kiusaamisen sallinut työyhteisö

Työyhteisön mädänneisyyteen ei tarvita kuin yksi käytöshäiriöinen ihminen, joka pahanpuhumisellaan ja valehtelullaan mustamaalaa jotakin henkilöä. Kukaan ei välitäkään tietää totuutta, koska hovinarri kuiskuttelullaan kertoo "totuuden", jonka hovi uskoo. Tarvitsee olla kiero luonne, jotta tälläiseen peliin lähtee. Lumipalloefekti on valmis ja syntipukki saatu, johon projisoidaan omat ongelmat ja huono käytös.
Mitä jos työyhteisössä on kieroa työnjohtoa myöten? Mitä jos kaikki puhuvat pahaa toisistaan selän takana?

Työpaikkakiusaaminen on yksi psykopatian ilmenemismuodoista.Kiusaaja vaikuttaa usein pätevältä ja hänellä on niitä johtajan ominaisuuksia, joilla voi päästä pitkälle.
Työpaikkakiusaajalla on merkittävässä määrin psykopatian piirteitä.Hän on ns. valkokauluspsykopaatti, jonka tunnistamoinen on vaikeaa. Johtaja kerää ympärilleen hovin, joka hännystelee kiusaajaa. Kiusatusta leivotaan syntipukki, joka joutuu kantamaan kiusaajan ja työyhteisön projisoiman pahuuden.

Psykopatian tunnistaminen vaatii koulutusta ja kokemusta. Psykiatrian pätevät ammattilaiset tunnistavat psykopaatin, mutta tunnistaminen onnistuu myös maallikolta, varsinkin jos on henkilökohtaista kokemusta psykopaatista ja on perehtynyt psykopatian teoriaan.

Työyhteisö on ei monesti varmasti tajuakaan miten sairaaksi ilmapiiri kehittyy, kun siellä on yksikin taho, joka keittoa hämmentää. Ihmisyys, inhimillisyys ja hyvä toisen kohtelu unohtuu ja kiusaajan ympärille muodostuu hovi, joka peesaa kiusaajaa ja joista ei totuutta irti saa kirveellä veistämälläkään.
Kiusatulle tulee monia seuraamuksia fyysisellä ja henkisellä oirepuolella ja luonnollisestikin kehittyy katkeruus kiusaajaa ja kiusaamisen sallinutta työyhteisöä kohtaan. Jälkikäteen vielä syyllistetään kiusattua ajatuksistaan ja tunteistaan. Kyseenalaistetaan toisen mielenterveys ja leimataan katkeruus sairaalloisiksi ajatuksiksi. Onko kyse siitä, ettei kuitenkaan osata asettautua toisen asemaan ja miettiä miltä vastaava kohtelu kaikkine eri ilmenenismuotoineen itsestä tuntuisi? Jos toisen terveyttä vahingoitetaan, niin miksi kaltoinkohtelun uhri ei saisi tuntea niinkuin tuntee? Eikö itsepuolustus ole luonnollinen reaktio?

Miten saadaan kiusaamiseen osallistunut työyhteisö avaamaan silmänsä ja katsomaan mihin he ovat osallistuneet ja ottamaan vastuu siitä?
Miten käy työpaikkakiusaamisen nähneille ja sen kieltäville henkilöille pitkässä juoksussa? Elinikäinen taakkako; joka aika ajoin aktivoituu ja painaa pahasti?

Miten hoidetaan sairas työyhteisö terveeksi?

Ajatuksia? Kokemuksia?

Kuinka mielipuolet ottavat hallintaansa kokonaisia kansakuntia? Samalla tavoin pikku-psykopaatti kaappaa työyhteisön peukalonsa alle. Kyse on täsmälleen samasta dynamiikasta, vain mittakaava on toinen.

Peruskaava on, että kiusaaja tekee selväksi, kuka on porukan henkinen johtaja ja että hän haluaa aktiivisia nuoleskelijoita apureikseen. Nuoleskelijatyypin voittaa puolelleen lupaamalla tälle etuja ja hyötyä. Statistin osaan voivat jäädä kiusaajan harmittomiksi kokemat tyypit, mutta näidenkin on syytä säestää pomottajaa, kun tämä niin vinkkaa. Hymistelijää hallitaan verhotuilla uhkauksilla. Nuoleskelu ja hymistely ovat kuin valtakirja, jonka kiusaaja taitavasti ottaa ympäristöltään. Saamallaan tuella hän kiusaa. Ilman kannustavaa yleisöä homma ei toimisi.

Miten kiusaajan kannustajat ja hymistelijät saisi muuttamaan heille luonteenomaisia käyttäymistapoja? Saattamalla heidän johtajansa edesvastuuseen? Sellaista vain ei juuri koskaan tapahdu. Eräässä työyhteisössä ilmapiiri raikastui huomattavasti sukupolven vaihduttua. Kaikkea hallinnut kiusaaja eläköityi ja samaan aikaan yhteisöön tuli useita työntekijöitä ulkopuolelta. Lisäksi nämä sattuivat olemaan riittävän vahvoja, etteivät he omaksuneet talon vanhan väen sairaita tapoja.

Kiitos ´yksinkertaistaja´ hyvin kuvatusta ryhmädynamiikasta.

Kun kiusaava johtaja saatetaan vastuuseen vaikka oikeudessa, niin mitä tapahtuu tuolloin kiusaamiseen mukaan menneelle työyhteisölle, joka edelleen kieltää mitään kiusaamista koskaan olleen?

Miten yksilöt selviytyvät pidemmän päälle?

Nämä työpaikkakiusaamistapaukset pitäisi näköjään viedä järjestelmällisesti oikeuteen, jotta saataisiin ainakin loppumaan nämä väitteet, joiden mukaan työpaikkakiusaajaporukka ottaa kiusatusta syntipukin ja levittelee hänestä tietoa "kiusaajana".

Täytyy vain ihmetellä, miksi niin monet työnanatajat ovat valmiita sijoittamaan kymmenieätuhansia, jopa yli satatuhatta euroa juristien palkkioihin todistellakseen, että epäasiallisesti ja/tai syrjivästi kohdeltua ei kuitenkaan ole kohdeltu rikoslain 47 luvussa rangaistavaksi säädetyllä tavalla.

Jos he ymmärtäisivät miten suuria tuotannon menetyksiä tuollaiset esimiehet aiheuttavat työyheisölleen, niin eihän siitä voisi tulla muunlaiseen johtopäätökseen, kuin lopputilin antaminen kiusaajalle.

Omalla kohdalla oli sellasta, että toiset työkaverit aina kertoivat mitä sen mun kiusaajani oli musta puhunut ja touhunnut silloin, kun itse en ollut paikalla. Kukaan ei käsittääkseni sanonut tälle kiusaajalleni, että pitäis suunsa kiinni ja puolustanut minun tekemää työtä. Tuli sellanen fiilis, että muista työntekijöistä oli ihan ok, kun yks jatkuvasti mollas mua ja mun tekemää työtä heidän kuullen. Se kiusaaja kerran muka jopa väitti mulle itselleni ettei puhunut musta mun selän takana ja samaa sanoi myös yks työkaveri, joka oli kolmantena työntekijänä siinä työpisteessä. Ennen lähtöään, se kolmas henkilö, myönsí, että se mun kiusaajani haukkui jatkuvasti mua. Eipä kuitenkaan viitsinyt puolustaa mua vaan hänestäkin oli ok, mitä se kiusaaja touhus mun selän takana. Aika jännä juttu, kun aiemmin tämä kolmas henkilö hermostui mulle, kun mä puhuin siitä mun kiusaajastani ja sen tekemistä touhuista ja sanoi mulle ettei tykkää siitä, kun toisista puhutaan paskaa selän takana. Tottelin hänen toivomustaan, enkä enää puhunut mitään siitä kiusaajastani hänelle. Eipä hermostunut tälle mun kiusaajalleni vaan hänestä oli ok, kun musta puhuttiin paskaa selän takana. Se kiusaaja antoi esimiehille sen kuvan, että mä olen sen työpisteen heikoin lenkki ja valitti heille kaikesta mun tekemästä työstä. Ilmankos kerrankin yks pomoista kävi kerran sanomassa, että pitäis niputtaa tiettyjä juttuja ja sitten niille ei saa laittaa liikaa hintaa. Eipä se pomo käynyt silloin vuotta aiemmin sanomassa, kun olin vähän aikaa ollut töissä, että olisin liikaa hintaa laittanut tavaroille tai edes käskyttämässä tekemää jotain. Vasta sitten tuli sanomisia, kun tämä kiusaaja oli käynyt valittamassa jatkuvasti mun tavasta muka ylihinnoitella tavaroita ja tehdä töitä. Siirron saatuani toiseen työpisteeseen ei kukaan pomoista käynyt sanomassa, että liikaa olisin sen työpisteen tuotteisiin laittanut hintaa. Eipä se siirtokaan helpotusta tuonut vaan se ärsytti yhtä toista työkaveria sen verran, että sotki mun ja siellä uudessa työpisteessä olleen työkaverin välit, väittämällä, että olin puhunut paskaa siitä työkaverista selän takana vaikka itse oli haukkunut mulle sen henkilön. Oli tosi kiva olla tuon episodin jälkeen siinä työpisteessä ja sitten se väliensotkija ja se mun muka haukkuma kertoivat versioita tapahtuneesta muille. Pikkasen porukka siellä katsoi mua vinosti ja mut eristettiin ja itse eristäydyin muista, koska koin etten voinut luottaa kehenkään siinä työpaikassa. Oli helpotus, kun pääsin pois sieltä helvetistä. Sitten jälkeenpäinkin se väliensotkija oli yhdelle entiselle työkaverilleni väittänyt, että mä muka olin käskenyt jonkun tutuistani soittamaan sille tuntemattomasta numerosta haukkumasoittoja. Eli loppupeleissä musta tehtiin toisten puheissa huono työntekjiä, mollattiin ulkonäköä, olin paskanpuhuja ja puhelinhäirikkö. Aika kiva saldo yhdestä työpaikasta. Aika paljon negatiivisia kokemuksia reilun vuoden aikana pienessä työpaikassa, oikeasti hirvittää, että millaseen paikkaan sitä seuraavaksi joutuu, kun edellinen paikka oli noinkin kamala paikka.

