"Resoluutiosta (erottuvuudesta) puhuttaessa tarkoitetaan kuinka paljon kuvapisteitä esitetään tietyllä pituusmitalla. Usein käytettyjä lyhenteitä ovat PPI: pikseleitä tuumalla, DPI: pisteitä tuumalla tai LPI: linjoja tuumalla (vastaavia yksiköitä on myös senttimetrille).
Valitettavan usein kuvan tai kennon kokoa nimitetään resoluutioksi. Tarkkaan ottaen kuitenkin digitaalisella kuvalla ei ole resoluutiota niin kauan, kun se on vain tiedosto."
Lähde: http://digifaq.info/digifaq/2_reso.html
"a 2400 inch, 1 dpi file has the same detail as a 1 inch, 2400 dpi file"
DPI (Dots per inch) - Resoluutio
Nice to know
48
2736
Vastaukset
- Huomioi tämä
Digikuvien osalta ainoa mikä merkitsee on kuvan koko kuvapisteinä. Kuvien EXIF datassa on jokin huuhaa numero jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Kannattaa lukaista tämä: http://www.dpiphoto.eu/dpi.htm Kameran ja tulosteen resoluutiota ei saa sotkea keskenään. Kennon ollessa täyskokoisenakin vain tuuman luokkaa pitkältä sivultaan ja paperi voi tulostuksessa olla 20 kertainen.
Kuvatiedostoa on vaikeaa hahmottaa pix/tuuma kokoon ja A3 kuvan kokonaispikselimäärästä on harva kiinnostunut vaan tieto pikselitiheydestä eli erottelusta kuvassa riittää muodossa pikseliä tuumaa tai senttiä kohden.
Kuvan lopulliseen erotteluun vaikuttaa myös objektiivin erottelukyky joka taidetaan ilmaista juovaa kuvan korkeutta kohden eli montako pikseliä pitää olla lyhyellä sivulla jotta optimiterävyys voidaan saavuttaa. Näin sen ainakin itse ymmärrän. Liian hyvästä optiikasta tuskin on vahinkoa mutta huono ei kykene käyttämään koko kennon pikselimäärää hyödykseen. Hyvä taas tulee edukseen kun ostaa seuraavan rungon koska niiden kennojen pikselimäärät tuppaavat nousemaan pikemmin kuin päinvastoin.
”Nice to know”:lle sanoisin, että kuvattaessa se kennon pikselimäärä on sen kuvan erottelu, se on myös maksimi erottelu tulostuksessa vaikka se ilmaistaankin toisella tavalla. Mietihän miltä näyttäisi vaikka kennojen erottelun ilmaiseminen pikseliä tuumalla tapaan! Vertaa sitä esim. täyskennoisen ja pokkarin välillä kennokoot huomioon ottaen.
Kuvatiedoston erottelu on siis hieman eri kuin tulostuksessa käytetty.- Järjen ääni
"Valitettavan usein kuvan tai kennon kokoa nimitetään resoluutioksi."
Jos tunnetut kameravalmistajat tekevät saman virheen, et kai voi tästä alkaa satunnaisia foorumilaisia syyttämään??
Täysi resoluutio
17.2 megapikseliä
http://www.olympus.fi/site/fi/c/cameras/om_d_system_cameras/om_d/e_m5/e_m5_specifications.html
Järjen käyttö on sallittua - eiköhän kuitenkin suurin osa foorumilaisista osaa lukea sen verran rivien välistä, että tietää tarkoitettavan kuvatiedoston kokoa, vaikka puhutaan resoluutiosta.Kuvatiedoston koostahan siinä ei yleensä puhuta vaan kuvan kokonaispikselimäärästä. Kuvatiedoston koko vaihtelee pakkaustavan ja asteen mukaan.
Vaikka tiedosto RAW muodossa on 12,9M niin normaali jpg siitä Nikon D300s kameralla on 2,3M ja kyseessähän on 12M kameran kenno. Äkkiä katsoen kuvat näyttävät samanlaisilta 12M kuvilta vaan kyllä niissä erojakin löytyy vaikkapa värien määrässä ja dynamiikassa. jpg kuva kun antaa 8 bittiset värit ja NEF Nikonin RAW muoto 14 bittiset.Tietokonemaailmassa resoluutiota on nimenomaan käytetty ilmaisemaan pikselien kokonaismäärää. Näin on ollut aina. Tuumakohtaisia merkintöjä on käytetty lähinnä tulostimien resoluution ilmaisemiseen. Tämä on luontevaa, koska näytönohjain tai ohjelma ei ota kantaa siihen, miten isoon monitoriin se on kytketty. Tulostimessa taas tulostuspää on se kiinteä ja kuvan tai paperin leveys saattaa vaihdella.
Digikuvassa se kuvan määrittävä mitta on nimenomaan pikselien määrä. PPI-kentän arvolla ei ole merkitystä. Kuvatiedoston koko taas on aivian eri asia, eikä suoraan liity resoluutioon.
- ....
Miten laskea kameran resoluutio jos pikselimäärä (megapikselit) on tiedossa:
http://www.wikihow.com/Calculate-a-Digital-Camera's-Resolution-from-its-Pixel-Count - PPI, DPI ja reso
PPI (Pixels per inch) ja DPI (Dots per inch) sekoitetaan usein keskenään.
PPI kertoo tulosteen resoluution pikseleissä tuumaa kohden kun taas DPI kertoo mustepisteiden määrän tuumaa kohden.
Esimerkki: Tulosteella on 300 PPI ja samalla 1200 DPI. Yhtä pikseliä kohden on siis neljä mustepistettä.
Resoluutiolla voidaan myös eri tilanteissa tarkoittaa eri asioita. On siis oltava tarkka missä yhteydessä sitä käytetään.Nyt tuli hieman outo väite/teoria ppi ja dpi ymmärryksestä.
Voisitko antaa linkin josta voimme varmistaa moiset käsitteet.
Kuvittelen niiden tarkoittavan samaa joskin hieman eri lailla ilmaistuna.
......-viivalle, kameran erottelu on esim. 12Mpix, 17Mpix, 36Mpix eli se kokonaiserottelu joka kameralla on. Se on yleensä kennolla jonka sivusuhteet ovat 4:3 tai 3:2 tai jotain muuta. Esim. 12M kenno voi olla vaikka 4000x3000 pixeliä jolloin sen erottelu on juuri tuo. Vaakasuuntaan 2000 linjaparia ja pystyyn 1500. Linjaparissa on musta ja valkoinen linja vierekkäin. Optiikasta riippuu pystytäänkö koko erottelu käyttämään hyväksi.
Arvelen kamerassa puhuttavan pikseleistä kun taas sama tulostuksessa on dot eli piste.- J©B
nikon_d90 kirjoitti:
Nyt tuli hieman outo väite/teoria ppi ja dpi ymmärryksestä.
Voisitko antaa linkin josta voimme varmistaa moiset käsitteet.
Kuvittelen niiden tarkoittavan samaa joskin hieman eri lailla ilmaistuna.
......-viivalle, kameran erottelu on esim. 12Mpix, 17Mpix, 36Mpix eli se kokonaiserottelu joka kameralla on. Se on yleensä kennolla jonka sivusuhteet ovat 4:3 tai 3:2 tai jotain muuta. Esim. 12M kenno voi olla vaikka 4000x3000 pixeliä jolloin sen erottelu on juuri tuo. Vaakasuuntaan 2000 linjaparia ja pystyyn 1500. Linjaparissa on musta ja valkoinen linja vierekkäin. Optiikasta riippuu pystytäänkö koko erottelu käyttämään hyväksi.
Arvelen kamerassa puhuttavan pikseleistä kun taas sama tulostuksessa on dot eli piste.”Arvelen kamerassa puhuttavan pikseleistä kun taas sama tulostuksessa on dot eli piste.”
Saahan sitä kaikenlaista arvella ja satuilla.
Reippaasti pelkistäen:
– tulostetun kuvan resoluutio on yksiköitä dpi (kuvapistettä tuumalle
– perinteisillä painomenetelmillä lpi (= rasteroidussa kuvassa pisterivejä (lines) tuumalla). Sanomalehdissä esim. 80 lpi ja korkealaatuiselle päällystetyille papereille offsetilla n. 250 lpi.
– yksi tulostuspiste tehdään n. kuudesta vierekkäisestä pikselistä
– CMYK väreillä (pisterasteroisussa) painetussa kuvassa kukin näkemämme sävy muodostuu neljästä eri värisestä pisteestä. Kaikki eri kokoiset pisteet (dots) ovat kuvassa yhtä kaukana toisistaan
– ns. stokastisella (hajautetulla) rasterilla tulostetussa kuvassa ei oikeastaan ole mitään dpi-resoluutiota kun kuvapisteet eivät ole yhtä kaukana toisistaan (myös niiden koko ja muoto vaihtelee)
– karkeasti pyöristäen voisi sanoa, että yhden tulostuspisteen tekemiseen paperille käytetään noin kuusi pikseliä.
– näytölle tulostuneen kuvan resoluutio on näytön (ei kuvan) ominaisuus.
”kamerassa puhuttavan” pikseli ei ole ollenkaan sama kuin tulostuksessa on dot eli piste. Niillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä toistensa kanssa.
”kamerassa puhuttavan” pikseli on huonoa slangia jolla tarkoitetaan kuvakennon yhtä valoherkkää komponenttia (photodiodia). Kennossa on myös ”ylimääräisiä pikseleitä” jotka eivät ole kuvan osia. J©B kirjoitti:
”Arvelen kamerassa puhuttavan pikseleistä kun taas sama tulostuksessa on dot eli piste.”
Saahan sitä kaikenlaista arvella ja satuilla.
Reippaasti pelkistäen:
– tulostetun kuvan resoluutio on yksiköitä dpi (kuvapistettä tuumalle
– perinteisillä painomenetelmillä lpi (= rasteroidussa kuvassa pisterivejä (lines) tuumalla). Sanomalehdissä esim. 80 lpi ja korkealaatuiselle päällystetyille papereille offsetilla n. 250 lpi.
– yksi tulostuspiste tehdään n. kuudesta vierekkäisestä pikselistä
– CMYK väreillä (pisterasteroisussa) painetussa kuvassa kukin näkemämme sävy muodostuu neljästä eri värisestä pisteestä. Kaikki eri kokoiset pisteet (dots) ovat kuvassa yhtä kaukana toisistaan
– ns. stokastisella (hajautetulla) rasterilla tulostetussa kuvassa ei oikeastaan ole mitään dpi-resoluutiota kun kuvapisteet eivät ole yhtä kaukana toisistaan (myös niiden koko ja muoto vaihtelee)
– karkeasti pyöristäen voisi sanoa, että yhden tulostuspisteen tekemiseen paperille käytetään noin kuusi pikseliä.
– näytölle tulostuneen kuvan resoluutio on näytön (ei kuvan) ominaisuus.
”kamerassa puhuttavan” pikseli ei ole ollenkaan sama kuin tulostuksessa on dot eli piste. Niillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä toistensa kanssa.
”kamerassa puhuttavan” pikseli on huonoa slangia jolla tarkoitetaan kuvakennon yhtä valoherkkää komponenttia (photodiodia). Kennossa on myös ”ylimääräisiä pikseleitä” jotka eivät ole kuvan osia.On tietysti komeaa kun ei tarvitse sanoa arvelen tai kuvittelen vaan voi työntää esiin omaa faktaansa. Itse kun olen vain itseoppinut tällä alalla niin pidän oikeutenani hieman lievittää mielipidettäni jotta sinullekin jäisi mahdollisuus faktan esittämiseen.
Kyllä se kuvakennon yksi fotodiodi on se pikseli, tosinhan ne ovat neljän ryhmissä jossa on muistaakseni 2 punaista ja yksi vihreä ja sininen. Noista sitten lasketaan se väri jota noissa pisteissä esitetään varsinaisessa kuvassa.
Sinun stokastisen selitykset eivät oikeastaan koske meitä, meillä kun ei noita offset koneita juurikaan ole kotinurkissa.
Kun sanot , "karkeasti pyöristäen voisi sanoa, että yhden tulostuspisteen tekemiseen paperille käytetään noin kuusi pikseliä", niin mitä oikeastaan tarkoitat sillä? tarkoitatko, että jos tuloste on 300 dpi niin todellisuudessa siinä onkin kuusin kertainen määrä pikseleitä? eli 1800 dpi? Tuon käsityksenhän saa sinun tekstistäsi.- loooginen kytkin
nikon_d90 kirjoitti:
On tietysti komeaa kun ei tarvitse sanoa arvelen tai kuvittelen vaan voi työntää esiin omaa faktaansa. Itse kun olen vain itseoppinut tällä alalla niin pidän oikeutenani hieman lievittää mielipidettäni jotta sinullekin jäisi mahdollisuus faktan esittämiseen.
Kyllä se kuvakennon yksi fotodiodi on se pikseli, tosinhan ne ovat neljän ryhmissä jossa on muistaakseni 2 punaista ja yksi vihreä ja sininen. Noista sitten lasketaan se väri jota noissa pisteissä esitetään varsinaisessa kuvassa.
Sinun stokastisen selitykset eivät oikeastaan koske meitä, meillä kun ei noita offset koneita juurikaan ole kotinurkissa.
Kun sanot , "karkeasti pyöristäen voisi sanoa, että yhden tulostuspisteen tekemiseen paperille käytetään noin kuusi pikseliä", niin mitä oikeastaan tarkoitat sillä? tarkoitatko, että jos tuloste on 300 dpi niin todellisuudessa siinä onkin kuusin kertainen määrä pikseleitä? eli 1800 dpi? Tuon käsityksenhän saa sinun tekstistäsi."Kyllä se kuvakennon yksi fotodiodi on se pikseli, tosinhan ne ovat neljän ryhmissä jossa on muistaakseni 2 punaista ja yksi vihreä ja sininen. Noista sitten lasketaan se väri jota noissa pisteissä esitetään varsinaisessa kuvassa."
eli yksi pikseli on neljä , joka onkin yksi :-) - J©B
nikon_d90 kirjoitti:
On tietysti komeaa kun ei tarvitse sanoa arvelen tai kuvittelen vaan voi työntää esiin omaa faktaansa. Itse kun olen vain itseoppinut tällä alalla niin pidän oikeutenani hieman lievittää mielipidettäni jotta sinullekin jäisi mahdollisuus faktan esittämiseen.
Kyllä se kuvakennon yksi fotodiodi on se pikseli, tosinhan ne ovat neljän ryhmissä jossa on muistaakseni 2 punaista ja yksi vihreä ja sininen. Noista sitten lasketaan se väri jota noissa pisteissä esitetään varsinaisessa kuvassa.
Sinun stokastisen selitykset eivät oikeastaan koske meitä, meillä kun ei noita offset koneita juurikaan ole kotinurkissa.
Kun sanot , "karkeasti pyöristäen voisi sanoa, että yhden tulostuspisteen tekemiseen paperille käytetään noin kuusi pikseliä", niin mitä oikeastaan tarkoitat sillä? tarkoitatko, että jos tuloste on 300 dpi niin todellisuudessa siinä onkin kuusin kertainen määrä pikseleitä? eli 1800 dpi? Tuon käsityksenhän saa sinun tekstistäsi.”Reippaasti pelkistäen” yritti vihjatai, että pikselien muuttaminen tulostuspisteiksi on varsin komplisoitu prosessi jonka selittämiseen en viitsi tässä ryhtyä. Asiasta on saatavissa hyvää kirjallisuutta tietoa tarvitseville.
Mutta tässä opintojen alkajaisiksi vähän lisää
Tiedoston/tulostuksen resoluutiosta riippuen yhden tulostuspisteen laskemiseen käytetään monta ns. pikseliä.
Muutamia em. johtavia syitä:
– pikselien ”tieto” on ns RGB -tietoa joka tarkoittaa valon kirkkautta (rankasti pelkistäen)
– em valoja ei voida tulostaa paperille
– esim perinteisessä CMYK -tulostuksessa nuo R, G ja B -arvot pitää kuvata niin painovärien ”vastaavilla arvoilla, että maksimi arvo tarkoittaa ei paineta mitään (=paperin väri).
– digikameran ”pikselissä” on vain yksi väri R, G tai B, Paperille tulostetun kuvan pisteessä on oikeastaan vähintään neljä pistettä (C, M, Y ja K). Tulostusvärejä voi olla paljon enemmänkin (6 – 12, esim. CMYKOG, Hifi, EderMCS)
– käytännössä ei siis tehdä niin, että esim Bayer suodattimen aiheuttama kennon ”punainen pikseli” painetaan paperille punaisella värillä
– kennon ”pikselit” on tulostamisen kannalta hassussa järjestyksessä (RGBGRGBG) eli joka toinen pikseli on useimmiten vihreä. Vastaavaa painomenetelmää ei ole käytössä (eikä tulle)
– jne
Mm kaikesta em. johtuen joudutaan RGB -pikselit (valoisuudet) muuttamaan jollakin muunnosmenetelmällä väriaineilla painettujen pisteiden kooksi ( suuri RGB-arvo = pieni painopiste ja päinvastoin).
Karkeasti pelkistäen yhden painopisteen koon laskemiseen käytetään n. kuuden vierekkäisen pikselin RGB-arvoja.
”jos tuloste on 300 dpi niin todellisuudessa siinä onkin kuusin kertainen määrä pikseleitä? eli 1800 dpi?”
Noin ei voi laskea vaan 300 painopisteen laskemiseen tarvitaan yleensä enemmän kuin 300 pikselin data, mutta sama pikselin data voi olla mukana myös viereisen painopisteen kokoa laskettaessa.
Jos tulostuksen laadusta (resoluutiosta) tingitään (esim jättikokoisissa tulosteissa) niin silloin kuvatiedostossa voi olla vähemmän pikseleitä kuin kuvassa painopisteitä. Silloin puuttuvat pikselit ”keksitään” (interpoloidaan”
En jaksa selitää enempää. Jos tarvitset lisää tietoja niin hanki/lainaa graafisen alan ammattikirjallisuutta.
Tässä vielä pari linkkiä:
http://en.wikipedia.org/wiki/CMYK_color_model
http://web.forret.com/tools/color.asp
http://fi.wikipedia.org/wiki/ICC-profiili
http://www.erweko.fi/ymparisto-ja-teknologia/hifi - Tässä jotain
nikon_d90 kirjoitti:
Nyt tuli hieman outo väite/teoria ppi ja dpi ymmärryksestä.
Voisitko antaa linkin josta voimme varmistaa moiset käsitteet.
Kuvittelen niiden tarkoittavan samaa joskin hieman eri lailla ilmaistuna.
......-viivalle, kameran erottelu on esim. 12Mpix, 17Mpix, 36Mpix eli se kokonaiserottelu joka kameralla on. Se on yleensä kennolla jonka sivusuhteet ovat 4:3 tai 3:2 tai jotain muuta. Esim. 12M kenno voi olla vaikka 4000x3000 pixeliä jolloin sen erottelu on juuri tuo. Vaakasuuntaan 2000 linjaparia ja pystyyn 1500. Linjaparissa on musta ja valkoinen linja vierekkäin. Optiikasta riippuu pystytäänkö koko erottelu käyttämään hyväksi.
Arvelen kamerassa puhuttavan pikseleistä kun taas sama tulostuksessa on dot eli piste.Paljon mielenkiintoista luettavaa aiheesta.
http://www.rideau-info.com/photos/mythdpi.html
http://www.dpiphoto.eu/dpi.htm
http://www.kenrockwell.com/tech/mpmyth.htm - J©B
J©B kirjoitti:
”Reippaasti pelkistäen” yritti vihjatai, että pikselien muuttaminen tulostuspisteiksi on varsin komplisoitu prosessi jonka selittämiseen en viitsi tässä ryhtyä. Asiasta on saatavissa hyvää kirjallisuutta tietoa tarvitseville.
Mutta tässä opintojen alkajaisiksi vähän lisää
Tiedoston/tulostuksen resoluutiosta riippuen yhden tulostuspisteen laskemiseen käytetään monta ns. pikseliä.
Muutamia em. johtavia syitä:
– pikselien ”tieto” on ns RGB -tietoa joka tarkoittaa valon kirkkautta (rankasti pelkistäen)
– em valoja ei voida tulostaa paperille
– esim perinteisessä CMYK -tulostuksessa nuo R, G ja B -arvot pitää kuvata niin painovärien ”vastaavilla arvoilla, että maksimi arvo tarkoittaa ei paineta mitään (=paperin väri).
– digikameran ”pikselissä” on vain yksi väri R, G tai B, Paperille tulostetun kuvan pisteessä on oikeastaan vähintään neljä pistettä (C, M, Y ja K). Tulostusvärejä voi olla paljon enemmänkin (6 – 12, esim. CMYKOG, Hifi, EderMCS)
– käytännössä ei siis tehdä niin, että esim Bayer suodattimen aiheuttama kennon ”punainen pikseli” painetaan paperille punaisella värillä
– kennon ”pikselit” on tulostamisen kannalta hassussa järjestyksessä (RGBGRGBG) eli joka toinen pikseli on useimmiten vihreä. Vastaavaa painomenetelmää ei ole käytössä (eikä tulle)
– jne
Mm kaikesta em. johtuen joudutaan RGB -pikselit (valoisuudet) muuttamaan jollakin muunnosmenetelmällä väriaineilla painettujen pisteiden kooksi ( suuri RGB-arvo = pieni painopiste ja päinvastoin).
Karkeasti pelkistäen yhden painopisteen koon laskemiseen käytetään n. kuuden vierekkäisen pikselin RGB-arvoja.
”jos tuloste on 300 dpi niin todellisuudessa siinä onkin kuusin kertainen määrä pikseleitä? eli 1800 dpi?”
Noin ei voi laskea vaan 300 painopisteen laskemiseen tarvitaan yleensä enemmän kuin 300 pikselin data, mutta sama pikselin data voi olla mukana myös viereisen painopisteen kokoa laskettaessa.
Jos tulostuksen laadusta (resoluutiosta) tingitään (esim jättikokoisissa tulosteissa) niin silloin kuvatiedostossa voi olla vähemmän pikseleitä kuin kuvassa painopisteitä. Silloin puuttuvat pikselit ”keksitään” (interpoloidaan”
En jaksa selitää enempää. Jos tarvitset lisää tietoja niin hanki/lainaa graafisen alan ammattikirjallisuutta.
Tässä vielä pari linkkiä:
http://en.wikipedia.org/wiki/CMYK_color_model
http://web.forret.com/tools/color.asp
http://fi.wikipedia.org/wiki/ICC-profiili
http://www.erweko.fi/ymparisto-ja-teknologia/hifiEhkä jaksan vähän vielä (em. johtavia syitä:)
– kameran kennossa kaikki pikselit ovat keskenään samankokoisia, tulostetussa kuvassa pääsääntöisesti eri kokoisia.
– digikameran kenossa ”pikselit” (kaikki RGB osavärit) ovat pysty ja vaakasuorissa riveissä
– CMYK -kuvassa kaikki osavärit on eri suuntaisissa riveissä (esim DIN 16547: musta 45, syaani 15, magenta 75 ja keltainen 90 astetta)
– paperille tulostetussa kuvassa yksi (osa)väreistä on aina paperin väri, sellaista ei ole digikuvassa.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42579/seppanen_janica.pdf?sequence=1 loooginen kytkin kirjoitti:
"Kyllä se kuvakennon yksi fotodiodi on se pikseli, tosinhan ne ovat neljän ryhmissä jossa on muistaakseni 2 punaista ja yksi vihreä ja sininen. Noista sitten lasketaan se väri jota noissa pisteissä esitetään varsinaisessa kuvassa."
eli yksi pikseli on neljä , joka onkin yksi :-)Digikuvan yksi pikseli lasketaan useasta kennon pikselistä. Puolet kennon pikseleistä reagoi vihreään valoon ja toinen puoli puoliksi siniseen ja punaiseen. Esim. siniseen reagoiva pikseli sijaitsee seuraavasti:
RGR
GBG
RGR
Tällöin pikselin sininen väri saadaan suoraan, vihreä neljän ympärillä olevan vihreän pikselin keskiarvona a punainen kulmissa olevan neljän keskiarvona.J©B kirjoitti:
Ehkä jaksan vähän vielä (em. johtavia syitä:)
– kameran kennossa kaikki pikselit ovat keskenään samankokoisia, tulostetussa kuvassa pääsääntöisesti eri kokoisia.
– digikameran kenossa ”pikselit” (kaikki RGB osavärit) ovat pysty ja vaakasuorissa riveissä
– CMYK -kuvassa kaikki osavärit on eri suuntaisissa riveissä (esim DIN 16547: musta 45, syaani 15, magenta 75 ja keltainen 90 astetta)
– paperille tulostetussa kuvassa yksi (osa)väreistä on aina paperin väri, sellaista ei ole digikuvassa.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42579/seppanen_janica.pdf?sequence=1Miten, kysyn vaan ihan uteliaisuuttani, väität minun printterini (mustesuihku) ottavan värejä laskiessaan paperin värin huomioon? Jos paperin väri on yksi tulostettavista niin sen kohdanhan pitäisi olla ilman mustetta. Mahdatko JOB olla liian viisas?
- J©B
Työeläkeläinen kirjoitti:
Miten, kysyn vaan ihan uteliaisuuttani, väität minun printterini (mustesuihku) ottavan värejä laskiessaan paperin värin huomioon? Jos paperin väri on yksi tulostettavista niin sen kohdanhan pitäisi olla ilman mustetta. Mahdatko JOB olla liian viisas?
Oletko noin tyhmä vai teeskenteletkö?
”paperille tulostetussa kuvassa yksi (osa)väreistä on aina paperin väri”
Mistä sait päähäsi, että printterin pitäisi ottaa paperin väri huomioon?
Miten printterisi ottaa RGB värit huomioon kun siinä ei ole mitään noista väreistä?
Paperin väri ei ole yksi tulostettavista vaan KUVASSA YKSI VÄREISTÄ?
Voit helposti itse testata asian jos kokeilet tulostaa mustesuihkullaSI vaikkapa mustalle paperille!
”Mahdatko JOB olla liian viisas?”
—JOBin viiseudesta en tiedä, asia selvinnee raamatusta.
Ehkä tästä on apua:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jobin_kirja - J©B
J©B kirjoitti:
Oletko noin tyhmä vai teeskenteletkö?
”paperille tulostetussa kuvassa yksi (osa)väreistä on aina paperin väri”
Mistä sait päähäsi, että printterin pitäisi ottaa paperin väri huomioon?
Miten printterisi ottaa RGB värit huomioon kun siinä ei ole mitään noista väreistä?
Paperin väri ei ole yksi tulostettavista vaan KUVASSA YKSI VÄREISTÄ?
Voit helposti itse testata asian jos kokeilet tulostaa mustesuihkullaSI vaikkapa mustalle paperille!
”Mahdatko JOB olla liian viisas?”
—JOBin viiseudesta en tiedä, asia selvinnee raamatusta.
Ehkä tästä on apua:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jobin_kirjaps.
”väität minun printterini (mustesuihku) ottavan värejä laskiessaan paperin värin huomioon?”
En väitä.
Jos osaisit ottaisit itse kuvaa säätäessä huomioon tulostuspaperin värin (ja laadun). Esim. joihinkin aiheisiin sopii puhtaan valkoinen paperi, toisiin taas ns. luonnonvalkoinen (matta, silkinhimmeä, kiiltävä). - voi työntää?
nikon_d90 kirjoitti:
On tietysti komeaa kun ei tarvitse sanoa arvelen tai kuvittelen vaan voi työntää esiin omaa faktaansa. Itse kun olen vain itseoppinut tällä alalla niin pidän oikeutenani hieman lievittää mielipidettäni jotta sinullekin jäisi mahdollisuus faktan esittämiseen.
Kyllä se kuvakennon yksi fotodiodi on se pikseli, tosinhan ne ovat neljän ryhmissä jossa on muistaakseni 2 punaista ja yksi vihreä ja sininen. Noista sitten lasketaan se väri jota noissa pisteissä esitetään varsinaisessa kuvassa.
Sinun stokastisen selitykset eivät oikeastaan koske meitä, meillä kun ei noita offset koneita juurikaan ole kotinurkissa.
Kun sanot , "karkeasti pyöristäen voisi sanoa, että yhden tulostuspisteen tekemiseen paperille käytetään noin kuusi pikseliä", niin mitä oikeastaan tarkoitat sillä? tarkoitatko, että jos tuloste on 300 dpi niin todellisuudessa siinä onkin kuusin kertainen määrä pikseleitä? eli 1800 dpi? Tuon käsityksenhän saa sinun tekstistäsi.”arvelen tai kuvittelen vaan … pidän oikeutenani hieman lievittää mielipidettäni”
Miksi pitää levittää mielipiteitä kaikista asioista jos ei tiedä po. asioista mitään.
Jos on pakko ulostaa jotakin niin miksi et vaan kirjoita, että en tiedä asiasta mitään. - ....
nikon_d90 kirjoitti:
Nyt tuli hieman outo väite/teoria ppi ja dpi ymmärryksestä.
Voisitko antaa linkin josta voimme varmistaa moiset käsitteet.
Kuvittelen niiden tarkoittavan samaa joskin hieman eri lailla ilmaistuna.
......-viivalle, kameran erottelu on esim. 12Mpix, 17Mpix, 36Mpix eli se kokonaiserottelu joka kameralla on. Se on yleensä kennolla jonka sivusuhteet ovat 4:3 tai 3:2 tai jotain muuta. Esim. 12M kenno voi olla vaikka 4000x3000 pixeliä jolloin sen erottelu on juuri tuo. Vaakasuuntaan 2000 linjaparia ja pystyyn 1500. Linjaparissa on musta ja valkoinen linja vierekkäin. Optiikasta riippuu pystytäänkö koko erottelu käyttämään hyväksi.
Arvelen kamerassa puhuttavan pikseleistä kun taas sama tulostuksessa on dot eli piste." Dots per inch (inkdots)
DPI as DOTS PER INCH (as distinct from PIXELS PER INCH), are the small inkdots (per inch) that come on the paper during the printing-procedure. The DPI (dots/inch) must be larger than the DPI/PPI (pixels/inch), otherwise the result will be a bad print. An example: A print has 300 pixels per inch and 1200 dots per inch. In this case each pixel has the average of 4 (ink)dots."
Lähde: http://www.dpiphoto.eu/dpi.htm#Dots per inch, engels
- Dol Biong
”Valitettavan usein kuvan tai kennon kokoa nimitetään resoluutioksi.”
Mitä valittamista tuossa on. Kannattaako valittaa aina kaikesta mitä ei ymmärrä?
Esim ensimmäisessä Euroopassa valmistetussa (STMicroelectronics) CMOS -kennossa resoluutio on n. on 5212 x 3472 . Tai voihan sen ilmaista vaikka niin, että kennon resoluutio on n. 4000 ppi. Eli kennossa on n. 4000 photodiodia tuuman matkalla. - km/h?
Kumpi on oikein?
– mulla on lähimpään kaupunkiin 20 minuutin matka.
– mulla on lähimpään kaupunkiin 25 kilometrin matka.- ....
"Kumpi on oikein?"
Tietenkin tämä: "mulla on lähimpään kaupunkiin 25 kilometrin matka." Kestoa mitaan ajassa. - metrimela - 3 s.
.... kirjoitti:
"Kumpi on oikein?"
Tietenkin tämä: "mulla on lähimpään kaupunkiin 25 kilometrin matka." Kestoa mitaan ajassa."Kestoa mitaan ajassa. "
ja matkaa esim kilometreillä :-) - Matka vs aika
metrimela - 3 s. kirjoitti:
"Kestoa mitaan ajassa. "
ja matkaa esim kilometreillä :-)"matkaa esim kilometreillä"
Juu, esim. kilometreissä tai sitten halutessa millimetreissä tai metreissä, ihan miten vaan.
- Pikselitiheys
Kaveri kertoi ostaneensa kameran "vähän alle kympillä". "Väitätkö saaneesi ton paketin kymmenellä eurolla?" "Ei, vaan kymmenellä tuhannella eurolla."
Oikea termi on tiheys, pikselitiheys. Jotta termi on yksiselitteinen, tiheydelle ilmoitetaan lukuarvo sekä laatu. Lisäksi kerrotaan minkä tiheydestä on kysymys.
Kuvakennon, näyttöruudun, nettikuvian pikselitiheys. Pikselitiheys ei vielä kerro pikselien, kennon, näytön tai valokuvan kokoa metri- tai tuumajärjestelmässä. Sitä varten tämennetään onko kyseessä täyskenno (ei sekään täsmällinen) vai (1.3x, 1.5x, 1,6x) croppikenno, tai 22" näyttö.
Valokuvan vedostusta varten tehdään kuvatiedosto automaattia varten, sanomalehdelle ja kirjalle. Niillä on kaikilla eri tekniikka, jonka vuoksi pikselitiheys tulee olla niille sopiva. Eikös Photo Shop ehdota automaattina 144 ppi, se on vähän parempi kuin hyvän näytön pikselitiheys (1920x1200 eli noin 100 ppi), ja kuvan koko (Mb) jää optimaaliseksi. Nettiiin teen kuvat 72 ppi.
Eikä tämäkään vielä riitä. Voit käyttää laatuna ppi (varmaan yleisin). 3,2 Mp kamerapuhelimesta, pikseliä koko kennon alalle, kaikilla lienee käsitys, mutta pikselien koosta ei tavallinen kuluttaja tiedä mitään.
Terävyys on ihan huuhaata. Terävyys tehdään kuvaan Shoppaamalla. Olen ATK-ajan ihminen ja käytän monoja hiihtäessä, en ikinä puhu ITC- eli tieto- ja viestintäteknologiasta.- Oikea termi?
”Oikea termi on tiheys, pikselitiheys. Jotta termi on yksiselitteinen, tiheydelle ilmoitetaan lukuarvo sekä laatu. Lisäksi kerrotaan minkä tiheydestä on kysymys.
Kuvakennon, näyttöruudun, nettikuvian pikselitiheys. Pikselitiheys ei vielä kerro pikselien, kennon, näytön tai valokuvan kokoa metri- tai tuumajärjestelmässä. Sitä varten tämennetään onko kyseessä täyskenno (ei sekään täsmällinen) vai (1.3x, 1.5x, 1,6x) croppikenno, tai 22" näyttö.”
Ihanko totta?
Otetaanpa esimerkki: Kennon pikselitiheys on 4000 ppi ja sen koko on 24x36 mm.
Kerroppa nyt mikä merkitys tuolla tiedolla on? - 72 dpi myytti
"Nettiiin teen kuvat 72 ppi."
Aika jännää sillä ppi (ja dpi) liittyvät tulosteisiin, ei digikuviin. Digikuvissa ei ole mitään ppi:tä (eikä dpi:tä).
Miksi Photoshop ilmoittaa 72 dpi (ppi) kun tallennetaan Web muotoon? Yksinkertaisesti siksi että arvo on täytettävä, mutta se on fiktiivinen numero. Muut ohjelmistot käyttävät muita arvoja kuten esim. 96 dpi tai 120 dpi.
Lähde: http://www.dpiphoto.eu/dpi.htm
- ggwerägks
Tähä väliin tämmönen muutama kysymys :)
Jos resoluution tarvitsee olla väh. 300 nii mitä se siis selkokielellä tarkoittaa? Mistä näen että onko kuvan resoluutio sen 300?
Ja mitä tarkoittaa resoluutioyksikkö? (esim. resoluutioyksikkö: 2)Yksikkö on dpi (Dots Per Inch = pistettä tuumalle) se kuvaa tarkkuutta jolla kuva tulostetaan.
Et näe sitä jälkeenpäin oikeastaan mistään. Kuvan virheet/epätarkkuus kun voi olla peräisin alkuperäisestä tiedostosta. Se dpi on printterin asetus ja sitä käytetään kun pyritään valokuvalaatuun.
Saat kuitenkin hyvän kuvan vaikka erottelu olisikin 200 dpi ja jopa 150 dpi. Nyt varmaan jo huomaat itsekin 2 dpi kuvan mahdottomuuden.- J©B
Jos aiemmasta ei slvinnyt niin kerrataanpa vielä.
Jos tarkoitat tulostusresoluutiota 300 dpi.
Se tarkoittaa, että kuvassa on riittävästi pikseleitä 300 dpi tulostusta varten jos sen kokoa ei muuteta. Se on siis ikäänkuin kuvansäätäjän antama resepti tulostusta varten (ohje tulostimen ohjaimelle).
”Mistä näen että onko kuvan resoluutio sen 300 dpi?”
– sen näkee kuvan resoluution mittaamiseen tarkoitetun mittalaitteeen asteikosta.Mittalaite on yksinkertaisimmillaan resoluutioviivoituksella ja asteikolla varustettu muovilevy.
– dpi pisteillä ei ole mitään vakiokokoa vaan se voi vaihdella lähes rajattomasti. Suurissa tienvarsijulisteissa tulostuspisteet (dot) voi olla halkaisijaltaan vaikka 1 cm. Toisaalta se voi olla vaativissa tulostustäissä esim. 0,05 mm
Jos tarkoitat digitaalisen kuvan pikseltiheyttä 300 ppi.
– se tarkoittaa, että kuvatiedostossa on 300 pikseliä tuumaa kohti. Se on sellaisenaan teoreettinen arvo jolla ei ole mitään käytännön merkitystä
– ppi -arvon (resoluution) näkee kuvansäätöohjelman tiedoista. Kameralla ottetuissa säätämättömissä kuvissa sen näet mm. kameran manuaalista.
”Ja mitä tarkoittaa resoluutioyksikkö? (esim. resoluutioyksikkö: 2)”
Se ilmoittaa käytetyn mittayksikön nimeä.
– dpi = pistettä/tuuma
– ppi = pikseliä/tuuma
Resoluutioyksikkö 2 ei tarkoita mitään, mutta jos tuo 2 on resoluutioyksikön perässä indeksinä niin se tarkoittaa mittayksikön neliötä (esim tuon i:n perässä se tarkoittaisi pinta-alayksikköä neliötuuma). Kuvassa resoluutioyksikkö voi olla esim dpi, ppi, lpi, l/cm jne. - J©B
J©B kirjoitti:
Jos aiemmasta ei slvinnyt niin kerrataanpa vielä.
Jos tarkoitat tulostusresoluutiota 300 dpi.
Se tarkoittaa, että kuvassa on riittävästi pikseleitä 300 dpi tulostusta varten jos sen kokoa ei muuteta. Se on siis ikäänkuin kuvansäätäjän antama resepti tulostusta varten (ohje tulostimen ohjaimelle).
”Mistä näen että onko kuvan resoluutio sen 300 dpi?”
– sen näkee kuvan resoluution mittaamiseen tarkoitetun mittalaitteeen asteikosta.Mittalaite on yksinkertaisimmillaan resoluutioviivoituksella ja asteikolla varustettu muovilevy.
– dpi pisteillä ei ole mitään vakiokokoa vaan se voi vaihdella lähes rajattomasti. Suurissa tienvarsijulisteissa tulostuspisteet (dot) voi olla halkaisijaltaan vaikka 1 cm. Toisaalta se voi olla vaativissa tulostustäissä esim. 0,05 mm
Jos tarkoitat digitaalisen kuvan pikseltiheyttä 300 ppi.
– se tarkoittaa, että kuvatiedostossa on 300 pikseliä tuumaa kohti. Se on sellaisenaan teoreettinen arvo jolla ei ole mitään käytännön merkitystä
– ppi -arvon (resoluution) näkee kuvansäätöohjelman tiedoista. Kameralla ottetuissa säätämättömissä kuvissa sen näet mm. kameran manuaalista.
”Ja mitä tarkoittaa resoluutioyksikkö? (esim. resoluutioyksikkö: 2)”
Se ilmoittaa käytetyn mittayksikön nimeä.
– dpi = pistettä/tuuma
– ppi = pikseliä/tuuma
Resoluutioyksikkö 2 ei tarkoita mitään, mutta jos tuo 2 on resoluutioyksikön perässä indeksinä niin se tarkoittaa mittayksikön neliötä (esim tuon i:n perässä se tarkoittaisi pinta-alayksikköä neliötuuma). Kuvassa resoluutioyksikkö voi olla esim dpi, ppi, lpi, l/cm jne.ps.
pieni lisäys.'
Digikameran (RGB)kuvatiedostossa nuo ppi -yksikö tarkoittamat pikselit voivat olla vain sinisiä punaisia tai keltaisia. Niitä et voi nähdä tulostetussa kuvassa.
Paperille tms. materiaalille tulostetussa kuvassa dpi -yksikön tarkoittamat pisteet voivat olla vain sen sen värisiä mitä värikasetteja tms on tulostimessa.
Painetussa värikuvassa on useimmiten vain syaneja, magentoja, keltaisia ja mustia pisteitä. Yksi kuvan ”väreistä” on aina paperin väri. - Selventääkö tämä?
Tuossa kohtaa resoluutio 300 tarkoittaa montako pikseliä tuumaa kohden (px/tuuma) on. Kuvan pikselit (L x K) jaettuna tulosteen mitan kanssa tuumissa (L x K) = resoluutio px/tuuma.
Jotta näkee onko digikuvassa tarpeeksi pikseleitä jotta saavutetaan 300 px/tuuman resoluutio (laatu), täytyy kuvan sivun pixelimäärä jakaa sivun mitan kanssa, johon aikoo tulostaa (teettää).
Mikäli on 10 x 15 cm kuva kyseessä, täytyy jakaa sekä pituus että leveys erikseen ja katsoa onko molempien lopputulos yli 300.
Esimerkki:
Kuva on 3072 x 2048 px (leveys ja korkeus pikseleissä)
Halutaan tulostaa 10 x 15 cm kuva = 3,9 x 5,9 tuuma
3072 / 5,9 = on yli 300
2048 / 3,9 = on yli 300
Tuon kokoisesta digikuvasta pystyy siis hyvin tulostamaan/teettämään 300 px/tuuma tasoisen kuvan.
300 px/tuuma = 118 px/cm, eli laskun voi myös tehdä senttimetreissä. - J©B
J©B kirjoitti:
ps.
pieni lisäys.'
Digikameran (RGB)kuvatiedostossa nuo ppi -yksikö tarkoittamat pikselit voivat olla vain sinisiä punaisia tai keltaisia. Niitä et voi nähdä tulostetussa kuvassa.
Paperille tms. materiaalille tulostetussa kuvassa dpi -yksikön tarkoittamat pisteet voivat olla vain sen sen värisiä mitä värikasetteja tms on tulostimessa.
Painetussa värikuvassa on useimmiten vain syaneja, magentoja, keltaisia ja mustia pisteitä. Yksi kuvan ”väreistä” on aina paperin väri.pöh
Hölmö virhe
”Digikameran (RGB)kuvatiedostossa nuo ppi -yksikö tarkoittamat pikselit voivat olla vain sinisiä punaisia tai keltaisia.”
po.
… voivat olla vain punaisia, vihreit tai sinisiä - DPI ei ole PPI
Työeläkeläinen kirjoitti:
Yksikkö on dpi (Dots Per Inch = pistettä tuumalle) se kuvaa tarkkuutta jolla kuva tulostetaan.
Et näe sitä jälkeenpäin oikeastaan mistään. Kuvan virheet/epätarkkuus kun voi olla peräisin alkuperäisestä tiedostosta. Se dpi on printterin asetus ja sitä käytetään kun pyritään valokuvalaatuun.
Saat kuitenkin hyvän kuvan vaikka erottelu olisikin 200 dpi ja jopa 150 dpi. Nyt varmaan jo huomaat itsekin 2 dpi kuvan mahdottomuuden.Syytä muistaa että dpi (Dots Per Inch) ja ppi (Pixels Per Inch) ovat kaksi eri asiaa.
- eli laskun
”Jotta näkee onko digikuvassa tarpeeksi pikseleitä … tulostamaan/teettämään 300 px/tuuma tasoisen kuvan.”
—voihan sitä noinkin esittää ymmärtämättömyyttään.
Tulostimet ei tee (tulosta) pikseleitä vaan tulostimen värien mukaisia kuvapisteitä. Yhden kuvapisteen muodostamiseen käytetään esim kuusi vierekkäistä pikseliä
Mitään pix/tuuma tasoa ei ole olemassa kuin mielikuvituksessasi.- ladamies nyt ja aina
"—voihan sitä noinkin esittää ymmärtämättömyyttään.
Yhden kuvapisteen muodostamiseen käytetään esim kuusi vierekkäistä pikseliä "
Voihan sitä noinkin esittää idiotiaansa :-) - eli laskun
ladamies nyt ja aina kirjoitti:
"—voihan sitä noinkin esittää ymmärtämättömyyttään.
Yhden kuvapisteen muodostamiseen käytetään esim kuusi vierekkäistä pikseliä "
Voihan sitä noinkin esittää idiotiaansa :-)Digikuvassa on additiivinen värijarjestelmä (valoa) eli vain punaisia vihreitä ja sinisiä pikseleitä.
Tiedätkö jonkin tulostimen jolla voi tulostaa RGB-pikseleitä (valoa) paperille?
Miten pikseleistä (RGB) saadaan esim musta väri paperikuvaan? - ladamies nyt ja aina
eli laskun kirjoitti:
Digikuvassa on additiivinen värijarjestelmä (valoa) eli vain punaisia vihreitä ja sinisiä pikseleitä.
Tiedätkö jonkin tulostimen jolla voi tulostaa RGB-pikseleitä (valoa) paperille?
Miten pikseleistä (RGB) saadaan esim musta väri paperikuvaan?"...punaisia vihreitä ja sinisiä pikseleitä.....
Tiedätkö jonkin tulostimen jolla voi tulostaa RGB-pikseleitä (valoa) paperille?"
Tiedätkö jonkun tulostimen joka ymppää esim kuusi vierekkäistä pikseliä?
Vai etkö tiedä mitä sana pikseli tarkoittaa? - px/inch
Itse olet vähän hakuteillä.
Digitaalisen kuvan resoluutio kerrotaan Pikseleissä (Leveys x Korkeus).
Tulosteen resoluutio kerrotaan Pikseleissä tuumaa kohden (PPI, eli Pixels per Inch).
Ellei halua laskea, voidaan kuvankäsittelyohjelmalla kuten esim. Photoshop katsoa onko digikuvassa tarpeeksi pikseleitä jotta saavutetaan tarpeeksi suuri tarkkuus/laatu, eli PPI. Tulostin ei tulosta pikseleitä vaan mustepisteitä mutta se tulostaa kuvan pikseleiden mukaisesti eli mitä enemmän pikseleitä, sen parempi laatu pystytään saavuttamaan. PPI merkkaa siis aika paljon kun kuva tulostetaan tai teetetään.
- PPI (Pixels Per Inch) kertoo tulosteen resoluution pikseleissä tuumaa kohden. Parempi lyhenne tälle olisi px/inc eikä PPI.
- DPI (Dots Per Inch) kertoo mustepisteiden määrän tuumaa kohden. - Fotopappa
"Mitään pix/tuuma tasoa ei ole olemassa kuin mielikuvituksessasi."
Nyt paljastit oma osaamattomuutesi ;-)
"Resoluutiosta (erottuvuudesta) puhuttaessa tarkoitetaan kuinka paljon kuvapisteitä esitetään tietyllä pituusmitalla. Usein käytettyjä lyhenteitä ovat PPI: pikseleitä tuumalla, DPI: pisteitä tuumalla tai LPI: linjoja tuumalla (vastaavia yksiköitä on myös senttimetrille)."
Lähde: http://www.pony-foto.net/digikuva_teknisesti.htm
Pikseleitä per tuuma on siis olemassa ja hyvinkin paljon käytössä. - Fotopappa
eli laskun kirjoitti:
Digikuvassa on additiivinen värijarjestelmä (valoa) eli vain punaisia vihreitä ja sinisiä pikseleitä.
Tiedätkö jonkin tulostimen jolla voi tulostaa RGB-pikseleitä (valoa) paperille?
Miten pikseleistä (RGB) saadaan esim musta väri paperikuvaan?"Digikuvassa on additiivinen värijarjestelmä (valoa) eli vain punaisia vihreitä ja sinisiä pikseleitä. Tiedätkö jonkin tulostimen jolla voi tulostaa RGB-pikseleitä (valoa) paperille?"
Jälleen paljastit jotain ;-)
Digitaalinen kuva muodostuu pikseleistä johon kunkin pisteen väri, valoisuus, läpinäkyvyys yms. muut seikat on talletettu numeerisena. Digikuva ei koostu punaisia, vihreitä tai sinisiä pikseleitä vaan niiden numeerisista arvoista. Digikameran kennon "lukee" valoa ja lähettää tietoa eteenpäin ja ketjun loppuvaiheessa tieto tallentuu tiedostona muistikortille. Tämä tiedosto sisältää mm. nuo numeeriset arvot. Fotopappa kirjoitti:
"Mitään pix/tuuma tasoa ei ole olemassa kuin mielikuvituksessasi."
Nyt paljastit oma osaamattomuutesi ;-)
"Resoluutiosta (erottuvuudesta) puhuttaessa tarkoitetaan kuinka paljon kuvapisteitä esitetään tietyllä pituusmitalla. Usein käytettyjä lyhenteitä ovat PPI: pikseleitä tuumalla, DPI: pisteitä tuumalla tai LPI: linjoja tuumalla (vastaavia yksiköitä on myös senttimetrille)."
Lähde: http://www.pony-foto.net/digikuva_teknisesti.htm
Pikseleitä per tuuma on siis olemassa ja hyvinkin paljon käytössä.Pixeliä/tuuma on tulosteen erottelu ja kameran on esim. 4000x3000 pixeliä jos kenno on 12Mpix ja kuvasuhde 4:3:n.
Tulosteessa yleensä asiaa kuvataan sillä montako pixeliä on tuumalla tai snetillä ja voihan ne jakaa milliäkin kohden.
Itse tein viimekesän kuvista panoraaman jossa on lähes 14'000 pixeliä vaakasuuntaan jolloin kuvan pituudeksi tein 130 cm eli n. 50" ja kuvan korkeus 37 cm ja olisi ollut hieman korkeampikin jos olisin oikein alunperin himoinnut panoraamaa. Olin kuitenkin napsinut laajakulmalla (16 cm) kuvia erään näyttävän maiseman äärellä ja tuossa alkuvuodesta kuvia katsellessani huomasin niiden osin peittävän toisensa joskin laajakulman reuna-alueella esiintynä virhe hieman hankaloitti ja piti korjata. Varsin näyttävä siitä kuitenkin tuli ja nyt se riippuu raameissaan seinällä.
Tuosta 14'000 pikselistähän riittää 300 pix/tuuma 47 tuuman verran joten hieman tingin valokuvalaadusta 300/", kuvaa kuitenkin katsotaan hieman kauempaa joten siihen ei saa nenäänsä kiinni ja ainakin minun silmissäni se näyttää valokuvalta. Oma printteri ei siihen pystynyt mutta Rajalassa se onnistui 45€ hintaan ja raamit hankin paspiksineen muualta mittatilaustyönä noin puoleentoista sataan euroon. Iso taulu 200€ joka ei ainakaan Renbranttiin verrattuna ole kallis.
- tulosteen pix?
Mistä löytyy sellainen tulostin joka tulostaa pikseleitä paperille?
Jos CMYK-kuvassa on keltaista väriä niin mistä RGB:n pikselistä se keltainen tulee?Helppoa kuin heinän teko!
Keltainen on 8 bitin väreissä R = 255 ja G = 255, vaan miten sinä noista CMYK pulloista kaadat punaisen, vihreän ja sinisen? Kerropa se nyt meille kaikille jotta me tyhmemmätkin hieman sivistyisimme sinun aurinkosi valossa!- tulosteen pix
Työeläkeläinen kirjoitti:
Helppoa kuin heinän teko!
Keltainen on 8 bitin väreissä R = 255 ja G = 255, vaan miten sinä noista CMYK pulloista kaadat punaisen, vihreän ja sinisen? Kerropa se nyt meille kaikille jotta me tyhmemmätkin hieman sivistyisimme sinun aurinkosi valossa!Tiedätkö jonkin tulostimem jolla voi tulostaa tuollaiset pikselit R = 255 ja G = 255, entä muut keltaisen sävyt?
Huom RGB-tiedosto kuvaa valoja, ei tulostusmusteita!
CMYK-pulloista ei kaadeta mitään. Esim. perinteisellä offset-rasterilla:
– ensin muunnetaan RGB kuvan väritila tiettyä muunnosmenetelmää (ja väriprofiilia) käyttäen CMYK-muotoon ja median resoluutionn
– punaisen sävyt saadaan tulostamalla M ja Y väripisteitä vierekkäin. Näköaistin resoluution takia emme näe erillisiä (M ja Y) tulostuspisteitä vaan punaista. Tummat punaiset saadaan lisäämällä rosettiin K tai C piste värierottelumenetelmästä riippuen. Vaaleat punaiset saadaan painamalla pienempiä (MY) pisteitä valkoiselle paperille.
– vastaavasti vihreän sävyt saadaan C ja Y pisteistä
– sinisen sävyt taas muodostuu vierekkäinn painetuista M ja C pisteistä
Mitään pikseleitä ei ole missään CMYK-tulosteessa!
Yhden CMYK tulostuspisteen muodostamiseen tarvitaan RGB-kuvatiedostosta noin 6 vierekkäistä pikseliä joiden perusteella muodostetaan tulostuksen yhden pisteen värimuunnos. Menetelmää voisi verrata JPEG-pakkaamiseen jossa yhdistetään vierekkäiset väripikselit yhdeksi suuremmaksi.
Eipä tässä nyt aurinkona loisteta pikemminkin pitkään alalla kiertäneenä kuuna.
Pitkän polun varrella en ole tavannut yhtään tulostinta joka tulostaa RGB-pikseleitä paperille.
Kysy lisää jos et vieläkään ymmärtänyt. - ps.
tulosteen pix kirjoitti:
Tiedätkö jonkin tulostimem jolla voi tulostaa tuollaiset pikselit R = 255 ja G = 255, entä muut keltaisen sävyt?
Huom RGB-tiedosto kuvaa valoja, ei tulostusmusteita!
CMYK-pulloista ei kaadeta mitään. Esim. perinteisellä offset-rasterilla:
– ensin muunnetaan RGB kuvan väritila tiettyä muunnosmenetelmää (ja väriprofiilia) käyttäen CMYK-muotoon ja median resoluutionn
– punaisen sävyt saadaan tulostamalla M ja Y väripisteitä vierekkäin. Näköaistin resoluution takia emme näe erillisiä (M ja Y) tulostuspisteitä vaan punaista. Tummat punaiset saadaan lisäämällä rosettiin K tai C piste värierottelumenetelmästä riippuen. Vaaleat punaiset saadaan painamalla pienempiä (MY) pisteitä valkoiselle paperille.
– vastaavasti vihreän sävyt saadaan C ja Y pisteistä
– sinisen sävyt taas muodostuu vierekkäinn painetuista M ja C pisteistä
Mitään pikseleitä ei ole missään CMYK-tulosteessa!
Yhden CMYK tulostuspisteen muodostamiseen tarvitaan RGB-kuvatiedostosta noin 6 vierekkäistä pikseliä joiden perusteella muodostetaan tulostuksen yhden pisteen värimuunnos. Menetelmää voisi verrata JPEG-pakkaamiseen jossa yhdistetään vierekkäiset väripikselit yhdeksi suuremmaksi.
Eipä tässä nyt aurinkona loisteta pikemminkin pitkään alalla kiertäneenä kuuna.
Pitkän polun varrella en ole tavannut yhtään tulostinta joka tulostaa RGB-pikseleitä paperille.
Kysy lisää jos et vieläkään ymmärtänyt.ps.
Se oleellinen ero noissa värijärjestelmissä on siis:
– RGB-kuva näkyy parhaiten pimeässä
– CMYK-kuvasta et näe mitää pimeässä.
– RGB-pikseleinä kuva näkyy aina litteällä RGB-näytöllä
– paperitulosteessa ei voi (ainakaan toistaiseksi) olla RGB-pikseleitä (valoja)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 261821
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha201734Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1081642Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.691541Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka721518Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne201409Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?581405Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191212Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651150Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361145