Daavidin psalmi 23

Tuo on yksi Raamatun kauneimpia kohtia minun mielestäni.

Ensimmäinen Samuelin kirja 17 luku

40 Daavid otti sauvansa, valitsi joenuomasta viisi sileää kiveä ja pani ne paimenlaukkuunsa, jossa hän piti tavaroitaan. Sitten hän lähti linko kädessä astumaan kohti filistealaista.
41 Tämä lähestyi Daavidia edellään kilvenkantaja.
42 Filistealainen katseli Daavidia ja näki, että hän oli sorea, parraton nuorukainen, mitätön vastustajaksi.
43 Hän huusi Daavidille: "Koirako minä olen, kun tulet minua vastaan keppi kädessä?" Ja filistealainen kirosi Daavidia kaikkien jumaliensa nimeen
44 ja sanoi: "Tule tänne, niin minä syötän sinun lihasi taivaan linnuille ja villipedoille!"
45 Mutta Daavid vastasi: "Sinä tulet minua vastaan mukanasi miekka, tappara ja keihäs, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimessä. Hän on sen sotajoukon Jumala, jota sinä olet pilkannut.
46 Tänä päivänä Herra jättää sinut minun käsiini. Minä katkaisen kaulasi ja syötän sinut ja koko filistealaisten sotajoukon raadot taivaan linnuille ja villipedoille. Silloin koko maa saa tietää, että Israelilla on Jumala,
47 ja koko tämä joukko tajuaa, että Herra voi auttaa ilman miekkaa ja keihästä. Sota on Herran vallassa, ja hän antaa teidät meidän käsiimme."

Daavid löi Goljatin ilman miekkaa, Jumalan avulla.

48. Kun filistealainen lähti tulemaan ja lähestyi Daavidia, niin Daavid juoksi nopeasti sotarintaan filistealaista vastaan.
49. Ja Daavid pisti kätensä reppuunsa ja otti sieltä kiven, linkosi ja satutti filistealaista otsaan, niin että kivi upposi hänen otsaansa, ja hän kaatui maahan kasvoillensa.
50. Niin sai Daavid voiton filistealaisesta lingolla ja kivellä ja löi filistealaisen kuoliaaksi, eikä Daavidilla ollut miekkaa kädessään.

Psalmi 55

Rukous ystävän pettäessä
1
Laulunjohtajalle. Kielisoittimilla. Daavidin virsi.
2 Kuuntele rukoustani, Jumala,
älä kätkeydy, kun pyydän apua.
3 Kuuntele minua ja vastaa minulle,
ahdistus painaa mieltäni.
Olen suunniltani pelosta,
4 kun vihollinen huutaa uhkauksia,
kun jumalattomat ahdistavat minua.
He kaatavat päälleni onnettomuutta,
syyttävät minua vihassaan.
5 Sydän hakkaa rinnassani,
kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni.
6 Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.

7 Jos saisin kyyhkysen siivet,
lähtisin lentoon,
etsisin lepopaikan.
8 Pakenisin kauas,
majailisin autiomaassa. (sela)
9 Kiiruhtaisin turvapaikkaan, suojaan myrskytuulelta.

10 Herra, saata heidät sekasortoon,
sekoita heidän neuvonpitonsa.
Joka päivä minun täytyy katsella kaupungissa
riitaa ja väkivaltaa.
11 Ne kiertävät kaupunkia yötä päivää,
väijyvät sen muureilla.
Vääryys ja tuho asuvat sen sisällä,
12 turmelus sen keskellä, sorto ja petos vallitsevat sen toreilla.

13 Jos vihollinen herjaisi minua,
sen kyllä kestäisin.
Jos vihamies nöyryyttäisi minua,
minä voisin piiloutua.
14 Mutta sinä olet kaltaiseni,
ystäväni ja uskottuni.
15 Ystävinä vaelsimme yhdessä Jumalan huoneeseen.

16 Kuolema periköön heidät, menkööt he elävinä alas tuonelaan! Heidän asuinsijansa ovat pahuutta täynnä.

17 Minä huudan Jumalaa,
ja hän pelastaa minut.
18 Illoin, aamuin ja keskipäivällä
minä huokaan ja valitan,
ja hän kuulee ääneni.
19 Kun minua vastaan käydään sotaa
ja monet hyökkäävät kimppuuni,
hän päästää minut rauhaan.
20 Jumala kuulee minua ja nöyryyttää heidät,
hän, joka hamasta ikuisuudesta
on hallinnut valtaistuimellaan. (sela)
Viholliseni eivät muutu,
eivät kunnioita Jumalaa.
21 Petturi käy ystäviensä kimppuun
ja rikkoo liittonsa.
22 Hänen puheensa ovat lipeviä kuin öljy, mutta hänellä on paha mielessä. Hänen sanansa ovat liukkaita kuin voi mutta teräviä kuin paljastettu miekka.

23 Jätä taakkasi Herran käteen,
hän pitää sinusta huolen.
Hän ei ikinä salli
hurskaan sortua.
24 Murhamiehet ja petturit sinä, Jumala, syökset syvimpään kuoppaan, he eivät elä puoleenkaan ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.