Muuttolintujen kuvaaminen

On tuo lasisi.
Yleensä lintukuvaajat käyttävät 300mm f:2.8 optiikkaa.

Eräs tuttava heitti vain harmaan filtin selkäänsä ja makasi paikoillaan teeriä kuvatessaan. Hänellä ei ollut koskaan 300 mm:ä pidempää objektiivia kinokamerassaan. Ei siis mikään croppilelu.
Toinen kuvasi teltassa ja linnut tuli jopa kiiltävää linssiä nokkimaan soidinkiihkossaan.

Jos on kunnon "amerikkalaismallinen" sammalmätästä muistuttava puku, niin riittää, kun on vain kuiva alusta ja pistää pötkölleen. Pitää vain odottaa niin hiljaa, ettää korpit luulee haaskaksi ja tulee ihmettelemään.

Ihan autollakin näyttää pääsevän lähelle. Joutsenia ja hanhia näkyi olevan pellolla ihan tien vieressä. Sen kun auton ikkunasta vaan naputteli. Viime kesänä merikotkia lenteli auton editse metsäautotiellä. Haaskallekin olisi voinut mennä, mutta kuvaajan auto oli jo parkissa . Ei ole tarkoitus aliarvioida, mutta ei se kuvaaminen aina vaadi erityisen kallita laitteita, eikä maastoutumista.

Lukaisepa Hesarin nettiversiosta viime vuoden lopulla ilmestynyt artikkeli luontokuvauksesta:

http://www.hs.fi/sunnuntai/Piilossa/a1305748588177

Jotain mielenkiintoista vinkinpoikasta saattaa löytyä. Kirjastoista löytyy tietenkin enemmänkin aiheeseen liittyvää.

Sinulla on hyvä perussetti. Sillä pääsee jo pitkälle. Lintukuvauksessa kyse on yhtä paljon kokemuksen tuomasta osaamisesta sijoittautua oikein kuin milleistä. Telen lisäksi on hyvä ottaa mukaan myös hyvä normaali (noin 35 mm) ja kenties lyhyt tele (ehkä 100 mm macro).

Jos pilkkua vilataan, niin kaluston heikkoudet ovat jo mainittu valovoiman puute, joka haittaa erityisesti ilta- ja aamuhämärissä sekä ehkä tuo runko. Itse en ole kuvannut tuolla 7D:llä, mutta se testien mukaan ole ihan nappi suoritus Canonilta. Seiskassa on kuitenkin kunnollinen sääsuojaus, mikä on luontokuvausvarusteissa a ja o.

Osaava kuvaaja, joka ymmärtää rajoitukset, saa tuolla kalustolla varmasti teknisesti hyviä kuvia. Järeä jalusta, tukeva monopodi ja kunnollinen reppu ovat tärkeimmät muut varusteet.

Tällä tavalla pääsee aivan viereen. Tätä tapaa olen käyttänyt monet keväät. Isoja putkiakaan en ole tervinnut.
Mene metsään ja kuuntele missä teeret ovat soitimella. Paikanna alue ja vie sinne teltta. Ota huomioon mistä päin aurinko nousee. Pystytä teltta ja paa muutama oksa päälle ettei kankaat lepata. Tee kotona sopivalle korkeudelle eri suuntiin suljettavat aukot putkelle. Sen verta korkealle että on mukava sitä käyttää kun se on jalustalla. Jalusta on välttämätön ja helpottaa oloa.
Valmiiksi kantsii viedä teltan sisustus; ilmapalja, tuoli, viltti, varavaatteet... Kallista kalustoa ei sentäs uskalla jättää yön yli yksikseen.

Seuraavana aamuna aikaisin ennen teerien saapumista menet telttaan runsaine eväittesi kanssa. Älä unohda pisi-astiaa. Kylmässä alkaa pisittämään..
Sitten vaan vartoilet kamera jalustalle asennettuna kunnes vieraasi saapuvat. Odotusajan voi käyttää makoilemiseen, nokosiin, lueskeluun jne.
Heräät kyllä henkiin kun sirkus ulkopuolella alkaa. Sen verran ovat meluavaa väkeä.
Auringon ollessa kunnolla paistamassa porukka häipyy vähin äänin.

Paras aika on kun on kanapäivät. Silloin kanat laskeutuvat maahan valkkaamaan itelleen herraseuraa ja meno on parhaimmillaan.
Tänään viimeksi kävin olosuht.pakosta ensi kerran soitimella. Hiljaista oli. Mahtaakohan se homma olla teerillä Pirkanmaalla jo ohi?