput käärii rahaa niin paljon, ettei ns. p***alle taivu, mutta huippujen määrän voi laskea yhden käden sormilla. Muuten ala ei ole kultakaivos, koska oikeudella on valtioidenvälisissä suhteissa hyvin vähän asiaa: sitä voidaan käyttää argumenttina, mutta suhteet ratkaistaan pääasiassa diplomatialla ja lopullisena doktriinina kv-suhteissa on ns. "might makes right" -- isot valtiot voivat suhteellisen vapaasti olla välittämättä oikeudesta. Lähinnä kyse on sopimuksista toistensa jälkeen. Tämä on ainoa puhtaasti kansallisesta oikeudesta riippumaton ala, joka on ihan mielenkiintoinen ja hyvä akateemista uraa varten, mutta käytännössä hyvin harvoja työllistävä ja vähäpäteinen juurikin diplomatian ensisijaisuuden vuoksi.

        Toinen perinteinen kv-oikeudenala, kv-yksityisoikeus, taas kattaa sateenvarjona alleen paljon kaikenlaista. Pääasiassa alaan mielletään kv-kauppasopimukset, mutta siihen kuuluu myös perhe-, avioliitto-, ym. oikeutta. Lähinnä kyse on lainvalinnan teoriasta, eli siitä, miten ratkaistaan ristiriita kahden sinänsä pätevän oikeusjärjestyksen välillä. On olemassa joitain ns. kansainvälisiä "lakeja", eli teknisesti multilateraalisia sopimuksia, jotka on ratifioitu sopijavaltioissa kansalliseksi lainsäädännöksi, tärkeimpänä esimerkkinä tietysti kv-kauppalaki.

        Kv-yksityisoikeus on väistämättä aina sidoksissa siihen, mitkä valtiot ovat kyseessä. Usein vastausta haetaan jonkun maan kansallisesta lainsäädännöstä. Näin ollen vastausta ei anna kv-oikeus, vaan sitä pitää hakea kansallisesta lainsäädännöstä. Soppaa mutkistaa myös se, että lainvalintasopimukset ovat päteviä tietyin ehdoin. Näin ollen kaksi eri maalaista yritystä voi sopia, että tiettyä sopimusta koskevat riidat ratkaistaan Lontoon kauppakamarin välityslautakunnan toimesta käyttäen Iso-Britannian kansallista lainsäädäntöä.

        Tämän takia kv-yksityisoikeuden käytäntö onkin usein sitä, että kun lainvalinta on tehty, käytännön juridiikasta vastaa sovellettavan lain asiantuntija, eli käytännössä senmaalainen asianajotoimisto. Tiettyjen tärkeimpien oikeusjärjestysten asiantuntijoita työskentelee tietysti myös näiden maiden ulkopuolella, esimerkiksi suomesta löytää kyllä yhdysvaltalaisen tai saksalaisen lain pätijöitä, mutta käytännössä leijonanosan keisseistä hoitaa kansalliset toimistot.

        Eu-oikeus taas on eräänlainen sekamelska kv-julkis-, yksityis- ja kansallista oikeutta. Siinäkin käytännön tarina on taas se, että pääasiallisesti keisseistä leijonanosan hoitaa kansalliset toimistot, koska usein eu-oikeus vaikuttaa välikäden kautta osana kansallista lainsäädäntöä (esimerkiksi direktiivin pohjalta säädettynä lakina).

        Lähinnä halusin tuoda esille sen, että oikeus on aika paljon sidoksissa valtioihin. Oikeasti KV-areenoille haluavalle paras vaihtoehto on käydä brittiläinen tai yhdysvaltalainen (tai miksei kiinalainen?) juristitutkinto, koska leijonanosa kv-oikeudesta on juuri näiden maiden ulkomaankauppaa.

        Kyllä tuolla TLU:n "muropaketinkannella" löytää sen oman nichensä varmasti, mutta se on ehkä vaikeampaa kuin mitä voisi kirkasotsaisesti ensin kuvitella, juuri tuon oikeusjärjestysten kansallisuuden vuoksi. Kansainvälisesti juristiala on muuten todella kilpailtu, koska muualla juristien koulutusmääriä ei sidota niiden tarpeeseen, joten jenkkilässä valmistuu todella paljon työttömiä juristeja.


      • 1648 (jatkoa)
        1648 kirjoitti:

        Ihan hyvät suunnitelmat, mutta ihan ystävällismielisenä huomiona onko sulla käsitystä siitä, mitä oikeus tai kv-oikeus on, ja siitä, kuinka loppujenlopuksi kansallista oikeutta ei pääse karkuun siinäkään? Lähinnä kirjoituksestasi paistaa vähän samanlainen kunnioitettava naiivi kirkasotsainen kiinnostus vailla paljoa tietoa mikä itselläni oli ennen yliopisto-opintojeni alkua.

        Suvereenilla valtiolla on oma oikeusjärjestyksensä, ja vaikka useat länsimaiset oikeusjärjestykset päätyvätkin monasti samaan ratkaisuun, eroja löytyy. Otetaan esimerkiksi Miranda-oikeudet (ks. Wikipedia: "Miranda Rights"), joille sysivasemmistolaisessa Suomessa on naureskeltu, mutta jotka esim. Yhdysvalloissa osavaltiosta riippumatta otetaan vakavasti.

        Kv-oikeus loppuunsahan koskee lähinnä sitä, miten ratkaistaan kysymykset, joissa osallisina on useamman oikeusjärjestyksen osia. Miten ratkaistaan huoltajuuskiista, jossa vastakkain on yhdysvaltalainen isä ja suomalainen äiti? Miten Espanjaan muuttaneen mummin perii tämän Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa asuva jälkikasvu? Mitä tapahtuu, jos Ranskassa valmistetun esineen myy saksalainen nettikauppa Suomeen kuljetusvastuun ollessa hollantilaisella kuriirifirmalla? Usein vastaus kysymykseen on lähinnä se, minkä valtion lakia sovelletaan ja vastaus löytyy valtioidenvälisistä sopimuksista.

        KV-oikeus ei ole kuitenkaan mikään kupla muun oikeuden ulkopuolella. Sitähän on kolmessa tasossa: kv-julkisoikeus (valtioidenvälistä oikeutta), kv-yksityisoikeus (kansainvälinen kauppa, avioliitto, ym.) ja vähän liberaalisti ilmaisten modernimpana eu-oikeus.

        Kv-julkisoikeudessa huiput käärii rahaa niin paljon, ettei ns. p***alle taivu, mutta huippujen määrän voi laskea yhden käden sormilla. Muuten ala ei ole kultakaivos, koska oikeudella on valtioidenvälisissä suhteissa hyvin vähän asiaa: sitä voidaan käyttää argumenttina, mutta suhteet ratkaistaan pääasiassa diplomatialla ja lopullisena doktriinina kv-suhteissa on ns. "might makes right" -- isot valtiot voivat suhteellisen vapaasti olla välittämättä oikeudesta. Lähinnä kyse on sopimuksista toistensa jälkeen. Tämä on ainoa puhtaasti kansallisesta oikeudesta riippumaton ala, joka on ihan mielenkiintoinen ja hyvä akateemista uraa varten, mutta käytännössä hyvin harvoja työllistävä ja vähäpäteinen juurikin diplomatian ensisijaisuuden vuoksi.

        Toinen perinteinen kv-oikeudenala, kv-yksityisoikeus, taas kattaa sateenvarjona alleen paljon kaikenlaista. Pääasiassa alaan mielletään kv-kauppasopimukset, mutta siihen kuuluu myös perhe-, avioliitto-, ym. oikeutta. Lähinnä kyse on lainvalinnan teoriasta, eli siitä, miten ratkaistaan ristiriita kahden sinänsä pätevän oikeusjärjestyksen välillä. On olemassa joitain ns. kansainvälisiä "lakeja", eli teknisesti multilateraalisia sopimuksia, jotka on ratifioitu sopijavaltioissa kansalliseksi lainsäädännöksi, tärkeimpänä esimerkkinä tietysti kv-kauppalaki.

        Kv-yksityisoikeus on väistämättä aina sidoksissa siihen, mitkä valtiot ovat kyseessä. Usein vastausta haetaan jonkun maan kansallisesta lainsäädännöstä. Näin ollen vastausta ei anna kv-oikeus, vaan sitä pitää hakea kansallisesta lainsäädännöstä. Soppaa mutkistaa myös se, että lainvalintasopimukset ovat päteviä tietyin ehdoin. Näin ollen kaksi eri maalaista yritystä voi sopia, että tiettyä sopimusta koskevat riidat ratkaistaan Lontoon kauppakamarin välityslautakunnan toimesta käyttäen Iso-Britannian kansallista lainsäädäntöä.

        Tämän takia kv-yksityisoikeuden käytäntö onkin usein sitä, että kun lainvalinta on tehty, käytännön juridiikasta vastaa sovellettavan lain asiantuntija, eli käytännössä senmaalainen asianajotoimisto. Tiettyjen tärkeimpien oikeusjärjestysten asiantuntijoita työskentelee tietysti myös näiden maiden ulkopuolella, esimerkiksi suomesta löytää kyllä yhdysvaltalaisen tai saksalaisen lain pätijöitä, mutta käytännössä leijonanosan keisseistä hoitaa kansalliset toimistot.

        Eu-oikeus taas on eräänlainen sekamelska kv-julkis-, yksityis- ja kansallista oikeutta. Siinäkin käytännön tarina on taas se, että pääasiallisesti keisseistä leijonanosan hoitaa kansalliset toimistot, koska usein eu-oikeus vaikuttaa välikäden kautta osana kansallista lainsäädäntöä (esimerkiksi direktiivin pohjalta säädettynä lakina).

        Lähinnä halusin tuoda esille sen, että oikeus on aika paljon sidoksissa valtioihin. Oikeasti KV-areenoille haluavalle paras vaihtoehto on käydä brittiläinen tai yhdysvaltalainen (tai miksei kiinalainen?) juristitutkinto, koska leijonanosa kv-oikeudesta on juuri näiden maiden ulkomaankauppaa.

        Kyllä tuolla TLU:n "muropaketinkannella" löytää sen oman nichensä varmasti, mutta se on ehkä vaikeampaa kuin mitä voisi kirkasotsaisesti ensin kuvitella, juuri tuon oikeusjärjestysten kansallisuuden vuoksi. Kansainvälisesti juristiala on muuten todella kilpailtu, koska muualla juristien koulutusmääriä ei sidota niiden tarpeeseen, joten jenkkilässä valmistuu todella paljon työttömiä juristeja.

        Aika moni kv-oikeutta muualla opiskellut tuntuu löytävän paikkansa yritysten juristipalleilta. Yrityksiä ei kiinnosta tutkinnot, vaan pätevyys. On myös AA-toimistoissa noita kv-tutkinnon tehneitä jonkun verran tukitehtävissä, osat maat (ml. Suomi) tunnustavat toki myös muunmaalaiset ja -laiset tutkinnot, joka mahdollistaa varsinaisen toiminnan, mutta kaikkialla tämä ei päde, jolloin varsinaiseen juridiikkaan on vaikea päästä käsiksi.

        PS: Helsingin yliopisto on muuten aika kova kv-oikeuden tyyssijä. Kansainvälisesti mitattuna yksi kovimmista suomalaisista nimistä oikeustieteessä, Martti Koskenniemi, on juuri toissijaisesti professori HY:llä ja ensisijaisesti Erik Castrén -instituutin johtaja (kv-oikeuteen keskittyvä tutkimuslaitos HY:n sisällä).

        TLU sensijaan on perustettu 2008 usean yliopiston yhdistymisellä (vrt. HY 1640), ja on vielä kansainvälisesti suht tuntematon nimi (kun kovin harva lienee sieltä vielä valmistunut). Viron arvostetuin (myös kv. arvostettu) yliopisto on Tarton yliopisto, jota voisin jo melkein suositella.


      • 1648 (jatkoa)
        1648 (jatkoa) kirjoitti:

        Aika moni kv-oikeutta muualla opiskellut tuntuu löytävän paikkansa yritysten juristipalleilta. Yrityksiä ei kiinnosta tutkinnot, vaan pätevyys. On myös AA-toimistoissa noita kv-tutkinnon tehneitä jonkun verran tukitehtävissä, osat maat (ml. Suomi) tunnustavat toki myös muunmaalaiset ja -laiset tutkinnot, joka mahdollistaa varsinaisen toiminnan, mutta kaikkialla tämä ei päde, jolloin varsinaiseen juridiikkaan on vaikea päästä käsiksi.

        PS: Helsingin yliopisto on muuten aika kova kv-oikeuden tyyssijä. Kansainvälisesti mitattuna yksi kovimmista suomalaisista nimistä oikeustieteessä, Martti Koskenniemi, on juuri toissijaisesti professori HY:llä ja ensisijaisesti Erik Castrén -instituutin johtaja (kv-oikeuteen keskittyvä tutkimuslaitos HY:n sisällä).

        TLU sensijaan on perustettu 2008 usean yliopiston yhdistymisellä (vrt. HY 1640), ja on vielä kansainvälisesti suht tuntematon nimi (kun kovin harva lienee sieltä vielä valmistunut). Viron arvostetuin (myös kv. arvostettu) yliopisto on Tarton yliopisto, jota voisin jo melkein suositella.

        TLU:n oikeustieteellinen koulutus juontaa juurensa Akadeemia Nord -nimiseen yksityiskouluun, joka tarjosi vuodesta 1991 lähtien oikeustieteellisiä tutkintoja, joka joutui taloudellisten ja opetuksen laadullisten vaikeuksien vuoksi yhdistymään muiden yliopistojen kanssa (laadukkaimpana Tallinnan pedagoginen yliopisto).


      • Ebe
        2+15 kirjoitti:

        Oletko aloittamassa opinnot syksyllä TLU:ssa? Monta pistettä sait haastattelusta? Minkätasoiset paperit sulla on? Mietin, riittävätkö omat pisteet sisäänpääsyyn :)

        Kouluun valitaan joitain kymmeniä oppilaita, kaikki ainoastaan haastattelun perusteella. Kielitaitoa ei tarvitse todistaa jos yo arvosana on vähintään C (muuten TOEF tai vastaava).
        Haastattelun lisäksi hakijan tulee olla hakukelpoinen. Motivaatiota ei näissä kokeissa mitata perslihaksilla eikä lukion papereilla, vaan kouluun otetaan oikealla asenteella ja kyvyllä ajatella.


      • heli
        Ebe kirjoitti:

        Kouluun valitaan joitain kymmeniä oppilaita, kaikki ainoastaan haastattelun perusteella. Kielitaitoa ei tarvitse todistaa jos yo arvosana on vähintään C (muuten TOEF tai vastaava).
        Haastattelun lisäksi hakijan tulee olla hakukelpoinen. Motivaatiota ei näissä kokeissa mitata perslihaksilla eikä lukion papereilla, vaan kouluun otetaan oikealla asenteella ja kyvyllä ajatella.

        hei, tää blokin kirjottaja kirjottaa sen elämäs tallinnas ja se opiskelee TLussa!:
        http://highwaytosun.blogspot.fi/2012/08/tallinnaan-opiskelemaan-tulevat.html
        mäkin aloitan opinnot nyt tlussa :))
        tuu toho tapaamisen mitä se tos mainostaa:)


      • Anonyymi
        Ebe kirjoitti:

        Kouluun valitaan joitain kymmeniä oppilaita, kaikki ainoastaan haastattelun perusteella. Kielitaitoa ei tarvitse todistaa jos yo arvosana on vähintään C (muuten TOEF tai vastaava).
        Haastattelun lisäksi hakijan tulee olla hakukelpoinen. Motivaatiota ei näissä kokeissa mitata perslihaksilla eikä lukion papereilla, vaan kouluun otetaan oikealla asenteella ja kyvyllä ajatella.

        Tallinnan yliopistoon ei pääse pelkän haastattelun perusteella.


    • .

      Muodollisesti pätevällä tutkinnolla TLU:sta voi hakea Erik Castrén -instituuttiin tutkijaksi, jos haluaa. Voi lukea 300 op mielenkiintoista KV -oikeutta ja hyppätä yli ei niin mielenkiintoisten oikeudenalojen. ETA -kelpoisuuskokeilla tutkinnon voi kääntää päteväksi Suomessa, jos käytännön juridiikka kotimaassa kiinnostaa. Helsingin yliopisto ei perusopiskelijatasolla ole kovinkaan laadukasta "opetusta". Massaluennot ja suoritukset kirjatentteinä ei voi haastaa TLU:ta laadukkuudessaan.

      • 1648

        Ongelma on juuri siinä, että oikeudenalat ovat oikeasti vain seniilien professoreiden pedagoginen apuväline enemmän kuin tiukka erikoistumisen osa-alue. Käytännön juridiikassa oikeudenalat ovat iloisesti lomittain. Esimerkiksi kv-oikeuden osalta relevanttia on lähes aina sopimusoikeus (kv-oikeus on todellakin lähes yksinomaan valtioidenvälisiä sopimuksia, pl. EU:n toimielinten säätämät direktiivit ja asetukset) ja kustakin keissistä riippuen esimerkiksi perhe- ja jäämistöoikeus, irtaimen kauppa, vahingonkorvaus (sekä deliktivastuu että sopimusperusteinen) ja miljoona muuta alaa.

        Näin ollen on ongelmallista fokusoitua opiskellessa johonkin (vrt. esim. yritysjuridiikan lukijat kauppiksela) kun yleiskuvaa ei ole. Kyllä sitä kaiken konkreettisen unohtaa mitä ei aktiivisesti tarvitse, mutta se yleisten oppien avulla operoiva "tatsi" jää.

        Opetuksen laadukkuudesta ei ole mielekästä puhua. Useimmiten ratkaisevin tekijä on opiskelija-aineksen laadukkuus (kansainväliset huippuyliopistot ovat huippuja juuri siksi että voivat valita kermat päältä). Juridiikan perusteet oppii oikeasti kirjoista parhaiten (ja käytännössä vain oikeasti tekemällä juridiikkaa). Ryhmätöitä HY voisi teettää välillä enemmän, mutta näitä ollaan itseasiassa tutkinnonuudistuksessa (voimaan syksyllä 13 aloittaville) juuri lisäämässä. Kyse on vähän samanlaisesta illuusioista kuin millä "huippulukiot" porskuttaa: ressu, sykki, ym. keräävät ruuhkasuomen opiskelijoista fiksuimmat, joten tuloksiakin on mahdollista saada, kun taas seiskan keskiarvon lukioon päätyy fiksumpi vain vahingossa.

        Fakta on kuitenkin se, että juristintutkinto (kuten muut ns. "kovat tutkinnot" kuten lääketiede, insinööritieteet, ym.) vaatii ihan helvetisti perslihaksia ja kovaa työtä. Tämä fakta ei ole eri niin Harvardissa kuin HY:ssä vaikka puitteet ovatkin hulppeammat. Myös kaikki se vähemmän mielenkiintoinen osuus työstä kuin opiskelusta on tehtävä jos haluaa olla hyvä.


      • .
        1648 kirjoitti:

        Ongelma on juuri siinä, että oikeudenalat ovat oikeasti vain seniilien professoreiden pedagoginen apuväline enemmän kuin tiukka erikoistumisen osa-alue. Käytännön juridiikassa oikeudenalat ovat iloisesti lomittain. Esimerkiksi kv-oikeuden osalta relevanttia on lähes aina sopimusoikeus (kv-oikeus on todellakin lähes yksinomaan valtioidenvälisiä sopimuksia, pl. EU:n toimielinten säätämät direktiivit ja asetukset) ja kustakin keissistä riippuen esimerkiksi perhe- ja jäämistöoikeus, irtaimen kauppa, vahingonkorvaus (sekä deliktivastuu että sopimusperusteinen) ja miljoona muuta alaa.

        Näin ollen on ongelmallista fokusoitua opiskellessa johonkin (vrt. esim. yritysjuridiikan lukijat kauppiksela) kun yleiskuvaa ei ole. Kyllä sitä kaiken konkreettisen unohtaa mitä ei aktiivisesti tarvitse, mutta se yleisten oppien avulla operoiva "tatsi" jää.

        Opetuksen laadukkuudesta ei ole mielekästä puhua. Useimmiten ratkaisevin tekijä on opiskelija-aineksen laadukkuus (kansainväliset huippuyliopistot ovat huippuja juuri siksi että voivat valita kermat päältä). Juridiikan perusteet oppii oikeasti kirjoista parhaiten (ja käytännössä vain oikeasti tekemällä juridiikkaa). Ryhmätöitä HY voisi teettää välillä enemmän, mutta näitä ollaan itseasiassa tutkinnonuudistuksessa (voimaan syksyllä 13 aloittaville) juuri lisäämässä. Kyse on vähän samanlaisesta illuusioista kuin millä "huippulukiot" porskuttaa: ressu, sykki, ym. keräävät ruuhkasuomen opiskelijoista fiksuimmat, joten tuloksiakin on mahdollista saada, kun taas seiskan keskiarvon lukioon päätyy fiksumpi vain vahingossa.

        Fakta on kuitenkin se, että juristintutkinto (kuten muut ns. "kovat tutkinnot" kuten lääketiede, insinööritieteet, ym.) vaatii ihan helvetisti perslihaksia ja kovaa työtä. Tämä fakta ei ole eri niin Harvardissa kuin HY:ssä vaikka puitteet ovatkin hulppeammat. Myös kaikki se vähemmän mielenkiintoinen osuus työstä kuin opiskelusta on tehtävä jos haluaa olla hyvä.

        http://law.tlu.ee/fi/116
        kts. vielä maisteriopinnot erikseen, jos kiinnostaa.

        Hmm.. näyttää mielenkiintoiselta tutkinnolta ainakin asiasisältönsä puolesta! ja kyllä, on siellä sopimusoikeuttakin, varmaan juuri sen verran kuin kuuluukin :)

        Tämä ei ehkä sovi sinun urallesi, mutta varmasti monelle mielenkiintoinen vaihtoehto.
        Kivaa kesää ja nousukasta uraa toivotellen.


      • 1648
        . kirjoitti:

        http://law.tlu.ee/fi/116
        kts. vielä maisteriopinnot erikseen, jos kiinnostaa.

        Hmm.. näyttää mielenkiintoiselta tutkinnolta ainakin asiasisältönsä puolesta! ja kyllä, on siellä sopimusoikeuttakin, varmaan juuri sen verran kuin kuuluukin :)

        Tämä ei ehkä sovi sinun urallesi, mutta varmasti monelle mielenkiintoinen vaihtoehto.
        Kivaa kesää ja nousukasta uraa toivotellen.

        Ensin tutkinnon pointti on se, että voi keskittyä ("300 op") mielenkiintoiseen kv-oikeuteen, sitten se onkin yleisjuristintutkinto. Ota sitten selvää.

        Lähinnä halusin kertoa intresseistä (niin markkinoinnillisista kuin aloittavien opiskelijoiden itsetunnon pönkityksestä johtuvien; itseäni ei kiinnosta pönkittää omaa statustani, johan tunnustin HY:n ilmiselvät heikkoudet) vapaata tietoa koulutuksesta. Ei minua henkilökohtaisesti kiinnosta muiden ratkaisut, kunhan vain ihan altruismin nimissä tuon esille sen tosiseikan, ettei tuo koulutus ole oikotie onneen, suhteellisen kiistatta jopa vielä vähemmän kuin mitä HY on.

        Vaikka sinne onkin helpompi päästä ja se varmasti mietyttää montaa opiskeluvalinnaksi hylätyksi tullutta B-suunnitelmana niin myös muita vaihtoehtoja kannattaa oikeasti miettiä, eikä ainakaan luottaa suomi24:n tietoihin. Jokaisella muulla mittarilla suomalainen tutkinto voittaa tuon TLU:n vastaavan paitsi sisäänpääsyyn vaadittavassa työssä.

        Konkreettisia kurssien sisältöjä en löytänyt arvioitavaksi sillä minuutilla joka minua enää kiinnostaa asiaan käyttää, joten opintopisteiden vaatimaa työtä en lähde vertaamaan.

        Onnea ihan itse kullekin taaplaamalleen tyylilleen. Vaihtoehtoja kannattaa tutkia avoimin mielin: liian harva menee ulkomaille opiskelemaan suomesta, vaikka jo B-luokan brittiyliopisto voitaa helposti Suomen parhaatkin yliopistot kaikilla mahdollisilla mittareilla.


    • Poromies junan tuoma

      Tässä tuntee itsensä hieman patriootiksi, joten sanottakoon, että en halua asettua tielle, jos joku haluaa suorittaa tutkintonsa, jossain muualla, kuin kansalliseesa korkeakoulussa/ yliopistossa.
      Mutta, mutta kuten olen kirjoittanut aiemminkin, niin jos todella päätätte lähteä opiskelemaan ulos suureen maailmaan, niin harkitkaa kahdesti, mihin kouluun/ opiskelupaikkaan lähdette opiskelemaan ja mitä koulutusohjelmaa, jos tavoitteenanne on aikuisten oikeasti saada aikaan jotain hyödyllistä. Hyödyllisenä pidän muutakin kuin tuhlata omanne ja lainatutkin rahat.
      Monelle suomalaiselle tuntuu olevan käsittämätön ajatus, että opiskelu on investointi tulevaisuuteen.
      Suomessahan valtio on viime vuosikymmenet maksanut ihmisille siitä, että nämä kehittävät itseään (Vai mitä muuta esim. opintotuki on?)
      Mutta vielä hankalampaa on ymmärtää, että opiskelupaikkojen tarjoaminen ja opetuksen tarjoaminen ovat myös raakaa liiketoimintaa, jolla on tavoitteena tehdä rahaa koulutuksen tarjoajille
      Edellisen kirjoittajan kanssa olen erimieltä siitä, että "B-luokan brittiyliopisto voitaa helposti Suomen parhaatkin yliopistot kaikilla mahdollisilla mittareilla".
      Ei se, että maksaa punnilla vähän tai hieman enempi ole aina tae laadusta.
      Asia jolle emme juurikaan voi mitään on se, että moni B-luokankin (mitä ihmettä tuo kaikkineen tarkoittaakin) britti yliopisto sen opetus tai tutkimus tai muu toimi saa huomiota osakseen "mainetta ja kunniaa" ja saaden liian usein kuvitelman jotenkin sen parempana, johtuu edelleen paljossa perinteestä ja traditioista sekä kielestä ja kulttuurista...

      • Edellinenkirjoittaja

        B-luokalla tarkoitin jotain hieman huippujen alapuolella olevaa. Jos A-luokassa on vaikka top 10 (Oxford/Cambridge/LSE/UCL/King's College jne. ilmiselvät) -yliopistot, niin B-luokassa olisi sitten seuraavat 10. Tähän mahtuu sinänsä hyviä, mutta ehkä hieman vähemmän legendaarisen statuksen omaavia, yliopistoja kuten Glasgow, Edinburgh, ym...

        Isossa Britanniassa oikeustieteellisen koulutuksen tarjoaa satakunta yliopistoa. Sen sanon, että ehdottomasti häntäpäässä mitään takeita ei kannata odottaa sijoitukselleen eivätkä suomalaiset yliopistot nyt automaattisesti häviä ränkkäyksessä edes puolellekaan vaihtoehdoista varsinkin jos mietitään koulutuksen hintaa yhtenä tekijänä.

        Tosiasia Suomessa on juuri se, että koska koulutus on valtion subventoimaa, ei kilpailua paikoista ole, vaan koulutuksen suhteen voimassa on suunnitelmatalous. Usein laatu korreloi lähinnä poltetun rahan kanssa, koska opetusta on helppo parantaa pienentämällä opiskelija/professori -suhdelukua. Suomessa juristeihin käytetty raha on häntäpäässä per opiskelija, koska juristeja on niin helppo kouluttaa massaluennoilla ja lätkimällä kirjoja luettavaksi, vrt. vaikka lääkis, jossa learn by doing on todellakin ainoa mahdollinen metodi.

        Sinänsä kokonaisuutena todellakin suosittelen syvällisiä pohdintoja, mutta jos kiinnostus on kv-areenoille ja nimenomaan lakia lukemaan, voisi sitä kai huonomminkin tehdä kuin mennä oxfordiin lakia lukemaan jos vain rahkeet riittävät sisäänpääsyyn.

        Suomessa kyllä riittää ihan minkä tahansa kansallisen yliopiston tutkinto helposti vaikka pieniä erojakin on, mutta kolmesta valitessa ei voi ihan metsään mennä jos valinnan tekee jollain järkevällä kriteerillä (Joensuusta paha sanoa vielä yhtään mitään, tuskin ne leipäjonoon kaikki voivat päätyä).


      • Edellinenedelleen
        Edellinenkirjoittaja kirjoitti:

        B-luokalla tarkoitin jotain hieman huippujen alapuolella olevaa. Jos A-luokassa on vaikka top 10 (Oxford/Cambridge/LSE/UCL/King's College jne. ilmiselvät) -yliopistot, niin B-luokassa olisi sitten seuraavat 10. Tähän mahtuu sinänsä hyviä, mutta ehkä hieman vähemmän legendaarisen statuksen omaavia, yliopistoja kuten Glasgow, Edinburgh, ym...

        Isossa Britanniassa oikeustieteellisen koulutuksen tarjoaa satakunta yliopistoa. Sen sanon, että ehdottomasti häntäpäässä mitään takeita ei kannata odottaa sijoitukselleen eivätkä suomalaiset yliopistot nyt automaattisesti häviä ränkkäyksessä edes puolellekaan vaihtoehdoista varsinkin jos mietitään koulutuksen hintaa yhtenä tekijänä.

        Tosiasia Suomessa on juuri se, että koska koulutus on valtion subventoimaa, ei kilpailua paikoista ole, vaan koulutuksen suhteen voimassa on suunnitelmatalous. Usein laatu korreloi lähinnä poltetun rahan kanssa, koska opetusta on helppo parantaa pienentämällä opiskelija/professori -suhdelukua. Suomessa juristeihin käytetty raha on häntäpäässä per opiskelija, koska juristeja on niin helppo kouluttaa massaluennoilla ja lätkimällä kirjoja luettavaksi, vrt. vaikka lääkis, jossa learn by doing on todellakin ainoa mahdollinen metodi.

        Sinänsä kokonaisuutena todellakin suosittelen syvällisiä pohdintoja, mutta jos kiinnostus on kv-areenoille ja nimenomaan lakia lukemaan, voisi sitä kai huonomminkin tehdä kuin mennä oxfordiin lakia lukemaan jos vain rahkeet riittävät sisäänpääsyyn.

        Suomessa kyllä riittää ihan minkä tahansa kansallisen yliopiston tutkinto helposti vaikka pieniä erojakin on, mutta kolmesta valitessa ei voi ihan metsään mennä jos valinnan tekee jollain järkevällä kriteerillä (Joensuusta paha sanoa vielä yhtään mitään, tuskin ne leipäjonoon kaikki voivat päätyä).

        Leikkimielinen kriteeri B-yliopistolle voisi olla laadukas koulutus, mutta sinne pääsee opiskelijavaihtoon Suomesta :). Huiput eivät yleensä ota maksuttomia opiskelijoita (pl. vaikka kauppiksen CEMS-ohjelma jotakautta voisi päästä lukemaan johtamista LSE:hen tai HEC:iin, mutta se on poikkeus pääsäännöstä).

        Kysymys toki on, että mitä (musuta kuin tutkija-)vaihdosta huippuyliopistoon saisi lisää verrattuna normivaihtoon.


    • 1632

      Fakta vaan on, etteivät kaikki lahjakkaatkaan opiskelijat omaa autisteille omaista ulkolukutaitoa mitä pääsykoe suomalaiseen oikeustieteelliseen edellyttää.

      Todellinen osaaminen mitataan koulussa ja työelämässä, tapahtui se sitten kotimaassa tai ulkomailla.

    • 2361

      Näitä opiskelijoita varten on kyllä olemassa myös avoimen väylä, jossa sisään pääsee opiskelemalla. Lähinnä se hyödyttää suuresta ns. koestressistä omaavia, jotka osaavat mutta mokaavat kokeenomaisissa tilaisuuksissa ja onnistuvat useammissa pienemmissä osasuorituksissa (vrt. huonommin kirjoittavat ysin/kympin oppilaat lukiossa).

      Työelämässä joutuu usein omaksumaan vielä enemmän tietoa vielä nopeammalla aikataululla ja vielä kovemmilla paineilla. Tai ainakin jos puhutaan tyypillisistä juristinammateista (yritysten palveluksessa lakimies voi kuitenkin tehdä lähes samaa mitä kauppiksen käynyt, ts. bisnestä). Lakihan on papereiden rakastamista, koska kyse on nimenomaan kielestä.

      Eikä se pääsykoe nyt ihan oikeasti vaadi mitään muuta kuin hyvän motivaation, oikean opiskelutekniikan, istumalihaksia ja paineensietokykyä pääsykokeessa jottei mokaa kaikkea loppumetreillä. Pieni tuurikin auttaa tietysti. Keskiverron älyn omaava pääsee kyllä sisään ihan silkalla motivaatiolla.

    • esson_pate

      Hello,

      Kuinkahan iso ryhmä tuolla Helsingin Uudessa Oikiksessa (HUOno) aloittaa?

      T: Pate

      • esson_pate

        siis ei HUOno, vaan ei-HUOno ;P


    • .jenjen

      Sisällä !! Jee ! Syksyllä nähdään! Ketkä muut aloittavat ?? :D

    • JEESJEESJEES

      ONNEKSI OLKOON.
      Saat tutkinnon jolla ei tee mitään muuta kuin pyyhkii perseensä!!!!
      Et saa työtä Virosta, Suomesta etkä muualta maailmasta. Hinta vajaa 10,000e.
      HIENOAAA!!!!!

    • .jenjen

      HEHE

      ei ihan noinkaan XD

      Kiitos kumminkin tsemppauxesta XD

    • Huom!

      Kannattaa huomioida, että TLU aloitti kv-oikeuden opettamisen Tallinnassa vasta viime vuonna. Nyt sitten Helsingissä. Kesittyneeköhän pelkästään kasvamiseen/tienaamiseen vai onkohan opetus kohdallaan? Mieti sitä.

    • Kati____89

      Samapa se kunhan saa oikiksen tutkinnon :)

      • Jim_Bean

        Mummot Pietarin metrossa myy tutkintoa, parillakymmenellä eurolla irtoaa jo ihan vakuuttava.

        Samapa se kunhan saa oikiksen tutkinnon :)


    • quatttro_rlla

      Höpsö sua Jelly_beam

    • saara___38

      Ovat kuulemma lisänneet moduulit Suomen oikeudesta tuohon tutkintoon. Plussaa !!

      Taidan hakea, vielä kun kerta ehtii !

    • Mutatis mutandis

      Mua on alkanut Tallinnassa opiskelemisen yleistyessä ihmetyttää ihmisten itsekritiikin puute. Suurin osa (vaan ei tietenkään kaikki) Tallinnaan tms. isimaksaa-kouluun hakeutuneista on hakenut ensin Suomeen opiskelemaan, mutta paikka ei ole kuitenkaan auennut. Sitten perheen painostuksesta tai oman päähänpinttymän vuoksi lähdetään rahalla opiskelemaan hinnalla millä hyvänsä, vaikka lahjoja ei ole.

      Valintakokeilla on ihan aito funktio soveltuvuuskokeena, mitä nämä rahalla opiskelevat eivät jotenkin tunnu tajuavan. Juristin työ on kirjoittamista ja lukemista, suurten aineistojen hallitsemista ja hyvää kielitaitoa (etenkin oman äidinkielen on oltava puikoissa), mitä valintakokeessa kattavasti mitataan. Jollei siitä pääsykokeesta toisellakaan yrittämällä selviä, ala on ihan oikeasti väärä.

      Kokeet eivät ole ihan hurjan vaativat, koska joka vuosi sisään pääsee huomattava määrä abiturientteja. Itsekin pääsin sisään heti lukion jälkeen, eikä se nyt mikään suunnaton urotyö ollut. Jos joku 20 vuotta täyttänyt ei pääsykoetta läpäise, vaikka on oikeasti lukenut, pitää ymmärtää, ettei juristin työ ole omille lahjoille sopiva.

      Ongelma taitaa olla ehkä tämän Idols-sukupolven "voin olla ihan mitä vaan jos vaan kovasti yritän" -ajattelutavassa. Se on ihan mahtavaa ja hienoa, että ihmisillä on unelmia ja draivia tehdä asioita, mutta se energia kannattaisi kohdistaa johonkin sellaiseen hommaan, johon on oikeasti taipumuksia.

      Ja noista tallinnanlaivantuomista "juristeista" vielä: työllistyminen on Suomessa vaikeampaa kuin Suomesta valmistuneilla, jollei ole lahjakas. Valtaosa heistä ei ole lahjakkaita. Suomalaisen lainsäädännön osaaminen on puutteellista, kirjoitettu teksti on huonoa, kielitaito on riittämätön. Ja lisäksi he eivät valitettavasti ole kovin nokkelia. Olen tehnyt hommia useamman opiskelijan kanssa, joista en tiedä toistaiseksi yhdenkään työllistyneen lakimiestehtäviin valmistumisen jälkeen. Tallinna on jämäkoulu, enkä itse palkkaisi tai haluaisi työkaverikseni sieltä valmistunutta.

      • jepjep

        "Valintakokeilla on ihan aito funktio soveltuvuuskokeena, mitä nämä rahalla opiskelevat eivät jotenkin tunnu tajuavan. Juristin työ on kirjoittamista ja lukemista, suurten aineistojen hallitsemista ja hyvää kielitaitoa (etenkin oman äidinkielen on oltava puikoissa), mitä valintakokeessa kattavasti mitataan. Jollei siitä pääsykokeesta toisellakaan yrittämällä selviä, ala on ihan oikeasti väärä."

        Höpöhöpö. Itse jäin aikoinaan molemmilla hakukerroilla yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Välivuosina opiskelin avoimessa yliopistossa keskiarvolla 4,6 ja tulin valituksi avoimen kautta sisään. Vaikka en päässyt valintakokeen kautta sisälle, voin sanoa, että ala ei ole väärä. Monet valintakokeilla sisäänpäässeet sen sijaan rämpivät juuri ja juuri tenteistä läpi. Valintakoe ei mittaa soveltuvuutta juristin työhön, vaan lähinnä luetun ymmärtämistä ja muistia.


      • Mutatis mutandis
        jepjep kirjoitti:

        "Valintakokeilla on ihan aito funktio soveltuvuuskokeena, mitä nämä rahalla opiskelevat eivät jotenkin tunnu tajuavan. Juristin työ on kirjoittamista ja lukemista, suurten aineistojen hallitsemista ja hyvää kielitaitoa (etenkin oman äidinkielen on oltava puikoissa), mitä valintakokeessa kattavasti mitataan. Jollei siitä pääsykokeesta toisellakaan yrittämällä selviä, ala on ihan oikeasti väärä."

        Höpöhöpö. Itse jäin aikoinaan molemmilla hakukerroilla yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Välivuosina opiskelin avoimessa yliopistossa keskiarvolla 4,6 ja tulin valituksi avoimen kautta sisään. Vaikka en päässyt valintakokeen kautta sisälle, voin sanoa, että ala ei ole väärä. Monet valintakokeilla sisäänpäässeet sen sijaan rämpivät juuri ja juuri tenteistä läpi. Valintakoe ei mittaa soveltuvuutta juristin työhön, vaan lähinnä luetun ymmärtämistä ja muistia.

        Hakoteillä olet jos kuvittelet tenttimenestyksen kertovan työelämässä pärjäämisestä. Yksi joutuu lukemaan viikkotolkulla saadakseen edes kakkosen ja toinen lukee työkiireiden läpi tenttiin edellisen yön ja menee läpi. Vitosia saava on lahjakas ainoastaan jos käyttää lukemiseen todella vähän aikaa.

        Sulla on paineensietokyvyssä vikaa jos mokaan pääsykokeet, mutta tentit onnistuu. Juuri sitä tarvitaan ainakin asianajotouhuissa kun aikataulu on kova ja silti pään pitää toimia.

        Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma. Itse en ole tällaisiin törmännyt.


      • Suoli244
        Mutatis mutandis kirjoitti:

        Hakoteillä olet jos kuvittelet tenttimenestyksen kertovan työelämässä pärjäämisestä. Yksi joutuu lukemaan viikkotolkulla saadakseen edes kakkosen ja toinen lukee työkiireiden läpi tenttiin edellisen yön ja menee läpi. Vitosia saava on lahjakas ainoastaan jos käyttää lukemiseen todella vähän aikaa.

        Sulla on paineensietokyvyssä vikaa jos mokaan pääsykokeet, mutta tentit onnistuu. Juuri sitä tarvitaan ainakin asianajotouhuissa kun aikataulu on kova ja silti pään pitää toimia.

        Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma. Itse en ole tällaisiin törmännyt.

        Haha, kaikki ovatkin päässeet ekalla. Yeah right. Pärjääminen työelämässä korreloi sisäänpääsyn kanssa... NOT.


      • Lagimimmi
        Suoli244 kirjoitti:

        Haha, kaikki ovatkin päässeet ekalla. Yeah right. Pärjääminen työelämässä korreloi sisäänpääsyn kanssa... NOT.

        Öö no eivät tietenkään ole kun eiköhän monilla oo kerta tai kaks sellasta "kävin katsomassa kysymykset" kokeita tai sitten tyttökaveri jättää just ennen koetta tai jotain. Mut samaa mieltä oon siinä, että jos tosissaan hakee eikä pääse niin on alavalinta pielessä. Katsokaa taas syksyllä minkälaista räkänokkaa ja teiniprinsessaa siel on Portsussa ekana päivänä jännittämässä koulun alkua. Jos ei niille pärjää niin on syytä hakea ihan muualle. Tosin tää tuntuu olevan lähinnä ekalla sisään päässeiden mielipide, minkä ymmärrän. Ei kai kukaan halua myöntää olevansa kakkoslaatua.


      • lagirölli
        Lagimimmi kirjoitti:

        Öö no eivät tietenkään ole kun eiköhän monilla oo kerta tai kaks sellasta "kävin katsomassa kysymykset" kokeita tai sitten tyttökaveri jättää just ennen koetta tai jotain. Mut samaa mieltä oon siinä, että jos tosissaan hakee eikä pääse niin on alavalinta pielessä. Katsokaa taas syksyllä minkälaista räkänokkaa ja teiniprinsessaa siel on Portsussa ekana päivänä jännittämässä koulun alkua. Jos ei niille pärjää niin on syytä hakea ihan muualle. Tosin tää tuntuu olevan lähinnä ekalla sisään päässeiden mielipide, minkä ymmärrän. Ei kai kukaan halua myöntää olevansa kakkoslaatua.

        Et varmaan ole ketään tavannut ketään, joka on päässyt useammalla kuin yhdellä kerralla? Ei, mutta et kai sä Portsussa varmaan hengaakkaan, koska sielä on aivan liikaa tuota "kakkoslaatua" yms räkänokkia. Get a grip.

        Ps. No sinähän et varmaan sitten ollut teiniprinsessa. Hauska trolli silti.


      • Lagimimmi
        lagirölli kirjoitti:

        Et varmaan ole ketään tavannut ketään, joka on päässyt useammalla kuin yhdellä kerralla? Ei, mutta et kai sä Portsussa varmaan hengaakkaan, koska sielä on aivan liikaa tuota "kakkoslaatua" yms räkänokkia. Get a grip.

        Ps. No sinähän et varmaan sitten ollut teiniprinsessa. Hauska trolli silti.

        Ei ees ollut trolli :D Pääsin sisään abiturienttina ja olin sellanen rintessa ja lissu et huh huh (ei sillä ettenkö ois vieläkin mut pääsykoe natsas JA olen lagimies). Senpä takii en arvostakaan niitä jotka hakee monta kertaa. Jos mä, täysin kokematon, näköalaton ja suoraan äiskän helmoista tullut teinimimmi pääsin sisään niin mikä ihme porukalla mättää kun ne ei pääse vaik lukee paljon. Huono lajivalinta ja se siitä. Niinku jo aiemmin sanoin, tajuun ihan hyvin et käydään kokeilemassa kerran tai käy muuta ikävää mut se et joutuu tosissaan hakeen useempana vuonna on vaan säälittävää.

        Btw. kyllä, haluaisin suojata koulutusalaani vähälahjaisilta, mutta kovapäisiltä allymcbeal-wannabeilta.


      • þ
        Mutatis mutandis kirjoitti:

        Hakoteillä olet jos kuvittelet tenttimenestyksen kertovan työelämässä pärjäämisestä. Yksi joutuu lukemaan viikkotolkulla saadakseen edes kakkosen ja toinen lukee työkiireiden läpi tenttiin edellisen yön ja menee läpi. Vitosia saava on lahjakas ainoastaan jos käyttää lukemiseen todella vähän aikaa.

        Sulla on paineensietokyvyssä vikaa jos mokaan pääsykokeet, mutta tentit onnistuu. Juuri sitä tarvitaan ainakin asianajotouhuissa kun aikataulu on kova ja silti pään pitää toimia.

        Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma. Itse en ole tällaisiin törmännyt.

        "Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma."

        Kerrotko vielä lisää. Oletko kysellyt ihmisiltä sen sinun ykkösluokan piirin ulkopuolelta? Kyselläänkö työhönotettaessa sitä, kuinka monennella kerralla pääsi? Saatko omissa lakimiestehtävissäsi "ykkösellä sisään"-lisää?


      • Lagimimmi
        þ kirjoitti:

        "Olisi hauska kuulla edes yhdestä sellaisesta tapauksesta, joka on pärjännyt juristina työelämässä hyvin, vaikka sisäänpääsy oli useamman vuoden homma."

        Kerrotko vielä lisää. Oletko kysellyt ihmisiltä sen sinun ykkösluokan piirin ulkopuolelta? Kyselläänkö työhönotettaessa sitä, kuinka monennella kerralla pääsi? Saatko omissa lakimiestehtävissäsi "ykkösellä sisään"-lisää?

        Täh? Et taida ite olla alalla? Pääsykokeet on tosi tavallinen keskusteluaihe opiskelijoiden ja juristien kesken. Se on helppoo small talkia. Kyl mä tiedän ainakin kaikkien työkavereideni opiskelupaikat ja yrityskertojen määrän ja tiedän monista muistakin. Totta on, et kaikki ei noista halua niin puhua, yhden tyypin olin tuntenut yli vuoden ennen kun se myönsi et se joutu tosissaan lukemaan kahtena vuonna et pääsi sisään. Ja ylläripylläri kyl se sitten näkyy työn laadussa jos on vähän useemman yrityskerran ihminen... Ja eihän multa työhaastatteluissa ole kyselty, montako kertaa yritit kun se näkyy CV:ssä. Joka kerta siitä on haastattelija kyllä erikseen mainittu, et pääsit näemmä heti sisään, kyl ne sen noteeraa ja oon melkein kaikki paikat saanut mitä oon hakenu. Nykyisen duunin sain pari kertaa pyrkineen tyypin nokan edestä. Tosin se nyt ei tietty ollu ainoo syy.

        Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa? ;)


      • hyvävitsiih
        Lagimimmi kirjoitti:

        Täh? Et taida ite olla alalla? Pääsykokeet on tosi tavallinen keskusteluaihe opiskelijoiden ja juristien kesken. Se on helppoo small talkia. Kyl mä tiedän ainakin kaikkien työkavereideni opiskelupaikat ja yrityskertojen määrän ja tiedän monista muistakin. Totta on, et kaikki ei noista halua niin puhua, yhden tyypin olin tuntenut yli vuoden ennen kun se myönsi et se joutu tosissaan lukemaan kahtena vuonna et pääsi sisään. Ja ylläripylläri kyl se sitten näkyy työn laadussa jos on vähän useemman yrityskerran ihminen... Ja eihän multa työhaastatteluissa ole kyselty, montako kertaa yritit kun se näkyy CV:ssä. Joka kerta siitä on haastattelija kyllä erikseen mainittu, et pääsit näemmä heti sisään, kyl ne sen noteeraa ja oon melkein kaikki paikat saanut mitä oon hakenu. Nykyisen duunin sain pari kertaa pyrkineen tyypin nokan edestä. Tosin se nyt ei tietty ollu ainoo syy.

        Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa? ;)

        Nainen juristina... lolololol. Huono tsägä, kun et syntyny mieheksi. En ikinä palkkaisi naista saatikka antaisi toimeksiantoa sellaiselle.

        Ps. En ole sovinisti, jos sitä korttia yrität heittää.


      • Lagimimmi
        hyvävitsiih kirjoitti:

        Nainen juristina... lolololol. Huono tsägä, kun et syntyny mieheksi. En ikinä palkkaisi naista saatikka antaisi toimeksiantoa sellaiselle.

        Ps. En ole sovinisti, jos sitä korttia yrität heittää.

        Ja sieltä löyty taas yks sadannen kerran yrittäjä. Tätä parempaa egonpönkitysmestaa ei kyl oo olemassakaan, täs tuntee itsensä ihan yli-ihmiseks.


      • þ
        Lagimimmi kirjoitti:

        Täh? Et taida ite olla alalla? Pääsykokeet on tosi tavallinen keskusteluaihe opiskelijoiden ja juristien kesken. Se on helppoo small talkia. Kyl mä tiedän ainakin kaikkien työkavereideni opiskelupaikat ja yrityskertojen määrän ja tiedän monista muistakin. Totta on, et kaikki ei noista halua niin puhua, yhden tyypin olin tuntenut yli vuoden ennen kun se myönsi et se joutu tosissaan lukemaan kahtena vuonna et pääsi sisään. Ja ylläripylläri kyl se sitten näkyy työn laadussa jos on vähän useemman yrityskerran ihminen... Ja eihän multa työhaastatteluissa ole kyselty, montako kertaa yritit kun se näkyy CV:ssä. Joka kerta siitä on haastattelija kyllä erikseen mainittu, et pääsit näemmä heti sisään, kyl ne sen noteeraa ja oon melkein kaikki paikat saanut mitä oon hakenu. Nykyisen duunin sain pari kertaa pyrkineen tyypin nokan edestä. Tosin se nyt ei tietty ollu ainoo syy.

        Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa? ;)

        "Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa?"

        Njoo ihan oikeassa olet, ensi vuonna tulisi neljäs hakukerta täyteen, olettaen, että jaksan hakea. Ensimmäiset 2 oli säälittävää räpellystä ja tällä kerralla jäin puolen pisteen päähän kun kerrankin jaksoin yrittää.

        Kuitenkin minulla on todella paljon kavereita ja muita tuttuja tiedekunnassa, eikä kukaan siellä häpeile, jos on joutunut hakemaan useammin. Siellä vaikuttaa olevan enemmän sellaisia tyyppejä, jotka ovat joutuneet pariin tai kolmeen kertaan yrittämään uudestaan. Suurimmaksi osaksi siellä suhtaudutaan kanssaopiskelijoihin ihmisinä ja sellainen ns. kunnioitus tai muunlainen maine tulee muualta kuin pääsykoemenestyksestä. En kiellä, että kaltaisiasi ihmisarvon pk-menestyksen mukaan määrittäviä tapauksia olisi oikeasti olemassa tiedekunnissa, mutta noiden tuttujen puheista päätellen sellaiset taitavat valitettavasti päätyä syrjityiksi niiden sijaan, joita tällainen prinsessaporukka yrittäisi potkia.

        Näiden tuttujen kohdalla voisin sanoa vielä sen, että juuri ne, jotka ovat päässeet useammalla yrittämällä, ovat päässeet ainakin omasta mielestäni todella hyviin oman alan työpaikkoihin. Sen verran, kun olen joutunut kuuntelemaan niitä ykkösen yli-ihmisiä, he ovat lähinnä avautuneet siitä, kun heille ei töitä löydy.

        "Jos mä, täysin kokematon, näköalaton ja suoraan äiskän helmoista tullut teinimimmi pääsin sisään niin mikä ihme porukalla mättää kun ne ei pääse vaik lukee paljon."

        Voiko olla, että työnantajasi vakuuttui enemmän huonosta itsetunnostasi ja empatiakyvyttömyydestäsi? Tuollainen työpaikka vaikuttaa muutenkin mielenkiintoiselta, jossa sanojesi mukaan pistettiin porukkaa edes jossain määrin järjestykseen sen perusteella, kuinka monentena kertana on päässyt.


      • Lagimimmi
        þ kirjoitti:

        "Kylläpä näyttää napaa kutittavan tää asia. Siellä taitaa olla viides kierros menossa?"

        Njoo ihan oikeassa olet, ensi vuonna tulisi neljäs hakukerta täyteen, olettaen, että jaksan hakea. Ensimmäiset 2 oli säälittävää räpellystä ja tällä kerralla jäin puolen pisteen päähän kun kerrankin jaksoin yrittää.

        Kuitenkin minulla on todella paljon kavereita ja muita tuttuja tiedekunnassa, eikä kukaan siellä häpeile, jos on joutunut hakemaan useammin. Siellä vaikuttaa olevan enemmän sellaisia tyyppejä, jotka ovat joutuneet pariin tai kolmeen kertaan yrittämään uudestaan. Suurimmaksi osaksi siellä suhtaudutaan kanssaopiskelijoihin ihmisinä ja sellainen ns. kunnioitus tai muunlainen maine tulee muualta kuin pääsykoemenestyksestä. En kiellä, että kaltaisiasi ihmisarvon pk-menestyksen mukaan määrittäviä tapauksia olisi oikeasti olemassa tiedekunnissa, mutta noiden tuttujen puheista päätellen sellaiset taitavat valitettavasti päätyä syrjityiksi niiden sijaan, joita tällainen prinsessaporukka yrittäisi potkia.

        Näiden tuttujen kohdalla voisin sanoa vielä sen, että juuri ne, jotka ovat päässeet useammalla yrittämällä, ovat päässeet ainakin omasta mielestäni todella hyviin oman alan työpaikkoihin. Sen verran, kun olen joutunut kuuntelemaan niitä ykkösen yli-ihmisiä, he ovat lähinnä avautuneet siitä, kun heille ei töitä löydy.

        "Jos mä, täysin kokematon, näköalaton ja suoraan äiskän helmoista tullut teinimimmi pääsin sisään niin mikä ihme porukalla mättää kun ne ei pääse vaik lukee paljon."

        Voiko olla, että työnantajasi vakuuttui enemmän huonosta itsetunnostasi ja empatiakyvyttömyydestäsi? Tuollainen työpaikka vaikuttaa muutenkin mielenkiintoiselta, jossa sanojesi mukaan pistettiin porukkaa edes jossain määrin järjestykseen sen perusteella, kuinka monentena kertana on päässyt.

        Oho, en tajunnut, että noin monen kerran yrittäjiä oikeasti on olemassa :DD

        Kuuntele vaan sitten niiden kavereiden neuvoja. Ilmeisesti jo tiedät kaiken tarpeellisen koko koulusta. Kysy vielä niiltä kavereilta, miten sinne pääsee sisään niin ehkä neljäs kerta toden sanoo :)


      • hyvävitsiih
        Lagimimmi kirjoitti:

        Oho, en tajunnut, että noin monen kerran yrittäjiä oikeasti on olemassa :DD

        Kuuntele vaan sitten niiden kavereiden neuvoja. Ilmeisesti jo tiedät kaiken tarpeellisen koko koulusta. Kysy vielä niiltä kavereilta, miten sinne pääsee sisään niin ehkä neljäs kerta toden sanoo :)

        Oikis on koulu? Tuo koulu jo paljastaa, että et opiskele tiedekunnassa. Eräs proffa repis pelihousunsa, jos tuon kuulis. Kuulostat tän kevään abilta, joka jäi rannalle. No onneksi aina on uusi vuosi yrittää. Älä kuitenkaan hae please Stadiin.
        =)


      • hsigjwiofueoguopguje
        lagirölli kirjoitti:

        Et varmaan ole ketään tavannut ketään, joka on päässyt useammalla kuin yhdellä kerralla? Ei, mutta et kai sä Portsussa varmaan hengaakkaan, koska sielä on aivan liikaa tuota "kakkoslaatua" yms räkänokkia. Get a grip.

        Ps. No sinähän et varmaan sitten ollut teiniprinsessa. Hauska trolli silti.

        Olen. Tällaisten toisella/ kolmannella kerralla sisäänpäässeen kanssa olen keskustellut heidän koordinoimistaan/ toteuttamistaan lakihankkeista.

        Erään sellaisen kanssa keskustelin siitä, miten hyvä munkki hänellä kävikään, kun pääsi osakkaaksi erääseen arvostetuimpaan helsinkiläiseen lakifirmaan muutaman vuoden kuluttua valmistumisesta.

        Ja olen kuullut, että tällaiset "kakkos- ja kolmosluokan kansalaiset" tulevat valmennuskursseille opettamaan teiniprinsessoja.

        Ja kyllä, myös kovan luokan juristilta voi olettaa kykyä ihmihillisyyteen. Jos et siihen pysty työelämässä, koeta pyrkiä siihen edes vapaa-ajallasi.

        Ja opettele kirjoittamaan. Firmassani ei palkata ketään naks-poks-lagimimmit-on-jees -tyyppisiä henkilöitä, koska toivomme työntekijöiltämme asiallisuutta. Ihmimillisyyttä ei tuo kirjoituskyvyttömyys, vaan aito empatiakyky. Tosin, voithan aina hakea esim. Lampelan toimistoon töihin ellet siellä jo ole mitä hyvin vahvasti epäilen ;)


      • Työelämässä jo tovin
        Suoli244 kirjoitti:

        Haha, kaikki ovatkin päässeet ekalla. Yeah right. Pärjääminen työelämässä korreloi sisäänpääsyn kanssa... NOT.

        Jossain oli, että keskimäärin haetaan 2,8 kertaa. Useimmilla varmaan eka kerta sellanen luin kirjat kerran läpi ja tulin katsomaan kokeen. Itse kyllä työelämässä vähän varauksella suhtaudun näihin "ekalla sisään abiturienttina" -tyyppeihin. Ihan siitä syystä, että juristin ammatissa tärkeää on tietynlainen elämänkokemus. Siksi mielestäni on hyvä pitää muutama välivuosi ja vähän kasvaa. Ymmärtää sitten oikeasti niitä lukemiaan asioita ulkoaluvun sijasta. Eli ihan plussaa on rekrytoinnissa jos on muutaman välivuoden pitänyt. Sinällään samaa mieltä olen, että jos ei millään opi ja vielä viidennelläkin hakukerralla jää 5 pisteen päähän, kannattaa harkita toista alaa..


      • Työelämässä jo tovin
        Työelämässä jo tovin kirjoitti:

        Jossain oli, että keskimäärin haetaan 2,8 kertaa. Useimmilla varmaan eka kerta sellanen luin kirjat kerran läpi ja tulin katsomaan kokeen. Itse kyllä työelämässä vähän varauksella suhtaudun näihin "ekalla sisään abiturienttina" -tyyppeihin. Ihan siitä syystä, että juristin ammatissa tärkeää on tietynlainen elämänkokemus. Siksi mielestäni on hyvä pitää muutama välivuosi ja vähän kasvaa. Ymmärtää sitten oikeasti niitä lukemiaan asioita ulkoaluvun sijasta. Eli ihan plussaa on rekrytoinnissa jos on muutaman välivuoden pitänyt. Sinällään samaa mieltä olen, että jos ei millään opi ja vielä viidennelläkin hakukerralla jää 5 pisteen päähän, kannattaa harkita toista alaa..

        Tarkennus: Helsinkiin siis haetaan keskimäärin 2,8 kertaa, Lapista ja Turusta en tiedä.


    • joonatan_kuos

      Lagimimmillä vahva defenssi suojata koulutusalaansa. - Ymmärrettävää

      Lagimimmi vai Lakimimmi - Trolli, heh

    • 1632

      Vai niin. Huoh.

      Taas tämä ainainen päteminen pääsykokeiden tarpeellisuudesta patentinomaisiksi muodostuneineen perusteluineen Suomen oikeustieteellisissä. Kuten varmasti moni asian käsittääkin, pääsykokeiden todellinen funktio on arpoa valtion rahoittamat opiskelupaikat kaikkien halukkaiden kesken. Koska oikeus"tiede" on varsin suosittu ala yliopistoissa, pisterajat ovat korkealla ja arvostelu raakaa peliä. Moni tuntuu unohtavan, ettei ole absoluuttista pisterajaa jolla pääsee heittämällä sisään. Paikkoja on rajattu määrä, esim. 250 ja sisään pääsevät 250 parasta josta pisteraja muodostuu. Ne harvat jotka onnistuvat rutistamaan itselleen ne puuttuvat pisteiden murto-osat valitusruljanssin kautta pääsevät sisään sitten ekstroina.

      Väitteet siitä, että pääsykoe jotenkin määrittelisi Iustitian suomat älynlahjat opiskella ja tulkita lainsäädäntöä tehokkaasti ja "oikein" ovat kestämättömiä ja heijastelevat niitä samoja mantroja mitä valmennuskursseilla opetetaan vuosikymmenestä toiseen.

      Moni ei muista, että ennen Tallinnaa Suomen oikkarit itkivät Uppsalan juristeja, eli suomalaisia pääsykokeisiin kyllästyneitä nuoria (ja vanhojakin) jotka keksivät takaoven kiertää pääsykoe. Muutaman vuoden Ruotsissa opiskeltuaan ilmaiseksi ja ilman pääsykoetta, nämä juristinalut pääsivät lähes suoraan suomalaisiin oikeustieteellisiin. Tarpeeksi kauan tilannetta katseltuaan, tiedekunnat tiukensivat ruotsintuliaisten pääsyä tiedekuntiin 2000-luvun alussa. Samaan aikaan ensimmäiset suomalaiset juristit alkoivat valmistua Tartosta ja moni aloitteli opintojaan Tallinnan Audentesissa. Monet lähtivät myös Britteihin ja jäivätkin sille tielle. Viro saattoi olla hieman extreme-kokemus 90-luvun lopulla. Tie menestyväksi juristiksi ei siis suinkaan aina käy pääsykokeen kautta, ja tämän moni tuntuu unohtavan. Itse asiassa, ulkomailla professorit hämmästelevät, että Suomessa oikikseen päästäkseen edellytetään oikeustapauksen ratkaisemista jo pääsykoetilanteessa.

      Sitten on näitä valittajia jotka itkevät, että oikikseen pääsee ulkomailla rahalla. Ihan hyvä, että pääsee ja pitäisi päästä myös Suomessa. Tällä vältyttäisiin €11-20k lukukausimaksujen päätymiseltä ulkomaille elämiskustannuksineen ja kaiken lisäksi korotetun opintotuen maksamiselta vaikka tuo nyt vaan onkin pisara meressä. Suoli24:sessa yksi tai kaksi Suomen oikkaria itkevät säännöllisesti kuinka eivät löydä töitä. Ehkä se pääsykoe ei kuitenkaan ole absoluuttinen mittari jolla todetaan yksilön soveltuvuus alalle. Itse asiassa on varmaa, että päitä tulee tippumaan ra'an kilpailun tuloksena työmarkkinoilla kunhan TTü:n, TLü:n Viron ja Suomen jaoston sekä Joensuun (pääsykokeesta on vielä vaikea sanoa mitään) oikkarit alkavat olla valmista kauraa. Tällöin viimeistään nähdään, ettei hyvää juristia tee ulkolukutaito vaan kaikkien osaamisten summa. Ei ole sattumaa, että toiset juristit valmistuvat huippuasianajajiksi ja toiset hiirenharmaiksi assistenteiksi laitokselle. Ja sitten on niitä OTM:iä jotka tutkinnon suoritettuuan käsittävät, ettei heille yksinkertaisesti ole kysyntää juridiikan parissa.

      Pääsykokeet kaikkiin tiedekuntiin voisi hyvin korvata ylioppilaskirjotusten tuloksilla. Tosin tämäkään ei sovi suomalaisille ylioppilaille (siis niille jotka ovat jo sisällä) koska "byhyy, en tiennyt mitä halusin opiskella lukiossa" ja "yhyy olin niin angst tai buaa ei kukaan viitsi nähdä vaivaa lukiossa" tai "valivali mites ne amikset jotka eivät kirjoita?" Fakta on se, että aikoinaan lukion funktio oli valmistaa yliopiston pääsykokeisiin jonka jälkeen oman alan sai valita vapaasti. Lukion yleissivistävän lisäarvon lisäksi muuta tarkoitusta sillä ei ollut, eikä moni lukioon lämpimikseen mennytkään koska oli tehtävä töitä. Ne jotka ovat nuorutensa ryssineet sluibailemalla lukion läpi, voivat edelleen mennä aikuislukioon korottamaan arvosanoja tai suorittamaan uupuvat kemian ja fysiikan kurssin esim LÄÄKISTÄ varten. Enpä ole monen kuullut poraavan, etteivät silloin teininä tienneet, että haluavat nyt lääkäriksi ja em kurssien sorittaminen vanhemmalla iällä olisi jonkinlainen ongelma. Jos kerran Ruotsista apinoitiin aikoinaan Suomeen lähes kaikki lainsäädäntöä myöten niin miksei myös pääsykokeettomuutta? Joku irvileuka voisi kysyä, että miten sitten "lahjakkaat" ylioppilaat pääsevät Ruotsissa esim lääkikseen. Vastaus on, että usein arpapelillä ja siksi moni ruotsalainen hakeekin Riigan lääkikseen koska sinne pääsee esim rahalla.

    • 1632

      Suomen asianajoliiton jäsenistä (=asianajajista) harvempi on päässyt sisään ensi yrittämällä. Tämän lisäksi heidän joukossaan on niitä jotka ovat välttäneet pääsykokeen ja suorittaneet opintonsa muualta. Kelpoisuus on sitten muodostunut vuosien saatossa, toisilla hyvinkin nopeasti. Eräs Suomessa 70-luvulla opintonsa suorittanut tuomari on maininnut pääsykokeen olleen vaikein koe koko oppilaitoksessa ja päässeen itse sisään vasta toisella yrittämällä.

      Oikeus"tiede" on varsin monipuolinen ala josta löytyy jokaiselle jotain kiinnostavaa. Yllättäen esim alussa rikosoikeus tuntuu kiinnostavan monia, mutta moni valmistuttuaan ei halua olla rikollisten kanssa missään tekemisissä. Hallinto-oikeus voi tuntua monesta alkuun kuivalta mutta se alkaa avautua ajan kanssa voimakkaan juuston aromien tavoin. Ja miksi oikeus"tiede"? Siksi, koska se ei ole reaalitiede vaan luo oman tutkimuksensa kohteen. Lisäksi moni asia opitaan todellisuudessa käytännössä, siksi kyseessä on pikemmin ammattikoulu.

      Miten tämä kaikki liittyy tähän viestiketjuun sitten? Siten, että Helsinkiin on avautunut mahdollisuus opiskella ainakin jotain lakiasioihin liittyvää yliopistotasolla helpommin kuin koskaan. Totta kai tämä aiheuttaa kritiikkiä ja kummastusta, peräti peppukipeyttä myös lahden toisellakin puolen. Siinä missä moni perustelee itsesuggestion avulla olevansa todellista kiinnostuneempi KV- ja EU-oikeudesta, on varmasti niitä jotka ovat näistä oikeuden suunnista kiinnostuneita "henkeen ja vereen". Omat unelmat ja miksei myös suvun painostus ovat toki tekijöitä jotka painavat realiteetteja enemmän. TTÜ:n ja TLÜ:n vaatimustasosta on vaikea mennä sanomaan mitään ilman kokemusta asiasta, mutta olisi perusteetonta oletusarvoisena pitää tutkintopaperin saamista läpihuutojuttuna. (Kommentoimatta menoa Ruotsin oikiksissa jossa arvostelusteikko on muutamaportainen ja tentit korvataan ryhmätöillä). Ja edelleen, se pääsykoe vuosien perättäisten epäonnistumisten jälkeen avoimessa matelusta puhumattakaan ei ole kaikkien juttu.

      Toki tilanne on hieman hullunkurinen koska valmistuvia juristeja ei ole varmaan koskaan ollut näin paljon, mutta kuten viestistä voi ehkä ymmärtää, hyvät tyypit löytävät aina töitä ja pääsevät elämässä eteenpäin.

    • 9+19

      Neljäs tiedekunta ulkomailla opiskelevat tulevat ajamaan alan samaan tilanteeseen kuin esim DI:llä. Korkeatasoinen koulutus mutta porukkaa koulutetaan auttamattomasti liian paljon.
      Tilanne luultavasti pahenee tulevaisuudessa koska yhä enemmän porukka hankkii tutkintonsa missä lie Tallinnassa.

    • jo_valmis_di

      Mulla on takana DI-tutkinto TKK:lta ja nyt aloitan työn ohella opiskelut tallinnan yliopistossa. Helsingissä. Syy miksen hakenut Helsingin yliopistoon, oli se että työn ohella pirun stressaavaa lukea pääsykokeisiin ja vahtia lapsia.

      Enpä usko että tutkinnosta on ainakaan mitään haittaa, ja vähintäänkin se avaa työnkuvien kelpoisuusvaatimuksia kun suoritan maisterivaiheeseen saakka.

      Siinäpäs nauravat Helsingin ja Turun, ja ehkä Poro-oikkaritkin, mutta onpa POLILTA ( = TKK) paperit niin onpa ainakin opiskellu laatuopinahjossa!

      Ps. Ja toi vika sana oli lähinnä sarkasmia. En nimittäin itse rankkaile yliopistoja keskenään. Kaikki on kuitenkin lopulta itsestä kiinni.

    • 1640

      Lagimimmi on ilmiselvä provo.

      Kyllä sitä ekalla kerralla voi jäädä rannalle jo ihan monestakin legitiimistä syystä kun kyse on kertasuorituksesta vaikka kokeilisikin mielestään tosissaan. Kolme vakavaa yritystä riittää useimmille, mutta joku saattaa vielä 4. tai 5. päästä, vaikka toki jo kolmannen jälkeen on syytä itsearvioinnille.

      Eihän pääsykoe sinänsä ole edellytys töissä pärjäämiselle, siinä olen samaa mieltä nimimerkki '1632':n kanssa. Kuitenkin pääsääntöisesti jos pärjää töissä, pärjää kyllä myös pääsykokeessa, joten korrelaatio on pikemminkin päinvastainen. Itselleni pääsykoe oli enemmän itsetutkiskelun riitti ja haaste.

      Fakta toki on, että nyt on alati helpompaa päästä opiskelemaan oikeustieteitä Tallinnan yliopiston tarjotessa opetusta Helsingissä ja neljännen tiedekunnan auetessa. Kilpailu tulee enenevissä määrin siirtymään työelämään.

      Onnea vain kaikille kolmen aikaisemman tiedekunnan ulkopuolisen reitin valinneille. Sitä te allekirjoittaneen mielestä tarvitsette.

      • Lagimimmi

        En ymmärrä, miksi kaikki huutavat niin suurella varmuudella, että pääsykoemenestykseen huomion kiinnittäminen on provoilua? News flash: kyllä sitä ihmiset ajattelee, siitä puhutaan ja pääsykokeissa pärjääminen kertoo sekä oppimis- että stressinsietokyvystä.

        Itse olen tässä vuosien saatossa alkanut ajattelemaan asiaa vähän enemmän kun olen huomannut työelämässä tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ja kun vertaan itseäni nyt vähän päälle parikymppisenä siihen tylleröön, joka olin kun pääsin kouluun sisään, ero on kyllä valtava. Olin silloin ihan lapsi ja kun kaikki opiskelukokemus rajoittui lukioon, rahkeet pääsykokeisiin eivät olleet ihmeelliset. Silti pääsin kivasti sisään ja pidän suoraan sanottuna vähän tyhminä ihmisiä, joilla eivät pääse sisään vaikka tosissaan hakevat.

        Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla.


      • 5krt
        Lagimimmi kirjoitti:

        En ymmärrä, miksi kaikki huutavat niin suurella varmuudella, että pääsykoemenestykseen huomion kiinnittäminen on provoilua? News flash: kyllä sitä ihmiset ajattelee, siitä puhutaan ja pääsykokeissa pärjääminen kertoo sekä oppimis- että stressinsietokyvystä.

        Itse olen tässä vuosien saatossa alkanut ajattelemaan asiaa vähän enemmän kun olen huomannut työelämässä tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ja kun vertaan itseäni nyt vähän päälle parikymppisenä siihen tylleröön, joka olin kun pääsin kouluun sisään, ero on kyllä valtava. Olin silloin ihan lapsi ja kun kaikki opiskelukokemus rajoittui lukioon, rahkeet pääsykokeisiin eivät olleet ihmeelliset. Silti pääsin kivasti sisään ja pidän suoraan sanottuna vähän tyhminä ihmisiä, joilla eivät pääse sisään vaikka tosissaan hakevat.

        Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla.

        "Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla."

        Eipä oo mun opiskelumenestykseen eikä töiden saamiseen vaikuttanu.


      • provotolet
        Lagimimmi kirjoitti:

        En ymmärrä, miksi kaikki huutavat niin suurella varmuudella, että pääsykoemenestykseen huomion kiinnittäminen on provoilua? News flash: kyllä sitä ihmiset ajattelee, siitä puhutaan ja pääsykokeissa pärjääminen kertoo sekä oppimis- että stressinsietokyvystä.

        Itse olen tässä vuosien saatossa alkanut ajattelemaan asiaa vähän enemmän kun olen huomannut työelämässä tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ja kun vertaan itseäni nyt vähän päälle parikymppisenä siihen tylleröön, joka olin kun pääsin kouluun sisään, ero on kyllä valtava. Olin silloin ihan lapsi ja kun kaikki opiskelukokemus rajoittui lukioon, rahkeet pääsykokeisiin eivät olleet ihmeelliset. Silti pääsin kivasti sisään ja pidän suoraan sanottuna vähän tyhminä ihmisiä, joilla eivät pääse sisään vaikka tosissaan hakevat.

        Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla.

        JooJoo, lässyn lässyn.


      • 1640
        Lagimimmi kirjoitti:

        En ymmärrä, miksi kaikki huutavat niin suurella varmuudella, että pääsykoemenestykseen huomion kiinnittäminen on provoilua? News flash: kyllä sitä ihmiset ajattelee, siitä puhutaan ja pääsykokeissa pärjääminen kertoo sekä oppimis- että stressinsietokyvystä.

        Itse olen tässä vuosien saatossa alkanut ajattelemaan asiaa vähän enemmän kun olen huomannut työelämässä tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ja kun vertaan itseäni nyt vähän päälle parikymppisenä siihen tylleröön, joka olin kun pääsin kouluun sisään, ero on kyllä valtava. Olin silloin ihan lapsi ja kun kaikki opiskelukokemus rajoittui lukioon, rahkeet pääsykokeisiin eivät olleet ihmeelliset. Silti pääsin kivasti sisään ja pidän suoraan sanottuna vähän tyhminä ihmisiä, joilla eivät pääse sisään vaikka tosissaan hakevat.

        Lohdutelkaa vaan itseänne sillä, ettei sitä kukaan huomaa jos on hakenut kolme kertaa. Kyllä se näkyy kysymättäkin tai CV:tä tuijottamalla.

        Kohteliaisuus se oli, sillä vaihtoehtona oli sinun haukkuminen tyhmäksi provon sijaan.

        Faktahan on kyllä silti se, että pääsykoe on suht helppo eikä siihen montaa tosissaan tehtyä yritystä kannata uhrata.

        Yrityskertojen määrä itsessään on silti suht irrelevantti seikka. Enemmän väliä on sillä, monestiko yrittää tosissaan kuin se, monestiko yrittää. Itse esimerkiksi en päässyt lukiosta suoraan mihinkään kun tiesi, että puolen vuoden päästä intti kutsuu itseään. Luinkohan yhden pääsykoekirjan puoliksi, muuten dokasin ja lojuin hietsussa sekä kävin duunissa.

        Itse asiassa lukiosta suoraan tulevia jätkiä vähän ihmettelen, koska en näe mitään järkeä jättää inttiä lojumaan. Enemmän se sitten vituttaa kun on jo opiskellut. Toki jos saa junailtua vapautukset, se on eri asia.

        Totta kai tiedän suurimmalta osalta opiskelukavereista sen, että monenellako he pääsivät sisään, mutta korrelaatio ei ole aivan noin voimakas. Eniten tienaava opiskelijatuttuni ei päässyt ekalla sisällä ja opiskelutkin ovat jo venähtäneet yli suositusajan, mutta kk-palkka alkaa jo nelosella. Sitten taas monellakaan ekalla päässeellä ei ole vielä edes ensimmäistä alan työpaikkaa takana.

        Kyllä kerran tai kaksi voi kokeen mokata ihan itsestä riippumattomista syistä. Ylenpalttinen taktikointi ("jätän tämän luvun vähemmälle kun ei tästä kysytä"), tai vaikka esimerkiksi se, että lähisukulainen kuolee koetta edeltävällä viikolla ja pääsykokeessa mielessä on pikemminkin äidin hautajaiset kuin itse koe.

        Sitten kun tosissaan tehdyt pyrkimiskerrat ylittävät sen 2-3, on kyllä aika itsetutkiskelun, mutta ensimmäisellä sisäänpääsy ei ole mikään itseisarvo. Itse pääsin toisella yrittämällä ja pyrkimiskertojen välillä oli useampi vuosi.

        PS: Omasta CV:stäni näkyy lähinnä että vuodet intin ja oikiksen välillä vietin hankkien kandin eräässä toisessa yliopistossa Arkadiankadun paremmalla puolella. Siitä on paha nähdä monestiko hain kun putki ei katkea.


    • Mutaa myssyssä

      “Yksi joutuu lukemaan viikkotolkulla saadakseen edes kakkosen ja toinen lukee työkiireiden läpi tenttiin edellisen yön ja menee läpi.” Niin ja Lumikki elää kääpiöiden kanssa naapurissa. Voi pyhät pyssyt, mistä näitä sikiää?! Älkää lapset ottako näitä trolleja tosissanne. Kyllä oikiksen tentteihin pitää lähtökohtaisesti lukea huomattavasti enemmän kuin yön yli, jopa “lahjakkaiden”.

    • 15+20

      Kun täällä selkeästi on paljon monenlaisia mielipiteitä ja oikeustieteen kovia ammattilaisia, kertokaahan, mitkä 18 kurssia alla olevista kannattaisi valita:


      AKJ6210 International Human Rights 4 ECTS
      AKJ6207 International Humanitarian Law 4 ECTS
      AKJ6203 International Criminal Law 4 ECTS
      AKJ6209 International Business Law course II 4 ECTS
      AKJ6196 Chinese Legal System 4 ECTS
      AKJ6228 Russian Legal System 4 ECTS
      AKJ6201 Private Law II 4 ECTS
      AKJ6205 International Tax Law 4 ECTS
      AKJ6206 Maritime Law 4 ECTS
      AKJ6202 International Court of Justice 4 ECTS
      AKJ6211 International Organisations 4 ECTS
      AKJ6057 Moot Court 4 ECTS
      AKJ6215 Introduction to the Finnish Legal System 4 ECTS
      AKJ6224 General Principles of Finnish Civil Law 4 ECTS
      AKJ6220 Finnish Contract Law 4 ECTS
      AKJ6226 Finnish Law of Obligations 4 ECTS
      AKJ6217 Finnish Administrative Law 4 ECTS
      AKJ6219 Finnish Criminal Law 4 ECTS
      AKJ6223 Finnish Inheritance Law and Family Law 4 ECTS
      AKJ6225 Finnish Labour Law 4 ECTS
      AKJ6218 Finnish Commercial Law 4 ECTS
      AKJ6216 Finnish Property Law 4 ECTS
      AKJ6221 Finnish Tax and Financial Law 4 ECTS
      AKJ6222 Finnish Procedural Law and Restaurative Justice 4 ECTS
      AKJ6189 Constitutional Law of the EU 4 ECTS
      AKJ6192 Internal Markets of the EU 4 ECTS
      AKJ6050 EU Competition Law 4 ECTS
      AKJ6191 International Trade of the EU 4 ECTS
      AKJ6194 EU Company Law 4 ECTS
      AKJ6193 EU Consumer Law 4 ECTS
      AKJ6188 EU Enviromental Law 4 ECTS
      AKJ6195 Criminal Law in European Countries 4 ECTS
      AKJ6190 EU Procedural Law 4 ECTS
      AKJ6187 EU IPR 4 ECTS
      AKJ6197 Immigration Law 4 ECTS
      AKJ6186 The History and Future of the EU 4 ECTS

    • 8+1

      Aivan mahdoton antaa mitään vinkkiä kun et kerro mihin haluat keskittyä ja mihin haluat töihin valmistumisen jälkeen.

      • 17+12

        Ehkä lähinnä pohdin, onko liian hajottavaa ottaa kursseja hieman sieltä sun täältä (kv, Eu) ja kaikki Suomen lainsäädäntöön liittyvät kurssit vai kannattaisiko keskittyä vain tiettyihin osa-alueisiin? Minkälaisia käyttökelpoisia "paketteja" tuosta listasta olisi mahdollista muodostaa?


    • Klobaali Regrytointi

      Vastaus edelliseen: Chinese Legal System, ehdottomasti. Siinä kilpailukykysi on rautainen. Kiinassa on paljon ihmisiä, paljon rahaa ja yrityksiä. Valttisi on se, että puhut suomea, jota kiinalaiset arvostavat. Parhaassa tapauksessa teet itsesi ymmärretyksi englanniksi, huonoimmassa tapauksessa änkytät tankeroenglantia. Mutta ei haittaa: kerrot vain Nokian menestyksestä, muumeista ja Mika Häkkisestä niin kauppa käy. Tsemppiä!

    • 1632

      Onko tietoa paljonko Helsingin yksikköön otetaan sisään ja tuleeko useampi ryhmä lähipäiviä varten?

      • s

        eikö ne lue siellä helsingin sivuilla


      • 1632
        s kirjoitti:

        eikö ne lue siellä helsingin sivuilla

        En löytänyt, mutta osoitteesta www.sais.ee selviää, että syksyllä Helsingissä aloittajia on 20. Tallinnan yksikössä suomalaisia nimiä oli reilu 10.


      • 1632
        1632 kirjoitti:

        En löytänyt, mutta osoitteesta www.sais.ee selviää, että syksyllä Helsingissä aloittajia on 20. Tallinnan yksikössä suomalaisia nimiä oli reilu 10.

        Aloittajamäärä on tällä hetkellä Helsingissä 35 ja voi vielä kasvaa.


    • 10+7

      Vaviskaa oikislaiset. Kohta pääsette tekin nauttimaan matala palkka alojen ihanuuksista.

    • 10+7

      Siis saako joku Tallinnasta valmistunut oikeasti oman alan töitä?
      Paljon on tässäkin ketjussa keskustelua mutta en ole koskaan kuullut että joku olisi valmistunut Tallinnasta ja päässyt töihin. Olenko muka väärässä?

    • morotus

      Saman pätevyyden se tutkinto antaa Asianajajan tehtäviin ETA-kelpoisuuskokeen jälkeen. Perustaa sitten vaikka oman toimiston jossei muuta ja etenee ns. "paskahommien" kautta oman osaamisensa kautta hyviin hommiin.

    • 21

      Onko joku linjalle valituista onnistunut saamaan opintotukea? Mulle valittivat kelalta opiskelujen osa-aikaisuudesta. Kuitenkin tuolla nettisivuilla mainitaan, että myös Helsingin ohjelma oikeuttaisi opintotukeen.

    • guobus
      • 9

        No siis pitäisi osoittaa opiskelun olevan kokoaikaista (full time), ettäkö oikeuttaisi tukeen. Kaikkialla yliopiston tiedoissa opiskelu kuvataan osa-aikaiseksi.

        Kirjoittelin tässä illalla myös yliopistolle asiasta. Katsotaan, mitä vastaavat.


      • puntsupantsu
        9 kirjoitti:

        No siis pitäisi osoittaa opiskelun olevan kokoaikaista (full time), ettäkö oikeuttaisi tukeen. Kaikkialla yliopiston tiedoissa opiskelu kuvataan osa-aikaiseksi.

        Kirjoittelin tässä illalla myös yliopistolle asiasta. Katsotaan, mitä vastaavat.

        Onko jo kuulunut vastausta?


    • 10+7

      Tiedän monta jotka opiskelevat Tallinnassa ja saavat täyden opintotuen. Kela on tapauksessasi tehnyt väärän päätöksen.

      • 14+15

        Kiitos asiallisista vastauksista.

        Lähinnä tosiaan kiinnostaa, onko joku saanut jo Helsingissä järjestettäviin opintoihin myönteistä tukipäätöstä. Opinnot Tallinnassahan ovat päätoimisia, kun taas Helsingissä kontaktipäiviä tulee olemaan n. 6/kk. Varsinainen työmäärähän näissä kuitenkin on sama (180 op kolmessa vuodessa). Helsingin opintoihin liittynee vaan enemmän itsenäistä työtä.


    • 11111111111
    • 7+2

      Kelalta vastasivat, että olivat tehneet kohdallani virheen ja lupasivat oikaista tukipäätöksen. Kiitos kaikille vielä hyvistä kommenteista!

      • tupuluputtaja

        Minkä verran muuten sait tukea?


      • 18+9
        tupuluputtaja kirjoitti:

        Minkä verran muuten sait tukea?

        Opintorahaa 298,00 e/kk ja lainatakausta 600,00 e/kk. Asumislisää en hakenut, koska asun omistusasunnossa.


      • Köyhä omistusasuja
        18+9 kirjoitti:

        Opintorahaa 298,00 e/kk ja lainatakausta 600,00 e/kk. Asumislisää en hakenut, koska asun omistusasunnossa.

        Vink vink. Yleistä asumistukea voi saada myös omistusasuntoon. Ja noilla (ja vähän isommillakin) tuloilla saakin..


    • pulllzu

      Eikös tuolla lainatakauksella rahoita jo ihan mukavasti nuo opiskelut?

    • 10+7

      Minkä tutkinnon tuolta saa kun valmistuu? Itsekkin hiukan himottais lähteä Tallinnaan päin...

    • tietokonefalkkuyyy

      ETA-kelpoisuuden jälkeen Oikeusnotaarin ja/tai Oikeustieteen maisterin tutkintoa vastaavan ulkomaien korkeakoulututkinnon.

    • 2+17

      Opiskeltava arvosana on Bachelor of Social Sciences.

      • 10+7

        Mitä töitä on mahdollista saada kyseisellä tutkinnolla jos ei suorita Suomessa Eta-kokeita? Onko tutkinnolla ilman Eta-kokeita mitään arvoa?


      • þ
        10+7 kirjoitti:

        Mitä töitä on mahdollista saada kyseisellä tutkinnolla jos ei suorita Suomessa Eta-kokeita? Onko tutkinnolla ilman Eta-kokeita mitään arvoa?

        Ilman ETAa tuo tutkinto minkä saat on verrattavissa oikeustieteen tohtorin arvoon, pääsee samoihin hommiin ellei parempiinkin.


      • ¤¤¤
        þ kirjoitti:

        Ilman ETAa tuo tutkinto minkä saat on verrattavissa oikeustieteen tohtorin arvoon, pääsee samoihin hommiin ellei parempiinkin.

        Yllä on väärä tieto, ilman ETAa tuo tutkinto käytännössä vastaa oikeusneuvoksen arvoa. Tuolla pääsee suoraan jäseneksi kaikkine etuineen korkeimpiin oikeuksiin.


      • ¤¤¤þ¤¤¤
        ¤¤¤ kirjoitti:

        Yllä on väärä tieto, ilman ETAa tuo tutkinto käytännössä vastaa oikeusneuvoksen arvoa. Tuolla pääsee suoraan jäseneksi kaikkine etuineen korkeimpiin oikeuksiin.

        Olen kuullut huhuja että tulevaisuudessa tasavallan presidentiltä sekä tärkeimmiltä ministereiltä tullaan vaatimaan Tallinnan yliopiston oikeustieteiden tutkinto. Samaten puolustusvoimien komentajalta sekä Kale Kummolan seuraajalta.


      • þþþ¤þþþ
        ¤¤¤þ¤¤¤ kirjoitti:

        Olen kuullut huhuja että tulevaisuudessa tasavallan presidentiltä sekä tärkeimmiltä ministereiltä tullaan vaatimaan Tallinnan yliopiston oikeustieteiden tutkinto. Samaten puolustusvoimien komentajalta sekä Kale Kummolan seuraajalta.

        Unohdit myös mainita, että ilman tuota B.Sc. (Social sciences) on turha edes haaveilla asianajajan urasta. Nykyiset OTK:t ja OTM:t pikkuhiljaa viedään uraputkessaan sivuraiteille, jotta B.Sc. (Social sciences) pääsisi ohitse ansaitsemalleen paikalle työelämässä.


      • þþ¤þþ
        þþþ¤þþþ kirjoitti:

        Unohdit myös mainita, että ilman tuota B.Sc. (Social sciences) on turha edes haaveilla asianajajan urasta. Nykyiset OTK:t ja OTM:t pikkuhiljaa viedään uraputkessaan sivuraiteille, jotta B.Sc. (Social sciences) pääsisi ohitse ansaitsemalleen paikalle työelämässä.

        taitaa olla kova paikka palstan vakkareille kun porukka alkaa suorittelemaan tutkintoja ulkomailla suomen sijaan.


    • Ylikoulutettu

      TAIDAN TYKÄTÄ POJISTA

    • tooomaas

      suomalaisia professoreita ollu pääasiassa opettamassa XD ihan hyvin voisivat antaa suoraan OTM-tutkinnon arvon.

      • Taika-Him

        Raha ei haise.

        Varsinkaan omassa taskussa.

        Muiden taskussa raha taas haisee.

        Siksi B.Sc (social sciences).

        -Vanha viidakon sanonta


    • 1918

      Hyväksyttyjä hetkellä 43kpl, mutta todellisista aloittajista ei tietoa.

      "sotsiaalteaduse bakalaureus" näkyy olevan myönnettävän tutkinnon nimi joka virolaisen käytännön mukaan kääntyy todennäköisesti "bachelor of arts in social science".

      Syytä ei kuitenkaan huoleen, koska lisäksi on maininta "õigus"/"law".

    • 3+5

      Miltäs on opiskelu tuntunut nyt aloittaneista? Tuleeko firmasta asiallinen kuva?
      Onko teille puhuttu mitä vaihtoehtoja(erilaisia töitä) on edessä opintojen jälkeen?
      Olisin kovin kiinnostunut miltä teistä nyt syksyllä aloittaneista tuntuu, itsellä suunnitelmissa hakea tuonne ensi vuodeksi.

    • öigusteadus

      Vastaavia töitä kuin suomessakin juristeilla. Kun siis kandi maisteri taskussa ja ETA-kelpoisuuskoe suoritettuna.

      Aloittajia n.40kpl. Ehkä pari jättäytynyt pois ihan alussa? Ja tosiaankin suomalaisia opettajia mm. Helsingin ja Lapin yliopiston oikeustieteellisistä tiedekunnista.

      Ihan asiallinen kuva tullut. Jonkun verran työtä kursseissa.

      • Ikuinen opiskelija

        TLU Law school Helsinki, Voin suositella, opettajat olleet tähän asti (suurin osa) todellä päteviä ja luennot erittäin mielenkiintoisia, suurin osa opettajista taitaa tulla Helsigin ja Rovaniemen yliopistoista. Opetuksen tasoa en osaa verratta Suomalaiseen oikikseen koska en ole tällaisessa opiskellut. Helsingin yliopistossa muita aineina opiskelleena voin sen verran sanoa että pienen ryhmäkoon ansioista luennot ovat huomattavasti interaktiivisempia ja niistä saa huomattavasti enemmän irti kuin massaluennoilla suoritettavista kalvosulkeisista.

        Opetus on mielestäni korkeatasoista ja vaativaa, koska minulla on kuitenkin vertailupohjaa myös Helsingin yliopistoon (eri ala tosin), voin sanoa että TLU:sta ei todellakaan mennä vain ostamaan papereita vaan opetus on vaativaa ja ihan yliopistotasoista, ei tämä mikään amis ole vaikka tätäkin kuulee.

        Mitä työllistymiseen tulee, kuten kaikilla muillakin aloilla kyse on henkilö, ei paperivalinnasta. Tältä "alalta" on mahdollisuus työllistyä niin moneen muuhunkin kuin ihan "tavan" asianajajan tehtäviin. Toki jos tarkoituksesi on työskennellä Suomessa asianajajana vaikka perintöoikeuden saralla, niin varmastikkin suomalainen yliopisto on parempi vaihtoehto tähän tarkoitukseen. Mikään ei kuitenkaan estä myös TLU:sta valmistunutta hakemaan samoihin hommiin.

        Mikään koulutus ei varmasti mene hukkaan, varsinkaan jos siitä nauttii. Itse olen nauttinut opiskelusta suunattomasti tähän mennessä ja odotan innolla tulevaa. Vaikka sitten jäisinkin työttömäksi 5-vuoden opiskelujen jälkeen, olen varmasti oppinut huomattavan määrän kaikkea mielenkiintoista.

        Kukin meistä valitsee parhaaksi näkemänsä tien, kukaan ei tiedä miltä työmarkkinat Suomessa näyttävät 5 tai 10 vuoden kuluttua. Pahin mikä voi mennä mokaan on että työllistymisen kanssa saattaa olla haasteita, sekö on niin painava syy että kannattaa jättää yrittämättä? Muilla ihmisillä ei ole ongelmia työllistymisen kanssa, vaan taivaan portit aukeavat kun on opiskellut Helsingissä tai Turussa? Eikös se naapurin Ferrarikin tuppaa olemaan aina se halpismalli, viallinenkin vielä.

        Aika ja raha ei ole koskaan mennyt hukkaan jos ne on käytetty johonkin josta nauttii ja josta saa jotain irti, kannattaa opiskeluakin ajatella päämääränä sinänsä eikä vain välineenä työmarkkinoille. Kaikki eivät pääse Helsinkiin sisään, toisille ei sovi ulkoaluku tuossa mittakaavassa, toisilla ei riitä motivaatio ja toisilla ei aika töiden, perheiden yms ohella, eikö ole kuitenkin positiivinen asia että erilaisille, erilaisissa tilanteissa oleville ihmisille tarjotaan vaihtoehtoja sivistää itseään, ei sen pitäisi olla keneltäkään pois.


    • Kippo1234

      Onko mahdollista suorittaa maisterin tutkinto Helsingin Yliopistossa, jos opiskelee notaarin tutkinnon TLU :ssa? Vai pitääkö tehdä maisteri TLU :ssa / jossain muussa yliopistossa, jonka jälkeen voi tehdä ETA-kelpoisuuskokeen suomessa?

      • Jasmmmmm

        helsingissä on maisterivalinta vielä erikseen, joten kyllä, on.

        yrittänyttä ei laiteta, ja koittanutta ei tuomita.


    • paukku_pauliina

      mä taidan hakea tonne ens keväänä! oon työskennelly täs pari vuotta ja nyt maistuis opiskelu oikein toden teolla! :--)

      kertokaa vähän kokemuksii? millasii arvosanoi tulee jne? :) :)

      • mara18

        iha jees ollu. töitä joutuu tekeen.

        arvosanat ihan jees. mä sain ekast kokeest e:n eli 1:sen.


    • Gloria-Jasmine

      Meil on sellasii soppareita enkuksi mis lukee tyyliin "Law contract". Sit ope näyttää kalvoja mis on ensin ongelma ja sit pykälii. Meiän tehtävä on ratkaista ongelma. Meitsi sanoo "attention, you law!, (se on prosessiväite), sen jälkeen Nico sanoo "deleated", jonka jälkeen ope korjasi "pitää olla overruled". Oikis on IHQUU!!!

      • annuk_ka1

        nyt sä kyl juksaat gloria estefan.

        hain osa-aikatyötä koulun ohella, ja pääsin aika isoon asianajotoimistoon koko kevääks, 15h/vko, eli ei hassummin tallinnan yliopiston opiskelijalta ;-)


    • mira__94

      voiko tonne jo hakee?

      millasta opiskelu on ollu?

      luulen että teen töitä ens kevään ja lataan akkuja ja panostan sitten varsinaisiin opintoihin!

      • marengi3

        http://law.tlu.ee/gb/48

        Tuolta löytyy linkki hakuilmoitukseen, jonka mukaan haku alkaa 7. tammikuuta 2013.

        Opiskelu on ollut antoisaa ja hyvää. Ja nyt parhaillaan työskentelen kiikerin tehtävien parissa. Rankkaa.

        Mulla oli sama homma, nimittäin, en viittinyt käyttää montaa kuukautta pääsykokeisiin vaan nyt työstän täydellä vauhdilla opintoja Tallinnan yliopistolla!


      • maran_lempipoju
        marengi3 kirjoitti:

        http://law.tlu.ee/gb/48

        Tuolta löytyy linkki hakuilmoitukseen, jonka mukaan haku alkaa 7. tammikuuta 2013.

        Opiskelu on ollut antoisaa ja hyvää. Ja nyt parhaillaan työskentelen kiikerin tehtävien parissa. Rankkaa.

        Mulla oli sama homma, nimittäin, en viittinyt käyttää montaa kuukautta pääsykokeisiin vaan nyt työstän täydellä vauhdilla opintoja Tallinnan yliopistolla!

        hitto noi on kyl työläitä.

        mitä sait kirjoitettua 5 artikkeliin marxista


      • ninni18
        marengi3 kirjoitti:

        http://law.tlu.ee/gb/48

        Tuolta löytyy linkki hakuilmoitukseen, jonka mukaan haku alkaa 7. tammikuuta 2013.

        Opiskelu on ollut antoisaa ja hyvää. Ja nyt parhaillaan työskentelen kiikerin tehtävien parissa. Rankkaa.

        Mulla oli sama homma, nimittäin, en viittinyt käyttää montaa kuukautta pääsykokeisiin vaan nyt työstän täydellä vauhdilla opintoja Tallinnan yliopistolla!

        Kiitti noista tiedoista! =)

        Mä laitan kans hakupaperit jo meneen tammikuussa, vaikka osan kirjoituksista saan suoritettua vasta ens keväänä! =)


    • poitsu_oulusta

      laitan kans siltä varalta hakemuksen tonne, jos en pääse rovaniemelle.

      • sanna_saikku

        Niin mäkin luultavasti !! =)


    • 7907

      Millainen tuo hakuprosessiin kuuluva haastattelu on? Millaisia kysymyksiä siellä kysytään?

      • toooope

        mulla ne kysy että miten eu-oikeus ja kansallinen oikeus asettuu toisiinsa nähden toimivallaltaan :--D no olinpa lukenut lakimiesliiton artikkelista tosta aiemmin niin osasin vastata :--D


    • martta_muori

      Kysellään minkä takia haluaa opiskella lakia, mitä tulevaisuuden suunnitelmia, jotain yleissivistykseen liittyviä kysymyksiä JNE.

      • 77777777

        mulla on E äikästä ja M enkusta. tiedättekö voisinko päästä sisään ??


      • neuvoja_jyrki
        77777777 kirjoitti:

        mulla on E äikästä ja M enkusta. tiedättekö voisinko päästä sisään ??

        Sanotaan että sulla on ihan kohtalaisen hyvät tsäänssit päästä sisään! Mut loppupeleissä kaikki riippuu susta itestäs; kyllä noi professorit Tallinnassa sen näkee, että onko susta juristiks! Ja saattaahan noissa pääsykokeissa haastatella noi Suomen Oikisten Proffatkin ens keväänä!


    • teretulemast

      Kannattaa kans pohtii et lähtiskö ihan Tallinnaan asti opiskelemaan. Tuo vähä viel lisää tohon tutkintoon kun voi osoittaa et on myös ollu ulkomailla opiskelemassa eikä pelkästään koto-suomessa. Tallinnas on sentää halvemmat vuokrat, ruoka ei maksa paljoo mitään ja opettajat on samat kuin helsingis pari extraa jotka on tullu tänne jenkeist ja briteist opettaa.

      http://law.tlu.ee/fi

      • neuvoja, jyrki!

      • outo jyrki?
        neuvoja, jyrki! kirjoitti:

        Tässä ois kans yks hyvä

        http://uzweb.uz.ac.zw/law/

        Kai se ois hyvä jos Zimbabween haluu töihi mut muuten sun pointti jää vähä tyhjäks.


    • 10+7

      Mutta koitappas saada koulutusta vastaavaa työtä Tallinnan papereilla niin huomaat kyllä miksi porukka lukee monta vuotta päästäkseen suomeen oikikseen.

      • vaihtoehtoja on

        Kuluttajavirastoon pääsee kuka vaan ja millä papereilla vaan....tai sitten voit perustaa valmennuskurssifirman tai ryhtyä itse opeks johonkin firmaan.


      • Suomalainen kateus ^

        Eli Helsinki on muka parempi koska sinne ei heti pääse sisään?! :D
        Todella hyvä perustelu.... NOT
        Ootkohan ikin ollu luennolla HY:ssa? Kuiva proffa jauhaa samaa kuivaa asiaa vuodesta toiseen. Sitä paitsi koulutusta vastaavaa työtä on moni jo saanut esim. TTU:n oikeustieteellisellä tutkinnolla.
        p.s. Miks kaikki hermannit tääl luulee et jokainen joka lähtee Tallinnaan opiskelemaan tulis ikin takaisin Suomeen? :D Kannattaisko vähän ottaa selvää mikä se tutkinto on ennen kun lähtee aukomaan asiasta. esim. TU:n kautta voi opiskella: EU oikeutta, kansainvälistä yritysjuridiikkaa tai sitten englanniksi Suomen oikeusjärjestelmää. ELI 2/3 tutkinnoista on ensisijaisesti tarkotettu ihmisille jotka ehkä haluu mennä jonnekki muualle ku palata Suomeen. Viel lisäyksenä missä laatikossa oot elänyt jos et oo kuullu et Suomessa odotetaan kokoajan sitä et mitä ongelmia tulee siitä et suurimmat ikäluokat siirtyvät eläkkeelle eikä tääl oo tarpeeks porukkaa hoitamaan heiltä jääviä töitä etc. Eli toisin sanoen on tutkinto sitten vaikka Kenyasta niin tulevaisuudessa työtä on tarjolla vaikka millä mitalla. Plus jos nyt käy toteen se mitä kokoajan ennustellaan et EU:sta tulee liittovaltio niin Tarve Suomen lakia osaavista juristeista vähenee exponentiaalisesti. Mites sit suu pannaan kun Suomen laki muuttuukin EU: lakiin :DD
        Et tee ny hyvä ihminen jotain taustatyötä ennen ku alat laukoo tyhjii kommenttei tänne palstalle.


    • blondi_mmmmm

      olin tuol studia messuil tänään ja jäi tosi hyvä kuva noista opiskelijoist.

      terveisiä vaan teitille =)

      • ansku_944444

        Täytyykin muistaa huomenna käydä tsekkaas ständi.


      • Realisti-nisti

        Samaa mieltä, näistä saadaan oikein ystävällisiä ja koulutettuja siivoojia tulevaisuudessa kun alan ylikoulutus alkaa purra.


      • nisti vetää kuivat
        Realisti-nisti kirjoitti:

        Samaa mieltä, näistä saadaan oikein ystävällisiä ja koulutettuja siivoojia tulevaisuudessa kun alan ylikoulutus alkaa purra.

        selkeesti kateellisen ja kapeekatseisen juntin kommentti :D taidat vissiin olla siel siivous alalla jo?


      • Ei-kateellinen oik
        nisti vetää kuivat kirjoitti:

        selkeesti kateellisen ja kapeekatseisen juntin kommentti :D taidat vissiin olla siel siivous alalla jo?

        Täl hetkel suomes iha selkee alikoulutus täl ala ku ei oo kilpailuu ja samat vanhat proffat pyörii oikikses ja opettaa samal vanhal kaaval joka on tuttu 1900-luvun alku puolelt! Loistavaa et tulee lisää kilpailua markkinoille.

        T. Oikkari


      • Realisti-nisti
        Ei-kateellinen oik kirjoitti:

        Täl hetkel suomes iha selkee alikoulutus täl ala ku ei oo kilpailuu ja samat vanhat proffat pyörii oikikses ja opettaa samal vanhal kaaval joka on tuttu 1900-luvun alku puolelt! Loistavaa et tulee lisää kilpailua markkinoille.

        T. Oikkari

        Ei mun tarvitse olla kateellinen todetessani, että nykyisellään näyttää, että kilpailu hyvistä juristinpaikoista voi koventua. Sama koskee toki myös vanhempien tiedekuntien opiskelijoita; osalla voi pahimmillaan olla myöhemmin uranvaihto edessä.

        Proffien suhteen taas nykytilanteessa kilpailu viroista on jo aika brutaalia. On helpompaa mennä yksityiselle kuin päätyä tutkijaksi. Professuurit kun ovat eläkevirkoja, niin kiertoa ei varsinaisesti tule lisää.

        T. Nisti


    • tervevaan241

      Terve vaan kun haette ETA-pätevyyttä, Tallinnan kurssit eivät vastaa opintopisteiltään ja sisällöltään ON-tutkintoa. Suoritetatte tuohon vielä vaikeammat täydennysopinnot Sen jälkeen teidän pitäisi saada vielä alan työkokemusta? Ei tuu onnistumaan, ajan hukkaa koko Tallinnan juttu.

      • trollfinland

        Aika moni on jo tämän "mahdottoman" polun käynyt menestyksellä loppuun ja on on nyt töissä suomessa.
        Kyllä vastaa opintopisteiltään ON tutkintoa, tiedän montakin jotka ovat nyt suorittamassa OM tutkintoa suomessa ilman täydennysopintoja.
        Ja iso osa Tallinnalaisista on töissä ja harjoittelussa suomessa.


      • Facepalm 24

        Se on hassuu miten ihmiset joilla ei oo mitään tietoo tulee esittämää asioita faktoina. Eiks se yleensä meekki nii et tyhmä/tietämätön huutaa koviten ja luulee eniten.


    • roni-toni-karinpoika

      sinne mennään, opiskelen englantii täyttä häkää --- world of warcraft, talentti-ohjelmia, surffailen englanninkielisil sivuill! Heloo, law school, here I come!

    • Sylvia-Gloria

      Ei se ole muru hassua, se on IHQUUUU! Oikis on ihquu! Inessä ollaan!

    • ius

      Keskustelu on ollut hyvin hiljaista varasuunnitelmia ajatellen. Onko moni hakemassa tänä vuonna Tallinnan yliopiston Helsingin yksikköön?

      Miten ensimmäinen vuosi on sujunut niillä jotka aloittivat opinnot siellä vuosi sitten?

    • japadapa1

      Moikka!

      Herättelen ehkä vanhaa ketjua, mutta nyt kun tämä koulu on toiminut jo Helsingissä hetken, niin kaipaisin tietoa hakemisesta.

      Taustastani sen verran, että en ole käynyt lukioa vaan suorittanut vaan ammattitutkinnon. Ilmeisesti tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska molemmat ovat toisen asteen tutkintoja ja antavat hakukelpoisuuden. Olen työskennellyt 6 vuotta HR:ssä työsuhdeasioiden parissa. Oikeustieteitä haluan opiskella, jotta saan tietopohjaa työhön ja uskottavuutta uralleni. Minulla on ollut aina haasteita työllistyä ilman kunnon tutkintoa ja nykyisin haaveilimiini työsuhdeasiantuntija ja -päällikkötehtäviin edellytetään lähes poikkeuksetta tutkintoa. Tulevaisuudessa olisi mukava päästä työskentelemään jonnekin työnantajaliittoon tai EK:hon.

      Mitä hakuprosessiin kuuluvassa pääsykokeessa (haastattelussa) kysytään? Onko se enemmän motivaatiohaastattelu ja jutustelua vai kysytäänkö siellä oikesti jotain johon pitäisi vähän valmistautua?

      -J

      • oikkari2

        Moi,

        En tiedä Tallinan järjestelmästä, mutta ainakin "tavalliseen" oikikseen pääset tuolla toisen asteen tutkinnolla. Miksi et siis hakisi suoraan Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen?


      • japadapa1
        oikkari2 kirjoitti:

        Moi,

        En tiedä Tallinan järjestelmästä, mutta ainakin "tavalliseen" oikikseen pääset tuolla toisen asteen tutkinnolla. Miksi et siis hakisi suoraan Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen?

        Aion kyllä hakea, mutta olen jo henkisesti varautunut siihen, etten pääse sisään ja mietin varasuunnitelmaa. Kaikki sisällä olevat pelottelevat pääsykokeiden vaikeudella ja kuinka lukea pitää 7 päivää viikossa 8 tuntia päivässä.

        Ilmoittauduin kuitenkin avoimen kursseille ja aion mennä valmennuskurssillekin. Voihan se olla, että pääsen Helsingin oikikseen sisällekin.

        Yhtä kaikki, aion opiskella oikeustieteitä tavalla tai toisella. Jos en sisällä Helsingin oikiksessa niin sitten yksityisessä yliopistossa. Jos en sinnekään pääse niin suoritan avoimessa kursseja niin paljon kuin mahdollista.

        -J


      • oikkari2
        japadapa1 kirjoitti:

        Aion kyllä hakea, mutta olen jo henkisesti varautunut siihen, etten pääse sisään ja mietin varasuunnitelmaa. Kaikki sisällä olevat pelottelevat pääsykokeiden vaikeudella ja kuinka lukea pitää 7 päivää viikossa 8 tuntia päivässä.

        Ilmoittauduin kuitenkin avoimen kursseille ja aion mennä valmennuskurssillekin. Voihan se olla, että pääsen Helsingin oikikseen sisällekin.

        Yhtä kaikki, aion opiskella oikeustieteitä tavalla tai toisella. Jos en sisällä Helsingin oikiksessa niin sitten yksityisessä yliopistossa. Jos en sinnekään pääse niin suoritan avoimessa kursseja niin paljon kuin mahdollista.

        -J

        Moi,

        Itsehän olen sitä mieltä, että


      • opiskelija tlu hki

        Joo se oli lähinnä motivaatiohaastattelu et jos kiinnostaa opiskella se ainetta niin kannattaa ihmeessä hakea. Tosin pääsykokeen jälkeen sit alkaa se kova lukeminen et saa kursseista hyviä arvosanoja. Ne ratkasee aika paljon et mihin voi mennä tekemään Master's degreetä. Sen voi siis periaatteessa tehdä missä vaan jos on tarpeeksi hyvä kurssien keskiarvo.


      • Säälittävä esitys!

        Kuka tahansa, joka osaa analyyttisesti lukea tekstejä huomaa lakimiesliiton tekstin olevan täysin mielipidekirjoitus, joka ei pohjaudu faktoihin.


    • TLU opiskelija

      Itse opiskelene tällä hetkellä Tallinnan Yliopistossa oikeustieteellistä ja olen hyvin tyytyväinen kouluuni. Haastattelussa vain kysellään miksi haet oikikseen ja miksi juuri tähän kouluun. Eli pelkkä motivaatio haastattelu, katsotaan, että oikeasti haluat opiskella, etkä tullut Viroon halvan viinan perässä.
      Mitä voin opiskelusta sanoa, on että se on osiltaan tiukempaa kuin Suomessa, jos et suorita tarpeeksi kursseja sanotaan vaikka yhdessä lukukaudessa, sinut laitetaan automaattisesti osa-aikaopiskelijaksi, etkä sitten saakkaan Kelalta tukia. Mutta vaikka kurssimäärä tuntuu vaikealta, ei se sitä ole jos asian eteen jotain tekee.
      Tallinnan yliopistoihin on helppo päästä sisään, kulut eivät ole kovinkaan korkeat vaikka onkin lukukausimaksut ja tutkinto on oikeasti hyvä. Suomeen jos haluaa töihin, täytyy sen eteen sitten kanssa tehdä töitä, luoda suhteita jne. Sillä on todella merkitystä mihin sen maisterin menee tekemään, mutta itse sanoisin että on järkevämpää mennä hommaamaan kandi Tallinnasta heti kuin yrittää monta vuotta Helsingin oikikseen sisään jos ekalla ei pääse. Vielä huomautuksena että nämä viron paperit ovat loistavat kansainvälistä uraa ajatellen.

      • wannabeoikkari

        Jatkoa ap:lle vähän samoista asioista omasta näkökulmasta

        En itse lähtisi kyllä edes lainkaan vertailemaan HY:n ja TLU:n kanditutkintoja, sillä jo pelkkä nopea vilkaisu kyseisten oppilaitosten opintosuunnitelmiin paljastaa hyvinkin suuria eroja, kun toinen keskittyy pelkästään suomalaiseen oikeusjärjestelmään niin toisessa pyritään kehittämään oikeudellista ajattelua vertailevan oikeustieteen kautta. Ainoana yhteisenä vertailukelpoisena kurssikokonaisuutena pitäisin TLU:n tarjoamia Suomen Oikeusjärjestelmä I ja II moduuleja ja niitä vastaavia HY:n kursseja ja nimenomaan näissä varmasti onkin lähinnä TLU:ssakin suomalaiset professorit luennoimassa.

        Valitettava tosia-asia on, että jos näitä tutkintoja lähdetään rehellisesti opintosuunnitelmien perusteella vertailemaan niin kyllä se tlu:ssa opiskelu verrattuna hy:n tarkoittaa hyvin raakaa ja suppeampaa versiota (jos mietitään Suomessa juristina toimimista), mutta tämän nyt ei pitäisi mitenkään olla edes yllättävää. Asioita mistä joudut luopumaan on nimenomaan se, että se opiskelu EI pohjaudu Suomalaiseen oikeusjärjestelmään, mistä sitten seuraa myös se että asianajotoimistot tuskin ovat kiinnostuneita palkkaamaan tlu:sta harjoittelijoita. Tämän lisäksi myös yliopiston perinteisesti tarjoamat palvelut ovat lähestulkoon olemattomat lähtien tietysti opiskeluasunnoista, opiskelutiloista aina esim. Kelan kieltäytymistä myöntämään tlu:n opiskelijoille ruoka-alennusta (huvittavana positiivisena seikkana mainittakoon se että tlu:n opiskelijat saavat kuitenkin kaksinkertaista opintolainaa suhteessa suomalaisiin korkeakouluopiskelijoihin). Tämäkin asia kannattaa ennen hakemista jo ymmärtää ja hyväksyä, ettei sitten siitä pety liikaa. Tämäkin on täysin ymmärrettävää toisaalta ja se on vaan karu fakta että näissä asioissa HY:n tiloja ja palveluita Helsingissä on vastaaviin tlu:n tarjoamiin aivan naurettavaa edes verrata.

        "Mitä sitten jää käteen?" Mikä onkin se olennaisin kysymys.

        Jos tavoitteenasi on päästä suomalaisiin lakitoimistoihin harjoittelijaksi/töihin, kuten Roschier, Hannes Snellman, Merilampi, Krogens jne. niin kyllä Helsinkiläisillä on lähestulkoon ylitsepääsemätön etusija (valitettavasti myös aivan oikeutetusti). Kuitenkin ne lakitoimistojen asiakkaat ovat niitä jotka ovat asianomaisina Suomessa käytävissä riita-asioissa. Tlu toimiikin siis parhaimillaan ponnahduslautana oikeustieteellisiin opintoihin ja maisteritutkintoihin pääsemiseen. Kyllähän se tlu:n markkinointikin on suunnattu nimenomaan vaihtoehtona nille, jotka eivät HY:n yliopistoon ole päässeet ja tarjoaa avoimeen yliopistoon verrattavan opintokokonaisuuden, josta kuitenkin saa viralliset ja täysin pätevät kandin paperit.

        Vielä lopuksi haluaisin huomauttaa, että en ymmärrä ollenkaan tätä kilpailuhenkistä itsetunnon pönkittämistä tlu ja halveksuntaa (??suomalaiset oikkarit??) keskellä. Terveellisempää olisi kasvattaa nimenomaan yhteishenkeä ja molemminpuolista arvostusta ja tutkintojen eroavaisuuksien kunnioittamista ja tunnustamista sekä tämän näkemisenä lähinnä rikkautena. Puhutaan kuitenkin kokonaan kahden eri suvereenin valtion yliopistoista.

        ELSA:n sitseillä tavataan :)


    • Hakija?

      Onko TLU:ssa tutkintonimike kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri?

      • wannabeoikkari

        Tlu Helsingissä ainoa mahdollinen maisterin tutkinto on "master's programme in international business law". Uskoisin että aika moni kuitenkin haluaa ulkomaille suorittamaan llm tutkintoa.

        Täältä löytyy Bachelor's programme kurssit:
        http://law.tlu.ee/gb/43

        Master's programme:
        http://law.tlu.ee/gb/63


      • Pauliiiina
        wannabeoikkari kirjoitti:

        Tlu Helsingissä ainoa mahdollinen maisterin tutkinto on "master's programme in international business law". Uskoisin että aika moni kuitenkin haluaa ulkomaille suorittamaan llm tutkintoa.

        Täältä löytyy Bachelor's programme kurssit:
        http://law.tlu.ee/gb/43

        Master's programme:
        http://law.tlu.ee/gb/63

        monet kakkosista ovat ainakin jäämässä suorittamaan tuota Tallinnan yliopiston maisterintutkintoa.. jonka siis voi suorittaa halutessaan myös 60 op laajuisena.. sitten hinta ois kai vaan sen neljä tonnia.


    • Opiskelija_

      Itse opiskelen TLU:n Tallinnan pisteellä ja plussana voi pitää englannin suullisen ja kirjallisen taidon kehittymistä etenkin ammattisanaston kohdalla ja tiivistä opiskelua. Miinuksena ehdottomasti mainitsisin myös byrokratian, opintosihteerin, joka onnistuu aina lisäämään byrokratiaa ja heikon informaation esimerkiksi vaadittavasta ETCS määrästä (mikäli suoritat alle 15 pistettä/lukukausi tipahdat automaattisesti koulusta ja lukuvuosimaksua koulu ei maksa takaisin, osa ei tiennyt tästä lainkaan, oli suunnitellut tekevänsä osan tenteistä tammikuussa, mutta ei onnistunutkaan, vaikka koepäivät oli kyllä ilmoitettu ja ilmoitettu että tenteillä on kolme mahdollista ajankohtaa).
      Koulu onneksi siirtyy ensi syksynä Narvan kampukselle Mustamäen neuvostoaikaisista tiloista. Kurssien tasoa en voi pitää kovin korkeana kuin muutamissa tapauksissa, virolaisilla proffilla ei esimerkiksi ole minkäänlaisia pedagogisia taitoja, jenkit ja suomalaiset yleensä ovat olleet ihan hyviä.

      Toki varmasti asioista ollaan montaa mieltä, itse olen aika samoilla linjoilla aiemman kirjoittajan kanssa.

    • Tulevajuristi?

      Notaarin tasolla (Bachelor) hakijoilla on oltava toisen asteen koulutus ja omattava yliopistokelpoisuus. Viron korkeakoulun opetuksen arvioinnin mukaan hakijoiden on saatava vähintään 50% kokonaispisteistä loppukokeissa.

      Siis tarkoittaako tuo, että pitää olla todella hyvä lukion päättötodistus vai riittääkö se 7 keskiarvo?

    • pohtiva1

      Mietin, että onko se Tallinnan yliopiston sivupiste Helsingissä ("oikis") turha? Opiskeleeko siellä täältä kukaan? Saako sen papereilla töitä ollenkaan?

      • kokeile

        Kyllä. Ei. Ei.


      • kkkkkkkkk

        ei mitään järkee suorittaa muropakettitutkintoo.
        toihan tutkintonimikekin on joku yhteiskuntatieteiden kandidaatti. (BA Soc.Sci.)


      • 1918
        kkkkkkkkk kirjoitti:

        ei mitään järkee suorittaa muropakettitutkintoo.
        toihan tutkintonimikekin on joku yhteiskuntatieteiden kandidaatti. (BA Soc.Sci.)

        Kyseisen yliopiston tasoa yhtään puolustelematta, ehkä kannattaisi ottaa asioista selvää, ennen kun tekee johtopäätöksiä.

        Tutkintonimikkeet vaihtelevat maittain ja Virossa alemman oikeustieteellisen tutkinnon englanninkieliseksi tutkintonimikkeeksi on valikoitunut BA Soc. Sci. Virossa ylempi oikeustieteellinen (yliopisto)tutkinto on Master of Arts in Law, mutta siitä käytetään alalla yleisesti lyhennettä M.A eli Master of Arts.

        Ulkomaalaisen korvaan OTN ja OTM kuulostavat lähinnä skientologien tasoilta...


      • pietari_kainulai
        1918 kirjoitti:

        Kyseisen yliopiston tasoa yhtään puolustelematta, ehkä kannattaisi ottaa asioista selvää, ennen kun tekee johtopäätöksiä.

        Tutkintonimikkeet vaihtelevat maittain ja Virossa alemman oikeustieteellisen tutkinnon englanninkieliseksi tutkintonimikkeeksi on valikoitunut BA Soc. Sci. Virossa ylempi oikeustieteellinen (yliopisto)tutkinto on Master of Arts in Law, mutta siitä käytetään alalla yleisesti lyhennettä M.A eli Master of Arts.

        Ulkomaalaisen korvaan OTN ja OTM kuulostavat lähinnä skientologien tasoilta...

        Merkkaaks sää sitten johonkin CV:hen että BA Soc. Sci :D:D:D:D:D:D:D:D


    • entinen1

      Olen käynyt (en enään) kyseistä koulua Helsingissä enkä kyllä suosittelisi sitä kenellekkään.

      Sisään otetaan kaikki hakijat jos maksut hoituvat ja englannin kielen taso on edes jonkinlainen. Kun aloitimme vuosikurssillamme oli noin 50 hlö. 18-45v. Tottakai he ottavat sisään kaikki hakijat sillä jokainen opiskelija tietää rahaa koululle.

      Oikeaa (fyysistä) koulua ei ole ollenkaan vaan luennot pidetään "Meeting Parkin" tiloissa joka toinen viikonloppu. Suurin osa opetuksesta on huonoa ja tentit aivan naurettavan helppoja. Helsingin yksikössä opiskelevilla on puolet vähemmän luentoja kun Tallinnassa opiskelevilla vaikka kurssien sisältö on sama, mikä tarkoittaa sitä että edetään nopeasti ja kursseista karsitaan kuitenkin osa-alueita.
      EU-oikeuden kurssilla tuijotettiin Wikipediaa koko luento.

      Lakikirjoja ei ensimmäisen vuoden aikana avata lainkaan.. Opiskelu on hankalaa koulun puuttumisen takia, ei ole kirjastoa jossa opiskella, ei tiloja ryhmätöiden tekemiseen jne jne. Mitään "ylimääräistä" esim. kieliä ei Helsingin yksikössä saa opiskella. Informaation saanti on hankalaa, opintosihteeriä kiinnostaa vain rahojen saanti. Muissa kysymyksissä saa vastaukseksi "ask the other students". Tästä "koulusta" ei Suomessa edes tiedä kukaan, eli onnea työn saantiin.

      Opiskelu on kallista. Lukuvuosimaksujen lisäksi kurssikirjat joutuu ostamaan itse sillä niitä on kirjastossa noin 2 kpl. Tallinnan Yliopistossa opiskeleva ei saa HYY ravintoloissa opiskelija-alennusta. Koulu mainostaa aikataulujensa soveltuvan työnteon kanssa yhteen, kursseilla on kuitenkin lukemista ja tehtäviä jotka vievät aikaa ja jotta koulun papereilla olisi edes jonkinlaista arvoa pitäisi kursseista saada pelkää A:ta =5. Eli kokopäivätyö tämä koulu (vaikka niin mainostaakin) ei mene yhteen.

      Suosittelen avoimessa opiskelua ja entistä ahkerampaa hakemista suomalaiseen yliopistoon jos ala ja työnteko Suomessa kiinnostaa!

      Tämän "koulun" ainoa tavoite on tehdä rahaa.

      • 1918

        Epäilemättä TLÜ:n kupissa painaa raha sivistystoimea enemmän.Vuodesta 2013 virolaiset oppilaitokset eivät ole saaneet enää periä maksua vironkielisistä tutkinnoista. Rahoitus tulee nykyään valtiolta ja sitä myönnetään vain tietylle kiintiölle. Siksi TLÜ ja TTÜ markkinoivat innolla vieraskielisiä tutkintoja ulkomaalaisille. Tähän kun vielä lisätään kova (globaali) kysyntä lainopillisesta koulutuksesta, niin kaava on valmis. TLÜ:n meininkiä ei ole katsottu hyvällä Virossakaan.

        Onko tietoa, ovatko TLÜ:n Helsingin yksikön opiskelijat löytäneet alalta töitä opintojen aikana? Miten työnantajat ovat suhtautuneet oppilaitokseen ja onko opiskelijoiden joukossa merkittävä osuus niitä, joiden sukulaiset ovat alalla?


    • Stadiinoikikseen!

      Olen kuullut samaa. Itse onneksi pääsin stadiin nyt sisään kovalla työllä ja tuo oli harkinnassa keväällä, mutta päätin kuitenkin yrittää stadiin - onneksi!
      Samaa olen kuullut Helbusinnesista, rahaa vain vailla nämä "yliopistot". Markkinoivat itseään kansainvälisinä opinahjoina. Hohhohh. Kiitos kattavasta infosta!

    • Stadiinoikikseen!

      Olen kuullut samaa. Itse onneksi pääsin stadiin nyt sisään kovalla työllä ja tuo oli harkinnassa keväällä, mutta päätin kuitenkin yrittää stadiin - onneksi!
      Samaa olen kuullut Helbusinnesista, rahaa vain vailla nämä "yliopistot". Markkinoivat itseään kansainvälisinä opinahjoina. Hohhohh. Kiitos kattavasta infosta!

    • Stadiinoikikseen!

      Olen kuullut samaa. Itse onneksi pääsin stadiin nyt sisään kovalla työllä ja tuo oli harkinnassa keväällä, mutta päätin kuitenkin yrittää stadiin - onneksi!
      Samaa olen kuullut Helbusinnesista, rahaa vain vailla nämä "yliopistot". Markkinoivat itseään kansainvälisinä opinahjoina. Hohhohh. Kiitos kattavasta infosta!

      • Repareepa

        Taidat olla tietämätön, finninaamainen ja huonon itsetunnon omaava pienen peniksen omistaja.


    • liiiiiiittouma

      oisko toi tlu jotenki liittoutunu helbussin kanssa.

      kannattaa varmistaa study councelloleilta.

      monella lukee nykyään cv:ssä ja linkedinissä nykyään: TLU Law School. vrt. HARvard Law school.

      monet on tainnu harvardiinkin tuolta päästää kandin papruilla

    • Oikkari

      Tällä tutkinnolla ei tee mitään. Se on valitettava totuus.

      • Trilemma

        Perusteluja kehiin, arvon Oikkari. Eikö argumentointia opeteta opinahjossasi?


      • Kerro-meille
        Trilemma kirjoitti:

        Perusteluja kehiin, arvon Oikkari. Eikö argumentointia opeteta opinahjossasi?

        Mihin tuo Bachelor of Arts kelpaa Suomessa?


      • Trilemma

        Siihen mihin pelkkä oikeusnotaarin tutkinto: Ei mihinkään.


    • Kohtatuleekonkurssi

      Kaikki virolaiseen viittavakin voi painua hevon kuuseen !

      Virolaisista suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole ollut kuin haittaa !

      Polkevat tämän maan työkulttuurin hautaan,ellei siihen aleta puuttumaan!

      Herätkää päättäjät !!!!

    • Non-notar

      "Notaarin tutkinnolla on vain vähän itsenäistä merkitystä. Notaarina ei mennä töihin".

      Mutta:

      "Työnantajan on syytä katsoa, onko notaarivaihe suoritettu esimerkiksi Virossa tai muussa suomalaisessa tiedekunnassa kuin maisterivaihe. Tämä ei välttämättä ole samantekevää asianomaisen osaamisen arvioinnissa".

      - Lakimiesuutiset 7/2016

      • Hallintotieteen-juristi

      • Sivuraiteilla
        Hallintotieteen-juristi kirjoitti:

        http://www.lakimiesuutiset.fi/kolumnit/me-juristit-nauroimme-niin/

        Sellaista syntyykin, kun oikeustieteellisessä tiedekunnassa väitellyt hallintotieteen maisteri käyttää puheessaan ilmaisua ”me juristit”. Tämä tuo mieleen vanhaa kaskun: lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin.

        Kirjoittaja on viitannut Erkki Tantun tunnetuksi tekemään sanontaan, mutta on samalla jättänyt mainitsematta sen sisällön kannalta oleellisen loppuosan: "Ja me papit nauroimme niin.. sanoi kirkonvartija".

        Sanonnoista viis, kyseinen kirjoitus heijastelee jälleen vain Lakimiesliiton ylläpitämää agendaa siitä, että tosiasiallisesta osaamisesta ja tutkinnon sisältämistä opinnoista huolimatta vain OTM-koulutettu saisi edes tieteellisessä mielessä kutsua itseään oikeustieteen harjoittajaksi, eli juristiksi.

        Mielestäni mitään sekaantumisen vaaraa näiden tohtoreiden osalta ei ole, sillä he ovat oletettavasti suorittaneet jatkotutkinnon akateemista uraa silmälläpitäen, ja heistä kukaan tuskin jopa kymmenen vuoden yliopistomaailmassa elämisen jälkeen pyrkii pelkän muodollisen tutkintonimikkeensä turvin ja ikään kuin petollisesti vietellen soluttautumaan tuomioistuimiin, syyttäjänvirastoihin tai lakiasiaintoimistoihin. Kaikki heistä ovat varmasti tietoisia siitä tosiasiasta, että osaan lakimiestehtävistä heidän tutkintokokonaisuutensa ei ole pätevä.

        En vastusta lakimieskunnan ydintehtävien kelpoisuusvaatimuksia, mutta karsastan liiton ajamaa kantaa siitä, että edes akateemisessa maailmassa tehtäväänsä pätevä, lukenut ja ansioitunut henkilö ei saisi puhua itsestään ja hänen tekemästään työstä niiden oikeilla nimillä. Oikeustiede on muutakin kuin professio virkoineen ja kelpoisuusvaatimuksinenen. Se on ennen kaikkea tieteenala ja tutkimusta. Jos henkilö opiskelee, harjoittaa ja tutkii oikeustiedettä sen kaikkien sääntöjen ja tapojen mukaisesti, olisi nimenomaan harhaanjohtavaa väittää kyseistä toimintaa miksikään muuksi. Vielä kun muistetaan tohtorintutkinnon merkityksen akateemisuus (vrt. juurikin esim. OTM- tai lääkäritutkintojen merkitykseen ammattitutkintoina), olisi mielestäni varsin erikoista puhua asioista tieten tahtoen väärillä nimillä.

        Mutta toki, olisihan idea filosofian tohtoriksi nimittämisestä ihan kaunis ajatus. Onhan oikeustiede pohjimmiltaan humanistinen tiede.


    • Kohtatuleekonkurssi

      Ihan alkuun tallinnan yliopisto voisi painiua takaisin sinne vironpuolelle !

      Täällä on ihan tarpeeksi Virolaisia muutenkin viemässä Suomalaisten työpaikkoja!

    • Kohtatuleekonkurssi

      Ei riitä että Virolaiset vievät työpaikat suomesta! nyt sitten alkaa jo tämän yhteiskunnan lopullinen alasajo!

      Herätkää ihmiset!

    • Huolestunutkansalainen14

      Laitetaan tänne nyt viestiä ottaen huomioon ensi lukukauden hakijoita.

      Varoituksen sanana kaikille mahdollisesti Tallinnan yliopistolla oikeuden lukemisesta kiinnostuneille.

      Kuten jo aikaisemmin on mainittu, niin Tallinnan yliopistolla tutkintonimike on BA eli Bachelor of Arts. Tämähän tarkoittaa, että tutkinto on yhteiskuntatieteen kandidaattia vastaava, vaikka kurssikokonaisuus onkin yli 90% oikeudenalalta.

      Nyt kun eta kelpoisuuskokeet on poistunut tätä BA:ta ei voi rinnastaa suomalaiseen oikeusnotaari (ON) tutkintoon, englanniksi maailmalla bachelor of law (LL.B). Tämän rinnastamisen salliminen aikaisemmin BA -> ON on omasta mielestäni ollutkin opetushallitukselta (OPH) tietynlainen virhe tutkintonimikkeiden pohjalta, mikä on ollut omiaan lisäämään sekaannusta tutkinnoissa.

      Tällä tutkinnolla on nykyään siten pakko hakea ulkomaille LLM ohjelmiin, joita Ulkomaanopintolain perusteella voidaan sitten EHKÄ rinnastaa. LLM ohjelmat vaan ovat vuoden mittaisia, jo valmistuneille juristeille tarkoitettuja jatkotutkintoja. Tästä syystä valikoima ja mahdollisuudet päästä BA tutkinnolla ovat heikommat, varsinkin jos yrität löytää kahden vuoden mittaisia LLM ohjelmia, joita on kourallinen.

      Onko BA LLM tutkinto rinnastuskelpoinen suomalaiseen OTM? Jo asetelmasta huomaatte, kuinka nurinkuriselta tuo vaikuttaa, että olisi mahdollista, kun alempi tutkinto on lähinnä yhteiskuntatieteitä ja ylempi on jatkotutkintokoulutus. Aikaisemmin OPH on esim. rinnastanut Tallinnan BA Master of Arts (MA) OTM:ksi. Mutta tällä hetkellä ei KUKAAN voi sanoa varmuudella onnistuuko rinnastamiset enää mitenkään, varsinkin kun tuo tallinnan MA on lopetettu. OPH:lta näistä asioista tiedustelleena, en saanut selvää vastausta siihen että mitä tutkintoja saadaan rinnastettua. Vastaus oli "että kunhan molemmat tutkinnot ovat oikeuden alalta".

      JOS kuitenkin päätät aloittaa opiskelut Tallinnan yliopistolla, niin tiedä, ettei tutkintoasi välttämättä koskaan rinnasteta suomessa OTM:ksi. Ajattele BA tutkintoa yhteiskuntatieteen kandidaattina, äläkä hämäänny oikeustieteellisistä kursseista ja Tallinnan yliopiston markkinoinnista. Radiomainonta "etkö päässyt oikikseen, ei hätää..." antaa nuorten ymmärtää, että tämä olisi jollain tavalla verrattavissa oleva tutkinto, mitä se ei ole.

      Tallinnan yliopisto tai SOGOLAS virallisesti on jo esim. poistanut sivuiltaan ilmoituksen, että rinnastamisen jälkeen opiskelijat voivat työskennellä Suomessa juristeina. Tosin TTÜ:lla tämä vielä ainakin viimeksi kun katsoin oli. Poistamisen syy on todennäköisesti se, että SOGOLAS arvioi itsekin, että tällä tutkinnolla ei pääse enää OTM:ksi Suomeen mitään reittiä pitkin, eikä myöskään muualle maailmalle, ja suojautuu mahdollisilta korvausvaatimuksilta.

      JOS haluat siis OTM tutkintonimikkeen, ÄLÄ EDES HARKITSE tämän laitoksen tarjoamaa tutkintoa. Yhteiskuntatieteitä pääsee Suomessa ja maailmalla muutenki ilmaiseksi ja suhteellisen helpolla opiskelemaan. Pidä siten välivuosi rauhassa, ja hae uudelleen suomalaiseen oikeustieteelliseen.

      Kaikkea hyvää toivottaen...

      • korjaus

        Tähän korjauksena, että soitto OPH:lle paljasti etteivät he kuulemma katso tutkintonimikettä vaan sisältöä rinnastuspäätöstä antaessaan. ELI BA on mahdollista rinnastaa, jos maisteritutkinto täyttää heidän kriteerinsä. Virossa ei myöskään ole BA ja LLB tutkintoja erikseen.

        Aikaisempi viesti on siis tältä osin virheellinen


      • Never-a-notar

        Huolestunutkansalainen14,

        tunnut tietävän asiasta poikkeuksellisen paljon.
        Silti tekstissäsi mikään ei viittaa siihen, että olisit laisinkaan ymmärtänyt kokonaisuutta ja syvältä kumpuaa syvä katkeruus Tallinan yliopistoa kohtaan. Olet kyllä poikkeuksellisen syventynyt teemaan tiedustelemalla asiaa OPH:lta ja tutustunut kahden oppilaitoksen nettisivuihin. Lisäksi osaat kertoa, että Tallinnan MA on lopetettu. Jos kuitenkin opiskelisit Tallinnan yliopiston Helsingin kampuksella, sinulla olisi varmasti tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa asiasta. Nyt tekstistäsi paistaa tunne, että olet joskus ehkä opiskellut tai selvittänyt opiskelumahdollisuuksia TLÜ:ssä ja olet kokenut syvän pettymyksen. (Tai sitten olet Suomen Lakimiesliiton palkkaama trolli :D )

        Koska tätä palstaa lukee sen verran moni niin lyödään faktoja pöytään:

        -Tutkinnon nimellä ei ole mitään väliä vaan sisältö ratkaisee. "In Finland we have this thing called oikeusnotaari, gib me plox LLM in ur country". Jokainen voi miettiä millaisen vastauksen tuohon saisi ulkomaisesta yliopistosta.

        -Kaikki Viron opetusviraston akreditoimat oikeustieteelliset bachelor-tason tutkinnot ovat englanniksi "Bachelor or Arts in Social Science". TLÜ:n, TTÜ:n ja jopa TÜ:n. Tämä tieto löytyy kaikkien virolaisten oppilaitoisten sivuilta.

        -LLM-tutkinnot on usein tarkoittu jo valmistuineille "ulkkareille" ja ovat juuri siksi englanninkielisiä ja 1-vuotisia. Käsitys siitä, että 2-vuotisia maisteriohjelmia olisi vaikeaa löytää on täysin väärä: Niitä löytyy jokaisesta maasta, mutta sisältö, pääsyvaatimukset ja kieli vaihtelevat. Se ettei niitä ohjelmia tarjota lähtökohtaisesti englanniksi/suomeksi/valittajan vaatimalla kielellä on tämän oma ongelma.

        -Jos Tallinan yliopiston Helsingin kampuksen MA-tutkinto olisi ollut suosittu, niin sitä oltaisiin todennäköisesti jatkettu. Ilmeisesti MA-ohjelma ei kelvannut edes kampuksen omille opiskelijoille.

        -ETA-kokeista luopumiselle on omat syynsä. Jos kokeiden tulokset ja työllistyminen olisivat rohkaisseet jatkamaan kokeita, niin varmasti olisi myös tehty. Mm. Helsingin yliopisto julkaisee tilastoja siitä, kuinka moni on päässyt OTM-ohjelmaan ETA-väylän kautta. Vuositasolla puhutaan 2-4 henkilöstä. Vaikka kaikki Suomen neljä oikeustieteellistä tiedekuntaa hyväksyisivät maksimimäärän ETA-väyläläisiä (tavallisesti 10/tiedekunta/vuosi), OTM-ohjelmiin pääsisi 40 opiskelijaa/vuosi.

        Herääkin kysymys minne katoavat vuosittain TLÜ:n Tallinan ja Helsingin kampuksen ja TTÜ:n n. 200 valmistunutta kandia vuosittain? Tähän päälle vielä Ruotsista, Briteistä, Saksasta jne. valmistuneet kandit.

        ps. Propsit siitä, että osasit kirjoittaa TTÜ:n oikein ;)


      • oikiksenjokäynyt87

        Minulla on jonkun verran tuttuja, jotka ovat suorittaneet ulkomailla BA:n ja LLM:n ja sivusta seuranneena kirjoitan näkemykseni ETA-kokeista ja ulkomaisella tutkinnolla työllistymisestä:

        ETA-kelpoisuuskokeiden suorittaminen on edellytyksenä, mikäli haluaa työllistyä virkaan Suomessa. Toki kokeiden suorittaminen on myös muuten hyödyllistä ja varmasti vaikuttaa kansainvälisen LLM-tutkinnon suorittaneen työllistymiseen Suomessa. Monet toimistot saattavat vaatia, että kokeet ovat suoritettuna.

        Täytyy kuitenkin huomioida, että ilman ETA-kelpoisuuskokeita on kuitenkin myös MAHDOLLISTA työllistyä juristiksi Suomessa yksityisellä puolella. Tiedän useita LLM-tutkinnon ulkomailla suorittaneita, jotka eivät tehneet ETA-kelpoisuuskokeita tai sitten aloittivat ja jättivät ne kesken, koska saivat juristin paikan yksityiseltä puolelta. Toki aina löytyy myös niitä, jotka eivät löydä oman alan työpaikkaa valmistumisen jälkeen, joten lopputulos riippuu henkilöstä itsestään.

        Mikäli henkilö suorittaa kansainvälisen BA:n LLM:n, kannattaa hänen panostaa opiskelun aikana arvosanoihin, yrittää saada jo varhaisessa vaiheessa edes jotakin oman alan työkokemusta ja verkostoitua mahdollisimman paljon. Näiden avulla on ihan mahdollista päästä Suomessa yksityiselle puolelle (jopa asianajotoimistoihin) juristiksi (esim legal counsel-nimikkeellä). Eli eniten vaikuttaa varmasti työkokemus. Jos sitä on riittävästi, ei LLM-tutkinnolla välttämättä ole mahdotonta työllistyä juristiksi, vaikka ei tekisikään ETA-kelpoisuuskokeita. Olen kuullut, että jotkut BA/LLM-opiskelijat ovat jopa ulkomaille lähteneet hakemaan oman alan työkokemusta (esimerkiksi kesäksi) opintojen ohessa, mitä arvostetaan paljon Suomessa.

        Toki ETA-kokeet kannattaa ehdottomasti tehdä mikäli OPH myöntää niihin luvan. Monet toimistot ja etenkin virat vaativat tätä. Halusin vain tuoda esiin että myös ilman kokeiden suorittamista on ihmisiä kyllä työllistynyt, koska ovat panostaneet arvosanoihinsa, hankkineet työkokemusta ja oleet ahkeria verkostoitumisessa.Tässä oma käsitykseni tilanteesta sivusta seuranneena ja asiasta tuttujen kanssa keskustelleena.


      • Sivustaseuraava
        Never-a-notar kirjoitti:

        Huolestunutkansalainen14,

        tunnut tietävän asiasta poikkeuksellisen paljon.
        Silti tekstissäsi mikään ei viittaa siihen, että olisit laisinkaan ymmärtänyt kokonaisuutta ja syvältä kumpuaa syvä katkeruus Tallinan yliopistoa kohtaan. Olet kyllä poikkeuksellisen syventynyt teemaan tiedustelemalla asiaa OPH:lta ja tutustunut kahden oppilaitoksen nettisivuihin. Lisäksi osaat kertoa, että Tallinnan MA on lopetettu. Jos kuitenkin opiskelisit Tallinnan yliopiston Helsingin kampuksella, sinulla olisi varmasti tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa asiasta. Nyt tekstistäsi paistaa tunne, että olet joskus ehkä opiskellut tai selvittänyt opiskelumahdollisuuksia TLÜ:ssä ja olet kokenut syvän pettymyksen. (Tai sitten olet Suomen Lakimiesliiton palkkaama trolli :D )

        Koska tätä palstaa lukee sen verran moni niin lyödään faktoja pöytään:

        -Tutkinnon nimellä ei ole mitään väliä vaan sisältö ratkaisee. "In Finland we have this thing called oikeusnotaari, gib me plox LLM in ur country". Jokainen voi miettiä millaisen vastauksen tuohon saisi ulkomaisesta yliopistosta.

        -Kaikki Viron opetusviraston akreditoimat oikeustieteelliset bachelor-tason tutkinnot ovat englanniksi "Bachelor or Arts in Social Science". TLÜ:n, TTÜ:n ja jopa TÜ:n. Tämä tieto löytyy kaikkien virolaisten oppilaitoisten sivuilta.

        -LLM-tutkinnot on usein tarkoittu jo valmistuineille "ulkkareille" ja ovat juuri siksi englanninkielisiä ja 1-vuotisia. Käsitys siitä, että 2-vuotisia maisteriohjelmia olisi vaikeaa löytää on täysin väärä: Niitä löytyy jokaisesta maasta, mutta sisältö, pääsyvaatimukset ja kieli vaihtelevat. Se ettei niitä ohjelmia tarjota lähtökohtaisesti englanniksi/suomeksi/valittajan vaatimalla kielellä on tämän oma ongelma.

        -Jos Tallinan yliopiston Helsingin kampuksen MA-tutkinto olisi ollut suosittu, niin sitä oltaisiin todennäköisesti jatkettu. Ilmeisesti MA-ohjelma ei kelvannut edes kampuksen omille opiskelijoille.

        -ETA-kokeista luopumiselle on omat syynsä. Jos kokeiden tulokset ja työllistyminen olisivat rohkaisseet jatkamaan kokeita, niin varmasti olisi myös tehty. Mm. Helsingin yliopisto julkaisee tilastoja siitä, kuinka moni on päässyt OTM-ohjelmaan ETA-väylän kautta. Vuositasolla puhutaan 2-4 henkilöstä. Vaikka kaikki Suomen neljä oikeustieteellistä tiedekuntaa hyväksyisivät maksimimäärän ETA-väyläläisiä (tavallisesti 10/tiedekunta/vuosi), OTM-ohjelmiin pääsisi 40 opiskelijaa/vuosi.

        Herääkin kysymys minne katoavat vuosittain TLÜ:n Tallinan ja Helsingin kampuksen ja TTÜ:n n. 200 valmistunutta kandia vuosittain? Tähän päälle vielä Ruotsista, Briteistä, Saksasta jne. valmistuneet kandit.

        ps. Propsit siitä, että osasit kirjoittaa TTÜ:n oikein ;)

        Hyvä viesti muuten mutta luultavasti yliarvioit raskaasti tuon valmistuneiden määrän, TTÜ lla aloittaa vuosittain max 40 suomalaista kandi-lakiopiskelijaa, TLÜ lla varmaan noin 25 plus Helsingin osastolla joku 75 jos sitäkään, eli yhteensä 140. Kuitenkin voin lyödä pääni pantiksi että näistä valmistuu maksimissaan 90-100, voi olla todellisuudessa vielä paljn vähemmänkin.


      • Sivustaseuraava
        Sivustaseuraava kirjoitti:

        Hyvä viesti muuten mutta luultavasti yliarvioit raskaasti tuon valmistuneiden määrän, TTÜ lla aloittaa vuosittain max 40 suomalaista kandi-lakiopiskelijaa, TLÜ lla varmaan noin 25 plus Helsingin osastolla joku 75 jos sitäkään, eli yhteensä 140. Kuitenkin voin lyödä pääni pantiksi että näistä valmistuu maksimissaan 90-100, voi olla todellisuudessa vielä paljn vähemmänkin.

        Ja vielä täytyy lisätä, että jos katsomme vuoden 2016 tilastoja SAIS ista, niin TLÜ lla aloitti Helsingin branchissä 53 ja Tallinnassa 15 jotka eivät edes kaikki varmasti ole suomalaisia, ja TTÜ lla 40 joista varmaan se puolet on suomalaisia joten jäämme reilusti alle 100 suomalaisen lakikandi-aloittajan vuonna 2016 Viron kouluissa.

        https://sais.ee/PublicInfo/Rankings?institutionId=12a8478b-9292-4a90-9e49-b068b440565c

        https://sais.ee/PublicInfo/Rankings?institutionId=0d1082b4-1cc3-455a-8819-a95232c92ac0


      • Juridicus

        Ja lisäksi pitää huomioda että todella moni jättää opinnot kesken.. Joka kevät ainakin ttü:llä valmistuu kandiksi vain kourallinen, ehkä 5-15, suomalaista..


      • NoNotar
        Juridicus kirjoitti:

        Ja lisäksi pitää huomioda että todella moni jättää opinnot kesken.. Joka kevät ainakin ttü:llä valmistuu kandiksi vain kourallinen, ehkä 5-15, suomalaista..

        Kappas niin näkyisi olevan. Virolaiset oppilaitokset julkaisevat valmistuineiden nimet oppialoittain. TTÜ:ltä näyttää valmistuneen n. 20 suomalaisen nimen omaavaa henkilöä vuonna 2015. TLÜ:llä määrä oli vuonna 2016 lähes 40 joka todennäköisesti kattaa myös Helsingin kampuksen. Maisteriksi asti ei näkynyt valmistuneen yhtäkään suomalaisen nimen omaavaa henkilöä kyseisinä vuosina.


      • Juridicus
        NoNotar kirjoitti:

        Kappas niin näkyisi olevan. Virolaiset oppilaitokset julkaisevat valmistuineiden nimet oppialoittain. TTÜ:ltä näyttää valmistuneen n. 20 suomalaisen nimen omaavaa henkilöä vuonna 2015. TLÜ:llä määrä oli vuonna 2016 lähes 40 joka todennäköisesti kattaa myös Helsingin kampuksen. Maisteriksi asti ei näkynyt valmistuneen yhtäkään suomalaisen nimen omaavaa henkilöä kyseisinä vuosina.

        Joo, todella harva jatkaa maisteriksi asti Virossa. Lähes kaikki lähtevät muihin maihin, kuten Ruotsiin, Englantiin, Hollantiin tai Tanskaan tekemään LLM-tutkintoa. Jotkut taas pitävät "välivuoden" kandin jälkeen ja tekevät ne ETA-kokeet, mikä ei vissiin ole enää mahdollista..


    • äläteesitä

      Ihmiset. Älkää tehkö sitä. Virossa opiskelleena en todellakaan suosittele kenellekään. Sisään päästetään kaikennäköisiä ihmisiä jotka eivät kuulu yliopistoon, opetuksen taso on todellakin ala- arvoista, kukaan ei halua sua työharjoitteluun tai töihin, yliopiston toiminta on todella huonoa, opiskelijat eivät saa tukea mistään, maksat itsesi kipeäksi tutkinnosta jolla ei tee mitään eikä arvosteta missään (nousseet lukukausimaksut, laskevat KELA tuet).... Lista jatkuu loputtomiin. Suosittelen hakemaan muualle eurooppaan. Tai jos olet jo useaan otteeseen hakenut suomeen pääsemättä sisään niin ehkä oikis ei vaan ole sun juttu.

      • KesäinenKTM

        Tämä lienee asenne- että mielipidekysymys. Itse tiedän useita siellä viihtyneitä ja oman alan töitä löytäneitä. Suurin osa tekee vain kandiksi Virossa ja maisterin ulkomailla. Myös työllistyminen on pitkälti itsestä, mutta toki myös verkostoista ja tuurista kiinni. Tuskin pelkällä todistuksella mitään tekee, mutta jos panostaa arvosanoihin, verkostoituu, hankkii työkokemusta ja suorittaa tutkinnon vielä hyvässä ajassa, on hyvät mahdollisuudet saada oman alan työpaikka..


      • valmistyötön

        Jos työpaikan saa vain verkostoilla, eikä tutkinnolla itsellään (siksihän kouluja käydään, jotta saisi töitä), lienee se jo melko hälyttävä merkki. Ainakaan tuolla tekniikalla ei mitään järin hyvää uraa luo


    • oikisloppuu

      Eikö Tallinnan yliopisto Helsingin toimipisteen oikeustieteen opetusta olla alettu lopettamaan? Luin uutisista Iltalehdestä eilen.

    • niinpettynyt

      Suurin onglema on mielestäni se, ettei opiskelijoille TTU:n oikeustieteellisessä tarjota mitään mahdollisuuksia. Ei mitään verkostoja, ei yhteistyötä lakifirmojen tms kanssa, ei mitään seminaareja tai workshoppeja. Kaikki lakifirmojen kanssa tapahtuva paikallinen toiminta on viroksi, jolloin suomalaiset opiskelijat jäävät automaattisesti sen ulkopuolelle. Harjoittelu kuuluu pakollisena osana tutkintoon, mutta yliopisto ei tarjoa mitään apua paikan löytämiseen: jälleen virolaiset firmat haluavat viroa puhuvia opiskelijoita, kun taas suomessa luonnollisesti toivotaan vain suomalaisista oikiksista. On harmi seurata vierestä esim suomalaisissa oikiksissa tarjottavaa toimintaa, kun tallinnassa se rajoittuu oiguksen ja muiden suomalaisten opiskelijajärjestöjen tarjoamiin kämäsiin sitseihin tai muihin ryyppäjäisiin- mistä ei ole mitään hyötyä opintojen tai uran suhteen.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      54
      5369
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3457
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1582
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      195
      1503
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      76
      1066
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      25
      1013
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      897
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      259
      826
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      71
      789
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      788
    Aihe