Tähän kauan myöntävään yhteydenottoon kustantajalta.

Eeva-lehdessä Ollikaisen Aki kertoi taannoin, että hän sai sopparin siten, että Tuomas Kyrö tykästyi vierailullaan hänen Nälkävuoteensa ja vei kässärin suoraan kustantajalle ohi jonojen. Varmaan aika nopeesti on toimittu siinäkin.

Olen lukenut näistä yhden. Puuduttavaa ja väkisin väännettyä tekstiä. Dialogi oli kelvoton.
Siis, taas lähtöruudussa.
Miksi se on julkaistu?

Yhden kirjan noista kolmesta.

Vastauksen nopeus ei riipu käsikirjoituksen hyvyydestä vaan kustannustoimittajien kiireistä.
Usein kirjaa mainostetaan sillä, että sopimus tuli muka nopeasti tai niitä tarjottiin useita.

Kustannuspäätös tehtiin omalla kohdallani kolme kuukautta sen jälkeen kun olin lähettänyt käsikirjoituksen. Kustannuspäätöksen jälkeen kirjoitin tekstin kerran uudelleen ja allekirjoitin kustannussopimuksen. Tästä tasan vuoden kuluttua esikoisromaanini julkaistiin.

Lähetin sähköpostilla kuvauksen uudesta käsikirjoituksesta neljään kustantamoon. Parin päivän sisällä kolme kustantajaa otti yhteyttä. Viisi päivää ekan viestini jälkeen minulla oli sopimusluonnos sähköpostissani.

Kyseessä on tietokirja.

Kävelin Uudenmaankadulla ja ajattelin kirjoittaa kirjan Viisi Reenpäätä Otavalta juoksi minut kiinni ja maksoi montakymmnetyksituhatta heti ja vaati kaikki elämäni sanat sinne. En antanut.

Epäilen tuota Otavan juttua. Lienee kai sitten kuivaa sarkasmia.

Minulla meni himpun verran vajaa kaksi kuukautta, kun kustantaja otti yhteyttä ja halusi sopia tapaamisen. Lyötiin saman tien lukkoon, mutta on vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Viesti oli lyhyt, tykkäsivät tekstistä ja haluavat keskustella. Lasketaanko se myöntäväksi vastaukseksi? Millaiset mahdollisuudet on saada käsikirjoitus julki tällaisen tarjouksen jälkeen? Kyseessä suuri kustantamo.

Minä olen jo kieltäytynyt kymmenestä sopimuksesta. Aina vaan ne paranee ja paranee. Otava tarjosi 80 000, jos käyn heillä ja WSOY 90 000, jos heilutan kättäni heidän ikkunastaan. Painopinta antaa kustantamonsa ja paperivarastonsa ja tyttärensä jos vaan allekirjoitan ja päälle 140 000 euroina.

Ei kuulosta uskottavalta. Miksi kustantamot tarjoaisivat tuntemattoman esikoiskirjailijan käsikirjoituksesta moisia summia? Ja joska tuo on suunsoittoa, mikä sen pointti on?