AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

Edullisin lämmitysmuoto?

94 Vastausta 4 854 Lukukertaa
Etsimme hieman vanhempaa omakotitaloa ostettavaksi (70-luvun molemmin puolin, n. 100 neliötä ja 4h + keittiö) ja mietinnässä on lämmityskustannukset.. Mikä näistä siis on edullisin:

sähkö+ varaava takka (tms)
öljy + varaava takka (tms)
kaukolämpö + varaava takka (tms)

Tääläisiin törmätty, mikä paras?

Muutkin vinnkit kyseisiin taloihin kelpaa myöskin! Mitä kannattaa ottaa huomioon ennen ostopäätöstä (valesokkelit ja salaojien puuttumisen tiedän olevan ainakin riesana)
Jostain kuulin, että vakuutuksen hinta voi olla voi vaihdella eri lämmitysmuodoissa.. Onko totta, ja kuinka se sitten eroaa?
Sähkö/ öljy ja varaava takka ovat molemmat kalliita nykypäivänä. Itse lähtisin Kaukolaämpö ja vraava takka linjalla jos tällainen löytyy. Tietysti sokkelien eristäminen on aina paikallaan ja tietysti muutkin lisäeristeet kannattaa. Salaojat ovat tietysti maaperästäkin riippuvaisia.
Jos sähkö on patterilla niin se on huonoin vaihtoehto, mikäli vesikiertoisena niin siihen voi sitten soveltaa muitakin lämmitysmuotoja.

Kaukolämpö on sinänsä huolettomin vaihtoehto.
Eipä se aina ole noin 70-luvun taloissa. Lämpöjohtoja haudattiin märkään hiekkaan ja betoniin, joten elinikä saattaa olla lopussa.

Paha noista mitään on sanoa. Pelkkä lämmitysmuoto on aika pieni asia tuon kokoisessa investoinnissa, eikä siihen kannata liikaa kiinnittää huomioita.
Suhtautuisin aika varauksella 40 vuotiaan talon lämmitysjärjestelmään, jos se on vesikiertoinen. Peraatteessa sen voi laskea heti uusittavien listalle. Melkein ennemin suora sähkö, siihenkin saa samalla hinnalla vesikiertoisen jos haluaa, mutta eipä ole vuotovaaraa ennen remontia.
ok, perusteletko miksi pitäisi uusia lämmitysjärjestelmä jos se on vesikiertoinen? Jos esim. lattialämmitys ja on vesiputket muovista. muovi ei kulu mihinkään, painetta verkossa on ainoastaan alle 1 bar, virtaus ei todellakaan kuluta muoviputkea, tietty jos putket ovat patarautaa niin asia on toinen.
Kysymyksessä siis -70 luvun talo, tuon ikäisissä tuskin on muovijohtoja ja jos onkin niin voiko niitä verrata nykyisiin kestoiältään.
Eikä se muoviputkikaan ole aina autuaaksi tekevä asia. Monet teeseitsemiehet ovat laittaneet remonttien yhteydessä happidiffuusiosuojaamatonta putkea lattiaan, jolloin sekä lattialämmitysputket, että laitteet ovat entisiä.
40 vuotta sitten on voitu pistää rautaputkea betonivaluun, ja todennäköisesti ne vuotaa ihan millä hetkellä hyvänsä, ellei vuoda jo.
tietysti varmin on ostaa suorasähkötalo patterein, ja toivoa että on ollut asukkailla varaa pitää lämmöt päällä, kylmä kun tuppaa tuomaan kosteutta rakenteisiin, harvoinpa noissa koneellisia on ollut...vesikiertoiset yleensä oli kovalla lämmöllä kaikki talvet (lämmin runko).

