AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / "Peräkammarityttö"

Kysely Suomi24:n ominaisuuksista

Vaikuta Suomi24:n tulevaisuuteen kertomalla minkälaisia ominaisuuksia Suomi24:ssä voisi olla.
Vastaa kyselyyn »

"Peräkammarityttö"

209 Vastausta 8 821 Lukukertaa
Onko tämä yleistä nykyisin?Lähipiirissäni on yli 30-vuotias nainen joka asuu koiransa kanssa vanhempien luona.Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?Lenkittää koiran?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)? En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
Aina puhutaan niistä peräkammaripojista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???
Peräkammarilaisuuteen johtaa usein työttömyys, sitä seuraava köyhyys ja lamaantuminen... (=näköalattomuus)

Vanhemmat eivät raski heittää "lapsiaan" pihalle.
Usein myös vanhemmilla on taloushuolia, joten "kotihoitaja omasta perheestä" voi olla heistä hyvä järjestely.
Aikoinaan kotiseutuni lukiossa ei ollut haluamiani vaihtoehtoja, siksi lähdin 16-vuotiaana kotoa ja sille tielle jäin. Löytyi ammatti, sitten mies ja perhe toiselta puolelta Suomea.Peräkammarin tytöt ovat usein yritteliäämpiä, valmiita lähtemään uuteen, tuntemattomaan. Vain entisaikaan naimattomat tyttäret joskus jäivät tekemään ilmaista työtä lapsuudenkotiinsa.
Pk-pojat taas äitiensä pilalle hemmottelimia, aloite- tai työntekoon kyvyttömiä jo valmiiksi. Kotona voi ilmaiseksi loisia, seuraa mielenterveys-päihdeongelmia sosiaalisten kontaktien puutteessa?
Miksi itketään, kun töitä ei saa? Suurin osa työttömistä ei edes halua tehdä pienipalkkaista, säännöllistä työtä, kun voi elää myös korvauksilla. Tunnen monta tälläista miestä, onneksi en yhtään naista!
Omillaan asuva peräkammarin tyttö...? Menikö multa nyt jotain ohi?
Ahahaha pkt16v, tyttökulta, peräkammarintyttö et todellakaan ole :D Termillä tarkoitetaan tyttöä/naista, joka on JÄÄNYT ASUMAAN VANHEMPIENSA LUOKSE AIKUISIÄSSÄ.

Sinä et näin tehnyt, joten jos vaikka ensi kerralla googlettaisit tiedon ennen kuin alat pätemään. Ihan häpeän puolestasi.

http://urbaanisanakirja.com/word/perakammarin-poika/
Puhut asiaa. Ja näköjään 20 peräkammarin poikaa on osannut painaa miinusnappia mielipiteellesi.
Tiedättekö "pkt 16v." ja "Fiksuvaikkamies" mitä edes tarkoitetaan termillä peräkammarin poika/tyttö?
älä riitele intternetissä. Ne voittaa sut kokemuksella.
"Miksi itketään, kun töitä ei saa? Suurin osa työttömistä ei edes halua tehdä pienipalkkaista, säännöllistä työtä, kun voi elää myös korvauksilla."

Pistää vain miettimään, että onko sitä työtä mitään järkeä tehdä, jos siitä saa niin vähän palkkaa, että sohvalla makaamisesta maksetaan enemmän. Aika harvassa taitaa noin matalapalkkaiset työt olla, mutta ilmeisesti niitä on kuitenkin. Jos minulle maksettaisiin sohvalla makaamisesta enemmän kuin työnteosta, niin aivan varmasti silloin makaisin sohvalla. Minä teen työtä ainoastaan sen vuoksi, että saan siitä rahaa. Jos olisin miljonääri, en takuulla tekisi työtä.
Nimimerkille pkp- pkt Ei ole taloushuolia, muta, kun penskoilla ei ole omaaloitteisuutta, on oppineet valmiille, kun heitä ei saa nykyään komennella.
En ymmärrä muutenkaan aikuisten lasten käyttäytymistä nykyään. Tarkoitan sellaisia kolmi- nelikymppisiä pariskuntia, joilla on omia lapsia ja oma talo. He asuvat kyllä muodollisesti yöt omassa talossaan, mutta ovat joka päivä syömässä vanhempiensa luona. Lapsi tuodaan heille aamuisin hoitoon ja isompi lapsi menee isovanhempien luo syömään aamiaista ennen kouluun lähtöään. Sinne hän menee ensimmäisenä myös koulusta palattuaan syömään ja läksyjä tekemään.

Aloittajan ihmettely takakammarin tyttärestä on kovin pientä verrattuna kyseiseen perheeseen, joka hyväksikäyttää vanhempiaan todella paljon. Puhun nyt sukulaiseni perheestä ja hänen lapsistaan. Ensin hei antoivat tontin, jolle rakentaa talo, auttoivat rakentamisessa ja olivat takaamassa lapsensa perheelle pankkilainaa. Komea talo piti saada ja nopeasti velaksi. Nyt ollaan ahtaalla taloudellisesti ja hyväksikäyttö senkun kasvaa vaan. Jo on aikoihin eletty! Samansuuntaista käyttäytymistä olen huomannut monilla lapsilla nykyään.

Ei minun nuoruudessani tuollainen tullut kysymykseen. Menot laitettiin sen mukaan, mitä oli tulot. Ja itse yritettiin aina selvitä. Mitään apua en odottanut vanhemmilta ja alivuokralaisena asuin, kun maalta muutin kaupunkiin. Nykyään täytyy olla yksiö vähintään, vaikka maksaisi mitä.

Sukulaiseni lapset ilmeisesti odottavat, että myös minä autan heitä rahallisesti, mutta olen sitä mieltä, että he ovat itse ahneuksissaan ja ajattelemattomuuttaan soppansa keittäneet. Sitäpaitsi heidän tukemisensa olisi aivan pohjaton kaivo, jolle ei löydy rajoja. Auttaisin mielelläni, jos heidän taloudellinen tilanteensa johtuisi jostain järkevästä ja heistä riippumattomasta syystä yms. Mutta ei se sellaisesta johdu. Ahneita, itsekkäitä ja ajattelemattomia ovat olleet, lukeneet ihmiset. "Mulle kaikki heti"-asenne vaatii nyt veronsa ja oppirahat on maksettava.

Monet vanhemmat auttavat lapsiaan ihan säälistä ja hyvän hyvyyttään samalla he tekevät lapsilleen karhunpalveluksen. Opettakaa lapsianne selviytymään yksin, älkääkä heti olko rahaa antamassa. Kyllä he oppivat selviytymään. Nyt ei ole mikään sota-aika edes ja silloinkin selvittiin. Nykyään on lisäksi monia erilaisia rahallisia avustuksia saatavilla, joita ei ennen ollut.
Kokeile vaihtaa asentoa. Näkökulmaa siis. Löydätkö toista?
Monet vanhemmat myös haluavat olla osa aikuisten lastensa ja näiden lasten elämää. Se on nykyajan yhteisöllisyyttä. Enää ei asuta välttämättä isovanhempien kanssa saman katon alla, mutta muuten voidaan olla samaa perhettä. Yli varojensa eläminen on aina tyhmää, mutta se, että he esimerkiksi käyvät kylässä syömässä voi olla ihan kaikista osapuolista mukavaa.
heh,

tosiaan eikös olle hyvä, että isovanhemmat ovat myös osa lastenlasten elämää. Niinpä isovanhempien luona saa käydä vain kerran kuukaudessa + syntymäpäivillä.
Tuo on totta joka sana.
Hirveä hinku velkaantua tappiin ja sitten ollaan muiden lompakolla. Iskän ja äiskän ja siihen lisäksi vielä kaikkien tuttavien työkavereita myöten.
Itselläni työkavereissanikin 2 tällaista tapausta, toinen on kyllä onneksi tajunnut jättää lapset tekemättä vaikka onkin avoliitossa.
Olen itse tätä nuorta sukupolvea, 70-luvulla syntynyt, mutta kyllä meillä oli kotona se mentaliteetti kasvatuksessa että opetellaan pärjäämään omillaan. Ja hyvin menee, ei senttiäkään velkaa ja kuitenkin katto pään päällä, auto millä kulkea etc etc. Ja rahaa sen verran että syömisetkin pystyy maksamaan viimeistä suupalaa myöden itse.
Mutta kuitenkin, älytöntä juuri tuollainen "Mulle kaikki heti"-asenne. Ja eikä siinä mitään muuten, mutta sitten tosiaan hyväksikäytetään muita sen minkä ehditään, kun ensin ollaan vedetty se oma velkaprosentti 150%.
Ja jos toinen kieltäytyy kustantamasta milloin auton ostoa, milloin asumiskuluja ym, niin tämä kieltäytyjä on paha ihminen.
On myös vanhempia ihmisiä jotka pelkäävät jäävänsä yksin ja haluavat lastensa asuvan samassa tai lähellä heitä.
Noinhan se käytännössä menee. Kaikki syyt ja vaikuttimet ihmisten toimintaan eivät aina näy naapuriin tai tuttaville. Voin kuvitella ap:n kaltaisten kirjoittajien olevan naisenpuutteessa äksyyntyneitä miehiä tai perhevelvollisuuksiensa alle nääntyviä naisia.

En oikein keksi, mitä haittaa kenellekään on, jos aikuinen nainen asuu vanhempiensa luona. Jos joku kärsii, niin valitettavasti hän itse. Yleensä tytär tekee paljonkin vanhempiensa hyväksi. Vuosien vieriessä omaishoitajuudesta saattaa tulla hänen roolinsa. Vastaavassa tilanteessa olevat pojat sen sijaan passauttavat vanhemmilla itseään viimeiseen saakka.
Onko tämä yleistä nykyisin?Lähipiirissäni on yli 30-vuotias nainen joka asuu koiransa kanssa vanhempien luona.Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?Lenkittää koiran?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)? En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
Aina puhutaan niistä peräkammaripojista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???
Onko tämä yleistä nykyisin?Lähipiirissäni on yli 30-vuotias nainen joka asuu koiransa kanssa vanhempien luona.Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?Lenkittää koiran?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)? En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
Aina puhutaan niistä peräkammaripojista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???
Onko tämä yleistä nykyisin?Lähipiirissäni on yli 30-vuotias nainen joka asuu koiransa kanssa vanhempien luona.Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?Lenkittää koiran?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)? En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
Aina puhutaan niistä peräkammaripojista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???

Onko tämä yleistä nykyisin?Lähipiirissäni on yli 30-vuotias nainen joka asuu koiransa kanssa vanhempien luona.Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?Lenkittää koiran?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)? En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
Aina puhutaan niistä peräkammaripojista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???
Onko tämä yleistä nykyisin?Lähipiirissäni on yli 30-vuotias nainen joka asuu koiransa kanssa vanhempien luona.Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?Lenkittää koiran?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)? En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
Aina puhutaan niistä peräkammaripojista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???

Onko tämä yleistä nykyisin?Lähipiirissäni on yli 30-vuotias nainen joka asuu koiransa kanssa vanhempien luona.Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?Lenkittää koiran?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)? En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
Aina puhutaan niistä peräkammaripojista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???

Onko tämä yleistä nykyisin?Lähipiirissäni on yli 30-vuotias nainen joka asuu koiransa kanssa vanhempien luona.Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?Lenkittää koiran?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)? En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
Aina puhutaan niistä peräkammaripojista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???
Mikä se perhehaave on????
Naisen varsinkaan, eikä miehenkään, ei tarvitse enää sitoitua yhtään mihinkään ollakseen ihminen ja paikkansa. elantonsa ansainnut!
TOTTA.
Ei se sitoutuminen ihmisestä ihmistä tee.
Onnellinen ja hyvinpärjäävä voi olla omillaankin.
Niinpä....ja näppäräsorminen tyttö pärjää kyllä "omillaakin"!
Peräkammaruuteen....mikä ei tarkoita et poliitikot on sen parempia kuin savolaiset.
Ei kai se naisen vika voi olla jos on syntynyt kasvukeskuksen ulkopuolella. "poliitikon ajautusmaailmaa". Hyvä on kun päästään äänestämään ne idootit pois vallasta.
Peräkamarilaisuuteen johtaa hallituksen politiikka et kaikkien pitäis olla yhteiskunnallisesti ajatteleiva...ei saa olla issekseen ajatteleva.
Mulle on jo käynyt niin vaikka oon yhteiskunnalisest vahvassa asemassa
T:Jarmo
Ei nykyään niin vain saa työtä tai vuokra-asuntoa... ja voihan se olla, että taidot eivät riitä yksin elämiseen.

Mutta toisaalta mitä se haittaa? Ennen sukulaiset asuivat yhdessä ja nykyinen tilanne, jossa kaikki asuvat erillään taitaa olla historiallinen poikkeustila.
"Mutta toisaalta mitä se haittaa?"

Tuhoisaa tuo on mielestäni kenen tahansa mielenterveydelle jos siihen sisältyy työttömyys ja tukien ulkopuolella oleminen. Vanhempien tulisi ymmärtää lastensa parasta ja näyttää ovea ennen kuin heidän nuoruutensa ehtii valua hukkaan toimettomana kotona maatessa, jolloin mielen valtaa ahdistuneisuus, toivottomuus ja katkeroituminen. Se on sitä aitoa välittämistä silloin, kun nuoren on mahdotonta saada itseään liikkeelle ja pyrkimään eteenpäin elämässään.
Höpö höpö, vanhemmillakin on hauskempaa kun on joku kenen kanssa jutella ja joka auttaa kotitöissä. Juuri se, että jokainen asuu yksin johtaakin syrjäytymiseen ja masennukseen!
tuo on totta mitä kirjoitit,ennen asuttiin neljä sukupolvea yhdessä ei ollut masentuneita,kaikki terveitä ja tuo sosiaalinen puoli jokainen joutui ottamaan toisen huomioon.nyky aikana tuupitaan kaupassa etuillaan ja öykkäröidään,eikö se ole sitä yksin elävien oppia kiire äykkäröiddään jos joku ajaa edessä.kyllä toiset pitää ottaa huomioon.itse en kuulu niihin etuilen ja öykkäröin ja kiire ei mihinkään.mutta kun viikon loppu tulee ja pääsee metsään siellä otetaan toiset huomioon vaikka itse istuu repun päässä kolmekin tuntia yhteen menoon mutta kun kokoonnutaan siellä kuunnellaan toista ja keskustellaan päivän kuulumiset.ja sitten sitiin öykkäröimään jep
Ennen asuttiin neljän sukupolvea ahtaasti samassa savupirtissä. Torppa oli jonkun maanomistajan omaisuutta. Kaikki näkivät nälkää ja olivat sairaita. Lapsia pirttiviljeltiin yksi vuodessa -vauhtia, ja useimmat kuolivat jo vauvoina. Kaikki olivat vähintään mökkihöperöitä, mutta mielenterveyden hoitoa ei ollut, joten useimmat kylähullut kuolivat nälkään ja tauteihin, jos kukaan ei niistä pitänyt huolta. Vaivaistalolle jos joutui niin loppu oli edessä pian. Joka nurkka oli täynnä luteita ja täitä ja likaa.

Rikkaiden maanomistajien elämä oli sitten jotain muuta.

Maaorjuus loppui suomessa oikeastaan vasta itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen.
Mihin se maaorjuus loppui siten, että sen nimeksi vaihdettiin Euroopan Keskuspankin valuutta.
Kumpaankos "kastiin" esivanhempasi kuuluivat?
olit näköjään ainoa joka ymmärsi asian bointin.
Kyllä tiedän , asun maalla perheellinen olen .Naapurissa on justiisa sellainen tyttö tai nainen hän jo on töitä kyllä tekee vanhemmat on jo n.80v. isä tekee viellä maatöitä, tyttö komentaa kumpaakin kesäiltaisin kuuluu noitumista.Ei käy pippeloissa naisia vihaa joilla on perheet ja auta armias jos joku sanoo koska meilasit miehen ottaa kaveriksi töitätekeen lapsia ei enää varmaan saa tytöllä ikää lähellä viittäkymmentä.Ei hassumman näköinen rmutta helvetin äkänen luonne.Jotka tuntee paremmin tämän perheen niin alkunsa on saannut jo ihan tei-ikäisestä ei päästetty koulun juhliin ei mihinkään meidän tyttö ei huoraa.Kyllä näitä joskus tulee vaan mietittyä että kuinkahan sitten käy kun isä ja äiti kuukahtaa.Ei tule jutteleen jos menee joku kylään omassa kammarissa turjottaa.Vanhemmmat on tyytyväisiä kun meidän tyttö on kotona.Mutta kyllä haikeesti katsotaan kun joku käy lapsenlapsen kanssa, me ei noita saatu kuuluu puhetta.
Näiltähenkilöiltä puuttuu se oma tahto ja oman elämän hallinta ja eivät ole ymmärtäneet että itse on se elämä tehtävä. Kyllä murrosikäisenä pitää laittaa venhemmille kampoihin kunnolla ja ottaa se oma tila vaikka väkisin ja jos muu ei auta niin kadota muutamaksi viikoksi niin vanhemmat ymmärtää että teen mitä haluan joko sallimalla ta iväkisin niin hyvä tulee. Se oma tahto omaan elämään ei tule kaikille ja se napanuora on josssain vaiheessa katkaistava sinne lapsuuden kotiin ja tuoolainen vanhempien piikana oleva nainen tulee äkäiseksi kun ei ole koskaan saanut kunnon seksuaalista tyydytytstä ja siitä se äkäisyys johtuu ja niillä ei ole taysi-ikäisena niitä oman elämän haaveita ja unelmia kun ne on kasvatuksella alistettu vanhempien aviksi ja elämä menee ohi.
Tuo on aika lapsellinen mielipide. Et ole kovin paljon elämää nähnyt. Lapsiaan pystyy manipuloimaan todella paljon määräilyn lisäksi, juurihan edellinenkin kuvaili, että aika paljon tahtoa ja temperamenttia tuntuu olevan. Kyllä monella on, ja moni saa käyttää omaa tahtoaan vain selvitäkseen perheessä.
Lapsi kuolee ilman vanhempiaan. Ei se ruoka tule itsestään pöytään eikä katto pään päälle. Ja kyllä, jotkut vanhemmat myös muistuttavat tästä.
Harrastuksia lapsella ei ole, jos vanhemmat eivät vie eivätkä maksa. Teininä myös, ennen saattoi sentään saada töitä, nykyään sekin on nuorilla säkää. Luuletko tosiaan että taivaasta sataa rahaa ja että lapsi kun lapsi tuosta vaan kustantaa , osaa selviää, jaksaa, pystyy, tappelee, taistelee, ja sitä rataa?
Anteeksi nyt vaan, mutta ei sulla kyllä kovin paljon leikkaa.

Henkilöiltä puuttuu oma tahto?? Katsos niin se on puuttunut sinultakin, ja mitä vähemmän sitä myönnät, sitä enemmän ne vanhemmat vaikuttaa sinuun vieläkin. Se on vaan niin, että ihminen KASVAA aikuiseksi, eikä ole sitä päätöksellä. Vanhempien vaikutus voi olla kannustava ja kasvattava, tai tuhoava ja sellaiset haasteet luova, että sitä voi olla vaikea ylittää.

Kadota? Joo, moni etenkin teini-ikäinen tyttö kokeilee sitä ja tulee yleensä seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, kun se joka tarjoaa kadun sijaan asunnon käyttää tilannetta hyväkseen. Kadota minne? Kadulle, metsään? Millaisia traumoja on jo lapsella, joka joutuu karkaamaan kotoaan, käytätkö aivojasi ajatteluun ollenkaan?

Anteeksi nyt vaan, mutta näkemyksesi on tietämätön, ajattelematon ja yksinkertaistava, eikä millään pahalla, muttei tarjoa ensimmäistäkään oikeaa ratkaisua, eikä ymmärrä ketään.
Lisäksi tyrmäät itsekin itsesi, ensin puhut, miten henkilöiltä puuttuu oma tahto, eli syyllistät esimerkiksi narsistien ja psykojen lapset itse omasta lapsuudestaan ja sen vaikutuksista, ja lopussa kuitenkin päliset, miten unelmia ei ole, kun on kasvatuksella alistettu.

Tajuatkohan itsekään mistä edes puhut.
On maita, jossa koko suku asuu samassa suuressa talossa ja lasten tehtävänä on hoitaa omat vanhempansa, kun yhteiskunnan taholta ei ole järjestetty kotihoitoa. Suomessakin tulisi kehittää tämän suuntaista asumista, sillä kotiapua ei ole riittävästi saatavilla vanhusväestön kasvaessa räjähdysmäisesti.

Ei se mikään paha asia ole, jos tytär asuu vanhempiensa luona. Voi olla ihan hyväkin asia. Sitähän ei voi sanoa kuka siitä hyötyy eniten ja voi olla, että se on kaikille parasta. Nuoren tytön olisi kuitenkin haettava myös ikäisiään ystäviä, ettei käy niin jotta on vain vanhempiensa kanssa ja kun heistä aika jättää tytär jää yksin ja avuttomaksi. Sosiaalinen verkosto täytyy luoda jo hyvissä ajoin, ei se vanhana enää oikein onnistu.
Jokaiseen tuollaiseen johtaa omat syynsä: Syy voi olla mielenterveydellinen ja tai sitten riippuvainen vanhemmista ja nuoresta. Jospa tytön vanhemmat ovat niin äveriäitä, että tytön ei tarvitse ansiotöillä ja kouluttautumsella päätänsä vaivata?
Miksi pitää kaikkea ymmärtää? Tarviiko kaikkien perhettä perustaa tai ehtiihän sitä myöhemminkin ja mitä haittaa siitä on jos ei hätiköi? Jos on tilaa ja järjelely sopii kaikille niin mitä helkuttia se kenellekkään kuuluu?

Suomessa potkaistaan lapset uusperheen tieltä jo 16- vuotiaana kotoa pois ja kun on turvaton olo niin pitään perheen perustaminen aloittaa liian varhain. Teinivanhemmiksi ryhtyvillä ei ole lapsuudessa ollut välittäviä vanhempia vaan on koettu turvattomuutta ja se sukupolvien kierre jatkuu pääsääntöisesti.

Entistä kaveripiiriäni katsellen niin kolmekyppisinä kaikki perheenperustajat ovat jo eronneet ja perustelleet jo toista perhettä ja nyt ihmettelet kun joku ei ole vielä sitä ensimmäistäkään saanut aikaiseksi.

Tekeekö se "mulle nyt kaikki ja heti" ihmisestä yhtään viisaampaa? Ei todellakaan sillä samoja virheitä toistetaan loputtomiin. Perhe pitää olla vaikka väkisin vaikka henkiset kyvyt eivät riitä, ettei näyttäisi syrjäytyneeltä vaikka tosiasiassa olisi paljon enemmän syrjäytynyt kuin hitaasti kiirehtivä kolmekymppinen joka antaa aikaa itselleen kypsyä.

Itselläni oli unelmia jotka alkoivat toteutumaan vasta viittäkymppiä lähestyessä niin että olen jaksanut odottaa. Lapset eivät kuulu siihen sillä mitään tympeämpää en tiedä kuin taantua sillä ihminen ei kehity vaan pitää hoivata 24h vuorokaudessa. Tosin suomessa lapset jätetään heitteille selviytymään itsenäisesti jo varhain jotteivat vaivaisi vanhempiaan liian pitkään kun pitää päästä omaa aikaa kuluttamaan mutta jos joillain vanhemilla ei olekkaan tarvetta päästä lapsistaan eroon niin varhain. Ennen elettiin yhteisöissä ja monen perheen perustaminen on nykyään tuonut sen ilmiön että edellisistä lapsista halutaan eroon mahdollisimman pian jotta saadaan uusia tilalle.

Lapsenteolla tienataan eikä tarvitse töihin mennä niin kauan kunnes on ala- ikäisiä joista saa asumistuet ym. tukia ja saa siellä hiekkalaatikolla hillua ihan omaan aikaansa. Katsoisin sellaisen syrjäytyneeksi yhteiskunnasta vaikka ikäistään seuraa saisikin sinne hiekkalaatikoille.

Perheenperustaneita syrjäytyneitä nuoria on yhä enenemmän joita ei edes kiinnosta työssäkäyminen eikä edes kouluttautuminen ja katsotko heidät niin ettei ole syrjäytynyt kuten sen kolmekymppisen vanhempiensa luona asuvan?

Jos ihmisellä on unelmia niin niiden totetaminen ei onnistu nyt ja heti paksuksi itsensä paukauttamalla eikä sellaisella keinolla vähääkään. Katkeraksi jää se tie. Taidat olla itse jostain katkera kun huolehdit noin toisten asioista. Miksi toisten elämänvalinnat noin kiinnostaa jos et ole omiasi töpeksinyt?

Mielenterveys ongelmiakin täällä joku arveli ja minäkin ihmettelen ettei naisihminen ole sakset leväällään jo viimeistään 16v jotta pääsee kotihelvetistään pois kun on uusperhe ja uutta kakaraa pukkaa koko ajan niin alkaa hermot mennä siihen yö valvontaan.
Taisit katsoa uutta Teiniäidit -dokumenttisarjaa?
Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole samanlaisia tai elä samoin.
Hanki elämä!!!!!! Eikö sulla oo muuta tekemistä kuin pohtia toisten ihmisten elämää ja tapaa elää???? No huh huh.
Siinähän sitä miettimistä sinulle ensi vuodeksi, toisten asioiden mielenkiinto herää kun oma elämä on köyhää, se on sen merkki, ei harrastuksia, ei mitään, telvision salatut elämät päivän kohokohta?, niin ja kaupassa käynti...
Jos tuntisin, hyväksyisin sen täysin. On kunnioitettavaa että vielä joku nainen osaa odottaa elämänsä miestä ja hetkeä jolloin on valmis elämään omillaan. Eikä ryntää suinpäin suhdemarkkinoille kuten 99,5% nuorista suomalaisnaisista tekee. Peräkammari ei ole mikään miesten yksinoikeus.

Mistä tällainen nainen löytyy jolla on moraali tallessa?
Minä puolestani tunnet 45v miehen (itse asiassa on suvussa) joka on aivan h-vetin rikas siksi, että on aina asunut vanhempiensa luona ja käynyt sieltä käsin hyväpalkkaisissa töissä. Satuin kerran pöydällä näkemään tiliotteen jonka summa alkoi kahdella miljoonalla. Eikä ole mikään perijä tai lottovoittaja, vaan omalla ahkeralla työllään ansaittua rahaa kaikki. Pointti on siinä että hän ei ole vielä käyttänyt senttiäkään itsenäistymiseen tai naisiin.

Kyseinen kaveri suunnittelee parhaillaan työnteon lopettamista ja kerrostalon ostoa. Hän muuttaa itse kattohuoneistoon ja ottaa muihin asuntoihin vuokralaiset. Ja heilastelulle jää aikaa... no koko loppuelämä, koska vuokra-asuntojen pääomatulot yksinään rikastuttaa häntä neljän tavistyöntekijän vuosipalkan verran.

Revi siitä. Tässä nähdään että rakkaus ja raha on tavikselle melko vaihtoehtoisia asioita. Enemmistö meistä asuu kultansa kanssa, painaa pitkää päivää eläkeikään asti ja maksaa h-vetin pitkää asuntolainaa. Mutta kuten sanottu, harrastuksensa jokaisella.
Oikeaa meininkiä!

Kaikki pisteet tuolle miehelle. Asiat pitää osata järjestää oikeaan järjestykseen.

Itselläni ei moisia "hilloja" ole, vielä. Mutta miksi kuluttaa omia systeemejä
sellaiseen, mitkä pienillä järjestelyillä voi hoitaa ja hoidattaa muutenkin.

"Eläkkeelle" kohta ja alle neljäkymppisenä, ihan en neljän duunarin palkkoja
vuodessa tekemättä mitään tienaa, mutta toimeen tulen kyllä ja "ulkona"
ruokaillen kyllä.
Toivottavasti nämä järjestelyt eivät ole prostituoitujen luona käymistä?
Millä perusteella olisin "naispelkoinen" tai ylipäänsä pelkoinen??

Siksikö että tykkään olla itse oman olemiseni pomo ja pitää langat
omissa händyissä.

Sitten taas kerran vanha kunnon "prostukortti" tuli esiin, etkö parempaa
"ideaa" keksinyt?
Helkutin hyvä palkka jätkällä. About 7000€/kk käteen viimeiset 25v....
hyvin parin millin tienaamiseen normaalipalkallakin jos älyää sijoittaa rahojaan edes suurinpiirtein järkevästi eikä makuuta niitä pienellä korolla minkäänlaisella tilillä. Raha tulee rahan luo kiihtyvällä tahdilla jos on yhtään bisnesälyä pelissä.
Jaa hänen tuntipalkka on 33 euroa tunnissa.
Jos mies on tehnyt 28v työtä 17 vuotiaasta lähtien. Tulee 2000000 jaettuna tuolla vuosimäärällä ja 12kk ja 22vrk:lla kahdeksantunnin päiviä. jos hilloa oli reilusti yli kaksi millia, on tuntipalkaakin isompi.

Ettei vaan hieman lipsahtanut extraa:D
Hulluinta olisi makuuttaa moista summaa tavallisella pankkitilillä.
25 vuotta on pitkä sijoitushorisontti aika keveesti voi 2miljoona saada kasaan.
On siihen joutunut käymään koulujakin! ei perus amis tai edes amkilainen pääse tuollaisiin lukuihin. Erikoislääkärillä tai KTM.llä on mahdollisuus tollasiin lukuihin.
PERÄKAMARIN POIKIA TAPAAN useasti esim: ravintoloissa kun niilläkin joskus alkaa tekemään mieli PILLUA mitä äiti ei voi tarjota...ja kokemuksesta voin sanoa että peräkamarin pojalla ei toimi mikään -ei ällät päässä eikä alapäässä aivot.
Sen verran on alkeellista toimintaa joka asiassa..
hah hah ...sitten luulevat että hyvänäköiset elämää nähneet naiset ottaisivat äidin pilalle hemmotelleen pojan miehekseen..kyllä siinä on elämä mennyt täysin pilalle kun äiti passaa vielä 45 vuotiaanakin poikaansa.
ei auta vaikka rahaa olisi pankkitili täynnä!!!!
Kunhan ensin saat sen miehen MARIA VALKO(leak). Sitten jos vielä saat lapsen, ikioman tulevan kamari-aikuisen. Sitten sinulla on valmiudet kertoa, miten asiat ovat.
kauheeta yleistämistä,onko ihminen epäterve mieleltään jos sattuu asumaan kotona tuossa iässä,kysynpähä kuulkaas vaan.. ja mikä ihme siinä on kun eihä se iästä voi olla kiinni että missä asuu ja miten asuu
Hai hänellähän on jo perhe ja omat edunvalvojat.
Ei muuten ole lapsia, kun jostain syystä ei tullu, v..ttu mikä upea elämän tilanne, tollaseks mäkin haluaisin. Ei vaan ollu mahdollista,töitä oon kyllä paiskinu jo yli 40v.ja maksanu omat kuluni yhtä monta vuotta, niin kun koulunikin. Hänellä on mahdollisuus tehdä näin, oletkohan vain kateellinen, joka on tehnyt lauman kakaroita, joita et sitten pysty elättään, kaikki tekee omat valintansa, huolehdi vaan omista asioistasi, kadehtimalla tuhoat vaan itsesi
Mun entinen kämppäkaveri on sellainen. Asui yläasteen jälkeen hetken opiskelija- asunnossa minun kanssa. Täysin epäitsenäinen. Soitti monta kertaa päivässä kotiin ja vietti viikonloput siellä. Pesetti pyykit äidillään ja oletti että vanhemmat hoitaa kaiken. Hänen kaverillaan on oma pikkufirma ja oletti että kaveri järjestää hänelle työpaikan. Ei tullut edes mieleen itse etsiä töitä. Koulu kun päättyi, muutti takaisin vanhempien luo. Ei edes yrittänyt hakea töitä. Kaveri oli sanonut että palkkaa sen sitten kun firmalla on enemmän töitä. Sitä se nyt odottelee. Ei tajunnut että on riippa! Kaverin viesti oli kyllä mulle ihan selvä. Eikä sen vanhemmat tajua että sille pitäis antaa kunnon potku persuuksille!
Jos tuo on elämäsi suurin ongelma että miten muut asuvat niin olen kateellinen.
Epäitsenäinen, äiskän ja iskän helmoissa loisiva pummi = instant kadehtimisen aihe!
Tietääkö aloittaja, että esim. Etelä-Euroopan maissa on aivan normaalia olla elää vanhempien luona jopa 30-vuotiaaksi asti? Suomessa tuntuu olevan jokin ylpeyden aihe jos oma lapsi lentää pesästä heti 18 vuotta täytettyään tai aiemmin. Suomessa on liikaa yksinäisiä ihmisiä ja sellaisia, jotka ovat vähän tai ei ollenkaan tekemisissä perheensä kanssa. Ei ihme kun täällä on niin paljon pahoinvoivia ja masentuneita ihmisiä.
Jos tämän 30-vuotiaan tuttavasi vanhemmat ovat OK tilanteen kanssa, missä ongelma? Mistä tiedät että nainen ei osallistu kuluihin ja kotitöihin?
Ahaa, nythän kuulimme toduuten Sinun "suustasi". Ai että siinä on yksinäisyyden
syy, että lentää pesästä heti täysi-ikäisenä. Heh hehe heee.....

Oletko harkinnut työtä "sosiaalitoimessa" kun tiedät vastaukset kaikkeen,
arvon "Gwerty". Oliko se näppäimistö vai mikä.............?
No sinun provoiluusi verrattuna hänellä sentään oli perusteltu vastaus. Sinulla taas.... sinulla ei ollut yhtään mitään - the story of your life.
"En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?"
No, et näköjään voi paljoa todellakaan ymmärtää elämästä!!! Kaikki kun eivät ole saaneet syntymälahjakseen sitä kultalusikkaa suuhunsa, jonka varassa voi elämän karikoista selvitä näyttäen "menestyjältä" elämässä.! Tunnen monia sellaisia jotka ovat 10 v. elämästään asuneet opiskellessaan vanhempien heille lahjoittamissa omistusasunnoissa, mikäs siinä on esittää itsenäistä. Pappa antaa lapsilleen mukavan summan elämiseen tilille, ja tuntemattomista heidän elämä sitten näyttä "menestyksekkäältä"!
Monet ovat voineet elää hyvää itsenäistä elämää vuosia, mutta sitten esim. sairastuu niin pahoin että muutto vanhemman/vanhempien kotiin on kaikille sopiva ratkaisu. Kylläpä se sinua ärsyttää.Miksi et kysy suoraan niin saat tietää. Ehkäpä hän on vammainen tai vakavasti sairas ihminen. Harvemmin niistä tuntemattomille kerrotaan. Ja sitten vielä tuommoisten pitää haukkua herjaavilla nimillä, ikään kuin ei muuten olisi jo tarpeeksi ongelmia!
Tunnen monia sellaisia jotka ovat 10 v. elämästään asuneet opiskellessaan vanhempien heille lahjoittamissa omistusasunnoissa, mikäs siinä on esittää itsenäistä. Pappa antaa lapsilleen mukavan summan elämiseen tilille, ja tuntemattomista heidän elämä sitten näyttä "menestyksekkäältä"!

AAMEN! Yli puolella tuttavapiiristäni asuu vanhempiensa ostamissa aunnoissa ja maksavat yhtiövastikkeen. Helppoahan sitä on rällästellä kun kuukausimenot asumiseen ovat 200e. EI kaikilla ole varaa asua yksin ja maksaa 900e/kk vuokraa ja muut kulut siihen päälle.

AP taitaa olla katkeroitunut ja kateellinen muiden hyville perhesuhteille
Niinpä, minäkin kuuntelin, kun eräs isäpappa oli ostamassa tytölleen kämppää ihan downtownista. Ei kuulemma tyttö ollut oikein saanut mistään otetta, vaikka oli jo hyvinkin aikuinen. Helppoa se on todella tuollaisissa tapauksissa näytellä itsenäistä omassa kämpässä.

Joten turha tosiaan alkaa jaotella ihmisiä itsenäisyyden suhteen sen mukaan, asuvatko he yksin, kumppanin kanssa vai vanhempien luona. Vanhempien luona asuva saattaa jopa maksaa elämisestään enemmän kuin vanhempansa tai se yksin asuva on täysin vanhemmistaan riippuvainen.

Monesti naistenlehdissä on artikkeleita nuorista ihmisistä, jotka ovat ostaneet Helsingin keskustasta isoja asuntoja. Tuskin ne omalla rahalla tai omalla lainarahalla on hankittu.
Kiitos sinulle "mikäs itse olet". Juuri näin. Ei tuomita toisia, kun ei mitään tiedetä, luullaan vain!
Huvittavaa että horiset kultalusikasta kun nämä vanhempien helmoissa loisivat luuserit juuri niitä ovat. Kaikki hoituu ja kustantuu vanhempien toimesta. Se jos mikä on lellimistä ja kultalusikka perseessä elämistä. Jokainen vähänkään moraalia omaava aikuinen asuu omillaan.
Ja mistähn sinä tiedät mitä siellä suljettujen ovien takana tapahtuu? Oletko käynyt katsomassa? Kuka kustantaa mitäkin, voi olla kuule ihan tosin päin. Vanhemmat voi olla juoppoja tai vakavasti sairaita jotka tukeutuu aikuiseen jälkeläiseen kaikessa. Jälkeläinen voi olla omaishoitajan roolissa, tunnen näitä tapauksia.
Hän taitaa olla isin tyttö (tai äidin ja isin tyttö).

Tiedän minäkin erään naisen (yli 40v.) jolla on sentään ammatti ja myös oma asunto, mutta kaiken vapaa-aikansa, lomamatkat yms. hän viettää vanhempiensa kanssa. Tytär on oikein fiksun oloinen, ei siinä mitään!
Vanhemmilla on avaimet hänenkin asuntoonsa ja siellä käydään aina välillä tarkistuskäynnillä, ettei vaan mitään sutinaa ole kenenkään kanssa.
Isäpappa on myös ilmoittanut, että jos joku mies tulee kuviohin on heti tehtävä paperit siitä mikä kenenkin on ja avioeron sattuessa tai tyttären kuollessa kaiken on jäätävä heille tytön vanhemmille. Mitään äveriäitä he eivät ole muuta kuin kuvitelmissaan! (entä jos nuorella parilla olisi jo lapsia??? ajattelin minä..)

Oudolta homma vaikutti... ja oudommaksi meni. (Nyt silmät kiinni te kaikki herkät!!!)
Kerran olin yllättäen näiden vanhempien pihassa ja odottelin josko joku jostain ilmestyisi.
Sieltä metsäpolulta sitten hiljaa käveleskellen saapui isä ja tytär kauniisti käsikädessä astellen. Samalla kun he huomasivat minut, irtosivat heidän kätensä kuin sähköiskusta toisistaan.
Onkohan mulla sairas mielikuvitus? Mitään fyysistä sairautta tms. ei ollut syynä "talutukseen".
En tietenkää voi väittää että aloittajan kertoma tapaus olisi tällainen tai että yleensä olisi näin, mutta mutta... sääliksi käy tuota jo vanhenevaa tytärtä.
Ilmoittakaa asiattomaksi viestiksi, jos oksettaa!
Mua oksettaa jo!
Onko kellään käynyt mielessä että tällaiset henkilöt voivat olla nujerrettu henkisesti elämässään esim. olemalla koulukiusattu? Vuosia jatkunut nujertaminen tuhoaa ihmisen itsetunnon eikä sitä välttämättä saa ikinä rakennettua uudelleen. Siitä johtuen ei vältämättä halua mitään puolisoa eikä lapsia eikä suunittele tulevaisuutta.
Eiks suomi ole vapaa maa ? Käsittääkseni täällä voi elää miten haluaa ... tai ainakin melkein.

Nykyään saa olla vaikka irtolainenkin. Romskutkin kulkee miten sattuu ja missä tahansa, välittämättä maahanmuuto - ja matkailuasetuksista.
Kuka sanoi että sen jokin laki kieltäisi? Totuus on vain se että vanhempien nurkissa loisiminen aikuisiällä on säälittävintä ikinä.
Totta!
Voipi olla niinkin että he ovat keskenään sopineet käytännöstä!
Aikuisella lapsella on ehkä jo maksettu asunto muualla, mutta hän on ikääntyvien vanhempiensa kanssa omasta valinnastaan! Hän on vanhempiensa tuki ja turva niin kuin isä ja äiti oliovat hänelle aikoinaan. Maailma muuttuu Eskoseni! Mitäs se meille kuuluu ja onko se kovinkin tärkeää mitä me muut ajattelemme ja TIEDÄMME!
ehkäpä hänellä ei ole ollut kiirettä eronneeksi yh:ksi. Heitä kun on tarpeeksi. Ehkä hän ajatteli että tuohon junaan en lähde, ja elää mukavamin itselleen.
Se on hänen elämäntyylinsä.
Anna ihmisten olla ja elää.
Oletko kysynyt häneltä, onko hän onnellinen?
Minä olen jotain alle 30-vuotias ja asun vanhempieni kanssa. Mitä se kenellekään kuuluu, kenen kanssa kukakin asuu. En ole tilitysvelvollinen asiasta kenellekään.
Voihan tämän lähipiirisi naisen tilanne olla esim. väliaikainen ratkaisu tilanteeseen, joka ei kuulu sinulle pätkän vertaa.

Sitä paitsi mikä kiire on perustaa perhe. 30-vuotias on nuori vielä. Moni saa ensimmäisen lapsen yli 40-vuotiaana.

Sen vain sanon, että älä puutu muiden ratkaisuihin, jos et tiedä niistä mitään.

Lisäksi monissa muissa maissa on aivan tavallista, että vanhempien luona asutaan vielä näin vanhanakin. Se on joku suomalainen ilmiö, että ihmisessä on jotain vikaa, jos hän ei muuta 16-vuotiaana omilleen.
16-kesäisellä ja 30-kesäisellä on aika helvetisti eroa. Turha puolustella nössömäistä, aikuisiällä vanhempien helmoissa loisimista.
Ihmettele vain, mutta anteeksi nyt, ei asia ehkä kuulu sinulle. Emme tiedä toistemme elämästä ja sisäisestä maailmasta tarpeeksi arvostellaksemme.
Haluaisin selvän vastauksen, mikä on peräkamarin poika/tyttö?

Jollaintavalla tämä kirjoitusrimpsu paljasti minulle, etten ole ainoa pöljä
tässä ajassa.
Peräkammarin tytöllä / pojalla tarkoitetaan selkeästi jo aikuisikäistä ja ammatinhankintaiän ohittanutta, naimatonta ja perheetöntä lasta, joka asuu yhden tai molempien vanhempiensa kanssa sanassa taloudessa. Oletetaan automaattisesti riippuvuussuhteeksi, usein mielletään myös työttömäksi, melenterveysongelmaiseksi tai jotenkkn muuten alisteiseksi suhteeksi jommnkummin päin. Jotkut yleistävät enemmän maaseuden perinteeksi, mutta maalla lapsi yleensä siirtyy vähitellen vastuulliseksi hoitajaksi sekä tilalle että vanhemmille, mikä luontainen kehitys ei välttämättä toteudu pienemmissä ympyröissä.
mitäs kummaa siinä on jos viihtyy,niin antakee olla ei se vaarallista ole,eikä tartu,olenhan minäkin peräkammarin poika,ja jo 50v,ja tänne jäin,ei silti,eipä vanhemmissa mitään vikaa ou,ainaskaa mulla,eikä emäntää ole taloon löytyny,ja taijan väsyä ettimäänkin,ku ei kelepoo,ni ei sit
Onko yllättävää ettei kukaan nainen kelpuuta äiskän ja iskän helmoissa loisivaa viisikymppistä? Siinäpä miettimistä sulle sinne peräkammariin.
EIKÖ NÄMÄ PROVOALOITUKSET ALA JO RIITTÄMÄÄ???
Tämä vastaus on suoraan aloittajalle "Ihmetystä kerrakseen"

Aina takaisin kotiin muuttaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että ihminen olisi työtön, masentunut tai muuten syrjäytynyt. Onko mieleesi tullut, että jos hänellä kerran on oma asunto, syy vanhempien luona oleskeluun voi olla vaikka jommankumman vanhemman sairastuminen? Joskus voi olla niinkin päin, että aikuinen lapsi auttaa niitä vanhempiaan.

Tekstistäsi käy ilmi, että sinulla on oikeasti hyvin vähän faktatietoa tämän ns. "lähipiirissäsi" asuvan naisen tilanteesta. Silkkaa kateuttasi tulet tänne vetämään johtopäätöksiä hänen ratkaisuistaan, ja kuinkas muuten kuin kielteisessä hengessä. Tämä vaikuttaa jälleen kerran huonolta provolta ja vaikka se ei sitä olisikaan, suosittelen lämpimästä oman elämän hankkimista, niin ei tarvitse huolehtia siitä miten muut elävät. Toisten ihmisten perheen hankkiminen tai se kuka kenenkin jääkaappia täyttää, tuskin kuuluu sinulle ainakaan niin kauan kuin sinulta ei siihen pyydetä rahaa.
Absurdia kuvitella että joku olisi kateellinen vanhempien helmoissa elelevälle luuserille. Eikö mielikuvitus riitä muuhun kuin kateuskorttiin?? :DD
Muutin itse vanhempien luokse asumaan kun olin valmistunut Turun yliopistosta. Töitä löytyi pieneltä kotipaikkakunnalta, mutta asuntoa ei. Asuin muutaman vuoden vanhempien luona asuntoa hakien, kunnes pikkuveljeni kanssa muutimme kahdestaan vuokra-asuntoon viereiseen kaupunkiin. Hän opiskeli ja pääsi sitten työelämään ja minä menin myös töihin. Siitä kaikesta hässäkästä on nyt kaksikymmentäviisi vuotta ja edelleenkin meillä on hyvät välit, eikä mitään ongelmia elossa.

Kukaan meidän ystävistä ei ole ainakaan ihmetellyt että muutin hetkeksi kotiin ja kun myöhemmin pikkuveljeni kanssa muutimme jakamaan yhteisen asunnon. Ihan terveitä ollaan päästämme eikä mökkihöperyys ole iskenyt. Hyvin ovat myös ajoittaiset tyttö ja poikaystävät kelpuuttaneet vaikka joku tuolla epäili ettei kukaan kelpuuttaisi.

Mitä eroa tällä on siihen kuinka sadat tuhannet opiskelijat jakavat opiskelijasolun keskenään?
Kyllähän se napanuora voi olla katkeamatta miehen lisäksi myös naiselta.

Kyllähän siinä on monisäikeisiä tapahtumia mitkä tähän tilanteeseen johtaa.
Kyllä tällainen on tuolla Etelä-Euroopassa ihan arkipäivän juttu.

Kyllähän sitä aikuisen lapsen halu lähteä on yleensä vahva, joskus vahva jo ennenkuin aikuiseksi voi vanhemmat häntä lukea.
Se että aikuiseksi varttuva siihen sitten jää on jo pitkän ajan prosessi.
Ei välttämättä ole uskallettu luottaa, antaa vastuuta ja vapautta sopivassa määrin.
Katsoa sitä kun nuori lepattelee siipiään pesän reunalla, ihan sieltä viereiseltä oksalta. Antaa lentää lyhyet lentonsa ja päästää horisonttiin.

Vanhemmatkin voi ehkäistä lapsen lähtöä jopa tietämättään. Pyytää käymään harva se päivä, pyytää apua siinä ja tässä, pyytää syömään, tein sua varten kakkua. Huokailla ja itkeä tirauttaa, jos ei ehdi. Syyllistää.
Aha.VAI PERÄKAMMARIN TYTTÖ

AHA. Vai peräkammarin tyttö ? Näitähän on ja jos vielä uuusavutonkin !!!
Aloittajan teksti herätti muutamia kysymyksiä: Miksei aikuinen lapsi saisi asua vanhempiensa kanssa, jollei hänellä ole omaa perhettä? Onko kyseinen nainen kuitenkin töissä tai opiskeleeko hän? Miten hän häiritsee vanhempien yhdessäoloa vai onko asunto hyvin pieni?

Minusta aikuistenkin lapsien asuminen vanhempiensa kanssa on aivan ok, mikäli tila riittää. Siinähän on seuraa kaikille. Mitä ideaa siinä on, että ihmiset asuvat yksin pienissä kopperoissa? Suomessa nuorten odotetaan muuttavan kotoa jo alle 20v. Se on jotenkin tosi kylmää ajattelua. Itse muutin kotoa heti lukion jälkeen opiskelupaikkakunnalle ja olen asunut aikuisena pitkiä aikoja yksin. Se ei kuitenkaan ole kovin mukavaa. Kyllä ihmisten pitäisi asua toistensa kanssa oli se sitten oma perhe, kimppa-asuminen tms.
Esimerkki: nainen 26v asuu kotona äidin ja isän kanssa. Vanhemmat ovat pirteitä, meneviä alle kuuskymppisiä. Ei siinä mitään, hyvä että kotona on joku, kun vanhemmat ovat reissuillansa. Joku joka vahtii taloa ja muutenkin auttaa (ehkä, kuulemma ei) kotitöissä.

Mutta sääliksi käy kun äiti murehtii että voidaankohan me nyt lähteä ulkomaille kun tuo meidän Pirkko-Liisa 26v. jäisi yksin kotiin. Tuleekohan sille paha mieli kun ei sillä ole ketään kaveriakaan jonka kanssa lähteä yhtään mihinkään. No, otetaan se mukaan!

Siis lähes kuuskymppiset vanhemmat, jotka tottavie ovat töitä tehneet ja raataneet ja nyt viimein kun pääsisivät nauttimaan työnsä hedelmistä, niin pitää aikuista lasta raahata mukana.
"Siis lähes kuuskymppiset vanhemmat, jotka tottavie ovat töitä tehneet ja raataneet ja nyt viimein kun pääsisivät nauttimaan työnsä hedelmistä, niin pitää aikuista lasta raahata mukana."

Kamoon! Eikö siihen Pirkkoon voisi sen vertaa vanhemmat voi luottaa että talo ja Pirkko voivat hyvin kun palaavat ansaitulta lomaltaan?
En tunne ketää peräkammarin tyttöö. mut haluan. Nekii varmaa haluis peräkammarin poikaa. Ei oo ollu vierailla mailla, joten luomua tarjolla. Soitelkaa!
Suomessa on kunnia-asia asua mahdollisimman kurjassa pikku-luukussa vuokralla eri toimistojen tuilla heti ylä-asteen jälkeen.

Sinne yksiöön onkin hyvä muumioitua kaljapullojen keskelle jos masentaa. Perheensä lähellä sentään on ihmisiä jotka välittävät.

Naistenhan on helppo hakea mies baarista kun liikaa yksinäisyys kaatuu päälle. Ja heillä on elämä muutenkin yleensä aina sosiaalisempaa sekä paremmat turvaverkostot.
taas joka paikan kyyläreitä ja arvostelijoita. Ei kuulu muille, miten kukin elää!!!! Mukavampaa se on elää vanhempien kanssa ja auttaa heitä, kuin elää yksin tai ikävän puolison kanssa. Fiksuakin on elää lapsuudenkodissa, jos saa säästettyä samalla rahaa!
Säästääpä se yhteiskunnan verorahojakin, jos omainen hoitaa vanhusten asioita!!!! Että pitäkee turpanne kiinni!!!!!
Mitä se kenellekään kuuluu missä, miten tai kenen kanssa asuu? Vanhemmat varmasti saavat suunsa auki, jos haluavat aikuisesta tyttärestään eroon, jos eivät saa, se on heidän ongelmansa, ei sinun eikä kenenkään muun.

Ei tullut mieleesi, että ehkäpä vanhemmat ovat hänestä kasvattaneet epävarman ja saamattoman pienestä pitäen tyyliin "ei sinusta koskaan mitään tule, ei sinua kukaa mies huoli kun olet tuollainen, etkä osaa mitään" jne. Itsetunto kun vanhempien toimesta lyödään lyttyyn pienestä pitäen, ei ehkä kykenekään koskaan toteuttamaan unelmiaan ja lapsesta saadaan vanhuudenturva, kun ei hänellä ole minkäänlaista itsetuntoa. En siis väitä, että tämä naisen kohdalla niin olisi, mutta VOISI olla...
Eräs peräkammarin tyttö (40v) pyysi vanhemmiltaan kaljarahaa. Eivät antaneet. Tyttö hermostui että "lapsia kyllä hommataan mutta ei pidetä huolta niistä!"
Moni on niin miehiks olevinaan, kun asuu vanhemmista erillään.
Paskan marjat! Yhteiskuntaa kuormittavat asumistukineen sun muine sostusta nostettune rahoineen.
Suomessa lapsi on aikuistunut, kun oppii tupakoimaan, ryyppäämään ja nus..maan. Käytännössä sossu ja/tai Kela makselevat tukia, kun lapsukainen syö vanhemmillaan, ajaa näiden autolla sekä maksattaa heillä muut laskunsa.
Miksi monet tällä palstalla puhuvat jälkeläisistä niin kuin kaikki vanhemmat haluaisivat ajaa heidät mahdollisimman aikaisin pois kotoa? Jotkut oikeasti viihtyvät perheenjäsentensä kanssa.
Saahan lapsuudenperheensä kanssa toki viihtyä,
mutta "napanuoran" ja elatusvelvollisuuden pitäisi katketa viimeistään, kun lapsi on saanut opintonsa valmiiksi.
Vaikea kuvitella, että omat aikuiset, koulutetut lapseni asuisivat vielä kodin peräkammarissa. Silloin voisin miettiä, mikä kasvatuksessa tai perhe-elämässä on mennyt pieleen.
Hyväksyn! Jopa helpommin kuin jonkun työnarkomaanijuntin...
onko se kellään ajossa eli painaako joku sitä enempi vakituiseen ettei vaan vanha mies vielä kastaisi palasta ja pitää sitä kiinni kotona
Niin ja mitä v***a se sulle kuuluu tämänkään ihmisen asiat ja asumiset ?
Eikö sulla ole muuta mietittävää ? Hanki elämä !
Onko tämä yleistä nykyisin?
- ei nyt sen enempää kuin ennenkään.

Lähipiirissäni on yli 30-vuotias nainen joka asuu koiransa kanssa vanhempien luona.Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?
- eiköhän tuon ikäinen osaa itse käydä kaupassa.

Lenkittää koiran?
-koiran omistaja. Itse sain koiran 13-vuotiaana, en asunut yksin tietenkään, mutta minä lenkitin. Vanhempani joskus.

Maksaa lomat?
- jokainen maksaa omat lomansa itse. Ja paljonko maksaa kotiloma ?

Palvelee sohvalle?
- Kotona ei välttämättä saa palvelua, palveliko vanhempasi sinua ?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)?
- Vanhemmat voivat lähteä kahdestaan lomalle, ei näet tarvitse aikuisen perään enää katsella.

En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
- enkä minä voi ymmärtää sinun ahdistusta toisten asioista.
Aina puhutaan niistä peräkammaripojista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
-minä olen. Tai no eräs tädeistäni muutti äitinsä luo vasta vanhempana, kun äitinsä tarvitsi jo apua.

Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???
- unelmia voi toteuttaa asui missä tahansa, vanhemmat tuskin estävät. Kaikki eivät haaveile perheestä.
kiva lukea että kaikki ei pidä meitä "peräkammarin tyttöjä" outoina vaikka osa niin tekisikin. Itse olen alle 30 v nainen ja asun vanhempieni luona, käyn töissä, säästän rahaa ja haaveissa olisi jokus oma talo. Jos maksaisin vuokraa en ikinä saisi rahaa säästöön tarpeeksi omaan taloon, olen tehnyt laskelmia (en haaveile mistään linnasta vaan ihan perus omakotitalosta), koska tienaan vähän ja minulla ei ole poikaystävää joka maksaisi puolet vuokrasta.

En myöskään varmaan tykkäisi nyt asua yksin, se on ihan kiva kun tulee kotiin ja on joku jonka kanssa puhua ja aikaa viettää. Osallistun rahallisesti ruokaostoksiin, maksan omat laskuni jne, mutta totta kai säästän siinä kun en vuokraa joudu maksamaan, mutta monet jotka eivät minua ymmärrä asuvat jonkun kanssa, joten vuokraan tai lainan lyhennyksiin ei mene niin paljon rahaa yhdeltä menisi, myöskään en tienaa mitään huippusummia.

Itse en ikinä "tuomitsisi" toista ihmistä vain siksi että hän ei toimi niinkuin oletettaisiin, tottakai toivon että jonain päivänä minulla olisi pieni talo ja mies ja lapsia, mutta en ymmärrä miten se että asuisin yksin vuokralla auttaisi sitä asiaa yhtään sen paremmin kuin tämän hetkinen tilanteeni. Asioita saa ihmetellä mutta ei kannata ikinä tuomita ketään ennenkuin tietää kuinka asiat todella ovat:)
"...toivon, että jonain päivänä minulla olisi pieni talo ja mies ja lapsia..."
Ja varmasti tuo elämäsi prinssi tulee sinut vanhempiesi peräkammarista noutamaan?
En tuomitse ketään, saahan sitä aina haaveilla.
Tuleeko se prinssi sitten sinne oman miniluukun ovelle, tuskinpa vain.

On sinun pkt16v. ajattelu pikkuisen kapeaa. Aivan kuin ei vanhempien luona asuva harrastaisi mitään, kävisi missään. Aika outoa ajatuksenjuoksua tai ajatuksenseisontaa.
Yhtä hyvin sen hakee vanhempien talosta kuin pienestä vuokrakämpästä.
Tunnen erään korkeasti koulutetun naisen, hieman yli 30 v. Hän ei ole ikänään tehnyt kesätöitä tai muitakaan töitä opiskellessaan, joten säästöjäkään ei varmasti ole. Asuu vanhempiensa luona, valmistui hiljattain ammattiin, jossa töitä olisi riittämiin. Mutta jostain syystä ei saa aikaiseksi hakea työpaikkoja aktiivisesti, eivät ole vanhemmat mitenkään varakkaita. En tiedä onko hän masentunut tai jotain muuta, mutta kokonaisuudessaan ihmeellistä ettei ole edes kesätöitä elämänsä aikana tehnyt. Oikein mukava ihminen, mutta jotenkin on alkanut nyppimään tuollainen saamattomuus. Itse hinkuisin töihin heti, ja varsinkin jos on rahat tiukilla. Ja kun ongelma ei ole siinä etteikö töitä olisi.
EI KAI! NO VOI HYVÄT HYSSYKÄT SENTÄÄN! MITES SE NY NIIIIIII???????
näin minä'kin tein nuorempana asuin yläkertaa vanhempani talossa
maksoin ruokakulut mutta en vuokraa ja kävin töissä.en ryypännyt ja hurvitellut kuten ikäiseni vaan nuukailin ja säästin
kesät keräilin marjat ja sienet ja myin ihmisille torilla ja
rahaa säästyi jemmaan n 70 prosentin kuukausivauhdilla
sen kun kerrot vaikka 17 vuodella voinet havaita että kun menin naimisiin minulla oli rahaa eli pätäkkää millä maksaa omia ostoksiani, ei av iopuolison.
rahoistani olin kyllä hiljaa kun sillä perstaskulla ei tilinvälillä jäänytmitä'än kouraan, niin ajattelin että minun rahoja ei ainakaan tuhlaa turhuuteen.

sitten kun 20 v leikittiin kotia ja erosimme koska ex löysi uuden, huomasin että jemmatilillä mitä olin pitänyt korkeakorkoisella tilillä olikin kertynyt vuosien saatossa miljoona markkaa eli joku 170 donaa.
hajautin fyffet ja nostin jonkin ajan kulutta ne käteisenä pois ja nyt 7 vuotta ne on ollut tossa kassissa. pitäs joskus viedä ne pankkiin kun viihtis, korkoahan ne ei kasva mutta saispahan pois nurkista.

joskus aikoinaan vuosikorko oli 12 prossaa eli aikas huimat vuositulot kun säästeli ja eleli kituliaasti. nyt on mistä ottaa jos niinku vaikka haluasi mennä ameriikkan käymään katsomaan köyhiä sukulaisiaan.
Suomi on yksinäisten ihmisten maa, miksi pitäisi muuttaa asumaan yksin? Arvot ovat oudot. Täällä yli 30-vuotias peräkammarin tyttö myös, mutta asun vain toisen vanhempani kanssa. Etelä-Euroopassa täysin normaalia.
Onko tämä normaalia nykyisin?Lähipiirissäni on yli 30-vuotias mies joka asuu krapulaisen vaimonsa kanssa hänen vanhempien luona.Oma sossun hoitama kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää paskahuussin ?Lenkittää juopot lähimpään klubiin ?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?
Ei hänellä ole varmaan käynyt mielessä että vanhemmat kaipaisivat omaa ja etenkin yhteistä aikaa.Entä jos hän onkin puskurina vanhempien välissä(mustasukkaisuutta)? En vain voi ymmärtää mikä idea tässä on?
Aina puhutaan niistä peräkammariakoista,mutta en ole aiemmin vastaavia naisia tavannut.
Taitaa tosiaan syrjäytyä ikäisistään ja perhehaaveet tulla haudatuksi samoin tein.Unelmia hänellä on senkin edestä,mutta miten ne vanhempien kanssa voisi toteuttaa???
Olen samanlainen läski ja painan 170 kiloa joten siitä vaan.
Itse olen asunut todella kauan kotona äitini kanssa kun olen ollut kuudesta sisaresta nuorin. Kävin työssä ja siis asuin kotona.Meillä oli tosi hyvät suhteet kaikilla sisaruksilla vanhempien kanssa. En tiedä mitä se teki mulle.

Mielestäni kuitenkin pitäisi asua eri-ikäisten ihmisten yhdessä. Kukaan ei olisi yksin ja ei ehkä tarvitsisi niin paljon sitä yhteiskunnan antamaa palvelua. Kunhan välit ovat kunnossa miksi ei asuisi yhdessä. Niinhän ennekin tehtiin.
On jokaisen oma asia, miten aikaansa tappaa. Se ettei jonkin elämäntyyli joidenkin mielestä ole oikein, on heiden oma henkinen omanarvon-ongelmansa.
Asian kun tulisi tervemielisesti ajateltuna olla niin, että antaa jokaisen elää, miten itse parhaiten katsoo. Eli kaikkien kukkien kukkia rauhassa, kun asia ei varsinaisesti minulle kuulu jne.
Mutta kun ei. Suomalainen kun on kateellinen vaikka 140 vuotiaalle Romanikerjäläiselle, jolla hatullinen seteleitä ja hanurinsoittokin hallussa paremmin kuin Simo Silmulla.

"Oma kämppäkin olisi,mutta kukas täyttää jääkaapin?Lenkittää koiran?Maksaa lomat?Palvelee sohvalle?"

Aloittajalle sanoisin seur: Lopeta päänvaivaaminen moisella turhuudella ja keskity tarpeettoman vitutuksesi synnyinlähteisiin - ja tavoittele siitä eroonpääsyä.

Japanissakin lapset roikkuvat peräkammareissaan reilusti yli kolmikymppisiiksi, tosin osaksi työpaikkojen puutteesta johtuen jne., mutta kuitenkn.
itse asuin kotona 40 v. Maatilalla olin se yleiskone, kanna vettä, puita, pese pyykki, tee heini hoida kanat, irallisesti oli tilan vuokraaja, mutta kaikki päätösvalta oli isällä joka 100% invalidina rollattorin kanssa kuljeksi pihassa ja huuteli käskysä. Kuappareissultakin piti tehdö sanatqarkka selvitys, että kenen kanssa puhui ja mitäkukakin sanoi.
Sitten saatiin vesijohto ja automaattikone, hurraa! Pientilallisen karjakasvimaa- urakoiti sitten jatkui kunnes isäkulija eu teki hommasta kannattamatonta.
Loplta nain peräkammarin pojan ja hankittiin oma mökki, kooltaan niin ruhtinaallinen että mahtuu isomman lukaalin olkkariin, vessoineen päivineen
Siis. per'kammarin asukki voi olla se kodin yleiskone joka tekee niin tupatyöt kuin ulkotuötkin, piika ilman palkkaa ja renki ilman vapaita!
Ei se näitä asioita miksikään muuta, jos minä hyväksyn tai olen hyväksymättä!
Vaikka kuinka voivottelisin ja moittisin, jotkut jäävät aina "uunin pankolle" ja "peräkammariin" Tunnen sellaisia muutamia, ja he todella luovivat tämän elämän läpi aika vähin eväin ja pienin nautinnoin! Mutta, mitäs sitten? Heille sopii sellainen elämän tyyli ja suotakoon se heille ! En minä siinä mitään menetä, korkeintaan hieman he nielevät yhteiskunnan verovaroja, mutta moni ei saa mitään avustuksia. Eikä edes halua!!
mo! kirjottele mulle.saman laisii ongelmii mulla..!
Tunnen.Luumäellä asuu yks yli nelikymppinen nainen joka ei koskaan käy missään.Vaik on ihan hyvä näköinen ja asiallinen.
Siinä sen sanoit: sua vit--uttaa, koska oot nelikymppinen naiseton mies. Muija josta kirjotat, kiinnostaa sinua, mutta sinä et häntä.
Mitä se kenellekään kuuluu, miten elämässään viihtyy. Jos viihtyy kotona, siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista. Jotkut elävät tyydyttävämpää elämää sinkkuna kuin huonossa parisuhteessa, jos ei sopivaa tule kohdalle.
en, mutta tuollasiin saattas tutustuu,,(kuvassa)
Minulla oli esim kaltainen työkaveri, josta kehkeypulta lesbo.

Sillä oli aksi koiraa joita s e hoiti hullun lailla vaikka toinen koirista oli jo sokea ja halvaantunut.. Akka eli vai itsekästä haavemaailmaa ja tilasi velaksi postimyynneistä tavaraa... Humalassa väkivaltainen puukko-fozu,,,,

Aikaa on jo tuosta yli 7 v mutta muistan sen kuin eilisen päivän.. Akan elämänhallinta oli +- 0
En pitäisi automaattisesti huonona asiana. Jotenkin tytön kotona asuminen ei tunnu niin "passiiviselta" kuin peräkamaripoikien asiat. Jossakin tapauksessa voi olla ihan mukava asetelma, että aikuinen lapsi asuu vanhempiensa luona. Tavallisempaa nykypäivänä on, että vanhemmat ovat eronneet ja elävät uusien kumppaneidensa kanssa tai juopottelevat ryyppyseuruissa. Parikymppisellä nuorella ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta, kuin pyöriä halvoissa vuokrakämpissä paskaduunin ja sekä sossun tukien avulla. Näiden perheiden tyttäret päätyvät helposti asumaan yhdessä ensimmäisen vastaantulevan jätkän kanssa. Pahimmassa tapauksessa toimivat myös piikoina ja maksavat kumppanille vuokraa lyhentäen tämän nimissä olevaa asuntolainaa.
jes
Kaikkea ei saa, vaikka toivoisi. Peräkammarin joku on aina vaarassa syrjäytyä.
Ei nimittäin ole helppoa olla peräkammarin joku, on se mies tai nainen.

Haukkuminen on muodostunut tavaksi nyky-yhteiskunnassamme.

Kun raakuus tuoda esiin itseään ja raakuus olla oma itsensä, kiristyy.

Oma itsenä oleminen on vaikeaa. Se, kun aina haukutaan ja kuitenkin yrittää vain olla oma itsensä.

Ja, sitten vielä sanotaan, Ole oma itsesi!!!! Oksettavaa.

Vai sanotteko sen vain sen takia, että näette kuka on erilainen!

Ja hylkäätte heidät!

Sehän tätä yhteiskuntaa kasvattaakin, se, että, jokainen, joka ei sovellu, Hylätään!!!

Minäkään en ole koskaan soveltunut! Miksi! Kysympä vaan?
Imekkö mua ?
Hänellä voi olla jotain mielenterveyspulmia. En lähtisi arvostelemaan toista. Mikäli hänellä on vaikeuksia pärjätä yksin, on hienoa, että hänellä on vanhemmat vielä elossa. Toivottavasti hän saa vähitellen valmiuksia elää itsenäisesti, koska vanhemmat eivät elä ikuisesti. Varmasti kaikilla meistä on haaveita perheidyllistä jne, mutta lähtökohdat meillä kaikilla ovat erilaiset. Toivotaan, että hänkin vielä löytää itselleen turvallisen kumppanin vierelleen kulkemaan tätä matkaa, joka ei kaikille ole helppo. Pelkästään jo yksinasumisen pelko tai muut pelot ja erilaiset pelottavat harhat tai muu sellainen voivat johtaa siihen, että yksinasuminen tuntuu vaikealta.
En usko,
että lapsuudenperheessä, omien vanhempien luona aikuisena asuminen, "peräkammarin poikana tai -tyttönä", voi parantaa mahdollisesti jo lapsena syntyneet ongelmat. Jotain ihmisen kehitysvaiheista, esim. itsenäistyminen jää elämättä. Sairaalloista riippuvuutta puolin tai toisin?
minulla on ystävä joka on 25v, ei koulutusta lukion jälkeen, töitä ei jaksa tehdä ku pitäisi olla 11e tuntipalkka että viitis kotoa lähteä. asuu kotona, elää kelan työttömyys rahoilla, isi maksaa laskut, autot ym. tyttö ei maksa mitään. ostelee kalliita vaatteita ja haaveilee ulkomaan matkoista. se elää ku 18v.
olen yrittänyt sanoa sille et aikuistus, mutta miksi ku kaikki tulee valmiiksi?
odotan vain sitä päivää ku isi nakkaa ulos ja tyttö näkee todellisuuden.
huom tämä tyttö ei halua ees miesystävää koska ei näe tarpeelliseksi sellaista.
ei se löytäskään ku unelma miehellä on pituus rajakin
miten tälläisen ihmisen saa takas tähän elämään?
Mitä sinä heidän elämästään tiedät? Jospa hänet on raiskattu ja masentunut sen myötä? Tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole meidän muiden asia hyväksyä tai olla hyväksymättä toisten elämää, eletään vaan ihan oma elämämme niin hyvin kuin voidaan, jookosta.
Onhan tuo aina ollut tavallista että joku tyttö jää loppuiäkseen äitinsä helmoihin ja huomaa vasta äitinsä kuoleman jälkeen joskus kuudenkympin ja kuoleman välissä että omakin elämä meni jo.

Voi olla työtä, voi olla periaatteessa oma asunto mutta kun äiti pitää ensin huolta lapsestaan ja lopuksi lapsi äidistään. Semmoista takertumista ja elämän pelkoa molemmin puolin.
Miksi päätäsi särkee muiden asuminen? Eikö ole omaa elämää, ystäviä joiden kanssa voi jakaa kokemuksia?
Elä ja anna muiden elää kun et kuitenkaan voi hallita kaikkea vaikka kuinka järkeilisit....
Taitaa olla immenkalvokin vielä tallella!
Tiedän jo yli viiskymppisen naisen, joka on asunut koko ikänsä vanhempiensa luona. Se on niin kovin vaikeaa sanoa, että mikä on oikein ja mikä väärin. Toisaalta tiedän monia naisia ja miehiä, jotka toki asuvat omassa huushollissaan, mutta lähellä vanhempia. Sitten käydään joka päivä vanhemmilla tai he lapsellaan. Onko siinä nyt hirveä ero siihen ettei asuta kokonaan kotona ja olla vanhemmissa kiinni. Nykypäivänä vanhempien luona asuminen koetaan hyvin kielteisenä. Pitäisi jo lähteä 15 vuotiaana kotoa pois.... Sitten nämä nuoret sitkuttelevat toimeen tulonsa kanssa ja osa on kodittomia, luuhaavat kavereidensa luona. Ennenvanhaan maalla asui samassa kommuunissa monta sukupolvea ja toimeen tultiin. Omasta mielestä jokaisen pitäisii asua jossakin elämänvaiheessa yksin, etäällä omasta elinpiiristään. Se kasvattaa ihmistä jos mikä. Vanhempien luonakaan asuminen ei välttämättä ole huono asia. Tällöin ihminen ei useinkaan ole valmis yksinasumiseen ja ongelmia tulisi taatusti.
puhut asiaa. Nyt kun ajattelen, niin tässä naapuristossa asuu oikein kaunis menestynyt 40 v. nainen jolla on hieno ura, ja korkea koulutus. No, miehet ovat vaihtuneet todella tiuhaan. Hän asuu vanhempiensa NAAPURISSA kirjaimellisesti, siis seinän takana. Avioeroja, ja lapsia tehty exille. KUKA hoitaa hänen lapset? Vanhat eläkeläis vanhemmat tietenkin! Lapset ovat jatkuvasti isovanhempiensa taakkoina. Eivät pääse pakoon. Nainen on lempannut kaikki miehet pois elämästään, joten on yh.Onko hän peräkammarin tyttö? Vain seinä erottaa vanhemmistaan? Mielestäni on.
Vanhempien luona asuminen. Lähipiiristä tunnen monta sellaista jo keski-ikäistäkin miestä. Perheellisiäkin. Ei se täällä mitään ihmetystä herätä. Tunnen myös yhden 38v naisen joka asuu maalaistalossa vanhempiensa kanssa. Monet koulut käynyt, muttei koskaan ollut töissä. Eikä koskaan ollut miestä, eikä ole luvannut ottaakkaan.

Itse olen 36v peräkamarin poika. Käyn päivätöissä ja vapaa aika kuluu pitkälti vanhempien maatilan töissä. Enkä ole passattava juoppo.
Nyt vanhemmat jää eläkkeelle ja ostan tilan. Säästöjä on mullakin aika mukavasti ja hyvä se kun on nyt jotain millä tilan maksaa. Elämäntapa tämäkin. Emäntää tosin turha etsiä nykyään ennen kuin vanha pari muuttaa pois.
Mitä V ITTUA se sinulle kuuluu miten toinen elää.

V ITUN IDIOOTTI.

Italiassa on täysin normaalia, että tuonkin ikäiset naimattomat asuvat kotonaan.

"hyväksytkö"
Elä sinäkin omaa elämääsi miten elät ja annatoisten elää !!!!!!!!!!!!!!!
En tunne, mutta kiinnostaisi tutustua! Mitähän kautta heihin saisi parhaiten yhteyden?
No, kyllä vaan kiinostaisi tuo osoite. Ensin passauttsin itseni myös seksillä, sitten takavarikoisin koiran, kakattaisen molemmat, mutta pesisin vain koiran, koska tuon ikäinen nainen ei ehkä löydä edes ulos kylppäristäkään.
Mitä se kelleen kuuluu, kuinka joku elää, ei olla Itä-Saksassa tai muussakaan sellaisessa, missä pitää vahtia naapuriaan.
Kaupasta saa sauvoja ja dildoja, jos mies ei kiinnosta.
Vaikka kiva olis tavata näitä kun ns. villit vapaat ovat vaikeita saada kiinni.
naapurissakinasuu iskän ja äitin luona tyttö joka on opettaja ja toinen on muka kuru,on koterveellistä
Oma asiansa, miten elää. Pakkohan se on hyväksyä. Jos kyseessä on iso kaupunki, jossa asuntopula, niin vaikeaa on hyväksyä sitä, että pidetään asuntoa tyhjillään.
Kuvassa ei muuten taida olla peräkammarin tyttö, vaan äitinsä luona vieraileva nuori nainen. Äiti on paidasta päätellen sairaalassa. Varakkaita ovat, kun on varaa olla amerikkalaisessa sairaalassa ja vielä hymyillä.
Miksei kaksnelonen voi käyttää kotimaista kuvamatskua?
No johan on mielisairas ajatusmaailma jos noin kokee. Tuleehan se jokaiselle sinkulle oman kämpän rakentaminenkin kalliiksi, kun hölmöjä tahdotaan olla.

Kukahan tälläistä toimimatonta mallia oikein kaupittelee markkinavoimatko? Saadaan luotua turhia työpaikkoja ja kierrättää rahaa ees taas?
Paljon järkeenkäyvämpää on asua monta sukua samalla paikalla, vanhukset huolehtivat silloin lapsista kun on pieniä ja kun vanhukset ovat vanhempia, ei heitä tarvitse törkätä epäinhimillisiin vanhustenvarastointi vankiloihin henkisen ahdistelun uhreiksi vaan saavat viimeiset päivänsä viettää ihmisten parissa jotka oikeasti välittävät.

Kyllä meillä on jo sovittuna, että jälkipolvi huolehtii vanhuksistaan hyvissä ajoin ikääntyessä. Olishan se jo heitteillejättöä ja rikollista, suositko,että maamme on epäinhimillinen ja ihmisiä kohdellaan kaltoin?

P.S. Useat vanhukset kuolevat pahoittuneeseen mieleen hyvin pian niihin paikkoihin joutuessaan tai ainakin masentuvat.
Jos tilanne sopii kaikille osapuolille mitäs se kelleen kuuluu, eikä toisten asiat yleensäkkään kuulu ulkopuolisille.
Mene sinä sinne syömään se koira ja nauti heidän oloista, tai mene pureskelemaan ruoka tuon "naisen" puolesta. Ole hyvä!
Mun hyvä ystävä on hieman alle 30v ja asuu edelleen kotona vanhempiensa kanssa, muut lapset ovat muuttaneet kotoa pois ja isossa talossa on tilaa. No ei tämä ystävä ole tietääkseni koskaan miehen kanssa löytänyt. Ei kuulemma ole vain sattunut vastaan "sopivaa". mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Aluksi ihmettelin kovasti tätä että miksi kukaan aikuinen ihminen haluaa vanhempiensa kanssa asua. Heillä on ollut aina tiivis ja lämminhenkisen oloinen perhe, mukava siellä oli aina pikkulikkana aikaa viettää.

Nykyisin en enää ihmettele tätä järejestelyä. Isossa talossa on omaa rauhaa, ystäväni käynyt ammattiin valmistumisestaan asti töissä ja osallistuu perheensä kuluihin, käy aktiivisesti harrastamassa ja reissaa kavereiden kanssa, kuten myös vanhempiensa. Kun haluaa omaa rauhaa lähtee mökkeilemään koiriensa kanssa. Myös vanhemmat viettävät omaa irrallista elämäänsä, tytär ei ole mukana kaikissa menemisissä. Ystäväni ei siis vietä mitenkään vaikka omasta elämästäni poikkeavaa arkea muuten kuin että kämppiksenä on oma äiti ja isä. Jos ei lapset kiinnosta, eikä parisuhdekaan niin samapa kait se on missä tai kenen kanssa sitä majailee.
Ei ole, eikä kuulu! Opetelkoon noin iäkäs muija keittämään edes tee veden, sitten kun huomaa, että vesi keihuu,( voi kiehua jo vanhemmatkin, ja koira) jo valmiiksi, mutta siihen veteen oppii laittamaan vaikka kananmunia, tai sitten tarvitsee jo kananmunan keittimen, kuten vedenkeittimen, tai sitten vaan avuttomana jonnekin syömään valmista, ja toki pöytään tuotuna, ja tietysti pyytää jotain tuomaan välineet ja mausteet, ja jos haluaa pyykäistä huuletkin niin servetti on keksitty, joka muyös kannattaa pyytää.. Koiraa voi myöskin joskus itse ulkoiluttaa, tai jopa minä eläinrakkaana haluan hänet itselleni, jos vain sieltä osoite löytyisi, mistä koiran hakisin? Tuon "naisen" voin kuskata hoitoon, tai kaatopaikalle, jos laki sallisi. Eikä yksikään mies halua tuollaista "naista", jos on siis mies.
Minä naisena en ikinä haluaisi sinun kaltaista miestä. Taidat olla joku paskalle haiseva pesemätön metsäläinen omine näkökulmines. Kuvailet tuota 30-v naisen syömistilannetta kuin jotain aatelisten käytöstä palatsissa. Että ruoka tuodaan naiselle pöytään kotona ja välineet, servietti ja mausteet! Mitä ohjelmia sä oot kattonu?

Meidän kotona ollaan ihan rennosti. Ruokailukin näyttää tältä:
Äiti istuu tv:n ääressä ja mä keitän hänelle teetä ja tuon hänelle olohuoneeseen. Sitten otan kaapista itelleni pienen lautasen, laitan siihen pienen leipäsen. Laitan leivälle makkaraa ja juustoa. Laitan oman teelasin pöydälle tuoden lautaseni sen viereen ja huokaisen istahtaessani pirttipöydän ääreen. Maiskutan itsekseni keittiössä. Kun olen syönyt, astiat kilisevät minun laitellessa niitä astianpesukoneeseen. Mun kädet on aina kuivat. Niitä kun joutuu arjessa pesemään jatkuvasti varsinkin tiskirätin käytön jälkeen. Eikä meillä ainakaan mitään serviettejä käytetä! Kenellä tommosta hienostelua muka on kotona? Syömisen jälkeen kumarrun pesualtaalle ja suu peseytyy silleen että juon vettä suoraan vesihanasta.

Minä oon nuorempi kuin tuo nainen mutta elän myös vanhempien kanssa. Ne on mun vanhempia molemmat... ja siinä onkin kaikki mikä niitä yhdistää nykypäivänä. Äiti on tulta ja isä on vettä. Joten joudun vielä hyssyttelemään ja estämään riitoja niiden välillä. Se onnistuu silloin kun oma mieli on tyyni, muuten.. katastrofi!

Hoidan vaikeimmat kotitehtävät hikoillen välillä (olenhan nuori ja reipas). Olen kotimme terapeutti, enkeli, tuomari, kuuntelija, pelastaja, harmonian, sovun ja hyvän yhteishengen luoja. En mikään palveltava prinsessa! En lähellekään..!
No, on sulla ongelmia, nainen.. En ole ehtinyt haista, kuin kakalla käydessäni täällä PK-seudun omassa asunnossani. Tänäänkin kävin jo uimassa kuuden aikaan, ja sitten saunomassa. Minullakin on sairas äiti, jolle olen nykyään omaishoitaja, ja suoritan ne tehtävät, mitkä hän haluaa, ja tarvitsee.. Ei ole kuitenkaan tiskikonetta, kuin minä, ja hänen asioita hoidan kaikkine reissuineen..

Käsivoiteet on keksitty, tai ihoöljytkin, joita kannattaa käyttää.. Ota kuule itsellesi sinusta huolehtiva mies, niin pääset jaloillesi, eikä tarvitse olla pinna, ainakaan kokoajan kireällä, kun saisit sitä hellyyttäkin, jota kaipaat..
Syrjäytyä ikäisistään on hassu lause, koska miehet etsivät joskus nuorempaa tai ovat aina varattuja. Oma asunto on, vaikka sinkkuna... Ikäisilläni naisilla on oma perhe ja työ. Eivät jaksa joka välissä juosta. Hoitelen itse asiat.
"Eivät jaksa joka välissä juosta"

siis kylässä ja sosialisoimassa.
Vaikka muiden ihmisten asuminen ei varmasti kenellekään meistä millään tapaa kuulu, asiasta olisi voitu saada aikaan ihan mielenkiintoinen keskustelu, ellei siis joka toinen vastaaja olisi käynyt urputtamassa siitä että asia ei kuulu aloittajalle.
hittoko se telle kuuluu .kuka mitenkin asuu,hoitakaa omat asianne,voi mitä luusereita,hankkikaa elämä,oma,ettei tartte toisen elämää elää,toi peräkamari nimitys on jo ollutta,nyt eletään 2000-lukua.kaupunkiasunnoissa mitään peräkamareitaole
Eipä se aina niin helppoa ole olla peräkammarinpoika..se kalvaa mieltä päivittäin..se masentaa entisestään. itse olen vain jotenkin ajautunut tähän tilanteeseen.kadottanut kaverit ja jonkinlaisen otteen elämään. voin olla yksin yksiössäni kuukauden ja ainut asia mitän olen sinäaikana puhunut on kiitos sana kaupan kassalla..töissäkin käynyt mutta 10€tuntipalkalla ei saa kuin muutaman hernekeitopurkin enemmän.oman mielentervetenitakia tai mitä siitä on jäljellä käyn vanhempienluona usein. saan anakin jutella jollekkin.
kavereita varmasti saisin mut tiedän et se johtaisi ojasta alikkoon jos joku nyt ymmärtää mitä tällä tarkoitan..
elämästä ottaisin kiinni jos sellainen olisi.
vanhenpani on ainut syy miksi en ole narunjatkona.haaveilen et joskus olisi muitakin syitä.
Hän varmaan huolehtii vanhemmistaan.Jos on vaikka avun tarve.
Olispa mun tyttöki välillä kotona huolehtimassa.
Mitä se teille kuuluu miten toinen elää tai joutuu esim paniikkihäiriön kanssa elämään. Paskat ämmät täälä juoruatte. Ap todellinen pääpiru.
Jos lapsi ei 21 ikävuoteen mennessä ole tajunnut itse lähteä maailmalle, niin silloin vanhemman vastuulla on kasvattaa itsenäiseksi ja lähettää menemään. Vanhempi ei voi olla loputtomiin suojelemassa jälkikasvuaan, ja tällainen holhous on isoimpia karhunpalveluksia omalle lapselleen.
juurikin näin! Itse lähdin 18v himasta litomaan, koska ilmapiiri oli erittäin ahdistava. Nyt vanhempien kanssa välit ok, nähdään 4 kertaa vuodessa...mun töiden takia. Itse koulutin itseni ja hankin elämäni. Aina kuitenkin olen saanut vanhempieni tuen, jos olen sitä tarvinnut. Ei rahallista, vaan neuvoja ja olkapäätä.
Lähdit 18-v:nä kotoa, ku ilmapiiri oli teillä ahdistava. Siinä voi sun vanhemmat kattoa itteään peilistä. Vanhemmat sen perheen ja ilmapiirin luo.
Mä oon 22-v ja asun "alkuperäisessä" kodissa. Valmistuin koulusta ja oon nyt vapaana odottamassa kutsua jatkokoulutukseen. En vois kuvitella, että mun oma äiti potkis mut kotoa ilman syytä. Oot raukka, kun sulla on niin huono äiti. Mulla on hyvä äiti ja oon saanu super kasvatuksen. Nyt kun oon aikuinen, niin ollaan ku kavereita. Kotityöt jaetaan kahtia ja hoidetaan liukuhihnavauhdilla. Istukaa vaa monni ja muut kieroutuneet erakot yksiössänne, kuin rakit kylmässä koirankopissa.
Ite 20.v nainen ja asun kotona. On täst vanhempien kanssa keskusteltu, ja heille sopii että asun kotona kunnes valmistun. Siihen vielä pari vuotta aikaan, mutta ei näytä vanhempia haittaavan ja mielelläni autan kotitöissä ja hoidan perheen muita asioita ainakun opiskelulta kerkiää.
+ kotona mieltänsä osoittava hormonaalinen teini joten kotona täytyy aina olla yksi silmäpari valvomassa.
Tämä järjestely sopii sekä mulle että vanhemmille. Talous on ok jne niin miksi ei?

Tosin en ihan ymmärrä miksi joku asuu vielä 30-vuotiaana kotona... Menee vähän yli hilseen.
Miksi tämä sinua vaivaa? Jos ihminen on elämäänsä tyytyväinen näin, se on kai hänen asiansa, jos viihtyy kotonaan.
Voihan 2000-luku.
Kaikille ihimisillekö täytyy ekan kirjottajan yrittää löytää oma karsina ?Niinku navetassa.
Tuo on emakko ja tuo on tiineenä ja tuo mennee teuraaksi jne...ja joitaki ei vain voi yhistää muka keskenään...höpö,höpö...ku ainaki kuilimat sallii kaik juoksee samalla laitumella,kuten met ihimiset.
Antaapi tyttöjen olla missä haluavat,varmastiki nii hyvät välit vanhempien kans,että saattapi käyä katteeksi monia ! Hieno aihe, mutta ei kuitekaan ajateltu loppuun asti.TAI ns.aloittaja ite täys yhen perssilmän kautta katsoja, muka kaupunkilainen ja muka nykyaikainen.
Olisin ite ilomielin jääny vanhempieni luokse aikoinaan,jos se olisi ollut taloudellisesti mahdollista.Kyllä siinä olis särvintä löytyny kaikille,ku iteki 15 vuotiaasta asti töissä muualla kotihommien lisäksi. Mutta sehän onkin luonnekysymys !
Haloo, ei kaikkien tarvi tehä samalla tavoin.Lisäksi,mie en tullu kovin hyvin juttuun omien vanhempieni kanssa alle 25.v. Mutta muutamat ystävättäret ovat, 10 pistettä heille. Tsemppiä erilaisuudessamme.
Ei voi kun nauraa näille vastauksillle ja näille äiskän ja iskän helmoissa loisivien syrjäytyneiden valitusten plussailuille. Onko Suomessa todella näin paljon vanhempien rahapussilla eläviä pummeja? Vai johtuuko kenties siitä, että tämä on syrjäytymispalsta....
Jos oman kämpän ja työpaikan saisi helpommalla, niin ei kait olisi niin paljon näitä "pummeja".
Mistä oot saanu käsityksen, että kaikki vanhempiensa kanssa asuvat elää vanhempien rahapussilla? Tain on syrjäytyneitä? Mä asun vanhempien kanssa, oon 24-vuotias. Oon keränny ajan mittaan omaa rahaa, niin paljon kuin oon kyenny. Ruoka me maksetaan kaikki yhdessä, isä, äiti ja minä. Me ollaan yhtä porukkaa, puhalletaan yhteen hiileen. Kukaan meistä ei ole prinsessa, palveltava, syrjäytynyt, laiska, loinen, juoppo eikä pummi. Mä oon siististi pukeutuva kaunis hoikka nainen. Jos minä haluan ostaa itselleni jotain omaa, kuten uudet nahkakengät tai laadukkaat housut, niin ostan ne hyvällä omallatunnolla rahalla, jonka olin ansainnut itse otsa hiessä. Se olis epäreilua isää kohtaan repiä siltä aina rahaa, sen takia että sillä on eniten meistä. Opiskelut on menossa ja oon kaikin puolin kunnollinen ahkera ihminen.

Ihmetteletkö muakin? Sano vaan.

Jos mä ottaisin koiran (niin kuin ap:n kuvailema nainen), niin tuo koira ei olis mun, vaan meidän perheen, jos se kerta juoksentelee ympäri koko meidän taloa!
Monissa kulttuureissa on täysin normaalia, että saman katon alla asuu kolmekin sukupolvea. Siis muussakin tapauksissa kun siinä että aikuiset pojat ja tyttäret eivät tule omillaan toimeen. Noissa maissa perhe on tärkeä ja perheen jäsenet erittäin rakkaita ja läheisiä. Perhe ei rajoitu myöskään pelkästään isään, äitiin ja lapsiin, vaan yhtä tiivistä perhettä ovat serkut, enot, sedät ja tädit sekä tietysti isovanhemmat. Suomessa perhe ei merkitse mitään. Suomessa mennään naimisiin ja väännetään pari mukulaa koska niin muutkin tekee. Suomalaispariskuntien romanttiikka, toistensa klähmintä ja pusuttelu kestää lyhyen ohimenevän ajan ja seksi päättyy kun lapset on tehty. Ne vähäiset laimeat tunteet joita on ollut, katoaa lopullisesti. Kun katsoo suomalaisia lapsiperheitä, huomaa että koko projekti on jonkinlainen urakka joka pitää suorittaa alusta loppuun siihen asti kunnes penska on saavuttanut sen iän että sen on aika lähteä kotoaan. Suomalaiset vanhemmat eivät osoita lastaan kohtaan lämpöisiä tunteita, eivät rakasta eivätkä kasvata. Sille ostetaan mitä se keksii kinuta, raahataan harrastuksiin ja aika usein kun vanhemmilta loppuu täysin eväät hankalaksi heittäytyvän jälkikasvun kanssa, niin aletaan huutaa ja karjua naama punaisena. Kuinka moni suomalainen isä tai äiti haluaa oikeasti tietää mitä heidän lapselleen kuuluu? Kuinka moni suomalainen vanhempi on oikeasti kiinnostunut ja kyvykäs kuuntelemaan ja puhumaan lapselleen? Ei taatusti kovinkaan moni. Mikään muu ei kiinnosta kun se, että se kakru pelaa lätkää tai käy tanssikoulussa ja saa kymppejä totariin että vanhemmat voivat kehuskella. Suomalasista perheistä tuotetaan yhä enemmän epäsosiaalisia, tunteettomia ja väkivaltaisia aikapommeja yhteiskuntaan.
Nainen tarvitsee kunnon munaa ja muutaman kerran viikossa - kyllä se siitä tokenee :)
Pahin kohtalo ja yhteiskunnan oikeaa kurjalistoa ovat yksinelävät yksinäiset sinkut. Ryhmä joka valitettavasti koko ajan vain kasvaa. Ryhmälle pitäisi keksiä jokin negatiivinen termi runkut tai vastaava. (Yksinkertaiset) Ihmiset saadaan näillä halveeraus nimityksillä käyttäytymään tietyllä tapaa. Peräkammari on halveeraava nimitys jollainen kukaan ei halua olla. Mieluummin kidutettaan itseään tyhmästi yksinäisyydellä alkamalla yksineläjä runkuksi kuin eletään itselle sopivaa parempaa elämää ihmisten parissa vanhempien luona.
No enpä ole ikinä kuullut saatikka edes nähnyt peräkamarintyttöjä. Onko töissäkään? Onko sisaruksia? Mitähän tuossa oikein voisi muuta sanoa, kun olisikohan vanhempien syytä miettiä kasvatustaan vai ovatkohan sopineet "vanhuudenturvasta"?
Ei tässä mitään ihmeellistä ole. Anna ihmisten asua ja olla kuten haluavat. EI kaikkien tarvitse elää kilpailutyhteiskunnan normien mukaan. Sitäpaitsi esimerkiksi Italiassa asiaa ei ihmeteltäisi yhtään.
Liian aikaisiin kotoa siivilleen lähteneitä oman perheen perustaneita taas on mielestäni liikaa. Kun kaikki romahtaa, he ovat sitten koko yhteiskunnan taakkana. Tulee ero, lapset otetaan huostaan, kun vanhemmat ovat 21 vuotiaita, ei heitä kiinnosta lastensa hoito.Tehdään velkaa, ja ei makseta, koska lapset tehtiin liian aikaisin. TÄllainen "tapaus" on perhepiirissä. Ei siivet kantaneetkaan. Ensin jätti ukkonsa, jätti lapset hoitamatta, vanhat isovanhemmat joutuivat hoitamaan heitä, tytär otti velkaa, ei maksanut takaisin, isovanhemmat joutuivat maksamaan senkin hänen puolestaan pois. Taakkana ollut kaikille. Sössi asiansa jo 2-kymppisenä. TÄMÄKÖ ON MIELESTÄNNE HIENOA? JA UPEAA??? TÄTÄKÖ PITÄISI TAVOITELLA?? Miljoona kulut yhteiskunnalle, lapsilisät, ssossun palvelut, mieleterveyshoidot,,jne. Vähemmällä oisi päässyt kun oisi pysynyt kotonaan kasvamassa vielä 10 vuotta!
Meillä töissä 23-vuotias tyttö, joka on valmitunut ammatiin ja asuu kotona. Työn laadusta näkee, että koskaan ei ole tarvinut mitään tehdä. Sormi suussa joka asiassa vaikka tekee alansa töitä. Työtunteja on jouduttu vähentämään, koska ei voi pitää töissä vilkkaina päivinä. Tällä hetkellä kuukaudessa reilu 10 työtuntia. Sitten kun tulee sairatapaus ja soitetaan, että töitä tarjolla, niin ei voi tulla kun perheen kanssa on sovittu muuta menoa. Täydellistä uusavuttomuutta, jossa vanhemmat luulevat auttavansa lastaan.

Tuleva pkt?
Joku mies korjaa omakseen tuollaiset, kotirouviksi. Ei tarvi olla kuin söpö naama.
"Sitten kun tulee sairatapaus ja soitetaan, että töitä tarjolla, niin ei voi tulla kun perheen kanssa on sovittu muuta menoa."

Mistä sinä tiedät, vaikka olisikin silloin muuta menoa? Silloin kun itse olen vapaalla, niin silloin olen vapaalla, enkä vapaalla mene töihin. Puhelinta en pidä vapaalla ollessani aina edes päällä, siksi, ettei työpaikalta saada kiinni. Minulla on vapaa-aikanani parempaakin tekemistä, kuin päivystää jatkuvasti puhelimen luona ja odottaa mahdollista työhönkutsumissoittoa työpaikalta.

Mistä sinä tiedät, vaikka vapaalla ollessa hän on jossain niin kaukana, ettei sieltä aivan heti pääse töihin tulemaan? Kyllä minäkin olen vapailla ollessani joskus matkustanut niin kauas, että senkään vuoksi en olisi vapaalla pystynyt tulemaan töihin.
Tuo koko suku samankatonalla, on tyypillistä alikekehittyneissä yhteiskunnissa. Ovat jääneet luolakehityksen tasolle, siellä on sukurutsa yleistä kun isä nai tyttäriään, jne.. Myös lukutaito ja muukin sivistys puuttuu, uskonnolla on suuri alistava merkitys, erityisesti naisten asemaan. Nämä ovat hyvin tyypillistä muslimimaissa.

Suomessa omakohtaisesti tunnen, ainakin kaksi erillistä tapausta, maaseudulta, jossa nainen on jäänyt, tilanteen pakosta, hoitamaan vahvatahtoista äitiään, maalaistaloon.
Talossa ei ollut kuin kaksi tytärtä ja toisen kohtalo oli jäädä vanhempien avuksi.
Sitten aika jätti viimein heistä ja tytär jäi yksin, vuodet vaan olivat vierineet, siinä nuoruus ja pariutumisenaika meni ohi.
Tapailen tätä jo 'varttunutta' naista aika-ajoi, hän monesti surkuttelee ohi mennyttä nuoruuttaan ja 'elämätöntä' elämäänsä, kuitenkaan hän ei halua ryhtyä parisuhteeseen, enää 'vanhalla iällä'.

Toinen tapaus on lähes samansuuntainen, nainen on myöskin joutunut jääään, nyttemmin jo kuolleiden vanhempiensa avuksi. Tämä nainen on sulkeutunut ja erakoitunut, vailla mitään ulkopuolisia kontakteja. kärsii jonkinasteisesta, masennuksesta, elää harhoissa..

Onhan toki kaupunkitaajamissakin, hyvinkin yleistä, syrjäytyminen, omassa kämpässään nyhjääminen, vailla lionnollisia sosiaalisia kontakteja, pelkän nettituttavuuden varassa, korkeintaan kissa seuranaan eläviä yksinäisiä naisia, kuten miehiäkin.
Normaaliin kehitykseen kuuluu vanhemmista irroittautuminen. Kyse on kehitysvammaisuudesta. Seurustelin aikoinani tällaisen tytön kanssa, joka oli täysin kiinni vanhemmissaan. Tai mikään tyttö ollut vaan 29-vuotias, mutta vaikeaa tuollaista luuseria on naiseksikaan sanoa. Nyt 42-vuotiaana muutti takaisin äidin luokse. Käyttävät samanlaisia vaatteitakin ja kulkevat kiinni toisissaan. Ettei vaan jakaisi sänkyäkin..en ole ainoa, joka tuota epäilee.
Sinä varmaan olet "jakanut" vain vitosen keskiarvon peruskoulussa, joka sulla oli kasariluvulla (vai miten?), ja "vammaisuudesta" tuskin päätelmiisi kukaan luottaa: minun mielestäni yhteiskunnan ulkopuolelle kuuluvat vain luottotiedottomat, koska täytyy olla ihan s*tanan pässi ja välinpitämätön, jos SUOMESSA, joka on kaikille samanarvoinen, typerehtisi siten, ja lisäksi rikolliset noin ylipäätää, eli jos luen lehdestä että joku ,mulkku on vaikka 15- vuotiaana pahoinpidellyt viattomia tai vaikka koulukiusannut,. sellainen sosiopaatti kuuluu mielestäni linnaan. Ymmärrän, että moni nettidille umpisairas yrittää kunnianloukkauksia tarkoituksellisesti tällaisella nimettömällä keskustelupalstalla, mutta kerron, että keskustelin juuri eilen poliisin kanssa ja sanon, että normaaliuteen nimettömässä netissä kuuluisi se, että teksteissä ei tarvitsisi miettiä, että miten melisairairaille kirrjoittaa. Suomi24 on kaikenmaailman sekopäiiden teksteistä vastuussa, siltä osin että ne julkaisee noiden hullujen avauksia. Itse teen kunnianloukkaussyytteen seuraavaksi, jos vielä kerran joku tulee vainoamaan tietäen esimerkiksi opiskelualani ja väittäen valheella minun keskustelevan tuntemieni kanssa:s*tana joku raja, mitä v*ttuilua ja kunnianloukkausta tyystin tuntemattomilta anonyymeilta pitää julkisella palstalla itsensä anonyymiksi olettaen sietää!!

Itse laittaisin mielisairaalaan ton avauksen laatineen, mutta en ole psykiatri. Nimetön avaus ja herjausteksti siinä näemmä. Sikamaista.
Itsekin olen n. 30-vuotias ja asun vanhempieni kotona. Syitä en lähde erittelemään tässä sen tarkemmin. Kysynpä vaan, että mikä kukaan on toisia arvostelemaan. Teen silti kotitöitä, osallistun menoihin rahallisesti, käyn töissä jne.

Minulle perhe on erittäin tärkeä. Tykkään siitä, kun on perhe ympärillä. On ihanaa, kun on juttukavereita ja seuraa. En viihdy ollenkaan yksin. Ei se sitä tarkoita, että ei kykenisi itsenäiseen elämään. Ja kun en seurustele, niin olisi aika tylsää asua yksin. Mikään kommuuni taas ei olisi juttuni. Teen aika usein ruoat tässä perheessä. Parasta on tehdä ruokaa isolle joukolle ja syödä yhdessä pöydän ääressä. Joskus olen kotona yksin, jos vanhempani ovat matkalla tms. ja on jotenkin tylsää ja pitkäveteistä tehdä yhdelle hengelle ruoka ja syödä äänettömästi yksin.

Olen muutenkin "perhetyttö", olin jo nuorena. Esim. teini-ikäisenä ikätoverini jäivät kotiin, kun vanhemmat lähtivät matkalle, koska olisi ollut niin noloa mennä vanhempien kanssa. Minä taas en koskaan ymmärtänyt, miksi ei voi perheen kanssa matkustaa. Muutenkin teen perheeni kanssa paljon asioita ja meillä on hyvät välit.

Jotkut suomalaiset tätä kovasti ihmettelevät, mutta italialaiselle ystävälleni tämä oli ihan itsestäänselvyys. Ehkä pitäisi selvitellä sukunsa historiaa, jos vaikka olisi etelänmaalaisia juuria...
Arvostan. Olet viisas, ajattelet viisaasti, elät viisaasti.
Rohkea tyttö kun uskaltaa uhmata yleisiä käsityksiä siitä, miten jokaisen yli 30v. pitäisi kateellisten Suomalaisten mielestä asua.
Vähän kuin näyttäisi keskisormea meille vuokralla kituuttaviille "hyvemmille" ihmiisille.
Kukin tyylillään ja tavallaan!
ONKO SE JOKU ONGELMA? KUULUKO SE SINULLE?

vitun kyylä!!!
Sinut täytyisi laittaa hyppäämään ilman laskuvarjoa 39km korkeudelta, oppisit olemaan, jokainen elää niinkuin haluaa.
Sinunlaiset tulisi viedä navetan taakse....
Pällimäistä johdattelua näemmä, toikin nimetön avaus : ja tietysti jonkun niin typeryksen laatimaa, etten henkilökohtaisesti pysty edes kuvittelemaan, että millainen(?) ihminen voisi laatia pokalla tollasen avauksen. Itse olisin mieluummin vaikka ko. nimettömän henkilöidentiteettittömän aloittajan nimettömässä avauksessaan mainitsema "peräkammarin tyttö", kuin ainakaan ääliö, joka luulee junttiuttaan ja syrjäytyneisyyttään, että kaikilla haaveet perheellistyä. Itsenikin olisi kyllä vaikea "peräkammarin tytöksi" alkaa, kun olen vuosissa yli puolet aikuisiästäni asunut omillani ja olen sentään reippaasti alle neljäkymppinen, mutta jos aloittaja kadehtii perheitä, joissa välitetään jälkikasvusta, niin se on sori vaan.;)

Voi jessus ihan oikeasti toivon, että se ja ne jotka vastaa tän Suomi24- sivuston moderoinnista, voisivat jossakin julkisesti joutua perustelemaan, miksi julkaisevat vihatörkyä. Ehkä olen tyhmä, mutten pysty näkemään tollasessa avauksen tyylisessä kirjoittelussa mitään järkeä, tai logiikkaa tai ainakaan humanismia, vaan silkkaa pahansuopaa pahan olon purkua. Enkä myöskään usko, että avauksia tänne Suomi24:n laatii mitkään normaalisosiaaliset ihmiset, pääosin, vaan kaikki täyspäiset lähtee muualle, kun näkee saitin provosoivan luonteen, missä kaltaisiani satunnaisia lukijoita pidetään näemmä tyhminä. Ei nimeä eikä naamaa ainakaan tälle koneelle näy, kuten ei missään: ainoastaan pälli ja vastenmielisen idioottimainen tyhmä teksti ja oikein etusivulle Suomi24:n avauksiin nostettuna. En itsekään kirjoita henkilöllä: tyhmille ei voisi, mutta onko avaustekstin laatinut nettitoimija ylpeäkin nyt itsestään, kysyn vaan.
Itse ihmettelen, miksi tämä avaus herättää valtaisan raivon ja puolustelun, peräkammarin tyttö on älykäs, viisas, sosiaalinen ja ties mitä yleistystä täällä käytetään. Mutta samat henkilöt haukkuvat peräkammarin pojat kaikilla mahdollisilla loukkauksilla. Ja sinäkään et ilmeisesti puutu tähän, vain kotona asuvat vanhemmat naiset ja heidän oikeutensa kiinnostavat sinua.

Herää kysymys, millaisia ongelmia todellisuudessa peräkammarin naisilla on, jos ei kestä täällä yleistä keskustelua? Kotona asuvat aikamiespojat sentään pysyvät asiallisina ja eivät loukkaannu keskustelusta samalla lailla. Kenelläköhän on suuremmat ongelmat todellisuudessa?
Näinhän tämä aina on. Ihan sama mitä nainen tekee, aina se on kauniimpaa. Nainen masturboi, mies taas runkkaa. Nainen käyttää, ei tekokyrpää, vaan dildoa. Mies käyttää tekopillua.

Yksinäinen nainen on moderni ja aikaansaseuraava. Yksinäinen mies on joko huoripukki tai sitten yllätys yllätys, peräkammarinpoika.
Mun äiti asu vanhempiensa luona 34-vuotiaaks asti. Kävi töissä ja osallistu normaalisti kotitehtäviin. Opiskelupaikka oli aikoinaan lähellä, ystävät lähellä, työpaikka melkein kadun toisella puolella. Ei siellä päin tunnettu (eikä tunneta) yksinasumishinkua. Samoihin aikoihin äiti kävi kirjeenvaihtoa kaukaisen henkilön kanssa. Sitten hän muutti hänen luo tänne näin asumaan, meni naimisiin ja seuraavana kesänä kärräs mua vaunuissa. Perhe oli perustettu ja ikä oli 35v. Homma hoitu ilman mitään yksin asumisen välivaihetta. Vielä pahempi, joillekin se välivaihe jää lopullisesti päälle.

Mä oon nyt nuori aikuinen ja asun kotona sen takia että tässä elämänvaiheessa näin vaan on. Koitan tehdä kotona niin paljon kaikkea kuin pystyn, kun nyt kerran olen täällä. Välillä mä teen ruuan, välillä äiti. Ei täällä kukaan ketään palvele! Sitten kun meen jatko-opiskelemaan toiseen kaupunkiin, niin sillon tuun asumaan yksin sen ajan. Loogista, siihen on sitten syynsä. Sen jälkeen saa nähä, missä työpaikka tulee olemaan. Mutta haaveissani on hyvä mies ja terveitä lapsia. Se on mun päämäärä, sitten kun se aika koittaa.
Huh, mitä kommentteja täälläkin näkee... :D Kummallista jos jotkut ajattelevat vielä yli 20-vuotiaiden kotona asuvien olevan jotenkin vajaavaisia tai vammaisia. Eri asia on syrjäytyminen, silloinkin todennäköisesti esim. työttömyydestä johtuvan uupumuksen takia tms, siihenkin on aina syy. Ei ihminen syrjäydy jos aktiivisesti etsii itselleen tekemistä, laittaa työhakemuksia, on ystävien kanssa jne. Tunnen muutaman 30-vuotiaan kotona asuvan henkilön, mutta siinäkin taustalla on omia ongelmia. Harmi jos se jonkun persettä kutittaa miten muut asuvat, koskaan ei varmaan käy mielessä että elämä ei aina mene suunnitelmien mukaisesti? :D Itse olen 20-vuotias, mutta asun vielä kotona vanhempien kanssa, mutta käyn töissä, koulussa ja teen kotitöitä tasapuolisesti. En koe mitään ongelmaa siinä, että autan vanhempiani niin kauan kuin vaan voin. En muutenkaan ymmärrä mitä hienoa on siinä, että nuori potkaistaan kotoa pois heti 18-vuotiaana ja sitten ollaan yksin jossain kämäIsessä opiskelijaluukussa opintolainojen, tukien ja oman elämän ongelmien kanssa. Moni sen ikäinen ei tiedä vielä omillaan asumisesta mitään tai on saati valmis siihen. Ja sitten siitä kerrotaan sukulaisille miten oma lapsi pärjää niin hyvin jossain muualla, menestyy opinnoissa tms. vaikka todellisuudessa nuori voi olla totaalisen hukassa. Ja mitä hienoa on yksinäisyydessä? Jos saan asua vanhempien kanssa, tiedän ainakin että aina on juttuseuraa ja ikinä ei tarvitse olla täysin yksin kotona. Yksin ehtii olla vaikka koko loppuelämän ja asuntoasioiden kanssa saa painiskella ihan rauhassa tulevaisuudessakin. Itse en ainakaan kaipaa sitä vielä tässä vaiheessa, ennen vanhaan ihmiset olivat paljon yhteisöllisempiä. Kodissa saattoi asua monta suvun jäsentä, eikä sitä pidetty mitenkään ihmeellisenä. Aika ihailtavaa on se, että joissakin maissa tuo on vielä arkipäivää. Haluaisin asua mieluummin siellä. Itse en odota, että joku unelmien puoliso tulisi hakemaan oven takaa ja vasta sitten voisin muuttaa omilleni. Toisen ihmisen kanssa asuminen olisi tietysti mukavaa, mutta haluan muuttaa pois vasta sitten kun olen oikeasti kypsä siihen. Jotkut ihmiset ovat vaan hitaampia ja outoa jos ihmiset ovat niin ahdasmielisiä, etteivät sitä ymmärrä. Itsellänikin on ihan tavallisia haaveita, kuten hyvän työn ja lapsen saaminen jossain vaiheessa. Ja ne myös aion toteuttaa. Mutta aikuiseksi ei tarvitse kasvaa hetkessä. :)
Hyvä kirjoitus

Olin itse vasta 26 vuotias kun muutin lopullisesti pois kotoa. Välissä olin ollut Turussa opiskelemassa muutaman vuoden kunnes muutin takaisin kotiin pienelle paikkakunnalle. Sain sieltä töitä, mutta asunnon asuntoa ei ollut. Kotiin oli pakko muuttaa takaisin.

Lopulta sitten löysin paremmin palkattua työtä läheisestä kaupungista ja pikkuveljeni muutti mukanani sinne. Hän opiskeli ja aloitti työelämän. Siitä kaikesta on neljäsosa vuosisataa kulunut ja mitään ongelmia meillä ei ole ollut vaikka yhdessä asutaan edelleenkin. Kulut jaetaan ja kotia hoidetaan.

Kukaan ystävistämme ei ole koskaan ihmetellyt kun pikkuveljeni kanssa jaamme yhteisen asunnon. Mielenterveys ei ole horjunut. Myös ajoittaiset tyttö ja poikaystyvämme ovat hyväksyneet sen että ollaan asuttu kahdestaan.

Mitä ihmeen väliä sillä on kenen kanssa asuu? Jakaahan sadat tuhannet opiskelijat opiskelijasolujakin keskenään ja pojat armeijassa asuvat samoissa kasarmeissa.
"Kummallista jos jotkut ajattelevat vielä yli 20-vuotiaiden kotona asuvien olevan jotenkin vajaavaisia tai vammaisia."

Niille ihmisille se on täysin luonnollista ajatella ihmisen olevan vajaa, vammainen tai psyykkisesti sairas ihminen joiden vanhemmat ovat psyykkisesti sairaita, vajaita tai vammaisia. Sitä kun itse muuttuu usein sellaiseksi millaisten ihmisten seurassa on.

Itselläni on psyykkisesti sairaat vanhemmat ja olisin mielelläni muuttanut pois kotoa 12-vuotiaana. 14-vuotiaana hermoni olivat jo hyvin riekaleina. Siinä 20-vuotiaana olin toimintakyvytön ja psyykkisesti niin sairas etten enää kyennyt käytännössä mihinkään. Siskoni auttoi minut muuttamaan pois kotoa 28-vuotiaana. Sellaista se on kun vanhemmat eivät ole normaaleja vanhempia. Jos tällaisten ihmisten luota ei pääse ajoissa pois niin siinä on huonot seuraukset.
Ongelma juontuu siitä ettei ole riittävästi halpoja vuokra yksiöitä työttömille sinkuille eikä kohtuu palkkaista työtä eikä muuten myös sinkuille tapaamispaikkoja sillä yökerhoista seuran etsiminen käy liian kalliiksi työttömän kukkarolle.
Itse olen 30v. nainen, asun vanhempien luona, työtön, hyvin koulutettu, paljon sairastellut, harkitsen uutta korkeakoulututkintoa, harrastuksia paljon, urheilullinen, nätti. Oon paras, eikä mua tod. kiinnostas yksin asua jossain ja maksaa siitä vielä vuokraa, yhteiskunnan tuilla :)
Kyllä. Sanokaa, kuka hyötyy siitä että lapsi muuttaa yksin yksiöluolaan homehtumaan? Että on "varastoituna" laatikon kokoiseen tilaan ilman ketään kenelle avata suutaan. Jos synkät ajatukset alkaa suurenemaan mielessä, niitä ei voi jakaa kenenkään kanssa. En haluais tuota ikinä.. Asun vanhempien kanssa ja kotoa lähden vasta silloin, kun minusta itsestäni tulee vaimo ja äiti. Jätän väliin tuon yhden pysäkin (yksin asumisen). Hyppään sen yli. Ei sen kummempaa.
EI millään pahalla, mutta tuo yksinasuminen kuuluu myös itsenäistymiseen. Saatat karkoittaa osan kiinnostavista miehistä tuolla. Itseäni ainakin pelottaisi ajatus, että seurustelukumppanilla ei ole kokemusta omasta taloudesta, rahankäytöstä jne. Jos asuttu muiden nurkissa, ehkä kaikkia niksejä ei ole opittu ja taloudenpidossa voi tulla yllätyksiä. Ensimmäiset vuodet vanhempien helmoista pois olivat opettavasisia, jopa oman parisuhteen kannalta.

No kuten aina, kotona asuva nainen on aina itsenäinen ja kehittynyt, mutta samanikäinen mies taas peräkammarin poika. Kätevää tämä nykyajan feminismi, perkeleen kaukakan tasa-arvosta vain.
Yksinasumista palvotaan ainoastaan suomessa. Suomi on maailman maiden itsemurhatilastojen kärjessä, koska täällä on kaikkein puutteellisin sosiaalinen elämä. Joka tuutista tulee että masennus, yksinäisyys ja pahoinvointi. Kaikkissa muissa maissa tehdään niinkuin kuvailin edellisessä viestissäni.

Että saatan karkottaa osan kiinnostavista miehistä? Jos niillä miehillä on sellainen näkemys kuin sulla, niin ne on sitten roskaa. Sua pelottaa jos seurustelukumppanilla ei ole kokemusta omasta taloudesta? No suomalaisukot on siitä tunnettuja, että nillä on tilillä miljoonia, mutta ne näyttää kerjäläisiltä. Säästävät niinkuin toista elämää varten eikä anna vaimonkaan ostaa mitään. Ruokien on oltava kaikkein halvimpia "Lauantaimakkaraa!". Kenkiä ei saa ostella "Riittää kun on yhet kesä ja talvikengät!". Salaattia ei saa ostaa "Ei se ole ruokaa!". Sen lisäksi suomalaismiehet ei auta kotitöissä, ne tulee töistä kotiin ja menee makaamaan. Nainen joutuu tekemään ruuan päivästä toiseen ja siivoamaan likaisen miehen sotkut, koska se säästää tietysti vettäkin.

Kaikki naiset , joilla on tuollainen ukko, eroaa. Siksi suomessa on niin paljon avioeroja. Jos sulla on tai tulee olemaan joku muija, niin varo ettei se anna sulle kenkää jokupäivä. Sä haiskahdat sellaselle tapaukselle. Mua pelottaa tuollaisen miehen uhriksi joutuminen.

Mitä niksien oppimista sä tarkoitat? Mun äiti on opettanu mulle niksejä, miten tehdään hienoja aterioita parin euron raaka-aineista. Ja miksen mä osais sun mukaan käyttää rahaa? Meiän perheellä on aina ollu niukasti rahaa ku äiti on ollu aina työtön, niin mähän oon rahan käytön mestari. Näin venytetään penniä puol metriä pysymällä silti normaalina, puhtaana, hyvin ravittuna ja terveenä.

En tunne asuvani minkään "muiden" nurkissa, niinkuin sä sanot. Tuo kuulostaa niinkuin asuisin vieraiden ihmisten luona. Minä ja äiti autetaan toisiamme. Kun yksi on kuumeessa, toinen hoitaa. Kun sinä oot yksin asuessas kuumeessa kuka sua hoitaa? Ja parhaiten ihmiselle neuvoja voi antaa toinen ihminen. Sulle yksin asujalle neuvoja voi antaa korkeintaan skitsofreeniset äänet.
Erilaisuutta on niin vaikeaa ymmärtää? Miksi kaikkien pitäisi elää samalla tavalla?
Ihan sama jos joku aikuinen nainen tai mies asuu vanhempiensa luona MUTTA normaalia se ei vaan ole (väliaikaisesti onkin ihan eri juttu). Esim. luonnossa emo vierottaa jälkikasvunsa aina eli siinäkin valossa ihminen on todellakin poikkeus, että antaa lapsiensa majailla nurkissaan liian pitkään. Lisäksi vähän säälittää ne, jotka eivät ole koskaan asuneet omillaan (30 v. tai enemmän). Minun mielestä kyseessä on läheisriippuvuus. Murrosiänkin (kapinointi) tarkoitus on irtaantua lapsuudenkodista ja itsenäistyä. Mutta kuten sanottu, tehkää ihan miten haluatte (lapsuudenkodissa asuvat aikuiset) mutta ei tarvitse ihmetellä jos muut ihmiset pitävät hiukan omituisina! Erilaisuudestakin voi tulla taakka pitemmän päälle.
"Esim. luonnossa emo vierottaa jälkikasvunsa aina eli siinäkin valossa ihminen on todellakin poikkeus, että antaa lapsiensa majailla nurkissaan liian pitkään."

Mistäs lajista sinä nyt puhutkaan? Jostain kissapedoista? Karhuista? Ihmiselle nimittäin on lajityypillistä pysyä lauman mukana ja tukemana läpi elämän. Luonnossa ei yksikään ihminen pärjää täysin omillaan, vaan siellä toimitaan aina yhdessä.

Vasta nykyisen, yksilösuoriutumiseen keskittyvän yhteiskuntamuodon kehittyminen mahdollisti sen, että lapset potkitaan kodista maailmaan ilman toivoa lajikumppanien tuesta. Thatcheriläinen uusliberalismisi ei toisin sanoen perustu luonnon todellisuuteen, vaan on päinvastoin täysin ihmisluonnolle vieras.
Etkö sinäkää umpimielinen ole lukenu mun edellisiä kirjotuksia, että missään muualla suomen ulkopuolella ei potkita lapsia kylmästi pois kotoa! Tämä on ainoa maa minimaalisine 5 miljoonan asukaslukuineen. Tilaa on niin paljon että jokaisella tyypillä vois olla vaikka 10 asuntoa. Suomessahan on paljon asuttamatonta maaperää. Sen vois rakentaa täyteen mökkejä ja sijoittaa jokainen suomen kansalainen omaan mökkiinsä. Se olis luksuksen huippu, niinkö.

Se mihin sinä uskot ja pidät normaalina, ei ole keidenkään ulkomaalaisten mielestä normaalia. Kotoa lähdetään kaikkialla universumissa silloin kun siihen on syy, opiskelu tai työskentely toisella paikkakunnalla tai perheen perustaminen. Pinta-alaltaan moni maa muistuttaa suomea, mutta näiden maiden suomen kokoisella pinta-alalla asuu 5-10 kertaa niin paljon väkeä kuin suomessa. Ei niissä maissa mitkään 16-vuotiaat kyllä vois asustella itsekseen jossain apartamentissa. 16-vuotias voi korkeintaan asua sisäoppilaitoksessa erossa perheestään kurin alaisena.

Niin ja suomessa saa asumistukea ja vaikka mitä tukia. Muualla ei saa..

Joka tapauksessa, mene sinä kreisi luonnonlapsi juoksentelemaan alasti eläinten kanssa lumiseen metsään, kerta vertaat ihmisiä eläimiin. Sun mielestä minä oon varmaan epänormaali koska syön lautaselta haarukalla. Sinä normaali voit mennä puremaan jonkun kurkun auki ja syömään raakaa lihaa. Sitten voit kakkia tien varteen ja lopuksi juosta maantielle minun autoni alle .. elukka.

Kapinoinnin tarkoitus on itsenäistyä? No antakoot kaikki opettajat lasten kapinoida, jos se on mielestäs luonnonlaki. Kukaa ei oppis mitää ja tänne tulis ensin villi länsi ja sitten kivikausi, kun annetaan lasten tehdä mitä lystäävät.

Kuulostat vanhalta ämmältä, mutta oot tynnyrissä kasvanu .. tai siis erämaassa. Ootko kertaakaa käyny ulkomailla? Minä oon ulkomaalainen ja minä tiedän mikä on normaalia!
oppi ja ikä, siks koko maalima nauraa sinun kalaisille suomalaisille, koska ootte nimenomaan kuin eläimiä. ja vielä itse sanot sen. otatte mallia eläimistä. mene bambi hyppimää peurojen kanssa ikivihreille niityille muumilaaksoon.

ne ulkolaiset jotka ei naura on sitten niitä ketkä ei tiedä että suomi-niminen maa on olemassa. ulkomailla koulussa ollessani pulpetin vierustoveri kysyi, että vetääks siellä suomessa koirat kelkkaa ja onks suomessa jääkarhuja. tällasta ne luulee teistä.
Ihan älyttömiä mielipidekirjoituksia täälläkin näkee. Arvostellaan sitä jos joku asuu aikuisiällä kotonaan vanhempien kanssa. Mitä ihmettä asia kuuluu millään tavalla kenellekään. Vai että oikein säälittävintä ikinä. Kun et edes tiedä toisen taustoja. Joku voi olla täysin syrjäytetty yhteiskunnasta, toisella voi olla syynä sairaus, toinen voi huolehtia vanhemmista, toisella voi olla syynä kuolema jonka takia on viisainta asua yhdessä. Joillakin voi olla ihan taloudelliset syyt. Sitäkö se on että pitäisi väkisellä muuttaa jonnekin omaan kotiin, jota sitten velkarahalla maksetaan vuosien aikana. Onpa kaverini asunut kotonaan aikuisiälle asti. Ei ole hänellä ollut mitään vaikeuksia eikä velkoja ja on vielä lisäksi perinyt kaiken itselleen. Ei pitäisi olla kenelläkään mitään valittamista kun ei tartte yhteiskunnan tukia. Toisilla on asumistuet, lapsilisät, päivärahat. Ne ovat kuitenkin kaikki yhteiskunnalta saatuja. Siinä ei sitten ole mitään arvosteltavaa jos saa yhteiskunnan tukia, vai. Kunhan vaan asuu omillaan.
Käsittämätöntä että ihmetellään sitä jos joku asuu kotona vanhempiensa luona. Nimenomaan se juuri on erittäin hyväksyttävää, jos omat vanhemmat elättävät tai se että itse pystyy elättämään itsensä. Harva kuitenkin pystyy itse ostamaan asuntoa. Sen sijaan mielipiteiden mukaan on hyväksyttävää jos muutetaan varhain kotoa pois yhteiskunnan tukemana. Siis veronmaksajat joutuvat elättämään sinut ja tukemaan sitä että muutat pois kotoa. Tällaista asennetta vasta pitääkin ihmetellä. Kaikki vanhemmat eivät todellakaan kaipaa omaa aikaa vaan mielellään tukevat omia lapsiaan. Harva vanhempi vaan taitaa pystyä elättämään lapsiaan kun rahat eivät riitä edes omiin menoihin.
Kyllä suomalaisilla näyttää olevan ihan kauhea kontrollihalu ja se ei pelkästään rajoitu omaan elämään vaan myös muiden elämään. On kauhea halu kertoa siitä mikä on oikea tapa elää ja se on tismalleen niinku mäkin teen. Eipä ole ainakaan älynlahjoilla siunattu sellasta ihmistä, joka käyttää aikaansa muiden elämän ruotimiseen ja arvosteluun. Aloittaja varmaankin tykkää myös lyödä lyötyä.
Minä olen 31 vuotias nainen ja asun tällä hetkellä vanhempieni kanssa maaseudulla. Mitä järkeä minun on työttömänä maksaa järkyttäviä vuokria kun ei tiedä milloin ja mistä töitä saa seuraavaksi. Mieluummin säästän ansiosidonnaiseni. Näin myös ajattelee perheeni. Olen ainoa omasta tahdosta lapseton sisaruksistani, ei kukaan minua tuomitse valinnoistani, sillä olen mielenterveys kuntoutuja ja perhe ymmärtäväinen minua kohtaan. Tietenkin pidän asiat ominani, enkä kerro ihmisille esim työkavereille asioistani, koska ihmiset osaavat olla veemäisiä ja vahingon iloisia, haetaan heikkouksia toisista. Eihän asiani kenellekkään kuulu, ei edes tämän kyselyn aloittajalle!! Kai se niin on, että parempi ois asuu yksin jossain haisevas pikku yksiössä kalliilla vuokralla, kuntoutua kaljapullojen keskel- olis ylpee kun sossu maksaa, näin monet ajattelee näköjään. Surullista.
Monilla ihmisillä on ilmeisesti jotenkin fasistinen maailmankuva, kun kaikenlaiset ihmisarvoa alentavat leimakirveet alkaa viuhua heti, kun löytyy joku, jonka elämä ei mennyt samalla tavalla kuin itsellä.

"Loiset!"

"Pummit!"

"Siivellä eläjät!"

"Hävetkää!"

Mikä herttainen elämänasenne heijastuukaan näistä kommenteista!

Mikä "loinen" se on, jos on syystä tai toisesta ihan pihalla tässä yhteiskunnassa? Kaikki eivät kestä tämän yhteiskunnan henkistä ilmapiiriä ja syrjäytyvät vaikka kuinka yrittäisivät sinnitellä mukana. Edes vakavaa mielisairautta ei tarvita, vaan riittää, kun on herkkä ja ajattelee asioita "liian" syvällisesti.

Kukaan ei tiedä toisen todellista elämäntilannetta tai siihen johtaneita syitä, joten hieman jarrua siihen leimaamiseen!
48 v. mies asun kotona ja kotona on ihana olla...
 /   /  / "Peräkammarityttö"

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta