vvs ja nolLAUS KYSYMYS raadille

Amis pelle hiiöati grshn odki jälleen.
onkohan Se homppeli kun om niin kiinnostunut musta

ip 68 teal kirjoitti:

Amis pelle hiiöati grshn odki jälleen.
onkohan Se homppeli kun om niin kiinnostunut musta

Just verrattiin sinun pöljän arvauksia todellisuuteen, ei mitään yhtäläisyyttä elävään sähköiseen maailmaan, joten heithään kuppaukko kuppeellesi.

Elämä on kaltaisteni tietävien ammattilaisten asiaa, kuten minä olen.

Päinvastoin:

Kyllä se vvs päällä pysyy, mutta jos vvs:n jälkeen kytketään 2-johtimisella johtimella (eli PEN L) ja sitten maadoitettu pistorasia kytketään nollaamalla, niin tuolloin tuon pistorasian osalta vvs ei anna kunnon suojaa sähköiskutapauksessa, eli jos virta pääsee eristysvian takia virtaamaan:

viallinen laite -> käyttäjä -> sellaisen laitteen runko, joka on samassa nollatussa pistorasiassa, niin vvs ei huomaa, että mikään olisi pielessä.

Eli vvs:n jälkeen ei saa nollata, koska tällöin vvs:n antama suoja ei ole enää pätevä.

Jos on ihan pakko jättää se 2-johtiminen yhteys käyttöön (eli ei erillisiä N ja PE -johtoja), niin silloin, jos silti halutaan nollata, niin ei vvs:ää sähkötauluun, vaan vasta sen kohdan jälkeen, jossa PEN jaetaan PE ja N -johtimiksi.

Joissain tapauksissa tämä tarkoittaa pistorasiaa, jossa integroitu vvs. Ratkaisu on teknisesti toimiva, mutta tällaiset pistorasiat ovat sieltä kalliimmasta päästä hinnaltaan.

Toinen vaihtoehto: erillinen asennuskotelo, johon voi asentaa vastaavan vvs:n kuin sähkökeskukseenkin. nollaus ko. kotelossa, samaan koteloon vvs, ja siitä eteenpäin erillinen PE ja N maadoitetulle pistorasialle.

Materiaalikustannuksissa säästyy, mutta työlle tulee hintaa enemmän.

Ehkäpä sähkökalustevalmistajat tietävät tämän, ja ovat ovelasti hinnoitelleet nuo integroidulla vikavirtasuojalla olevat pistorasiat kalliimmaksi, kun tietävät, että vaihtoehdossa työkustannukset lisääntyvät, kun on enemmän kytkentöjä ja myös mekaanisia (ei-sähköalan) aputöitä, kuten sen kytkentärasian kiinnitys.

MUTTA: kannattaa muistaa tämä: työkustannukset eroavat huomattavasti eri maissa palkallisen palkkatason mukaisesti.

Voisi olettaa, että niistä maista, jossa palkkataso on Suomeen verrattuna hyvin alhainen, voisi saada sähkökalusteitakin halvalla. Ongelmana on sitten taas se, ettei ko. maissa käytetä eurooppalaista sukopistorasiaa, vaan näissä maissa on usein jenkkiläinen pistorasia, mutta silti (teoriassa) 220 V jännite, käytännössä 238..248 V.

ko. jenkkiläisestä pistorasiasta muuten EU:n turvallisuusmääräykset sanovat seuraavaa: Suurin sallittu käyttöjännite 50 V.

Tästä huolimatta siis ko. pistorasiatyyppi on kotoisin USA:sta, jossa jännite on 110..120 V, ja Aasian maissa samaa pistorasiatyyppiä käytetään nimellisesti 220V jännitteellä, taajuus vaihtelee maittain:

Thaimaa: 50 Hz
Filippiinit: 60 Hz

nollaus_vvs:nJÄLKEEN kirjoitti:

Päinvastoin:

Kyllä se vvs päällä pysyy, mutta jos vvs:n jälkeen kytketään 2-johtimisella johtimella (eli PEN L) ja sitten maadoitettu pistorasia kytketään nollaamalla, niin tuolloin tuon pistorasian osalta vvs ei anna kunnon suojaa sähköiskutapauksessa, eli jos virta pääsee eristysvian takia virtaamaan:

viallinen laite -> käyttäjä -> sellaisen laitteen runko, joka on samassa nollatussa pistorasiassa, niin vvs ei huomaa, että mikään olisi pielessä.

Eli vvs:n jälkeen ei saa nollata, koska tällöin vvs:n antama suoja ei ole enää pätevä.

Jos on ihan pakko jättää se 2-johtiminen yhteys käyttöön (eli ei erillisiä N ja PE -johtoja), niin silloin, jos silti halutaan nollata, niin ei vvs:ää sähkötauluun, vaan vasta sen kohdan jälkeen, jossa PEN jaetaan PE ja N -johtimiksi.

Joissain tapauksissa tämä tarkoittaa pistorasiaa, jossa integroitu vvs. Ratkaisu on teknisesti toimiva, mutta tällaiset pistorasiat ovat sieltä kalliimmasta päästä hinnaltaan.

Toinen vaihtoehto: erillinen asennuskotelo, johon voi asentaa vastaavan vvs:n kuin sähkökeskukseenkin. nollaus ko. kotelossa, samaan koteloon vvs, ja siitä eteenpäin erillinen PE ja N maadoitetulle pistorasialle.

Materiaalikustannuksissa säästyy, mutta työlle tulee hintaa enemmän.

Ehkäpä sähkökalustevalmistajat tietävät tämän, ja ovat ovelasti hinnoitelleet nuo integroidulla vikavirtasuojalla olevat pistorasiat kalliimmaksi, kun tietävät, että vaihtoehdossa työkustannukset lisääntyvät, kun on enemmän kytkentöjä ja myös mekaanisia (ei-sähköalan) aputöitä, kuten sen kytkentärasian kiinnitys.

MUTTA: kannattaa muistaa tämä: työkustannukset eroavat huomattavasti eri maissa palkallisen palkkatason mukaisesti.

Voisi olettaa, että niistä maista, jossa palkkataso on Suomeen verrattuna hyvin alhainen, voisi saada sähkökalusteitakin halvalla. Ongelmana on sitten taas se, ettei ko. maissa käytetä eurooppalaista sukopistorasiaa, vaan näissä maissa on usein jenkkiläinen pistorasia, mutta silti (teoriassa) 220 V jännite, käytännössä 238..248 V.

ko. jenkkiläisestä pistorasiasta muuten EU:n turvallisuusmääräykset sanovat seuraavaa: Suurin sallittu käyttöjännite 50 V.

Tästä huolimatta siis ko. pistorasiatyyppi on kotoisin USA:sta, jossa jännite on 110..120 V, ja Aasian maissa samaa pistorasiatyyppiä käytetään nimellisesti 220V jännitteellä, taajuus vaihtelee maittain:

Thaimaa: 50 Hz
Filippiinit: 60 Hz

Lue lisää

Ei pysy vvsk välttämättä päällä jos sen taakse kytketty maadoitettu laite on rungostaan yhteydessä maahan

Onkohan amispelle hiilati grahn homppeli kun on niin kiinnostunut miehistä ja heidän miehekkäistä nimimerkeistään.
mut jos sulle tulee jotain haivenii poskiin ,ota märkä pyyhe niin ne irtoo.

mo kyllähän räkänpkastskin tulee mies mutta ei paskan puhujasta

ip68 kirjoitti:

Onkohan amispelle hiilati grahn homppeli kun on niin kiinnostunut miehistä ja heidän miehekkäistä nimimerkeistään.
mut jos sulle tulee jotain haivenii poskiin ,ota märkä pyyhe niin ne irtoo.

mo kyllähän räkänpkastskin tulee mies mutta ei paskan puhujasta

Lue lisää

Asiallinen vastaus:

vikavirta suoja on summavirtamuuntaja, se laukaisee, jos menevä ja palaava virta ovat eri suuria. Kun nollattuun laitteseen tulee vika, voi olla tilanne, että koko vikavirta palaa nollaa pitkin, eli vikavirtasuoaj ei laukea.

Eli summaus: erillinen suojajohdin varmistaa sen, että vvsk toimii oikein. Nollatussakin voi toimia, jos vikavirta menee suoraan maahan.

Ps. tällä palstalla näyttää olevan yleisesti *********

asiallista kirjoitti:

Asiallinen vastaus:

vikavirta suoja on summavirtamuuntaja, se laukaisee, jos menevä ja palaava virta ovat eri suuria. Kun nollattuun laitteseen tulee vika, voi olla tilanne, että koko vikavirta palaa nollaa pitkin, eli vikavirtasuoaj ei laukea.

Eli summaus: erillinen suojajohdin varmistaa sen, että vvsk toimii oikein. Nollatussakin voi toimia, jos vikavirta menee suoraan maahan.

Ps. tällä palstalla näyttää olevan yleisesti *********

Lue lisää

Kokeilepa laittaa vvs eteen ryhmään missä on nollattuja pistorasioita.....käytännössä vikis ei pysy päällä ollenkaan jos pistorasioissa on maadoitettuja laitteita.

trtrtrr kirjoitti:

Kokeilepa laittaa vvs eteen ryhmään missä on nollattuja pistorasioita.....käytännössä vikis ei pysy päällä ollenkaan jos pistorasioissa on maadoitettuja laitteita.

Joo laukaisee helposti jos maadoitetun laitteen runko pääsee koskettamaan jotain maahan yhteydessä olevaa jolloin osa virrasta kulkeekin tätä kautta maahan ohi vvsk:n, resistanssien suhteessa ja helposti vvsk:n laukaisuraja ylittyy

gminump9 kirjoitti:

Joo laukaisee helposti jos maadoitetun laitteen runko pääsee koskettamaan jotain maahan yhteydessä olevaa jolloin osa virrasta kulkeekin tätä kautta maahan ohi vvsk:n, resistanssien suhteessa ja helposti vvsk:n laukaisuraja ylittyy

Lue lisää

no näinhän se asia tienkin on, pitää poistaaa loputkin nollaukset.
eikö kuitenkin vikis ilmqan madoitusta ole turvallisempi vaihtoehto kun pelkkä nollattu rasia.

ip68 kirjoitti:

no näinhän se asia tienkin on, pitää poistaaa loputkin nollaukset.
eikö kuitenkin vikis ilmqan madoitusta ole turvallisempi vaihtoehto kun pelkkä nollattu rasia.

tuli taas mieleen että ,mikä se vikis on , naapurin pennulla oli hiiri , se vikisi , lie sama asiaaa

muuten olen homo , en kaipaa seuraa kuin ranesta

ip68 kirjoitti:

tuli taas mieleen että ,mikä se vikis on , naapurin pennulla oli hiiri , se vikisi , lie sama asiaaa

muuten olen homo , en kaipaa seuraa kuin ranesta

Edellinen kommentti tuli aipelle hiilari grahn suusta, kiinnostunut kloonaamaan miehisiä nimimerkkejä