Terve! olen 16-vuotias poika ja sairastanut 1-tyypin diabetestä nyt 8 vuotta. huono sokeritasapainoni johtaa verenkiertoni ja hermostoni tuhoon erittäin nopeasti, ja se masentaa minua.
En ole hirveästi uusimpia tutkimuksia asiasta lukenut, siksipä kysyn, kuinka lähellä ollaan diabeteksen parannuskeinon löytämistää? Tarkoitan lähes täydellistä paranemista, joka saa perustua vaikka kuinka epäeettiseen keinoon, kunhan toimii.(kukkahattutätit ja raamatun oppien tuputtajat saisivat painua ¤=&/%(=#¤(%&?"# kun eivät itse asiaan liity millään tavalla) Kantasolusiirtoja en tähän vielä laske, koska tällöin joudutaan käsittääkseni syömään hylkimisenestolääkkeitä ja muuta.
Onko siis mahdollista että elän jopa 70 vuotiaaksi ja erektiokyky on tallella edes poikuuden menetykseen asti? tämä vaatii mielestäni paranemisen diabeteksestä.
diabeteksen parantaminen
55
3980
Vastaukset
- Mummoksesi sopiva
Kyllä ykköstyypin diabeteksessäkin pystyy elämää melko normaalia elämää jopa yli tuon tavoitteesi. Mutta se edellyttää huolellista itsehoitoa ja -seurantaa jotta oheissairauksien tulemisen välttää tai ainakin saa siirrettyä jonnekin vanhuuteen. Nykypäivänä diabeteksen hoito on jo hyvää mutta siihen pitää paneutua itsekin. Usein nuoret eivät viitsi ja siksi menettävät turhaan terveytensä ennen aikojaan.
Huolehdi mieluummin omasta hoidostasi äläkä haaveile tulevista "ihmeparannuksista". - tokos.
No minkäänlaista parannusta ei ole luvassa sinun elinaikanasi.
Joten hoidas itteäs. - hermotmeneediabetes
eli onko nämä "läpimurto" otsikolla olevat diabetestutkimusartikkelit täyttä shittiä? Niissä lupaillaan että parannun jne jne.
- Ryhdistäydypä nyt!
No kuinka monesta parantuneesta 1-tyypin diabeetikosta olet lukenut tai kuullut? Et yhdestäkään, koska heitä ei ole. Läpimurtoa sairauden nujertamiseksi ei siis olla vielä keksitty ja tuskin ollaan vielä edes kovin lähelläkään läpimurtoa. Ja vaikka parannuskeino löytyisikin elinaikanasi, ensimmäiset kokeilut vievät aikaa ja kestää ikuisuuden ennen kuin parannuskeino on jokaisen saatavilla. Ja vaikka ehtisitkin saada elinaikanasi parannuksen diabeteksestasi, sitä ennen hankkimillesi lisäsairauksille ei hoitoa välttämättä olekaan eli oikeastaan et hyötyisi parannuskeinosta yhtään jos munuaisesi, verisuonesi, sydämesi ja silmäsi ovat ehtineet jo tuhoutua.
Parhaiten parannat itsesi ottamalla itseäsi niskasta kiinni ja alkamalla hoitaa itseäsi. Sinulla on näin ollen koko elämä edessäsi. Älä päästä sitä karkuun yhden sairauden takia.
Minulla on ollut 1-tyypin diabetes kohta 30 vuotta ja voin edelleen oikein hyvin. Ja näillä näkymin minulla on viel monta kymmentä loistavaa elinvuotta edessäni. En ole suostunut luopumaan elämästä enkä sen mahdollisuuksista diabeteksen takia. Sairauden kanssa pärjääminen on paljon myös omasta asenteesta ja halusta kiinni. Ei siihen ihmeparantumisia tarvita. - Samaa mieltä.
Ryhdistäydypä nyt! kirjoitti:
No kuinka monesta parantuneesta 1-tyypin diabeetikosta olet lukenut tai kuullut? Et yhdestäkään, koska heitä ei ole. Läpimurtoa sairauden nujertamiseksi ei siis olla vielä keksitty ja tuskin ollaan vielä edes kovin lähelläkään läpimurtoa. Ja vaikka parannuskeino löytyisikin elinaikanasi, ensimmäiset kokeilut vievät aikaa ja kestää ikuisuuden ennen kuin parannuskeino on jokaisen saatavilla. Ja vaikka ehtisitkin saada elinaikanasi parannuksen diabeteksestasi, sitä ennen hankkimillesi lisäsairauksille ei hoitoa välttämättä olekaan eli oikeastaan et hyötyisi parannuskeinosta yhtään jos munuaisesi, verisuonesi, sydämesi ja silmäsi ovat ehtineet jo tuhoutua.
Parhaiten parannat itsesi ottamalla itseäsi niskasta kiinni ja alkamalla hoitaa itseäsi. Sinulla on näin ollen koko elämä edessäsi. Älä päästä sitä karkuun yhden sairauden takia.
Minulla on ollut 1-tyypin diabetes kohta 30 vuotta ja voin edelleen oikein hyvin. Ja näillä näkymin minulla on viel monta kymmentä loistavaa elinvuotta edessäni. En ole suostunut luopumaan elämästä enkä sen mahdollisuuksista diabeteksen takia. Sairauden kanssa pärjääminen on paljon myös omasta asenteesta ja halusta kiinni. Ei siihen ihmeparantumisia tarvita.Nyt kävi niin, että huono onni kohtasi ja sait ko. sairauden.
Tämän asian hyväksyminen on luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää.
Itsensä hoitaminen kunnolla vaatii motivaatiota ja aikaa. Jos ei sitä harjoita on olo ja ennuste heikompi.
Itsellä on myös aika tarkkaan se 30v tämä sairaus ollut matkassa ja hyvin menee.
Ei vaivoja sen suurempia. Pari muksua on saatu aikaan ja toivotaan vaan että he eläisi ilman sen suurempia sairauksia mahdollisimman kauan.
Näitä mullistavia hoitokonsteja ja parannuskonsteja taitaa viljellä jotkut alan lehdet ja muut jotka tarviaa rahaa ja julkisuutta edes hetken verran (populismia). On näistä puhuttu jo 20 vuotta sitten.
Hyvä asia ja hienoa on jos jokin hoito ja parannus keksitään mutta en nyt kovin paljon laske sen varaan.
Kyllähän se silloin teininä ketutti ja hatutti ja suututti että miksi minä ... Kuuluu ilmeisesti asiaan. Ei vaan saa jäädä junnaamaan siihen epätoivoon tai kielteisyyteen. Se ei elämänlaatua paranna. Mikäs tässä on ollessa.
Hyvin menee mutta menköön.
- hermotmeneediaets
Sanoinko jossain vaiheessa etten edes yrittäisi hoitaa itseäni? Yritys on kyllä kova, enkä todellakaan odota parannuskeinoa verensokerit tapissa.
Asenteeni tähän tautiin on juurikin ensimmäisen viestin mukainen ja syystäkin. ei tällaista voi noin vaan hyväksyä, ja vaikka hoidankin itseäni parhaani mukaan, se ei tarkoita että olisin vieläkään hyväksynyt tätä. Joskus on erittäin ällöttävää lukea tekstiä jossa asianomainen suunnilleen kehuskelee taudillaan ja esittää niiiiiiiiiiiiiiiiiiin positiivista. Pahin oli diabetes-lehdessä esiintynyt herra, joka kertoi diabeteksen olevan elämäntapa :D:D:Ddd hrh.
kiitos kuitenkin vastauksista, vaikkeivat nyt tainneet kysymykseen asiantuntevasti vastatakkaan.- Anonyymi
Kannattaa muistaa yksi juttu. Nimittäin se, että stressi jne vaikeuttaa verensokeritasapainon ylläpitoa. Se on toki normaalia, että diabetes välillä ottaa päähän ja ehkä masentaakin. Sitä varmasti tapahtuu kaikille joskus muu on valhetlua. Mutta on kuitenkin tärkeää hyväksyä tauti. Tyypin 1 diabetes on kuitenkin sellainen asia mille ei mitään mahda, joten on tosiaan turha luovuttaa tai antaa taudin masentaa. Ei elämä tyypin 1 diabetekseen lopu tulet kyllä sen huomaamaan. Vittumainenhan se on ja on todella urkeaa säkää, että sen on saanut mutta elämän pitää jatkua. Muista, ettäasiat oisi olla paljon huonomminkin, olet kuitenkin elossa ja tyypin 1 diabeetikko voi kuitenkin elää suht normaalia elämää.
Itse olen tyypin 1 diabeetikko ja mulla on kaikenlisäksi synnynnäinen näkövamma, jonka takia sokeuduin. Mun sokeuteni ei siis liity tyypin 1 diabetekseen vaan johtuu synnynnäisestä näkövammasta. Arvaapa miltä musta tuntui aluksi kun piti alkaa tulla toimeen sekä sokeuden, että tyypin 1 diabeteksen kanssa. Voit uskoa, että se pelotti ja tuntui että se on elämän loppu. Mutta ei sokeutuminen eikä tyypin 1 diabetes ole tarkottanut elämän loppua. Kyllä säkin siis pärjäät sairautesi knssa, usko pois. Joas alkaa ahdistaa niin älä ainakaan jää yksin ja pidä sitä sisälläsi, mutta älä myöskään anna sen pilata elämääsi.
T. miksuh
- oksetta
Hei. iisintä on et syöt aina sopivan verran (katso joku diabeteskirja jossa kerrotaan miten paljo ruokaa kantsii ottaa)
mulla on siin rajalla et onko diabetes vai ei. otan kalakeittoo 1 ja puol kauhaa.- .......
Riippuu tietenkin kauhan koosta, mutta jos laittaisin lautaselle 1,5 kauhallista soppaa, lautasen reunat ei riittäisi. Kalakeiton hiilihydraattimäärän laskenta voi olla haastavaa jos ei tiedä täsmälleen miten ja mistä aineksista se on tehty.
- ghjmnb
....... kirjoitti:
Riippuu tietenkin kauhan koosta, mutta jos laittaisin lautaselle 1,5 kauhallista soppaa, lautasen reunat ei riittäisi. Kalakeiton hiilihydraattimäärän laskenta voi olla haastavaa jos ei tiedä täsmälleen miten ja mistä aineksista se on tehty.
Pääasia, että kalakeitto on kalakeittoa eikä perunakeittoa. :) Paljon kalaa, keittojuureksia, sipulia, kermaa, mausteita.
- .......
ghjmnb kirjoitti:
Pääasia, että kalakeitto on kalakeittoa eikä perunakeittoa. :) Paljon kalaa, keittojuureksia, sipulia, kermaa, mausteita.
Niin no sekin riippuu tekijästä ja reseptistä. Wanhanajan rantakalakeitto onkin kertomasi tyylistä, mutta siihen ei laiteta kermaa, voita kylläkin. Kun teen työssäni asiakkaille kalakeittoa, se on reseptiltään tavanomaista eli siihen tulee perunoita koska asiakkaat haluavat niin.
- Anonyymi
....... kirjoitti:
Riippuu tietenkin kauhan koosta, mutta jos laittaisin lautaselle 1,5 kauhallista soppaa, lautasen reunat ei riittäisi. Kalakeiton hiilihydraattimäärän laskenta voi olla haastavaa jos ei tiedä täsmälleen miten ja mistä aineksista se on tehty.
Kalakeitossa hiilaria on lähinnä vain perunassa. On siinä hiukan toki muutenkin hiilaria, mutta jokatapauksessa lähes kaikki keiton hiilari on perunassa. Eli arvioimalla sen paljonko keitossa on perunaa saa jo hyvän kuan hiilarimäärästä. Eli yleisesti kalakeitossa nyt i hirveästi hiilaria ole. Kalassa ei ole juuri ollenkan hiilaria, liemessä ja muissa keittojuureksiss a on toki hiukan hiilaria mutta mitättömän vähän. Eli se millä on merkitystä on keitossa oleva peruna.
T. miksuh - Anonyymi
Hiirikö olet? Ei kukaan elä 1.5 kauhalla kalakeittoa ja pitää nyt muistaa, että tyypin 1 diabeetikolle hetkellistä verensokerin nousua suurempi riski on verensokerin putoaminen liian alas.
T. miksuh Anonyymi kirjoitti:
Kalakeitossa hiilaria on lähinnä vain perunassa. On siinä hiukan toki muutenkin hiilaria, mutta jokatapauksessa lähes kaikki keiton hiilari on perunassa. Eli arvioimalla sen paljonko keitossa on perunaa saa jo hyvän kuan hiilarimäärästä. Eli yleisesti kalakeitossa nyt i hirveästi hiilaria ole. Kalassa ei ole juuri ollenkan hiilaria, liemessä ja muissa keittojuureksiss a on toki hiukan hiilaria mutta mitättömän vähän. Eli se millä on merkitystä on keitossa oleva peruna.
T. miksuhKeskikokoinen peruna painaa noin 100 g ja siinä on noin 15 g hiilihydraattiaattia eli ei mitenkään paljon. Juureksia ei kalakeittoon juurikaan laiteta joten kalakeitossa on ehkä 3 dl annoksessa tuo 15 g hiilihydraattia, riippuu nesteen määrästä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiirikö olet? Ei kukaan elä 1.5 kauhalla kalakeittoa ja pitää nyt muistaa, että tyypin 1 diabeetikolle hetkellistä verensokerin nousua suurempi riski on verensokerin putoaminen liian alas.
T. miksuhKuten tuolla aiemmin joku jo totesi niin kauhoja on montaa eri kokoa. Työssäni annostelen 0,3 l kauhalla jolloin yksi kauhallinen täyttää sopivasti käytetyn lautasen. Voisin käyttää myös 0,5 l kauhaa, mutta lautasen reunat ei riittäisi.
Kotona pakastan ruokia aika paljon valmiina annoksina ja keitot pakkaan 0,5 l pakasterasiaan, jättäen sen n. 1-1,5 cm vajaaksi. Tuo määrä täyttää käyttämäni syvän lautasen ja yksi lautasellinen riittää mainiosti ateriaksi.
- D1-mies
Mitä nopeammin asian hyväksyy, sitä nopeammin pääsee asiaa todella hoitamaan. Vastaanhangoittelu ei aiheuta muuta kuin harmia. Parannuskeinoja ei ole eikä tule, tiedä tuleeko koskaan, muttei ainakaan lähivuosina.
Toki itseänikin v*tuttaa tällaiset yltiöpositiiviset artikkelit aiheesta, koska sairaus itsessään ei ole millään muotoa positiivinen. Toisaalta, se tulee jos on tullakseen, ei siihen itse pysty vaikuttamaan. - D1me
Teoriassa diabetes voidaan parantaa kantasoluilla mut ongelma on että diabeetikko ei pysy parantuneena kun immuunijärjestelmä hyökkää uudestaan noitten solujen kimppuun. Mie uskon kyllä että seuraavan vuosikymmenen sisällä tulee jotain uutta. Eräässä tieteenkuvalehessä tänä vuonna oli just juttuu että on kehitteillä 3 tosi lupaavaa parannuskeinoa!! toivoa on mut siihen pitää vielä oottaa
Onko siulle kokeiltu sit insulinipumppuu? - Pumppulainen
Insuliinipumppu ei kylläkään ole ratkaisu, ellei jaksa panostaa hoitoonsa. Insuliinipumpun käyttö vaatii käyttäjältään eri tavalla huolellisuutta ja viitseliäisyyttä kuin pistoshoito, joten pumppuhoidossa pitää ihan oikeasti olla todella motivoitunut ja kiinnostunut hoidostaan. Se ei siis ole laiskan tai välinpitämättömän diabeetikon hoitomuoto.
Pumppu voi toisaalta innostaa diabeetikkoa hoitamaan itseään paremmin ja huolellisemmin, sillä pumpulla moni pääsee parempiin hoitotuloksiin kuin mihin pistoshoidolla pääsee. Pumppua tuskin kuitenkaan annetaan potilaalle jos motivaatiota ei jo valmiiksi ole olemassa, sillä se on hoitomuotona paljon kalliimpi. Lisäksi moni nuori kammoksuu pumppua koska sitä pitää "roikottaa" koko ajan mukana eikä sitä ole aina helppoa täysin piilottaa.
Itselläni on pumppu ja olen siihen tosi tyytyväinen. Olen hieman yli 30-vuotias ja diabetesta takana n. 30 vuotta.
Minäkin uskon, että joka päivä ollaan lähempänä parannuskeinon läpimurtoa. Mutta en usko, että se kuitenkaan ehtii enää pelastaa meitä, joilla diabetes jo on. Kehitystyö ja ihmiskokeet vievät aina oman aikansa, eli pitkän aikaa, enkä usko diabeteksen parannuskeinon ehtivän tulla osaksi lääketieteen arkea vielä piiiiiitkään aikaan. Tällä hetkellä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet nauttia edistyneistä hoitomuodoista vaikka parantuminen ei vielä olekaan mahdollista, joten kannattaa hyödyntää niitä ja hoitaa itseään parhaalla mahdollisella tavalla.
Edellinen kirjoittaja kirjoittikin jo hyvin kantasoluista ja niiden hankaluudesta. Kantasolusiirtojahan on Suomessa ja maailmallakin tehty suhteessa tosi vähän, vaikka keinot niiden tekemiseen ovat olleet olemassa jo pitkän aikaa. Vaikeutena onkin juuri niiden lyhytkestoinen toimintaikä, jonka nujertamiseen ei ole vielä löydetty ratkaisua. Yksikään siirrännäisten saanut ei ole kokonaan parantunut vaan ovat joutuneet palaamaan insuliinihoitoon viimeistään muutamien vuosien jälkeen siirrosta. Useimmat jo paljon aikaisemminkin.- Anonyymi
Insuliinipumpun suurin ongelma on se, että jos siihen tulee toimintahäiriö niin siitä voi seurata ketoasidoosi jo muutamassa tunnissa. Insuliinipumppua käyttävillähän ei käsittääkkseni ole ollenkaan pitkäkestoista perusinsuliinia käytössä vaan pumppu annostelee kokoajan tarvittaessa pikainsuliinia. Ja jos pumppu syystä tai toisesta sitten lakkaa syöttämästä insuliinia tai insuliini loppuu pumpusta niin ketoainetia alkaa kertyä elimistöön heti kun insuliinin vaikutus hiipuu pois ja se taas voi synnyttää ketoasidoosin jo muutamassa tunnissa.
Toinen juttu on se, että ei taida olla puhuvia insuliinipumppuja, joiden toimintoja voisi käyttää niin, että pumppu puhuu kaiken normaaisti näytöllä olevan sekä mahdolliset vikatilanteiden hälytykset jne. Tuon takia itse sokeana en voi pumppua saada tai ottaa käyttöön.
T. miksuh
- Huhhuh Veijo
Lopettaisit jo Veijo tämän pakkomielteesi ketjujen sotkemiseen. Ihan jokaiselle on jo tullut selväksi tämä LCHF-ruokavaliosi, joten sitä ei tarvitse enää tuputtaa sellaisiin ketjuihin, JOIHIN SE EI KUULU!
Aikuinen mies ja käyttäytyy kuin pikkulapsi...
Ja tällä tuputtamisellasi vedät koko ajan mattoa jalkojen alta hyvältä asialta...niin, kannattamasi ruokavalio on toimiva sekä 1- että 2-tyypeille (sellaisenaan ei välttämättä sovi kaikille, mutta sovellettuna on ihan hyvä), mutta tuputtamisesi saa karvat nousemaan pystyyn eikä todellakaan kiinnosta edes avata linkkejäsi.
Ja tuo pakkomielteisyytesi on muutenkin todella naurettavaa...laskin, että olet esimerkiksi eilen aloittanut 5 ketjua, joissa kaikissa sisältö on sama ja joissa jokaisessa tuputat pakonomaisesti linkkejä blogiisi (ja joihin kukaan muu kui sinä itse ei jaksa vaivautua kommentoimaan). Ja sitten vielä ihmettelet, miksi aloituksesi poistetaan ja miksi sinut heitetään lähes jokaiselta foorumilta pihalle...
Pitäisiköhän sinun, Veijo, hieman muuttaa taktiikkaasi? - VP?
Huhhuh Veijo
"Lopettaisit jo Veijo tämän pakkomielteesi ketjujen sotkemiseen. Ihan jokaiselle on jo tullut selväksi tämä LCHF-ruokavaliosi, joten sitä ei tarvitse enää tuputtaa sellaisiin ketjuihin, JOIHIN SE EI KUULU! "
Pidemmmälle ei tarvitse lukea. Jos diabetekseen suositeltu ruokavalio ei kuulu diabetessivulle niin mihin sitten??
terv Veijo, D2:nen ilman lääkitystä jo 4 vuotta LCHF ruokavalion ansiosta.- Huhhuh Veijo
Toki ruokavalio liittyy diabeteksen hoitoon, siitähän tässä ei kuitenkaan kyse ollutkaan. Kyse oli siitä, että kuuluvatko blogilinkkisi ja ruokavaliotuputuksesi tähän ketjuun? Vastaako se aloittajan aloittamaan aiheeseen? Parannetaanko ruokavaliolla yhtäkään 1-tyypin diabeetikkoa? Vastaus kaikkiin on EI. Ja ihan turha tämän jälkeen sössöttää sitä samaa vanhaa että "onhan lchf-ruokavaliosta hyötyä 1-tyypeillekin". Niin onkin, sehän on aivan selvä juttu muillekin kuin vain Veijoselle, mutta ei sillä sentään 1-tyyppiä paranneta.
Joten vaikka tuon oman blogisi tuputtaminen onkin sinulle jo pakkomielle, aiheessa voisit silti yrittää pysyä. Kiitos. - Anonyymi
Sinun tuputtamasi ruokavalio ei kuulu tyypin 1 diabetekseen liittyviin ketjuihin voisit jo pikkuhiljaa tajuta sen.
T. miksuh
- Äääääää
Ja mitenköhän taas tämäkin liittyi aloittajan viestiin ja koko ketjuun? Tää on kyllä välillä todella turhauttava paikka...
- d1andme
Moikka! Tuntuu että kaikki tässä ketjussa ovat näitä hieman vanhempia diabetesta sairastavia henkilöitä. Itse olen 19 ja sairastanut tyypin 1 diabetesta pian 15 vuotta. Kantasolutukimus tulee hyvin todennäköisesti parantamaan diabeteksen hyvinkin pian, mutta kenelläkään keskiluokan ihmisellä ei ole vielä pitkään aikaan mahdollisuutta päästä sitä edes kokeilemaan. Kuitenkin neuvona haluaisin sinulle sanoa että koita motivoitua hoitamaan sairauttasi ja pidä verensokerit kunnossa. Näin sinulla on itselläsi paljon parempi olo(minut korkeat sokerit saavat vihaiseksi) ja vaikka diabetes on kurja sairaus, niin siitä on pakko tehdä elämäntapa jos haluaa elää sitä ns. normaalia elämää. Itselläni on sokerit kunnossa ja voin tehdä ja syödä mitä haluan, kunhan vain pidän ne kunnossa. Tämä vaatii työtä ja jokainen diabeetikko joutuu säätämään itse oman hoitonsa sopivaksi. Se kuitenkin kannattaa ja loppupeleissä tulet olemaan täysin sinut diabeteksen kanssa, jos vain annat itsellesi sen mahdollisuuden. Ps. Kyllä se murkkuikä helpottaa ja rupeat näkemään diabeteksen aivan eri valossa. Kokemusta on :)
- diabeetikko myös
Diabetekseen ei ole valitettavasti mitään parannuskeinoja.Se on elinikäinen
sairaus,jonka kanssa tultava toimeen.Kannattaa hoitaa itseään hyvin,
yritettävä vaan pitää sokeritasapaino mahdollisimman hyvänä,ettei tule
muita ikävämpiä lisäsairauksia.- kantas.
Jostain olen lukenut, että tulevaisuudessa voidaan parantua kantasoluhoidolla, kun se saadaan kehitettyä riittävän pitkälle. Väittäisin, että toivoa on.
- elämä on.
kantas. kirjoitti:
Jostain olen lukenut, että tulevaisuudessa voidaan parantua kantasoluhoidolla, kun se saadaan kehitettyä riittävän pitkälle. Väittäisin, että toivoa on.
No nehän lupaa vähän joka sairauden jossain vaiheessa parantuvan jollain hoidolla ja hyvä jos näin käy.
Mutta sitä ei kannata liikaa ootella, koska voi olla, että henki lähtee sitä ennen.
Parasta olis ennaltaehkäisy niin paljon kuin voi, mutta...
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm
- Diabetes111
Ne jotka sanovat että diabetekseen ei koskaan tule parannusta, ovat väärässä.
Melkeen jokaiseen samantyyppiseen sairauteen on joko löydetty jo parannus tai sitten se on lähellä. Ja mielestäni usko parannukseen on myös senkin takia tärkeää että se pitää asenteen positiivisena, ja positiivisena jaksaa myös paremmin hoitaa itseään. Googlettakaa asiaa henkilöstä heikki hyöty, se ainakin on antanut itselleni toivoa siihen että parannus ei vain ole tulossa tulevaisuudessa vaan hyvinkin pian!- hp&v
Tuokaan ei lupaa parannusta jo sairastuneille 1-tyypin diabeetikoille. Ykköstyypin ajatellaan johtuvan geneettisestä alttiudesta ja sairastetusta enterovirustaudista. Jälkimmäiseen voidaan ehkä kehittää rokote.
- Saituri eläkeläinen
hp&v kirjoitti:
Tuokaan ei lupaa parannusta jo sairastuneille 1-tyypin diabeetikoille. Ykköstyypin ajatellaan johtuvan geneettisestä alttiudesta ja sairastetusta enterovirustaudista. Jälkimmäiseen voidaan ehkä kehittää rokote.
Sellaisenaan hyvää keskustelua, mutta ihmetyttää mistä nuo "Veijo allergistit" tulivat vaikka en huomannut yhtään ko. henkilön kirjoitusta, jäikö väliin huomaamatta.
Minun käsitykseni mukaan juuri ruokavalio on D1 diabeetikon peruslähtökohtia kun sokeritasapainoa ylläpidetään lääkkeiden myötävaikutuksella. Sama koskee D2 henkilöitä mutta poikkeamat meillä eivät ole niin vaarallisia.
Luin jostakin keski-euroopassa toimivasta tohtorista jolla oli itsellä D1 diabetes ja joka hoiti itseään ja nimenomaan potilaitaan diabeetikkoja pääosin ja osin pelkästään ruokavaliolla. Itse hän eli lähemmäs 100 vuotiaaksi ja elää kenties vieläkin, en tiedä.
Tunnen tuttavapiirissäni ja sukulaisissani pari D1 tapausta joilla elämä aikoinaan päättyi hyvinkin nuorena. Rohkenen epäillä, että heillä nimenomaan silloiset ruokatottumukset olivat myötävaikuttamassa lopputapahtumiin.
Nykyään kun ruokavalioistakin tiedetään paljon enemmän, niin nyt puolestaan mm Diabetesliitto ja THL markkinoivat Diabeetikoille vanhakantaista oppiaan ja varsin monet tietysti uskovat siihen.
Tämä oli nyt vain minun henkilökohtainen mielipiteeni johon ei tarvitse uskoa, mutta tuli kuitenkin kerrotuksi. - hp&v
Saituri eläkeläinen kirjoitti:
Sellaisenaan hyvää keskustelua, mutta ihmetyttää mistä nuo "Veijo allergistit" tulivat vaikka en huomannut yhtään ko. henkilön kirjoitusta, jäikö väliin huomaamatta.
Minun käsitykseni mukaan juuri ruokavalio on D1 diabeetikon peruslähtökohtia kun sokeritasapainoa ylläpidetään lääkkeiden myötävaikutuksella. Sama koskee D2 henkilöitä mutta poikkeamat meillä eivät ole niin vaarallisia.
Luin jostakin keski-euroopassa toimivasta tohtorista jolla oli itsellä D1 diabetes ja joka hoiti itseään ja nimenomaan potilaitaan diabeetikkoja pääosin ja osin pelkästään ruokavaliolla. Itse hän eli lähemmäs 100 vuotiaaksi ja elää kenties vieläkin, en tiedä.
Tunnen tuttavapiirissäni ja sukulaisissani pari D1 tapausta joilla elämä aikoinaan päättyi hyvinkin nuorena. Rohkenen epäillä, että heillä nimenomaan silloiset ruokatottumukset olivat myötävaikuttamassa lopputapahtumiin.
Nykyään kun ruokavalioistakin tiedetään paljon enemmän, niin nyt puolestaan mm Diabetesliitto ja THL markkinoivat Diabeetikoille vanhakantaista oppiaan ja varsin monet tietysti uskovat siihen.
Tämä oli nyt vain minun henkilökohtainen mielipiteeni johon ei tarvitse uskoa, mutta tuli kuitenkin kerrotuksi.Veijon postit poistetaan pienemmällä ja isommalla viiveellä mutta kaikki poistetaan koska ne ovat palstan sääntöjen vastaisia.
Yksikään D1:nen ei selviä ilman insuliinia. D1:nen voi selvitä pelkällä pitkävaikutteisella insuliinilla jos ravinnon proteiini- ja hiilihydraattipitoisuus on erittäin matala. En usko, että vaihtokauppa on kannattava koska ruokavalio on erittäin yksipuoleinen. Esimerkiksi valkokaalissa on tällöin liikaa hiilihydraattia.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on runsaasti kokemusta diabeetikoiden hoidossa ajalta ennen insuliinia. Kaikki potilaat kuolivat muutamassa vuodessa.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio hävisi kuin pieru saharaan diabeetikoiden hoidossa 1970-luvulla kun kuli lyhytvaikutteinen insuliini.
Maailmassa ei ole yhtään yli 95-vuotiasta 1-tyypin diabeetikkoa. Insuliini tuli nimittäin silloin markkinoille. Dr. Bernstein on 80-vuotias ja suurin piirtein vanhin nykyään elävistä 1-tyypin diabeetikoista. Hänen dieettiinsä ei eläinrasva kuulu. - ritva-ria
yliopistosairalat voisivat tehdä kantasolukokeiluja
- Anonyymi
hp&v kirjoitti:
Veijon postit poistetaan pienemmällä ja isommalla viiveellä mutta kaikki poistetaan koska ne ovat palstan sääntöjen vastaisia.
Yksikään D1:nen ei selviä ilman insuliinia. D1:nen voi selvitä pelkällä pitkävaikutteisella insuliinilla jos ravinnon proteiini- ja hiilihydraattipitoisuus on erittäin matala. En usko, että vaihtokauppa on kannattava koska ruokavalio on erittäin yksipuoleinen. Esimerkiksi valkokaalissa on tällöin liikaa hiilihydraattia.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on runsaasti kokemusta diabeetikoiden hoidossa ajalta ennen insuliinia. Kaikki potilaat kuolivat muutamassa vuodessa.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio hävisi kuin pieru saharaan diabeetikoiden hoidossa 1970-luvulla kun kuli lyhytvaikutteinen insuliini.
Maailmassa ei ole yhtään yli 95-vuotiasta 1-tyypin diabeetikkoa. Insuliini tuli nimittäin silloin markkinoille. Dr. Bernstein on 80-vuotias ja suurin piirtein vanhin nykyään elävistä 1-tyypin diabeetikoista. Hänen dieettiinsä ei eläinrasva kuulu.Pitää nyt muistaa, että meille tyypin 1 diabeetikoille hetkellistä verensokerin nousua paljon vaarallisempi ja suurempi riski on verensokerin putoaminen liian alas. Kaikki liikunta esimerkiksi pudottaa verensokeria tehokkaasti, joten on täysin mahdotonta elää normaalia elämää jos yrittää jättää hiilarit pois. Sillon sun on käytännössä lopetettava kaikki liikuntakin ja kaikki vähänkin kuormittava toiminta. Kun veressä on keinotekoisesti jatkuvasti insuliinia, niin verensokerin putoaminen liian alas on todellinen riski ja se voi ihan oikeasti tappaa. On vastuutonta tuputtaa tyypin 1 diabeetikoille sitä, että pitäisi jättää hiilarit pois kutakuinkin kokonaan. Se voi sopia tyypin 2 diabeetikoille, joilla ei ole pelkoa verensokerin putoamisesta liian alas, ainakaan niillä ei ole jotka eivät ole insuliinihoidossa. Mutta tyypin 1 diabeetikko ei pysy hengissä ilman insuliinia ja se taas tarkottaa, että veressä on jatkuvasti insuliinia keinotekoisesti. Jos jätät hiilarit pois niin on erittäin suuri riski, että verensokeri putoaa liian alas ja siinä voi käydä huonosti.
T. miksuh
- Neonrider
Ja joka ykköstä väittää itse aiheutetuksi saa painua...perille asti!
Kakkosista osaa voidaan ehkä noin osoittaa, mutta ykkösiä ei. - Myös 1 tyypin D
Kannattaa ryhdistäytyä ja huolehtia sokeritaudin hoidosta ennemmin,kuin haaveilla sen parantamisesta.Koska siihen ei ole mitään parannuskeinoa,sen kanssa oppii elämään,jos sitä viitsii hoitaa oikein,ettei tule muita ikävämpiä lisäsairauksia.
- ritva-ria
olet todella ertitän pahasti hakuteillä,ei vaikka kuinka hyvin hoidan ni silmäpohjarappeumat ovat jo ovella.sokerit pomppi vkt 2-27,ja eikä mitä spontani ei voi olla,aina voileivät ,hedelmä mukana
- Tarkkuutta_hoitoon
ritva-ria kirjoitti:
olet todella ertitän pahasti hakuteillä,ei vaikka kuinka hyvin hoidan ni silmäpohjarappeumat ovat jo ovella.sokerit pomppi vkt 2-27,ja eikä mitä spontani ei voi olla,aina voileivät ,hedelmä mukana
Olet siis hoitanut diabetestäsi huonosti. Mm. insuliinin annostelussa on oltava tarkka (tarkkaa hiilihydraattilaskentaa) ettei hypoja joudu korjaamaan voileivillä ja hedelmillä. Verensokerin "karkaaminen" arvoon 27 osoittaa huonoa hoitoa.
- Anonyymi
Niin hyvä hoito, kuin mahdollista, on kaikkein tärkeintä. Silti täytyy ymmärtää, että kaikkeen ei edes omalla hoidolla voi vaikuttaa. Täydelliseen, tasaiseen ja matalahkoon mutta kuitenkin turvalliseen sokeritasapainoon pyrkimys, mutta aina sitä ei voi saavuttaa vaikka kaikkensa tekisi. On niin monta muuttujaa. Kaikilla ei siis ole kyse viitsimisestä tai taudin hyväksymisestä.
- Anonyymi
Tarkkuutta_hoitoon kirjoitti:
Olet siis hoitanut diabetestäsi huonosti. Mm. insuliinin annostelussa on oltava tarkka (tarkkaa hiilihydraattilaskentaa) ettei hypoja joudu korjaamaan voileivillä ja hedelmillä. Verensokerin "karkaaminen" arvoon 27 osoittaa huonoa hoitoa.
Ei hypoja synny pelkästään sen takia, että esimerkiksi pistää liikaa insuliinia. Niitä voi syntyä monesta muustakin syystä. Esimerkiksi liikunta pudottaa verensokeria tehokkaasti. Kun minä tyypin 1 diabeetikkona käyn normaaliolojen aikana esimerkiksi uimassa, vesijumpassa, punttarilla ja / tai kuntojumpassa niin mulla pitää todellakin olla mukana eväitä. Lisäksi aina kun kävelen ovesta ulos niin mukana on syytä olla jotain millä saa verensokerin ylös, eli siripiriä, hedelmiä, karkkia, mehua tai jotain vastaavaa.
Toinen juttu on sitten se, että lämpö tehostaa sekin insuliinin vaikutusta ja kun veressä on jatkuvasti perusinsuliinia keinotekoisesti niin riski verensokerin putoamisesta esimerkiksi saunottaessa on todellinen. Esimerkiksi mä olin viime lauantaina kaverini kanssa Helsingissä yhdessä yleisessä saunassa. Oltiin siellä 16:00 - 21:30 suunnilleen, eli jotain 5 ja 5.5 tunnin välillä. Toki ei istuttu kokoaikaa löylyssä vaan jäähdyteltiin välillä. Arvaa vaan pitikö syödä välillä kun verensokeri meinasi tipahtaa? No todellakin pit.
Eli etenkin kun elää normaalia aktiivista elämää niin kyllä verensokeri ihan todellakin voi laskea liian alas hyvinkin monesta syystä ja se voi tipahtaa myös jälkikäteen yöllä nukkuessa.
Toki hypoja ei saisi tulla, mutta niitä tulee jokatapauksessa kaikille tyypin 1 diabeetikoille on sitten kuinka huolellinen insuliinin kanssa tahansa. Ja just sen takia on tärkeää pitää mukanaan eväitä, joilla saa verensokerin ylös tarvittaessa.
T. miksuh
- Anonyymi
Yhdysvalloissa on käsittääkseni kaikkein pisimmällä parantamiseen liittyvä tutkimus. Kuitenkin minä pitäisin parantumisena jo sitä vaihetta, kun saadaan kantasolusiirrot , olen lukenut että beetasoluja sisältävä kapseli voidaan istuttaa esim käsivarteen, josta se vapautuu aivan kuten haimasta. Tätä pidän jo parantumisena. Istute vaihdetaan uuteen 2-3 vuoden välein. =)
- Anonyymi
Itselläni on tyypin 1 diabetes myöskin. Valitettavasti siihen ei ole parannuskeinoa, koska haiman insuliinia tuottavat solut ovat uhoutuneet. Tyypin 1 diabetes toisin kuin tyypin 2 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö hyökkää omia solujaan vastaan ja tuhoaa ne. Kehitteillä on rokotteita tyypin 1 diabetekseen, jota epäillään erittäin vahvasti viruksen aikaansaamaksi taudiksi. Valitettavasti rokote ei tietenkään auta enää meitä, joilla tyypin 1 diabetes jo on.
Ainut mikä voisi periaatteessa "parantaa" tyypin 1 diabeteksen olisi jonkinlainen kantasolusiirros, haimasiirros tai keinohaima joilla saataisiin elimistö tuottamaan insuliinia. Valitettavsti mitään muuta keinoa ei ole. Vaikka insuliinin pistämisestä päästäisiin eroon kantasoluja tai keinohaimaa käyttämällä niin se tuskin kokonaan korjaa jo syntynyttä tyypin 1 diabetesta ellei opita esimerkiksi kasvattamaan uusi haima omista kantasoluista jollon elimistö ei hylkisi sitä. Ehkä joskus tulevaisuudessa voidaan saada esimerkiksi 3d -tulostettua uusi haima omista kantasoluista kasvatetuista soluista. Se on täysin mahdollista, mutta se on vasta tulevaisuuden juttuja. Kudosten ja elinten 3D -tulostusta kuitenkin tutkitaan kokoajan, joten kuka tietää, ehkä se jonakin päivänä on mahdollista. Nykyisellään haimasiirre vaatisi hylkimisenestolääkityksen lopuksi elämää ja siitäkin huoklimatta homma ei välttämättä toimisi.
Eli nykyisellään meidän pitää vanin hyväksyä se, että tämä on elinikäistä. Ei silti kannata masentua, ei elämä lopu siihen ja jos saa verensokeritasapainon pidettyä edes suht kurissa niin lisäsairauksia ei tarvitse hirveästi pelätä. Tyypin 1 dibábeetikoilla toki verensokeri heittelee väistämättä sille ei mahda mitään. Ja kenenkään on nyt turha tuputtaa ratkasuksi mitään ketodiettiä, joka on hengenvaarallinen meille tyypin 1 diabeetikoille.
T. miksuh- Anonyymi
Niin siitähän ei ole täyttä varmuutta mikä tyypin 1 diabeteksen aiheuttaa, mutta kun tyypin 1 diabetesta on tutkittu niin kokoajan on tullut yhä selvemmäksi, että tyypin 1 diabeteksen aiheuttaja on erittäin todennäkösesti virus. Eli tyypin 1 diabetekselta ei voi mitenkään suojautua muutoin kuin rokotteen avulla mahdollisesti. Meillä joilla on tyypin 1 diabetes on siis käynyt vain sikamaisen huono säkä joten on esimerkiksi turha syytellä itseään tai mitään sellaista.
T. miksuh Anonyymi kirjoitti:
Niin siitähän ei ole täyttä varmuutta mikä tyypin 1 diabeteksen aiheuttaa, mutta kun tyypin 1 diabetesta on tutkittu niin kokoajan on tullut yhä selvemmäksi, että tyypin 1 diabeteksen aiheuttaja on erittäin todennäkösesti virus. Eli tyypin 1 diabetekselta ei voi mitenkään suojautua muutoin kuin rokotteen avulla mahdollisesti. Meillä joilla on tyypin 1 diabetes on siis käynyt vain sikamaisen huono säkä joten on esimerkiksi turha syytellä itseään tai mitään sellaista.
T. miksuhTarvitaan lisäksi geneettinen alttius. Tämänhetkisen teorian mukaan ykköstyypissä jotkut enterovirukset käynnistävät autoimmuunireaktion joka tuhoaa haiman beetasolut. Ratkaisuna sitten rokote noita enteroviruksia vastaan tai sitten immuunivasteen vähentäminen. Tuossa jälkimmäisessä saattaa olla järkeä koska ykköstä on nykyään enemmän kuin ennen kun elämme steriilimmin.
- Anonyymi
Sellainen lohdutuksen ja rohkaisun juttu pitää sanoa, että meillä tyypin 1 diabeetikoilla diabeteksen aiheuttamat hermostovauriot eli neuropatia on huomattavasti harvinaisempia kuin tyypin 2 diabeetikoilla. Tyypin 1 diabeteksessa hermostovauriot yleensä myös kehittyy paljon hitaammin kuin tyypin 2 diabeteksessa. Hyvin monella tyypin 2 diabeetikolla on hermostovaurioita jo sillon kun diabetes todetaan jo senkin takia, että tyypin 2 diabetes voi olla ollut piilevänä vuosikaudet ennen toteamista. Meillä tyypin 1 diabeetikoilla taas mahdolliset hermovauriot kehittyy pikkuhiljaa vasta diabeteksen puhkeamisen jälkeen ja sillonkin huomattavasti hitaammin kuin tyypin 2 diabeetikoilla.
T. miksuh - Anonyymi
Ei kannata masentua! Onhan sinulla Libre Freestyle sensori ja lukulaite käytössä. Ne paransivat elämänlaatuni, koska tiedän missä mennään sokerien kanssa. Minulla on tavallinen Libre käytössä, mutta saa nykyään myös Libren, joka hälyttää liian matalasta tai korkeasta verensokerista.
- Anonyymi
Nyt kirjotan aika myöhässä, mutta nykyään ollaan hyvin lähellä diabetes 1 parannukseen ja jopa 1 tyypin diabetes on parannettu paremmin löydätte tietoa haku sanalla: Brian Shelton. Lääkkeitä joutuu syömään, mutta se on pieni vaiva verrattuna diabetes 1. hoitona toimii haiman kantasolujen muokkaaminen
Kantasoluhoidoissa on ollut ongelmana immunologiset ongelmat ja en kyllä käyttäisi kantasoluhoitoa jos muutenkin pärjää. Ehkä tekniikka kehittyy tulevaisuudessa.
Sheltonin täytyy joka tapauksessa käyttää artikkeleiden mukaan immunosupresantteja. Ne rajoittavat kovasti elämää.- Anonyymi
Hyvin lähellä, mutta niin kaukana. Siinä menee oma aikansa, kun kantasoluhoidon mahdolliset komplikaatiot on ratkaistu. Puhumattakaan siitä, että hoito oikeasti jalkautuu jokaiseen periferiaan, edes meillä täällä Suomessa.
Toki, 1-tyyppiä sairastavana, otan vastaan kantasoluhoidon kun se saataville tulee, mutta sitten se kääntöpuoli, mikäli se edellyttää viivytystaistelun omaista neuvottelua D-lääkärin kanssa, pitkää töistä poissaoloa yms. nekin haitat pitää punnita.
Tällä hetkellä vielä kannattaa panostaa mahdollisimman hyvään omahoitoon. Liikunta, ravinto ja oikea basaali/bolus -suhde, yli 70-vuotiaita ykköstyyppejä on maapallolla jo melkoisen paljon, kiitos teknologian Anonyymi kirjoitti:
Hyvin lähellä, mutta niin kaukana. Siinä menee oma aikansa, kun kantasoluhoidon mahdolliset komplikaatiot on ratkaistu. Puhumattakaan siitä, että hoito oikeasti jalkautuu jokaiseen periferiaan, edes meillä täällä Suomessa.
Toki, 1-tyyppiä sairastavana, otan vastaan kantasoluhoidon kun se saataville tulee, mutta sitten se kääntöpuoli, mikäli se edellyttää viivytystaistelun omaista neuvottelua D-lääkärin kanssa, pitkää töistä poissaoloa yms. nekin haitat pitää punnita.
Tällä hetkellä vielä kannattaa panostaa mahdollisimman hyvään omahoitoon. Liikunta, ravinto ja oikea basaali/bolus -suhde, yli 70-vuotiaita ykköstyyppejä on maapallolla jo melkoisen paljon, kiitos teknologianTämän päivän hesarissa on artikkeli asiasta, kannattaa lukea. Suurin miinus on mahdollisesti loppuelämän jatkuva immuunisupresanttihoito.
- Anonyymi
hvp27 kirjoitti:
Tämän päivän hesarissa on artikkeli asiasta, kannattaa lukea. Suurin miinus on mahdollisesti loppuelämän jatkuva immuunisupresanttihoito.
Luin artikkelin, näyttää positiiviselta jos sitäkin on jo mietitty miten estetään uusien solujen tuhoutuminen uudestaan.
Mutta, suurin haaste lienee millä aikataululla tämä rantautuu meidän terveydenhuoltoon. Tällä hetkellä yksi parannus, mitä kaipaisin on "hännätön" pikainsuliini. Siinä missä terveen haiman insuliini on tehnyt tehtävänsä minuuteissa ja huuhtoutuu kusen mukana pois, nykyiset pikainsuliinit jatkavat toimintaa kaavamaisesti sen 3 tuntia tai pitempään. Anonyymi kirjoitti:
Luin artikkelin, näyttää positiiviselta jos sitäkin on jo mietitty miten estetään uusien solujen tuhoutuminen uudestaan.
Mutta, suurin haaste lienee millä aikataululla tämä rantautuu meidän terveydenhuoltoon. Tällä hetkellä yksi parannus, mitä kaipaisin on "hännätön" pikainsuliini. Siinä missä terveen haiman insuliini on tehnyt tehtävänsä minuuteissa ja huuhtoutuu kusen mukana pois, nykyiset pikainsuliinit jatkavat toimintaa kaavamaisesti sen 3 tuntia tai pitempään.Tuossa on edessä vielä vuosien työ eikä immuunisupresanttien käyttö ole ongelmatonta. Ne kun vähentävät myös tarpeellista immuunivastetta eli joku korona voi olla sitten kuolemaksi.
Pikainsuliini toimii samoin kuin perusinsuliinikin eli se imeytyy hitaasti rasvakudoksesta niin tuo häntä jää kyllä nykyisillä systeemeillä. Kaipa insuliinipumppu on parempi ratkaisu mutta ei sekään ole ongelmaton.- Anonyymi
hvp27 kirjoitti:
Tuossa on edessä vielä vuosien työ eikä immuunisupresanttien käyttö ole ongelmatonta. Ne kun vähentävät myös tarpeellista immuunivastetta eli joku korona voi olla sitten kuolemaksi.
Pikainsuliini toimii samoin kuin perusinsuliinikin eli se imeytyy hitaasti rasvakudoksesta niin tuo häntä jää kyllä nykyisillä systeemeillä. Kaipa insuliinipumppu on parempi ratkaisu mutta ei sekään ole ongelmaton.Joillekin sensuroivat pumppu on se ainoa keino hyvään hoitotasapainoon. Itse en ole pumppua halunnut, koska kynähoidolla olen päässyt terveen ihmisen hobikseen (viimeisin 36 tai 5,5% vanhalla kaavalla).
Toinen syy on se, että vierestä olen valitettavasti nähnyt kun kaverilla kanyylivuodon takia iltapäivän sokeri on 28 ja lainakynällä vasta sai tippumaan.
Kynää käytettäessä perusinsuliinivaikutus on aina, oli sitten avomerellä, suola-aavikolla tai muuten vaan kova stressi. Pumpun kanssa se on muutamia tunteja ennen kuin paska osuu tuulettimeen. Kynällä 24 h ja ultrapitkällä vielä 40 h asti.
- Anonyymi
Diabetesliiton Kohtauspaikalla aikanaan eräs ykköstyypin diabeetikko kertoi saamastaan haimansiirrosta. Uusi haima sai sen aikaan, että hänen ei tarvinnut enää ottaa ulkopuolista insuliinia. Diabetes oli siis poissa. Valitettavasti siirtohaima lakkasi vähitelleen toimimasta hyljintälääkkeistä huolimatta ja lopputulos oli samanlainen kuin ennen haimansiirtoa. Tämä tapahtui muistaakseni kaikki vuodessa. Kohtauspaikka on suljettu ja poistettu netistä kokonaan. Näin ollen ei pysty enää muuta kuin kertomaan muistikuvien perusteella. Onko kenelläkään tietoa, onko haimansiirtoja tehty enemmänkin? Tuosta tapauksesta on jo monia vuosia aikaa. Voisi olla tapahtunut edistystä haimansiirtojen osalta.
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 575810
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap263687Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2291948Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281782- 941232
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301187Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel289957Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee51951Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.76889Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35848