Ruotsin kirjoittajien määrä romahti

Mikä oli abiturienttien kokonaismäärä tänä vuonna? Entä viime vuonna?

Kuka nyt hyödytöntä kieltä - pakkoruotsia - viitsis kirjoittaa??? Ihan tyhmää.

Ruotsi on tyhmien kieli.

Joku tässä vähän aika sitten hyvin sanoikin asian, eli pakkoruotsin syy on ruotsin hyödyttömyys. Ei kukaan halua lukea ruotsia ellei ole pakko. Kun taas englantia, joka on hyödyllinen kieli, luetaan, vaikka Suomessa se ei ole pakollinen aine.

Toivottavasti kymmenen vuoden päästä kuihtuu lähes olemattomaksi.

Suuntahan on aivan oikea, vaikka kehitys kulkeekin aika hitain askelin. Toivottavasti yhtä useampi nuori valaistuu ja jättää ruotsin sikseen ja sen sijaan suuntaa voimansa ja ahkeruutensa englannin ohella johonkin toiseen tärkeään maailmankieleen.

Oleellisempaa kuin ruotsin kirjoittajien absoluuttinen määrä tänä ja viime vuonna olisi tietää prosentti. Sen takia olisi hyvä juttu, jos joku jaksaisi kaivaa esille abiturienttien kokonaismäärän viime ja tältä vuodelta.

Kaakattava Ankkalauma kirjoitti:
"2011 - su 26 645 - ru 2137 (6,94%) - yht 30 782"

Jälleen yksi osoitus siitä, miten paljon turhaa ruotsia opetetaan Suomen kouluissa, ja miten vähän tarpeellista matematiikkaa; joukossa tyhmyys tiivistyy, ja eniten ruotsia opetelleilla on ongelmia on jopa jopa yksinkertaisessa yhteenlaskussa.

Kyllä 1 452 pitkän ruotsin kirjoittanutta on ihan tarpeeksi oman pienen maan tarpeisiin nähden, pitää muistaa, että meillä on melkein 300 000 tuhatta ruotsin äidinkielekseen merkannutta. Kielitaitovarantoa on syytä laajentaa kattamaan muitakin kieliä kuin suomenruotsia.

Kun pakkoruotsi poistetaan lukee ruotsia vapaaehtoisesti ehkä 10-15 %: oppilaista , joka riittää täysin hyvin .

Hienoa että Suomen nuoriso osoittaa rkp:lle mitä mieltä se on pakkoruotsista !

"keskipitkä" ruotsi?
Kuulostaa samalta kuin kosmetiikkamainoksissa: "jopa 30 % parempi tulos!"

Kumma ettei voi olla "pitkä ruotsi" ja "lyhyt ruotsi".

veikkaanpa, että rkp on vaatinut tuon "keskipitkän nimen".

Jos oe "keski", pitäisi kai olla sen molemmin puolin jotain.

Arno kotron kirjoitus Suomen kuvalehdessä:

5.5.2013 klo 16:00
Pelastakaamme yleissivistävä lukio - entä jos luopuisimme ylioppilaskirjoituksista?
Lukiolle kuuluu kummia. Sen tarkoitus on toimia yleissivistävänä oppilaitoksena, mutta kehitys on nakertanut pahasti perustehtävää. Sivistysihanteen sijaan opiskelua ohjaavat käytännössä ylioppilaskirjoitukset. Ne oppiaineet otetaan tosissaan, jotka aiotaan kirjoittaa. Muut aineet jäävät mopen osille riippumatta siitä, kuinka tärkeää niiden hallinta olisi. Yleisesti puhutaan ”täytekursseista”.

Selvästi suosituimmaksi reaaliaineeksi ylioppilaskirjoituksissa on noussut helppona pidetty terveystieto. Sitäkin tarvitaan, mutta hälytyskellojen pitää soida, jos terveystieto hautaa alleen muun muassa sellaisia aineita kuin historia, maantiede ja biologia. Tänä keväänä terveystiedon kirjoitti yli 7 000 abiturienttia, maantieteen noin 2 500 ja luterilaisen uskonnon enää noin 1 500. Myös ruotsin, saksan ja ranskan kirjoittajamäärät ovat romahtaneet.

Tervetulleena ei voi pitää sitäkään, että jo lukioiässä opiskelu sukupuolittuu: tytöt lukevat terveystietoa, pojat luonnontieteitä.

Työryhmät pohtivat, mihin suuntaan lukion tuntijakoa ja ylioppilaskirjoituksia pitäisi viedä. On ehdotettu, että lukio-opintojen valinnaisuutta lisättäisiin ja yhteisten kurssien määrää karsittaisiin. Samalla on kuitenkin korostettu yleissivistyksen tärkeyttä. Tavoitteet ovat törmäyskurssilla.

Esillä on ollut niin sanottu korimalli, jossa oppiaineet jaoteltaisiin ryhmiin, ja näistä koreista valittaisiin tietty määrä kursseja. Vaarana on, että oppiaineet asetetaan vastakkain, vaikka yleissivistävässä koulussa pitäisi opiskella kaikkia. On surullista, jos täytyy valita vaikkapa etiikan ja historian tai filosofian ja yhteiskuntaopin välillä.

Esimerkiksi ajattelun taitoihin ja argumentointiin valmentaminen ja eettisten kysymysten pohdinta kuuluvat kaikille. Niitä ei saa sysiä ”valitaan jos lukkarissa on tilaa” -kastiin. Jos ylioppilaskirjoitukset halutaan säilyttää, niiden pitää mitata laajasti eri aineiden hallintaa. Tarkoitukseen sopisi yleisreaalikoe, jossa on vastattava esimerkiksi vähintään kolmen oppiaineen kysymyksiin.

Sitäkin sopii miettiä, pitäisikö ylioppilaskirjoituksista luopua. Silloin kurssivalinnoista tulisi monipuolisempia ja opiskelusta tasapuolisempaa ja laajasti sivistävää, kun lukiot lakkaisivat olemasta kirjoituksiin preppaavia valmennuskeskuksia.

Ongelma on tarpeeton päällekkäisyys. Ensin päntätään ylioppilaskirjoituksiin, sitten pääsykokeisiin. Kirjoitukset vaativat kouluilta valtavasti järjestelyjä ja resursseja niin keväällä kuin syksylläkin.

Jos yo-kokeista luovuttaisiin, lukion kurssimäärää voisi nostaa esimerkiksi viidellä ja moni aine saisi kaivattuja lisätunteja.

Ylioppilaskirjoituksista luopuminen ei sanottavasti vaikeuttaisi opiskelijavalintoja jatko-opintoihin, koska yo-arvosanoilla ei nytkään ole suurta merkitystä. Valinnat tehdään pääosin pääsykokeiden perusteella. Arvosanat eivät edes ole keskenään vertailukelpoisia, koska eri aineita kirjoittaa niin eritasoinen joukko.

Ylioppilaskirjoitukset poistamalla lyhytnäköinen hyötyhenkisyys ja laskelmoiva asenne kurssivalintoihin vähenisivät ja epäterve lukiovertailu loppuisi.

Sitä paitsi lukiolaissa on yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden lisäksi maininta jostain vielä tärkeämmästä: lukion pitää tukea opiskelijoiden kasvua hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi.

Tämäkin onnistuu paremmin lukiossa, jonka ensisijainen päämäärä ei ole menestys jokakeväisissä lukiorankingeissa.

opettajatv.yle.fi:

"Studio Kotro: Voi sjutton sentään

Romahtiko koululaisten ruotsintaito? AMK- ja yliopisto-opiskelijoiden kielitaito on heikentynyt sen jälkeen, kun ruotsin kieli muuttui vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa. Opettajien mukaan perusasiat ovat kateissa, ja tuntuma kieleen voi olla melko olematon. Pois loputkin pakot - vai pitääkö kaikkien palata virkamiesruotsin vuoksi aikaan ennen vuotta 2005, jolloin ruotsi oli vielä pakollinen ylioppilasaine? Arno Kotron vieraina Suomen lukiolaisten liiton pj. Ville Virtanen, apulaispääsihteeri Viveca Lahti Folktingetista, professori Arto Mustajoki ja ruotsin lehtori Teija Lehto."

http://youtu.be/UtvFgMVto68

Täältä löytyy runsaasti tietoa pakkoruotsista: http://www.simplesite.com/Tala/13312245
Siellä on mm graafisia esityksiä ruotsin kielen kirjoittaneista viimeksi kuluneilta kymmeneltä vuodelta (ylioppilastrutkintolautakunnan tilastot).

Lapsikin tietää, että ruotsin kieli on suomalaisille tarpeeton. Miksi tuhlata paukkuja sen opettelemiseen?

Ylös.

Kaakattava ankkalauma kysyi: "missä on laskuvirhe?"

Lähtekääpä nyt sieltä Simonkadulta oikein joukolla vaikka Biltemaan ostamaan itsellenne halvimmat laskimet, niit voitte sitten suorittaa simppeleitä yhteenlaskuja, esimerkiksi paljonko on 26 645 ynnä 2137. Näette samalla miltä Suomi näyttää Kehä-kolmosen pohjoispuolella.