AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Olen surkea koiranomistaja

Olen surkea koiranomistaja

23 Vastausta 374 Lukukertaa
Ja myönnän sen. Pidän kyllä koiristani hyvää huolta, esim. ruokin laadukkaalla ruoalla ja välillä saavat jauhelihaa, possunsuikaleita ym. Lenkkeilytän myös paljon. Mutta.. Olen epäonnistunut totaalisesti jokaisen näiden 3 koirani kouluttamisessa.

Yks koira on vihainen tuntemattomille ihmisille (saattaa näykätä lahkeesta kiinni, kyseessä pikku koira)

toinen koira karkailee jopa aidatulta alueelta sekä räyhää vastaantuleville koirille. Tämäkään koira ei alussa karannu ollenkaan, jostain syystä tajunnut nyt alkaa hyppimään portin ylitse.

kolmas koira myös karkailee jos vaan on tilaisuus (esim jos ei ole aidattu alue, ei kuitenkaan onneksi hypi aidan tai porttien yli) eikä edes katso minuun päin vaikka kuinka iloisesti koittaisin huudella takaisin. Metsässä pidän sitä irti niin lähtee aika kauaskin omille teilleen eikä välitä tuon taivaallista mun kutsuhuudoista.

Iät koirilla 6v, 1v4kk ja 8kk.

Mä oon niin surkee, tuntuu etten osaa kouluttaa. Tää kolmas koira josta viimesenä kertoin niin tulee hyvin luokse jos on aidattu alue, jos siis koiraa huudan, tulee ja annan heti namupalan. Mutta auta armias kun pääsee vaikka mettään irti niin lähtee vaan hajujen perään eikä kuuntele paskaakaan mitä sanon. Alussa kun se koira mulle tuli niin ei metässäkään lähteny kauas mutta nyt alkanu lähtemään.

Hävettää kauheesti, mitä lie naapuritki ajattelee. V..ituttaa olla näin epäonnistunu paska näitten koirien kanssa. Ei se voi olla niin vaikiaa kouluttaa yks koira hemmetti soikoon. Tuntuu ettei vaan osaa vaikka ahmin koirankoulutuskirjoja ja luen netistä.

Totaalinen epäonnistuja.

Haukkua saa koska haukun itsekin itseäni.

Pakko oli purkaa tuntemuksia.

Ja kyllä.. Olen harkinnut ainakin yhestä koirasta luopumista, tuosta 8kk ikäisestä joka on uusin tulokas. En vaan jaksa kolmea ongelmakoiraa. En vaan jaksa!!

Tiedän että vika on minussa, ei koirissa. Joten pitäisi tietenkin sanoa että ongelmaomistaja tässä on, ei ongelmakoiria.. :(
Tuon takia se ensimmäinen koira koulutetaan ensin kuntoon ja sitten vasta otetaan lisää koiria. Miks ihmeessä oot ottanu kolmannen, vaikka nuorempi koirasi on ollut vasta ihan pentu?
Tämän kolmannen koiran ottaminen oli varmasti virhe, liian pian. Ja ilmeisesti et ole ollut itsekriittinen, vaan ajatellut handlaavasi kolmen koiran lauman.
Ilmeisesti sinulta puuttuu laumanjohtajan taidot, koirasi eivät välitä kuunnella sinua. Opiskele siitä johtajuudesta, ja hakeudu sellaiseen koulutukseen, niin saat kerralla muutettua kaikkien kolmen käytökset. Kas kun se on sinusta kiinni. Älä pidä tottelemattomia koiria irti metsässä, kerjäät ikävyyksiä.
Mutta jos kuulut siihen seurakuntaan joka julistaa että koira ei ole laumaeläin, eikä johtajuutta tarvita koirien kanssa, niin taitaa keinot olla vähissä. Niin makaa kuin petaa.
Oletko tutustunut koiriesi persoonaan. Kaikki on erilaisia vaikka olisi saman rotuisia.
Koirakirjat ei auta ellet tunne koiriasi. Sitten ne pahukset vielä huomaa epävarmuutesi ja käyttävät sitä hyväkseen. Miten suhtaudut karkureissulta palaavaan koiraan?
Lahkeesta näykkääjälle tee totaalisen selväksi ettei sellainen käy.
Pysy tyynenä, mutta tiukkana. Jääräpäille pitää olla vielä jääräpäisempi vastus.

Näytä niille kiintymystä ja rakkautta kun osaavat olla ok.
Jokuhan tässä mättää kun koirat ovat noin kurittomia kun eivät meinaa kuunnella mua. Mut miten ihmeessä se tehdään selväksi että minä olen se "pomo" jota totellaan ja kuunnellaan?

Mun tekis mieli aina ottaa niskasta kii sellasta koiraa joka karkureissulta palaa ja muutaman kerran oon ottanutkin mutta sitten tajunnu että koira yhdistää sen kurittamisen siihen kun palasi takas, joten seuraavalla kerralla ei enään palaakaan kun tietää että kuritetaan. Joten en tee mitään kun koira reissulta takas tulee.
Koiraa ei IKINÄ rankaista luoksetulosta. Koira palkataan AINA, kun se tulee tykö. Miksi koira tulisi luoksesi, jos se A) saa siitä tukkapöllyn tai B) ei saa siitä mitään? Mietipä tätä hetki.
Kotioloissa esim. ruokailuaikana käsket koirat loitommas omalle paikalla. Siellä on pysyttävä niin kauan kuin saa luvan lähteä. Jos ei muuten onnistu niin hihnaan.
Koirille ruokaa antaessa kupeille ei lennetä vaan odotetaan kunnes on lupa syödä.

Kokeile kotona vaikka pallon tai muun mielenkiintoisen lelun kanssa niin, että käsket koiran paikkaan. Laitat lelun lattiaa pitkin menemään koirasta poispäin.
Estät peräänlähdön jos aikoo lähteä. Muutaman heiton jälkeen annat luvan ottaa lelu. Jatkossa voit käskeä koiran paikkaan heittoradan varrelle ja toista mitä edellä.
Herkkupalan ohitus on myös toimiva juttu. Jos et luota koiraan ota hihna avuksi.
Laitat herkun lattialle ja ohitat sen muutaman kerran. Viet koiran vaan kylmän viileästi herkun ohi. Sitten pysähdyt, otat herkun ja kehujen kera annat koiralle.
Ennen pitkää uskon onnistuvan vaikka kaikkien kolmen koiran kanssa yhtä aikaa.
Tässä pari keinoa saada koira tajuamaan kuka määrää missä mennään.
Älä salli itsellesi lipsumisia.
Karkurille ei toruja eikä kiitosta. Matka jatkuu iloisesti hihnassa.
Liina on hyvä tuota opettaessa ettei karkaa. Tai vaikka hihna niin, että koira luulee olevansa vapaa. Tiukka ei. Ethän lähde perään kun karkaa. Lähde juoksemaan pois päin. Palaa varmaan jos vähänkään huomioi missä olet. Mieluummin älä päästä vapaaksi ollenkaan ennen kuin uskot koiran pysyvän lähettyvillä ja tulee heti käskystä.
Lahkeeseen nappaajaa niskasta kii ja jyrkkä ei. Katso koiraa menikö perille.
Mieluummin tietysti jo silloin kun koira vasta aikoo napata kiinni.
Niskasta oma emokin tottelematonta pentuaan komentaa.
Sinä sentään myönnät asian, ja se on ensimmäinen askel eteenpäin.

On sellaisiakin koiranomistajia jotka pitävät itseään loistavina kouluttajina ja koiraihmisinä, vaikka hänen koiransa herättävät kauhua missä tahansa kulkevat, eivät tottele tuota erinomaista omistajaansa ja yrittävät käydä jopa kiinni. Omalla pihallahan koirat eivät ole kytkettynä lainkaan ja vähän väliä karkaavat sieltä.
Provo.
Samaa mieltä. Hän koittaa osoittaa, että jokainen koiranomistaja saa syyttää itseään kaikista koiransa luonnevioista. Aivan kuin mikään koira ei synnynnäisesti voisi olla liian arka, aggressiivinen, haukkuherkkä ym. luonnevikainen. Koira ei ole mikään kone, jonka hallittavuus oikein menetelmin on varmaa, vaan luonne riippuu koulutksen lisäksi myös koiran omsta luonnosta. Aloittaja ei suostu hyväksymään näitä tosiseikkoja lempieläimestään.
Minäkin epäilen, että onko hänellä oikeasti tuollaisia koiria vai esittääkö hän vain. Luultavasti hän vain provoilee. Tai siis ei luultavasti, vaan varmasti.
"Ei se voi olla niin vaikiaa kouluttaa yks koira hemmetti soikoon" ei voikaan, mutta ku sinä hamstrasit näitä kolmin kappalein, kouluttamatta ensin ensimmäistä koiraa. on huomattavasti helpompaa kouluttaa pentua, kun edellinen koira on koulutettu hyvin. koira ottaa mallia muista koiristasi.
Hanki ammattiaua, ei kannata itseään syyllistää;kaikkea ei tarvitse osata...voit omistaa vaikka 10 koiraa, kun osaat ne hanskata, eli että pääset tukalasta tilanteestasi eroon, hanki apua, niin minäkin tein koirani kanssa, nyt meillä on kaikki kunnossa...eikä vaatinut edes paljon tsemppaamista, eikä rahallista menetystä myöskään. Olen erittäin tyytyväinen koirani kanssa työskentelyyn. Suosittelen lämpimästi hnkkimaan kouluttajan kotiin muutamaksi kerraksi.
Mä myös suosittelen lämpimästi! Itse kuvittelin pärjääväni mainiosti aikuisen adoptiokoiran kanssa. Sillä oli "kaikki maailman ongelmat" pelkällä lukemisella, työllä ja johdonmukaisuudella.

Kolmen vuoden jälkeen, koiran ollessa 7-vuotias menin ammattilaisen pakeille. Pari käyntikertaa riitti ja mulla oli tosi hyvät työkalut käsitellä isoja ongelmia, kuten aggressiivisuus toisia koiria kohtaan ja ohitusongelmat, yleinen epävarmuus ja yksin ollessa ulvominen. Eikä tullut edes kalliiksi!

Kipin kapin siis ottamaan yhteyttä paikkakuntasi kouluttajaan. Saat varmasti avun! Tsemppiä!
Tämä ei todellakaan ole provo. Ensimmäinen koira joka minulla oli on tuo nykyään 6v oleva pikku koira. Sen kanssa kävin koulutuksissakin aikoinaan. Pysyy irti ollessaankin hyvin lähellä minua ja tottelee kun kutsun. Muuten tässä koirassa ei ole muuta "vikaa" kun tuo vihaisuus vieraita ihmisiä kohtaan.

Toisen koiran, joka nyt on noin 1v 4kk, olen myöskin kouluttanut pennusta asti ja kaikki meni ihan hyvin alussa. Opetin luoksetuloa, sosiaalistin, opetin temppuja ym. Ennen ei edes karannut pihalta mihinkään mutta nyt alkanut karkailemaan kuten ekassa viestissä kerroin. Se ärsyttää. Metässä pysyy yllättävän hyvin irti, jää monesti katsomaan taakse että tulenko minä. Ja miinus oli myös se että räyhää vastaantuleville koirille.

Kolmas koira oli joo jonkinlainen virhe ottaa. Etenkin kun tämäkin on vielä pentukoira. Hyvin rauhallinen ja lempeä luonteeltaan kylläkin mutta ei tahdo kuunnella oikein mitään mitä sanon (kun on irti metsässä) eli menee aika lailla omia menojaan eikä välitä juurikaan vaikka menisin piiloon niin ei lähde etsimään edes minua.

Eli olen kyllä kouluttanut koiriani niin ensimmäistä, toista kuin myös kolmattakin ja parhaani koitan tehdä. Olen vain välillä niin kyllästynyt kun en omista yhtäkään "kunnollista koiraa" eli kunnollisella tarkoitan sellasta peruskoulutettua koiraa. Tottakai tiedän että ei koira voi kaikkea ymmärtää ja osata, siksi pitääkin kouluttaa. Mutta ongelman ydin oli siinä että tunnen etten osaa kouluttaa tai jos yritän niin teen jollain tavalla väärin.

"Hän koittaa osoittaa, että jokainen koiranomistaja saa syyttää itseään kaikista koiransa luonnevioista."

Oli varmaan tarkoitettu mulle? Millähän tavalla koitan osoittaa että JOKAINEN koiranomistaja saisi syyttää itseään jos koira käyttäytyy jollain tavalla huonosti?

Jos olisin tänne kirjoittanut että "olen hyvä koiranomistaja koirani vaan karkailevat ja ovat tottelemattomia mutta vika onkin koirissani ei minussa", niin olisin saanut taatusti haukkuja. Nyt kun kirjoitin rehellisesti että koen olevani surkea koiranomistaja koska koirani ovat tottelemattomia niin joku kirjoittaa tänne että syyllistän jokaista koiranomistajaa koiran huonosta käyttäytymisestä?

Mä en ota kantaa tuohon voiko koira luonnostaan olla luonnevikanen, hullu, heikon hermorakenteen omaava sun muuta. Onhan niitä ihmisiäkin hulluja olemassa, toki miksi ei myös koiriakin. En vaan usko että omat koirani ovat sekoja vaan niiden käyttäytyminen johtuu kouluttamisen puutteesta ja vähyydestä.

Toinen koirani on puoleksi valkkari ja oli pentunakin jo aran oloinen ja olen lukenut että valkkareissa on paljon myös oikeasti arkoja ja heikon hermorakenteen omaavia yksilöitä. Ehkäpä koirani on yksi sellainen? En tiedä. On tai ei mutta kouluttamisellakin pääsee kyllä hyviin tuloksiin, oli se koira sellanen tai ei.
Todennäköisesti sulla olisi nyt yksi hyvin peruskoulutettu koira, jos olisit panostanut siihen ensimmäiseen kaiken sen ajan ja rahan, jonka olet nyt laittanut kahteen muuhun koiraan. Toinen koira on sulla ollut reilun vuoden ja toinen hiukan vähemmän. Summana silti aimo määrä aikaa ja rahaa, jolla olisit voinut palkata henkilökohtaista apua yhdelle koirallesi. Tää on tätä jossittelua ;P
Olet urpo provoilija.
Älä nyt kuitenkaan ala luopumaan siitä nuorimmasta, vaikka liian aikaisin otit sen. Mietin juuri että millaisia koiria sinulla on, että ovatko ne esim. pystykorvia tms, kun tuntuvat aika itsenäisiltä. Mutta näköjään olikin valkkaria yms rotuja.

Nyt sun pitää tehdä vaan suunnitelma, että miten koulutat molemmat nuoremmat koirat. Kannattaa alkaa tekemään paljon kontaktiharjoituksia, eli pyydät kontaktia ja palkitset. Siinä voi käyttää suulla käytettävää merkkiääntä. Pyydät koiria kiinnittämään huomiota sinuun. Esim. just ennen ruokailua niiden on oltava rauhassa odottamassa ja otettava katsekontakti (pyytää lupaa) ennen kuin saavat luvan syödä, sama juttu ennen ulosmenoa. Kaikki ottavat kontaktin ja odottavat lupaa. Se joka metsässä vapaana menee omia menojaan, niin pidä sitä metsässäkin pitkässä liinassa (jos haluat pitää vapaana), tai sitten vaan flexissä niin kauan kunnes alkaa huomioimaan sinua.

Kannattaa puuhata myös kaikkien kanssa erikseen, ja ehkä käydä kaikkien kanssa lenkillä erikseen. Ja nuorimmaisia pyydä omilla lenkeillä ottamaan kontaktia hihnassa (palkkiota vastaan).

Koirat varmaan karkailee, koska niillä voi olla tylsää eikä tarpeeksi virikkeitä. Nuo nuorimmat koirat ovat kuitenkin siinä iässä että niillä on energiaa paljon. Joten kannattaisi aktivoida niitä paljon (puuhapelejä, agilityä, tokoa). Kannattaa varmasti molempien nuorempien koirien kanssa käydä jossain koirakoulutuksissa, jotta alat saamaan kontaktia molemmilta. Ja luoksetuloharjoituksia, ja tällöin pitää vaan olla joku tosi hyvä palkkio, jonka koira varmasti haluaa (lelu, nami). Ja luoksetuloharjoitukset voi aloittaa vaikka vain metrin päästä ja palkita kun tulee hakemaan namia.

Lisäksi sun pitää olla kotipihalla ja ulkolenkeillä paljon kiinnostavampi koirille. Piilottele vaikka puun kuoreen nameja joita koirien pitää etsiä, tai heittele niitä pihalle laajalle alueelle, jotta ne etsii niitä. Ja voit näyttääkin että mistä löytyy (että koirat oppivat seuraamaan sinun merkkejäsi).

Mutta jos se 8 kk pentu lähtee omille teilleen vapaana, eikä kuuntele, niin aika paljon siihen vaikuttaa kun se alkaa olla murkkuikäinen, eivät ne välttämättä kuuntelekaan. Välillä olen pitänyt silloin enemmän kiinni, kun hajut kiinnostaa enemmän kuin minä.

Vanhimman koiran epäluuloisuus vieraita kohtaan voi olla ihan normaalia. Mutta älä päästä sitä vieraiden lähelle silloin kun se antaa merkkejä että se ei halua niitä lähelle, tai yleensä ollenkaan. Asetu vieraan ja koirasi väliin, että koirasi itse ei yritä hoitaa tilannetta. Ja jos yrittää, niin kiellät salamana, ja pidät sen takanasi (sä olet se joka hoitaa tilanteet, ei sun koira). Sillä varmasti on jonkin verran epävarmuutta vieraista ihmisistä. Eli jos pystyt pitämään sen erossa vieraiden lahkeista ja se oppii luottamaan sinuun, niin seuraava tilanne voisi olla että se saisi vierailta herkkuja (vieraat heittää tai sitten antaa kädestä vähän poispäin kääntyneenä).

Nopeasti et saa tuloksia, mutta kannattaa tehdä töitä näiden eteen, kun olet ne ottanut. Kuitenkin koirillesi olet ainoa ihminen joka niillä on.

Lisäksi pihalta karkailuun. Sun pitää vahtia sitä karkailevaa koiraa pihalla, ja jos meinaa edes suunnitella karkaamista (pitää olla tarkkana), niin kiellät jos ehtii niin pitkälle, mutta ennen sitä voit kiinnittää huomiosi sinuun ja johonkin mistä se pitää. Esim. heitä palloa toiseen suuntaan tai vähän sivulle. Oletko yleensä itse pihalla kun koirat ovat? Vai karkaileeko koira tosiaan silloin kun et ole paikalla ja sillä on tylsää?

Suurin asia mitä mun mielestä pitäisi harjoitella on kontaktin pito, ja se että niiden on kuunneltava sinua jotta ne saavat mitä haluavat (vaikka ulkoilua). Mutta aina on oltava samat säännöt ja aina on pyydettävä sitä kontaktia. Jos sitä ei tule, niin ei tule oven avautumista tai ruokaa. Ei pidä luovuttaa.

Muista harjoitella kontaktia ihan vaan pitämällä vaikka namia vähän silmien tasolla sivulla, ja silloin kun katsoo sinua silmiin, niin sillä sekunnilla palkitse.
Ota koirat yksitellen lenkille, jonka aikana koulutat niitä.
Älä enää anna ruokaa kotona, anna ruoka lenkillä palkkioina (ruokaraksuja palkkioksi). Jos syötät koirillesi myös jauhelihaa, anna liha kotona heti lenkin jälkeen.

Näin koirat oppivat, että se ruoka ansaitaan hyvällä käytöksellä. Opeta kaikille kontakti, että katsovat nimensä kuullessaan silmiisi ja/tai tulevat luo. Opeta se ulkona. Silloin ne ovat myös ulkona paremmin hallittavissa. Uskalla myös komentaa ja kieltää koiria ihan kunnolla ja reilusti huonosta käytöksestä myös siellä ulkona julkisilla paikoilla vaikka siellä olisi ihmisiä katselemassa.

Koirat huomaavat pian, että
1. Ruokaa ei tipu jos ei totella
2. Ruoka tulee Sinulta
3. Samat säännöt kuin kotona sisätiloissa ja aidatulla alueella pitää myös kaikkialla muualla.
4. Uskallat uskaltaa. ;)

Eli kuri ja järjestys. Et salli enää riekkumista, silloin komennat. Et salli enää räyhäämistä. Otat vaikka turvasta kiinni ja roudaat koiran ohi, kunnes tilanne on mennyt. Se koira lopettaa pullistelun ja vimmaamisen kun itsepäisesti päätät, että nyt se loppuu. Muutaman kerran se yrittää, mutta sitten uppoaa. Et vain anna periksi.

Karkailuun, häsläämiseen ja muuhun huonoon ja rasittavaan käytökseen vaikuttaa myös liikunnan ja aktiviteettien (älyllisen tekemisen) puute. Osalla koirista jo pelkkä kontaktin opettaminen ja sivulla nätisti käveleminen lenkillä toimii siitä aktiviteetistä ja on aluksi henkisesti erittäin rasittavaa. Sen jälkeen kun ne hallitsevat ne asiat kunnolla, aktiviteetit on haettava koirille jotain muuta kautta.

Tsemiä!
Kiitoksia kovasti teille muutamalle henkilölle jotka annoitte neuvoja! Auttoi paljon kun ihan ajatuksen kanssa luin. Nyt vaan sitten kouluttamaan.
Ikinä ei ole liian myöhäistä! :)

Voit aloittaa ihan easyistä jutuista - sinä menet ensin ovesta, koira istuu ja odottaa ennen ruuan saamista jne.

Pidä lenkillä mukana jotain super herkkuja/joku aivan mahtava lelu mitä koirasi ei voi vastustaa. Pidä koira ensin hihnassa ja aina kun se vilkaisee sinua/kävelee vierellä purskahda kehuihin ja anna palkkio.

Mulla on vinttikoira, jolla vahva vietti pieniin/juokseviin eläimiin. Pidän koiraa paljon irti metsässä, jossa ei ole autoteitä lähellä ja olen saanut sen kulkemaan hyvin mukana sekä pari kertaa pysähtymään kun näkee jäniksen (suuri saavutus!).

Muista kehua aivan hirveästi kun tekevät oikein ja palkitse myös itseäsi onnistumisissa!
Onnea kouluttamiseen :D
voimia aloittelijalle. Mulla on ollut pari saman sortin hurttaa, ei onneksi kerralla vaan peräjälkeen. Tosin se ammattikarkuri joka kiipesi aidan yli, oli myös pelkopurija ja ärisi valikoidusti ihmisille, esim avioparista naisen salli tulla sisälle, mihen käännytti ulos. Nyt on käsillä seitsemäs koira vasta eka joka tottelee puhetta. tosin on remmiräyhääjä, joten olen tullut tulokseen että en osaa kouluttaa koiriani, mutta kunhan eivät karkaa ( vieteri ovessa, ovipumppu,aita pihan ympäri, sähköpaimen aidan ylälaidassa, alkoi pysyä.) Niin olkoot. Kun näen lenkillä koiran tulevan vastaan, painun puskaan ja kaus, tai käännyt pois ja juoksen kotiin/ tienhaaraan ja toiseen suuntaan.Ja seuraava koira on tarpeeksi pieni jotta jaksan ottaa kainaloon!
Sanon vain minäkin tähän asiaan että kannattaa hankkia kirja Iloinen ja tottelevainen koira. Täs siitä pikku pätkä Koiralle luonnollinen tapa purkaa energiaa on käyttää kuonoa-se voi tutkia ympäristöä, seurata ehkä jotain jälkeä.kulkea tuulta vasten ja ottaa selvää mistä erilaiset tuoksut tulevat ta tutkia pissaläikkää.pälä pälä. Älä siis ihmettele jos koirasi ei kuuntele erisävyisiä kutsuhuutojasi.Se nyt vain on liikaa vaadittu siltä-sehän purkaa energiaansa ja on silloin kuuro.Sama pätee ihmisiin -erityisesti lapsiin. Kun koira ei kuuntele, älä huuda tai rähise sille.Joudut joko odottamaan että koira on kuluttanut loppuun ylimääräisen energiansa tai houkuttelemaan sitä jollakin vähintään yhtä hauskalla jutulla. Jos sinä luit tämän pikku pätkän niin saat ratkaisun ainakin yhtee ongelmaasi. Onnea koulutukseen.
 /   /  /  / Olen surkea koiranomistaja

Keskusteluhaku

Laaja haku



Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta