Ja ei, mahdollisuus tukea rahallisesti tekijöitä EI ole sama asia kuin maksullinen tuote.
Miksikö?
Siksi, että rahalahjoituksen tekeminen ei oikeuta lahjoittajaa yhtään mihinkään.
Mutta kun ostan maksullisen tuotteenm jo kuluttajansuojalaki antaa ostajalle tiettyjä oikeuksia.
Mutta ehkäpä maksullisuus auttaisi saamaan markkinoille sellaisen linuxjakelun, josta tietyt muiden linuxjakeluiden yhteydessä olevat puutteet on korjattu.
Tässä lista kunnolla suunnitellun jakelun ominaisuuksista:
1. Kaffeine kuuluu jakeluun, ja sen toimivuus on testattu myös digitv -korttien yhteydessä. Asennuksen tulee sellaisenaan tukea digitv -lähetyksissä käytettyä mpeg2 -formaattia. Jos/kun HDTV -lähetykset yleistyvät siten, että osa tai kaikki kanavat eivät ole enää saatavana mpeg2 -muodossa, viimeistään silloin mpeg2 -tuen rinnalle on tuotava tuki uusille digitv -formaateille.
2. Myös Nicolas Boichatin tekemä tuki Canon -lasertulostimille tulee kuulua osana jakeluun. Koska ko. ajuri on avointa lähdekoodia, sen jatkokehitys on mahdollista vaikka alkuperäistä tekijää ei enää kiinnostaisikaan. apparmor tulee joko poistaa tai sitten joko sitä tai em. printteriajuria tulee muuttaa siten, etteivät ne ole keskenään epäyhteensopivia.
3. freepascalin ja lazaruksen uusin (tai jos se on liian buginen, niin toiseksi uusin) versio tulee sisältyä jakeluun.
4. Firefoxin (ei siis IceWeaselin) tulee kuulua jakeluun, ja näppäimistön oletustoimintana on oltava sama kuin MS-Windowsissa. Siis esim. backspace -napin tulee mennä edelliselle nettisivulle. Emme todellakaan tarvitse erikseen linux -käyttöliittymästandardia windows-käyttöliittymästandardin rinnalle!
5. perusperiaatteena tulee olla "klikkaus valitsee, tuplaklikkaus lisäksi aktivoi oletustoiminnon objektille". EI automaattista aktivointia yhdellä klikkauksella.
6. tuplaklikkaus otsikkopalkkiin tulee suurentaa ikkunan tai palauttaa normaaliksi jos on jo suurennettu.
7. midnight commander tulee kuulua jakeluun.
8. Jörg Schillingin tekemä aito cdrecord tulee kuulua jakeluun. EI debianisoitua heikkolaatuista wodim -kloonia !
9. kaikki jakeluun kuuluvat ohjelmat (sekä GUI että komentoriviohjelmat) on tarkistettu, että niissä myös Ä ja Ö toimivat oikein.
Lisäksi linuxin sekava "locale" tulisi korvata jollain järkevämmällä, kieli ja muut asetukset kuten näppäimistön näppäimien järjestys eivät saa olla kytketty toisiinsa. Siis jos käytän suomalaista näppäimistöä, niin näppäimistöasettelun tulee aina pysyä suomalaisena, vaikka järjestelmän kieli vaihdettaisiin mihin tahansa!
Koska kunnollinen maksullinen, mutta edullinen linux ?
48
500
Vastaukset
- Parempi_Linux ?
jatkuu...
Hakemistorakenne tulee muuttaa seuraavasti muihin linuxeihin verrattuna:
Asetukset tulee olla selkeästi yhdessä hakemistossa, mutta laiteajurit ja niiden asetukset tulee erottaa muista asetuksista ! Miksikö?
Siksi, että olisi mahdollista ottaa täysvarmuuskopio tietokoneesta A ja palauttaa tietokoneeseen B siten, että linux -asennus säilyy silti toimivana, vaikka laitekokoonpano olisi erilainen. Toki tällöin mahdollisesti tulee asentaa erikseen laiteajurit niille laitteille, jotka on koneessa B mutta ei koneessa A.
Lisäksi: olisi asiallista, jos voisi tehdä buuttaavan miniCD:n (n. 200 Mt), josta ladataan kernel ja sellainen apuohjelma, joka tarkistaa kiintolevyllä olevan asennuksen, ja jatkaa kiintolevyltä lataamista, jos kiintolevyasennusta ei ole sabotoitu. Muussa tapauksessa pyytää koko asennusCD:tä / DVD:tä, ja jos sitä ei ole, antaa mahdollisuuden ladata puuttuvat osat internet -yhteyttä hyödyntäen.
Eli mukana taskussa kulkee aina miniCD, ja buuttaus siltä, toki niin, että tuo buuttaus aina tarkistaa, ettei kiintolevyllä ole luvattomia muutoksia, ja jos asia on ok, silloin buuttaus jatkuu kiintolevyltä, muussa tapauksessa toiminta jatkuu liveCD:n tapaan ja ruudulle tulee sabotaasivaroitus.
Tuon buuttiCD:n luontivaiheessa siis luodaan CD:lle lista digitaalisista allekirjoituksista asennetuille ohjelmille ja ajureille, ja buutatessa tarkistus luvattomien muutosten varalta.
Linux voi olla käyttöjärjestelmälle hyvä pohja, mutta miksi pitäisi hyväksyä linux-fanatistien älyttömät oletusasetukset vain siksi, että käyttää linuxia ?
Tätä tuskin linux -kehittävät linuxfanaatikot ikinä tekevät vapaaehtoisesti, mutta jos jakelu olisi maksullinen, niin sitä kehittävän firman pomojen tejtävä olisi nimenomaan pitää huolta, että alaiset kasaavat jakelun juuri kuten tässä on kuvattu, niskuroijille ei palkkaa lainkaan.
Jos maksan linuxista, silloin rahan vastineena myös päätän, millaisen tuotteen haluan !
Niin kauan kun yhdessäkään jakelussa ei ole hoidettu em. asioita kuntoon, en todellakaan lahjoita senttiäkään tahoille, joita ei kiinnosta esim. hyvä käyttöliittymä tai vapaus ohjelmoida muillakin käännettävillä (ei tulkattavilla) kielillä kuin C ja C (ja mahdollisesti java).
Nythän tilanne on se, että linuxilla on helppo ohjelmoida C, C , Java sekä tulkattavilla kielillä (perl, PHP jne.), mutta käännettävistä pyritään pakottamaan tuohon C/C /Java -kolmikkoon ja freepascal joko ei kuulu jakeluun tai sitten jakeluun kuuluu joku järkyttävän vanha versio.
Uusimmat versiot tulee aina olla näistä: freepascal, lazarus, web -selaimet, flash -tuki, videotoistimet koodekkeineen jne. Sensijaan esim. tekstinkäsittelyohjelmassa ei haittaa mitään, vaikka versio olisi 5 vuotta vanha.
Parempaa linuxia ei ilmaiseksi saa, mutta saako rahallakaan, jos, niin kuka myy ja mihin hintaan?
ilmaislinuxin kehityksestä kun ikävä kyllä päättävät tyypit, joiden itsetunnolle käy se, että käyttöliittymästandardi kopioitaisiin sellaisenaan MS-Windowsista (ja toivottavasti esim. Windows 2000/XP:stä, mitä uudempi windows , kuten 7 tai erityisesti 8, sitä paskempi käyttöliittymä !)- huh huh
Kuule win-trolli, jos käyttöliittymä kopioitaisiin suoraan windowsista niin Microsoft olisi vaatimassa korvauksia ja toisekseen siitähän te win-trollit saisitte taas uuden aiheen haukkua linuxit! Muutenkin haukutte kopioimisesta vaikka tosiasiassa monet muut käyttikset on kopioitu linuxeista. Mm. sudo on kopsattu windowsiin mistäs muualta kuin linuxeista!
- debianisti
Kuules nyt tollo. Mistä ihmeestä olet kaikki nuo tyhmyydet keksinyt. Linux ei todellakaan tarvitse ehdottamiasi älyttömyyksiä. Se on nykyisellään loistava virusten torjuja ja toimiva kokonaisuus, lähes jakelusta riippumatta.
"Asetukset tulee olla selkeästi yhdessä hakemistossa, mutta laiteajurit ja niiden asetukset tulee erottaa muista asetuksista ! Miksikö?
Siksi, että olisi mahdollista ottaa täysvarmuuskopio tietokoneesta A ja palauttaa tietokoneeseen B siten, että linux -asennus säilyy silti toimivana, vaikka laitekokoonpano olisi erilainen"
Sovellukset tallentavat asetukset käyttäjätileihin, että aika hyvin riittää kun asentaa vaan käyttöjärjestelmän uudestaan (siinä vaiheessa tunnistetaan laitteisto) ja sitten siirtää kotikansio paikalleen. Palvelinpuolella sitten vähän eri meininki.
"Lisäksi: olisi asiallista, jos voisi tehdä buuttaavan miniCD:n (n. 200 Mt), josta ladataan kernel ja sellainen apuohjelma, joka tarkistaa kiintolevyllä olevan asennuksen, ja jatkaa kiintolevyltä lataamista, jos kiintolevyasennusta ei ole sabotoitu."
Ei mitään järkeä. Parempi varmistaa että kiintolevyllä olevaa asennusta ei pysty sabotoimaan. Tämä käy vaikka kryptaamalla koko sisällön.
"Jos maksan linuxista, silloin rahan vastineena myös päätän, millaisen tuotteen haluan !"
No anna rahaa niin hoidetaan sellainen sitten.
"Niin kauan kun yhdessäkään jakelussa ei ole hoidettu em. asioita kuntoon, en todellakaan lahjoita senttiäkään tahoille, joita ei kiinnosta esim. hyvä käyttöliittymä tai vapaus ohjelmoida muillakin käännettävillä (ei tulkattavilla) kielillä kuin C ja C (ja mahdollisesti java)."
Hyvä käyttöliittymä löytyy jo. On myös vapaus tehdä muillakin käännettävillä kielillä. Esim. Ada, C#, Haskell, OCaml ja mainitsemasi Freepascal.
Et nyt selvästikään tunnu käsittävän sitä, että jos minä vaikka tekisin ohjelman Freepascal Lazarus yhdistelmällä Ubuntu 12.04 LTS:lle, ja sitten Freepascalia ja Lazarusta päivitettäisiin uudemmaksi niin minun ohjelmani voi hajota! Siksi ideana onkin, että testataan huolella joku hyväksi katsottu versio mikä saatu upstreamista ja jäädytetään tämä versio koko julkaisun ajaksi. Sitten sen päälle voi rakentaa ohjelmia että ne eivät hajoa. Mahdollinen hajoaminen (ABI tai lähdekooditasolla) tapahtuu sitten seuraavassa julkaisussa ja tälle on varattu siirtymäaikaa kolme vuotta.
"ilmaislinuxin kehityksestä kun ikävä kyllä päättävät tyypit, joiden itsetunnolle käy se, että käyttöliittymästandardi kopioitaisiin sellaisenaan MS-Windowsista (ja toivottavasti esim. Windows 2000/XP:stä, mitä uudempi windows , kuten 7 tai erityisesti 8, sitä paskempi käyttöliittymä !)"
Noin kauheita käyttöliittymiä ei halua kukaan.
"Mutta kun ostan maksullisen tuotteenm jo kuluttajansuojalaki antaa ostajalle tiettyjä oikeuksia."
Mitä helvett1ä kuluttaja tekee kernelillä?
"Mutta ehkäpä maksullisuus auttaisi saamaan markkinoille sellaisen linuxjakelun, josta tietyt muiden linuxjakeluiden yhteydessä olevat puutteet on korjattu."
Mikä on tähän mennessä estänyt maksamasta käyttöjärjestelmästä? Maksullisia palveluita ja tuotteita on yllinkyllin. Minäkin voin myydä HETI jos haluat.
"1. Kaffeine kuuluu jakeluun, ja sen toimivuus on testattu myös digitv -korttien yhteydessä"
Kaffeinella vaan ei ole paljoakaan tekemistä niiden digitv korttien kanssa koska ne laitteet juttelevat kernelin kanssa.
Tällä sivustolla on tietoa digitv -korteista Linuxista. Kaffeine sitten on valmiina esim. Ubuntu 12.04 LTS:ssä tai pian tulevassa Debian 7:ssa. Näitä kahta suosittelisin.
"2. Myös Nicolas Boichatin tekemä tuki Canon -lasertulostimille tulee kuulua osana jakeluun. Koska ko. ajuri on avointa lähdekoodia, sen jatkokehitys on mahdollista vaikka alkuperäistä tekijää ei enää kiinnostaisikaan. apparmor tulee joko poistaa tai sitten joko sitä tai em. printteriajuria tulee muuttaa siten, etteivät ne ole keskenään epäyhteensopivia."
Ubuntu 12.04 LTS sekä Debian 7 käyttävät CUPS tulostusjärjestelmää. Tämä sivusto http://www.cups.org/ kertoo sitten niistä tulostimista. Itse olen suosinut HP:n verkkolasertulostimia ja asentanut HP:n ajurit käyttöjärjestelmään ja käyttänyt sitä kautta. Tulostinvalmistajilta saa myös ajureita ja kertovat näiden yhteensopivuuksista.
Tulostimen ei tietenkään tarvitse olla Canon jos joku Canonin malli ei toimi. Tulostin hankitaan tietysti muun järjestelmän ehdoilla.
"apparmor tulee joko poistaa tai sitten joko sitä tai em. printteriajuria tulee muuttaa siten, etteivät ne ole keskenään epäyhteensopivia."
AppArmorin voi tietysti kytkeä pois käytöstä.
"3. freepascalin ja lazaruksen uusin (tai jos se on liian buginen, niin toiseksi uusin) versio tulee sisältyä jakeluun."
Ubuntu LTS kuin myös Debian sisältää uusimman tuotantoversion Freepascalista ja Lazaruksesta. Jos haluat toiseksi uusimman niin sitten asennat vaikka sen Ubuntu 10.04 LTS:n tai Debian 6:n.
Huomioi se, että Ubuntussa ja Debianissa vastataan siitä, mikä on uusin tuotantoversio ja mikä ei ole. Freepascal ja Lazarus projektit ovat upstream kehittäjiä jotka EIVÄT TEE integrointitestausta. Näiltä tulee vain lähdekoodia kehittäjille jotta käyttöjärjestelmätoimittajat voivat sitten tehdä integrointitestauksen ja tuoda sen valmiiksi.
Tietysti mitään järkeä tuollaisen roskan käyttämisessä ei ole kun kerran Qt on olemassa. Tämä muuten näyttäisi olevan ensisijainen alusta Ubuntulle tehtävissä natiivisovelluksissa.
"Firefoxin (ei siis IceWeaselin) tulee kuulua jakeluun, ja näppäimistön oletustoimintana on oltava sama kuin MS-Windowsissa."
Firefox kuuluu Ubuntuun. Näppäimistön ei tarvitse toimia samalla tavalla kuin Windowsissa koska Windows ei ole mikään standardi ja Ubuntussa se toimii fiksummin. Monet kerrat on Windowsissa peruuttanut aikaisemmalle sivulle kun on ollut tarkoitus pyyhkiä vain tekstiä!
"Emme todellakaan tarvitse erikseen linux -käyttöliittymästandardia windows-käyttöliittymästandardin rinnalle!"
Siis emme tarvitse erikseen mitään erikoista ja kummallista Windows käyttöliittymää joka toimii hölmömmin ja täysin eri tavalla kuin muissa merkeissä. Windows toimii ihan eri tavalla kuin enemmistö käyttöjärjestelmistä! Debianissa sekä Ubuntussa toimii sillä fiksummalla tavalla.
"5. perusperiaatteena tulee olla "klikkaus valitsee, tuplaklikkaus lisäksi aktivoi oletustoiminnon objektille". EI automaattista aktivointia yhdellä klikkauksella."
Näinhän se Nautilus toimii.
"6. tuplaklikkaus otsikkopalkkiin tulee suurentaa ikkunan tai palauttaa normaaliksi jos on jo suurennettu."
Ubuntu 12.04 LTS toimii näin, Debian 7 myös jokseenkin varmasti vaikka en nyt jaksa kokeilla.
"7. midnight commander tulee kuulua jakeluun."
Kuuluu Ubuntu 12.04 LTS:n ja jokseenkin varmasti myös Debian 7:n.
"8. Jörg Schillingin tekemä aito cdrecord tulee kuulua jakeluun. EI debianisoitua heikkolaatuista wodim -kloonia !"
Ubuntu LTS:ssä ja Debian 7:ssa on ihan hyvin toimiva CD kirjoitus.
"9. kaikki jakeluun kuuluvat ohjelmat (sekä GUI että komentoriviohjelmat) on tarkistettu, että niissä myös Ä ja Ö toimivat oikein."
En ole nähnyt ikinä missään Debianin tai Ubuntun tuotantoversiossa ongelmia ääkkösten kanssa.
"Lisäksi linuxin sekava "locale" tulisi korvata jollain järkevämmällä"
Linuxissa ei ole mitään "locale":a.
"kieli ja muut asetukset kuten näppäimistön näppäimien järjestys eivät saa olla kytketty toisiinsa. Siis jos käytän suomalaista näppäimistöä, niin näppäimistöasettelun tulee aina pysyä suomalaisena, vaikka järjestelmän kieli vaihdettaisiin mihin tahansa!"
En ole jaksanut kokeilla tälläistä temppua että mitä käy näppäimistöasettelulle.- qvDh9Q
Suse on maksullinen Linux-jakelu. Omanlaisensa paketti kuten Windowskin mutta monipuolisempi.
Mieleisekseen räätälöidyn jakelun saa rahalla. Ammattimies vääntää sellaisen paketin kuin ostaja haluaa. Marina on aivan turhaa.- markkinointi
Ammattimies vääntää sellasen jonka ostaja haluu VAIKKA tietäis että kokonaisuus on skeidaa ?
- Alfredo1
Red Hat myy maksullisia versioita. Kokeilla voi ilmaisella Fedora paketilla.
- hmmmmm
1. Kaffeine kuuluu jakeluun, ja sen toi..............
Jaa sä ehdottelet työpöytä ympäristöksi jotain "yli raskasta" KDE viritystä ?- 8+5
"yli raskasta" KDE viritystä ?"
Eipä tää KDE itellä ainakaan mikään raskas ole. - hmmm?
8+5 kirjoitti:
"yli raskasta" KDE viritystä ?"
Eipä tää KDE itellä ainakaan mikään raskas ole.Paljost vetoo että tiedän "kevyemmän" ? ? ?
- 8+5
hmmm? kirjoitti:
Paljost vetoo että tiedän "kevyemmän" ? ? ?
Tiedät varmasti.
Itse en ainakaan näe KDE:tä raskaana. Onhan se graafisesti kustomoitavissa ja muutenkin monipuolinen kokonaisuus. Ei tarvitse päätteelle loihtia rimpsuja tai muokkailla jotain tekstitiedostoja. Myös ohjelmat ovat monipuolisia. Eikä taida kehityksen jatkuvuus lopahtaa kehittäjien tai sponssaajien puutteeseen.
Hyvä että jokaiselle löytyy se oma mieleinen työpöytä. Olkoon se sitten raskas tai kevyt. - vastavedon vastaveto
hmmm? kirjoitti:
Paljost vetoo että tiedän "kevyemmän" ? ? ?
Paljost vetoo, että tiedän vielä sunkin vaihtoehtoa kevyemmän käyttöliittymän? :)
(KDE:tä ei mikään voita muokattavuudessa - sitä voi myös keventää ilman että toiminnallisuus siitä kärsii)
- vaimitä
"Siksi, että olisi mahdollista ottaa täysvarmuuskopio tietokoneesta A ja palauttaa tietokoneeseen B siten, että linux -asennus säilyy silti toimivana"
no mikä sen nyt estäis asennus ei konekohtainen (X:n asetus tiedostoja lukuunottamatta)? - ½!"#¤%&/()
Aloittaja näyttää ilmeisesti sisäistäneen ideologisen ajattelun jonka mukaan "ilmaista lounasta ei ole". Tuollainen maailmankatsomus on testattu jo aikoja sitten ja todettu toimimattomaksi. Maksat tuotteesta joka kuitenkin ei ole yhtään sen parempi kuin ns. ilmainen. Windowsin tapauksessa pikemminkin päinvastoin.
Kehoitan topicin aloittajaa vakavaan itsetutkisteluun sillä useimmat ihmiskunnan historian merkittävimmät ja tärkeimmät asiat on keksitty vailla minkäänlaista omanedun ja tuotteistamisen tavoitetta. Maksuton Linux on parempi kuin maksullinen Windows. Tuolle tosiasialle et voi yhtään mitään.- ;-);-)
"Maksuton Linux on parempi kuin maksullinen Windows"
Selvä, kerro missä linukassa toimii Cakewalk Sonar, Tomb Raiderit ja Skyrim, peliohjaimet, MSI:n usb tv-tikku, Rolandin usb midiadapteri ja Huawei E1820 3G usbtikku, niin laitan ko linukan talon 6 pc:hen (3*xp, 1*vista, 2*win7) sen.
;-) ;-);-) kirjoitti:
"Maksuton Linux on parempi kuin maksullinen Windows"
Selvä, kerro missä linukassa toimii Cakewalk Sonar, Tomb Raiderit ja Skyrim, peliohjaimet, MSI:n usb tv-tikku, Rolandin usb midiadapteri ja Huawei E1820 3G usbtikku, niin laitan ko linukan talon 6 pc:hen (3*xp, 1*vista, 2*win7) sen.
;-)Minä pyydän lisäämään listaan myös Steinberg Cubaset
Samoin US-1800:n ajurit- Parempi_Linux
"Maksuton Linux on parempi kuin maksullinen Windows. Tuolle tosiasialle et voi yhtään mitään."
Ainoa asia, jossa linux saattaa olla windowsia parempi, on tietoturva.
Kaikissa muissa asioissa paitsi tietoturvassa windows on parempi.
Ja tietoturvankin suhteen: onko linux todella parempi?
Tässä muutama esimerkki linuxin tietoturvasta:
2010-08-20: Linuxissa vakava haavoittuvuus - Susessa paikattu
http://spamforum.elfcentral.net/node/2270
2010-07-09: Linuxissa helppo haavoittuvuus / käyttöjärjestelmän pam_motd-moduuli
http://www.digitoday.fi/tietoturva/2010/07/09/linuxissa-helppo-haavoittuvuus/20109565/66
2014-03-05: Kriittinen bugi jättää Linux-käyttäjät suojattomaksi vakoilulta
http://www.mpc.fi/kaikki_uutiset/kriittinen bugi jattaa linuxkayttajat suojattomaksi vakoilulta/a972092
http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/linuxissa_kriittinen_bugi_lahes_10_vuotta
Eli edes tietoturvan suhteen linuxin paremmuus ei ole itsestäänselvä asia.
Muun kuin tietoturvas suhteen:
Windows on monipuolisempi, ja mahdollistaa ohjelman integroinnin toiseen ohjelmaan. Jossain ikivanhassa KDE:ssä (KDE 3.x) on tosin ollut samantapaista toiminnallisuutta, mutta valitettavasti ilman dokumentointia siitä, miten se oli toteutettu.
Windowsin muistinhallinta on parempi. Avaa vaikkapa 20 Firefox -ikkunaa ja kuhunkin 20 tai jopa 30 välilehteä, jolloin on 400-600 nettisivua auki yhtä aikaa.
Samalla koneella linux hyytyy paljon herkemmin kuin windows.
Eli muisti loppuu linuxissa paljon aiemmin kuin linuxissa.
Windows käsittelee hiiren painallukset ja liikkeet oikein myös silloin, kun CPU -kuorma on pitkään yhtäjaksoisesti 100%.
Linxux EI ! Jos linuxissa CPU -kuorma on pitkään yhtäjaksoisesti 100%, niin esim. kun yrität tarttua ikkunan otsikkopalkista kiinni ja raahata ikkunan toiseen kohtaan näytöllä, pieleen menee linuxissa (mutta toimii mainiosti windowsissa).
Linuxissa kun järjestelmä lukee hiiren klikkauksen koordinaatit vasta, kun on vapaata CPU -aikaa käsitellä ko. raahausyritys, ja jos heti painettuasi hiiren napin alas alat liikuttaa hiirtä, ja ehdit liikuttaa sen otsikkopalkin ulkopuolelle, linux ei toteuta ikkunan siirtoa lainkaan, vaan klikkauksesi tekee jotain ei-toivottua sen sijaan ! Windowsissa homma toimii, kuten pitääkin.
Lisäksi: Linux EI osaa kirjoittaa oikein DVD-R -levyjä. Ongelman voi toki korjata näin:
1. Poista wodim, tuo laadultaan täysin ala-arvoinen cdrecord -klooni
2. Hae suoraan ohjelman tekijän (Jörg Schilling) sivulta aidon cdrecordin lähdekoodi, ja käännä se, sekä kopioi syntynyt binääri oikeaan paikkaan ja varmista, että cdrecord -komennolla ajetaan tosiaan cdrecord, eikä wodim:ia !
Tosin: kuinka moni linux -aloittelija osaa tehdä tämän ?
Windowsissa DVD-R -levyjen kirjoittaminen sujuu siinä missä CD-R -levyjenkin.
Mutta linuxissa DVD-R -kirjoitus toimii oikein VAIN cdrecordilla, EI wodimilla.
Aloittelijaa kuitenkin hämätään symbolisella linkillä cdrecord, joka osoittaakin wodim -ohjelmaan !
Eli aloittelija luulee ajavansa cdrecordia, mutta ajaa tietämättään wodimia, ja saa aikaiseksi toimimattomia DVD-R -levyjä (CD-R -levyt ilmeisesti kirjoittuvat oikein myös wodim:illa).
Eikä tämä ole edes kattava lista siitä, missä kaikissa asioissa windows on parempi.
Ja tosiasia on se, että kaikista PC -käyttäjjistä yli 90% pitää Windows XP:n käyttöliittymää parempana kuin yhdenkään linux -jakelun.
Ja vain linuxissa uusi jakelu saattaa rikkoa jonkun ohjelmiston. Windowissa tämä ei yleensä ole mahdollista.
Asiasta on muutama poikkeus:
1. Kun siirryttiin 64 -bittisiin windowseihin, MS pudotti pois tuen 16 -bittisille ohjelmille. Mutta 64 -bittinen windows osaa ajaa sekä 64 että 32 -bittisiä sovelluksia.
2. Joskus windowsiin lisäosana asennetut tietoturvaohjelmat (esim. palomuurit ja virustorjunta) saattaa sabotoida joidenkin sovellusohjelmien toimintaa.
Mutta jos ajat ilman virustorjuntaa ja ohjelmistopalomuuria (laitepalomuuri on erittäin suositeltava), niin tuo kohta 1 jää ainoaksi yhteensopivuusongelmaksi.
Niin, jotkut ohjelmat ovat pitkään käyttäneet 16-bittistä asennusohjelmaa vaikka ohjelma on muuten ollut 32 -bittinen. Näin siksi, että 16-bittinen EXE on tyypillisesti 32-bittistä pienempi. - huh mitä potaskaa
Parempi_Linux kirjoitti:
"Maksuton Linux on parempi kuin maksullinen Windows. Tuolle tosiasialle et voi yhtään mitään."
Ainoa asia, jossa linux saattaa olla windowsia parempi, on tietoturva.
Kaikissa muissa asioissa paitsi tietoturvassa windows on parempi.
Ja tietoturvankin suhteen: onko linux todella parempi?
Tässä muutama esimerkki linuxin tietoturvasta:
2010-08-20: Linuxissa vakava haavoittuvuus - Susessa paikattu
http://spamforum.elfcentral.net/node/2270
2010-07-09: Linuxissa helppo haavoittuvuus / käyttöjärjestelmän pam_motd-moduuli
http://www.digitoday.fi/tietoturva/2010/07/09/linuxissa-helppo-haavoittuvuus/20109565/66
2014-03-05: Kriittinen bugi jättää Linux-käyttäjät suojattomaksi vakoilulta
http://www.mpc.fi/kaikki_uutiset/kriittinen bugi jattaa linuxkayttajat suojattomaksi vakoilulta/a972092
http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/linuxissa_kriittinen_bugi_lahes_10_vuotta
Eli edes tietoturvan suhteen linuxin paremmuus ei ole itsestäänselvä asia.
Muun kuin tietoturvas suhteen:
Windows on monipuolisempi, ja mahdollistaa ohjelman integroinnin toiseen ohjelmaan. Jossain ikivanhassa KDE:ssä (KDE 3.x) on tosin ollut samantapaista toiminnallisuutta, mutta valitettavasti ilman dokumentointia siitä, miten se oli toteutettu.
Windowsin muistinhallinta on parempi. Avaa vaikkapa 20 Firefox -ikkunaa ja kuhunkin 20 tai jopa 30 välilehteä, jolloin on 400-600 nettisivua auki yhtä aikaa.
Samalla koneella linux hyytyy paljon herkemmin kuin windows.
Eli muisti loppuu linuxissa paljon aiemmin kuin linuxissa.
Windows käsittelee hiiren painallukset ja liikkeet oikein myös silloin, kun CPU -kuorma on pitkään yhtäjaksoisesti 100%.
Linxux EI ! Jos linuxissa CPU -kuorma on pitkään yhtäjaksoisesti 100%, niin esim. kun yrität tarttua ikkunan otsikkopalkista kiinni ja raahata ikkunan toiseen kohtaan näytöllä, pieleen menee linuxissa (mutta toimii mainiosti windowsissa).
Linuxissa kun järjestelmä lukee hiiren klikkauksen koordinaatit vasta, kun on vapaata CPU -aikaa käsitellä ko. raahausyritys, ja jos heti painettuasi hiiren napin alas alat liikuttaa hiirtä, ja ehdit liikuttaa sen otsikkopalkin ulkopuolelle, linux ei toteuta ikkunan siirtoa lainkaan, vaan klikkauksesi tekee jotain ei-toivottua sen sijaan ! Windowsissa homma toimii, kuten pitääkin.
Lisäksi: Linux EI osaa kirjoittaa oikein DVD-R -levyjä. Ongelman voi toki korjata näin:
1. Poista wodim, tuo laadultaan täysin ala-arvoinen cdrecord -klooni
2. Hae suoraan ohjelman tekijän (Jörg Schilling) sivulta aidon cdrecordin lähdekoodi, ja käännä se, sekä kopioi syntynyt binääri oikeaan paikkaan ja varmista, että cdrecord -komennolla ajetaan tosiaan cdrecord, eikä wodim:ia !
Tosin: kuinka moni linux -aloittelija osaa tehdä tämän ?
Windowsissa DVD-R -levyjen kirjoittaminen sujuu siinä missä CD-R -levyjenkin.
Mutta linuxissa DVD-R -kirjoitus toimii oikein VAIN cdrecordilla, EI wodimilla.
Aloittelijaa kuitenkin hämätään symbolisella linkillä cdrecord, joka osoittaakin wodim -ohjelmaan !
Eli aloittelija luulee ajavansa cdrecordia, mutta ajaa tietämättään wodimia, ja saa aikaiseksi toimimattomia DVD-R -levyjä (CD-R -levyt ilmeisesti kirjoittuvat oikein myös wodim:illa).
Eikä tämä ole edes kattava lista siitä, missä kaikissa asioissa windows on parempi.
Ja tosiasia on se, että kaikista PC -käyttäjjistä yli 90% pitää Windows XP:n käyttöliittymää parempana kuin yhdenkään linux -jakelun.
Ja vain linuxissa uusi jakelu saattaa rikkoa jonkun ohjelmiston. Windowissa tämä ei yleensä ole mahdollista.
Asiasta on muutama poikkeus:
1. Kun siirryttiin 64 -bittisiin windowseihin, MS pudotti pois tuen 16 -bittisille ohjelmille. Mutta 64 -bittinen windows osaa ajaa sekä 64 että 32 -bittisiä sovelluksia.
2. Joskus windowsiin lisäosana asennetut tietoturvaohjelmat (esim. palomuurit ja virustorjunta) saattaa sabotoida joidenkin sovellusohjelmien toimintaa.
Mutta jos ajat ilman virustorjuntaa ja ohjelmistopalomuuria (laitepalomuuri on erittäin suositeltava), niin tuo kohta 1 jää ainoaksi yhteensopivuusongelmaksi.
Niin, jotkut ohjelmat ovat pitkään käyttäneet 16-bittistä asennusohjelmaa vaikka ohjelma on muuten ollut 32 -bittinen. Näin siksi, että 16-bittinen EXE on tyypillisesti 32-bittistä pienempi.En jaksa ottaa kantaa kaikkeen potaskaan mitä suollat, mutta en ole havainnut mitään virheitä tuossa Wodimin polttamissa levyissä. Ettei vaan olis propagandaa moinen?
- trolololololoolol
;-);-) kirjoitti:
"Maksuton Linux on parempi kuin maksullinen Windows"
Selvä, kerro missä linukassa toimii Cakewalk Sonar, Tomb Raiderit ja Skyrim, peliohjaimet, MSI:n usb tv-tikku, Rolandin usb midiadapteri ja Huawei E1820 3G usbtikku, niin laitan ko linukan talon 6 pc:hen (3*xp, 1*vista, 2*win7) sen.
;-)Mää voin vastata. Kaikissa. Et vaan osaa. Ajureita ja wrappereita ei vaan voi julkisesti jakaa lisenssisyistä
- 321321321
Otappa yhteyttä RedHat:n poikiin. Eiköhän sinulle tuollainen paketti heiltä löydy, ainakin x86 ympäristöön. Rahaa voi jonkin verran mennä mutta toistaalta saat vaikka oman tukihenkilön RedHat:lta.. jos vaan lompakko kestää.
- Tux
Jos ihmiset tietäisivät vaihtoehdoista, niin Windowsia ei edes käytettäisi enää.
Tässä Linuxin etuja Windowsiin verrattuna:
-Vie vähemmän tehoja ja myös käynnistyy ja sammuu nopeammin.
-Linux on heti käyttövalmis työpöydän tullessa näkyviin. Windows puolestaan tahmaa tässä vaiheessa vielä pitkään.
-Ajurit ovat valmiina.
-Kaikki päivitykset toimivat saman ohjelman kautta, eli ei ärsyttäviä ikkunoita javan, flash playerin, acrobat readerin, virustorjuntaohjelman jne. päivitysikkunoista, kuten Windowsissa.
-Linuxia ei tavitse käynnistää uudelleen päivitysten jälkeen.
-Linux on ilmainen, eli sitä käyttämällä ei myöskään rahoita NSA:n toimintaa.
-Linuxissa ei ole piileviä takaportteja vakoilulle.
-Voit surffailla missä vain netissä ilman pelkoa viruksista ja muista haittaohjelmista.
-Ei turhia ohjelmia hidastamassa taustalla.
-Linuxia ei tarvitse eheyttää.
-Linux ei hidastu ajan kuluessa ohjelmien asennuksen/poiston seurauksena.
-Monet Linux-jakelut ovat täysin valmiita asennuksen jälkeen, eli ei tarvitse alkaa asentamaan javaa, flashia jne.
-Linuxin voi muokata täysin haluamakseen.
-Mahdolliset tietoturva- ja yksityisyysongelmat korjataan saman tien, jos niitä ilmaantuu.
-Ympäristöystävällinen, koska käyttöjärjestelmä ladatan netistä.
-Vanhat XP-koneet saa uusiokäyttöön asentamalla niihin Linuxin.
-Ohjelmia ei tarvitse metsästää netistä, vaan ne saa asennettua muutamalla klikkauksella.
-Linux tekee vain mitä käyttäjä haluaa sen tekevän, eli kovalevy ei ala itsekseen raksuttamaan kuten Windowsissa.
jne. - pashaa
Kirjoittaja ei ole poistanut tätä viesttiä.
- vitsi vitsi
Kirjoittaja ei VOI poistaa tätä viestiä. ;D
- Olet trolli?
Koska saamme kunnollisen ja ilmaisen Windowsin? Sellaisen voisi ottaakin, etenkin jos se perustuisi avoimeen lähdekoodiin.
- Edes se kunnollinen
Kun saisi edes sen kunnollisen Windowsin, voisi sellaisesta maksaakin JOS se olisi kunnollinen ja toimisi kunnolla.
- asdfasdf
"Linux" ei ole käyttöjärjestelmä, vaan käyttöjärjestelmäydin.
- Oletko valmis....
Listassasi on monia "vaatimuksia" joita suuri osa linuxia käyttävistä ei hyväksy joten käyttäjiä haluamasilaiselle käyttöjärjestelmälle ei todennäköisesti olisi kovinmontaa. Täsmälleen haluamasilainen käyttöjärjestelmä kuitenkin järjestyy jos olet valmis maksamaan tarpeeksi, järjestelmän tekijä myös kantaa vastuunsa työstä.
Kysymys kuuluu: Oletko valmis maksamaan siitä käyvän hinnan? Kyseessä olisi tilaustyö yksittäiselle käyttäjälle tai mahdollisesti pienelle ryhmälle, kerro kun olet saanut rahat kasaan niin katsotaan riittävätkö rahasi.- parempi_linux
"niin katsotaan riittävätkö rahasi."
Taitaa olla GPL -lisenssin aiheuttama ongelma.
Ei ole tarkoituskaan, että yksin maksaisin tuon kehityskustannukset.
Vaan että voisin tilata joistain tuon työn, ja laillisesti myydä tuollaista käyttöjärjestelmää vaikkapa 50 EUR / PC.
Ja siten, etten joudu ottamaan riskiä tällaisesta:
1. Myyn käyttöjärjestelmän ensimmäisen lisenssin ja asennuslevyn 50 eurolla ensimmäiselle asiakkaalleni.
2. Asiakas käyttää omaksi hyödykseen ja minua vastaan GPL -ehtoja ja jakaa käyttöjärjestelmää itse eteenpäin ilmaiseksi tai vaikkapa 1 EUR/kpl.
3. Kukaan ei osta minulta tuota käyttistä, kun sen saa muualat joko ilmaiseksi tai esim. 1 EUR/kpl.
Jos siis rahoitin tuon kehityksen omalla riskilläni, minulle tulisi tuosta jättitappiot.
Tosin, omasta linuxversiostani tulisi maailman suosituin, ja vain fanaattisimmat GPL/GNU/linux -fanittajat enää haluaisivat debianin tai ubuntun, 99% linux -käyttäjistä haluaisin tuon minun rahoittaman version!
Eli jos voisin laillisesti estää sen, etten myy yhtä kpl ja joudu katsomaan vierestä kun luomustani jaetaan halvalla tai ilmaiseksi, niin uskon, että noita menee miljoonia kappaleita 50 EUR/kpl, ja näin minulla on varaa maksaa palkkaa kehittäjille.
Mutta ilmeisesti GPL -lisenssi antikaupallisena estää saamasta yksinoikeutta tuotoksen jakeluun, ja siten tässä ei toimi sama idea, mitä hyödyntävät esim:
1. Microsoft, myydessään Windows -lisenssiä (ja mukana tulevaa asennusmediaa): tässä saat laillisen oikeuden asentaa ostamasi windows YHTEEN PC -koneeseen; jos asennat useampaan tai jaat edellen, syyllistyt tekijänoikeusrikokseen ja joudut maksamaan jättikorvaukset, varsinkin edelleen jakelusta !
2. levy -yhtiöt: kun ostat musiikkilevyn, saat YHDEN fyysisen kopion levystä ja oikeuden kuunnella levyä ja soittaa sitä esim. kavereillesi suljetussa tilassa, ja tämäkin edellytykselleä, ettet veloita mitään tällaisesta esittämisestä, sekä ettei ko. esittämiseen saa olla yleisöllä pääsyä. Jos esität julkisesti tai jaat edelleen, tämä on RIKOS ilman oikeudenhaltijan lupaa.
3. elokuvastudiot, juridiikka sama kuin kohdassa 2.
Eli linux -jakelun kohdalla ei päde sama kuin windowsin, koska GPL -lisenssi pakottaa jakamaan lähdekoodit ostajalle, jolla on GPL -lisenssin takia vapaa edelleenjakeluoikeus.
En myöskään voi käsittää, miksi RRed Hat ei ole mennyt konkurssiin jo aikoja sitten !
Onhan niin, että CentOS -projekti hyödyntää ilmaiseksi sitä työtä, josta Red Hat maksaa palkatuille ohjelmoijilleen.
Kun CentOS -käyttöjärjestelmää jaetaan ilmaiseksi, niin ainoa, mistä Red Hat saa mitään lisäarvoa, on tuotetuen myynti.
Mutta jos asiakas ei halua maksaa tuotetuesta, hän voi laillisesti ja ilmaiseksi ottaa käyttöönsä CentOS -käyttöjärjestelmän, ja näin mitään maksamatta saada sen hyödyhn hyväkseen, josta Red Hat Inc. on maksanut palkkaa ohjelmoijilleen.
Tätä taustaa vasten en voi käsittää, miksi Red Hat ei ole jo konkurssissa !!!
Vai jättääkö Red Hat tahallaan tuotteisiinsa ongelmia, jotka voi kiertää, mutta kiertäminen vaatii osaamista, ja tuota osaamista sitten myydään tuotetukena ?
Tuo voisi olla ainoa ansaintamalli, joka takaa Red Hatin tulovirran.
Siihenkö ko. firman jatkuvuus (eli se, ettei ole jo konkurssissa) perustuu ?
Jos rahoittaisin yksin tarvittavan kehitystyön, en usko, että tuotetuelle olisi niin paljon kysyntää, että se yksin kattaisi edes kehityskustanmukset.
Eli GPL -lisenssi ilmeisesti todella on ohjelmistomaailman syöpä, aivan kuten Microsoftin Steve Ballmer aikanaan totesi. - toisinpäin.
parempi_linux kirjoitti:
"niin katsotaan riittävätkö rahasi."
Taitaa olla GPL -lisenssin aiheuttama ongelma.
Ei ole tarkoituskaan, että yksin maksaisin tuon kehityskustannukset.
Vaan että voisin tilata joistain tuon työn, ja laillisesti myydä tuollaista käyttöjärjestelmää vaikkapa 50 EUR / PC.
Ja siten, etten joudu ottamaan riskiä tällaisesta:
1. Myyn käyttöjärjestelmän ensimmäisen lisenssin ja asennuslevyn 50 eurolla ensimmäiselle asiakkaalleni.
2. Asiakas käyttää omaksi hyödykseen ja minua vastaan GPL -ehtoja ja jakaa käyttöjärjestelmää itse eteenpäin ilmaiseksi tai vaikkapa 1 EUR/kpl.
3. Kukaan ei osta minulta tuota käyttistä, kun sen saa muualat joko ilmaiseksi tai esim. 1 EUR/kpl.
Jos siis rahoitin tuon kehityksen omalla riskilläni, minulle tulisi tuosta jättitappiot.
Tosin, omasta linuxversiostani tulisi maailman suosituin, ja vain fanaattisimmat GPL/GNU/linux -fanittajat enää haluaisivat debianin tai ubuntun, 99% linux -käyttäjistä haluaisin tuon minun rahoittaman version!
Eli jos voisin laillisesti estää sen, etten myy yhtä kpl ja joudu katsomaan vierestä kun luomustani jaetaan halvalla tai ilmaiseksi, niin uskon, että noita menee miljoonia kappaleita 50 EUR/kpl, ja näin minulla on varaa maksaa palkkaa kehittäjille.
Mutta ilmeisesti GPL -lisenssi antikaupallisena estää saamasta yksinoikeutta tuotoksen jakeluun, ja siten tässä ei toimi sama idea, mitä hyödyntävät esim:
1. Microsoft, myydessään Windows -lisenssiä (ja mukana tulevaa asennusmediaa): tässä saat laillisen oikeuden asentaa ostamasi windows YHTEEN PC -koneeseen; jos asennat useampaan tai jaat edellen, syyllistyt tekijänoikeusrikokseen ja joudut maksamaan jättikorvaukset, varsinkin edelleen jakelusta !
2. levy -yhtiöt: kun ostat musiikkilevyn, saat YHDEN fyysisen kopion levystä ja oikeuden kuunnella levyä ja soittaa sitä esim. kavereillesi suljetussa tilassa, ja tämäkin edellytykselleä, ettet veloita mitään tällaisesta esittämisestä, sekä ettei ko. esittämiseen saa olla yleisöllä pääsyä. Jos esität julkisesti tai jaat edelleen, tämä on RIKOS ilman oikeudenhaltijan lupaa.
3. elokuvastudiot, juridiikka sama kuin kohdassa 2.
Eli linux -jakelun kohdalla ei päde sama kuin windowsin, koska GPL -lisenssi pakottaa jakamaan lähdekoodit ostajalle, jolla on GPL -lisenssin takia vapaa edelleenjakeluoikeus.
En myöskään voi käsittää, miksi RRed Hat ei ole mennyt konkurssiin jo aikoja sitten !
Onhan niin, että CentOS -projekti hyödyntää ilmaiseksi sitä työtä, josta Red Hat maksaa palkatuille ohjelmoijilleen.
Kun CentOS -käyttöjärjestelmää jaetaan ilmaiseksi, niin ainoa, mistä Red Hat saa mitään lisäarvoa, on tuotetuen myynti.
Mutta jos asiakas ei halua maksaa tuotetuesta, hän voi laillisesti ja ilmaiseksi ottaa käyttöönsä CentOS -käyttöjärjestelmän, ja näin mitään maksamatta saada sen hyödyhn hyväkseen, josta Red Hat Inc. on maksanut palkkaa ohjelmoijilleen.
Tätä taustaa vasten en voi käsittää, miksi Red Hat ei ole jo konkurssissa !!!
Vai jättääkö Red Hat tahallaan tuotteisiinsa ongelmia, jotka voi kiertää, mutta kiertäminen vaatii osaamista, ja tuota osaamista sitten myydään tuotetukena ?
Tuo voisi olla ainoa ansaintamalli, joka takaa Red Hatin tulovirran.
Siihenkö ko. firman jatkuvuus (eli se, ettei ole jo konkurssissa) perustuu ?
Jos rahoittaisin yksin tarvittavan kehitystyön, en usko, että tuotetuelle olisi niin paljon kysyntää, että se yksin kattaisi edes kehityskustanmukset.
Eli GPL -lisenssi ilmeisesti todella on ohjelmistomaailman syöpä, aivan kuten Microsoftin Steve Ballmer aikanaan totesi."Eli GPL -lisenssi ilmeisesti todella on ohjelmistomaailman syöpä, aivan kuten Microsoftin Steve Ballmer aikanaan totesi. "
Ei, vaan Microsoft ja erityisesti Steve Ballmer on koko alan syöpä! - LA Clippers
toisinpäin. kirjoitti:
"Eli GPL -lisenssi ilmeisesti todella on ohjelmistomaailman syöpä, aivan kuten Microsoftin Steve Ballmer aikanaan totesi. "
Ei, vaan Microsoft ja erityisesti Steve Ballmer on koko alan syöpä!Pallomeri on nykyään Koripallomeri.
parempi_linux kirjoitti:
"niin katsotaan riittävätkö rahasi."
Taitaa olla GPL -lisenssin aiheuttama ongelma.
Ei ole tarkoituskaan, että yksin maksaisin tuon kehityskustannukset.
Vaan että voisin tilata joistain tuon työn, ja laillisesti myydä tuollaista käyttöjärjestelmää vaikkapa 50 EUR / PC.
Ja siten, etten joudu ottamaan riskiä tällaisesta:
1. Myyn käyttöjärjestelmän ensimmäisen lisenssin ja asennuslevyn 50 eurolla ensimmäiselle asiakkaalleni.
2. Asiakas käyttää omaksi hyödykseen ja minua vastaan GPL -ehtoja ja jakaa käyttöjärjestelmää itse eteenpäin ilmaiseksi tai vaikkapa 1 EUR/kpl.
3. Kukaan ei osta minulta tuota käyttistä, kun sen saa muualat joko ilmaiseksi tai esim. 1 EUR/kpl.
Jos siis rahoitin tuon kehityksen omalla riskilläni, minulle tulisi tuosta jättitappiot.
Tosin, omasta linuxversiostani tulisi maailman suosituin, ja vain fanaattisimmat GPL/GNU/linux -fanittajat enää haluaisivat debianin tai ubuntun, 99% linux -käyttäjistä haluaisin tuon minun rahoittaman version!
Eli jos voisin laillisesti estää sen, etten myy yhtä kpl ja joudu katsomaan vierestä kun luomustani jaetaan halvalla tai ilmaiseksi, niin uskon, että noita menee miljoonia kappaleita 50 EUR/kpl, ja näin minulla on varaa maksaa palkkaa kehittäjille.
Mutta ilmeisesti GPL -lisenssi antikaupallisena estää saamasta yksinoikeutta tuotoksen jakeluun, ja siten tässä ei toimi sama idea, mitä hyödyntävät esim:
1. Microsoft, myydessään Windows -lisenssiä (ja mukana tulevaa asennusmediaa): tässä saat laillisen oikeuden asentaa ostamasi windows YHTEEN PC -koneeseen; jos asennat useampaan tai jaat edellen, syyllistyt tekijänoikeusrikokseen ja joudut maksamaan jättikorvaukset, varsinkin edelleen jakelusta !
2. levy -yhtiöt: kun ostat musiikkilevyn, saat YHDEN fyysisen kopion levystä ja oikeuden kuunnella levyä ja soittaa sitä esim. kavereillesi suljetussa tilassa, ja tämäkin edellytykselleä, ettet veloita mitään tällaisesta esittämisestä, sekä ettei ko. esittämiseen saa olla yleisöllä pääsyä. Jos esität julkisesti tai jaat edelleen, tämä on RIKOS ilman oikeudenhaltijan lupaa.
3. elokuvastudiot, juridiikka sama kuin kohdassa 2.
Eli linux -jakelun kohdalla ei päde sama kuin windowsin, koska GPL -lisenssi pakottaa jakamaan lähdekoodit ostajalle, jolla on GPL -lisenssin takia vapaa edelleenjakeluoikeus.
En myöskään voi käsittää, miksi RRed Hat ei ole mennyt konkurssiin jo aikoja sitten !
Onhan niin, että CentOS -projekti hyödyntää ilmaiseksi sitä työtä, josta Red Hat maksaa palkatuille ohjelmoijilleen.
Kun CentOS -käyttöjärjestelmää jaetaan ilmaiseksi, niin ainoa, mistä Red Hat saa mitään lisäarvoa, on tuotetuen myynti.
Mutta jos asiakas ei halua maksaa tuotetuesta, hän voi laillisesti ja ilmaiseksi ottaa käyttöönsä CentOS -käyttöjärjestelmän, ja näin mitään maksamatta saada sen hyödyhn hyväkseen, josta Red Hat Inc. on maksanut palkkaa ohjelmoijilleen.
Tätä taustaa vasten en voi käsittää, miksi Red Hat ei ole jo konkurssissa !!!
Vai jättääkö Red Hat tahallaan tuotteisiinsa ongelmia, jotka voi kiertää, mutta kiertäminen vaatii osaamista, ja tuota osaamista sitten myydään tuotetukena ?
Tuo voisi olla ainoa ansaintamalli, joka takaa Red Hatin tulovirran.
Siihenkö ko. firman jatkuvuus (eli se, ettei ole jo konkurssissa) perustuu ?
Jos rahoittaisin yksin tarvittavan kehitystyön, en usko, että tuotetuelle olisi niin paljon kysyntää, että se yksin kattaisi edes kehityskustanmukset.
Eli GPL -lisenssi ilmeisesti todella on ohjelmistomaailman syöpä, aivan kuten Microsoftin Steve Ballmer aikanaan totesi."Tätä taustaa vasten en voi käsittää, miksi Red Hat ei ole jo konkurssissa !!!"
Red Hat hyötyy CentOS:sta, porukka kun ostaa sen Red Hatin tuen sinne konesalin virtualisointiin/tallennukseen sekä palvelimiin kun säästävät samalla laittamalla ilmaiset CentOS:t työasemiin.
Sillä ei ole mitään väliä maksaako kaikki lisenssit vai ei, sillä jos jotain tekniikkaa käyttää miljoonat ihmiset niin rahaa tulee joka tapauksessa ovista ja ikkunoista.
"Vai jättääkö Red Hat tahallaan tuotteisiinsa ongelmia, jotka voi kiertää, mutta kiertäminen vaatii osaamista, ja tuota osaamista sitten myydään tuotetukena ?"
Ei. Mihinkään isompaan ympäristöön tai kriittisempään käyttöön ei laiteta mitään käyttöjärjestelmää jota ei ole asianmukaisesti tuettu. Joku pitää tarvittaessa saada kiinni puhelimella heti auttamaan jos jotain menee pieleen.
Red Hatilla tukipalvelut ovat ensiluokkaiset. Alan huippua. Ja Red Hat on kova tekijä isommissa organisaatioissa ja valtion hallinnossa.
- Mistä teitä oikein..
Öh? No just. En nyt oikein tajua miksi Linux (joka on kuin UNIX) pitäisi muuttaa miksikään kun sen koko idea on olla paljolti alkuperäisen UNIXin kaltainen? Jos ei ymmärrä mikä on UNIX niin vaikea sitä on ymmärtää Linuxiakaan. Mutta nyt kun olet tuollaisen listan mennyt tekemään niin ei muuta kun kääri hihat ja ala hommiin!
Sitä ihmettelen suuresti että jos kerran haluat Linux jakelun joka mahdollisimman paljon Windowsin tai OSXn kaltainen, niin miksi et pysyttele niissä? Siksikö että niistä joutuu maksamaan? Linuxissa ja Unixissa on kuule kyse paljon suuremmista asioista kuin jostain maksullisuudesta. Ei niitä sinua varten tehdä. Tietysti joidenkin on hyvin vaikea ymmärtää ettei maailma pyöri heidän ympärillään, mutta siihenkin on vissiin nykyään lääkkeitä. - kielipaketti puuttuu
"Kun saisi edes sen kunnollisen Windowsin, voisi sellaisesta maksaakin JOS se olisi kunnollinen ja toimisi kunnolla. "
En ole mikään "it-asiantuntija" mutta tästä huolimatta olen saanut liki parikymmentä live linuxdistroa toimimaan myös kiintolevyasennuksena. Ja jos kokoonpano ei ole miellyttänyt olen poistanut sovellusohjelmia ja asentanut niiden tilalle paketinhallinnalla toisia sovellusohjelmia. Kokoopanoa muuttamalla saa mieleisen ja toimivan linuxdistron.
Ensimmäinen edellytys on se, että live linuxdistro toimii koneessa. Jos se ei toimi niin sitten koneessa on yhteensopimattomia osia. Kannattaa lukea hyvin ne "koneelle esitetyt vaatimukset" ennakkoon distron nettisivuilta näin ei tule tehtyä turhaa kokeilua yhteensopimattomalla koneella. Tämä taas vaatii kyllä oman koneen kokoonpanon tuntemista.
Linuxdistroissa on yleensä jokin vakiokokoonpano jota voi tarvittaessa jälkikäteen muuttaa. Kaikissa distroissa ei ole suomenkielisiä sovellusversioita saatavilla, useimmin vain näppäimistöasetttelun saa tehtyä suomenkieliseksi joko "fi" (suomi) tai "sw"(ruotsi) asetuksella. Näin ne ääkköset toimii. Suomen kieli usein puuttuu vain siksi, että distrolla ei ole ollut suomenkielen kääntäjää joten sovelluksille ei sitten voi löytyäkään suomenkielisiä versioita.
Joskus suomenkielen "lisäpaketti" löytyy mutta se on itse haettava paketinhallinnalla, mutta se ei tule vakioasennuksen mukana suoraan. Esimerkiksi nano editorin suomenkielistä versiota ei ole jokaisessa distrossa, esimerkiksi Linux Mintin uudessa versiossa 17 se tulee mukaan kieliasetuksen mukaan automaattisesti.
Näin ne distrot eroavat toisistaan, kaikkiin ei tosiaankaan ole saatavissa suomenkielisiä versioita kaikista sovelluksista. Distron internationalisointi tietoihin voi ennakkoon tutustua ja jotkin jopa julkaisevat taulukkoja mitä kieliä on saatavilla tai kuinka pitkälle käännöstyö on edistynyt. Nämä voivat vaihdella 0-100 %:n välillä.
Joka tapauksessa englanninkielestä ei pääse kokonaan irti koska ne konfiguraatiotiedostot ovat kirjoitettu englanniksi kuten useimmat ohjelmointikielet, ei suomeksi. "Ei englannin" kielisiä ohjelmointikieliä on todella vähän ja jos niitä onkin niillä ei olla juurikaan koodattu käyttöjärjestelmiä. Ohjelmointikielten kieli on usein rakennettu englannin kielen pohjalle ja sitten se kääntäjäohjelma tai tulkkiohjelma kääntää sen lähdekoodin konekielelle.
Ei englanninin kielestä pääse eroon ainakaan tietokonemaailmassa, ne sovellusohjelmatkin on käännettävä (lokalisoitava) muille kielille. Mutta kuka ne kääntää? Ihminen, koska netin käännöskoneet eivät vielä tuota virheetöntä käännöstä.
Itse olen kokeillut yksinkertaisia tekstejä kääntää netin käännöskoneilla ja tulos on useimmin ollut varsin huvittavaa. Se lokalisointi ei todellakaan tule automaattisesti. (siis vielä)"Näin ne distrot eroavat toisistaan, kaikkiin ei tosiaankaan ole saatavissa suomenkielisiä versioita kaikista sovelluksista."
Kannattaa muistaa että Windows on varmaan se eriten muista eroava distro.
"Joka tapauksessa englanninkielestä ei pääse kokonaan irti koska ne konfiguraatiotiedostot ovat kirjoitettu englanniksi kuten useimmat ohjelmointikielet, ei suomeksi."
Ei koske tavallista loppukäyttäjää.
- ainoa käyttäjä
""Joka tapauksessa englanninkielestä ei pääse kokonaan irti koska ne konfiguraatiotiedostot ovat kirjoitettu englanniksi kuten useimmat ohjelmointikielet, ei suomeksi."
Ei koske tavallista loppukäyttäjää."
Taas kerran väärin sanottu. Katsos kun se "loppukäyttäjä" VOI olla myös se yhden koneen ainoa kotikäyttäjä. Ja tässä ominaisuudessa se loppukäyttäjä voi joutua muokkaamaan niitä konfiguraatiotiedostoja.
Minä olen linuxdistron sisältävän tietokoneen loppukäyttäjä eli tällä tietokoneella ei ole muita käyttäjiä. Kukas muu ne muutokset tekee kuin minä itse?
Kyllä tässä konfiguraatiotiedostojen muokkaamisessa tarvitaan englannin kielen taitoa JOS oletusasetukset eivät ole omaan käyttöön sopivia.
Ei näitä tekstimuotoisia konfiguraatiotiedostoja olla suomennettu.
Jos oletusasetukset sopii niin sitten niitä ei tarvitse muokata."Taas kerran väärin sanottu. Katsos kun se "loppukäyttäjä" VOI olla myös se yhden koneen ainoa kotikäyttäjä. Ja tässä ominaisuudessa se loppukäyttäjä voi joutua muokkaamaan niitä konfiguraatiotiedostoja."
Ei tavalliset loppukäyttäjät, varsinkaan sellaiset jotka eivät osaa lontoon kieltä, asenna itse mitään käyttöjärjestelmiä. Tietokone ostetaan valmiiksi asennettuna, tietysti.
Ei sitä sitten tarvitse mitään säädellä, sen kun käyttää vaan kuten on tarkoitettu.- tutustu aiheeseen
M-Kar kirjoitti:
"Taas kerran väärin sanottu. Katsos kun se "loppukäyttäjä" VOI olla myös se yhden koneen ainoa kotikäyttäjä. Ja tässä ominaisuudessa se loppukäyttäjä voi joutua muokkaamaan niitä konfiguraatiotiedostoja."
Ei tavalliset loppukäyttäjät, varsinkaan sellaiset jotka eivät osaa lontoon kieltä, asenna itse mitään käyttöjärjestelmiä. Tietokone ostetaan valmiiksi asennettuna, tietysti.
Ei sitä sitten tarvitse mitään säädellä, sen kun käyttää vaan kuten on tarkoitettu.""Taas kerran väärin sanottu. Katsos kun se "loppukäyttäjä" VOI olla myös se yhden koneen ainoa kotikäyttäjä. Ja tässä ominaisuudessa se loppukäyttäjä voi joutua muokkaamaan niitä konfiguraatiotiedostoja."
Ei tavalliset loppukäyttäjät, varsinkaan sellaiset jotka eivät osaa lontoon kieltä, asenna itse mitään käyttöjärjestelmiä. Tietokone ostetaan valmiiksi asennettuna, tietysti.
Ei sitä sitten tarvitse mitään säädellä, sen kun käyttää vaan kuten on tarkoitettu."
Taas kerran saimme lukea M-karin asiantuntevuudesta. Itse olen tälläinen yksi tietokoneen käyttäjä. Ei minulle kukaan ole asentanut valmiiksi mitään unix tai "linux" käyttöjärjestelmää, kyllä minä olen ne itse joutunut asentamaan ja huolehtimaan myös niistä englannin kielisistä konfiguraatiotiedostoista.
En minä ole ostellut unix tai "linux" koneita valmiiksi asennettuina, tuskinpa monen tietokonekaupan myyjät edes osaisivat mitään asennustöitä tehdä. He kun ovat ammatiltaan "myyjiä" eivätkä asentelijoita. Monessa liikkeessä käyttöjärjestelmä merkitsee samaa kuin "esiasennettu Windows".
Jos oikein "eksoottista" käyttöjärjestelmää haluaa niin monen liikkeen myyjä EI EDES ole kuullutkaan koko käyttöjärjestelmästä mitään. Kun myyjät ei tunne edes nimeä niin ei varmasti sellaista voi edes ostaa "valmiina" !!!
Katsopas M-kar netistä tietoja minkä nimisiä käyttöjärjestelmiä on olemassa ja mieti sitten "voidaanko näitä kaikkia ostaa valmiiksi asennettuina kaupasta"?
Esim. MenuetOS ja Visopsys? Monia näistä voidaan käyttää emulaattoriohjelman kautta mutta sekin vaatii kyllä käyttäjältään tietoja. Ei näitä juurikaan ole "valmiina tarjolla". tutustu aiheeseen kirjoitti:
""Taas kerran väärin sanottu. Katsos kun se "loppukäyttäjä" VOI olla myös se yhden koneen ainoa kotikäyttäjä. Ja tässä ominaisuudessa se loppukäyttäjä voi joutua muokkaamaan niitä konfiguraatiotiedostoja."
Ei tavalliset loppukäyttäjät, varsinkaan sellaiset jotka eivät osaa lontoon kieltä, asenna itse mitään käyttöjärjestelmiä. Tietokone ostetaan valmiiksi asennettuna, tietysti.
Ei sitä sitten tarvitse mitään säädellä, sen kun käyttää vaan kuten on tarkoitettu."
Taas kerran saimme lukea M-karin asiantuntevuudesta. Itse olen tälläinen yksi tietokoneen käyttäjä. Ei minulle kukaan ole asentanut valmiiksi mitään unix tai "linux" käyttöjärjestelmää, kyllä minä olen ne itse joutunut asentamaan ja huolehtimaan myös niistä englannin kielisistä konfiguraatiotiedostoista.
En minä ole ostellut unix tai "linux" koneita valmiiksi asennettuina, tuskinpa monen tietokonekaupan myyjät edes osaisivat mitään asennustöitä tehdä. He kun ovat ammatiltaan "myyjiä" eivätkä asentelijoita. Monessa liikkeessä käyttöjärjestelmä merkitsee samaa kuin "esiasennettu Windows".
Jos oikein "eksoottista" käyttöjärjestelmää haluaa niin monen liikkeen myyjä EI EDES ole kuullutkaan koko käyttöjärjestelmästä mitään. Kun myyjät ei tunne edes nimeä niin ei varmasti sellaista voi edes ostaa "valmiina" !!!
Katsopas M-kar netistä tietoja minkä nimisiä käyttöjärjestelmiä on olemassa ja mieti sitten "voidaanko näitä kaikkia ostaa valmiiksi asennettuina kaupasta"?
Esim. MenuetOS ja Visopsys? Monia näistä voidaan käyttää emulaattoriohjelman kautta mutta sekin vaatii kyllä käyttäjältään tietoja. Ei näitä juurikaan ole "valmiina tarjolla"."Ei minulle kukaan ole asentanut valmiiksi mitään unix tai "linux" käyttöjärjestelmää, kyllä minä olen ne itse joutunut asentamaan ja huolehtimaan myös niistä englannin kielisistä konfiguraatiotiedostoista."
Sehän on sinun vikasi sitten. Ei minkään käyttöjärjestelmän.
"En minä ole ostellut unix tai "linux" koneita valmiiksi asennettuina, tuskinpa monen tietokonekaupan myyjät edes osaisivat mitään asennustöitä tehdä. He kun ovat ammatiltaan "myyjiä" eivätkä asentelijoita."
Käyttöjärjestelmä on asennettu tehtaalla jo ja se on tilattavissa tukkurita. Ei heidän tarvitse edes asentaa mitään.
"Katsopas M-kar netistä tietoja minkä nimisiä käyttöjärjestelmiä on olemassa ja mieti sitten "voidaanko näitä kaikkia ostaa valmiiksi asennettuina kaupasta"? Esim. MenuetOS ja Visopsys?"
Ei mitään merkitystä. Ei ole suunnattu suomen kuluttajamarkkinoille eikä edes suomalaisiin yrityksiin loppukäyttäjille.
- kokeilija9
"Linuxit" (tarkoitan nyt linuxdistroja) saa toimimaan kun opettelee kunnolla unixin alkeet koska periaatteessa linuxdistrot ovat unix-like tyyppisiä unixin " klooneja". Selvin ero on kernelissä, unixeissa on unixin kerneli ja "linuxeissa" on linux kernel. Sopivasti muokkaamalla kernelit voivat toimia jopa "ristiin" eli jotkut unixversiot saa toimimaan linuxin kernelillä ja jotkut linuxdistrot saa toimimaan unixin kernelillä.
Itsellä on nyt yhdessä tietokoneessa Glendix joka on yhdistelmä "linuxia" ja Plan 9 nimistä käyttöjärjestelmää. On ihan kokeilun arvoinen juttu.
Tuossa Plan 9:ssä on joitakin kiinnostavia ideoita.
Kyllä ne linuxdistrot saa toimimaan kunhan syventyy hieman arkkitehtuuriin.- Niin joo
Debianilla on myös FreeBSD- versio ja toisin päin, eli FreeBSD:hen saa portattua Debianin paketteja itse kernelin pysyessä samana.
https://wiki.debian.org/Debian_GNU/kFreeBSD - BeeFSD tä
Niin joo kirjoitti:
Debianilla on myös FreeBSD- versio ja toisin päin, eli FreeBSD:hen saa portattua Debianin paketteja itse kernelin pysyessä samana.
https://wiki.debian.org/Debian_GNU/kFreeBSDDebianissa on tosiaan tuo kFreeBSD mutta mitä tarkoitat tuolla "ja toisin_päin"?
Koska FreeBSD emuloi tällähetkellä (FreeBSD 10.0)
/usr/ports/emulators/linux_base-c6/
/usr/ports/emulators/linux_base-f10/
/usr/ports/emulators/linux_base-gentoo-stage3/
/usr/ports/emulators/linux_dist-gentoo-stage3/
eli CentOS 6, Fedora 10, Gentoo base ja koko distro. En ole kokeillut muuta kuin Fedora 10 asentaa mutta siinä on jotain tietoturvaaukkoja eli se edes asennu ilman forcetusta, kun FreeBSD ottaa nuo tietoturvajutut kovin tosissaan jostain syystä.
FreeBSD ports eli /usr/ports/ on kokoelma Makefile tiedostoja jotka lataa sorsat suoraan kehittäjien sivuilta, konfiguroi, kääntää, asentaa, sekä rekisteröi ne paketinhallintaan. Sikäli siis ei ole mitään syytä asentaa mitään Debianin paketeista koska nehän on useimmiten samoista sorsista väännetty. Debianille tehdyt paketit saa varmasti jollain tapaa asennettua ja samalla saa myös rikottua systeemin. Välillä meinaa olla kusi sukassa natiivien pakettienkin kanssa, kun ollaan ns. "siirtymävaiheessa" uudempaan paketinhallintaan.
- rpm-hell
SuSestahan saa myös maksullisen version, (käsittääksääkseni myös Fedorasta)?
SuSen sivut tällä hetkellä maissa, mutta katsele itse, josko sopiva maksullinen versio löytyy. Ikinä en kyllä muista kuulleeni, että tavan käyttäjille maksullisia Linux-jakeluita olisi muita ollut, jotain RedHatia lukuunottamatta, mutta sehän ei tavalliselle kotikäyttäjälle ole suunniteltukaan. Itse nojaan vahvasti hyvin vahvasti ei-kaupalliseen Debianiin- toimiva jakelu ja ideologialtaan miellyttävä. Joku Slackware voisi olla myös kiva, jostain FreeBSD:stä puhumattakaan. Molempia kyllä kokeillut, mutta jotenkin aina palannut takaisin Debianiin. Se vaan toimii. Eikä tarvi maksaa, jos ei halua lahjoittaa."SuSestahan saa myös maksullisen version, (käsittääksääkseni myös Fedorasta)?"
Suse on maksullinen: https://www.suse.com/products/desktop/
Fedora on kehitysversio sille valmiille tuotteelle, eli Red Hat Enterprise: http://www.redhat.com/en/technologies/linux-platforms/enterprise-linux
- hanki oppimishalut
Olette pöhköjä väittelijöitä. Onko yhdenkään mieleen tullut tämä, joissakin linuxdistroissa on mahdollisuus tuottaa ihan ikioma distro.
Jos tarjolla oleva linuxdistro ei vastaa tarpeitasi tai toiveitasi, niin miksi ette tee siitää omaa versiota? Useassa linuxlehdessä on annettu ohjeita oman version rakentamiseen.
Totta on se, että kaikkia linuxdistroja ei olla "lokalisoitu" eli niistä ei ole saatavana täysin suomenkielistä versiota. Mutta tämä ei merkitse sitä etteikö näissä distroissa toimisi suomenkielelle sopiva näppäimistöasetus ( fi, latin-1 tms.)
Mikä rautalankamalli teille pitää tehdä jotta ymmärtäisitte sen, että tietokoneen käyttö todellakin vaatii käyttäjältään tietoja tai ainakin oppimishaluja. - zorini
ZorinOS on hyvä valinta, Ultimate -versio on 10€ ja siinä on sälää riittämiin.
Jos joku työpöytä ketuttaa, sen kun vaihdat toiseen.
On windows7, mac, unity........
Siitä on just pukannut ulos 9 versio LTS. - järki elämää
Luuletko rahalla saavan aina parasta? Taidat olla kalliiden "brändien" orja?
Kyllä minä olen ehtinyt työpaikalleni aina ajoissa vaikka kädessä ei olekaan aitoa Rolexia! Ja kaikki työt olen voinut tehdä vaikka minulla ei olekaan mitään "super bisnes Windowsia" vaan yksi vähemmän tuenttu linuxdistro.
Minä otan aina kaikessa huomioon tasapainoisen "hinta-laatu" suhteen.
Vaimonkin otin hyvän "ihmislaadun" perusteella enkä sillä perusteella kuinka kalliiksi se vaimon "ylläpito" tulee (näitä rahan perässä juoksevia 'seurapiirijulkkis' naisia on vaikka pilvin pimein) . Moni ottaa itselleen liian kalliiiksi tulevan vaimon (tai avokumppanin) josta joutuu pian eroamaan kun miehen rahat ei riitä loputtomiin. Kumppani lähteeä vihreämmille niityille nauttimaan kunnes ....
Rahasta ja sillä maksamisesta ei kannata tehdä liian suurta arvokysymystä itselleen. Eletään nyt vaan järki päässä huomioiden "hinta-laatu" tasapaino.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä934377- 444315
Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille6124026Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap232907- 792561
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1282128SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3402104Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.1982044Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?291675Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,661452