Aborttiin painostettu

Kyllä sinä pärjäät ja aborttiin ei kukaan voi pakottaa. Perut sen ajan ja alat ottaa selville etuuksista. Jos mies on halukas lähtemään niin anna mennä.

Vai provoko tämä on? 19 v, viimeinen vuosi ammattikoulussa, miten niin opettajat painostavat aborttiin?? Miten edes kukaan opettaja tietää raskaudestasi?

Vaikka et tulevaisuudesta osaa sanoa jos lapsen pidät, niin kukaan, EI KUKAAN sua saa painostaa ja pakottaa aborttiin. Se on ihan yksin sun oma päätös.

Miten sun omat vanhemmat, muut sukulaiset?

Kerroin luokan valvojella raskaudesta, jotta osaamme suunnitella koulun työssäoppimisjakso paikat niin etteivät ne ole kuormittavia. Mutta heti alkoi painostus sieltäkin suunnasta.

Enkä jaksaisi kuunnella noita "onko tämä provo" kommentteja, koska tämä on totisinta totta, ja voi kuinka toivoisinkin tämän olevan provo.
Olen totaallisesti hukassa. niinsanotusti kahden tulen välissä. Tuntuu että rakastan tulevaa lastani jo nyt.. ahistaa.
En ymmärrä miksi kaikki uhkaavat hyjätä minut jos lapsen pidän. Minua ahdistaa niin paljon että mahaan sattuu :( en haluaisi jäädä yksin.... Mutten halua tehdä aborttia :'(

Rahallisista syistä kenenkään ei tarvtise aborttiin ryhtyä.

Sosiaalitoimi auttaa siinä saat lapsilisää (jota ei ole tarkoitettu lapselle, vaan ihan oikeasti korvaamaan lapsesta tulevia menoja)

Teepä sillä lailla, että huomenna otat puheeksi sairaalassa tapahtuneet asiankäänteet (tai soita sinne jo tänään, jos vielä ehdit) ja kerro ettet tiedä sittenkään onko päätös oikea. Moni abortti on päätetty jättää tekemättä sen viimeisen lääkärin vastaanoton jälkeen. Eiköhän lukot siitä ala selkenemään kun puhut terveydenhuoltohenkilökunnalle ajatuksistasi. Se on heille tuttua.

Tätä ennen pohdi mitä sinä haluat. Nimittäin jos käy huonosti ja lääkärillä on kiire ja polilla on kiire, niin lääkri voi patistaa tekemään päätöksen, sillä voi ajatella, että kärsit vain toimenpidepelosta (sekin on tuttua lääkäreille, että potilaan pelko toimeenpidettä kohtaan voi johtaa haluun perua leikkaus ja kuvitella oireet pois)

Siksi sinun tulee itse etukäteen miettiä mitä tahdot lääkäriltä tai sairaanhoitajalta ja kertoa se heille (ja mitä enemmän avaudut tuntemuksistasi, sitä helpompi heidänkin on käsittää mistä epäröintisi johtuu). toivotko että he järjestävät sinulle esimerkiksi mahdollisuuden keskustella asiasta psykologin tai ps sairaanhoitajan kanssa vai tahdotko lisäaikaa mietintään.

Sillä sitä sinä nyt tarvitset etkä mitään netin "pitäisikö tämä pitää vai ei" neuvoja. Tarvtiset OIKEAN ihmisen, joka on tarpeeksi vieras kuuntelemaan sinua ja auttamaan sinua löytämään oma päätöksesi, jonka kanssa voit olla sinut ja jonka kanssa voit elää.

jos miehesi uhkaa jättää sinut, jos lapsen pidät, niin tuskin parisuhteenne kovin pitkälle jatkuu vaikka abortin tekisitkin. Anteeksi vain suorat sanat. Mutta eiköhän tuosta tule liian iso haava parisuhteeseen, etenkin jos toinen kokee jo alussa, että on painostettu aborttiin.

On hyvä, että kuuntelet miehenkin näkökulman mutta sinun se päätös on tehtävä ja sen kanssa elettävä loppuelämäsi.

Itse aborttiin en ota kantaa, että kannattaisiko se tehdä vai ei.

