Kuinka kauan voi, jaksaa ja pystyy valvomaan?

Yleensä en valvo kuin yhden yön ja silloinkin vain siksi jos en ole saanut nukuttua ja on melkein aamu. Voin kertoa että se ei ole mikään mukava kokemus. Olet kokoajan aivan muissa maailmoissa ja keskittyminen mihinkään on vaikeaa. Kofeiini ei lievitä tuntemuksia, sillä vaikka se vie "väsymyksen" jää silti tokkurainen olo jäljelle. Seuraavan yönä ei kuitenkaan ole mitään vaikeuksia nukahtaa jos vain on vähänkään rauhoittunut.

En itsekään "harrastanut" mitään. Kärsin vaan niin vaikeasta unettomuudesta. Että 5 yötä valvoin kerran putkeen. Minulle EI tule minkäänlaista väsymystä tuollaisesta. kallonkutistajat yrittää keksiä ahdistuneisuushäiriötä syyksi yms. Vaikka minua ei ahdista eikä masenna vaan kaikki o.k. Ei vaan väsytä. Lähinnä ahdisti viimeisenä päivänä vaan tosi paljon se hemmetin valvominen. Mut ei väsyttäny ja sit piti ruveta nukkumaan kun ei enää jaksanu. Koetin siis päästä silloisesta Truxal lääkityksestäni eroon josta ei kallonkutistajani mielestä voinut joutua riippuvaiseksi. Annos oli 200 mg. Älkää vaan ikinä ottako moista lääkettä. Nyt lääkärilleni ei passaa että ottaisin 15 mg melatoniinia. Vaikka sen avulla olen päässyt eroon truxallista kuukausien pätkänukkumisen jälkeen. pari kuukautta heräilin 5-15 minuutin välein kun hommauduin truxallista eroon. Elämä on paskaa niin se on. Ei mahda mitään. En jaksa enempää selitettä. Muuta kuin et 5 vuorokautta on valvottu. Tietääkö kukaan lääkäriä joka määräisi tuon 15 mg melatoniinia pyydettäessä uniongelmaan ? Kun olen lukenut ihmisistä jotka ovat käyttäneet jopa jo 5 vuotta kyseistä määrää. Tuo kunnallinen psykiatri on yksi asshole.

Mielenkiintoista! En tiedä sellaista lääkäriä joka määräisi 15 mg melatoniia uniongelmiin. Aika ikävää kun ei saa unta ja en voi kuvitella miltä tuntuu valvoa saamatta unta viiden vuorkauden aikana. Otan osaa ja toivon että ongelmasi tasaantuisivat

Kuulin kaveriltani tässä lähiaikoina sellasen uutisen, että eräs mies oli valvonut suunnilleen viikon putkeen katsoakseen jotain urheiluohjelmaa. Mies oli kuollut valvomiseen, eli en suosittele kovin pitkiä valveilla olo putkia. Yksi yö on ehkä vielä ok, mutta sen enempää ei.

Vuorokauden valvominen tuntuu ainakin musta ihan kamalalta. Oon huono saamaan unta ja muutenki herkkä silleen, että saan helposti univajetta ja keskittymiskyky huononee nopeasti. Täs lähiaikoina valvoin vuorokauden, koska en yksinkertaisesti saanut unta. Unilääkettäni en muistanut ottaa, ja sitten kun otin, oli jo myöhäistä. (Kolmen maissa otin, eikä auttanu. Unilääkkeenä on siis Melatonin) No, koulussa oleminen oli yhtä helvettiä, ja hädin tuskin jaksoin pysyä hereillä tunneilla yms. :P Nykyään väsytän itseni päivällä loppuun liikkumalla jne, tai ottamalla Melatoniinin illalla, eikä oo valvomisia iskeny onneks enempää.. o:

Toi että koulee kun valvoo kuulostaa kamalta, mutta olen itsekin ymmärtänyt että ihmisen keho rasittuu liikaa jos ei nuku. Korjatkaa tai lisäkkää jos on jotain.

No olen itse ajatellut kokeilla kuinka kauan pystyn valvomaan putkeen näin kun on viikonloppu tulossa. Onko tässä teistä mitään järkeä?

Aika ikävää kun et saa kunniolla nukutuksi. Oletko käynyt lääkärillä tai muulla vastavaalla vaivan vuoksi?

Kannattaako teistä arkena valvoa vai onko se enemmän lomma juttu?

Älä hyvä mies rupea tekemään tuommoisia kokeiluja! Ole "Onnellinen" että sinua väsyttää ja aina säännöllisesti samaan aikaan ja et nuku pätkissä! Enemmänkin lisää terveellisiä elämäntapoja yms. Ja varmista että et koskaan saa UNIONGELMAA, siitä ei välttämättä ikinä eroon pääse ja se vie pahimmillaan työkyvyn!! T 12 vuotta kärsinyt

Voisimpa arvatenkin sanoa.

maailmanennätys valvomisessa on yli 11 vuorokautta,tietyssä vaiheessa aivot lopettavat toimimasta jos ei lepoa saa,itse valvon 2-2.5 vuorokautta yleensä putkeen jonka jälkeen nukun vuorokauden putkeen,terveellistähän liika valvominen ei ole ja niin sanotulle "tottumattomalle" se on erittäinkin vittumaista,tulee harhoja,niin näkö kuin kuulo,ruokahalu menee,pinnakiristyy,tulee mielialan vaihteluita ja lämpötilavaihteluita,kylmä ja kuuma vuorotellen ja kokoajan.. että en suosittele valvomaan MAX 2 vuorokautta kauempaa !! !! !!

Isoisä valvoi märissä vaatteissa talvisodassa niin paljon ettei nykypullamössöt edes voi kuvitella.
Siitä huolimatta teki 8 lasta ja kaikki on kutakuinkin täysipäisiä eli paitsi munat vie miehiä niin sanotusti. Olisko ukki saanut tän painolastin aikaseksi sillä valvomisella?

Olen pystynyt valvomaan 6 päivää peräkkäin nukkumatta minuttiakaan. Voin sanoa että veti kehon aika heikkoon tilaan. Se oli jotain niin tuskallista tunnetta että, 1 yökin jo tekee vaikeeta..

Mä olen kärsinyt uniongelmista useamman vuoden. Olen ollut työttömänä välillä pitkiäkin aikoja ja silloin elänyt "miten sattuu" -elämää. Luontainen uniaikanikin taitaa olla aamuviidesta päivälle klo 12-13 välille. Kuitenkin nyt kun on kolme viimeistä vuotta opiskellut ja viettänyt viikonloput "rentoutuen" olen merkeissä välillä baareissa välillä ilman. Tuntuu siis ettei ole nukkunut kunnon unia vuosiin.

Pahin tapahtui ehkä vuosi takaperin. Olin juuri aloittanut työharjoittelun. Ensimmäisen yön valvoin täysin ja menin aamulla "samoilla silmillä" duuniin. Uni ei tullut seuraavanakaan yönä, eikä sitä seuraavana. Sitten halin terveyskeskuksesta lääkkeitä nukahtamista helpottamaan. Koska en ollut aiemmin lääkkeitä hakenut, mulle tarjottiin alkuun Mirtazapin Orion 15mg, koka ei ole edes unilääke vaan mielialalääke. Otin sen mitä hoitaja kehotti, ei mitään vaikutusta vaan sama ralli jatkui, eikä kunnollista unta tullut vieläkään, taisin tämän yön aikana nukkua jopa 4 tuntia. Seuraavana päivänä töistä minut passitettiin sairaslomalle, koska olin niin poissaoleva. Näin töissä myös hallusinaatioita ja törmäilin hyllyihin ja muihin ihmisiin. Menin TK:een uudestaan ja tällä kertaa myönnettiin Zopinox 7,5mg. Tarvitsi ottaa 1 tabletti ja vintti pimeni viidessä minuutissa.

Tänä vuonnakin on ollut muutamia kahden vuorokauden putkeenvalvomisia ja olen ollut seuraavana päivänä "pirteänä" töissä/koulussa. Näihin on liittynyt myös pääkivuton migreenikohtaus, semmoinen joissa tulee tajun lähtemisen tunne, näkö huononee tilapäisesti merkittävästi, huimaa, tukehtumise tunne ja tasapaino-ongelmaa.

Kun ihminen valvoo tarpeeksi kauan, unensaaminen ei olekaan enää helppoa. En suosittele leikkimistä asialla siis..

Olen enimmillään valvonut vuorokauden tai puolitoista pahan unettomuuden takia. Unihäiriöistä olen kärsinyt yli 20 vuotta. Kyllä olo on ihan hirveä unenpuutteen takia, sehän vastaa liikenteessäkin jotain promillen humalatilaa. Tokkurainen ja ärtynyt olo tulee itselleni. Ymmärrän hyvin, että valvominen voi johtaa pahimmillaan psykoosiin tai kuolemaan.

Yhden yön, kun valvon, niin olen kyllä niin herkässä tilassa, että saa pelätä, että iskee sydäriä tai jotain. Samalla kuitekin olen niin jumissa mielelllisesti, että fyysisesti, että ei todellakaan kannata tehdä yhtään mitään.

Nykyään pyrinkin seuraamaan kehoani ja nukkumaan riittävästi. Jo ihan sen vuoksi, että normaali hormonitoimintaa yllätääkseen tarvitsee sen joka öisen riittävän unen. Kuunnelkaa kehoanne.

Sairastuin masennukseen, jonka aikana yhtäkkiä vain tuli tilanne, etten saakaan unta. Sain siitä kamalia pelkotilanteita, ennätykseni oli 5 vrk, kun lopulta menin tk:een, niin sairaanhoitaja järkyttyi ja ihmetteli, miksen aiemmin ollut mennyt, no emmä tiiä. Mutta sai se soitella moneen paikkaa, että sain unitabui, mut ekat eikä tokat auttanu, valvoin vaa. Sit lopulta sain hyvän lääkkeen, jota otan vieläki joka ilta tai saan heittää unille hyvästit.

Muutaman kerran on jäänyt yksi yö välistä nukkumatta kun on matkustanut eikä lentokoneessa/ kentällä ole osannut nukkua. Ja kerran piti valvoa vuorokausi Tukholman kadulla kun auto meni rikki ja ylioppilasjuhlien takia jokainen hotelli oli täyteen ahdettu. Tällaiset valvomiset on ainakin minulle tehneet tiukkaa kun on vieraassa paikassa ja matkustaminen muutenkin rasittaa. Tulee huonovointisuutta, harhaisuutta, hermot menee yms.

Joskus sitten olen ihan kotona skipannut yhden yön unet kun lomalla on unirytmi mennyt sekaisin, herää iltapäivällä vaikka klo 3 ja pitäisi päästä normaaliin arjen rytmiin niin helpompi on vaan valvoa seuraavaan iltaan ja mennä ajoissa sitten nukkumaan. Tällainen valvominen on jopa ihan mukavaa kun voi olla kotona turvallisesti ja mukavasti ja tarpeen tullen mennä nukkumaan, jos kovasti sille tuntuu.

Lisään tähän vielä Kalle Päätalon kokemuksen kun he noin 15-vuotiaina tulivat tukin uitosta missä oli valvottu kolme vuorokautta putkeen. Kallen kotimatka oli ollut yhtä sumua ja kaverukset olivat joutuneet nostelemaan toisiaan ja auttamaan kävelymatkan etenemistä aivan kuin olisivat olleet kaameassa humalassa. Lopulta tupaan päästyään olivat sitten nukkuneet yli vuorokauden. Korjatkaa joku, jos ei yksityiskohdat menneet oikein, mutta näin muistelen lukeneeni.

Itse en ole täysin putkeen valvonut vuorokautta pitempään, mutta hyvin vähillä unilla nykyään mennään. Muutamassa yössä saattaa tulla nukuttua yhteensä 4 tuntia. Jatkuva väsymys haittaa työkykyä ja keskittymistä aikalailla. Itselläni unirytmin laittoi sekaisin lääkkeet. Söin triptyliä pitkittyneeseen kiputilaan ja kyseisen lääkken haittavaikutus on väsymys. Lopetin lääkkeen käytön nimenomaan väsymyksen takia koska silloin edes 12h yöunet eivät riittäneet. Lopetettuani lääkkeen käytön en ole saanut nukuttua enää kunnolla. Aiemmin miulla oli loistavat unenlahjat mutta nykyään nukkumisesta ei tule mitään. Asiaa sotkee vielä vast ikään aloitetut työt jotka alkavat n. klo.4 aamulla ja oma luontainen rytmi olisi valvoa illalla pitempää ja nukkua myöhään aamulla. Toki väsymyksen haitta vaikutuksia on vaikea ymmärtää jos ei itse ole niitä kokenut, mutta todelliset haitat ymmärtää vasta pitkäaikaisen uniongelman jälkeen. Mutta jos keskustelun alottaja haluaa kokeilla omaa valvomis ennätystä niin mikäs siinä eikä se unirytmi yhdestä kokeilusta sekaisin pitäisi mennä.

kerran valvoin viikon ja olin niin väsynyt,ruokaa en syönyt kuin nimeksi ,mikään ei naurattanut,tuntui kuin olisin katsellut maailmaa jostain sivusta ,kaikki äänet ,kuten autojen hurina tuntui moninkertaiselta normaaliin verrattuna.Sitten lääkäri määräsi nukahtamis lääkkeen,se ei ollut varsinainen unilääke vaan joku rauhoittava ,en muista enää nimeä.En tarvinnut ottaa sitä kun yhtenä ltana niin pääsin takaisin normaalin unirytmiini.Senjälkeen olen joskus valvonut silleen että uni on jäänyt vähäiseksi 3-5 tuntiin,mutta siitä ei mielestäni ole ollut haittaa.

Ei ole mitään järkeä yrittää valvoa liikaa. Jos ei nukuta, valvoo, mutta nukkuu enemmän toisesta päästä. Koska ilman unta on tod. vaarallista. Poikkeuksellisesti voi olla muutama huonommin nukuttu yö, mutta ei sitä hereillä pysy..

Asia erikseen on, jos joku ei voi ollenkaan(?) nukkua, silloin unilääke tms. Itselläni kuitenkin elimistö vaatii unta jossain vaiheessa, vaikka siihen menisi aikaa.

Olen itse työni takia joutunut tekemään yövuoroja, joita tavallisesti on rytmin kannalta 2-3 yötä peräkkäin. Eka yövuoron olen jaksanut valvoa. Yökukkuja en ole, joten toinen yö on yleensä ollut vaikeampi pysytellä hereillä, kolmas on jo ollut liikaa ja olen joutunut lepäämään n. 2 h. En ole siksi toivonut kuin maksimissaan 2 yötä. Muutamat ovat olleet ns. vakiyökköjä, jotka tekevät pelkästään yövuoroja. Muistaakseni n. 3-4 vrk yhtäjaksoinen valvominen on elimistölle maksimi ja herkistää mielenterveysongelmille eli kyllä se säännöllinen rytmi olisi paras. Muisti ja oppiminen sekä paraneminen toimii paremmin kun elimistö on saanut levätä eli kyllä se uni ja lepo olisi tärkeää. Unen kesto on yksilöllinen, aikuisilla yleensä 8 tuntia, joillakin levon tarve on enemmän ja toisilla vähemmän.

Yleensä olen kamalan huono valvomaan ja erittäin hyvä nukkumaan, mistä aiheutuu se että unirytmini siirtyy aivan vastakkaiseksi jos ei ole mitään menoja tai ihmisiä tavattavana. Ne miun valvomiset on sitten sitä, kun voimalla runnotaan rytmiä takasin sosiaalisesti hyväksyttävään kuosiin.

Käytännössä se tarkoittaa yleensä puoltatoista vuorokautta, eli about 46 h. Eihän se kipeää tee, muttei kyllä hauskaakaan ole. Hankala keskittyä mihinkään kun heti alkaa nukuttaa kun olet liian kauan paikallasi. Yleensä pelailen vai koneella, kuuntelen nopeatempoista musiikkia, kittaan kahvia ja völistä kävelen ympyrää. Halu tehdä asioita katoaa, ajattelee vaan tuntien kuluttamista että pääsee taas nukkumaan.

Onneksi noita rupemia pidemään ei ole koskaan tarvnnut valvoa, eikä toivottavasti tarvitse tulevaisuudessakaan.

Oma valvomisen "ennätys" on 40h, josta viimeiset 12h humalassa, lopulta nukahdin istualleni, kyllä tuon valvoi, eikä juuri vituttanutkaan kun oli kivaa tekemistä :)

3 vrk intissä lopulta torkahdin 20 asteen pakkaseen ja kaveri sai töniä hereille ei ollu vaikeeta saada unenpäästä kiinni. myöhemmin on menny unirytmi pahasti sekasin eikä sen korjaaminen mitää hirveen helppoo oo ollu.

Amfetamiinillä pörrää päiväkausia.

Omat pohjat 33 tuntia,heräsin new yorkissa hotellissa aamulla,illalla lähti yölento ruotsiin josta suomeen.En saanut koko tuona välillä nukuttua ja kun tuli kotia,ei jotenkin osannut levottomuutaan nukkua joten,noin kävi.
Olo tietenkin aivan karmea.

Normaalisti valvon 16-18 tuntia arkena ja vkloppuna tulee koisittua enemmän.
19-20 tunnin valvomisen jälkeen alkaa olemaan jo aika käki.
Jos ei uni maita niin minulla ainakin toimii yksi snapsi,minun tapauksessa konjakkia.
8/10 kerrasta toimii.

Jostain pelifoorumeilta löysin aika asialliset ohjeet siihen kuinka valvotaan esimerkiksi viikonloppu putkeen suht terveellisesti, ja hereilläpysymiseen annetaan vinkkejä, jotta pystyt pelaamaan montavuorokautta putkeen.
Voi kuulostaa sairaalta että pelaamisen takia täytyy valvoa, mutta ideana oli jos ei muuten ole aikaa, esimerkiksi opiskelun tai töidentakia muuta menoa.
Parempana vaihtoehtona viikonlopun yli pelaamista kuitenkin pidän kuin sitä että istuu sen 8h jokapäivä koneella, mitä useat harrastavat.

Epäterveellistä tuollainen, sanotaanko vaikka 2 yön valvominen ei ole. Toki se rasittaa kehoa, ja on ensinmäisellä kerralla paha, mutta helpottuu seuraavia kerroille huomattavasti.

Jos et ole kertaakaan valvonut edes yhtä yötä, niin kannattaa varmaan siitä alottaa alkuun ennenkuin useampaan yöhön siirtyy.

Alkuun hyvänä harjoituksena toimii unirytmin lyhentäminen, esimerkiksi vartti per yö lyhyemmät unet, näin ei tule liian suurena iskuna se parin yön valvominen. Ennen valvomista tulee kuitenkin ottaa mahdollisimman pitkät unet, jotta olet virkeänä.

Tekemistä kannattaa varata kokoajaksi. Pelaaminen tässätapauksessa, ja varmistaminen että pelissä riittää mielekästä puuhaa kokoajaksi.
Myös mahdollisimman pitkä musiikkilista tai vaikka radio taustalla auttavat hereilläpysymiseen.

Ravintona valvoessa et saa käyttää mitään kovin rasvaista etkä missääntapauksessa energiajuomia tai limppareita, ne piristävät hetkellisesti mutta sitten iskee väsymys. Juomaksi kylmää vettä, varaat montapulloa jääkappiin ja pakastimeen pelkkää vettä koska sitä tulet juomaan paljon. Ruuaksi syöt kevyesti, esimerkiksi salaatteja ja leipää.

Liian mukavasti ei kannata asettua. Tuoliksi ei kannata ottaa sitä kaikkein pehmeintä sohvaa koska siihen on helppo nukahtaa. Kova tuoli on parempi.

Vaatetuksellakin on väliä. T paita ja shortsit on hyvät ettei tule liian lämmin tai kuuma, koska silloin uni tulee helpommin, ikkunaa kannattaa pitää välistä raollaan niin ilma raikastuu.

Päiväsaikaan valvominen on helppoa, kun pidät ikkunat auki niin aurinko pitää tosihyvin hereillä, pimeät yöt on ne mistä on vaikea selvitä, ja varsinkin se toinen yö.

Väsymys tulee jaksottaisena, eli välistä väsyttää, ja välistä voi olla aivan pirteä olo. Outo olo kuitenki on kokoaja päällä, mutta siihen tottuu kyllä.

Parin valvotun yön jälkeen keho luultavasti siinäpisteessä että nukahdat lähes samantien kun käyt nukkumaan, tai viimmeistään seuraavassa unijaksossa nukahdat, ja nukutkin nyt vähän normaalia pidempään. Tämä tosin hoituu tällä pitkään nukkumisella, etkä luultavasti parin yön jälkeen huomaa olossa mitään kovin poikkeavaa.

Tämä viikonloppuvalvominen omastamielestäni on juuri tälläiseen kovaan pelaamiseen hyvin soveltuvaa, koska arkena aikaa elää normaalia elämää ja sitten pyhität jonkun viikonlopun aina tälle harrastuksellesi.

Jos ihan vain kokeeksi tahdot yhden yön valvoa, niin voin sanoa ettei siinä mitään vaaraa ole, viikonloppuna hyvä kokeilla.

Itse olen valvonut pari kolmekertaa tuon 2 yötä putkeen, eikä ole mitään vaikeuksia nukkumisessa ilmennyt.

Mä olen valvonut yhtäjaksoisesti 6vrk! Ei se loppua kohden ollut enää yhtään hauskaa!
Ei todella ollut tarkoitus valvoa mut ko uni ei vaan tullut!
Ei juuri ruoka enää maistunut 4:nen vrk valvomisen jälkeen ja eipä sit enää oikeein jaksanut mutta ku ootella et ko se uni ny jo tulis sit lopuks tuli rytmihäiriöitä ja sen takia jouduin käymään sairaalassa asti jossa antoivat beta-salpaajia jolla rytmihäiriöt asettui valvominen tosin jatkui vielä tän jälkeenkin!

Levottomat jalat on häirinnyt tota unensaantia mulla niin pitkään kun muistan!
Ei ole intoa kokea uudelleen tota "scheissee" joten nykyääön jos ei uni tule otan lääkettä ja sit buni tulee.!

RUK:n loppusodassa koko ajan hälytyksiä, kun oltiin metsässä. Nukkua koko viikonajan ehti vrk:ssa alle tunti. Lopulta nähtiin joukkohallusinaatio. Stadin dösä 42 ajoi teltan ohi pysähtymättä. Keskusaivolohko vaatii vähintään 2 tuntia päivässä unta, että se lepää. Olen kuullut tapauksia valvomisesta, että kuulee ääniä yms. Viinan käytön kanssa näkee mukavia pikku-ukkoja...

pisin on tähän asti ollu 45 tuntia ja ei se miltää pahaslay tuntunu ja tuli juotuakin molempina iltoina, mut se oli sillon parikymppisenä kun vielä jaksokin, oon tässä viimeset 10 vuotta aina arkipäivät nukkunu sellasta 4-6 tuntia per yö ja vielä ihan järjissää, et vähällä unella pärjää kyllä vaikka päivisin saattaakin sit väsyttää...

Oma "ennätys" on jotain ~56 tuntia. Tuli töissä paha tilanne, lähes katastrofaalinen ja piti homma hoitaa, lepäämään ei kerennyt vaan töitä tehtiin vuorokauden ympäri.
(5 miestä pakerti siis tuon 56 tuntia.)
Ne ensimmäiset 10-15 tuntia olivat pahimmat kun nukutti ja koetti pitää mielen skarppina ettei tule mitään sössittyä. Sitten alkoi helpottaa kun unisuus katosi. Sen tilalle tuli semmoinen pienen hiprakan oloinen fiilis ja jatkuva nälkä, koko ajan piti syödä ja juoda jotain energia pitoista.
Aika meni melko nopeasti sen jälkeen eikä edes tajunnut että on valvottu jo kolmatta putkeen koko ajan niska limassa rehkien. Energiajuomia, kahvia ja jotain proteiinipatukoita meni paljon, onneksi niitä on töissä tarjolla niin paljon kuin haluaa.

Nukkuminen oli vaikeaa valvomisen jälkeen. Uni oli katkonaista, parin tunnin mittaisia. Muistaakseeni nukuin noita parin tunnin pätkiä ensin muutaman ja sitten olin hereillä muutamia tunteja ja tunsin olevani ihan kuutamolla, sitten "koomasin" peiton alla 14 tuntia putkeen. Sairaslomalla olin viikon verran tuon valvomisputken jälkeen.

Yleensä en edes yritä valvoa, nukkuminen on sen verran kivaa että oma unirytmi on ilta kymmenestä aamu viiteen.
Jos viikonloppuna tulee oltua viihtellä ja nukkumaan mennään vasta aamun pikkutunneilla tulee nukuttua sitten yli puolenpäivän jonka jälkeen onkin päivä "pilalla".

Mitään vapaaehtoista valvomista en kyllä suosittele kenellekkään, ei siinä ole mitään järkeä. Eikä ketään kyllä pitäs voida pakottaa valvomaan jatkuvasti. Ymmärrän kyllä satunaiset hetket jolloin pitää valvoa ja puristaa itsestään piilevä potentiaali ulos, ihminen kyllä on sen verran sitkeä että pystyy kaikenlaisiin suorituksiin silloin tällöin mutta raja tulee vastaan joka tapauksessa jos venytetään äärimmileen jatkuvasti.

Valvotaan kun on kiire ! Oma terävänäolo on Tanskan juutinraumasta Haaparannan kautta Nokialle lastaus ja purku !

Nukkuminen on tarkoitettu homoille, mie ainakin nussin aina minun tyttöystävää joka yö täysillä !!!!

ite olen välillä valvonut monta monta yötä/päivää kun kertakaikiaan en pysyt nukahtamaan. pisin ja merkitävin tapaus oli minulle lähes 3 viikon valvominen ilman oikeaa unta ei edes nukahuslääkeet auttanut kun hetken ja silloinkin hyppäsin ylös joka pieneen rasahdukseen, joka paikka oli tosi kipeä eikä enään järki kulkenut, se johti siihen ettö jouduin sairaalaan 3 viikkoa jossa saatiin lopulta unilääkeillä mun normaali unirytmi takasin. olen aika pitkälle unilääkeiden varassa ton nukumisen kanssa, ja välillä joudun ottaan nukahuslääkeitä. Mutta välillä pidän taukoja lääkeistä kun on parempi kausi ja pystyy normaalisti nukahtaan.

Palvelin muukalaislegioonassa 30 vuotta ja sinä aikana tuli usein pitkiä valvomisjaksoja. Muistan kerran 70-luvulla kun murjaanilinnaketta piirittäessä jouduimme 10 miehen voimin valvomaan yhteensä kolme viikkoa, koska meitä oli niin vähän ja murjaaneja niin paljon. Noh lopulta voitettiin ja juhlittiin sitä vielä pari päivää juoden aavikkoviinaa ja nauttien paikallisista murjaaninaisista. Sen jälkeen nukuimme pari tuntia ja aloitimme 500 kilometrin marssin takaisin tukikohtaan, jossa suoraan normaali palvelukseen.

Joskus valvoin amfetamiinin avulla 60h. Olo oli aika tokkurainen silloin.

Aikoinaan armeijassa leirillä tuli valvottua kolmen yön yli eli jotain neljän vuorokauden luokkaa.

Valvominen itsessään ei ollut erityisen vaikeaa, koska tuo tapahtui sydäntalvella ja mielettömän kylmähän siellä oli patsaana seisoskella vartiossa tekemässä työtä, jolla on tarkoitus. Pahinta oli se kun tehtiin jalkaisin siirtymiä ja tuli lämmin. Silloin väsymys iski kuin halko päähän. Piti oikeasti taistella vastaan, ettei nukahtanut kävellessään.

Olo oli lopulta todella sekava. Kuin pitkäkestoinen valveunitila. Jakuvasti mentiin siinä hereilläolon ja nukahtamisen välimaastossa. Välillä olin niin sekaisin, että saatoin jutella jollekin tutulle varusmiehelle aivan kuin ventovieraalle, täysin tunnistamatta häntä. Vasta muutaman tunnin päästä välähti, että ainiin, sehän oli muuten tämä tupakaveri.. Valvomisen alkuvaiheessa olin todella ärtynyt. Kaikki pienetkin ärsyttävät asiat saivat raivon partaalle. Myöhemmin homma kääntyi siihen, että kaikki nauratti vaan aivan hulluna. Fyysisinä oireina päänsärkyä, vatsakipuja, vapinaa ja tärinää, sydämentykytystä, huimausta, hyperventilaatiota, totaalinen ruokahaluttomuus, sellainen jatkuva oksettava olo. Muistele pahinta krapulaasi ja kerro se kymmenellä. En suosittele kenellekään.

Armeejassa leirillä viiden vuorokauden aikana tuli yhteensä unta ehkä 6-8h. Lopussa oli niin väsynyt etttä, kun pysähty istumaan nukahti samantien. Olo ei ollut enää kolmen vuorokauden jälkeen kovin sekava vitutti vaan

http://fi.wikipedia.org/wiki/Väsymys

In myötä unetarve vähenee

Kaksi yötä olen valvonut ilman että on juurikaan tuntunut missään. Vähän semmoinen hukkapätkä olo ollut, mutta muuten ei vaikuttanut juuri mitenkään. Tanssin myös molemmat yöt läpi (ihan ilman mitään piristeitä). Se oli nuorena.

Nyt jos yhden yön edes nukkuu huonosti, seuraavana aamuna on kuin perseelle ammuttu karhu.

Itsellä yhtäjaksoinen ennätys on jotain 40 tuntia putkeen. Ei sillon enää väsyttänyt, olo oli jollakin tapaa jopa pirteä. Sitten toki kun pääsi viimein sänkyyn niin uni tuli, mutta ei jäänyt mitenkään paha fiilis. Olin kuitenkin liikkeessä tuon ajan, ja tuon liki 40 tunnin aikana tuli kuljettua n. 12 000km, kävellen, autolla, lentokoneella ties millä... reissussä rähjääntyy.

Viime kesänä havahduin yks ilta siihen että todella kroppa oli väsynyt ja kun tarkemmin aloin miettiin niin syy oli selvä: olin elänyt koko viikon tälläistä elämää: ryyppäystä aamuun asti, parin tunnin "unet" (joka oli pelkkä tajunnan menetys alkoholin takia), sitten taas ylös, pullo auki, tien päälle, hirvee hälinä ympärillä, taas n. vuorokauden kuluttua parin tunnin tajuttomuus, ja taas alusta: tien päälle, pullo auki... sitä rataa.

Viikon jaksoin, sitten tipahdin.

Ikinä en ole käyttänyt mitään huumeita tai lääkkeitä, mutta tämä jatkuva reissaaminen ym hulina tekee sen että välillä huomaamattaan valvoo...

Mikset hyvä ihminen rupea testaamaan ja pidät päiväkirjaa joka hetkestä.

Mitä täältä muitten horinoita kyselet.

itsellä on ollut uni ongelmaa jo viitisen vuotta.. ja nukun tunnin jopa alle tunnin pätkissä.. olisko sellainen 2-3 tuntia yössä, niin kuin normaalia unta yhteensä.. sellaista unta joka on oikeaa unta, syvää unta.. muuten pyörin koko ajan sängyssä ja unet on yleensä sellaisia koiran unia.. ja en suosittele jos on unettomuutta että jättää sen viimetinkaan .. ennen kuin sen tutkiin.. ite soitin lääkerille viimeviikolla että jotain pitäisi tehä. ku untaparantavat lääkkeetkään ei auta.. että nukkuis yhteenkyytiin sen 5 tuntia edes.. ja nyt sitten aletaan tutkimaan että mistä.. johtuu. itellä on yks syy mielessä. mutta täällä en siitä sen enmpää huutele.. ja se ei ole alkoholi. koska en juo.. ja ihan muu syy.... :(

Valvoin esikoisen synnytettyäni synnärillä 4 vuorokautta. Siinä hormonihuuruissa oli neljäntenä päivänä jo aika hassu olo. Kätilöt ottivat vauvan hoteisiinsa seuraavaksi yöksi ja sain unilääkettä, joka löi tajun kankaalle.

En ymmärrä, miksi kukaan valvoisi huvikseen. Tehkääpä vauva, niin saatte valvoa oikeen sydämenne kyllyydestä. Sen, minkä nukutte, nukutte parin tunnin pätkissä - max. 5 h yössä. Sitä menette sitten kuukausitolkulla ja ehkä vuosiakin, niin loppuu huvikseen valvominen. Muistan, että olin yhdessä vaiheessa niin väsynyt, etten pystynyt kävelemään enää suoraan, enkä luottanut kroppaani enää sen vertaa, että olisin uskaltanut nostaa vauvaa. Siinä sitten istuin olohuoneessa ja itkin, kun vauva oli kakannut vaippaansa ja olisi pitänyt kantaa pesulle ...

Himppu vajaan 5 vrk, 118 tunnin aikana urakoin koneella 112 tuntia, puuttuva 6 tuntia meni kahteen 1 tunnin uneen ja 4 tuntia laitteen tankkauksiin ja huoltoihin. Tunnin nokosten jälkeen oli aika rankkaa herätä. Parin vuorokauden jälkeen väsymys ei juurikaan haitannut, tuntui vain, että elimistö jotenkin sopeutui tilanteeseen, oli rento olo ja ikäänkuin vähemmän tarpeelliset toiminnot 'pois päältä'. Ei mitään piristeitä käytössä. Työ vaati jatkuvasti suurehkoa tarkkaavaisuutta, kone heilui paljon, ei edes olisi voinut istualleen nukkua.
Urakan jälkeen nukutti hyvin, pari viikkoa tuntui menevän toipumiseen. Mahdollisen puupalttoon vuoksi enään en uskalla samaa.

Olen valvonut kaksi kertaa kuusi vuorokautta. Mikä taitaa olla melkoisen paljon.
juuri nyt hiljattain valvoin yli kolme vuorokautta kahden perättäisen viikon aikana.
No-joo, ei mikään kumkmonen juttu.
Tulipa nyt vaan kerrottua kun sattui silmään tämä keskusteluvitja.
En palaa täällä asiaan, kun en yleisestim ottaen seuraa lainkaan tämän foorumin kirjoituksia. Kas, kun aika ei riitä kaikkeen.
Jepulis, voikaahan kaikki hyvin. Älkääkä valvoko liikaa.

Itsehän vietän hyvin säännöllistä elämää, tarkoittaa sitä että harvoin valvon yli puolen yön ja yleensä nukun 8-10 tuntia jos ei tarvitse aamulla herätä. Tosin työn takia unet joskus jäävät 5 tuntiin jne.
Armeijassa sitten huomasin, miten epämiellyttävä tunne on kun todella joutuu valvomaan pitempään. Useimmathan ovat tottuneet valvomaan esim baariviikonloppuina tai kesällä aamuun asti, minä en! Se oli aivan vierasta itselleni.

Armeijassa ollessa valvoin joskus 40 tuntia, ja oli kyllä ihan tööt sen jälkeen, ja sitten muutenkin se ei mikään lepokoti ollut, joten usein oli enemmän tai vähemmän väsynyt. Useinhan kuulee hurjia inttijuttuja joissa on valvottu niin ja niin pitkään leireillä tai nukuttu pari tuntia viikossa. Ja kunnia heille, se on rankkaa. Ja sotakirjoja kun olen lukenut, niin siellä tosiaan joutuivat todella ponnistelemaan väsyneinä. persu vieköösä...

Tässä on se juttu: säännöllistä elämää kun viettää, niin silloin vapaa-ajallakin on aika virkeänä, kun se rytmi ei pahemmin rikkoonnu. Jjaksaa vaikka urheilla, nimenomaan fyysiseen vireeseen tuollanen vaikuttaa hirmu paljo, tavallista elämää nt voi elää väsyneenäkin.
Toisaalta, sehän on vähän tylsää tällainen säännöllinen elo, ei nää öitä, monia juttuja tapahtuu ja elämää on myös yöllä. Toisaalta, itselleni tuli vähän ulkopuolinen olo kun oli yöllä valveilla: ajattelin että kunnon kansalaiset ovat nukkumassa.

Monilla on ongelmia nukkumisen kanssa, ja se ei ole mukavaa.

Oma ennätykseni on opiskeluvuosilta yli kymmenen vuoden takaa, ikää oli n. 23. Jokseenkin tarkka valveilla olo oli 60 tuntia (eli kaksi yötä jäi väliin), ja siitä 50 tuntia oluen juomista ensimmäisestä viimeiseen. Opiskelija tapahtumassa oli koulumajoitukset, mutta en ollut siellä, ja vastaavasti siellä oli "disko" kaupungin keskustassa mikä oli koko yön auki, tosin ei alkoholitarjoilua (jos mitään tarjoilua) aamuyön tunteina, eli neljän jälkeen. Valvominen 6-7 välillä on se pahin. Silloin väsyttää ihan tuhottomasti. Mutta kun pääse sen yli, niin elimistö auringonnoustessa erittää taas "heräämishormoneita", eli valmistaa elimiston taas päivärytmiin, ja se valvominen vähän helpottuu. Ensimmäisen yön valvoin ihan normaalisti koska ilta nyt meni vaan pitkäksi, seuraavan ihan tarkoituksella koska se kuulosti ideana niin hullulta. Muuten olisin varmasti sammunut ties mihin, jos en tarkoitusella olisi yrittänyt valvoa.

Nykyisin toistakymmentä vuotta myöhemmin, nukun edelleen tasan 8 tuntia yössä, ja vähempi saa minut väsyneeksi, eli taipumusta valmomiseen ei sinänsä ole.

jokuhan oli valvonu toooosi monta päivää ja kuollu. (en oo yhtää varmaa oliko esim 4pv vai 2 viikkoo..)

Armeijassa tuli nukuttua kerran kolmen vuorokauden aikana kaksi tuntia, mutta kun kaikki tapahtui raikkaassa ulkoilmassa, niin ei väsyttänyt ollenkaan. Mutta sitten kun tuli oikea mahdollisuus nukkua, lähti taju hetkessä ja kun heräsin parin tunnin unien jälkeen, olin aivan sekaisin. Ajasta ja paikasta ei ollut mitään tajua.

Myöhemmin on tullut valvottua valvottua yön yli, seuraavana päivänä on ollut epätodellinen olo, on tuntunut kuin koko päälaki olisi ollut pois. Joskus myöhemminkin on tullut valvottua yön yli, mutta seuraavana päivänä on jossain tilanteessa uni tullut. Joskus on tullut ajettua samoilla silmillä yön aikana liki tuhat kilometriä ja täytyy myöntää, että silloin on ollut vaarana liikenteessä. Sekunnin murto-osan nukahtamiset ovat karmeita tuntemuksia.

En ymmärrä, miksi pitää tieten tahtoen valvoa jonkin pelaamisen vuoksi, jos ei ole oikeita unensaantivaikeuksia. Siinä vain saa vuorokausirytmin sekaisin ja jonkin luuserin aikataulun yövalvomisineen ja päivänukkumisineen.

Maanatai aamulla menin töihin ja pois lähdin perjantai aamuna 4vrk yhtä soittoa 96h kyllä uni tuli heti kun pääsin sänkyyn ja heräsin vasta lauantai iltana(mutta tuli hyvä tili tilipäivänä kun oli kaikki ylityökorvaukset,iltalisät.yö lisät)enään en kylläkään jaksa enkä edes yritä,mutta se nuoruus kun vielä jaksaa!!!

Vaikuttaa siltä että unenpuute vaikuttaa kaikkiin todella yksilöllisesti. Lueskelin näitä viittä-kuutta vuorokautta valvoneiden juttuja täällä ja toki tiedän luonnossakin ihmisiä jotka eivät ns. tarvitse unta/ myös niitä jotka eivät voi elää ilman nukkumista.

Sen haluaisin tietää, olivatko nämä lähes viikon nukkumattoneet käyttäneet mitään nappeja. (Se ehkä jossain vaiheessa on jo selvitetty, en lukenut viestiketjua ihan loppuun saakka.)

On kuitenkin hienoa tietää että pallolla on muitakin epänukkujia. Mä en ole koskaan vetänyt putkeen kuin neljä vuorokautta nukkumatta, sinä aikana ainoa ehkä lääkkeeksi lueteltava aine jota vedin oli kofeiini, ei siis nestemuodossa kuitenkaan.
Tähän nukkumattomuuskauteen tosin liittyi myös paastoaminen (ei kuitenkaan terve ja oikein noudatettu sellainen), eli luulisin silloin valvoma-aikanani kokemani huonovointisuuden olevan kombinaatio nukkumattomuutta ja ravinnottomuutta. Jompi kumpi yksi kerrallaan olisi varmaan toiminut ilman pahaa oloa.

Sen muistan että kolmantena nukkumattomana päivänä alkoi jalat pettää, tai vähintään huimasi hiukan koko ajan. Sitä en tiedä kummasta tämä enemmän johtui, verensokerin alhaisuudesta vai nukkumattomuudesta - molemmista toki, mutta kummasta enemmän?

Ihmisen kropan toiminnat ovat niin yksilöllisiä.
Lekurien kanssa tästä tulisi varmaan kädenvääntöä, koska veikkaan ja yleistäen sanoen tiedän näiden olevan oppiensa kanssa melko sisäpiirin ja kirjojen syövereissä, eli ns. syötetyiden hienojen vanhojen arvojen ja kirjallisten tutkimusten aivopesemiä.
Itse uskon siihen mitä olen nähnyt, kuullut ja itse kokenut - ja toki lääketiedettä penskasta lähtien uhmanneena ihmisenä olen aika vastaan sitä mitä he (lääketiedeihmiset) meille tyrkyttävät, eli epäyksilöllisiä ohjeistuksia olemaan terve.
Se mikä käy yleisesti, ei käy kaikille. Tässä kategoriassa toiset nukkuu ja tarvitsee sitä, toiset ei.

Ihminen kun selviytyy ihmeen vähällä (kaiken paitsi ehkä hapen suhteen), mikäli on riittävästi jotakin tieteen tähän mennessä yli menevää omaa tahtoa elämisen suhteen, vaikka se sitten kituuttaen tapahtuisikin.
En jaksa nyt alkaa selittämään yli vuoden pelkästään meditaatioa harrastaneista guruista, koska tiedän että jo alkulause kuulostaisi hihhulimeiningiltä.

Henkkoht. olen sitä mieltä että nykyaikana ei pitäisi kyseenalaistaa sitä että porukka nukkuu vähemmän ja vähemmän ja kroppa pelaa silti - joillain, joillain ei.
Eteenpäin tässä mennään koko ajan, siis evoluution suhteen (joillain osa-alueilla.. ei järjen), pallo taasen surkastuu sitä mukaa.

Ehkä kymmenen vuoden päästä on patentoitu idea syväunesta (vaihtoehtona esim. 1 viikko - 1 vuosi) jota voi ostaa maksullisena. Siis mikäli pallo alkaa olemaan täydempi meistä ei-vaan-nukuta-ihmisistä, jotka kuitenkin tahtoisivat keinolla millä hyvänsä nukkua edes joskus.

Itellä taitaa olla ennätys noin 42h hereillä.. Kaks kaveria valvo joskus 72h ja sen kyllä huomas...

Moi! En ole nukkunut kokonaista yötä 22vuoteen...nukkun pätkissä, käyn silti työssä. ollut kaikenlaisissa unitutkimuksessa mutta mitään fyysistä vika löydety. Eli ongelma on jossain korvantakana. on 3 sairaalaan reisu...uniongelman vuoksi

Minulla on ollut toisinaan univaikeuksia, mutta muistan kerran kun olin liian pitkään nukkumatta. Tällöin oli kauhea ressi ja muuta takapakkia elämässä. En saanut nukuttua kuukauteen. Hermot olivat kireillä ja saattoi tulla hieman itsetuhoisia ajatuksia alussa. Kun viikkoja kesti ettei uni tullut, alkoi tulemaan vainoharhaisuutta. Kun kävit ulkona tupakilla - saatoit olla varma että joku vainoaa sinua ja ehkä haluaa tappaa. Kummasti myös talossani alkoi kummittelemaan. Laitoit jääkaapin varmasti kiinni ja kun palaat, se on auki. Verhot aukeilee itsestään ja yöllä joku seisoo sun makuuhuoneen ovella.

Väsymys ei tuntunut väsymykseltä, siihen vain turtui. Sitä vain odotti että jospa nyt ensi yönä saisi nukuttua. Mutta sitä ei koskaan tapahtunut. En muista miten pääsin taas uneen, pikkuhiljaa se taisi tapahtua. Ensimmäinen kunnolla nukuttu yö oli sitä, että join itseni kauheaan humalaan ja sammuin.

Vaikuttaa siltä että unenpuute vaikuttaa kaikkiin todella yksilöllisesti. Lueskelin näitä viittä-kuutta vuorokautta valvoneiden juttuja täällä ja toki tiedän luonnossakin ihmisiä jotka eivät ns. tarvitse unta/ myös niitä jotka eivät voi elää ilman nukkumista.

Sen haluaisin tietää, olivatko nämä lähes viikon nukkumattoneet käyttäneet mitään nappeja. (Se ehkä jossain vaiheessa on jo selvitetty, en lukenut viestiketjua ihan loppuun saakka.)

On kuitenkin hienoa tietää että pallolla on muitakin epänukkujia. Mä en ole koskaan vetänyt putkeen kuin neljä vuorokautta nukkumatta, sinä aikana ainoa ehkä lääkkeeksi lueteltava aine jota vedin oli kofeiini, ei siis nestemuodossa kuitenkaan.
Tähän nukkumattomuuskauteen tosin liittyi myös paastoaminen (ei kuitenkaan terve ja oikein noudatettu sellainen), eli luulisin silloin valvoma-aikanani kokemani huonovointisuuden olevan kombinaatio nukkumattomuutta ja ravinnottomuutta. Jompi kumpi yksi kerrallaan olisi varmaan toiminut ilman pahaa oloa.

Sen muistan että kolmantena nukkumattomana päivänä alkoi jalat pettää, tai vähintään huimasi hiukan koko ajan. Sitä en tiedä kummasta tämä enemmän johtui, verensokerin alhaisuudesta vai nukkumattomuudesta - molemmista toki, mutta kummasta enemmän?

Ihmisen kropan toiminnat ovat niin yksilöllisiä.
Lekurien kanssa tästä tulisi varmaan kädenvääntöä, koska veikkaan ja yleistäen sanoen tiedän näiden olevan oppiensa kanssa melko sisäpiirin ja kirjojen syövereissä, eli ns. syötetyiden hienojen vanhojen arvojen ja kirjallisten tutkimusten aivopesemiä.
Itse uskon siihen mitä olen nähnyt, kuullut ja itse kokenut - ja toki lääketiedettä penskasta lähtien uhmanneena ihmisenä olen aika vastaan sitä mitä he (lääketiedeihmiset) meille tyrkyttävät, eli epäyksilöllisiä ohjeistuksia olemaan terve.
Se mikä käy yleisesti, ei käy kaikille. Tässä kategoriassa toiset nukkuu ja tarvitsee sitä, toiset ei.

Ihminen kun selviytyy ihmeen vähällä (kaiken paitsi ehkä hapen suhteen), mikäli on riittävästi jotakin tieteen tähän mennessä yli menevää omaa tahtoa elämisen suhteen, vaikka se sitten kituuttaen tapahtuisikin.
En jaksa nyt alkaa selittämään yli vuoden pelkästään meditaatioa harrastaneista guruista, koska tiedän että jo alkulause kuulostaisi hihhulimeiningiltä.

Henkkoht. olen sitä mieltä että nykyaikana ei pitäisi kyseenalaistaa sitä että porukka nukkuu vähemmän ja vähemmän ja kroppa pelaa silti - joillain, joillain ei.
Eteenpäin tässä mennään koko ajan, siis evoluution suhteen (joillain osa-alueilla.. ei järjen), pallo taasen surkastuu sitä mukaa.

Ehkä kymmenen vuoden päästä on patentoitu idea syväunesta (vaihtoehtona esim. 1 viikko - 1 vuosi) jota voi ostaa maksullisena. Siis mikäli pallo alkaa olemaan täydempi meistä ei-vaan-nukuta-ihmisistä, jotka kuitenkin tahtoisivat keinolla millä hyvänsä nukkua edes joskus.

Eipä siinä kovin montaa vuorokautta kukaan jaksele täysissä voimissaan. Oma ennätys on kaks vuorokautta sillon teiniaikoina, millon vielä jaksokin alkohoolin voimalla.

Olen ollut yli viikon hereillä putkeen, jotkut ovat kuulemma kuolleet vähemmästäkin. Minulle ei aiheuttanut mitään negatiivisia seuraamuksia, mitä nyt jo parin vuorokauden jälkeen ilmestyneet harhat ja yleinen sekoaminen pahenivat valvomisen loppua kohden. En kuitenkaan missään vaiheessa joutunut psykoosiin niin että en olisi ollut tietoinen omasta tilastani.

Itse en ole koskaan voinut valvoa useampaa yötä putkeen, mutta pärjään hyvin vähällä unimäärällä tarpeen tullen. Noin kolmen vuoden ajan nukuin 3-5 tuntia yössä, koska unirytmini on häiriintynyt niin etten pysty nukahtamaan kuin vasta pikkutunneilla. Opiskelujen vuoksi herään aikaisin, mutta viikonloppuisin nukun 9 tuntia. Aluksi ei tuntunut miltään, parin kahvikupposen jälkeen suoriuduin päivästä ihan helposti. Pidemmän päälle alkoi kuitenkin tulemaan toisinaan tajuttomuus- ja oksennuskohtauksia. No hakeuduin sitten lääkäriin ja monien eri kokeiluiden jälkeen löytyi minulle oikea sekoitelma rauhoittavia ja unilääkkeitä, jotka otan joka ilta. Niiden voimalla nukun nykyään terveellisesti sen 8-9 tuntia :) Mutta voin nykyäänkin tiukan paikan tullen olla muutaman viikon vähäisemmilläkin unilla, mutta en ole uskaltanut valvoa liikaa ettei tule kohtauksia.

Hei, kamalimmillaan olen ollut hereillä 5-7 vuorokautta. Tuolloin kärsin jonkinnäköisestä ahdistuksen ja masennuksen välisestä vaiheesta.
Mieleni oli jumissa, parhaiten kuvailtuna olo oli kuin zombiella. Mikään ei tuntunut miltään, ei naurattanut toisen päivän jälkeen mitkää asiat. Jutteleminen muille ei ollut sujuvaa, vastailin vaan lyhillä lauseilla, juu, eih -sanoilla.
Ruoka ei maistunut ja söinkin mutta joko liikaa päivässä tai liian vähän. Yöt meni telkkarin, elokuvien ja tietokoneen äärellä.Päivät väsyneinä töissä tai koulussa, jossa kävin sattumoisin.
Aineenvaihdunta ei toiminut pitemmän päälle paljoakaan. Henkeä ahdisti ja kaikinpuolin oli epämukavaa olla. Haukotutti koko ajan ja silmät oli ristissä, vaikka meni maaten ja pimensi kaikki paikat niin silloin juuri kaikki aistit oli kuin hyvin valppaina, pieninkin asia häiritsi. Kellon tikitys, tuuli tai sade ulkona, modeemin valo, tyynyt peitto patja.. siis ihan kaikki mahdollinen.
Sitten yksi päivä luin netistä lääkkeettömistä tavoista saada unta, kuten sauna, uinti, lenkkeilyä päiväsaikaan ym... Kokeilin sitten saunomisen jonka jälkeen kylmään suihkuun niin kylmän kuin hanasta saa säädettyä. Sen jälkeen lihaisan aterian, sämpyläleipiä ja maitoa. Menin sen jälkeen makuulle ja nukuin noin 20 tuntia putkeen välissä kävin kerran vessassa.
Sen jälkeen olen yrittänyt pitää rytmikkäämmän tahdin ja ruutiinia päivässäni. onhan unettomia öitä tullut senkin jälkeen monesti muttei 2-3 vuorokautta pitempää.

tullu valvottua nuorena noin 20 vuotiaana, kerran 7 päivää ja yötä putkeen,,ihan ok meni ja tolpilla pysyi,vaikkakin kävellessä saattoi olla hallusinaatioita esim postilaatikko näytti ihmiseltä joka ulkoilutti koiraa ,bussissa joku pieni tyyppi katseli ylöspäin et mitä oikein teen ...siis joku hallusinaatio tyyppi ,mies ,kääpiö,menninkäinen,mikä lie
vähän vaikea oli 7 :päivän jälkeen saada heti nukuttua ,mutta onnistui hetken päästä ilman mitään tabui tms
ihan hauskaa toisaalta,mutta ei kyllä toista kertaa moista viitsinyt edes yrittää.
nuorena jaksaa tai siis jaksoi :-)

Synnytyksen ja vauvan vuoksi valvoin melkein viisi vuorokautta. Synnytys kesti kaksi vuorokautta, joista vähän ennen vauvan syntymää nukuin kaksi tuntia kipulääkityksen ansiosta.

Hyvä, että nukuin nuo kaksi tuntia, koska vauvan synnyttyä en saanut nukuttua kolmeen vuorokauteen, mutta eipä paljoa väsyttänytkään. Aika meni uutta elämää ihmetellesssä sekä valvoessa, että vauva selvittää elämänsä vaarallisimmat vuorokaudet omilla keuhkoillaan hengittäen.

Äidinvaistothan ne valvottivat:)

Tarvitsen yleisesti paljon unta (väh. 10h/yö), muuten alan muistuttamaan zombia. Ennätykseni valvomisessa on melkeinpä tarkalleen 56 tuntia ja voin kyllä kertoa, että olo oli sen mukainen. Säikähtelin omaa yskäisyäni ja tuntu, että sydän hakkaa rinnasta ulos. Muuten pää oli kuin täynnä puuroa ja en pystyny oikein ajattelemaan, enkä keskittyyn mihinkään. En syöny mitään koko aikana, kun kuvotti pelkkä ajatuskin ja vatsa oli oudosti kipeä (tuntu kirjaimellisesti siltä että perhoset olis lennelly siellä). Ongelmaks muodostu kans se, etten meinannu enää millään saada unta, kunnes yhtäkkiä vaan tipahin ihan täysin.

Kun lapset olivat pieniä he heräsivät yöllä syömään kahden tunnin välein. Syöttö kesti 12-30 min vaipanvaihtoineen ja jos koliikki-itku sattui vielä jäämään päälle tuntikausiksi ja piti kävellä vauva kainalossa enin osa yötä, niin kyllä aamukuudelta puuronkeitto isommille lapsille tapahtui aikamoisessa pöppörössä, unen ja valveen välimaastossa.
.
Koska kaikki 3 lasta syntyivät alle neljässä vuodessa, eikä kukaan heistä alkanut nukkua öitään ennenkuin seuraava syntyi, tai heti sen jälkeenkään niin tätä valvomista jatkui yhtäjaksoisesti eri muodoissaan 6,5 vuotta.

Päiväunia entietenkään ehtinyt nukkua kuin aniharvoin koska vauvat nukkuivat eri tahdissa kuin isommat.

Unenpuute vaikutti: Sairastin kaikki mahdolliset flunssat mitkä maailmalla liikkuivat, lievää lämpöä ja tulehdustauteja melkein aina. Nukahtelin milloin mihinkin jos vain hetkeksi sulkea silmäni. Näin unta aamupuuroa keittäessäni seisaaltaan, muutamana yönä säpsähdin hereille kun ovenpieleen nojautessani röyhtyytettävä vauva alkoi lusia käsistäni lattialle. Olin nukahtanut pystyyn.
Aloin nähdä unta hereillä, unen ja valveen maailma saattoi hämärtyä hetkeksi ja koin lyhyitä hallusinaationkaltasia hetkiä.
Laihduin alipainoiseksi, eikä ruoka maistunut miltään muulta kuin sahajauholta. Oli aina jano. Suurin haave oli saada nukkua joskus niin kauan että lopulta heräisi pirteänä.
Kerran kävin naapurissa nukkumassa 5 tuntia päivällä. Tuntui hyvältä, mutta pitkäaikaista hyötyä ei siitä ollut.
Kaikki nautinto katosi elämästä, vatsa oireili, ja väsymys oli kaikenkattava.
Kun lapset lopulta alkoivat nukkua haräsin silti useamman kerran yössä lukemaa, murehtimaan. Enkä siedä ketään vierelläni kuorsaamssa

Aiemmin matkustin paljon työn vuoksi, vaikka matksutusluokka oli bisnes, en saanut edes uusilla flat-jakkaroilla unta koneessa. Kerran menin itä-länsisuunnassa, reilun kahden vuorokauden aikana yht. 22h koneessa ja maissa perillä hieman pitempään. Tuolta reissulta kotoutuessa oli pää niin sekaisin, etten todellakaan tiennyt itkeäkö vai nauraa - olipahan villi fiilis, toisaalta aikaerorasitusta ei päässut syntymään.

Varmaan aika tuttua lentävälle henkilökunnalle lentöyhtiöissä.

Valvoin yhteensoittoon 5vrk henkilökohtaisen tragedian vuoksi.

Lopussa näin jo yhtä ja toista harhaista, menin yöllä päivystykseen ja sain troppeja jonka jälkeen nukuin 18 tuntia putkeen.

Yleensä nukun hyvin. Yö kahdessa erässä; 6 tuntia, kuselle ja 2 tuntia lisää.

Oma arki heittää välillä aika jaksamisen rajoille. Kuudelta herätään ja valvotaan lapsia hoitaen kahteentoista, parin tunnin päiväunet ja sitten jatkuu lastenhoito, mies tulee kotiin viiden aikaan niin lähden itse töihin ja sieltä pääsen puoli yhdeltä, olen puoli kahdelta kotona. Tuossa kohtaa hakkaa jo sydän tuhatta ja sataa, silmät tuntuu kuivilta ja käy hyvin hitaalla. Välillä on niin väsynyt, ettei saa unta, kun kurkkua puristaa ja sitten pyörii sängyssä tai näkee niin levottomia unia, että herää aamulla kuin ei olisi nukkunutkaan - ei tiedä onko.
Myytinmurtajat teki yhden jakson valvomisesta, sen oireista jne. Kannattaa katsoa, jos vielä jostain löytää!

Yksi pojistani valvoi kerran 3vuorokautta kaverinsa kanssa ja pelasivat pleikalla jääkiekkoa. (poika oli 18v, eli ei siis ole mistään tenavasta kyse) Jouduin sitten viemään hänet jo lääkäriin kun harhoja näki. Ja bussissa kun olimme menossa lääkäriin hän kuvitteli että etupleksi (minkä takana istuimme) oli jokin näyttöruutu ja muka koitti painaa nappuloita ja vaihtaa kanavaa. Sairaalassa kun jouduimme odottamaan aika pitkään, sanoin että koita nukkua vähän odotellessa. Hän laittoi silmät kiinni muutamaksi sekunniksi ja sanoi sitten että "oho, kylläpä virkisti, kauan mä nukuin". Nauratti kyllä vaikka tilanne ei oikeesti ollut naurettava. Sitten hän katseli tyhjää valkoista seinää sairaalassa ja sano et "hyvä matsi, paljonko suomi on voitolla." Onneksi poika sitten sai jotain lääkettä millä sitten nukkuin paripäivää varmaan melkein putkeen...kävi välillä vessassa ja nukkui taas. Mutta viimenen kerta taisi olle sellanen valvominen.

Ihminen voi valvoa aivan hyvin siihen saakka kunnes nukahtaa. Jotkut jopa pitempää.

En ole ikinä valvonut työyötä pidempään, mutta nukkunut olen joskus kaksi vrk:tta putkeen. Sen jälkeen olenkin pitänyt huolena, että ainakaan työ ei pääse stressiä aiheuttamaan.

Kauheita tarinoita ihmisillä valvomisesta. En ymmärrä, miten joku haluaa vapaaehtoisesti valvoa pitkään, koska minusta nukkuminen on niin mukavaa. Nukun normaalisti noin 8 tuntia yössä klo 23 - 07. Nukun tuon yöunen normaalisti katkeamatta eli en käy yöllä vessassa. Sen lisäksi nukun usein pienet päiväunet viikonloppuna.

Minulla on kokemusta valvomisesta. Lapset valvottivat yöitkullaan vauvana, jolloin ensimmäiset puoli vuotta meni pahimmillaan noin 1 - 1,5 tunnin pätkissä ja enimmillään sai nukkua 3 h putkeen. Seurauksena oli se, että oli passiivinen olo eikä jaksanut tehdä mitään muuta kuin vain pakolliset asiat. Se myös aiheutti synnytyksen jälkeisen masennuksen tyyppisiä oireita. Elämänilo oli aika kateissa. Se elämänilo palasi sitä mukaa, kun vauvat alkoivat nukkua paremmin.

Toinen valvomiskokemus liittyy opiskeluun. Kun lapset olivat isompia, pistin heidät päivähoitoon ja opiskelin työn ohessa. Lukuläksyt tein lasten mentyä nukkumaan. Jatkuva univaje aiheutti sen, että vastustuskyky meni. Olin sairaana koko ajan esim. kroonisessa flunssassa. Hieman virkeämmältä olo tuntui, jos joi Coca-Colaa pullollisen ja pari suklaapatukkaa päälle. Onneksi ei tullut siitä diabetestä. Kun pari vuotta opiskeli tällä tavalla ja vihdoin valmistui, niin meni reilu vuosi, että vastustuskykyä alkoi taas löytyä.

Kannatan terveellisiä elämäntapoja. Hyvät unet, monipuolinen ruoka ja riittävä liikunta mahdollistavat sen, että elämänlaatu on mahdollisimman hyvää (ei nyt oteta psyykkisiä asioita tässä yhteydessä esille, joskin esim. nämä kaikki vaikuttavat positiivisesti myös mielialaan jne).

En koskaan ole ollut aamuvirkku ja unta tarvitsen vähintäänkin 3h, mutta mieluiten 8h ja enemmänkin. Luulenpa, että valvomiseni ovat siitä kevyimmästä päästä 3 vrk työssä putkeen. Mutta olo oli senkin jälkeen kuin pienessä hiprakassa. Puhe kaikui korvissa ja tilauslomaketta kirjoittaessani tein virheitä. Ruusunmarjastakin taisi tulla ruumunmarja tms. :=Z

Kotimatkalla jaksoin vielä poiketa lähikauppaan. Taisin syödäkin jotain, en kylläkään muista mitä söin, sitten lämmin suihku ja uni tuli välittömästi. Kun sitten heräsin, olinkin nukkunut lähes 2 vuorokautta putkeen.

Suurin osa vastauksista tulee miehiltä, joilla ei ilmeisesti ole kokemusta lapsen yösyötöistä esim. 3 tunnin välein päivin ja öin. Tätä rumbaa on kestänyt jo yli 9kk! Tervetuloa kokeilemaan miltä tuntuu olla zombie joka päivä kuukausien ajan ilman kunnollisia yöunia.

joku kesä opiskelijana tuli valvomista harrastettua niin että joka aamu klo 6 nukkumaan. heräsin siinä ennen 15 eli varsinaista yöaikaa elelin. Koulun alkaessa järjestys muuttui hitusen, nukkumaan klo 4 aamulla, ~4 tuntia unta
Jossain vaiheessa oioin oman rytmini järjestykseen, koska päivät olivat hirveät, pontta ei riittänyt paljoa mihinkään ja mikään ei ollut huvittavaa, vaikka onnistuinkin jossain olemaan energinen.
Valvominen on kuitenkin osa persoonaani etten voi sitä kokonaan poistaa, olen sen kuitenkin rajannut max. klo 2 arkipäivisin.
Käytän myös unilääkettä tarpeen tullen. Yleensä se helpottaakin niin että voin ns. suoraa päätä mennä sänkyyn ja nukahtaa. (Nukahtaminen on koko elämäni kestänyt n. 1-2 tuntia)

Kuuluisin varmaankin Guinnessin ennätystenkirjaan, pisin aika jonka olen valvonut, oli meinaan 14 vuorokautta. Rahasta oli hirveä puute, eikä oma pomo antanut tehdä töitä kun enintään tuplavuoroa. Hain siis töihin yövuoroon viereiselle paikkakunnalle. Duuni olisi siis ollut väliaikainen, ja laskin että saisin vuorokaudessa nukuttua n.5 tuntia. No, eipäs mennyt ihan laskelmien mukaan tuo... Kaupassa oli käytävä, peseydyttävä ja syötävä, johon tämä 5 tunnin vapaa-aika sitten aikalailla menikin. Jos oli töihinlähtöön aikaa enää pari tuntia, eipäs se uni käskemällä tullutkaan.

Ekat pari vuorokautta meni siis rankasti sinnitellen. Olen aina harrastanut liikuntaa paljon, ja kuntoni on siis kova. Baareissa tuli myös niihin aikoihin usein "harjoteltua" valvomista... Joten näistä syistä en ehkä ihan heti tipahtanut. Parin päivän jälkeen alkoi sitten olla jo yhtä tuskaa. Hikoilin jatkuvasti, syke oli nopea, ja fiilis vähän ku olis vetäny yliannostuksen energiajuomia.

Viikon päästä vatsa ei enää toiminut siis lähestulkoon ollenkaan. Ylävatsallani ilmeni kovia kramppeja, siis niin etten pystynyt kun olla kippurassa n.5 min ajan. Edelleen en käsitä mitä ne olivat. Näihin aikoihin olo alkoi olla jo siinä pisteessä et nuppi sekoaa kokonaan. Itkin, raivosin kaikesta kaikille, ja olin jatkuvasti hysteerinen aivan kaikesta.

Viimeset päivät olikin jo ihan käsittämättömiä. Ajan- ja paikantajuni oli totaalisesti poissa, en käsittänyt mitä olin tekemässä, tai missä olin. Aloin kuulla olemattomia, siis en mitään puhetta, mutta sellasia ääniä kun joku olisi mennyt todella kovaa ohitseni. Askelia saatoin myös kuulla niin ettei lähistöllä todellisuudessa ollut ketään. Vatsakrampit pahenivat ja podin migreeniä johon ei auttanut mikään lääke.

Lopulta hakeuduin lääkärille, joka pisti välittömästi viikon sairaslomaa, ja määräsi unilääkkeitä, vatsakramppeihin kuukauden Nexium-kuurin, sekä vahvoja särkylääkkeitä. Otin toisesta duunista loparit, vaikka hirveät huudot sain tolta väliaikaselta pomoltani.

Unilääkettä en koskaan ottanut, sillä kun töiden aiheuttama stressi lakkasi, sain vihdoin ja viimein nukahdettua. Mitään univelkoja en nukkunut pois, vaan kahdeksan tuntia yössä nukuin heti tuon unettomuuden jälkeen. Olo oli jumalattoman upea heti ensimmäisten yöunien jälkeen. Opin laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, ja ennemmin elelemään vähemmillä rahoilla, kun että laittaisin enää koskaan elimistöäni likoon.

Vuosia takaperin koko yläaste meni 4-6 tunnin yöunilla, samoin myös ammattikoulu.

Valvonut olen parhaimmillani jotain n. 68 tuntia. Ei ollut minkäänlaisia oireita jossei väsymystä lasketa. 4 energiajuomaa tuossa välissä joutui juomaan. Kävin pariin otteeseen kaverin kanssa lenkilläkin, mukavaa oli, muttei tosin mitään herkkua. Hengittäminen oli tavallista raskaampaa ja olo tuntui raskaalta. Valon osuminen silmiin aurinko, autot, katuvalot olivat massiivinen ärsyke. Tuon noin 68 tunnin valvomisen jälkeen ei tarvinnut kuin käydä maaten ja laittaa pää tyynyyn. Heräsin seuraavaksi 7-9 tunnin unien jälkeen.

Yksinhuoltajana lapsi sairastellu, valvoin 5kk, ennenku hain apua, ehkä tunnin-2 sain yössä nukuttua.
Voin sanoa että alko kuuleen ääniä, muistamattomuutta,harhoja,masennus, uupuminen ja stressi tuli siitä diagnoosiks...Unilääkkeillä saatiin unet kuntoon ja terapialla. Ja sama jatkuu jos vähänkään mua kuormitetaan liikaa. En ole vieläkään ihan kunnossa vaikka diagnoosista on yli vuosi. Sitä vaa ihmettelee mite on voinu vauvan kanssa toimia siinä kunnossa..

Kaksi yötä on valvomisennätys ja tuon kokenut joskus yläasteella kun Runescape oli kova sana. Päätä särki ja oli sekava olo ja stressasi että saako sitä enään unta seuraavana iltana. Hyvin sai. Nykyään ei tule harrastettua valvomisia ja taitaa lukioajoilta olla viimeisin yön yli valvominen. Yleisesti ottaen nukahtamisessa ei mitään ongelmia, mutta kuselle perhana saa nousta 3-5 kertaan yössä ja heräilyjä normaalina yönä tulee vähintään se 10 kertaa. (Olen kokeillut olla juomatta monia tuntia ilman nukkumaanmenoa ja joskus jopa hillitsin kokonaiseksi päiväksi juomat minimiin ilman mitään muutosta vessareissuille). Ainoastaan zopinoxin voimin saa 6 tuntia nukuttua putkeen ilman heräilyjä. Muuten nukun 9-10h yössä ja unia näen n joka toinen/kolmas yö, mutta se saamarin uni on vaan niin kauhean katkonaista. Uniapneaa ei ole. Mutta eipähän tuo stressaa kuitenkaan :)

http://keskustelu.suomi24.fi/node/5541940
ja
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/omalaakari/vastausarkisto/kaunko_ihminen_selviaa_nukkumatta

4 valvottua yötä, yli 110 tuntia dokaamisen jälkeen, liikkuminen esim.
jalkakäytävällä tuntuu kuin kaikki menee hidastetussa filmissä.
Yliväsymys paha kierre ja terveydenhoitopuolella sanotaan valvotun yön
vastaavan promillen humalaa.
Olin siis yli 4 promillen humalassa selvänä?
Ei tullut edes krapulaa.
Valitettava tosiasia on vähäinen unen tarve,
4-5 tuntia ja taas mennään.
Ongelma on oletettua yleisempi Suomaleisilla
ja asian terveysvaikutuksia voi vain arvailla.
Onx se 4 promillea ja "känniuni" sitten terveellisempää?
Ainakin helvetin paljon hauskempaa, hetkellisesti.

Pisin aika jonka oon valvonut on n. 38 tuntia ja sen jälkeen kaaduin sänkyyn ja nukuin 11 tuntia putkeen. Valvoin siis kaksi päivää ja niiden välisen yön putkeen. Jo toisen päivän iltapäivällä ympäristö alkoi tuntua epätodellista, ihan kuin olisi ollut puoliksi unessa. Tuli ainakin todettua, ettei mulle sovi pitkäkestoinen valvominen eikä se todellakaan ole terveellistä. En aio kokeilla uudestaan.

Viime yönä kello 1 kävin pitkäkseni vuoteelle ottaeksani torkut ja jatkaakseni sitten tietokoneen parissa ajan viettämistä vielä ennen lopullista nukkumaanmenoa. Nukahdin kuitenkin syvästi siten, että teitokonekin jäi yön yli päälle ja vasta puoli seitsemältä havahduin todellisuuteen. Olin siis uinunut päiväpeitteen päällä, päivävaatteisiin sonnustautuneena.

Pisin valvomisenäätys sijoittuu yhdeksän vuoden päähän menneisyyteen eli varusmiesaikaan. Syyskuisen tähtikirkkaan yön yli vietiin läpi yönyliharjoitusta, jonka aikana opeteltiin pystyttämään ja purkamaan teltta pimeällä. Tuolloin olin valveilla putkeen 40 tuntia ja 15 minuuttia. Kävi jopa niin, että kun sitten iltavahvuuslaskennan jälkeen oli mahdollisuus käydä nukkumaan, kävin niin ikään pitkäkseni punkalle - korvalappustereoiden kuulokkeet korvilla. Nukuinkin sitten aamun tunneille asti niin, että havahtuessani ei ollut enää pitkä aika siihen, kun huudettiin herätys.

Työpaikan ääliöpäättäjien vuoksi nukuin melkein vuoden ajan lähes joka yö vain 2,5 - 3 h. Joko uni tuli vasta aamuyöstä tai sitten nukahdin puolilta öin ja heräsin valvomaan kolmen aikoihin. Olo tokkurainen välillä, välillä outo pirteydentunne. Unettomuus lakkasi siitä hetkestä lähtien, kun allekirjoitin paperin, jolla vahvistin ottavaní vastaan opiskelupaikan: enää eivät ääliöt päätä kohtalostani, se on omissa käsissäni!

Liekö ollut unettomuuden seurausta, että tuli vuotohäiriöitä, jotka eivät sitten lopullisesti korjaantuneet koskaan. Olin silloin 43 v. Kohtuun kasvoi möykkyjä, joita tutkittiin. Onneksi eivät kuitenkaan olleet vaarallisia.

Tilapäisesti jaksaa kyllä yhden kokonaan unettoman yön jälkeen. Tarkkuus ja keskittymiskyky kyllä kärsivät. Paljon C-vitamiinipitoista ruokaa, moninkertaisesti päivän tarve ja jaksaa kyllä alkuiltaan ihan hyvin.

Joku sellainen sanonta on olemassa, että "kun nuorena nukkuu tarpeeksi, se on kuin pankkiin panisi". Taidan alkaa jo tajuta, mitä se meinaa ...

Millaisissa olosuhteissa teillä sitten tulee valvottua? Arkena vai vapaalla ja jos arkena niin miten se on vaikuttanut teidän arkeenne?

Jaaahas, ja sitä on kohta kulunut kuusi vuorokautta nukkumatta! Henk. Koht. Ennätys, aikaisempi oli neljä ja puoli, jonka olen ikäväkseni kokenut kolmeen kertaan.

Olen kärsinyt vakavasta kroonisesta unettomuudesta 9 vuotta, eli vajaan puolet elämästäni. Vuosi sitten lopetin nelivuotisen Seroquel Prolong 500mg nappien napsimiseni (sitä ennen muutama vuosi meni kokeillessa niitä sun näitä nappeja, ja sitä ennen pari vuotta tapellessa siitä että tarvitsenko apua vaiko en.) joista oli silloin tällöin apua unensaantiin, vaikka ne tekivätkin aamulla heräämisestä ihan täyttä tuskaa, ja 24/7 lannistivat kaikki tunteet, niin negatiiviset kuin positiivisetkin.

Olen ollut vaivani takia kaksi viikkoa seurannassa nuorisopsykiatrian suljetulla osastolla joskus ensimmäisenä lukiovuotenani, jolloin yövuorossa olevat hoitajat todistivat lääkäreille sen että en oikeasti nukkunut. Silloin kävin myös aivokäyrätesteissä, (uni EEG) mutta mitään ei löydetty. Diagnoosini sisältää, tai sisälsi ennen, jos jonkinmoista muutakin psyykkistä häiriötä aina masennuksesta, ahdistuneisuushäiriöstä, paniikkihäiriöstä ja pakko-oireisesta häiriöstä alkaen, mutta nyt puolentoista vuoden ajan kaikki on ollut täysin ok.

Tämä on ensimmäinen yli kahden vuorokauden valvomisputki sen jälkeen kun lopetin lääkitykseni, ja pieni paniikki alkaa hiipimään takaraivoon että taasko tämä h******i alkaa, vaikka luulin jo päässeeni eroon tästä.

Olo on kuitenkin ihan normaali. Mitä nyt vastustuskyky varmaan vähän heikentynyt, kurkku kipuilee ja varmaan tästä taas tullaan kipeäksi. Hallusinaatioita odottelen, aiemmin niitä on tullut siinä neljän päivän kohdalla, muutamia tunteja ennen sitten lopullista nukahtamista, mutta nyt on kuudes vuorokausi menossa ja tänään ajoin autoakin ihan normaalissa valppaustilassa, ei jäänyt siilikään alle.

En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä, palkata joku nuijanukuttamaan vai marssia suoralta käsin sairaalaan. Lääkkeitä en suostu enää aloittamaan, mieluummin valvon vaikka vuoden, kuin kestän sitä oloa mikä sivuvaikutuksista tulee..

Älkää hyvät ihmiset vapaaehtoisesti valvoko yhtä yötä enempää! Hullun hommaa.

2 yötä peräkkäin pelaten mw3,csss,ace of spades,dirt showdown,tom raider,mw2,black ops 2,fear3,magicka,dota 2,synergy,half life 2 jne :D

itse uniongelmiin sillon tällöin poltan indicaa cannabis sativaa.. ihan mukavasti nukahdat oloihisi parin päivän valvomisen jälkee! :)

4 päivää pirin ja psykoosin pakottamana,
Nukahtamiseen meni noin päivä.............................................

imekäää mun pientä pillua! :) Terveisin Rami Pallari Facebookista, käykää tsekkaa ;) oma pornosivusto ja kaikki löytyy yms.. Tämä auttaa valvomiseen :)

viikko plus 4 päivää tullut valvottua vaikean unettomuuden takia aikanaan. onneksi löytyi lääkkeet joilla saa tarvittaessa tajun kankaalle. psykoosiin ja suljetulle tuo silloin johti. siellä onneksi heti löytyi myrkyt millä saatiin nukkumaan.

kun mikään ei auta ja unettomuus on johtamassa psykoosiin niin pommin varmasti toimiva levozin 50mg! kauheeta myrkkyä, mutta kyllä nukkuu.

tuosta on onneksi jo kolmisen vuotta aikaa ja nykyään nukun enempi vähempi ok mirtatsapiinilla ja melatoniinilla.

Itsekin olen kärsinyt vakavasta unettomuudesta. Heräät aamuyöllä kello 2.15 ja nukut seuraavan kerran klo 21. Voin sanoa, että on täyttä helvettiä eikä ruoka meinaa pysyä sisällä.
Tämän takia vihaan armeijaa, koska unettomuus vie aina kuolemaan ja sen lisäksi armeija vie elämästä tarpeeksi paljon.

ap:lle...

Kaks viikkoo valvomis ennätys ja yli 7-10 vrk:n pätkiä helvetin useita.
Hyvää poretta kun vetää niin sillon ei nukuta ja pää sekoo totaalisesti.

T:toipuva addikti

Valvomisen maailmanennätys on 11 vuorokautta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Randy_Gardner

Itse valvonut nyt 3pv putkeen. ( 72H) tällä hetkellä menossa. Ei tää valvominen mikään harrastusole. Ei siitä haittakaan ole. Paitsi unirytmin menetys.

Olen valvonut viisi vuotta. Siis viisi vuotta. Ei ole ollut unesta tietoakaan.

Lääkärit ei voi mitään, kukaan ei voi asialle mitään.Kaikki nostelee käsiään pystyyn, sanovat yritä päivä kerrallaan.
Menee se eläminen näinkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fataali_familiaalinen_insomnia

Sen verran ihminen voi valvoa

Varokaa!
Unettomuuteen kun aletaan määräämään 'oikeita' lääkkeitä, sitä ei nuku oikeasti enää koskaan.

Aivojen muka sekoittuneen kemian säätäminen antipsykooteilla - muka korjaaminen - tietää vaan ylämäkiä ja sitten alamäkiä. Tuohon kun määrätään rauhoittavia ja unilääkeitä ja sitten päälle piristäviä, sinä et nuku enää koskaan.

"No kerropas viisaana jos ihminen kärsii vaikeasta unettomuudesta joka alkaa olemaan jo terveyshaitta niin mitäpä sinä koti-tohtori lääkkeiden sijasta sitten tekisit? "

Jospa nyt ainakin aloitettaisiin siitä, että ei unihäiriöistä laitettaisi akuuttipolille nukkumaan samaan huoneeseen viiden eri vieraan ihmisen - ties mitenkä päästä viiraavan kanssa - toivoen, että unihäiriöinen pystyy siellä 'psykoosinsa' pois nukkumaan. Kaikki enemmän taikka vähemmän lääkkeissä tai muuten sekaisin. Mitenkä siinä vähän järjissään oleva ihminen, joka ei ole nukkunut päiviin tuntiakaan, voisi nukkua siellä?

Viikkoon en ollut nukkunut tuntiakaan. Viikkoon en nukkunut tuntiakaan muka hoidossa. Pystyin kuitenkin puhumaan itseni ulos sieltä. Kotiin sain lääkkeitä, mistä ei ollut mitään apua. Ajan kanssa tokenin itsekseni kotona luottaen itseeni. Tietäen ja päättäen, että minä olen minä.

Älä ikinä lähde kokeilemaan tätä ne oli elämäni pahimmat, nopeimmat, hitaimmat ja vainottavimmat päivät. Valvoin 14vrk eli 336tuntia. En muista että montako päivää kesti että milloin mikäkin oise alkoi mutta noin 3päivän jälkeen en halunnut enään nukkua ja aloin hallusinoimaan ehkä 3-4päivän kohdalla ja hirvee vaino päälle vähän senjälkeen. Viimeisinä päivinä koko maailma muuttui hyytelömäiseksi joten kävelykin oli vaikeaa kun asfaltti antoi periksi, vilkuttelin joulupukille vaikka myöhemmin se paljastui postilaatikoksi, en syönyt 12päivän sisään kuin patongin, pari ranskalaista ja muutaman sipsin sitten 14päivän kohdalla oli pakko hakea ruokaa niin juoksin teleskooppipampun kanssa keskustan läpi heseen ja tilasin ruuan, menin vessaan oottaan ruokaa kun tuntui että jotku yrittää saada mua kiinni ja että mua seurataan, kun ruoka oli valmis lähdin juokseen takasin ja törmäsin pariin tuttuun selitin niille kokoajan miten kaikki kattoo ja ne pitää tappaa, yritin saaha kaverit mukaan tappamaan ihmisiä jotka katto mua loppujenlopuks pääsin takasin kotiin söin minkä sain alas, poltin hitit ja pakotin itteni nukkuun kun alkoi pelottaan niin paljon ja nukuin melkeen vuorokauden, heräsin juomaan vettä ja menin takas nukkuun nukuin noin 12h lisää ja heräsin taas juomaan vettä ja eiköhän takas nukkumaan uudet 12h perään ja sitärataa kunnes olin nukkunu about 3-4päivää ja päähän se jätti kyllä jäljen