nyt jos samanlainen etsintä tulisi vastaan, ottaisin kaukolämmön.
siirrin tietty maksaa sen 15 vuoden välein rahaa, mutta muuten on kyllä
varmin lämmöntuottaja.
Betoni suojaa rautaa.Ei ne rautaputket mene miksikään betonin sisässä.Kun taas kupari pitää eristää betonissa.Se on kemiaa se.Onko selevä hä?
ja höpö höpö. Keskulämmitysjätrjetelmän vedessä ei juurikaan kuukauden käytön jälkeen ole vapaita happi-ioneja joten mikä putkistoja ruostuttaisia. Itselläni 60 vuotta vanhat putket ja kaikki on ihan ok.
Muovi hapertuu tai murtuu ajan saatossa, joskus nopeastikin jos laatu on huono.
4o vuotta sitten ei ollu muoviputkia!
Luulisin että ensimmäiset putket olivat vesijohtoputkea eli terästä!
Kyllä suorasähkö (ilman vesikiertoista lämmönjakoa) on vielä kaukolämpöäkin selvästi huolettomampi. Kaukolämmössä säädettävänä ja huollettavana on lämmönvaihdin ja vesikiertioinen lämmönjakojärjestelmä. Suorasähkö sen sijaan toimii automaattisesti ilman toimenpiteitä.
itse asun vanhassa hirsirunkoisessa talossa, tehty noin vuonna 1925 ja hieman lisäeristetty, lämmitys takka, pieni kamina ja muuten suorasähkö lämmitys.
talo on kahdessa kerroksessa pohja-ala 80m2 + n. 10m2 eteinen, piharakennuksessa sauna ja kellari jossa sähköpatteri päällä kovilla pakkasilla.
viime vuoden sähkön kulutus 8000kwh ja puita noin 5 pinomottia.
Tämä tiedoksi siksi että taitaa olla aika vaikeaa tästä enää mitenkään kulutusta pudottaa
kun lisäät tuohon toimivan ilmanvaihdon, ettet tuhehdu omiin pas*****s, niin kulus senkun kasvaa. toki saat samalla terveen talon :)
Vanhassa hirsitalossa ilmanvaihto kyllä pelaa ihan itestään...
kuulostaa vaan 5 mottia aika vähältä, ilmanvaihtamiseksi.
tarkoitat varmaan ilmanvuotoa?
Siis onko tuo sähkönkulutus 8000 kWh kokonais vai pelkkä lämpö vai mikä?
Salaojat niinkään, mutta onko sadevesille viemäröinti niin että sokkeli pysynyt kuivana. Käyttövesiputkiston uusimistarve? Öljylämmityksessä polttimen ja kattilan ikä? Yläpohjan lämpöeristeen paksuus? Ikkunat, onko sisin lasi 'kaasulasi' vai onko laseja kolme. Katon uusimistarve? Onko mummolan hajua (homevaurio)? Lämmityskustannukset voi kysyä myyjältä, omakotitaloissa kyllä tiedetään tarkkaan kulutus... Öljyn hyvä puoli se että sen voi muuttaa vaikka kaasuun, maalämpöön, ilma-vesi lämpöpumppuun tai mihin vain kun lämmönjako vedellä.
Salaojat niinkään, mutta onko sadevesille viemäröinti niin että sokkeli pysynyt kuivana. Käyttövesiputkiston uusimistarve? Öljylämmityksessä polttimen ja kattilan ikä? Yläpohjan lämpöeristeen paksuus? Ikkunat, onko sisin lasi 'kaasulasi' vai onko laseja kolme. Katon uusimistarve? Onko mummolan hajua (homevaurio)? Lämmityskustannukset voi kysyä myyjältä, omakotitaloissa kyllä tiedetään tarkkaan kulutus... Öljyn hyvä puoli se että sen voi muuttaa vaikka kaasuun, maalämpöön, ilma-vesi lämpöpumppuun tai mihin vain kun lämmönjako vedellä.
Jahas, jumitti mutta meni sitten kahdesti.
öljy, 70 luvulta, ja uudemmat 100m2 vie öljyä noin 1000-1500L/vuosi.
uusi pannu maksaa 1500€ poltin 700€ (netistä saa muutaman vuoden vanhoja muutamalla kympillä). varaavalla takalla saa 300-400€ säästöä vuodessa jos puut on ilmasia, ostopuilla siinä ja siinä...öljyn rinnalle on helppo laittaa rinnan jos haluaa esim vilpin...hoitamaan kesät ja syyskelit...
Kaukolämpö on monopoli kommunistisysteemi, ei ole kilpailua joten pysy erossa. Sähkössä on eniten kilpailua, öljy mahdollistaa biopolttoaineiden käytön. Puu on suomessa halvin energianlähde.
Niin kuin "Öljylämmittäjä" tuossa kirjoitti, niin aloita tutkiminen jostain aivan muualta kuin lämmityksestä.

Jos vuotuiset lämmityskustannukset ovat esim. 1% hankintahinnasta, niin keskity noihin 99%:iin äläkä epäoleelliseen.

Jos jokin mainitsemistasi lämmitysmuodoista on vuodessa vaikka 100€, tai peräti 200€ halvempi/ kalliimpi kuin joku toinen, niin teettekö tosiaan tuon perusteella hankintapäätöksen? Lainanhoitoon teillä menee vuodessa esim. 10 000€, josta tuo 100€ on 1%.

Palstan tason kun tuntee, niin tuo 100€ on tosin niin järjettömän iso summa, että huoneiden lämpötila lasketaan talveksi +15 asteeseen, käydään keskitetysti suihkussa kerran viikossa ja tuuletus on kiellettyä.
Sanoisin, että huolettomin, vaivattomin on sähkö + takka jos takka on oikeasti hyvä... kannattaa varmistua siitä. Kaukolämpö toinen riippuen tietenkin alueesta.
Minun mielestäni se on työläs hoitaa päivittäin. Kaukolämmön perusmaksut liian kovat, samoin sähkön siirtohinnat karanneet käsistä.
Meillä 1978 tehty puurunkoinen,valesokkelilla ja ilman salaojia oleva 105m2 talo,hiekkakankaalla ja ei hometta.
Lämpiää takkaleivinuunilla+ käyttövesi ja vessat ym pikkutilat öljyllä lämmitetyllä vedellä, vesikiertoputket muovia.
öljyä menee 800-1000l vuodessa, nykyn´hinnoilla max 100e/kk.
puuta menee klapeina 10 pinometriä, mukana myös saunapuut.

Remppaa tehty ja rahaa on mennyt 15 vuoden aikana erilaisiin saneerauksiin ehkä 35.000 e

Katso kokonaisuutta, älä huoli valesokkeleista ja salaojista jos kosteustarkastus on ok, tsekkaa huoltohistoria. Jos taloa ei ole pidetty kunnossa niin ei myyjältä silloin löydy kuitteja remonteista. Jos remontteja ei ole tehty niin omistaja on ollut laiska ja huolimaton. Älä siis osta taloa joka on alkuperäisessä kuosissa, pitää olla kattoa+pintaa,ovia ja ikkunoita jo uusittuna jos asukas on ollut vastuullinen.
Aika hyvin tuohon 35000 tutkittu alapohjat, seinät ym. ettei niistä löydy hometta...
Lämmön tuottaminen on yksi energiakulutuksen muoto. Lämmön tehokas käyttö on yhtä tärkeä asia. Mitä vähemmän tarvitsee tuottaa uutta lämpöä, sen pienemmät ovat lämmityskustannukset.
Rakenneliitoksistaan tiivis talo kuluttaa vähiten lämmitysenergiaa.
Tiiviissä talossa ilmanvaihtokin toimii suunnitelmien mukaisesti.
Eli vähemmän kosteus ja homeongelmia.
Ennen hankintaa tutki talon liitoskohtien ilmatiiveys, lämpökameralla tai pistelämpömittarilla.
Mikli minä olisin hankkimassa n 40 vuotta vahaa taloa niin siinä pitää tehdä arvio mitä tehdään uusiksi, putket pintaan, ehkä pannuhuonen uusiksi ja eristettä lisää.

Nämä pitää ottaa ostohinnassa huomioon, eli hinnasta pois.
Tyhjä talo on helppo laittaa heti remontiin ja sisään astuu tyytväinen perhe.
Jos läheltä löytyy vaikka kaukolämpö niin siihen kannttaa liittyä koska se antaa huolettoman olotilan peruslämmölle ja puuta sitten lisää halujen mukaan.

Tuossa joku taas pelotteli "kaukolämpömonopolilla" mutta ainakin pienillä paikkakunnilla lämpöä tuotetaan kunnan yhtiönä jonkinlaiseen omakustannushintaan ja kyllä se aina sähkön ja öljyn hinnan voittaa. Puolta halvempikin riittää.

Sitten löytyy vaihtoehtoina pallatti- ja aurinkolämpö yhdistelmiä, maalämpöä jne.

Nämä kaikki on niitä jota otetaan huomioon ostohinnassa, sillä kuka hullu nyt littaisi itseään hirteen maksamalla liikaa vanhasta kämpästä. Vanhoja taloja kyllä löytyy.

Rakennettu itse muutama uusi ja remontoitu 8 kämpää
Yksi vaihtoeho olisi ollut täydellinen, MUTTA. Valesokkeli, ei salaojituksia ja maaperä sammalmaista; eli takuulla kosteaa.. Etsiminen siis jatkuu. Tärkeimmät seikat talon kanssa on suurimmat huoltotyöt tehtynä, (+sijainti ja koko/hinta)-> putket, katto, kylpyhuoneen ja saunan remontit vesieristyksineen. pintoja olen itse valmis laittamaan.. Eli ei se lämmitysmuoto ole ratkaiseva :) Vinkkejä on mukava kuulla, minkälaisia ne yleensä on ja kiitos teille niistä!
Saako lämpökameraa esim. sähköyhtiöltä yleensä lainaa, vai miten se menee?

Lisää vaan niitä vinkkejä :) Kirjailen itselle ylös, niin muistan huomioida kaiken mahdollisen ennen tarjouksen tekoa.
Nykyäänhän taloa myytäessä on käytännössä pakollinen energiaselvitys. Tuo antaa hyvän käsityksen siitä paljonko talo vie suunnilleen energiaa. Taloa ostaessa kannattaa vaatia ensin kuntoraporttia ja tämän jälkeen alkaa vasta tutkia itse, eikä toisessa järjestyksessä.

Unohda nuo pinnat jo samalla. Kun vanhaa taloa ostaa, niin ne menevät kuitenkin uusiksi. Hinnan kannalta ne ovat niin olemattomia, että paukut muiden asioiden miettimiseen.

Yksi miettimisen arvoinen asia tietenkin on kauanko aiotte tuossa asua. Jos tarkoituksena on asua kauan, niin samalla kertaa uusiksi salaojat, putket, viemärit, ilmanvaihto jne. 70- luvun talo on peruskunnostusiässä ja nuo kaikki mainitut ovat sitä.

Mukavuuteen liittyviä asioita lisäksi tulee, lämmonjakotapa, sähköt, tietoliikenneyhteydet jne.

Ja tuo kaikki edellyttää nykyään viranomaislupia, vastaavaa mestari jne.

Ostatte siis perustukset ja kuoret ja kaiken muun teette uusiksi.

Jos joku myy juuri peruskunnosettua taloa, niin voi aina kysyä itseltään miksi on myymässä. Rementoitaessa ei rahoja saa myydessä takaisin. Jos siis remontoi oikein. Meikkaamalla saa nopeasti ja halvalla. Toimii pari vuotta ja sitten uusiksi.

Tärkeintä on ymmärtää, että vanha on vanha, eikä siitä uutta tule.
Lämmitysmuodon voi aina vaihtaa. Kun pientä taloa olet ostamassa, ei sillä ole edes niin suurta merkitystä. Itse ostin vanhan kivitalon jossa öljylämmitys. Putket oli pinnassa ja käyttövesiputket uusittu. rännikaivot salaojineen oli olemassa ja patolevy laitettu. Kalleimmat perusjutut siis jo tehty. Öljyä kului pirusti, joten se oli ensimmäinen remonttikohde. Vaihtoehtoja oli paljon koska oli vesikiertoinen lämmönjako. Maalämpö olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Sähkölämmityksellä olisi säästöt ollut vähäisiä. Ilmalämpöpumput ei taas lämmityskaudella juurikaan auta. Puupelletielle löytyi kellarista sopiva varasto, joten sellainen tuli. Aurinkolämpö olisi kiva lisä tähän, mutta pellettilämmitys on sen verran halpaa ettei taida kannattaa. Lämmityskustannukset tippui puoleen ja investointikulut jäi puoleen maalämmöstä.
Ja aikuisten oikeasti, sinulle sen verran; sanoin sinulle että talossa olisi hyvä olla isommat remontit tehtynä ja pinnat oli se vähemmän tärkeä koska ne on helpompi ja halvempi itse tehdä ja menee kuitenkin pilalle isomman remontin alla :)

Ainakin kuvittelen näin, että suuret ikäluokat alkaa pikkuhiljaa siirtyä halvempiin ja helpompiin asumuksiin ja vanhempia taloja alkaa olla myynnissä..
Oletko nähnyt paljonkin taloja joissa tekniikka on vedetty uusiksi, mutta pinnat maalaamatta? Tuo pintojen fiksaus on kaikista halvin ja tehdään kaikkiin, jos myyjä vain hengissä sattuu olemaan.

Kuten sanoin, niin noita isoja remontteja ei kukaan tee myyntiä varten. Onnea vain metsästykseen.

Taitaa noiden vanhusten tapana olla asua kyseisissä taloissa mahdollisimman kauan. Usein remonttien tarve on ollut ja mennyt aikoja sitten. Se, että joku taatta viimeisillä voimillaan remontoi talon myyntiä varten, ja luonnollisesti jättää pinnat tekemättä, sekä tämän työn tehtyään muuttaa vaivaistentaloon on ehkä pikkaisen epärealistinen ajatus.

Aivan otoksena vanhempieni kotokatu. Talot tehty n. -70. Yksikään alkuperäinen asukas ei tee noita remontteja, joita tehdään kaikkiin taloihin. Taloja on n. 20. Kolmessa asuu alkuperäiset asukaat, joihin ei remontteja ole tehty. Muihin tehty, tai työn alla.
Tuikkaa koko talo tuleen ni kyl lämpö pitäis riittää
Öljylämmitys, varmasti on lämmintä talvella!!
Öljylämmitys ei ole tätäpäivää,kaukolämpömaksut on nousussa monilla paikkakunnilla ja ei auta kuin maksaa,sähkölämmitys kaikkein helpoin jos vielä hiukan pelaa myynti hintojen kanssa,esim:pörssi sähkö tiettynä aikana.

puulämmitys ja sähkö on kaikista yksinkertaisin.

leivinuuni olisi oltava kun kyseessä on 100m2 asunto takka ei riitä olenkaan jos ajatellaan pitkähköjä sähkökatkoksia.Näitä on ollut koko eteläinen suomi melkoäskettäin jopa parikin viikkoa ilman sähköä.

Lähtö kohta on mitä talo maksaa ja mitä sillä saa.eteläsuomessa 100m2 talo vanhakin on kohtuuttoman kallis jos noustaan esim:500km ylöspäin niin hintataso on aivan toinen.
"Näitä on ollut koko eteläinen suomi melkoäskettäin jopa parikin viikkoa ilman sähköä."

Vai on koko Etelä- Suomi ollut parikin viikkoa ilman sähköä...

Taloja saa halvalla sieltä missä ihmiset eivät halua asua. Kai tämän kaikki tietävät, joten ei sinun tätä tietoa tarvi muille jakaa.
Minä unohtaisin kokonaan 70 -luvulla tehdyn talon oston. Hintataso on aivan järkyttävä siihen nähden, että ovat jo kovin vanhoja ja tietenkin rakennettu sen aikaisten määräysten mukaisesti. Eristystä on todennäköisesti ulkoseinissä 10 cm....jne...
Hintoja seuratessa olen havainnut, että eipä hinnassa näy vaikka vaihtoehdoksi ottaisi Älvärin - vaikka omanlaisensa onkin niin varmasti parempi, kuin 70 -luvun talo.
Aivan 70-luvun talot suurin osa joutaisi purkaa. Toki poikkeuksiakin on, mutta ehkä 5% hyvin tehtyjä.
Jos puita riittää ja haluaa lämmittää mahdollisimman edullisesti, tuo voisi olla hyvä ratkaisu;

http://www.hs.fi/artikkeli/Takkapuilla+l%C3%A4mpi%C3%A4%C3%A4+koko+talo/1135263410463
Täysin vanhanaikasita polttaa puita pannihuoneessa, kun sen voi tehdä keskellä olohuonetta. Kyllä ihmiset olivat tyhmiä ennen.
No jopas. Mina taas vaitan, etta on jarkevinta polttaa puut pannuhuoneessa kun pesaan voi laittaa kaikkein halvinta jamapuuta mita loytyy. Talo lampiaa varmasti yhta lampimaksi kuin koivuklapeilla, tosin roskapuuta saa polttaa enemman mutta samalla lampiaa sitten kayttovedetkin.
Jotkut vain eivät ymmäärrä :)
Yleensäkin tuo puitten polttaminen on vanhanaikaista, joskus keskiajallahan lämmitettiin ja kokkailtiin puilla, pitäis kietää koko puun poltto taajama-alueilla, iv-koneet vetää vaan naapurin käryt sisään.
Itsellä on -70-luvun täystiilitalo.130/170 m2. Avotakka ,isot ikkunat,sähkösauna .Maalämpö- viime vuoden koko talon sähkön kulutus alle 10.000kwh .Ja pyykit kuivaa kuivuri. Ja siis talossa ei ole kylmää tilaa. Pirkanmaa.
EI vanhasta saa uutta, joten se kuluttaa edelleen paljon, vaikka pumppu onkin.
70-luvun talot ovat mätiä homepommeja. Osta ennen 70-lukua rakennettu talo ja sinne kaukolämpö/puulämmitys.
Meillä on 138m2 omakotitalo, vuonna 1960 rakennettu. Alkuperäinen lämmitys on ollut puulla ja sitten öljyllä vesikiertoisena. Lämmitykseen meni noin 2200ltr vuodessa, lämpö ja vesi siis + sähkö. Nyt on sähkölämmitys, osa pattereilla ja osa lattialämmityksenä ja kulutus on melko tarkkaan 19000kwh vuodessa. Seuraava vuosi ehkä hieman pienempi koska silloin lämpöä tulee myös takasta. Vuodessa siis lämpö ja käyttösähkö maksaa noin 1900€.

Kiuas on puulämmitteinen, valoja ja tietotekniikkaa käytetään paljon.

Sähköllä siis rahaa menee paljon vähemmän, ainakin tässä meidän talossa.
Meillä on 1970-luvun 160 m2 talo. Lämmitys on alunperin ollut suora sähkölämmitys, mutta asensimme ilmalämpöpumpun useita vuosia sitten. Laskemme sähkön kulutusta erillisellä mittarlla.

Talon lämmittäminen maksoi halvimmillaan yhden vuoden aikana 300 euroa (lämmin talvi). Sen päälle tuli sitten käyttövesi ja muut koneet. Kokonaiskulutus on keskimäärin 16.000 - 18.000 kWh vuodessa.

Lämpöpumpun lisäksi taloutta lämmittää kotona olevan yrityksen tietokoneet. Työpäivinä lämpöä jauhaa 2 pöytätietokonetta. Olemme miettineet läppäreihin siirtymistä. Mutta toistaiseksi ajamme vanhoilla energiasyöpöillä.

Ilmalämpöpumppu riittää hyvin kaikkein kylmimpiä öitä lukuunottamatta. Viime talvena keittiön sähköelementti oli päällä pari päivää, muuten lämmitys hoitui lämpöpumpulla. Talon muoto on sattumalta lähes ideaalinen lämpöpumpulle. noin 100 kWh per neliö kulutusta voi pitää hyvin pienenä, kun ottaa huomioon käytön yritystoiminnassa.

ksi selittävä tekijä on PU-eristetty säälle altein ulkoseinä. Muilden seinien ja yläpohjan eristys on 70.luvulle tyypillinen. Olemme laskeneeet, ettei lisäeristys kannata ollenkaan.
Laitetaas tännekki: Ilppi+Tulikivi TLU+sähkö siinä lyömätön systeemi. Sähkönkulutus 40-luvun n. 63m2 talossa 18000kWh/vuosi (koko kulutus)
Suomen oloissa halvin ratkaisu on puu ja kaikki siitä jalostettu.
Asiassa ei ole mitään epäselvää.
Lämmön tuottaminen huonetilaan ja tuotetun lämmön tehokas käyttö ovat eri asioita.
Mitä enemmän huoneesta poistuu lämpöä sitä enemmän sitä täytyy tuottaa.
Liitosrakenteistaan hatara talo ei kykene käyttämään tehokkaasti tuotettua lämpöä.
Kannattaa tutustua Infraheatin lämmitysjärjestelmiin. Hankinthinta/käyttö todella kilpailukykyisiä.
Tehdas sijaitsee Kajaanin pohjoispuolella Kontiomäessä. Vahingossa sattui silmiin Kuusamon reissulla.
Lämmitys- ja lämmöntuottotavan muuttaminen on usein hidas ja kallis toimenpide.
Tuotetun lämmön tehokkaampi käyttö on pienten ja edullisten toimenpiteiden summa.

Rakenneliitosten parannustyöt vähentävät lämmöntuottotarvetta.
Ei minulla mitään vanhoja omakotitaloja vastaan ole, mutta riskejä on paljon, sillä 70- ja 80-luvuilla tehtiin paljon koerakentamista uusilla materiaaleilla ja tekniikoilla, esimerkkinä tasakatot, muovikalvoilla tehdyt höyrysulut, avotakat, asbestimateriaalit, ohuet eristeet kun energia oli halpaa jne.

Osta vanha purkukuntoinen talo hyvällä kalliotontilla, pura talo ja rakenna uusi 0-energiatalo. Ei lämmityskuluja nyt eikä tulevaisuudessa ja rakenteet lähes huoltovapaita, . 40-vuotiaista taloista pyydetään ihan liikaa niiden kuntoon ja energiankulutukseen nähden. Talon ja täysremontin hinnalla saa jo aika pitkälle rakennettua uutta. Markkinoilta löytyy kivitaloja, joiden kantavien rakenteiden elinikä ei ole 50-100 vuotta, vaan tuhansia vuosia. Myös jälleenmyyntiarvo on tutkitusti paljon korkeampi kuin perinteisillä puu- ja hirsitaloilla, jolloin rakennusta kannattaa ajatella ennemmin sijoituskohteena kuin rahareikänä. Käyttömenot rajoittuvat pitkälti pakollisiin maksuihin, kuten kiinteistöveroon, vesimaksuihin, jätehuoltoon ja sähkö- ja tietoliikennekuluihin.

Itse tein tämän ratkaisun muutema vuosi sitten ja rakensin passiivitalon. Tarkoitus on kuitenkin rakentaa tontille pieni tuulivoimala, jolloin 0-energiatavoite saavutetaan. Tuulivoimalan tuloon on jo sähkösuunnitelmissa varauduttu.
Kaikkein paras ja huolettomin lämmitys on sähkö. Meillä on 83 rakennettu talo ja kattolämmitys ei ole pattereita eikä muuta häslää. Leivinuunin kun lämmittää siinä voi tehdä useamman päivän ruoan ja talo lämpeää samalla mukavasti.
Toisena päivänä kun lämmittää varaavan takan niin lämpö säilyy. Sähkölasku pysyy mukavasti kurissa. Sähkö kannattaa tietysti kilpailuttaa.
Kerro, pihi eläkeläinen, toiselle samanlaiselle, montako kWh:ta talosi kokonaiskulutus on vuodessa? Minun taloni, rakennettu 1984, on 125 neliötä + 25 neliön autotalli jossa on hatara kippiovi, rassaan autotallissa talvisin puutöitä ja mopoja, sähköä kuluu sen mitä 600W:n lämmitin haukkaa koko ajan ja lisäksi kovemmilla pakkasilla täydennystä toisella 600Wattisella pari-kolme tuntia illassa. Siis pakkasaikaan, 6 kuukautta = noin 3000 kWh. Siis se autotalli.
Koko talon lämmitys- ja taloussähkön kulutus noin 18 000 kWh. Eli autotalli vähennettynä rapiat 14 000 kWh. Minulla on ns. yösähkötariffi, jossa yösähkön edullisuus on heikentynyt vuosi vuodelta. Vesi lämpenee yösähköllä, samoin saunan kiuas, koska päiväsähkön hinta on voimassa arkipäivinä maanantaista
perjantaihin klo 7 - 20. Yösähkön hinta on voimassa muina aikoina.

Talossa on leivinuuni jota lämmitetään talvisin. Laatikkoruokaa ja uunipaistia ja sämpylöitä riittää. Ja uunikalaa.
Halkoja menee noin 3 mottia á 65€ = 204 €.
Sähkön ostan määräaikaissopimuksilla, tällä hetkellä Helsingin Energialta noin 7€c/kWh ja siirrosta imuroi Suomen ahnein roistofirma, josta ei pääse eroon huonon asuinpaikkakuntavalinnan vuoksi.
Eli siis kaikkeen sähköön + sen siirtoon menee noin 160€/kk. Laskutus tietenkin nykyään älyboxin/kulutuksen mukaan kesällä satanen ja talvella paljon enemmän/kk.
Kokonaiskulut talous- valaistus- ja lämmityssähköön +halkoihin = 2100€/v
Pihin eläkeläisen mainitsema kattolämmitys on jostain syystä väheksytty lämmitystapa, ehkä siitä syystä että se on suora sähkölämmitystapa.

Kattolämmitys kuitenkin perustuu infrapunaan, jolloin ilmaa ei lämmitetä vaan ihmisiä, huonekaluja jne. Siinä mielessä se on erittäin tehokas tapa lämmittää. Toki esim. sohva lämmettyään alkaa lämmittää ympäröivää ilmaa, mutta kattilämmitys ei suoraan sitä tee.
Meillä on 33 vuotta vanha talo, eli valmistunut vuonna 1979. Vaihdettiin öljylämmitys maakaasuun 18 vuotta sitten ja 16 vuotta sitten avotakan tilalle tuli vuolukiviuuni. Uuni lämpiää omilla puilla.
Mulla varastetuilla puilla.
"hataruus maksaa". Selkeä asiasi tuntuu viestiketjun mukaan olevan ymmärtämätön asia. Vain lämmöntuottotavoista osataan ottaa kantaa.
Rakenneliitosten tiivistämisen ei ole bisnestä koska tiivistämisen voi suorittaa omatoimisesti.
Kansallinen energiasäästö perustuu laitehankintoihin tai raskaisiin remontteihin.
Mitä kalliimpi lämmöntuottotapa sitä laajempi suosittelijaryhmä (myyntitykit).
Sadoilta tuhansilla jopa miljoonalta kiinteistöomistajalta ei löydy tarvittavaa varallisuutta.
Lisäksi kiinteistön peruspuutteet eivät parane muuttamalla vain lämmöntuottotapoja.
Maalämpö edullisin, kaukolämpöä sitten ja sähkö/öljy luusereille. Näinhän se menee...

Jos kovasti kaataa sokkeliin päin, niin kehoitan välttämään. Salaojat puuttuu pääsääntöisesti kaikista ennen 2000-luvun mökeistä/paritaloista/kerrostaloista. Kannattaa haastatella taloyhtiön "tietäjiä" ennenkuin ostaa sikaa säkissä.
Halvinta energiaa on käyttämätön energia.
Mieti mitä voit tehdä jotta kiinteistöön tuotettu lämpö poistusi mahdollisimman hitaasti.
Vain kiinteistöön tuotettu lämpö, kuluttaa lämmöntuottoon tarvittavaa energiaa.
Lämpöpumppu on täysi floppi ja yleinen naurun pilkan sekä ivan aihe muutaman vuoden kuluttua.
Samanlainen ilmiö aikanaan oli öljykamina.
"Lämpöpumppu on täysi floppi ja yleinen naurun pilkan sekä ivan aihe muutaman vuoden kuluttua."

Joo. Mäkin nauran koko matkan pankkiin. Meillä ollut nyt yli vuoden kaksi ILP:iä suoran sähkölämmityksen rinnalla. Sähkönkulutus on tipahtanut 27000 kWh ->21000 kWh.
Sama täällä kyllä naurattaa, paitsi et mulla on tipahtanut vielä enemmän 27000 kwh -> 15000 kwh mut laitoin ILP lisäksi Enervent roottorin ja selektiivilämpölasielementit ja todella pilkan kohteena saa olla täällä suoli24 keskusteluissa :D
Järkeviä energiasäästötapoja jotka parantavat asumismukavuutta.
Harkitaan sekä hankitaan edullinen ja kustannustehokas lämmöntuottotapa.
Tarkistetaan sekä huolletaan kiinteistön sisäpuolen liitosrakenteet.
Liitosrakenteiden kautta saatta tuotettu lämpö karata ulkoilmaan ja samoista liitoksista kiinteistöön tulee kylmää ilmaa.
Hallittu ilmanvaihto varmistaa raikkaan huoneilman.
Katso kuinka pienikin vedontunne voi lisätä lämmityskustannuksia ja heikentää asumismukavuutta. Veto mitä veto on.
Seurasin usean vuoden ajalta ilp vaikutusta energiankulutukseen.
Kylminä aikoina lämmityksellä ja kesällä jäähdytyksellä.

Säästö oli muutama tuhat kwh.
Nyt kun hakesysteemi alkakaa olla valmis ja öljylämmitys jää takaa-alalle niin ilp:llä ei kannata lämmittää joten jäljelle jää vain jäähdytys.

Muutama tuhat kwh tuli tulokseksi kun ei muutettu muuten energiankulutustottumuksia.

Isoja säästöjä saadaan aikaan kun tehdään samalla muita energiaremontteja, lasketaan huonelämpötilaa ja rajoitetaan kuuman veden käyttöä.
Nuo edellämainitut säästät eivät ole ilp ansiota vaan energiaheräämisen vaikutusta.
Meillä on ilmalämpöpumppu, eikä ole floppi. Se on aivan verraton , ja säästää tosi paljon sähköä. Kaikenlisäksi tuo ihanan kodikkaan lämmön.
Ai niinkö, meillä on ollut lämpöpumppu käytössä 4 vuotta ja lämmintä on ollut silloin kun tarvttu. Helteillä on saatu viilennystä. Sähkön kulutus laskenut puoleen siitä mitä oli ennen ilmlämpöpumppua. Eli se siitä.
Edullisin lämmitysmuoto taitaa löytyö tuosta linkin kuvasta.

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/asukas_veti_sahkot_asuntoonsa_rappukaytavasta-katso_kuva/

Meidän oli pakko hankkia maalämpö kun ei ollut tuota mahdollisuutta. Ihan kivasti silläkin säästää, noin 2300 € vuodessa edelliseen öljylämmitykseen verrattuna.
mulla lämmitettävää pinta-alaa reilu 200m2 ja öljyä kului 2000€-3000€ välimaastossa.
215 neliötä, öljynkulutus viideltä viimeiseltä vuodelta keskimäärin 2900 litraa eli päivän hinnalla 3 152,59 €. Maalämpöpumpun sähkönkulutus 7000 kWh x 0,125 €/kWh = 875 €
"Nykyäänhän taloa myytäessä on käytännössä pakollinen energiaselvitys. Tuo antaa hyvän käsityksen siitä paljonko talo vie suunnilleen energiaa."

Ei ole pakollinen ennen 2009.Energiatodistus on pakollinen uusille rakennuksille. Olemassa oleville omakotitaloille ja alle kuuden huoneiston asuinrakennuksille energiatodistus on vapaaehtoinen, sillä pienissä kiinteistöissä perheiden kulutustottumukset voivat harhaanjohtaa todellisesta energiatarvemäärästä. Kuitenkin pieniäkin kiinteistöjä myytäessä tai vuokrattaessa voi energiatodistus olla myyntivaltti ja ostaja tai vuokraaja voi sitä kysyä.
ei ole yhtä oikeaa vastausta.
minkälaisen talon löydät, missä kunnossa talossa on nykyinen lämmitysjärjestelmä, jos tulisijoja..paljonko mahdollisesti olet valmis käyttämään puuta, mikä on polttopuun hinta (0 - 70€/motti ja vielä minkälainen motti).
Onko mahdollista poltaa puuta myös päiväsaikaan (jos vesikiertoinen lämmönjako ja varaaja "liian" pieni) jne. jne.
Missäpäin Suomea? On eroa vuotuisella lämmitysenergiallal ( ja lämmitysjärjestelmän valinnalla) asutaanko turkkusessa tai jänkhällä?
Ei öljyä eikä kaukolämpöä missään tapauksessa noin pieneen taloon. Laitteet maksaa maltaita ja vaikka öljy on tällä hetkellä vähän halvempaa kuin sähkö, niin sähkön paremman hyötysuhteen takia, tulee sähköllä halvemmaksi. Öljyn hyötysuhde on n.80%jos laitteet ovat suht. uusia ja puhtaita. Sähkön 100% . Yösähköä ei kannata laittaa, koska enää ei ole hinnassa paljon eroa. Jos valat uuden lattian, niin sähköpiuhat lattiaan ja joka huoneeseen oma termari. Yksi vaihtoehto on ilmalämpöpumppu ja varaava takka. Takalla lämmität vain jos pakkasta yli 15 astetta . Polttopuu on kyllä kallista, jos joutuu ostamaan. Siis takan hankinta riippuu siitä, mihin hintaan saat "klapuja"._Kaukolämpö + takka ei kannata sentakia, koska kaukolämmön kiinteät kustannukset/perusmaksu ovat korkeat, etkä saa silloin takasta mitään hyötyä.
Rakensin juuri oikein lämpimän talon, seinien u-arvo 0,12 ja yläpohjassa villaa reilu puoli metriä. Vaikka miten laskin, en voinut päätyä muuhun lopputulokseen, kuin että sähkölämmitys ilmalämpöpumpulla tehostettuna on ainoa järkevä vaihtoehto.

Sähkölämmitys on halpa asentaa, helppo käyttää ja käytännössä ikuinen. Luultavasti sijoitan jonkin verran säästynyttä rahaa riskinhallintamielessä tunnetun energiayhtiön osakkeisiin, jotta mahdollinen sähkön hinnannousu koituu minunkin osakseni.
Jo, meillä sama systeemi ja sähkönkulutus tippui puolee ilmlämpöpumpun ansiosta.
Siirtykää nyt jo vihdoin nykyaikaan näissä lämmitysasioissa. Hybridilämmitteinen talo on varmasti paras ratkaisu eikä siitä tarvitse koko ajan maksaa jonnekin toiselle sitä tuottavalle taholle. Ei ole riippuvuutta ydinvoimaloista tai öljyntuotannosta maailmalla. Eko - ja ympäristöteko samassa paketissa vuosiksi eteenpäin. Myös lämpöpumppu kuuluu asiaan edelleen, eikä ole suinkaan huono sijoitus.
http://www.suomela.fi/lammitys-lvis/Lammitys-energiaAnna/Hybridilammitys-tuli-taloyhtioon-aurinko--ja-maalampoa--51175
No se vanhan ajan lämmitysmuoto on edullisin. Eli varaava tulisija joka huoneessa ja puuta jota kaataa ja josta tehdä klapeja. Maksaa ainostaan aikaa.....Tosin joillekkin aika on rahaa......
Edullisin lämmitys on se ettei ole lämmitystä ollenkaan.
Kysyttiin edullisinta lämmitysmuotoa, eikä lämmitääkö vai ei.
Meillä on 74- vuonna rakennettu talo. Sähkölämmitys päivä/ yösähkö.
Olemme asentaneet ilmalämpöpumpun joka on tosi hyvä.
Pelkällä ilmaläpöpumpulla hoituu suurinosa vuoden lämmityksestä.
Kun ja jos hankkii lämpöpumpun, kannattaa ottaa kunnollinen, joka kestää käyttää pakkasellakin.
Puulämmitystä en itse ottaisi, jos puuta ei ole itsellä. Puu on kallista ja työlästä ja myöskin roskaista touhua. Varastokin tarvitaan puita varten, ei hyvä.
Lämmitysmuodolla ei ole merkitystä. Kulutuksella on. Eli kuinka hyvin talo pitää lämmön? Valskaako kovin?
muulla puulla illalla muurissa.
Edullisinta olisi hankkia älykäs talo eli tietysti lämpöä varaava keskiuunitalo. Se varaa lämmön maahan kaivetusta kellarista(luomu-maalämmitys), etelään päin avautuvasta kattojen lappeesta, jossa on integroitu aurinkokerääjä(luomu-aurinkolämmitys), keskellä taloa sijaitsevasta älykkäästä ja tarpeeksi isosta uunista, joka tuottaa sekä keskuslämmityksen että lämpimän käyttöveden taloon.
Talon on lisäksi oltava etelärinteessä siten, että pohjan tuulia suojaa metsä tai kallio. Lisäksi pohjoisen ikkunoiden on oltava mahdollisimman pienet ja etelän vastaavasti suuret(luomulämmitys).
Ilmasto kun lämpenee, niin kohta ei tarvita kalliita lämmöntuottajia. Jos eristyspaksuutta lisätään 100% ja rakennetaan täyskivitalo, niin talossa on mukava asua, koska se eristää lämmön kesällä ulos ja talvella sisälle
Tää viesti tulee nyt varmaan myöhässä. Meillä on suorasähkö ja ilmlämpöpumppu. Ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen sähkönkulutus laski puleen koknaiskulutuksesta
Hyvää sunnuntai päivää. Kysymyksessä on 1945 rakennettu 2kerroksinen omakotitalo,on vankka rakenteinen puutalo (eihirsi) eli puntti lauta välit täynä kutterin lastua myös ullakko tilat ainakin 0,5m kutterin ja sahan purua ei hometta,
pinta alaa noin 100-110neliötä. Kysymys nyt on laatukatila rak vuosi 88 on pohdittu
kun öljy kalistuu aurinko/maalämpöö,onko mahdollista ,että aurinko panneelit yhdistää kattilaan kun auringolla ei pärjää koko vuotta ja mitä se tulee maksamaan ja kestääkö Suomen säät paikkakunta on Turku? Toinen vaihto ehto maalämpö voiko kytkee kattilaa? Tai yhdessä aurinko ja maalämpö ja mitä maksaa? Öljyn kulutuksesta ei ole tarkaa tietoa kun ei ole suihkua nyt tulee (talo on remontissa )
on mennyt 2000-2500litraa. Onko teillä Turun seudulla edustusta tai tehtyjä asennuksia?Voi soittaa 0400-391727 sähköp lindfors@netti.fi

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta