Moi,
onko millaisia kokemuksia em. aineiden kilpailukyvystä työmarkkinoilla? Millaisella koulutuksella haetaan samoja työtehtäviä: juristit.... Onko KTM-tutkinto yritysjuridiikka pääaineena kilpailukykyinen tutkinto?
Talousoikeus/yritysjuridiikka
hesus90
16
8901
Vastaukset
- highlighter
Siitä mitä Aallon käytävillä puhutaan on omiin korviini kantautunut seuraavaa:
Yritysjuridiikka on relevantti pääaine, jos haluaa työskennellä verotuksen ja verotukseen liittyvien asioiden parissa.
Juurikaan muun juridiikan kuin finanssioikeuden tehtäviin en ottaisi yrijurin lukijaa hommiin. Jos ei ole kysymys juridiikasta vaan vaikkapa yleishallinnon pyörittämisestä, yrijurin tyyppi voi olla työntekijä paikallaan.
Perusteluna: nähdäkseni jo perusymmärrys oikeusjärjestelmän toiminnasta ja ulottuvuuksista jää kauppakorkean puolella melko hataraksi (aivan, sitä varten meillä on neljä oikeustieteellistä tiedekuntaa). Kuitenkin itselläni on sivuaineopintojen perusteella mielikuva, että yritysjuridiikassa ei käsitellä esim. sopimusinstituutioita ja esineoikeudellisia kysymyksiä tarpeeksi laajasti.
Tietysti täytyy koko ajan muistaa, että juridiikka on ala jonka oppii hallitsemaan vasta työelämässä. Eli toki yrijurin KTM voi harjaantua oikein näppäräksi sopimusnikkariksi tai vaikka henkilöstöjohtajaksi, etenkin jos pääsee juristien oppiin.
Yritysjuridiikasta valmistuneet kilpailevat sinänsä monesta duunista lakimiesten, lakimies-ekonomien ja hallintotieteen maisterien kanssa.- Lakikylteri
"Perusteluna: nähdäkseni jo perusymmärrys oikeusjärjestelmän toiminnasta ja ulottuvuuksista jää kauppakorkean puolella melko hataraksi (aivan, sitä varten meillä on neljä oikeustieteellistä tiedekuntaa). "
Tästä olen täysin eri mieltä, eri perusteet kyllä opitaan, se ero on vain siinä että meidän opintoihin sisältyy vain tiettyjä oikeudenaloja, ja lähestymiskulma ei ole niin prosessuaalinen, vaan se on dynaamisempi. Siis laki-ekonomin tehtävä ei ole ratkoa ja halkoa hiuksia tulkintakysymyksissä, vaan osata toimia lain mukaan ja tuntea olennaisimmat normit siinä määrin etukäteen ettei jälkikäteen tule ongelmia.
"Kuitenkin itselläni on sivuaineopintojen perusteella mielikuva, että yritysjuridiikassa ei käsitellä esim. sopimusinstituutioita ja esineoikeudellisia kysymyksiä tarpeeksi laajasti."
En tiedä miten Aallossa, mutta kyllä itsellä on ollut suunnilleen samat kirjat tentittynä mitä juristeillakin on vastaavilla opintojaksoilla. Se pitää vielä muistaa että laki-ekonomit voivat erikoistua esim. mainittuun sopimusoikeuteen, jolloin heidän opintojen kautta saatu osaaminen ja tietämys on sillä alalla silloin yleensä selvästi parempaa kuin keskivertojuristilla.
Juristien erityisosaaminenhan ei ole koko lainsäädännön syvällisessä tuntemisessa, sillä vaikka he lukevatkin kaikki oikeustieteen alat, niin nämä kurssit antavat vain perusosaamisen oikeudenalalta. Juristien varsinainen ammatillinen spesialiteetti ja vahvuus liittyy tähän prosessioikeudellisen ajattelun syvälliseen osaamiseen ja kykyyn soveltaa sitä eri oikeudenaloilla. - Hbjjikiik
Lakikylteri kirjoitti:
"Perusteluna: nähdäkseni jo perusymmärrys oikeusjärjestelmän toiminnasta ja ulottuvuuksista jää kauppakorkean puolella melko hataraksi (aivan, sitä varten meillä on neljä oikeustieteellistä tiedekuntaa). "
Tästä olen täysin eri mieltä, eri perusteet kyllä opitaan, se ero on vain siinä että meidän opintoihin sisältyy vain tiettyjä oikeudenaloja, ja lähestymiskulma ei ole niin prosessuaalinen, vaan se on dynaamisempi. Siis laki-ekonomin tehtävä ei ole ratkoa ja halkoa hiuksia tulkintakysymyksissä, vaan osata toimia lain mukaan ja tuntea olennaisimmat normit siinä määrin etukäteen ettei jälkikäteen tule ongelmia.
"Kuitenkin itselläni on sivuaineopintojen perusteella mielikuva, että yritysjuridiikassa ei käsitellä esim. sopimusinstituutioita ja esineoikeudellisia kysymyksiä tarpeeksi laajasti."
En tiedä miten Aallossa, mutta kyllä itsellä on ollut suunnilleen samat kirjat tentittynä mitä juristeillakin on vastaavilla opintojaksoilla. Se pitää vielä muistaa että laki-ekonomit voivat erikoistua esim. mainittuun sopimusoikeuteen, jolloin heidän opintojen kautta saatu osaaminen ja tietämys on sillä alalla silloin yleensä selvästi parempaa kuin keskivertojuristilla.
Juristien erityisosaaminenhan ei ole koko lainsäädännön syvällisessä tuntemisessa, sillä vaikka he lukevatkin kaikki oikeustieteen alat, niin nämä kurssit antavat vain perusosaamisen oikeudenalalta. Juristien varsinainen ammatillinen spesialiteetti ja vahvuus liittyy tähän prosessioikeudellisen ajattelun syvälliseen osaamiseen ja kykyyn soveltaa sitä eri oikeudenaloilla.Jauhat paskaa. T. Yritysjuristina 16 vuotta
Et tiedä pätkääkään mistä puhut ja mitä juridiikasta tulee osata, jotta ymmärrät sopimusjuridiikasta. - Höpöti höpsis
Hbjjikiik kirjoitti:
Jauhat paskaa. T. Yritysjuristina 16 vuotta
Et tiedä pätkääkään mistä puhut ja mitä juridiikasta tulee osata, jotta ymmärrät sopimusjuridiikasta."Et tiedä pätkääkään mistä puhut ja mitä juridiikasta tulee osata, jotta ymmärrät sopimusjuridiikasta. "
Ja sinä ymmärrät sitä jotain sellaista jota lakikylteri ei?
Anonyyminä ei hirveästi kannata perustella mielipiteitään kokemuksellaan, saati brassailla sillä.
- Lakikylteri
No ensin pitää ymmärtää se lähtökohta, että laki-ekonomi ei ole juristi joka on lukenut taloustieteitä, vaan ekonomi joka on lukenut juridiikkaa pääaineena. Tämä näkyy siten myös niissä tehtävissä joita laki- ja vero-ekonomit hoitavat.
Ekonomien työmarkkinathan ovat tavallaan dippainssien ja lakimiesten työmarkkinoiden välimuoto, eli samoin kuin dipoilla pääaineella on jonkin verran merkitystä, eniten ehkä laskiksessa mutta myös rahoitus, kansis ja tite ovat sellaisia aloja, joissa lähtökohtaisesti vaaditaan alalle pääsemiseen pääaineopinnot.
Sitten taas muiden pääaineiden kohdalla ekonomien työmarkkinat muistuttavat enemmän juristien työmarkkinoita, eli erilaisiin päällikkö- ja suunnittelijatehtäviin voi tulla valituksi lähes mitä tahansa pääainetta lukenut ekonomi, eli näissä tehtävissä kaikki ekonomit kilpailevat keskenään pääaineesta riippumatta, vähän siis samaan tapaan kuin lakimiehet keskenään kilpailevat juristien työpaikoista.
Laki- ja vero-ekonomit sijoittuvat tässä työmarkkinavertailussa näiden kahden päätyypin puoleen väliin, eli osa juriidiikkaa lukeneista ekonomeista valikoituu tehtäviin joissa vaaditaan juridista osaamista, ja osa taas näihin yleisiin ekonomin-tutkintoa vaativiin tehtäviin.
Näistä juridiikkaa pääaineena lukeneista ekonomeista aikaisemman vastauksen mukaisesti ovat kaikkien suvereeneimmin pääainetta vastaavissa tehtävissä juuri nämä vero-ekonomit tai muut laki-ekonomit joiden opintoihin sisältyy vero-oikeuden opintoja riittävä määrä ja sivuaineena on laskentatoimea.
Se pitää vielä muistaa että kun juridiikka on varsin pieni pääaine kokonaisuudessa, niin on yllättävän usea verotoimiston, tilintarkastustoimiston, lakitoimiston jne. vero-asiantuntija, -tarkastaja, -konsultti on taustaltaan juuri laki- tai vero-ekonomi.
Tämä johtuu paljolti siitä, että verotus on ala jossa vaaditaan hyvää juridista osaamista, mutta vielä enemmän kirjanpidon ja liike-elämän ymmärrystä, joita harva keskivertojuristi omaa vaikka pykälät olisivat muuten hallussa, joten kilpailutilanne tällä alalla suosii juridiikkaa lukeneita ekonomeja.
Muita tehtäviä, joissa on suhteellisen paljon laki-ekonomeja ovat esim. tilintarkastajat, sekä tehtävät jotka vaativat hyvää rahoitukseen tai yritysoikeuteen liittyvän juridiikan tuntemusta.
Tilintarkastajien kohdalla asia selittyy sillä, että näihin ammattitutkintoihin vaaditaan sekä laskentatoimen että talousoikeuden opintoja, joita molempia harvoin muiden alojen ekonomeilla on tarpeeksi sivuaineina. Rahoituspuolelta on taas esimerkkinä pankinjohtaja sellaisesta yleisestä laki-ekonomin ammatista joka joutuu tekemään talouden ja juridiikan välimaastossa olevia ratkaisuja. Yhtiö- ja yritysoikeuden puolella taas on runsaasti laki-ekonomi-taustaisia konsultteja ja suunnittelijoita, jotka ymmärtävät ja osaavat suunnitella esim. yhtiöjärjestelyjä tai riskienhallintaa konsernin sisällä tai yritysten omistuspohjan siirroissa.
Suunnilleen puolet laki- tai vero-ekonomeista sitten kilpailee näistä muista työtehtävistä muiden ekonomien ( toisinaan dippojen ja juristien) kanssa, mutta ei nekään tehtävät niin huonoja ole, niissä vain yleensä vaaditaan ja painotetaan enemmän tietynlaista työkokemusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia koulutuksen sijaan.- Valmistunut_
Yritysjuridiikan pääaineella ei tee mitään, jos ei lue laskentatoimea pitkänä...
- Lakikylteri
Valmistunut_ kirjoitti:
Yritysjuridiikan pääaineella ei tee mitään, jos ei lue laskentatoimea pitkänä...
Kieltämättä edes lyhyet laskentatoimen tai rahoituksen sivuaineopinnot ovat käytännössä lähes välttämätön minimi jos aikoo näihin puhtaisiin vero- tai yritysjuridiikan tehtäviin. Eli olet tässä oikeassa.
Toisaalta se on niinkin, että lukuunottamatta näitä paria tai kolmea pääainetta, niin lähes kaikkien muiden pääaineiden lukijat ovat samassa tilanteessa juridiikan lukijoiden kanssa.
Monet markkinoinnin lukijat ovat käytännössä provikkapalkkaisia myyjiä, joilla on vain tittelinään myyntipäällikkö tai asiakasvastaava, johtamisen lukijoista harva pääsee johtajaksi tai ei ainakaan muun alan ekonomia nopeammin, tuotantotalouden lukijoiden alankin tehtävät ovat usein käytännössä varastovastaavan tai kustannuslaskijan tehtäviä, osa rahoituksenkaan lukijoista ei koskaan menesty alallaan, vaan päätyy normi pankki- tai vakuutusvirkailijaksi jne.
Eli kyse ei ole niinkään pääaineesta, vaan siitä ekonomin tutkinto ei varsinaisesti takaa mitään tiettyä uraa kuin parin pääaineen kohdalla. Loput joutuvat kilpailemaan keskenään ja muiden tutkintojen kanssa. Tosin ekonomin tutkinto on pääaineesta riippumatta edelleen hyvin kilpailukykyinen tutkinto. - Valmistunut_
Lakikylteri kirjoitti:
Kieltämättä edes lyhyet laskentatoimen tai rahoituksen sivuaineopinnot ovat käytännössä lähes välttämätön minimi jos aikoo näihin puhtaisiin vero- tai yritysjuridiikan tehtäviin. Eli olet tässä oikeassa.
Toisaalta se on niinkin, että lukuunottamatta näitä paria tai kolmea pääainetta, niin lähes kaikkien muiden pääaineiden lukijat ovat samassa tilanteessa juridiikan lukijoiden kanssa.
Monet markkinoinnin lukijat ovat käytännössä provikkapalkkaisia myyjiä, joilla on vain tittelinään myyntipäällikkö tai asiakasvastaava, johtamisen lukijoista harva pääsee johtajaksi tai ei ainakaan muun alan ekonomia nopeammin, tuotantotalouden lukijoiden alankin tehtävät ovat usein käytännössä varastovastaavan tai kustannuslaskijan tehtäviä, osa rahoituksenkaan lukijoista ei koskaan menesty alallaan, vaan päätyy normi pankki- tai vakuutusvirkailijaksi jne.
Eli kyse ei ole niinkään pääaineesta, vaan siitä ekonomin tutkinto ei varsinaisesti takaa mitään tiettyä uraa kuin parin pääaineen kohdalla. Loput joutuvat kilpailemaan keskenään ja muiden tutkintojen kanssa. Tosin ekonomin tutkinto on pääaineesta riippumatta edelleen hyvin kilpailukykyinen tutkinto.Jep, asia on niin kuin sanoit. Itse tuolla lyhyellä vastauksella tarkoitin sitä, että jos pääaine tuntuu heti opiskelujen alusta omalta ja siitä haluaa "parhaimman" hyödyn, niin kannattaa valita sitten sopivimmat sivuaineet. Toki se on selvää, että moni asia työelämässä menee toisin ja se oma rooli saattaa löytyä toisenlaisista tehtävistä mitä itse oli opiskelujen aikana ajatellut.
- Jujjuju
Lakiekonomi ei voi tehdä juristin työtä. Se on fakta. Syvällinen ja laaja ymmärrys juridiikasta kokonaisuudessaan puuttuu täysin. Oikeustieteellinen tutkinto nyt on vain rakennettu niin. Kauppaoikeudessa syventävät opinnot suorittanut juristi taas voi tehdä myös kauppatieteilijöiden työt.
- Knnjkhj
Jujjuju kirjoitti:
Lakiekonomi ei voi tehdä juristin työtä. Se on fakta. Syvällinen ja laaja ymmärrys juridiikasta kokonaisuudessaan puuttuu täysin. Oikeustieteellinen tutkinto nyt on vain rakennettu niin. Kauppaoikeudessa syventävät opinnot suorittanut juristi taas voi tehdä myös kauppatieteilijöiden työt.
Ei tulisi mieleenkään palkata yriysjuristiksi lakiekonomia, enkä ole näin koskaan tehnytkään. Enkä tule tekemäänkään, koska tod näk joutuisin korjaamaan jatkuvasti puutteellisesti ja ammattitaidottomastiv tehtyjä töitä.
- Höpsistä heijaa
Jujjuju kirjoitti:
Lakiekonomi ei voi tehdä juristin työtä. Se on fakta. Syvällinen ja laaja ymmärrys juridiikasta kokonaisuudessaan puuttuu täysin. Oikeustieteellinen tutkinto nyt on vain rakennettu niin. Kauppaoikeudessa syventävät opinnot suorittanut juristi taas voi tehdä myös kauppatieteilijöiden työt.
"Kauppaoikeudessa syventävät opinnot suorittanut juristi taas voi tehdä myös kauppatieteilijöiden työt. "
Se että osaa tehdä sopimuksen muodollisesti oikein, ei vielä ihan riitä, kuin vasta alkuun. Pitäisi vielä ymmärtää sitä liiketoimintaa, minkä vuoksi sopimus tehdään.
Juristien ymmärrys on varmasti laaja-alaisempi juridisesti, sen sijaan talousoikeuden lukijoilla on ylivoimaisesti laajempi ja parempi pohja ymmärtää liiketoimintaa ja juridiikan asemaa siinä. Firma jossa juristit alkavat tekemään kauppatieteilijöiden töitä laajemmin, on pian entinen firma.
Väite ettei kauppatieteilijät voi tehdä juristin töitä on tietenkin fakta, mutta varsin teoreettinen ongelma, kun juristit ovat tehneet parhaansa saadakseen juristin ammatin mahdollisimman suljetuksi, eli sellaiseksi että vain OTM-tutkinnolla voi harjoittaa, niitä se tarkoittaa etteivät talousoikeuden tai vaikkapa julkisoikeuden lukijat edes tähtää koulutuksessaan samanlaiseen pätevyyteen, vaan ammatilliset vahvuudet joilla kilpaillaan juristien kanssa yksityisen ja julkisen hallinnon työpaikoissa koostuvat myös muusta kuin pelkästä juridisesta osaamisesta.
Se pitää muistaa, että kauppa ja sopimusoikeudessa, sekä myös vero-oikeudessa juridiikkaan suuntautuvat kauppatieteilijät lukevat näitä selvästi pitemmälle, kuin muutaman peruskurssin näitä suorittavat juristit. Ero tulee lähinnä siitä, että kauppatieteilijät eivät juurikaan suoritä näitä prosessipuolen opintoja. - höpöti hopsaa
Knnjkhj kirjoitti:
Ei tulisi mieleenkään palkata yriysjuristiksi lakiekonomia, enkä ole näin koskaan tehnytkään. Enkä tule tekemäänkään, koska tod näk joutuisin korjaamaan jatkuvasti puutteellisesti ja ammattitaidottomastiv tehtyjä töitä.
"Enkä tule tekemäänkään, koska tod näk joutuisin korjaamaan jatkuvasti puutteellisesti ja ammattitaidottomastiv tehtyjä töitä. "
Hyvä ammattitaito ja huolellisesti tehty työ on aina tärkeää, mutta mikä mahtaa olla sitten selityksenä näiden juristin koulutuksen saaneiden ammattitaidottomasti ja huolimattomasti tehdyille sopimuksille ja asiakirjoille, joista edes tuomioistuimet eivät saa selvää mitä on sovittu ja mistä?
- highlighter
Jos palataan aloittaja hessu90:n alkuperäiseen kysymykseen, voisi mielestäni sanoa, että on olemassa kilpailukykyisempiä pääaineita kuin yritysjuridiikka, ellei nimenomaisesti halua verokonsultiksi tai tilintarkastajaksi.
Koska tilkkariopinnot koostuvat joka tapauksessa kombosta laskis juridiikka, on mielestäni enemmän järkeä valita laskis pääaineeksi, koska se jättää periaatteessa enemmän vaihtoehtoja avoimeksi. Laskiksen puolesta puhuu nähdäkseni se, että laskentaosaajia kysytään jatkuvasti aika paljon ja moninaisiin tehtäviin. Myös budjetointi- ja ennustetaitoja vaativissa yleistehtävissä laskiksen lukija on todennäköisesti halutumpi rekrytointi kuin moni muu.
Sinänsä en ole varma kannattaako pääaineesta ottaa hirveää stressiä, koska mitä pitemmälle työura etenee, sitä vähemmän on väliä pääaineella. (Tähän pätee kuitenkin poikkeuksia esim. juuri tilintarkastuksen kohdalla.) Lähinnähän kyse on uran ensimmäisistä työpaikoista. - Lakikylteri
" voisi mielestäni sanoa, että on olemassa kilpailukykyisempiä pääaineita kuin yritysjuridiikka, ellei nimenomaisesti halua verokonsultiksi tai tilintarkastajaksi. "
Olen samaa mieltä, mutta jos koodaus ei luonnu, korkeamman matikan osaamispohja ei ole hallussa rahoituksen opintoihin asti tai syvällinen laskentatoimen tutkimuksen osaaminen ei kiinnosta, niin myös heille on olemassa hyviä vaihtoehtoja pääaineeksi.
Mitä tulee laskentatoimen ja talousoikeuden vertailuun tilkkaritehtäviin liittyen, niin se pitää muistaa että KHT-tasolla vaaditaan sivuaineessakin käytännössä muuten samat tilintarkastuslinjan opinnot, ainoastaan nämä laskentatoimen gradun tutkimusopinnot puuttuvat ja samoin pari syventävää valinnaista erityiskurssia, sitten oli vielä jokin laskiksen oma menetelmätieteiden kurssi jota ei tarvitse suorittaa sivuaineena, mutta muuten opinnot ovat samat.
Hesukselle neuvoksi, että jos talouden ja juridiikan rajapintaongelmat kiinnostavat sekä näihin liittyvät työt, niin silloin kannattaa valita talousoikeus.
Jos taas puhdas juridiikka kiinnostaa, niin mene oikikseen. Jos taas haluat takuulla kilpailukykyisen ekonomitutkinnon pääaineen palkan suhteen niin lue rahoitusta tai tietotekniikkaa, tai varman työllistymisen suhteen, niin silloin valitse laskentatoimi. Elämä on täynnä valintoja ja riskejä. - hessu90
Moi,
kiitos vastauksistanne. Hienoa nähdä, että tälläkin palstalla pystytään tasokkaaseen ja perusteltuun keskusteluun. Täytyy hivenen pohtia vielä asiaa. Kiinnostavalta tuntuu lähtökohtaisesti talous yhdistettynä juridiikkaan, mutta onko sittenkin järkevää hakeutua oikikseen ja lukea vaikka sivuaine talouden puolelta.
Joku viittasi henkilöstöhallinnon työtehtäviin vs. oikis. Mielestäni niihin työtehtäviin voi aivan hyvin pätevöityä "pelkillä" talousopinnoilla ja niihin lisätyillä juridiikanopinnoilla. Ei tuo henkilöstöoikeuden kokonaisuus kovinkaan laaja-alainen ole teoriatasolla.
Summa summarum: kiitos teille!- Ghuuj
Työoikeus. Never heard of henkilöstöoikeus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1482418- 271968
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231948Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.861743Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671520Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201296Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381190- 111188
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101167