Kunhan vain teet itse päätöksen etkä mene raskauden keskeytykseen sillä mielellä että "en ole kuitenkaan varma, mitä jos...".

Vaikka kannatankin aborttioiekutta, teen sitä silloin kun nainen itse sitä haluaa, en silloin kun muut painostavat naista aborttiin.

Peru abortti, ei sinun tarvitse vielä kertoa ettet mennykään siihen, ja haet apua neuvolasta, KELAsta, sossusta jne...
Ja luota itseesi!

Juttelin äsken mieheni kanssa. Kuulemma vaihtoehtona on abortti tai saan alkaa pakkaamaam kamojani jo tänä iltana. En voi lopettaa itkemistä, mies on kylmä kuin jääpallo. Itken sohvalla, ja yritän kertoa tunteistani katsoo minua vaan tyhjällä katseella, ei kuulema halua isäksi, vaikka ikää on jo 29vuotta. Minulla ei ole paikkaa mihin mennä jos päätän pitää lapsen, onko sekään oikein pitää lapsi ja jäädä kodittomaksi :(
Sydämeni on ihan palasina :'(((

Tuo olisi kyllä vaihtoehto. Mutta pelottaa mennä ihan tuntemattomaan paikkaan ja yksin, kun haluaisi lapselle turvallisen ja vakaan kasvuympäristön. :(
Tulee sellainen fiilis kuin minua rangaistaisiin siitä että olen saanut uuden elämän alulle, en yksin vaan mieskin on ollut todella tietoinen että seksin seurauksena voi olla lapsi. Minusta on ihanaa olla raskaana ja odottaa pientä elämää maailmaan. Miksi kukaan muu ei voi iloita puolestani tai kanssani? Ja lapsihan ei ole tehny mitään väärää... Enkä tietääkseni minä itsekkään...

Tuo olisi kyllä vaihtoehto. Mutta pelottaa mennä ihan tuntemattomaan paikkaan ja yksin, kun haluaisi lapselle turvallisen ja vakaan kasvuympäristön. :(
Tulee sellainen fiilis kuin minua rangaistaisiin siitä että olen saanut uuden elämän alulle, en yksin vaan mieskin on ollut todella tietoinen että seksin seurauksena voi olla lapsi. Minusta on ihanaa olla raskaana ja odottaa pientä elämää maailmaan. Miksi kukaan muu ei voi iloita puolestani tai kanssani? Ja lapsihan ei ole tehny mitään väärää... Enkä tietääkseni minä itsekkään...

oho tuli 2 kertaa..

On sulla TYHMÄ mies!

Parempi että pakkaat tavarasi. Onko miehelläsi toinen nainen? Koska miksi olisi yhtäkkiä tullut uusiin aatoksin?. Kukaan mies ei hylkää ajatusta ihanasta uudesta vauvan syntymästä, kyllä särähtää korvaan toinen nainen kyseessä. Miestä pelottaa että jos tosi vahvat tunteet syttyy uuteen naiseen. Mieti mies ei koskaan halua lapsia? Haluaako koskaan? Odotat koko lopun ikäsi että milloin mies haluaa vauvoja, siinä sivussa uusi nainen ja sinä nuori nainen odottelet milloin miehesi olisi valmis isäksi.
Epäreilua sinua kohtaan!

On ollut yö aikaa miettiä ja päätös on nyt tehty. Perun abortti ajan, sanoi kuka siihen mitä tahansa. miehen ei tarvitse olla osana lapsen elämää jos ei niin halua. En ala viatonta lasta ja itseäni rankaisemaan seksin harrastamisesta ja siitä että lopputulos on ollut noinkin ihana :) Nyt voin huokaista helpotuksesta. Kun mies tulee töistä, kerron hänelle etten mennytkään abortoimaan, katsotaan sitten olenko katuojassa vai missä, mutta kuitenkin, nyt voin todeta ylpeänä odottavani esikoistani

Teit oikean päätöksen! Olen ylpeä sinusta ja iloinen puolestasi!

Suhde kuulostaa siltä, että se saakin mennä. Ajattele sitäkin, että jos olisit suostunut painostukseen ja abortiin, et todennäköisesti olisi voinut antaa anteeksi miehellesi ja suhteenne olisi joka tapauksessa kaatunut. Olisit menettänyt sekä miehen, että lapsen.

Hyvä, että päätit noin!!!

Voimia!

On täälä kummallisia ihmisiä kun kannustavat nuorta tyttöä ryhtymään elämään yhteiskunnan tuilla! Ei hätää, kyllä soska ja kela maksaa kaiken!
Sillä aikaa kun sinä elät tuilla leppoisasti me muut joudumme tehdä niska limassa töitä pienen palkan eteen!! Näinkö sitä yhteiskuntaa rakennetaan, että heti vaan soskan luukulle kun vähänkin ahistaa.

Mitä miehen kylmyyteen tulee niin onhan hänelläKIN yhtäläinen oikeus olla haluamatta isäksi, kuin tytöllä halu tulla äidiksi. Missä vastuu?! Naurettavaa järjen köyhyyttä, että heti käsketään potkaista mies pellolle kun ei halua lasta. Hänellä on oikeus olla haluamatta. Taitaa kaikkien kommentit olla yksinhuoltajien/miesvihaajien kommentteja.

Meillä mies ei halunnut myöskään lasta kun minulla oli koulu kesken. Nyt kun kouluni on ohi, olen raskaana ja kummatkin tyytyväisiä ja haluavat lapsen. Olen siis raskaana nyt..Lapsen kannalta paras asia.
Itsekästä pitää lapsi ja sitten valittaa kuinka isä ei sinua halunnut kun isä siihen ensin painostettiin ja pakotettiin vasten tahtoaan.

Vai maksaako sittenkään loputtomiin. Kohta meillä ei muuta olekaan kuin tukien varassa eläjiä.
Tämä on tätä nykyaikaa. Luullaan että raha taivaasta tippuu. JOIDENKIN on kuitenkin käytävä töissä ja elätettävä nämä teiniäiditkin. On aivan eri asia, jos työelämä aloitettaisiin jo teini-iässä kuten mummojen aikaan. Silloin varmaan lähes kaikki parikymppiset oli jö äitejä. Nykyään halutaan vaan kuoria kermat päältä. Eletään suhteessa kuin aikuiset, mutta kun tulee nämä elämän isommat asiat eteen, taas haluttaisiin vain kermat: ilmaiset yhteiskunnan tuet, vaikkei vielä senttiäkään ole veroja maksettu, että olisi kanttia vastaanottaa tukia. Vai onko ajatus kuten muussakin tukirahasopassa: maksan sitten kun jaksan...
Kyllä sitä nainen ehtii äidiksi myöhemminkin kun teininä, jolloin kaikki muukin elämä on vielä vaiheessa. Teinielämä jää kesken ja sitä pitää sitten jatkaa aikuisena, kun lapset, vaikka jo kouluikäisetkin, tarvitsevat vanhempiaan.

Olen käynyt töissä, joista verojakin maksanut :)

wau, peräti käynyt...

Moikka ap :) oon tosi onnellinen sun puolesta ja teit hyvän päätöksen! Mulla nimittäin oli samanlainen tilanne kun sulla mutta päädyin eri ratkasuun... valitettavasti ja kadun sitä elämäni loppuun asti. Olin raskaana 16 vuotiaana ja olisin halunnu pitää lapsen. Mul oli hormoonit ihan sekasin huimas koko ajan, pyörtyilin, oksentelin ja tunteet meni vuoristorataa... siinä pahassa olossa kuuntelin sitte mun isän manauksia "ei sust oo siihen", "sun elämä menee pilalle" yms. ei ollu kivaa ei todellakaan, Tuntu siltä ku se olis ihan kauhee asia eikä mikään ilon uutinen. enkä saanu tukea mistään. sitä vertaistukea olisin sillon kaivannut tai vastaavaa. Se paha olo ja ne kauheet manaukset vaan sai mun mielen muuttumaan. heti kun se oli tehty kaduin syvästi ja oon siitä asti salaa vihannu mun isää ja uskotellu itelleni et se oli sen vika (oma vikahan se oli kun kuuntelin sitä). Minulla oli tuolloin sama poikakaveri kun nykyään. Ei auta kun jatkaa eteenpäin ja oppia elämään tuskan ja syyllisyyden kanssa. Ja toivoa että saan joskus vielä terveen lapsen

Jos et ymmärtänyt termiä käynyt niin selvennänpä. Olen tehnyt yht, jaksoisesti töitä noin vuoden ajan vuodeosastolla välivuotena jonka pidin 2-3 vuoden välissä. Teen viikonloppu/vapaapäivä sijaisuuksia lähihoitajana. Niistä saanut palkkaa josta lähtee verot.

Ja ei kukaan lastaan aikuiseksi asti kotona hoida :) Kyllä sitä jää vuosia töiden tekemiseen ihan kiitettävästi! Sitten kun vauva on niin iso että hoitoon voi laittaa, niin saat taloudenkin parempaan kuntoon. Kyllä pari vuotta pienemmälläkin pärjää kun on pakko :) Onnee esikoisen odotukseen

Kiitos :) Ja ehkä pitäisi jättää nuo inhottavat kommentit omaan arvoonsa, mutta on ollut vähän tunne herkkä viikko ja kaikki tuntuu nyt jotenkin särähtävän korvaan, mutta onneksi on teitä, jotka jaksaa kannustaa ja ymmärtää, ISO kiitos teille!!!

Ei tartte ääliöille selitellä. Tulet ihan varmasti elämäsi aikana vielä töitä tekemään ja ihan kyllästymiseen asti :). Meille lähihoitajille kun työt eivät tuppaa vähenemään :D.

Nyt nautit tulevasta ihanuudesta ja etsit itsellesi tukiverkostoa. Puhut neuvolassa tilanteesta. Siellä ihan varmasti kuuntelevat,neuvovat ja auttavat sinua.

Olen sitä mieltä että jos jo 29 v. mies ei tiedä mitä seksistä voi seurata,niin parempi hänen on mennä omia menojaan. Ei tuollainen aikuiseksi tule kasvamaan. Tässä sopassa on kuitenkin kaksi ihmistä. Et vain sinä.

Tsemppiä kovasti odotukseen ja tulevaan!

Ei miehellä enää lapsen siitettyään ole oikeutta "olla haluamatta isäksi".

Eikö miehellä ole oikeutta?
Öö tähän vaiheeseen välikysymys, kuinka helvetin moni mies on jättänyt syntyneet lapsensa pois elämästään? Miehellähän on aina mielestään oikeus, nainen taas kantaa vastuun plussasta loppuelämänsä!!

Jos sulla on viimeinen vuosi koulussa menossa, ehdit saada koulun hyvin päätökseen, ennen kuin vauva syntyy.

Olen kuunnellut miestäni tässä asiassa, olin jo menossa aborttiinkin! Mutta nytkö mies opn se joka saa päättää tulevan ihmisen kohtalosta? Ei minusta. Jos ristiriita on abortin ja synnyttämisen/rakastamisen/huolehtimisisen/kasvattamisen välillä, niin kumman itse ottaisit

mitä miehes muuten tuumasi kun et mennyt aborttiin? Hyvä kun et mennyt.

Mies on oitänyt mykkäkoulua nyt 2 päivää, nukkuu sohvalla, ei anna koskettaa. Siis antaa ymmärtää ettei enää halua mitään minusta.

Abortti ei ole ehkäisykeino, ja vaikka olisikin ollut ehkäisy päällä, kyllä 29- vuotiaan aikuisen miehen täytyy tajuta että seksistä voi syntyä uusi ihminen!
Lapset ovat Luojan lahja ja sinä olet nyt lahjan saanut. ONNEA!!
Ehkä miehesi tajuaa lapsen synnyttyä myös mitä on saanut, tai sitten ei, mutta se on hänen menetyksensä.

Toivotaan, että mies alkaa sulattelemaan asiaa ja kärsii nyt alku järkytyksestä. Jos hän ei asiaa pysty sulattamaan niin maailma on pullollaan ihmisiä, jotka ovat yksin lapsensa kanssa pärjänneet, kyllä sinäkin pärjäät.

Kysele mieheltäsi pelottaako häntä lapsen tulossa jokin? Vai miksi se tuntuu niin pahalta? Tuskin hän voi olla täysin sitä vastaan, jos oli jo alkuun onnellinen siitä. Ehkä häntä on alkanut pelottamaan ja silloin helpoin ratkasu on tietysti abortti, mitä hän sinulta toivoi. Lapsen tulo tuo niin suuren vastuun, joka voi olla aika pelottavaa käsitellä yks kaks.

Miehesi olisi hyvä ymmärtää että lapsen tulo ei ole elämän loppu ja oman lapsen syntymä tulee luultavasti olemaan hänelle elämän tärkein tapahtuma ja loppujen lopuksi hän ei sitä enään mihinkään vaihtaisi.

p.s Voihan mies olla täys sika ja paeta vastuuta ja jättää teidät kaksin, mutta sitä ei kenestäkään halua heti ensimmäisenä uskoa. Ottakaa rauhallisesti ja selvittäkää syyt miksi miehesi on niin lasta vastaan.

Voi haloo!? Ette VOI olla noin tyhmiä?
Miettikää itse miltä teistä tuntuisi kun johonkin asiaan pakotetaan?!
Niin kauheeta oli abortti ja siihen ei suostuttu miehen pyynnöstä ja nyt odotetaan että mies olisi suopea kun hän ei saanut tahtoaan läpi?

Hän ei ollut valmis lapseen ja nyt hänet on siihen pakotettu.
Miltä luulisitte hänestä tuntuvan?
Jos teidän pakotetaan syömään paskaa niin tuskin kovin mielissänne olette!
Ja aivan, nyt on kysymys lapsesta mutta se on turha sitte ihmetellä jos mies lähtee kävelemään..Lapsen saaminen edellyttää että siihen ovat kummatkin valmiita. Ei vaan nainen!

Kyllä sen päätöksen abortista tekee loppupeleissä ihan nainen itse. Nainenhan sen lapsen kantaa kohdussaan sen 9 kk. Tietenkin miehellä pitää ja saa olla oikeus mielipiteeseensä, mutta hänen pitäisi myös tukea naisen päätöstä, oli se päätös sitten kumpi tahansa. Vaikka mies ei lasta haluaisi tulisi hänen kuitenkin olla jotenkin osallinen lapsen elämään. Lapsihan on sentään kuitenkin hänen! En ymmärrä tätä, että ensin pidetään hauskaa ja sitten ei kanneta tästä vastuuta vaan tehdään joko abortti tai sitten jätetään nainen yksin lapsensa kanssa. 29-vuotiaan pitäisi olla tarpeeksi kypsä kantamaan vastuu! En katsoisi tuota miestä yhtään kauempaa vaan lähtisin mahdollisimman nopeasti lätkimään. Kyllä sitä jokin paikka aina pitäisi löytyä.

Jaa'a. Kuka ne kaikki tuet maksaa? Minä, ja ne, jotka töissä käyvät ja muut veronmaksajat. Mihin ihmisten vastuullisuus on kadonnut! Naidaan kuin kanit, lisäännytään kuin kanit ja sitten valitetaan yksinhuoltajan kovaa elämää. Lapsi tarvitsee isän! Ja lapsi tarvitsee kiinteätä hoivaa vuosia ja taas vuosia. Hei haloo, se lähes kaksikymmentä vuotta ja sittenkin lapsi on lapsi koki elämän ajan. Suomen maassa on jo aivan tarpeeksi lapsia, joista ei pidetä kunnolla huolta. Joo, kivaa vaan pitää olla - mutta kuka kärsii?

Mikä ihme pakkomielle ihmisillä on tukiin? Sata varmasti itsekin olet niitä joskus saanut? Asumistuki,opintotuki yms. Täytyy alkaa sinunlaisille valittaa että lakatkaa te käyttämästä niitä tukia kun noin ne päähän ottavat! Tosin minäkin olen sinun tukesi maksanut.

Tosin jos et ole opintotukea etkä asumistukea saanut niin hyvin todennäköisesti silloin olet työtön jolle maksetaan työttömyystukea.

Ja paskat,kuka lapsi tarvitsee 20 v. hoivaa? Ilmeisesti sinä. Mutta näin käy jos periaate on että lapsi on lapsi koko elämän ajan. Näin tässä on tainnut käydä ap miehelle joka 29 v. on vielä se lapsi.

Kyllä nyt tosia on se että lapset kasvaa aikuisiksi. Se on vanhempien päätös pitävätkö heitä lapsina vai ei. Yhteiskunta ei enää 20 v. ihmistä pidä.

Suomessa ei kaikki lapset koe huonoja elämää tai vanhemmuutta?Miksi heidät unohdetaan ja muistutetaan vaan ne huonot?

Lapset ovat Herran lahja. Päätöksesi oli oikea. Siunausta raskauden aikaan. Siunausta tulevalle lapselle. Isät ovat lapsen kunnia, sanotaan. Kunnialliset miehet ovat hyviä isiä. Jokaisella lapsella on isä.

Kyllä minä itsekkin tulen vielä ihan kunnolla veroja maksamaan, ja mieeluummin toki maksan suomalaisten lassten puolesta, uin narkkareitten, pummien ja ulkomaankriisien takia.

ihan turha tässä keskustella sossu tuista. Lapsellahan ON ELossa oleva ISÄ . Hommahan menee niin että ap tekee sossun kautta isyyden tunnustamisen, joka on pakollinen isälle, dna koe, poliisi ottaa jos ei itse suostu. Näin isyys vahvistetaan, ja mies alkaa MAKSAA elatusapua kun lapsi syntyy. Jos ei maksa, se peritään häneltä korkojen kera, joutuu ulosottoon, joe ei ole, sossu maksaa isän puolesta. Lapsella ON turvattu lapsuus joka tapauksessa. Isä maksaa tai itkee ja maksaa.
Toinen asia. Ketään ei suomen laisn nojalla häädetä omasta kodistaan, Jos vaan on muuttanut kirjat johonkin paikkaan virallisesti, vaikka olisikin toisen omistaman, ja vaikka asuisi ilmaiseksi,ap:lla on AINA 6 kk häätöaika, ennen sitä ei ketään potkasta pellolle mistään, jos yrittää, soita poliisit paikalle, mies menee putkaan.Laki on ap puolella, ja suojelee ap:ta.Soita poliisit paikall eheti jos yrittää potkia tavaroitas ulos, se ol rikollista j alaitonta.

Ap, oot ollu mielssä, mikä on ollu olo päätöksen jälkeen? Entä ootko kertonu perheelles ja miten ne nyt sitten suhtautu? Edelleenkö mies mököttää sohvalla?

Teitkö abortin..?
Itselläni oli jouluk.v.2000 vähän samanlainen tilanne,kuin sinulla,että mies painosti aborttiin ja uhkasi erolla.Meillä oli jo yksi lapsi hänen kanssaan.Minulla opiskelut kesken ja olin saamassa osa-aika työn.Olin tuollin 26v.ja mies saman ikäinen.Tytär 4v.
Tein abortin sitten tammikuussa 2001.Olen katunut sitä.Ero tuli miehen kanssa myöhemmin sitten ja ei olisi pitänyt antaa miehen painostaa.
Toivon,että kuuntelet sydämesi ääntä ja mitä itse haluat.Älä kuuntele muita ja antaa muiden painostaa sinua. Voit katua myöhemmin,mitä teit ja tekemätöntä ei saa enää tekemättömäksi.
Itse tekisin toisin,jos olisi sama tilanne nyt.
Sain vahimman tyttäreni 18v. heinäk.1993 ja päsrjäsin hyvin hänen kanssaan yksin.Silloin en kuunellut muiden "painostusta" ja tehnyt aborttia.
Nyt olen ihanan 4 tyttären äiti,mutta abortin minkä tein ei unohdu koskaan ja sitä syyllisyyttä siitä, saan kantaa lopun ikäni. Voimia sinulle! =)

Aloittaja ei mennyt keskeytykseen kuten tuolla aiemmin jo kertoikin.

Vieläkin ihmettelen niitä opettajien mukanaoloja, ruveta nyt neuvomaan oppilasta, jo aikuista.
Mies ei välttämättä ikinä ole isäksi sopiva, vaikka miten asuisi siiän samassa. Omat vanhemmat luulisi tukevan ja myös mukaan ottaisin toiset tulevat isovanhemmat.
19 ei ole ikä eikä mikään tehdä lapsi. Onhan niitä tullut jo 14 vuotiaille. Joskus hädin tuskin parikymppisellä on jo useita lapsia.
Se että sossu auttaa ja tukee, ei tarkoita että sossun elätiksi sieltä kasvatetaan taas yhtä. Kyllä ne elättinä elävät on ihan muualta kuin sossukodeista yleensä, asennevamma on tosi paha, ja suurin syy että lapsia tulee on välinpitämättömyys.
Se ei koske tätä neitoa hukassa.

Monta ammattilaista on kouluttautunut lapsi käsipuolessa, joskus jopa useita. Kestää ehkä vähän kauemmin, mutta kokemusta sitten on vaikka kuinka ihan käytännössä.
Vuosi kotona, varsinkin jos siellä on 2 tai 3 alle kouluikäistä kouluttaa paljon enemmän kuin tämä miesten koulu armeija.
Organisointi ja johtajuustaidot kehittyy, stressin sietokyky parenee, ns pinnan venytyksen taito kehittyy äärimmilleen.
Työhön tarttumisen nopeus ja tehtävien töiden suorittamisen nopeus kehittyy.

Tee hyvä tyttö lapsesi. Kyllä se tuki löytyy vielä kotoa. Aikuisten koulun on vaan järjestettävä ohjelmansa.
Miehesi pysyy tai lähtee. Itse ehkä haluaisin lähtevän, vaikka myöhemmin haluaisi jäädä. Mutta hän on lapsellinen kaveri. Itse mietit annatko tämän anteeksi. Jos hän sitten lapselleen haluaa isä olla, anna olla. Älä koskaan hauku lapsesi isää lapselle, vaikka olisit vihainen. Lapsesi isän ja sinun suhteen pyykki ei kuulu lapselle. Tämä on pahin virhe eroperheissä.

Jos et halua lasta käytät ehkäisyä.

Jos haluat lapsen et käytä ehkäisyä.

Ei ole rakettitiedettä.

E-pillerit maksavat 5-30 e kuukaudessa (vähemmän kuin lapsi), kondomit muutaman kympin kuukaudessa (vähemmän kuin lapsi). Jälkiehkäisynapit parikymppiä/ kerta (vähemmän kuin lapsi).

Ihan oma valintasi.

Jos on ikää harrastaa seksiä niin pitää olla ikää huolehtia ehkäisystä ja käsitellä mahdollisista seurauksista. Se joka ei halua vauvaa on vastuussa ehkäisystä. Parhaassa tapauksessa seksiä harrastetaan tuplaehkäisyllä...

Vai ajattelitko saavasi pumpulinpehmeää myötäelämistä keskustelupalstalta ilmiselvään provoosi?

Älä tee aborttia jos et sitä oikeasti halua! Tein itse abortin kesäkuussa ja kärsin vieläkin ne ajatukset ei vaan poistu mielestä. Sillon kun sain itse tietää olevan raskaana olin onnelinnen oikeasti onnelinen mutta kun vanhempani saivat kuulla alkoi saarnaus ja pelkästään huonojen asioiden selittäminen. Vanhempani ovat saaneet minut 16 vuotiaina ja selittivät minulle minkälaista on elää pienen lapsen kanssa. Kyllä niiltä vähän tukeakin tuli mutta vain vähän onnelisempia he olivat abortin jälkeen. Poikaystävänikin oli samaa mieltä kanssani. Tottakai haluan lapselleni hyvän kodin ja turvallisen kasvu ympäristön ja tiedän että olisin ollut hyvä äiti ja poikaystävästäni hyvä isä mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi vaikka haluaisinkin.Ja tiedän sen nyt että tein väärän ratkaisun kun kuuntelin muita. Kuntele siis vain itseäsi tässä asiassa. Suren joka päivä päätöstäni.