AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Perintö ja kihlaus

Perintö ja kihlaus

10 Vastausta 1 124 Lukukertaa
Vaikuttaako se, että on kihloissa jotenkin perintöasioihin? Jostakin olen kuullut, että vaikuttaa?

Vaikka mielestäni se on hassua, kun nykyään kihlaus ei ole "lupaus avioliitosta". Ja mennään kihloihin aika helposti. Ja milläs sen todistaa, että on kihloissa...? Eihän sitä mihinkään ilmoiteta? Eli ei ole virallinen juttu? Ja jotkut ovat "salakihloissa" eikä ole sormusta jne.

Kihlauksesta

Kihlaus ei itsessään vaikuta perintöasiohin mutta kihlattu voi tietyissä tilanteissa vaatia kuolinpesästä avustusta. Säännös löytyy perintökaaren 8 luvun 2 §:stä. Tällöinkään ei kihlattu saa mitään oikeuksia kuolleen jäämistöön (ei ole pesän osakas) mutta voi vaatia maksettavaksi avustusta. Avustusta määrätään kohtuuden mukaan ja ehtona on että avustuksen pitää olla hänen toimeentulonsa kannalta tarpeen. Avustus on myös aina kertakaikkinen korvaus. Avustus ei kuitenkaan ilman painavia syitä saa loukata perillisten lakiosia. Pykälää lienee käytännössä sovelletaan harvoin nykyään.

Toinen kohta perintöasioissa jossa puhutaan kihlakumppanista löytyy perintökaaren 11 luvun 8§:stä joka koskee testamentin tulkintaa. Säännös määrää että mikäli henkilö on tehnyt testamentin kihlatulleen ja kihlaus on purkautunut muusta syystä kuin testaattorin kuoleman johdosta niin testamenttimääräys on tehoton.

Kihloissa olemisen määritelmää myös etsiskelin. Ainoa minkä löysin löytyi avioliittolaista (1§) jossa yksinkertaisti sanotaan että nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. Juuri tuon vapaamuotoisuuden johdosta kihlautumisella ei juuri mitään oikeusvaikutuksia olekaan. Perinökaaren avustussäädös lienee sentakia ettei jouduttaisi kovin epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin jos toinen on ollut taloudellisesti riippuvainen toisesta tai vastaavaa sillä avustuksen saamisen ehtonahan oli että se on tarpeen kihlakumppanin toimeentulon kannalta.

Lisäyksenä

Kihlalapsi on muistini mukaan perillinen eli jos on aikomus mennä naimisiin ja kihlat on ostettu (sormus+pv. siinä) ja kumppani kuolee, niin jos lapsi on tulossa, lapsesta tulee isänsä tai äitinsä perillinen.

Eikö lapsi peri aina vanhempansa?

Nyt putosin kärryiltä! Eikö sellaisten lapsi peri vanhempiaan jonka vanhemmat ei ole kihloissa, avoliitossa tai naimisissa? Ei kai se nyt niin ole? Vai onko? Eikös lapsi ole aina rintaperillinen oli vanhempien suhde millainen hyvänsä?

Kyllä perii

Itsellänkin on jostain jäänyt hämärä mielikuva että joku erikoisasema olisi kihlakumppanilla jos tällä on lapsi tai odottaa lasta. Laista en kuitenkaan löytänyt muistikuvalleni vahvistusta.

Isyyslaissa ei kihlaaminen tuota mitään erityistä etua. Lapsi perii aina vanhempansa riippumatta siitä olivatko he naimisissa, kihloissa vai ei kummassakaan. Ainut ero on että avioliitossa syntynyttä lasta pidetään automaattisesti aviomiehen lapsena eikä isyyttä tarvitse erikseen tunnustaa tai selvittää. Muussa tapauksessa (kuten kihlauksessa) syntyneen lapsen isän kohdalla ei tehdä mitään oletuksia vaan isyys pitää selvittää tutkimuksilla tai tunnustamalla. Vanhoissa isyys, avioliitto ja perintösäädöksissä kihlaamisella oli varmasti paljon suurempi juridinenkin merkitys mutta kun en sitä asiaa tiedä (ja laitkaan eivät enää ole voimassa) niin en ryhdy sitä puolta selvittelemään.

Saattaa olla

Et ymmärtänyt lukemaasi.
Lapsi on aina jonkun rintaperillinen, mutta ei automaattisesti vanhempiensa rintaperillinen.

Ennen vuotta 1976 syntyneet eivät ole automaattisesti isänsä perillisiä. Eikö tästä asiasta ole taitettu peistä tälläkin palstalla.

Jos sitten tuomioistuin niin julistaa, niin joku voi olla rintaperillinen jollekin, vaikka ei sitä olisikaan todistetusti tai tunnustetusti. Isyys voidaan nykyisin vahvistaa harkintaa käyttäen ja tämän selvitti tapauksesta tietoinen.
Harkittuja murhiakin pidetään jossain tapauksissa tappona. Miten nyt tuomiovalta haluaa asian nähdä ja ratkaista.

Sivullisena

Viestiketjuun viitaten on kihlauksesta ja perinnöstä puhuttaessa huomioitava kuitenkin, että kihlalapsella on oikeus perintöön, mutta kysymyksesi olikin vain kihloista jokun henkilön kanssa ja vaikutuksesta perintöön.

Jos on vain kihloissa, niin luulenpa, että on avopuolison asemassa perintöjä jaettaessa, mutta tässäkään ei ole varmuutta miten asia käsiteltäisiin riitatapauksena tuomioistuimessa.

Vielä selvennyksenä, että kihlalapsella on oikeutensa silloin kun isäksi ilmoitettu tai tiedetty kuolee ennen avioliittoon menoa tai kihlaus purkautuu ja kihlattu odottaa lasta ja selvityksen jälkeen vahvistetaan isäksi.

Ei näin!!!

Kuten sanottua kihlaparia käsitellään perintöasioissa samoin kuin avopuolisoa eli kuolleelle täysin tuntemattomana henkilönä joka voi saada perintöä vain ja ainoastaan testamentin kautta. En ymmärrä mitä tarkoitat että riitatapuksissa tuomioistuimissa ei olisi varmuutta miten perintö jaetaan. Lain kannalta asia on harvinaisen selvä koska kihlattulla ei yksinkertaisesti ole perintöoikeutta. Häntä ei mainita perillisten listassa, siinä tuomioistuimella ei ole harkintavaraa. AINOA asia mitä kihlattu voi saada kuolinpesästä ilman testamenttia on tuo manitsemani avustus.

Ja viimeisen kappaleen huomautukseen kihlalapsesta niin en ymmärrä miten tämä kihlaus vaikuttaa millään tavalla erillainen asema kuin vaikka avoliitossa ilman kihlausta syntyneellä lapsella. Kummassakin tapauksessa pitää isyys erikseen vahvistaa ja jos isä kuolee ennen lapsen syntymää niin hänet voidaan silti vahvistaa isäksi.

Kihlauksella ei ole tässä mitään tekemistä. Asian voi varmistaa tekemällä finlexsistä haun isyyslain kohdalla ja etsiä kihlaus-sanaa. Koko laissa ei puhuta mitään kihlauksesta. Mistäköhän kummasta tänne keskustelupalstalle (ei ole ainoa keskustelu muistaakseni) on tullut tuo kihlalapsi termi ja harhaluulo siitä että kihlalapsella olisi joku erityisasema muuhun avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen.

Kihlalapsesta

>>Mistäköhän kummasta tänne keskustelupalstalle (ei ole ainoa keskustelu muistaakseni) on tullut tuo kihlalapsi termi ja harhaluulo siitä että kihlalapsella olisi joku erityisasema muuhun avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen. >>

Käsitys johtuu siitä, että silloin kun on kyse henkilöstä, joka on syntynyt ennen isyyslain voimaantuloa 1.10.1976, ei tällaisen henkilön sukulaisuussuhdetta hänet siittäneeseen mieheen (biologinen isä) voida enää pääsääntöisesti vahvistaa tuomioistuimen tuomiolla (tunnustamalla kyllä voidaan).

Poikkeuksia edellä sanotusta pääsäännöstä on kaksi. Niistä toinen on ns. kihlalapsen tilanne eli se, että ennen 1.10.1976 syntyneen henkilön vanhemmat ovat olleet kihloissa keskenään lapsen syntyessä. Tällöin lapsen isyys voidaan vahvistaa tuomiolla.

Ja jatko kysymys

Jos kihlalapsen isyys voidaan tuomiolla vahvistaa, niin voidaanko myös kihlalapsen ja samaisen aviolapsen isyys kumota tuomiolla.

Selvennyksenä, että vanhemmat ovat olleet kihlossa, menneet naimisiin ja sitten on kymmenien vuosien päästä isyys kumottu. Onko ollut mahdollista tai voisiko olla mahdollista?

Tutkisiko joku Aarnio-Kankaan

Itse olen lukenut näistä Aarnio-Kankaan kirjoista tästä kihlalapsesta.
En tiedä sitten olenko käsittänyt asian oikein.
 /   /  /  / Perintö ja kihlaus

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta