AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  /  / Joukko oireita - mitään yhteistä syytä?

Joukko oireita - mitään yhteistä syytä?

9 Vastausta 146 Lukukertaa
Olen reilu parikymppinen nuori nainen. Oon kärsinyt jo pitkään kasasta erilaisia oireita, jotka vaivaa. Syön monipuolisesti ja terveellisesti, lisäksi syön ravintolisinä vitamiineja yms. joiden puutetta ei PITÄISI olla, ellei syy ole imeytymisessä.

- Päänahka vaikuttaa tulehtuneelta, punoittaa, näppyjä/finnejä, kutisee
- Hiukset ohentuneet kahdessa vuodessa puoleen, mitä silloin oli
- Hiuksia lähtee, hiusten kasvu jämähtänyt paikoilleen

- Kynnet todella hauraat ja huonokuntoiset, liuskottuu, ei kasva, kynsinauhat repaleiset ja kuivat

- Silmien kuivuus (/punoitus)

- Kädet ja jalat on jatkuvasti ihan jäässä

- Aftoja on ilmestynyt suuhun tavallista enemmän + suupielet halkeilee toisinaan

- Mahan turvotus eli pallomaha! + ilmavaivat

- Jatkuva väsymys, ärtyneisyys

- Nenän tukkoisuus, poskionteloissa (?)

Olen miettinyt, kääntyäkö ensin esim. pelkästään hiuspohjan ongelmista tietävän lääkärin puoleen jne., eli vaiva kerrallaan, mutta tuli mieleen, onkohan oireilla jokin yhteinen selitys, tai ainakin osalla oireista. Vai voinko mennä lääkäriin vain listan oireiden kanssa :D Kokemuksia? Vinkkejä? Voisiko kyseessä olla vitamiinien imeytymishäiriö? Jokin muu sairaus?
Kannattaa pyytää terveyskeskuksesta hoitajalta lähetettä mm. kilpirauhaskokeisiin ja muihin perusverikokeisiin.
Minäkin suosittelen kilpirauhaskokeisiin menemistä työterveyden tai terv.keskuksen kautta.

Päänahan kutinan helpottamiseksi voisit kokeilla vaikka kuukauden verran olla ilman kotimaisia viljoja, vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Viljojen gluteeni saattaa ärsyttää ihoa ja suolistoa, vaikka ei olisi keliakiaa. Vaikka kauraa sallitaan keliaakikoille 50 g/pv, kannattaa ainakin aluksi pysyä siitäkin erossa. Kuukaudessa näet kyllä, auttaako sinua tämä konsti. Mutta vältä viljoja johdonmukaisesti, älä repsahtele.

Itselläni juuri päänahan, niskan ja otsan iho reagoi voimakkaasti viljojen gluteeniin aiheuttaen hullua kutinaa ja raapimista. Kannattaa ainakin kokeilla, olisiko sinulla kyse siitä.

Keittele vaikka hirssipuuroa aamu- ja iltapalaksi korvaamaan leipää. Pese hirssit kunnolla monella vedellä, niin tulee hyvää puuroa. Veteen keitettynäkin on hyvää suolattuna ja pienellä voinokareella maustettuna. Kookosmaidon kanssa jopa herkkua!
paljon miksi lääkäriltä yleensä saat "terveen"paperit:
http://maitohappobakteeri.omasivu.fi/laaketiede-vs-terveystiede/
B-vitamiinin puutos. Ja lopeta maidon, sipulin, kaalin, herneiden jne. käyttö niin ei vatsaa turvota, syö banaania ja persiljaa. Nenän tukkoisuuten auttaa apteekista saatavat sumutteet.
Viljat tai maitotuotteet pois vähintään 4 viikoksi. Kokeile miten vaikuttaa. Voi olla, että kummatkaan ei sovi.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm

http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Magnesiumin puute on yleistä.

Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.

Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
Ethän syö synteettisiä vitamiineja?

Sivuvaikutuksena voi tulla vaikka mitä.

Laita ravitsemus kuntoon ihan ekaks ja käy perusverikokeissa.
 /   /  /  /  / Joukko oireita - mitään yhteistä syytä?
Norvital TESTOMAX

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta