Pientalojen suurin heikkous on energiatehottomuus.

onneksi öljyä tulee öljyrekasta ja sähköä töpselistä

Rakenneliitosmies iskee taas. Kuulkaa jos ette ole ennen kuulleet.

Tiiviys vai hengittäminen, kumpi tärkeämpi? Minä lapan mieluummin pökköä pesään kuin asun pullossa. Saa sitä kyllä lappaakin.

Vain asioista tietämätön voi esittää pullossa asumisen pelottelun.
Tietävissä energiatehokkuus keskusteluissa sekä ohjeissa neuvotaan huomioimaan rakenneliitosten ilmantiiveys ja hallittu ilmanvaihto.
Rakenneliitoston ilmavuodot eivät ole hallittua ilmanvaihtoa.
Suurin osa uusien ja etenkin vanhojen pientalojen rakenneliitosten ilmantiiveydet ovat 5-6 luokkaa eli todella huonossa tiiveydessä ja energiatehokkuudessa.

5-6 ilmavuodot ovat suunnilleen samaa luokkaa, jos talossa pidettäisiin yhtä tuuletusikkunaa auki koko kylmän ajanjakson.

Kun asunnossa on kylmä tai vetoista niin lisätään lämpöä tai heitetään pökköä pesään. Helppo homma, mutta.....
Tämä toimenpide lisää aina lämmitys- ja siten myös asumiskustannuksia.
Eikö todellakaan tule mieleen, että näitä osittain turhia kustannuksia voisi vähentää? Melkein jokaisessa kiinteistössä on enemmän tai vähemmän turhia lämmityskustannuksia 5- jopa 20%.
Mitä enemmän kiinteistöstä poistuu lämpöä, sitä enemmän joudut lämpöä tuottamaan. Vuotoilma aiheuttaa eniten kalliita lämmityskustannuksia.
Lämmitysenergian tehokas käyttö on edullisin sekä tehokkain tapa pienentää lämmityskustannuksia.

Ylilämpö on ehkä suurin turha kustannus. 18 - 19 astetta huonelämpötilana riittää. Ei talvella tarvitse olla sisällä uikkareissa, eihän?

Talon vuotavat rakenteet ovat suurin ja turhin lämmityskustannuksia nostava syy.

Pientalojen energiatehottomuus sekä runsaat kosteusongelmat ovat melkein kaikkien muiden tiedossa, mutta ei pientalojen omistajilla.
Miksi pientalojen omistajia ei opasteta voimallisemmin parantamaan energiatehokkuutta.
Energiatehokkuus parannukset vähentäisivät merkittävässä määrässä ja edullisesti myös kosteusongelmia.
Hometalkoot ei opasta, vielä terveille taloille suoritettavia huolto-, korjaus- ja energiatehokkuustöitä.

Ilmastopoliittisten piirien sekä laitevalmistajien mielestä, vain uudet tuotteet tai lämmöntuottotavat ovat järkevää energiansäästö toimenpiteitä.

Enemmistö pientalojen rakennetiiveyksistä on ilmantiiveys luokassa 5-6.
Tiiveysluokka kertoo parhaiten mitkä asiat ovat aiheuttaneet tai aiheuttavat kosteusongelmia sekä suuret lämmityskustannukset.
Uusilla lämmöntuottotavoilla ei poisteta kosteusongelmien aiheuttamia vaaroja.

Rakennusten ilmanvuotolukuja.
No ikkunoiden luokitukset ovat vain toivelukuja.

Se ei ole "tiiveys", vaan tiiviys. Tiivis - tiiviys, tiine - tiineys. Ihan erilaiset sanat, erilainen taivutus.

En osta halpahallien "vuorellisia" rukkasia, jos vuorillisiakin on saatavana. Miksi raiskata tätä kaunista kieltä?

Me asumme 70-luvun alun pikkutalossa, jossa ei taida kovin tiiviit saumat olla, mutta vedon tunnetta ei ole, ei edes ikkunan puitteista. Hometta ei ole, kun mökki on hiekkamaalla, rinteessä. Ei ole edes sisävessaa, joten höyryä tulee vain keittiössä, ja sieltäkin sen saa räppänän kautta ulos. On hieno juttu, että entiset omistajat olivat nuukia, eivätkä tehneet tästä homepulloa. Joka toinen päivä tasrvitsee lämmitää leivinuuni pakkasilla, plus toinen kamarien pönttöuuneista välipäivinä. Hellakin lämmittää osansa. Minä en tosiaan haluaisi asua täysin ilmatiiviissä talossa. Aloittaja ilmeisesti myy sen alan tuotteita. Meille ei tarvita, kiitos.

Vain ani harvoille riittää sinun elämäntapa.
Energiatehokkuus on päivän sana.

Mistä kummasta pientalon omistajat ovat muka saanneet laajat taidot, päättää ja tehdä energiatehokkaat korjaustyöt.
Värikuvamainosten uhreja ovat melkein kaikki pientalojen omistajat.
Mitä kalliimpi energiatehokkuuden "parannustapa", sitä laajempi on hankinta halukkuus.
Asia tulee hyvinkin selkeäksi jo tässäkin viestiketjussa.

Vanhempaa omakotitaloa ei uskalla lisäeristää, kun heti alkaa home ja mikrobikasvit jylläämään.
Harakkaystävällisessä talossa niitä ei juuri ole.

Hirsitalo, 205 lamelli, huoneistoala 132 neliömetriä ( vinot sisäkatot ) lapsiperhekäytössä (mm. Vettä kuluu reilu 200 m3/v), maalämmöllä kulutus n 14000 kWh / vuosi. Kiinteistössä lisäksi n.30m2 AT var sähkölämmityksellä. Ilmaa vaihtaa pyöriväkennoinen iv-kone.

Kun ei olisi liikaa noita kirjasta rakentamaan oppineita keksimässä erilaisia " teoreemoja", niin yksinkertaisilla ratkaisulla voitaisiin päästä kohtuu kulutuksiin ilman pelkoa sisäilmaongelmista...?

Mitä enemmän yritetään säästää, ihan millä tahansa tavalla, rakennuksen lämmitysenergiassa, sitä paremmin homeet ja mikrobit voivat. Niitä vastaan kun ei valitettavasti Suomen ilmastossa voi taistella ilman energian kulutusta.

Niin kauan kuin viherterrorristi-poliitikot eivät tätä asiaa ymmärrä riittää Suomessa hometaloja ja sisäilmaongelmia.

Etekin pientaloja tuhoo eniten vanhat asenteet sekä virheelliset ja vanhanaikaiset luulotiedot. Kaikki pientalojen omistajat luulevat olevansa todellisia omakotitalon ylläpidon tietäjiä.
Kertokaa miksi melkein kaikissa vanhoissa pientaloissa on pääosiltaan ala-arvoiset sisäilmat, ilmaa vuotavat rakennusliitokset, toistuvasti kosteus- ja homeongelmia sekä erittäin suuret lämmityskustannukset.
Miksi pientalojen omistajille pystytään myymään todella pienellä vaivalla, kaikenlaisia ilmanvaihto- ja energiaa säästäviä tuotteita ja vempeleitä.

No jopa on järkevää ja osaavan henkilön antamia tietoja omakotitalon omistajille.

Kerrostalot aika monesti rakennetaan niin että villat muhivat seinässä sateen armoilla ja naapurin pissillä käynnin äänet tai kävelyn kopina kuuluu selvästi. Ilmanvaihtoa et voi itse säätää ja parvekkeella haisee tupakansavu, parkkipaikka on liian ahdas ja vieraspaikkoja 1 kpl per 40 asuntoa. Huoneiston neliöhinta on samaa luokkaa omakotitalon kanssa. Huonelämpö talvella nippa-nappa vain 20'C koska pattereissa on rajoitin ja kesällä sisälämpö on yli 25'C. Siinäpä muutama syy siihen miksi en enään kerrostaloon muuta. Pientalo on mun juttu.

Suurimmalta osalta energiatehottumuuden ja kosteusongelmien aiheuttajista löytyy omasta peilikuvasta.

Kuinka paljon Omakotiliiton jäsen saa apua sekä neuvoja epäselvissä tai epäonnistuneissa lämpöeristys- ja energiatehokkuus remonteissa.
Saako apua epäonnistuneissa ikkuna ja ovi vaihdoissa. Etenkin rakenteiden heikosta laadussa tai vaurioista, ilmatiiveys puutteista tai epäonnistuneista asennustavoissa.

Saat ainakin uusien lämmöntuottotapojen osto-ohjeita.
Harvemmin ohjeita on saatavissa huolto sekä korjaustöihin ja tee se itse energiatehokkuuden parannustöihin.
Eikä niitä ohjeita ole saatavissa ilmanvaihdon parannustöihin, korvausilman saantavuuteen, sisäilman laatuun ja asumismukavuuden parannustöihin.

Jäsen. Ota ensin selvää liiton antamista ohjeista.

Korjasin viime syksynä taloni rakenneliitosten ilmatiiveyksiä. Meillä vallitsi normaali talvikeli. Sain vähän pienennyttyä lämmityskustannuksia, mutta suurimman hyödyn sain kun kylmät ilmavirtaukset loppuivat.
Nurkat ei ujella.

Suomea uhkaa sakko energiatehokkuuden laiminlyönneistä. EU:n säädökset edellyttävät, että jäsenmaat vähentävät eri tavoin asumisen energiakulutusta.

Eri tavoin! Mitä muita tapoja meille osoitetaan, kuin uusien tuotteiden osto-ohjeita.

Siinä kohtaa kun vihdoinkin ymmärsin, että en ole kaikkitietävä talon omistaja.
Siinä kohtaa aloin kuunnella eri alojen asiantuntijoita.
Terveellä järjellä sekä eri asioita vertailemalla, valikoin parhaat ehdotukset.
Tällä hetkellä taloni on edullisilla ratkaisuilla saatu esimerkillisen energiatehokkaaksi.
Lisäksi ilmanvaihtoasiat ovat entiseen nähden huippuluokkaa.

Energiatodistuksen tarkoitus on kiinnittää huomio energiakulutukseen.
Tämä tavoite jää toteutumatta. Todistuksen laskentatavat puhuttavat. Laskennalliset kulutukset tai asumistottumuksien mukaiset todelliset käyttökustannukset? Asumistottumukset kertovat vain kyseisten asukkaiden lämmityskustannuksista.

Miksi kukaan ei puutu Energiatodistuksen todellisiin puutteisiin.
Todistus ei puutu kyseisen kiinteistön täsmätarkkoihin ja yksilöidysti energiatehottomuuden syihin. Todistuksessa ei kerrota täsmätarkasti ja monipuolisesti kuinka kyseisen kiinteistön energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

HS 28.4 "Vuotavat ikkunat syövät energiaa". HS on ainoa lehti joka jatkuvasti huomauttaa sekä neuvoo ja opastaa lämmitysenergian tehokkaasta käytöstä.

Tällä kertaa tällainen neuvo, johon ei liity kallista hankinta velvoitetta.

Pientaloissa on useita eri tekijöitä sekä rakenneosia joidenka huolto, ylläpito ja korjaustavat eivät kuulu pientalo-omistajien tietopiiriin.
Katot, sähkötyöt, ilmanvaihto, sisäilman laatu, veto - mitä se on, ikkunat ja ovet sekä niiden tiivistystyöt ja lämpöeristykset, rakennuksen ilmavuodot ja rakenneliitosten ilmatiiveys jne jne.
Kaikki mainitut asiat vaativat erikoisosaavien henkilöiden taitoja.

Vanhojen pientalojen arvot laskevat huimaa vauhtia. Kohta samaan kuiluun ovat menossa myös vanhat rivitalot.
Miettikää tarkasta kannattaako suorittaa kalliit energiakorjaukset tai hankkia varallisuutta pienentäviä lämmöntuottotapoja ja uusia ikkunoita.
Kulutettu raha ei kuitenkaan tule koskaan takaisin energiasäästön myötä.
Vai eikö rahaa tarvitakkaan jopa lähitulevaisuudessa, yllättävien ja väistämättömien menojen katteeksi.

Omaisuuden arvonlaskun myötä, lähitulevaisuudessa myös uudet kalliit hankinnat ovat kaatopaikka tavaraa.

Ilmastopoliikan sekä energiatehokkuusdirektiivin uskoisi velvoittavan maamme politiikkoja toimimaan kansalaisten ja tasapuolisuuden eduksi.
Vain kalliilla laitehankinnoilla ei voida parantaa pientalojen yleiskuntoa ja energiatehokkuutta.
Melkein kaikkien pientalojen energiatehokkuutta voidaan parantaa myös edullisilla rakennetiiveys ja ilmanvaihdon parannustoimilla.

Kaikkia energiatehokkuuden parannustoimia ja ilmastopoliittisia tavoitteita ei voida asettaa kaupallisten piirien vastuulle.
Missä viipyvät tutkimuksiin perustuvat sekä puolueettomat ja laajat pientalojen energiatehokkuus ohjeet ja täsmätarkat tiedot.

Energiasäästö ja energian tehokas käyttö ei kiinnosta hyvävaraisia.
Poliittisten päättäjien neuvonantajat lienevät näissä asioissa myös hyvätuloisia tai vähä tietoisia.
Energia-alan lobbareita ei kiinnosta energian tehokas käyttö, vaan energiaa tuottavat koneet, uudet energiantuottotavat ja tarvikkeet.

Kyllä lämmityskustannuksissa kannattaisi säästää, tulevien kosteuvaurioiden korjaukseen tarvittavia euroja.