Se on pahimmoilleen niin sairasta peliä tuo kiusaaminen työpaikalla, ettei sitä todeksikaan moni uskoisi. Kai pyrkimyksenä onkin tuhota toinen ja mitätöidä ihmisarvo. Mustamaalaamisella saadaan vielä työpaikasta lähdettyäkin jatkettua myyrän työtä. Toivottavasti jonain päivänä työkaverin, esimiehen tms. tuella ja todistuksella voisi näitä asioita viedä poliisitutkintaan ja kihlakunnan syyttäjä lähtisi ajamaan asiaa ilman, että kiusatulle tulee oikeudenkäyntikuluja. Vähemmästäkin käräjöidään, henkinen kiusaaminen on kuitenkin loppu elämään vaikuttava asia, joten oikeutta kiusatun täytyy saada. Rahallista korvausta aiheutetusta terveyshaitasta ja tuomion myötä myös saadaan selän takana tapahtuvat mustamaalaamiset loppumaan kiusatun mielenterveydestä tms. yksityiselämän asioita koskien.

Tähän tarvitaan vain yhteiskunnan puuttumista ja sanktioita! Kuinka moni tahtoo vielä kiusata?

Oikeasti hyvä idea! Siis tuo, että työpaikkoja testattaisiin ammattilaisen toimesta, vähän niin kuin näillä mystery shopping menetelmillä. Tuollainen pesti tulisi ehdottomasti perustaa!

"Uusi" työntekijä olisikin työilmapiirin testaaja ja kiusaamisen paljastaja. Tämä henkilö tekisi raportin ja tähän pomon olisi pakko reagoida...paitsi jos pomo on se kiusaaja, niin tähän tulisi jonkin ulkopuolisen tahon puuttua...mikä se sitten olisikin..?

Sellainen ilmiantosysteemi olisi hyvä, eli ihmiset voisivat ilmoittaa, jos jollakin työpaikalla ilmenee kiusaamista, ja tähän paikkaan laitettaisiin tuollainen tarkkailija.
Kiusaajille vaatimukset muutoksesta tai potkut töistä!!
Hyvä idea, mutta miten toteutettavissa..?

Dorkalta kun pääsi pois ja entiset hullun "työkaverit" alkoivat kertoa miten olio toimi niin oppi ymmärtämään kuinka hullu työnjohtaja oli ja kuinka sokea toimitusjohtaja on. Luojan kiitos että sieltä pääsi pois ja säälin kaikkia jotka joutuvat siellä työskentelemään

minäkin sain tarpeekseni tuollaisesta työympäristöstä. jossa muutama tyyppi pyöritti työyhteisöä ja kun en ole mielistelijä tyyppiä, jouduin mustamaalauksen kohteeksi, silmätikuksi. aikani sitä kestin. otin lopputilin . mielestäni ainut keino on lähteä pois. eipä oo ikävä tuollaisia työkavereita. 3kk karenssit tuli. tylyt päätökset itse aiheutettu. miten näytät kiusaamisen. työpaikoilla työsuojeluvaltuutetut voi kuulua samaan sakkiin. esim. liiton neuvot miten pitäisi toimia kiusaamistapauksissa eivät usealle toimi.

Työpaikkakiusaaminen on yleistä valtion, kunnan ja seurakunnan aloilla. Ne ovat luonnehäiriöisten unelmatyöpaikkoja. Irtisanomisoikeus ei täyty käytännössä koskaan, joten kiusaajia ja heidän aktiivisia tukijoita pelätään ja hyysätään. Siis ongelma piilotetaan tai tehdään kiusatusta ongelma hänen sairastuttua.

Kiusaajt eivät joudu vastuuseen edes taloudellisesti hävittyään oikeudessa. Korvaukset maksetaan veronmaksajien pussista. Jos kiusattu häviää, kaikki menee kiusatun omasta pussista (usein asunto, työpaikka... menee).

Maksumiehiksi pitäisi saattaa kiusaamiseen syyllistyneet yksilöt ja tehdä aina oikeusprosessien tuloksista julkisia, jolloin työnantaja joutuisi puuttumaan asioihin ajoissa ettei imagotappioita tulisi. Muuta tappiotahan ei ko. alojen johtajille voi tulla nykysysteemillä.

Onko jollakin kokemusta, näkemyksiä tai ajatuksia siitä, miten sairaan (=työpaikkakiusaaja) johtajansa kanssa sairastunut työyhteisö hoidetaan terveeksi?

Miten hovilaiset ja myötäilijät nostetaan kaksivuotiaan uhmaikäisen lapsen tasolta takaisin vastuulliseksi aikuiseksi?

Muuttopalvelussa kärsineet tekivät räp-biisin kokemastaan väärinkohtelusta http://www.youtube.com/watch?v=Gjeyj0QsoW8