Aulikki Kananoja käyttää hyväkseen kansalaisten tietämättömyyttä lastensuojeluprosesseista uusimmassa lausunnossaan, jossa väitetään etteivät sosiaalityöntekijät muka voisi kommentoida huostaanottoja.
Kananoja jättää mainitsematta, että juuri huostaanottohakemus on sosiaalityöntekijän yksipuolinen mielipidelausunto, johon lapsi, vanhemmat , heidän sukunsa ja muut perheen todellisen tilanteen tuntevat eivät voi vaikuttaa. Huostahakemuksesta, joka on pikemminkin syytekirjelmä kuin asiallinen dokumentti on yleensä karsittu pois kaikki vanhempien vanhemmuutta puoltava näyttö . Ilman ammattituomareita toimiva ja fair trial - periaatteille perustumaton hallinto- oikeus ei vaadi minkäänlaista faktanäyttöä sosiaalityöntekijältä ja ohittaa tai mitätöi perheiden vastakkaiset todistukset.
Hallinto- oikeus ei jo lähtökohtaisesti tutki tai arvioi esitettyä näyttöä vaan lähtee olettamasta viranomaislausunnon oikeellisuudesta, jota ei tarvitse todistaa. Asianajaja Outi Mannosen sanoin: "Usein unohdetaan, että lastensuojelutoimet perustuvat( usein epäpätevän ja puutteellisen ammattitaidon ja elämänkokemuksen omaavan) sosiaalityöntekijän mielipiteeseen." Sosiaalityöntekijät yleensä vielä rankaisevat lastensuojelulaittomuuksista julkisuudessa kertovia perheitä määräämällä heille heidän puhe- ja tapaamisoikeutensa lapsiin riistävän lastensuojelun edunvalvojan.
Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos on oikeassa väittäessään, että huostaanottoja vähentäisi se, että huosta-asioiden käsittely siirrettäisiin hallinto- oikeuksista käräjäoikeuksiin , jolloin perheet saisivat mahdollisuuden puolueettomaan tutkintaan ja fair trial- oikeudenkäyntiin. Hän ehdottaa myös pakkotoimioikeuksien poistamista sosiaalityöntekijöiltä.
Hyviä ja järkeviä ehdotuksia, jotka vähentäisivät välittömästi sosiaalityöntekijämielivaltaa ja turhia huostaanottoja ja takaisivat kansalaisille oikeusvaltion ja -turvan.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/professori-lasten-huostaanotot-karajaoikeuteen/1748916
Huostaanotot siirrettävä käräjäoikeuteen
31
501
Vastaukset
- hei, me salataan
Juuri kansalaisten sokea viranomaisusko ja tietämättömyys lastensuojeluprosesseista pitää yllä lastensuojelumielivaltaa ja korkeita huostalukuja.
Usein kuulee sanottavan, että mediassa julkaistut huostaanottotapaukset ovat epäreiluja, koska sosiaalityöntekijän salassapitovelvollisuus estää heitä esittämästä tapauksesta omaa näkemystään.
Väite kertoo heikosta tai kokonaan puuttuvasta lastensuojelukäytäntöjen tuntemuksesta.
Useimmiten ellei aina perhe on antanut huostajutun toimittajalle luettavaksi asiakasdokumenttinsa , jotka ovat ruotsalaistutkija Bo Edvandssonin mukaan pikemminkin syytekirjelmiä kuin dokumentteja. Asiakasdokumentit ovat usein kouluttamattoman ja epäpätevän sosiaalityöntekijän yksipuolinen ja rankasti manipuloima näkemys tapahtumista, jotka liian usein ovat alkaneet hätiköidystä ja/tai laittomasta kiireellisestä sijoituksesta, jota yritetään oikeuttaa asiakasmerkintöjä fabrikoimalla. Varmaa on, että asiakasdokumenteissa ei jätetä mainitsematta asiakkaasta mitään, mikä on vähänkin epäilyttävää tai negatiivista. Mitään muita sossun "salaisia kansioita" tai tuomioistuinkäsittelyyn vaikuttavaa näkemystä kuin sosiaalityöntekijän rustaamat asiakasdokumentit ei ole olemassa.
Suomessa lastensuojelun asiakas ei voi vaikuttaa tehtyihin merkintöihin eikä korjata niitä, vaikka voisi todistaa väittämät vääriksi. Lastensuojelun dokumentoinnin taso on heikkoa eikä sosiaalityöntekijä korjaa edes todistetusti virheellisiä merkintöjään vaan arkistoi niitä 75 vuotta. Yksi kammottavimmista tapauksista on Haapasten perheen 102 virhettä sisältävät asiakaspaperit, joissa vahvistamaton insestiepäily ja vanhempien syyttömyyttä tukevan näytön kätkeminen johti lasten vuosia kestäneeseen turhaan huostaanottoon.
http://www.knuutilaki.net/node/21
Sosiaalityöntekijä voi valikoida asiakkaan dokumenteista pois kaiken asiakkaan syyttömyyttä tukevan näytön ja asiakasta puoltavien dokumenttien "katoaminen" onkin lastensuojelussa huolestuttavan yleistä. Sen koki myös pahoinpitelystä epäilty jyväskyläläispari, jonka lastensuojelulle toimittamat vanhempien syyttömyyttä tukevat todisteet eivät ikinä päätyneet poliisille asti.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/vuoden-piina-lapsen-pahoinpitelyepailyista/846510
Salassapitovelvoite ei ole estänyt eikä estä sosiaalityöntekijää lähettämästä moniammatillisille työryhmille, psykiatrian yksiköille tai poliisille vain omat tutkimattomat joskus pelkkiä mielipiteitä tai subjektiivisia tuntemuksia sisältävät "tietonsa" tai "selvityksensä".
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/39-varhaisen-puuttumisen-katastrofi-eli-kaamea-suihinotto
Salassapito ei estä sosiaalityöntekijää paljastamasta asiakkaan asiakkuutta ja pyytämästä miltä hyvänsä taholta päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta, a- klinikalta, ensi- ja turvakodista, poliisilta, mielenterveystoimistosta tai terapeuteilta asiakkaasta tehtyjä mahdollisia merkintöjä ilman aikarajausta tai irroittamasta esim. terapiaistunnoissa tai perhetyöntekijän kanssa käydyistä keskusteluista tehtyjä merkintöjä asiayhteyksistään. Lastensuojelutyötekijän aika kuluukin liian usein huostaanottoselvitykseksi kutsutun negatiivisen näytön keräämiseen vanhemmista huostaanoton perustelemiseksi.
http://rikotutperheet.oikosulku.net/
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338364964.html
http://kaisaruokamo.blogspot.fi/2010/02/sossun-sepustuksiin-ei-saa-koskea.html
"Ikävä kyllä juuri sosiaalihuollon asiakaslaki antaa viranomaisille myös yllin kyllin mahdollisuuksia käyttää salassa pidettäviä tietoja hyväkseen asiakkaitaan vastaan. Viranomainen voi levittää tietoja viraston sisällä melko huolettomasti, lähetellä niitä muille viranomaisille ja tuomioistuimelle, kunhan vain maaginen sanayhdistelmä ”lapsen etu” sitä vaatii. .
Salassapitovelvollisuuden ja toisaalta tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta on tiedossa jopa rangaistuksia, mutta kaiken kaikkiaan sosiaalihuollon asiakaslaki (so. laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) on nähdäkseni enemmänkin laki sosiaalihuollon virkamiesten oikeuksista saada ja käyttää asiakasta koskevaa tietoa miten vain haluavat. "
http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/vaaryyskirja.htm
Salassapitovelvoite ei estä sosiaalityöntekijää varustamasta jokaista tahoa, jonne hän keksii asiakkaansa lähettää tarkistamattomien ja subjektiivisten näkemystensä ja väittämiensä tulvalta. Näin varmistetaan, että asiakkaan arviointia tai tutkimista ei tehdä puolueettomasti puhtaalta pöydältä vaan aina sosiaalityöntekijän "ennakkotietojen" ohjaamana.
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=29295
http://kaisaruokamo.blogspot.fi/2009/04/jyvaskyla-maksattaa-virheensa.html
http://kaisaruokamo.blogspot.fi/2009/04/sossut-vaaristelevat-
jatkuu...- hei, me salataan
Salassapitovelvoite ei estä sosiaalityöntekijää toimittamasta hallinto- oikeudelle miltä hyvänsä taholta kerättyä tarkistamatonta ja pelkästään negatiivisia käsityksiä sisältävää ajallisesti rajoittamatonta aineistoa, josta on valikoitu pois kaikki vanhempien vanhemmuutta tai lapsen kotiinjäämistä puoltava ja tukeva materiaali.
"Lastensuojeluviranomainen toimittaa (ei ammattituomareiden vaan usein entisten hallintovirkamiesten tuomaroimalle) hallinto-oikeudelle sekavaa aineistoa, jossa viranomaisen käsitykset, mielipiteet, omat ennakkoasenteet ja tosiseikat sekoittuvat toisiinsa ja muodostavat vakavan oikeusturvaongelman lapselle, tämän äidille ja isälle eli hallintotuomioistuimessa asioivalle kansalaiselle. Kaikki aineisto hyväksytään oikeudenkäyntiaineistoksi, ilman näytön ja todistusteemojen nimeämistä." lainaus: Leeni Ikonen / kirjoitukset
Huostaanottotapauksissa perheitä eivät koske normaalit oikeusvaltioperiaatteet esim. puolueeton tutkinta tai fair trial-oikeudenkäynti. Hallinto- oikeudessa lähtökohtana eivät ole tosiasiat vaan olettama viranomaislausunnon oikeellisuudesta, jota ei tarvitse todistaa. Hallinto- oikeus hyväksyy kaikki sosiaalityöntekijöiden huostahakemukset kumileimasimen varmuudella. Hallinto- oikeuden , toisin kuin käräjäoikeuden toimenkuvaan ei kuulu selvittää onko hakemus perusteltu , onko huolenaiheista mitään näyttöä tai edes onko epäiltyä rikosta tapahtunut. Hallinto- oikeutta kiinnostavat vain muotoseikat eli että huostahakemus on laadittu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.
Perheiden oikeusturva ei siis toteudu huostaanotoissa millään tasolla, ei edes tuomari- toiminnan tärkeimmässä perusasiassa, tosiseikkojen selvittämisessä.
Asiakkaalla ei ole lastensuojeluprosesseissa oikeusturvaa tai sananvaltaa. Alun perin asiakasta suojaamaan tarkoitettuja salassapitosäädöksiäkin käytetään usein heidän vahingokseen.
Oman asiakastapauksensa julkistaminen on perheiden ainoa vaikuttamisen keino mutta valtava riski. Jo epäily siitä, että perhe aikoo julkistaa oman huostaanottotapauksensa julkisuudessa on lastensuojelussa riittävä syy määrätä lapselle lastensuojelun edunvalvoja eli viedä vanhemmalta puheoikeus lapsen asioissa.
Suomessa lastensuojeluasiakkuudet ja -prosessit aloittaa ja lopettaa yksinomaan sosiaalityöntekijän näkemys.
Salassapitovelvoite ei siis estä sosiaalityöntekijää keräämästä , käyttämästä tai levittelemästä asiakkaasta keräämiään tietoja miten haluaa tai kommentoimasta asiakasta miten haluaa. Asiakasta voi rangaistuksetta kommentoida huostaprosessin jokaisessa vaiheessa kenelle hyvänsä prosessiin osallistuvalle juuri siten kuin kehtaa tai haluaa.
Myös lastensuojelun asiakkaista ryhmänä on lupa antaa väärää ja stigmatisoivaa tietoa ja sosiaalihallinnon virkamiesjohto onkin onnistunut vuosikaudet estämään riippumattoman tutkimuksen niin lastensuojeluasiakkuuksien syistä ja vaikutuksista kuin sijaishuollon olosuhteista.
Vain mediaan , sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolella tapahtuvaa yksittäisen asiakkaan kommentointia nimellä ei pidetä suotavana.
Syyksi kerrotaan sosiaalityöntekijän salassapitovelvoite.
- Ihmisoikeudet.
Kokoomuksen anedustaja Sari Sarkomaadottaa lapsiasiavaltuutetun toimiston siirtämistä Jyväskylästä Helsinkiin eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston tai ihmisoikeuskeskuksen yhteyteen.
Yle uutiset 10.1.2014
http://yle.fi/uutiset/sarkomaa_haluaa_siirtaa_lapsiasiavaltuutetun_toimiston_helsinkiin/7023959?origin=rss
---------------- Sossut telkkarissa.
Lastensuojeluviranomaiset haastetaan TV ohjelmaan ensi viikolla.
Lue Ylen uutinen, jossa on nostettu esiin eri kansalaisaktivistien ja krjojen kirjoittajiin llinkkejä.
Voit lähettää oman kysymyksesti toimittajille.
Suora linja 10.1.2014.
http://yle.fi/uutiset/lastensuojelun_viranomaisia_haastetaan_-_mista_se_kertoo/7024304?ref=leiki-es
-------------
- Lasten oikeudet.
Lapsiasiavaltuutettu Aula hakee nuoria neuvonantajiksi mm. lakiehdotuksiin.
Yle uutiset 13.11.2013.
http://yle.fi/uutiset/lapsiasiavaltuutettu_hakee_neuvonantajia/6930737?ref=leiki-uu
-------- - Oikeutta vangeille
Monet lähettävät vieläkin ulkomaille Amnesty kirjeitä , joissa anotaan vangeille puolueetonta oikeudenkäyntiä. Myös Suomessa on ihmisiä, joita tuomitaan elinkautisiin ilman puolueetonta tutkintaa ja oikeudenkäyntiä nimittäin lastensuojelun asiakkaat. Sama meno tulee jatkumaan niin kauan kuin huostaanottoasiat käsitellään sosiaalityöntekijöiden kumileimasimina toimivissa hallinto- oikeuksissa, joita ei kiinnosta tosiseikkojen selvittely eikä näytön arviointi.
En ole nähnyt kampanjaa puolueettoman oikeudenkäynnin saamiseksi suomalaisille lapsiperheille. Pitäisikö aloittaa sellainen? - kärrrppä prkl
Poikien kielenkäyttö on perua siitä kun ovat seuranneet mestistä ja kuunnelleet Mikael Kotkaniemen fiksua sanansäilän käyttöä. Lapsi oppii aikuisilta (tai tässä tapauksessa lapsenmieliseltä "aikuiselta")
- Pelinapputoita?
SOS Lapsikylä ry: Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla lapset päätyvät perhehoitoon muuta maata harvemmin, lapset sijoitetaan laitoshoitoon.
YLE uutiset 10.1.2014
http://yle.fi/uutiset/sos-lapsikyla_ry_etela-pohjanmaalla_ja_pohjanmaalla_huostaanotetut_lapset_paatyvat_perhehoitoon_muuta_maata_harvemmin/7025505?ref=leiki-es
--------------. - Hienoa =)
Todellakin asiaa... Olsisi hyvä jos nämä ehdotukset saisi eteenpäin ja toteutetuksi....
- Ihmisoikeudet?
Lastensuojelun viranomaisvalta on Suomen suurin ihmisoikeusongelma.
Varatuomari Leeni Ikonen Ilta-Sanomat 13.1.2014.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288641815350.html
--------------- - Revitty elämä.
Julkaistu 24.11.2013
Kirjoittanut Leeni Ikonen
Lastensuojelulain mukaan huostaanotoissa tulee huomioida perheen jälleenyhdistäminen. Lain mukaan lapsen ja läheisten välistä yhteydenpitoa tulee sijaishuollon aikana tukea. Sijaishuoltotahon tulee toimia hyvässä yhteistyössä vanhempien kanssa. Kaikkien toimien tavoitteena tulee olla lapsen paluu kotiinsa. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen palveluun.
Lastensuojeluviranomainen toimii käytännössä usein päin vastoin, pyrkien kiinnittämään lasta sijaishuoltopaikkaan. Lapsen vieraannuttamista ei tunnusteta eikä tunnisteta sosiaali- ja terveyshuollossa. Työtavat vaihtelevat kunnittain. Tiedossa kuitenkin on, että tietyissä kunnissa ja tietyillä virkamiehillä on erityisiä ongelmia lakien noudattamisessa.
Teen lastensuojelun laatua mittaavan asiakaskyselyn vieraannuttamisesta. Kysely on tarkoitettu kaikille lapsen läheisille eli vanhemmille, isovanhemmille, kummeille, sukulaisille, ystäville.
Mikäli olet kohdannut viranomaisvieraannuttamista, kerro tapauksestasi lyhyesti:
-mikä kunta ja kuka lastensuojelun työntekijä on kyseessä?
-minä vuonna lapsesi on huostaanotettu, minkä ikäisenä?
-kuinka kauan lapsesi on ollut huostaanotettuna sijaishuollossa?
-kuinka usein lapsesi on saanut tavata sinua ja läheisiään?
-onko sinun tai lapsesi toiveita kyselty ja kuunneltu yhteydenpitoasioissa?
-mikäli yhteydenpitoa on rajoitettu, onko siitä tehty kirjallista päätöstä?
-minkälaisilla perusteilla yhteydenpitoa on rajoitettu?
-minkälaisia tekniikoita sinuun tai lapseen on käytetty? Minkälaisia selityksiä olet saanut, joilla lapsen yhteydenpitoa estetään?
-kuinka kauas lapsesi on sijoitettu kodistaan?
-onko etäisyys esteenä tapaamisille?
-kuunnellaanko puheluitanne kaiuttimella tai valvotaanko niitä muutoin?
-onko sijaishuoltoa tarjoava taho estänyt tapaamisia?
-ovatko perheesi lapset sijoitettu eri paikkoihin?
-onko lasten välistä yhteydenpitoa rajoitettu?
-onko lasten kutsuttava hänelle vieraita ihmisiä äidikseen ja isäkseen?
-onko viranomainen käyttänyt sinuun tai lapseen kohdistuvaa uhkailua, pakottamista tai muita väkivaltaisia keinoja?
Lähetä kertomuksesi osoitteella [email protected] tai Leeni Ikonen, PL 11, 04201 Kerava. Merkitse oheen nimesi ja yhteystietosi. Opiskelija kokoaa tiedot valvonnassani. Tiedot käsitellään luottamuksellisina. Tämä kysely on siis lastensuojelun laatua selvittävä asiakaskysely eivätkä henkilötiedot tule kenenkään ulkopuolisen tietoon. Minulla ei ole mahdollisuutta sen yhteydessä vastata lastensuojelua koskeviin kysymyksiin.
Tarkoituksena on löytää vuoden 2014 vieraannuttaja/vieraannuttajakunta sekä vaikuttaa lainsäädännön kehittämiseen. Kaikki siis mukaan tunnistamaan vieraannuttamisen keinoja ja kehittämään lastensuojelun laatua.
Vieraannuttajalle tarjotaan mahdollisuus saada tavata runneltuja lapsia, nuoria ja vanhempia erikseen sovittuna ajankohtana.
Ensi vuoden äitienpäivänä ja isänpäivänä vuoden vieraannuttajalle/vieraannuttajakunnalle lahjoitetaan lastensuojelutietoa:
Maria Syvälä: Hukassa huostassa - kertomuksia lastensuojelun runtelemista perheistä (RADIUM-Kirjat 2013)
Leeni Ikonen: Salassa pidettävä - suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa? (RADIUM-Kirjat 2013)
Marleena Kajaste: Revitty elämä - erityislapsen matka aikuisuuteen (RADIUM-kirjat 2012)
------------ - ei oikeutta
Joka kolmas juristi pitää hallinto- oikeuksia pelkkinä viranomaisten lumileimasimina, mitä ne ovatkin. Hallinto- oikeudet eivät ansaitse oikeus-liitettä, sillä ne eivät ole mitään oikeuksia.
- lumeoikeutta
Luulenpa, etteivät ulkomaiset ihmisoikeustarkkailijat tajua tätä suomalaista hallinto- oikeuskäytäntöä, jota ei voi miltään osin pitää puolueettomana oikeudenkäyttönä. Oikeusvaltion pitäisi taataa kansalaisilleen puolueeton oikeudenkäynti. Lastensuojeluun ajautuneet eivät tätä saa.
- poikkeustapaus
Hallinto- oikeuden pitäisi ja se voisi halutessaan ohjata lastensuojelua mutta vain harvoin hallinto- oikeus vaivautuu tarkistamaan lastensuojelun väitteiden todenperäisyyden. Tämä on poikkeustapaus:
Vaikka et itse ole ollut mukana tai et ole kuullut aiheettomista huostaanotoista, sellaisia on. Itse olen avustanut lastensuojelun suorastaan vainoamaa yh. äitiä puolustamaan itseään hallinto-oikeudessa. Vastapuolella oli erään suuren kaupungin johtava sosiaalityöntekijä adjutantteineen. Hallinto-oikeus totesi, ettei huostaanotolle ollut minkäänlaisia perusteita ja päätöksen vuoksi myös vuosia kestänyt, aiheettomasta lastensuojeluilmoituksesta alkanut lastensuojelusuhde perheeseen loppui perusteettomana. Itse huostaanottoyritys oli täysin kaoottinen; viikkoa ennen aiottua toimeenpanoa äiti kutsuttiin virastoon kuulemaan suunnitelmasta, jota hän tietysti vastusti. Hänelle annettiin ajallisesti täysin järjestelemätön kasa sekalaisia papereita, joita virasto oli arkistoihinsa suoltanut vuosiaen saatossa. Seassa oli lippuja ja muistilappuja, joista ei ilmennyt, kuka ja milloin ne oli kirjoittanut, mihin ne liittyivät jne. Äidille annettiin viikko aikaa antaa vastine. - lavastusapua
Käräjäoikeus toimisi paremmin myös tällaisten tapausten varalta:
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/perhesurmahysteria-sosiaalityntekij-epili-tiina-iti-perhesurmaajaksi - fair trial!
"On erittäin ilahduttavaa, että THL:n pääjohtaja ja ylijohtaja ovat huolissaan lasten huostaanottojen määrästä, kustannuksista ja seuraamuksista lasten elämässä HS 30.11.2011). Uusi ls-laki tuli voimaan 1.1.2008. Miksi lain uudistus ei ole tuottanut toivottua tulosta, vaan huostaanottojen määrät jatkuvasti kasvavat, vaikka Suomelle on annettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa lukuisia tuomioita siitä, että meillä ei kunnioiteta perheen yksityisyyden suojaa.
Auttaisiko se, että sosiaalityöntekijöitä lisättäisiin, koska he eivät ennätä keskittyä perheiden todelliseen auttamiseen, vaan käyttävät kalleinta ja raskainta ratkaisua? Tuskin auttaisi. Näyttää siltä, että mitä enemmän valtion varoja lastensuojeluun satsataan, sitä enemmän rahaa käytetään sijaisperheiden, ei lapsen oman perheen tukemiseen.
Entä sosiaalityöntekijöiden koulutus, kun jopa vajaat puolet heistä on epäpäteviä? Siitä olisi varmasti apua, jotta resurssit käytettäisiin huostaanottojen ehkäisemiseen. 2000-luvun alkupuolella meillä kokeiltiin nk. läheisneuvonpitoa, jossa lapsen lähipiirin aikuiset koottiin yhteen perheen tueksi. Tällä menetelmällä saatiin Uudessa-Seelannissa huostaanotot vähenemääm jopa 80 prosentilla, ja tulokset olivat meilläkin lupaavia. Onko tuo työmalli hautautunut niiden piintyneiden työtapojen alle, jotka vaurioittavat lasten ihmissuhteita ja koko loppuelämää?
Sosiaalityöntekijöiden kouluttaminen ei ole hallinto-oikeuksien tehtävä. Sivutuotteenaan ne ovat kuitenkin opettaneet, että mikä tahansa perhettä syyllistävä väite menee tuomioistuimessa läpi. Etenkin kun lastensuojelu hankkii kunnan kustannuksella `puolueettoman´ lastenpsykiatrin lausunnon, sekä lapselle edunvalvojan, joka taatusti puoltaa lastensuojelun väitteitä. Useimmilla perheillä ei ole varaa hankkia asiantuntijalausuntoja, eikä ole olemassa mitään tahoa, joka voisi sellaisin laatia. Vaikka tuollainen taho ja varat löytyisivätkin, lastensuojelu ei salli perheen hankkimaan asiantuntijan ´rasittaa´ lasta.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen yksi keskeisimmistä lähtökohdista on se, että kansallisten tuomioistuinten tehtävä on suojella kansalaisia viranomaisen mielivallalta. Perusarvoina ovat demokratia, kansalaisten autonomia ja ihmisoikeudet. Meillä hallintoistuimet eivät ole ottaneet tällaista tehtävää, päinvastoin. Ne eivät huostaanotoissa kunnioita Euroopan ihmisoikeussopimuksen perusperiaatteita, vaan aktiivisesti tukevat viranomaisvaltaa.
Jos huostaanottoja halutaan vähentää, ainoa keino on muuttaa lastensuojeluviranomaisten ja hallinto-oikeuksien menettelytapoja vastaamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteita. Välttämättömin niistä on fair trial - periaate ja korostetusti tuomioistuimen ehdoton puoluettomuus."
Anu Suomela, yht.maist, Helsinki
"Sosiaalityöntekijöiden kouluttaminen ei ole hallinto-oikeuksien tehtävä.
Sivutuotteenaan ne ovat kuitenkin opettaneet, että mikä tahansa perhettä syyllistävä väite menee tuomioistuimessa läpi.
Etenkin kun lastensuojelu hankkii kunnan kustannuksella `puolueettoman´ lastenpsykiatrin lausunnon, sekä lapselle edunvalvojan, joka taatusti puoltaa lastensuojelun väitteitä. "
On törkeää, että demokratian ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen perusperiaatteita romutetaan valtion ja hallinto- oikeuksien tuella. - sensuuri iski
Ylen kysely: Kolmannes lakimiehistä tyytymättömiä hallinto-oikeuden tuomioihin – "Kumileimasimia"
Lakimiehiltä sataa tiukkaa kritiikkiä hallinto-oikeuksia kohtaan. Joka kolmas Ylen laajaan kyselyyn vastannut lakimies tai asianajaja sanoo, että hallinto-oikeudet ovat vain valtion viranomaisten vallankäytön jatke. Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari kiistää väitteen.
Mistä on kyse?
Yle Uutiset kysyi tuomioistuimissa juttuja hoitavilta lakimiehiltä ja asianajajajilta näkemyksiä tuomioistuinten tuomioiden laadusta ja tuomareiden ammattitaidosta
Hyvän tuomion määritelmänä oli, että tuomiossa vastataan selkeästi kysymykseen: Miten ratkaisuun on päädytty? Ratkaisu on napakasti kirjoitettu ja se on riittävän analyyttinen
Kyselyn sai Suomen Asianajajaliiton ja Lakimiesliiton kautta 2945 asianajajaa ja lakimiestä
463 vastaajasta 380 oli asianajajia, 60 luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia ja 2 julkisia oikeusavustajia
Eri tuomioistuinten ratkaisuista lakimiehet ovat kaikkein tyytymättömimpiä hallinto-oikeuden ratkaisuihin.
Joka kolmas Yle Uutisten laajaan kyselyyn vastannut lakimies sanoo, että hallinto-oikeuksista tulee harvoin tai ei koskaan laadultaan hyviä tuomioita. Kyselyyn vastanneet juristit ovat eri tuomioistuimissa juttuja hoitavia lakimiehiä tai asianajajia.
Avoimissa vastauksissa tyytymättömät juristit kuvailevat, että hallinto-oikeudet tuntuvat toimivan liian usein "kumileimasimina" viranomaisratkaisuille. Kritiikkiä kerää myös se, että suulliseen käsittelyyn on liian vaikea päästä.
Helsingin hallinto-oikeus on Suomen suurin hallinto-oikeus – se käsittelee vuodessa yli 8 000 asiaa, joista vain reilu 200 saa suullisen käsittelyn.
Asia on tavallisen ihmisen kannalta huolestuttavaa, sillä hallinto-oikeuksissa ratkaistaan esimerkiksi sosiaalitukiin, tonttikiistoihin ja veroihin liittyvät asiat, kun haemme muutosta viranomaispäätöksiin.
Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Marjatta Mäenpää sanoo kaiken palautteen olevan tervetullutta.
Hän ei myönnä huomanneensa, että viranomaispäätöksistä kopioitaisiin perusteluja hallinto-oikeuden ratkaisuihin.
– Me sovellamme samaa lainsäädäntöä kuin viranomaiset, mutta olemme tuomioistuin. Päätösten perustelut ovat erittäin tärkeät ja niiden tulisi olla tietenkin ymmärrettävät ja selkeästi kirjoitetut. Hallinto-oikeudessa on tietysti se erityinen piirre, että me kirjoitamme päätöksiä myös viranomaisille. Ja jos me kumoamme viranomaisen päätöksen lainvastaisena, niin on hyvin tärkeää, että viranomainen tietää, missä on menty harhaan, Mäenpää pohtii.
Ylituomari arvelee, että yksi syy kyselyyn vastanneiden lakimiesten kritiikkiin saattaa olla se, että hallinto-oikeuksien toiminta on tuntematonta suhteessa yleisiin tuomioistuimiin.
– Hallintotuomioistuimet ovat oikeusavustajille selvästi vieraampi linja kuin yleiset tuomioistuimet. Meillähän nimittäin tavalliset ihmiset voivat ajaa ja ajavatkin omaa asiaansa ilman avustajaa. Ja yritykset käyttävät erittäin usein omaa tilintarkastajaa tai näitä isoja konsulttitoimistoja. Meillä asiamiehiä näkyy huomattavasti harvemmin kuin yleisellä puolella.
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä sanoo, että kehittämistarvetta saattaa olla puolin ja toisin.
– Mutta kyllä lähtökohtaisesti ne asianajajat, jotka siellä hallinto-oikeudessa asioivat, tuntevat sen prosessin kyllä, Sipilä huomauttaa.
"Prosessi ei aina kestä kriittistä tarkastelua"
Hallinto-oikeuden ratkaisuihin voi edelleen hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Vastaajat pitävät Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja laadukkaampina kuin hallinto-oikeuksien ratkaisuja. Silti joka viides lakimies tai asianajaja on tyytymätön korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori katsoo, että kritiikki tuomioistuinta kohtaan voi syntyä niin monesta eri asiasta, että sitä on vaikea lähteä kommentoimaan.
– En näe, että tämä antaa syytä sanoa mitään. Isoon massaan mahtuu aina eri syistä myös kriittisiä puheenvuoroja, kuittaa Vihervuori puhelimessa.
YLE uutiset 15.5. 2014
Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Marjatta Mäenpää sanoo kaiken palautteen olevan tervetullutta. Huomaan, että tämän uutisen sisältävä mainio keskusteluketju poistettiin tältä palstalta nopeasti. Sensuuri näemmä toimii- sananvapaus ei. - HO-logiikka
Nk. lapsilähtöiset menetelmät, joita kouluttamattomat perhe- ja muut lastensuojelun työntekijät käyttävät omavaltaisesti omien ennakkoluulojensa ja päässään elävien kaltoinkohteluolettamiensa todisteluun ovat tuhonneet jo monta lasta, vanhempaa ja perhettä.
Tässä yksi esimerkki:
Leeni Ikonen kertoo kirjassaan Salassa pidettävä mielenkiintoisen tositapauksen. Hallinto- oikeus hyväksyi erään perheen lasten huostaanoton perhetyöntekijöiden Nallekorttipeliin perustuvan kaltoinkohteluepäilyn perusteella.
Vaikka kaltoinkohtelusta ei löydetty todisteita sen paremmin terveydenhuollossa kuin päivähoidossa hallinto- oikeus hyväksyi huostaanoton pääperusteenaan se, että vanhemmat eivät olleet myöntäneet eivätkä ymmärtäneet syyllisyyttään. Lasten isovanhempien sijaishuoltajuus sivuutettiin samalla perusteella: isovanhemmatkaan eivät tunnistaneet eivätkä tunnustaneet oletettua kaltoinkohtelua.
Kun samoja huostattuja lapsia sitten sijaishuollossa oikeasti kaltoinkohdeltiin lyömällä kepillä ja sijaisvanhemmat myönsivät teon, lapsia ei siirretty pois pahoinpitelevästä sijaisperheestä ja syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen todeten, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista (Ikonen, 335-337).
Myönteisen tulkinnan ensisijaisuus ja syyttömyysolettama koskee siis vain lastensuojelun ja sijaishuollon toimintaa. Asiakkaan solvaamisesta ja laittomasta vapaudenriistosta seuraa korkeintaan ylemmän sosiaalityöntekijän huokaus. Pelkkien epäilyjen perusteella todettu syyllisyys vinouttaa myös lastensuojelutilastoja ja -tutkimusta esim. huostasyiden osalta.
Leeni Ikonen: Salassapidettävä
Jos sinua syytetään aiheetta vaikkapa varkaudesta ja kiistät syytteen, sinut voidaan kuitenkin tuomita ilman näyttöä varkaudesta sillä perusteella ettet myönnä ja ymmärrä omaa syyllisyyttäsi.
Hallinto- oikeuslogiikka sotii paitsi oikeusvaltioperiaatteita myös tervettä järkeä vastaan. - naksaus
Tarja Heino kirjoittaa: Lähden liikkeelle oletuksesta, että lastensuojelun asiakkuus saattaa syntyä hetkessä tai se voi muodostua varsin vaivihkaa. Se kuitenkin määrittyy joidenkin focustapahtumien tai sosiaalityöntekijän saamien uusein tietojen ympärille. Käytän käsitettä "naksaus" hetkestä taikka vaiheesta, jossa lapsen asia määrittyy lastensuojelun asiakkuudeksi sosiaalityöntekijän työprosesseissa. Käsite perustuu erään yhdistettyä sosiaalityötä tekevän sosiaalityöntekijän ilmaukseen, jolla hän tarkoitti, että yhtäkkiä hän sosiaalityöntekijänä vain oivaltaa, että tässähän on kysymys lastensuojelusta..Pelkkä yhteydenotto tai lastensuojeluilmoitus ei kuitenkaan tuota asiakkuusmääritystä. Sen lisäksi tarvitaan, että työntekijä huolestuu riittävästi lapsen tilanteesta ja että lastensuojelusta vastaavalla työntekijällä "naksahtaa" ( Heino, 1997, 72-73)
Ja näin "naksausta" käytetään:
Polina Kopylova vahvistaa huomioillaan sen, että huoltajat koetaan uhkaavan taantumuksellisiksi, jos heiltä puuttuu nykypäivän edellyttämä terapiatietoisuus ja kyky moderniin psykoaktiin. Kaikkien tulisi käsittää vanhemmuus eräänlaisena professiona, ymmärtää kasvatuksen uusimmat trendit ja verbalisoida vanhemmuutensa modernille psykokielelle.
Ammattilaisille näyttää kuitenkin olevan hyväksyttävämpää käyttää kansanomaisia ilmauksia niin halutessaan. Lastensuojelussa on esimerkiksi käytetty käsitettä naksaus siitä hetkestä, jossa lapsen asia määrittyy lastensuojelun asiakkuudeksi. Eri palaset loksahtavat ja naksahtavat paikoilleen sen jälkeen, kun työntekijällä on herännyt huoli lapsen tilanteesta.
Naksaus on siis eräänlainen aistimus tai intuitio osiitä, että jotakin on pielessä. Naksaus voidaan myös mieltää arjen asiantuntijuudeksi, jossa uhkakuvat tunnistetaan vaistonvaraisesti selkäytimessä ilman opaskirjoja.
Tässä kolmen eri varatuomarin kertomat sosiaalityöntekijöiden naksauksista, kun näiltä tivattiin huostaanoton perusteluja hallinto-oikeudessa:
”No sen vain niinku aistii.”
”En mä osaa selittää sitä, mut se sisäinen tunne oli tosi vahva, et joku täs perhees mättää.”
"Mulla on merkillinen tunne takaraivossa..."
Asiakirjoihin nämä kansanomaiset letkautukset eivät luonnollisestikaan päädy. Kirjauksissa sovelletaan luovasti psykologisia termejä esimerkiksi silloin, kun on vakuuttavasti eriteltävä perheenjäsenten luonteenpiirteitä. Lapsen todistetaan olevan kenties vaarassa siten, että tuikitavallisesta äidistä loihditaan jotenkin rajaton, vanhemmilla nähdään olevan kasvatuksellisia ristiriitoja ja kotitöissä auttava lapsi ottaa liikaa vastuuta arjessa.
Kotikuria pitävät vanhemmat ovat liian vaativia – ja toiset taas kotikurinpitoon kykenemättömiä. Sen sijaan kuria pitävät sijaisvanhemmat tai perhekotien johtajat tarjoavat turvalliset, ennakoitavissa olevat kasvuolosuhteet ja selkeät rajat lapselle.
Yhdessä tapauksessa aivan tavallinen, terve poika analysoitiin perhekuntoutuksen vanhemmuudenarvioinnissa tarkemmin perustelematta jollakin tavalla näkymättömäksi lapseksi.
Erään äidin kolmiviikkoisesta vauvasta kirjattiin vanhemmuudenarviointijaksolla näin: ”Hoitajan mielestä vauva liian kiltti.”
Onneksi sentään huoltajille usein vakuutetaan ennen huostaanottoa, että tapaamisrajoitteet puretaan kyllä myöhemmin: "Te saatte nähdä lapsianne heti, kun nämä ovat sopeutuneet uuteen kotiin!"
Harmillista vain, että hetken päästä heille sanotaan: "Lapsi on kotiutunut jo niin hyvin, ettei enää kaipaa vanhempia."
Tästä laittomasta lasten ja vanhempien yhteydenpidon estämisestä, jota perustellaan vain sijaishuoltoon kiinnittymiseksi on varoittanut myös oikeusasiamies- turhaan. Tämä laiton käytäntö on lastensuojelun rutiinia.
Naksauksen veroinen perustelu huostaanotoille on myös sosiaalityöntekijän "hiljainen tieto". Se onkin kätevä perustelu, koska sitä ei voi todentaa millään tavalla.Tätä sanaparia on tarjottu hallinto- oikeudelle sellaisenaan- ilman mitään muita perusteluja huostaanotolle.
On selvää, että jos tällainen menee läpi, kyse ei voi olla asiallisesta ja oikeusvaltioperiaatteita noudattavasta tuomio-istuimesta. - Ilman oikeutta
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei toteudu hallinto- oikeuksissa
Mielenkiintoista on, että Amnesty, joka ärähtää puolueettomien oikeudenkäyntien puuttumisesta ulkomailla ja kampanjoi kiivaasti niiden puolesta, ei ole ottanut mitään kantaa puolueettomien tutkintojen, tuomio-istuinten ja oikeudenkäyntien puutteeseen lastensuojeluasiakkailta.
Huostaanottotapauksissa perheitä eivät koske edes normaalit oikeusvaltioperiaatteet esim. puolueeton tutkinta tai fair trial-oikeudenkäynti. Huostaanotot käsitellään sosiaalityöntekijöiden omassa hallinto- oikeudessa, jonka lähtökohtana eivät ole tosiasiat vaan olettama viranomaislausunnon oikeellisuudesta, jota ei tarvitse todistaa. Hallinto- oikeus hyväksyy sosiaalityöntekijöiden huostahakemukset kumileimasimen varmuudella. Hallinto- oikeuden , toisin kuin käräjäoikeuden toimenkuvaan ei kuulu selvittää onko hakemus perusteltu , onko huolenaiheista mitään näyttöä tai edes onko epäiltyä rikosta tapahtunut. Hallinto- oikeutta kiinnostavat vain muotoseikat eli että huostahakemus on laadittu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.
"Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti tarkoittaa, että kansalaisella on oikeus saattaa asiansa riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä, että oikeudenkäyntimenettely täyttää tietyt kriteerit (joutuisuus, osapuolten tasavertaisuus, suullinen käsittely, käsittelyn julkisuus, oikeus saada perusteltu päätös, oikeus tarvittaessa maksuttomaan oikeudenkäyntiin, oikeus hakea muutosta ylemmästä tuomioistuimesta).Suomen perustuslain 21 § mukaan kansalaisella tulee olla tämä oikeus.
Oikeusturva-asiain neuvottelukunta totesi lausunnossaan, että hallinto-oikeuksien sijaan käräjäoikeudet kykenisivät paremmin turvaamaan kansalaisten oikeusturvan. Käytännön työssä onkin havaittavissa, että hallintotuomioistuinten mahdollisuudet hoitaa lastensuojeluasioita ovat kovin rajalliset. Niiden tuomariaines pitää lähtökohtaisesti sosiaaliviranomaisten lausuntoja luotettavina selvittämättä, miten ne ovat syntyneet.
Tuomariaines koostuu entisistä hallintovirkamiehistä, joilla ei välttämättä ole kokemusta tuomaritoiminnasta. Oikeusturva-asiain neuvottelukunnan aloitteesta hallinto-oikeuksissa tehtiin syksyllä 2003 selvitys, jossa tutkittiin asiakkaiden luottamusta hallinto-oikeuksiin. Tutkimuksen mukaan tuomioistuimet eivät nauti kansalaisten erityistä luottamusta. Niitä pidetään hitaina, vaikeaselkoisina ja tehottomina.
Perheiden oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa millään tasolla, ei edes tuomari- toiminnan tärkeimmässä perusasiassa, tosiseikkojen selvittämisessä. Hallinto- tuomioistuimissa ei ole käytössä näytön arvioinnin ja oikeudenkäyntimenettelyn säännöksiä, jotka takaavat kansalaisen oikeusturvan (vrt. oikeudenkäymiskaaren säännökset todistelusta ja todistelukeinoista yleisessä tuomioistuimissa, asiantuntijan määrittely, prosessin kulku, valmistelu- ja pääkäsittely).
Uusi lastensuojelulaki ei tuonut mitään uudistusta tähän tärkeimpään asiaan.On havaittavissa, että maassamme on ns. virallinen totuus eli sosiaalitoimen tekemät kirjaukset perheiden elämästä ja ns. reaalimaailman totuus, joka olisi selvitettävissä todistelukeinoin. Tätä ei kuitenkaan tehdä, koska koko prosessin kohteena on viranomaisen tekemä päätös ja lapsen tosiasiallisen tilanteen tutkiminen on sivuseikka.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus toteaa eräässä päätöksessään ”ei ole aihetta epäillä sosiaalityöntekijän kertomuksen todenperäisyyttä siitä huolimatta, että äiti on kertonut tapahtumista toisella tavalla”. Tällaiset lausumat osoittavat, että virkamiehen näkemys asioihin on totuus eikä vaadi selittelyä. Tuomioistuin ei perustele ratkaisuaan eikä vaadi näyttöä virkamieheltä.
Korkein hallinto-oikeus taasen antaa päätöksen toteamalla lyhyesti ”ettei ole syytä muuttaa päätöstä” perustelematta ratkaisuaan.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevaan pyyntöön päätöksen, jossa se toteaa ”käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella täytäntöönpanon keskeyttämiseen ei ole esitetty riittäviä perusteita”. Näin siitä huolimatta siitä, että perhe oli esittänyt lukuisia maamme johtavien lääkäreiden lausuntoja, joissa todettiin lapsen eristämisen ja pakottamisen vaarantavan hänen terveytensä. Tämä erityisongelmista kärsivä lapsi sijoitettiin satojen kilometrien päähän kotoaan.
Tuomioistuimen tehtävänä on selvittää, mikä on lapsen etu sen näytön perusteella, joka sille esitetään. Oikeudenmukaisessa oikeuskäsittelyssä osapuolten tulee olla tasavertaisessa asemassa, eikä kummallakaan saa olla etulyöntiasemaa, kuten hallinnollisissa tuomioistuimissa viranomaisilla on. Tällainen oikeudenkäyntimenettely ei sovellu kansalaisten perustuslaillisten ja ihmisoikeussopimusten turvaamien oikeuksien käsittelyyn."
http://www.knuutilaki.net/node/23 - cold187
Samaa mieltä.. näin ne Akaateemisesti koulutetut Wannabeet pyrkivät määräämään kaikkia muita Suomalaisia, ja vielä aivan päin VITTUA säädetyn lain voimalla... Voiko enää kukaan Normaali puolueetonta tuomioistuinta vaativa kansalainen kunnioittaa MITÄÄN Suomen lakeja ja sääntöjä....???? En minä ainakaan!! FUCK SOCIETY!!!!
- ei ammattitaitoa
Emeritusprofessori arvostelee hallinto- oikeutta: Tuomareiden ammattitaito on kelvoton:
http://yle.fi/uutiset/professori_tuomareiden_ammattitaito_on_kelvoton/7241986 - valitukset kielletty
Meillä on lastensuojelutapauksia varten kyhätty kasaan "oikeus", jossa tuomaritoimintaa hoitavat ammattituomareiden sijaan ammattitaidottomat amatöörit: hallintovirkamiehet ilman fair trial- periaatteita; tapauksiin perehtymättä, asiakkaita kuulematta, näyttöä tutkimatta ja päätösten perusteita antamatta "oikeudenkäynneissä", joissa asiakkaat kuulevat ensi kertaa mistä heitä syytetään ja saavat ensi kertaa tutustua heistä fabrikoituun dokumenttipinoon.
Mutta valitukset kelvottomasta tuomaritoiminnasta osataan estää ja kieltää.
Varsinaista oikeutta! - joka 2. tunti
Kiireellisiä sijoituksia tehdään vuosittain noin 4000
Kiireellinen sijoitus tarkoittaa sitä, että lapsi viedään yksittäisen virkamiehen päätöksellä pois kodistaan, yleensä tuntemattomaan paikkaan. Kiireellinen sijoitus on voimassa 30 päivää ja sitä voidaan jatkaa 30 päivällä. Kiireellinen sijoitus edellyttää lain mukaan, että lapsi on välittömässä vaarassa eivätkä muut keinot riitä lapsen tilanteen turvaamiseen.
Perhe voi tehdä valituksen hallinto-oikeudelle, joka ei kuitenkaan käytännössä tutki kiireellisen sijoituksen oikeellisuutta missään vaiheessa. Päätökseen voidaan siis kirjata mikä tahansa peruste, olipa se totta tai ei. Lastensuojeluilmoituksia tehdään vuosittain yli 100 000 kpl. Nimetön lastensuojeluilmoituksen sisältönä voi olla ”huoli lapsesta”. Lastensuojeluilmoitus voi johtaa lapsen kiireelliseen sijoitukseen.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat tietoisia siitä, ettei heidän tekemiensä päätösten perusteita tutkita eikä perheillä ole mitään oikeussuojakeinoja. Kiireellistä sijoitusta on alettu käyttää enenevästi kiristyskeinona saada perhe lastensuojelun ns. avohuollon (valvonnan) piiriin. Sillä on siis sosiaalityöntekijöitä ja sijaishuoltopaikkoja työllistävä vaikutus.
Kiireellinen sijoitus kajoaa lapsen vapauteen ja perhe-elämään. Aikuisen ihmisen kohdalla vapauteen kajoaminen ei ole mahdollista ilman, että tuomioistuin tutkii asian. Lapsen kohdalla näin voidaan kuitenkin menetellä kuukausien, jopa yli vuodenkin ajan.
Entä jos aikuinen noudettaisiin vastaavilla perusteilla?
Ajatellaanpa esimerkkinä vaikkapa sisäministeriä Päivi Räsästä, josta jollakin kansalaisella on herännyt huoli. Hän on kuullut jostakin, että joku mahdollisesti pahoinpitelee tai on aikeissa pahoinpidellä Päiviä. Kansalainen tekee kansalliseen ilmiantojärjestelmään perättömän ilmiannon väkivallan oletetusta uhkasta.
Sen seurauksena Päivi viedään aseistautuneiden poliisien ja sosiaalivirkamiesten voimin suoraan työpaikaltaan, ennalta ilmoittamatta ja asianosaisia kuulematta Oulun lähellä sijaitsevaan perhekotiin, jonka on perustanut siirron tehneen sosiaalityöntekijän sukulainen, kansanedustaja X. Siirron sanotaan olevan siirretyn edun mukainen ratkaisu.
Sijoituspaikassa Päiviltä takavarikoidaan puhelin, läppäri ja kaikki some-välineet. Päivin perheelle ilmoitetaan muutaman päivän kuluttua, missä Päivi on. Soitto kotiin sallitaan Päiville kerran viikossa henkilökunnan valvomana.
Päivin tulevaisuus – eli se, päätetäänkö tahdonvastainen sijoitus muuttaa pysyväksi vai palautetaanko Päivi kotiinsa – on siirron tehneen sosiaalityöntekijän päätäntävallassa. Sijoitusperusteita kirjatessaan hän kuulee perhekodin omistajaa, kansanedustaja X:ää siitä, onko Päivin etu toteutunut sijaishuollossa ja onko sijoitusta kyseisessä paikassa perusteltua jatkaa. Sosiaalityöntekijä tapaa Päivin ensimmäistä kertaa kyseisessä perhekodissa sijoituksen jo alettua.
Sosiaalityöntekijä tekee Päivistä tietopyyntöjä useisiin eri instansseihin: työpaikalle, työterveyshuoltoon, vakuutusyhtiöön, pankkiin ja kilpailevan puolueen toimistoon. Saamistaan tiedoista virkailija kokoaa hakemukseensa vain kielteisen tiedon, jonka pohjalta hän nimeää Päivin ongelmat. Sosiaalityöntekijän mielestä Päivi Räsänen ei ymmärrä olla huolissaan omista huolistaan, mikä tarkoittaa, että Päivi vaarantaa vakavasti oman turvallisuutensa.
Päiville kerrotaan, että oikeussuojakeinot ovat olemassa ja ne on vastikään eduskunnassa vahvistettu: Päivi voi tehdä valituksen siirrostaan. Valitus käsitellään joskus tulevaisuudessa. Päivi ottaa yhteyden aluehallintovirastoon ja eduskunnan oikeusasiamieheen, jotka toteavat, etteivät voi ottaa kantaa asiaan valituksen ollessa vireillä hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeuden tuomarit eivät tarkista, pitääkö kansalaisen ilmoitus väkivallan mahdollisesta uhkasta paikkansa vai ei. Hallinto-oikeudessa sosiaalityöntekijän hakemus menee läpi 94:ssä tapauksessa 100:sta. Niin tässäkin tapauksessa: Päivi sijoitetaan pysyvästi. Päätös siitä tulee vuoden päästä hakemuksen jättämisestä.
Päivi soittaa soittoaikanaan tutulle Hesarin toimittajalle, joka on kuullut esimiehiltään, ettei lehdistö voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin ja ryhtyä ajamaan mediassa kansalaisten asioita.
"Toimittaja on vain sen tiedon varassa, mitä hän saa perheiltä", toimittaja sanoo.
Päivi Räsänen koettaa vakuuttaa toimittajalle, että hän antaisi kyllä kaikki asiakirjansa luettaviksi:
"Sieltä löytyy vastapuolen kanta, sijoitusperusteet, ihan kaikki!", Päivi sanoo.
Toimittaja kuuntelee hetken ja kertoo jäävänsä lomalle. Loman aikana hänen veljenpoikansa sijoitetaan kiireellisesti. Töihin palattuaan toimittaja kertoo esimiehilleen, että huostaanotoista pitäisi sittenkin kirjoittaa kriittisemmin.
Esimiesporras on edelleen sitä mieltä, ettei aiheesta ole mahdollista kirjoittaa kiihkottomasti.
Sen pituinen se.
– Leeni Ikonen/ Lokakuun liike - Idiootti J-E
Kyllä, jokainen sossu tekee vääriä päätöksiä. Lastensuojelun alaisena olevat perheet ovat tietty aina oikeassa!
Idiootti olet jos väität väärin.
Lisäksi jos väität vähääkään toisin olet sossujen kätyri! Luopio prkl! - peräsuoli
Hallinto- oikeus on hallinnon peräsuoli. Sieltä tulee ulos se mitä sossula on sinne syöttänyt.
- hyvä juttu
Loistava keskustelu hallinto- oikeuksien oikeusturvapuutteista; tuomio-istuimen puolueettomuus horjuu joka kohdassa; tuomarina toimii sossua, lasuyrittäjää , vastapuolta prepataan ja neuvotaan ja jäsenet ottavat julkisesti kantaa sijaishuollon ja sossujen puolesta asiakkaita vastaan:
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste - hyviä juttuja
Kannattaa lukea myös edellisen jutun kommenttiosasto. Hyviä juttuja!
- Idiootti J-E
Kyllä, jokainen sossu tekee vääriä päätöksiä. Lastensuojelun alaisena olevat perheet ovat tietty aina oikeassa!
Idiootti olet jos väität väärin.
Lisäksi jos väität vähääkään toisin olet sossujen kätyri! Luopio prkl!
Lisäksi jos oikeudessa päätetään oikein niin sekin on väärin jos oma etu ei toteudu!
Näin se maailma pyörii terveillä ihmisillä muut ovat aina väärässä. - herjaamista
Lastensuojelun kirjauskäytännöt ovat herjauskäytäntöjä
Helsingin Sanomissa (7.9. 2010 ) Helsingin kaupungin lastensuojelun työntekijät Laurila ja Talentian erityisasiantuntija- lastensuojeluyrittäjä- sosiaalityöntekijä- hallinto-oikeuspäättäjä Alpo Heikkisen Hiiskahdus- yhtiön yhtiötoveri sosiaalityöntekijä-terapeutti-Talentian mediavaikuttaja ja lastensuojelun pelastusohjelman suunnittelija Minna Manelius moittivat kun Hesari on julkaissut jutun, jonka aiheena oli sosiaalitoimen kirjausten oikeellisuus ja väärien tietojen korjaamisen vaikeus.
Haastateltu perhe oli menettänyt kaksi lastaan myöhemmin aiheettomaksi osoittautuneen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn takia. Lapset olivat saaneet vain hyvin rajoitetusti tavata vanhempiaan.Tapaus on yksi suomalaisen lastensuojeluhistorian törkeimpiä ja ansaitsisi kunnon tutkinnan jatkuvan sensuurin sijaan. Huostapäätöksen pohjana olevia virheellisiä kirjauksia, joita lastensuojelu ei suostunut korjaamaan löytyi peräti 102 kpl.
Lastensuojelun yksi vakavimmista oikeusturva-ongelmista ovat kelvottomat kirjaamiskäytännöt. Ammattietiikkaan sitoutuneiden sosiaalityöntekijöiden tulisi kiittää- ei moittia tästä epäkohdasta tiedottamista, sen tutkimista ja puutteiden korjaamista.
"Lastensuojeluviranomainen toimittaa hallinto-oikeudelle sekavaa aineistoa, jossa viranomaisen käsitykset, mielipiteet, omat ennakkoasenteet ja tosiseikat sekoittuvat toisiinsa ja muodostavat vakavan oikeusturvaongelman lapselle, tämän äidille ja isälle eli hallintotuomioistuimessa asioivalle kansalaiselle. Kaikki aineisto hyväksytään oikeudenkäyntiaineistoksi, ilman näytön ja todistusteemojen nimeämistä."
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/19-tunkio
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aiti-haki-harrastetukea-tytar-kirjattiin-lastensuojelun-asiakkaaksi/?shared=37799-50eb2cad-500
http://niinaberg.com/kirjasto/edvardsson-syytosstrategiat-lastensuojelun-selvityksissa/ - Idiootti J-E
Kyllä, jokainen sossu tekee vääriä päätöksiä. Lastensuojelun alaisena olevat perheet ovat tietty aina oikeassa!
Idiootti olet jos väität väärin.
Lisäksi jos väität vähääkään toisin olet sossujen kätyri! Luopio prkl!
Lisäksi jos oikeudessa päätetään oikein niin sekin on väärin jos oma etu ei toteudu!
Näin se maailma pyörii terveillä ihmisillä muut ovat aina väärässä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1801899Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671666Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä771447En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1331346- 481284
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1141038- 173987
Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke198863Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60774Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja43754