Tiedoksi moottoripyörää harkitsevalle.

Parempi prätkällä pöristellä, kuin ajella kotilolla ympäri vuoden...

no bike, no life kirjoitti:

Parempi prätkällä pöristellä, kuin ajella kotilolla ympäri vuoden...

Onhan se noinkin eteenkin jos ei laske mukavuudelle mitään arvoa. Itselläni on iso ja tehkas kyykkypyörä ja kyll¨ä vaan niin on että vähissä ne päivät kun pyörällä on mukavampi ajaa kuin autolla. Lähes aina on joko kylmä tai kuuma. Sataa tai on hirveä tuuli. 50km:n jälkeen niska ja hartiat särkee kun joutuu istumaan täysin epäergonomisessa asennossa. Ja ensimmäisen kahvipaussin aikana ei kuule mitään kun meteli kypärän sisällä on sellainen että kuulo menee. Henkilöautossa istuu mukavassa asennossa,mukavassa penkissä. On lämmin,voi kuunnella musiikkia,saa kuljetettua muutakin tavaraa kun kännykkää ja lompakkoa. On siinä tuntuvasti enemmän mukavuutta kuin pyörällä. Toisaalta jos ei mukavaa oloa laske miksikään niin silloin pyörällä ajaminen on mukava harrastus. Kannattaa vaan ottaa ne moottoripyöräily on maailman mukavinta hommaa-lasit pois päältä.

Mukavuus Tekijä kirjoitti:

Onhan se noinkin eteenkin jos ei laske mukavuudelle mitään arvoa. Itselläni on iso ja tehkas kyykkypyörä ja kyll¨ä vaan niin on että vähissä ne päivät kun pyörällä on mukavampi ajaa kuin autolla. Lähes aina on joko kylmä tai kuuma. Sataa tai on hirveä tuuli. 50km:n jälkeen niska ja hartiat särkee kun joutuu istumaan täysin epäergonomisessa asennossa. Ja ensimmäisen kahvipaussin aikana ei kuule mitään kun meteli kypärän sisällä on sellainen että kuulo menee. Henkilöautossa istuu mukavassa asennossa,mukavassa penkissä. On lämmin,voi kuunnella musiikkia,saa kuljetettua muutakin tavaraa kun kännykkää ja lompakkoa. On siinä tuntuvasti enemmän mukavuutta kuin pyörällä. Toisaalta jos ei mukavaa oloa laske miksikään niin silloin pyörällä ajaminen on mukava harrastus. Kannattaa vaan ottaa ne moottoripyöräily on maailman mukavinta hommaa-lasit pois päältä.

Lue lisää

>> Itselläni on iso ja tehkas kyykkypyörä...joko kylmä tai kuuma. .. niska ja hartiat särkee...täysin epäergonomisessa asennossa. >...ei laske mukavuudelle mitään arvoa...

Mukavuus Tekijä kirjoitti:

Onhan se noinkin eteenkin jos ei laske mukavuudelle mitään arvoa. Itselläni on iso ja tehkas kyykkypyörä ja kyll¨ä vaan niin on että vähissä ne päivät kun pyörällä on mukavampi ajaa kuin autolla. Lähes aina on joko kylmä tai kuuma. Sataa tai on hirveä tuuli. 50km:n jälkeen niska ja hartiat särkee kun joutuu istumaan täysin epäergonomisessa asennossa. Ja ensimmäisen kahvipaussin aikana ei kuule mitään kun meteli kypärän sisällä on sellainen että kuulo menee. Henkilöautossa istuu mukavassa asennossa,mukavassa penkissä. On lämmin,voi kuunnella musiikkia,saa kuljetettua muutakin tavaraa kun kännykkää ja lompakkoa. On siinä tuntuvasti enemmän mukavuutta kuin pyörällä. Toisaalta jos ei mukavaa oloa laske miksikään niin silloin pyörällä ajaminen on mukava harrastus. Kannattaa vaan ottaa ne moottoripyöräily on maailman mukavinta hommaa-lasit pois päältä.

Lue lisää

Sohva olohuoneessa on autoakin mukavampi, ei tarvitse seurata ympäristöään skarppina, voi vaan olla, moni onkin päätynyt sohvaan! Kannattaa ottaa ne autoilu on kivaa lasit päästä pois.

mukavaa oloa hakevil kirjoitti:

Sohva olohuoneessa on autoakin mukavampi, ei tarvitse seurata ympäristöään skarppina, voi vaan olla, moni onkin päätynyt sohvaan! Kannattaa ottaa ne autoilu on kivaa lasit päästä pois.

Lue lisää

Sohvalla ei ole pakko istua tai maata mutta liikkua paikasta toiseen on lähes pakko jokaisen. Miksei sitä voisi tehdä silloin mahdollisimman mukavasti eikä vapaaehtoisesti antautua kylmyyden, tuulen, sateen, metelin ja huonon ajoasennon uhriksi?

Pakko liikkua.... kirjoitti:

Sohvalla ei ole pakko istua tai maata mutta liikkua paikasta toiseen on lähes pakko jokaisen. Miksei sitä voisi tehdä silloin mahdollisimman mukavasti eikä vapaaehtoisesti antautua kylmyyden, tuulen, sateen, metelin ja huonon ajoasennon uhriksi?

Lue lisää

Syyksi voisi sanoa, että mielessäni mukavuus on yhtä kuin tylsyys.
Uusi supermukava auto turhine hilavitkuttimineen on siis myös supertylsä.

Kesällä aion ajaa prätkällä taas käymään syntymäkaupungissani 300 km päässä.
Käväisen viemässä vaikka kukat vanhempieni haudoille.
Oikeastaan mieleni tekisi lähteä matkaan aamuvarhaisella mopolla. Siis oikein sellaisella 50 kuutioisella, jolla voisi ajaa 35-40 km/t pitkin pölyisiä pikkuteitä. Ottaa eväät tavaratelineelle ja ajaa koko päivä. Pysähtyä välillä särkevää takapuolta lepuuttamaan ja haukkaamaan särvintä. Katsella, kuulostella ja haistella kesää. Suoda itselleen pikku lepo. Sitten taas takaisin sarviin ja eteenpäin.

Luulen että sillä mopolla pääsisin aisteillani vielä lähemmäksi kesäistä luontoa kuin vaikka tonnisella moottoripyörällä.

Kaikkein intensiivisin kokemus olisi tehdä tuo matka polkupyörällä. Siihen minulla vaan ei kunto riitä. Yksi tuttavani ollessaan joku viisikymppinen ajoi kerran yhtenä päivänä poikki Suomen, siis 350 kilometriä polkien. Kukonlaulun aikaan lähti ja perillä oli yön pimeydessä. Kova jannu, vaikka harvoin puhui kun hiljaisen sorttinen oli.

Näin minäkin matkan mielelläni tekisin.
Mukavuuspainotteiset ihmiset hurauttakoon reissut Audilla listahittejä radiosta kuunnellen.. Ei tarvi moikata jos tiellä osutaan kohtaamaan.





Kaikkein

Mukavuus Tekijä kirjoitti:

Onhan se noinkin eteenkin jos ei laske mukavuudelle mitään arvoa. Itselläni on iso ja tehkas kyykkypyörä ja kyll¨ä vaan niin on että vähissä ne päivät kun pyörällä on mukavampi ajaa kuin autolla. Lähes aina on joko kylmä tai kuuma. Sataa tai on hirveä tuuli. 50km:n jälkeen niska ja hartiat särkee kun joutuu istumaan täysin epäergonomisessa asennossa. Ja ensimmäisen kahvipaussin aikana ei kuule mitään kun meteli kypärän sisällä on sellainen että kuulo menee. Henkilöautossa istuu mukavassa asennossa,mukavassa penkissä. On lämmin,voi kuunnella musiikkia,saa kuljetettua muutakin tavaraa kun kännykkää ja lompakkoa. On siinä tuntuvasti enemmän mukavuutta kuin pyörällä. Toisaalta jos ei mukavaa oloa laske miksikään niin silloin pyörällä ajaminen on mukava harrastus. Kannattaa vaan ottaa ne moottoripyöräily on maailman mukavinta hommaa-lasit pois päältä.

Lue lisää

Niin..jotkut kiipeää kamalalla vaivalla vuorien päälle vaikka sinne pääsis helikopterillakin.

Mukavuus Tekijä kirjoitti:

Onhan se noinkin eteenkin jos ei laske mukavuudelle mitään arvoa. Itselläni on iso ja tehkas kyykkypyörä ja kyll¨ä vaan niin on että vähissä ne päivät kun pyörällä on mukavampi ajaa kuin autolla. Lähes aina on joko kylmä tai kuuma. Sataa tai on hirveä tuuli. 50km:n jälkeen niska ja hartiat särkee kun joutuu istumaan täysin epäergonomisessa asennossa. Ja ensimmäisen kahvipaussin aikana ei kuule mitään kun meteli kypärän sisällä on sellainen että kuulo menee. Henkilöautossa istuu mukavassa asennossa,mukavassa penkissä. On lämmin,voi kuunnella musiikkia,saa kuljetettua muutakin tavaraa kun kännykkää ja lompakkoa. On siinä tuntuvasti enemmän mukavuutta kuin pyörällä. Toisaalta jos ei mukavaa oloa laske miksikään niin silloin pyörällä ajaminen on mukava harrastus. Kannattaa vaan ottaa ne moottoripyöräily on maailman mukavinta hommaa-lasit pois päältä.

Lue lisää

No, korvatulpat on keksitty ja nappikuulokkeet jos musiikki kiinnostaa.
Kypärissäkin on valtaviaveroja, kannatta kokeilla useampaa. Pyöränvalinta on makukysymys aketaanko hanurinreikä eteenpäin vai taaksepäin ;=)

Moottoripyöräily on hyvä stressinpoistaja työpäivän jälkeen, sinne jää ajotaipaleelle työmurheet ja paineet. Itselläni toimii todella hyvin.

Jos on väärät varusteet, huono ajoasento tai väärä asenne ei pyöräilystä nauti.

Itselläni alkaa 40-kesä mp:n kanssa keväällä, eikä yhtään harmita, odotan innolla kuten aina ennunkin ;=)

"Kylmyys ja tuuli"
Pukeutumisesta kiinni, pukeutumalla paremmin ei kylmyyskään kiusaa, moneen moottoripyörään on mahdollista asentaa myös kahvalämmittimet. Ainoa asia mitä kylmyys hyvän pukeutumisen jälkeen enää haittaa on vain renkaiden lievästi heikentynyt pito. Mikäli kypärän visiirin huurtuminen on ongelmana niin ratkaisuna on pinlock visiiri ja hengitysmaskin(estää henkilöä ulos hengittämästä päin visiiriä) asentaminen kypärään.

"Hiki"
Ei ole suuri ongelma, eikä pikku hiki pelota. Takin taskuun voi mahduttaa pienen vesipullon varmuuden vuoksi ettei tule henkilölle nestevajausta. Hyvissä CE hyväksytyissä tekstiilitakeissakin on vetoketjulliset tuuletus taskut ja irroitettava lämpövuori.

"Vesisade"
Oikealla pukeutumisella vesi ei haittaa ajoa muun kuin renkaiden pidon heikkenemisellä. Vedenpitäviä ajovarusteistakin on myynnissä vaikka kuinka paljon erilaisia, viileämmillä keleille voi laittaa sadetakin ja sadehousut ajovarusteiden ylle.

"Hirveä meteli kypärän sisällä"
Kypärävalinnasta ja ajonpeudesta riippuvainen asia. Yksi ratkaisu on myös silikonista valmistetut ja uudelleen käytettävät korvatulpat 18-22dba korvatulpat riittävät hyvin kuuloa suojaamaan. Jotkut yritykset myös valmistavat "räätälöityjä" korvatulppia esimerkiksi sinun korvamuotosi mukaan.

"Olemattomat kuljetusmahdollisuudet ilman hirveitä laukkuhärpäkkeitä"
Totta, mutta moottoripyörään ei ole pakko asentaa mitään laukkuja, hyvin riittää noin 40L selkäreppukin. Lapseton sinkku pystyy tilavalla selkärepulla kuljettamaan 2-3 päivän päivän ruoat. Tyhjä mutta laadukas selkäreppu toimii myös selkäsuojana silloin kun repussa ei ole mitään tärkeää kuljetettavaa.


"Kalliit vakuutusmaksut"
Riippuu moottoripyörästä ja vakuutusyhtiöstä. Ei ole lainkaan tyhmä idea vertailla ja kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä. Nuoremmalle kuskille joka omistaa 600cc tai tehokkaamman pyörän vakuutusyhtiö IF on usein typerä ja kallein valinta.

"Lyhyt ajokausi"
Loppujen lopuksi ainoa suurin haittapuoli, mutta talvitauon jälkeen moottoripyörä innostus on jälleen huipussaan.

B1200 kirjoitti:

"Kylmyys ja tuuli"
Pukeutumisesta kiinni, pukeutumalla paremmin ei kylmyyskään kiusaa, moneen moottoripyörään on mahdollista asentaa myös kahvalämmittimet. Ainoa asia mitä kylmyys hyvän pukeutumisen jälkeen enää haittaa on vain renkaiden lievästi heikentynyt pito. Mikäli kypärän visiirin huurtuminen on ongelmana niin ratkaisuna on pinlock visiiri ja hengitysmaskin(estää henkilöä ulos hengittämästä päin visiiriä) asentaminen kypärään.

"Hiki"
Ei ole suuri ongelma, eikä pikku hiki pelota. Takin taskuun voi mahduttaa pienen vesipullon varmuuden vuoksi ettei tule henkilölle nestevajausta. Hyvissä CE hyväksytyissä tekstiilitakeissakin on vetoketjulliset tuuletus taskut ja irroitettava lämpövuori.

"Vesisade"
Oikealla pukeutumisella vesi ei haittaa ajoa muun kuin renkaiden pidon heikkenemisellä. Vedenpitäviä ajovarusteistakin on myynnissä vaikka kuinka paljon erilaisia, viileämmillä keleille voi laittaa sadetakin ja sadehousut ajovarusteiden ylle.

"Hirveä meteli kypärän sisällä"
Kypärävalinnasta ja ajonpeudesta riippuvainen asia. Yksi ratkaisu on myös silikonista valmistetut ja uudelleen käytettävät korvatulpat 18-22dba korvatulpat riittävät hyvin kuuloa suojaamaan. Jotkut yritykset myös valmistavat "räätälöityjä" korvatulppia esimerkiksi sinun korvamuotosi mukaan.

"Olemattomat kuljetusmahdollisuudet ilman hirveitä laukkuhärpäkkeitä"
Totta, mutta moottoripyörään ei ole pakko asentaa mitään laukkuja, hyvin riittää noin 40L selkäreppukin. Lapseton sinkku pystyy tilavalla selkärepulla kuljettamaan 2-3 päivän päivän ruoat. Tyhjä mutta laadukas selkäreppu toimii myös selkäsuojana silloin kun repussa ei ole mitään tärkeää kuljetettavaa.


"Kalliit vakuutusmaksut"
Riippuu moottoripyörästä ja vakuutusyhtiöstä. Ei ole lainkaan tyhmä idea vertailla ja kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä. Nuoremmalle kuskille joka omistaa 600cc tai tehokkaamman pyörän vakuutusyhtiö IF on usein typerä ja kallein valinta.

"Lyhyt ajokausi"
Loppujen lopuksi ainoa suurin haittapuoli, mutta talvitauon jälkeen moottoripyörä innostus on jälleen huipussaan.

Lue lisää

"Kylmyys/tuuli, hiki, vesisade".... kaikki nuo on voitettavissa JOS haluat kesähelteelläkin pukeutua kuin Michelin-ukko. Joo Goretexit on keksitty mutta nekin liimautuvat kiinni reisiin ja selkään helteellä. Sama juttu nahkapuvussa. Autolla voit ajaa vaikka shortseissa ja säätää lämpötilaa kylmemmäksi tai lämpimämmäksi mielen mukaan.

"Meteli kypärässä". On olemassa vain äänekkäitä ja vielä äänekkäämpiä kypäriä. Hiljaista kypärää ei olekaan sillä aina ajoviiman pyörteet saa aikaan voimakasta "suhinaa" eteenkin kyykkypyörissä kun pää ja hartiat jää ajoviimalle altiiksi. Lepattavat Goretexit ym. hartioissa lisää tätä melusaastetta.

"Olemattomat kuljetusmahdollisuudet ilman hirveitä laukkuhärpäkkeitä". Jos haluat kuljettaa mukanasio muutakin kuin pankkikorttia ja lompakkoa tarvitset tosiaan laukkuhelvetin pyörän ympärille tai tosiaan ison selkärepun. No kuka haluaa selkäreppua kantaa selässä? Kun jo muutenkin istuu koukussa niskat ja käsivarret puutuneina niin kuka haluaa vielä kantaa selässä kymmenien litrojen kassia joka saa puutumisen siirtymään lisäksi selkäänkin ja olkahihnat painamaan hartioit? Juu on siinä kuljetusmahdollisuutta kivun siivellä.

"Kalliit vakuutusmaksut". Teho/painosuhteeseen perustuva vakuutushinnoittelu nostaa vakuutusmaksua reippaasti tehokkaissa pyörissä. Moni keski-ikäinen mies joka haluaa ensimmäiseksi pyöräksi tietysti sen 200hv pyörän eikä ole pyörävakuutusta ennestään saa varmasti sydärin kun ensimmäinen vakuutusmaksu lankeaa maksuun. Bonarit laskee hintaa tietysti mutta on vakuutukset pyöriin joka tapauksessa kalliit verrattuna autoihin.

Kallis skientologinen ikirahastus höpöperustein, totta. Mutta se onkin vain cronybisneksen luvatussa maassa, jossa ei itseään häpeilevät masot paljon oikeuksiensa perään ajattele. . . Pohjolan poloisen saa kiltisti maksamaan jopa sellaisella verukkeella, että antaa tämän pankissa saldonsa tarkistaa!

Hyvä kuvaus! Oikeastaan niin onnistunut, että monille sen lukeminen vastaa jo sinänsä pientä prätkäajelua. Ja samalla säästyy 5...25 tuhatta euroa selvää rahaa.

Vapaus ei ole mitenkään rationaalisesti selitettävissä, se on tunnetila korvien välissä. Prätkä muodostaa ikäänkuin kyborgisen jatkeen ihmisen olemukselle.

Kevätilman raikkaus, patoutunut odotus talven jäljiltä, olo kuin laitumelle kirmaavalla varsalla, viileä viima kasvoilla, jotka on suojattava lämpimällä huivilla. Ääni- ja hajumuisti tuottaa samoja tunteita kuin silloin ensimmäisellä kertaa prätkän sarvissa, olo on kuin huumaantunut, kuin vankilasta päässeellä.

Kesäpäivien koittaessa, juhannuksen lähestyessä päivät lämpenevät ja yöt lyhenevät. Leuto ilma sallii huivin vetämisen kasvoilta kaulalle, tunnen tuulen lämpimän kosketuksen kasvoilla ja sen mukavan pyörityksen ja paineen vartaloa vasten, moottori jylistää alla laiskaa voimaa, kukkaan puhjenneiden kasvien tuoksu huumaa, kaikki arkihuolet unohtuvat parin tunnin ajelun jälkeen, tämä on parempaa kuin mietiskely, rentouttavampaa kuin rannalla maaten ajatuksiinsa uppoaminen, ajoon keskittyminen vie huomion turhilta mietteiltä, tunnen kuinka vapaudun vähäksi aikaa koko maailman ja omista murheista, järjestelyistä ja jatkuvasta organisoinnista.

Välillä jätän modernimman pyörän talliin ja hyppään 70 -luvun klassikon selkään, se saa minut tuntemaan itseni jälleen 20 -vuotiaaksi, on kiva ajaa pyörää joka vaatii kuskilta huomiota, ajamista, joka ei kulje tylsästi kuin itsekseen, vaan tarvitsee omistajaltaan taitoa, hallintaa, pyörää joka tuoksuu vielä oikealle prätkälle hiukan rikkaalle säädettyjen kaasareiden puskiessa bensahuuruista, mustaa savua putkista kuskin käskiessä rautaratsua.

Heinäkuun helteessä sadekuuro yllättää, mutta satunnainen matkaaja suunnistaa sinne, missä näyttäisi olevan repeämä pilviverhosssa, kohta hän tuntee kuuman auringon nostavan höyryä kastuneista nahkavetimistä, silloin aurinko tuntuu paremmalta kuin koskaan, monen asian arvon tuntee vasta kun on käynyt varjon laaksossa. Heivaan huoltikselle kahville, kun siltä tuntuu, siinä unohtuu kalenterit ja aikataulut, palaverit ja muiden säätämät työjärjestykset. Olen sanonut, että matkustan pois muutamaksi päiväksi, en tiedä itsekään miksi aikaa, suunta ja määränpääkin ovat hämärän peitossa, fiiliksen mukaan.

Syyskuun lopussa 15 asteen lämpötilakin tuntuu hyvältä, ikään kuin olisi saanu jatkoaikaa kesälle. Ajamisessa on tiettya kaihoa, kohta talvi koittaa, mutta nyt otetaan keskipäivän auringosta kaikki ilo irti. Tavataan kavereita ja muistellaan kesän seikailuja, suunnitellaan kenties mitä duunataan prätkälle talven pimeinä iltoina.

Joku sanoo, ettei ymmärrä tarinastani mitään. Se on sääli, ellei hänellä ole jotain muuta missä voi kokea samoja tunteita. Elämä.

keväästä syksyyn.. kirjoitti:

Vapaus ei ole mitenkään rationaalisesti selitettävissä, se on tunnetila korvien välissä. Prätkä muodostaa ikäänkuin kyborgisen jatkeen ihmisen olemukselle.

Kevätilman raikkaus, patoutunut odotus talven jäljiltä, olo kuin laitumelle kirmaavalla varsalla, viileä viima kasvoilla, jotka on suojattava lämpimällä huivilla. Ääni- ja hajumuisti tuottaa samoja tunteita kuin silloin ensimmäisellä kertaa prätkän sarvissa, olo on kuin huumaantunut, kuin vankilasta päässeellä.

Kesäpäivien koittaessa, juhannuksen lähestyessä päivät lämpenevät ja yöt lyhenevät. Leuto ilma sallii huivin vetämisen kasvoilta kaulalle, tunnen tuulen lämpimän kosketuksen kasvoilla ja sen mukavan pyörityksen ja paineen vartaloa vasten, moottori jylistää alla laiskaa voimaa, kukkaan puhjenneiden kasvien tuoksu huumaa, kaikki arkihuolet unohtuvat parin tunnin ajelun jälkeen, tämä on parempaa kuin mietiskely, rentouttavampaa kuin rannalla maaten ajatuksiinsa uppoaminen, ajoon keskittyminen vie huomion turhilta mietteiltä, tunnen kuinka vapaudun vähäksi aikaa koko maailman ja omista murheista, järjestelyistä ja jatkuvasta organisoinnista.

Välillä jätän modernimman pyörän talliin ja hyppään 70 -luvun klassikon selkään, se saa minut tuntemaan itseni jälleen 20 -vuotiaaksi, on kiva ajaa pyörää joka vaatii kuskilta huomiota, ajamista, joka ei kulje tylsästi kuin itsekseen, vaan tarvitsee omistajaltaan taitoa, hallintaa, pyörää joka tuoksuu vielä oikealle prätkälle hiukan rikkaalle säädettyjen kaasareiden puskiessa bensahuuruista, mustaa savua putkista kuskin käskiessä rautaratsua.

Heinäkuun helteessä sadekuuro yllättää, mutta satunnainen matkaaja suunnistaa sinne, missä näyttäisi olevan repeämä pilviverhosssa, kohta hän tuntee kuuman auringon nostavan höyryä kastuneista nahkavetimistä, silloin aurinko tuntuu paremmalta kuin koskaan, monen asian arvon tuntee vasta kun on käynyt varjon laaksossa. Heivaan huoltikselle kahville, kun siltä tuntuu, siinä unohtuu kalenterit ja aikataulut, palaverit ja muiden säätämät työjärjestykset. Olen sanonut, että matkustan pois muutamaksi päiväksi, en tiedä itsekään miksi aikaa, suunta ja määränpääkin ovat hämärän peitossa, fiiliksen mukaan.

Syyskuun lopussa 15 asteen lämpötilakin tuntuu hyvältä, ikään kuin olisi saanu jatkoaikaa kesälle. Ajamisessa on tiettya kaihoa, kohta talvi koittaa, mutta nyt otetaan keskipäivän auringosta kaikki ilo irti. Tavataan kavereita ja muistellaan kesän seikailuja, suunnitellaan kenties mitä duunataan prätkälle talven pimeinä iltoina.

Joku sanoo, ettei ymmärrä tarinastani mitään. Se on sääli, ellei hänellä ole jotain muuta missä voi kokea samoja tunteita. Elämä.

Lue lisää

Tuossa ei ollut mitään liikaa, eikä mitään lisättävää, kaikki on juuri noin. Ihminen jolla on kyky fiilistellä, eläytyä tekemäänsä juttuun ja nauttia, alkaen kevään tuoksuista, voi löytää moottoripyöräilystä nautinnon, joka ei tätä osaa ja vain suorittaa jotakin, kyllästyy pian.

Vapautta on kun ei kännykkä kahlitse. Prätkällä ajaessa ei tarvitse puhua kenenkään kanssa ja se on vapautta jos mikä.

Hoo-Deetön kirjoitti:

Hyvä kuvaus! Oikeastaan niin onnistunut, että monille sen lukeminen vastaa jo sinänsä pientä prätkäajelua. Ja samalla säästyy 5...25 tuhatta euroa selvää rahaa.

Olen aistivani kirjoituksessa sarkasmia,.

Lauantaina olis maaliskuun eka päivä. Pitäisköhän varhaisen kevään kunniaksi käydä pieni lenkki ajamassa Suzuki GSXF:llä...
Tavallisesti olen aloittanut kauden kuukautta myöhemmin. Toki tässä vielä lunta saadaan tänne Lounaissuomeenkin, mutta harvinainen tilaisuus kauden aloitukseen joka tapauksessa.
No, katsellaan miltä lauantaina näyttää tiet.

GSX 600 kirjoitti:

Lauantaina olis maaliskuun eka päivä. Pitäisköhän varhaisen kevään kunniaksi käydä pieni lenkki ajamassa Suzuki GSXF:llä...
Tavallisesti olen aloittanut kauden kuukautta myöhemmin. Toki tässä vielä lunta saadaan tänne Lounaissuomeenkin, mutta harvinainen tilaisuus kauden aloitukseen joka tapauksessa.
No, katsellaan miltä lauantaina näyttää tiet.

Lue lisää

Kesällä 2006 tuli ajettua kyykyllä (Fireblade) 24.500 km ja hauskaa oli. Autolla ajaminen täysin toissijaista...

no bike, no life kirjoitti:

Kesällä 2006 tuli ajettua kyykyllä (Fireblade) 24.500 km ja hauskaa oli. Autolla ajaminen täysin toissijaista...

Minä olen menettänyt täysin kiinnostukseni autoihin prätkän myötä:-). Muista kuinka viisitoista vuotta sitten sitä intoili uudesta autosta ja sen verhoilun tuoksusta. Nyt ei vois autot vähempää kiinnostaa. Perhe tarvitsee auton, kun vaimo käyttelee sitä ja minun tehtävä on pitää auto kunnossa, mutta ei siitä fiiliksiä saa. Itse kuljen junalla talvella ja prätkällä kesällä ja silloin sitä tuntee olevansa elossa.

no bike, no life kirjoitti:

Kesällä 2006 tuli ajettua kyykyllä (Fireblade) 24.500 km ja hauskaa oli. Autolla ajaminen täysin toissijaista...

Auto ei poissulje moottoripyörää, eikä ole vaihtoehto ainakaan varttuneimmille motoristeille.
Auto on kumminkin "välttämätön" hyödyke. Mutta sekin voi olla joillekkin harrastusväline, erityisesti mobilisteille.

Itselleni vanha auto on talvi-iltojen viihdykkenä tallissa, mutta pyörä on ajamista varten kuten nykyaikainen käyttöautonikin.

Toki nuoriso tai vähävaraiset joutuvat priorisoimaan halunsa kohteita , mikä on ihan ymmärrettävää ja viisasta.

Niinpä. Ja liika mukavuus ja helppous muuttu helposti tylsyydeksi. Sen takia se ihminen nousee kotisohvalta tv:n ja tuopin äärestä monesti puuhaamaan asioita, joissa tulee hiki, kroppa väsyy, viima viipuu tai helle porottaa.

ELÄMÄ ON !

Taitaa olla sinun nakupyörässäsi joko seokset pielessä tai sitten on teknistä vikaa.
Ei mikään moottoripyörä normaalisti kaatosateessa hyydy.

Minkä merkkinen /mallin moottoripyörä on kyseessä?

Pikkuisella Hondan 500-kuutioisella nakulla itse tein ekan pitkän reissun Itävallan alpeille ja liki Italian rajalle saakka. Todella ketterä pyörä kolmen laukunkin kanssa, kaikkiaan loistoreissu! Ei missään oikeasti jäänyt kenenkään jalkoihin kun ei kilpaileminen ollut tärkeintä.
Sade ei ollut mikään ongelma kunnon Rukka-asun ja vettäpitävien kenkien kanssa. Jos mopo oikasti hyytyy sateessa niin kosteutta saattaa päästä esim. tulpanhattuun. Tämä ongelma on tullut huomatuksi nykyisen isomman kaksipyttyisen prätkän kanssa. Säväyttää kun puolet tehoista häviää kesken ajon ja vielä enemmän kun teho hetken päästä kaksinkertaistuu sytytystulpan pätkiessä...

Nakulla Grossglockne kirjoitti:

Pikkuisella Hondan 500-kuutioisella nakulla itse tein ekan pitkän reissun Itävallan alpeille ja liki Italian rajalle saakka. Todella ketterä pyörä kolmen laukunkin kanssa, kaikkiaan loistoreissu! Ei missään oikeasti jäänyt kenenkään jalkoihin kun ei kilpaileminen ollut tärkeintä.
Sade ei ollut mikään ongelma kunnon Rukka-asun ja vettäpitävien kenkien kanssa. Jos mopo oikasti hyytyy sateessa niin kosteutta saattaa päästä esim. tulpanhattuun. Tämä ongelma on tullut huomatuksi nykyisen isomman kaksipyttyisen prätkän kanssa. Säväyttää kun puolet tehoista häviää kesken ajon ja vielä enemmän kun teho hetken päästä kaksinkertaistuu sytytystulpan pätkiessä...

Lue lisää

Silikonipohjaista Sähkörasvaa/dielectric grease sinne tulpanhattuun niin ei pitäisi olla ongelmia sateellakaan. Esim. biltemasta akkunaparasvaa jos ei muualta löydy.

Tämä harrastus sopii "erähenkiselle" ihmiselle, joka haluaa voimakkaita kokemuksia luonnonvoimista ja elämästä yleensä.

Minä joskus kokeilin golffia.
Hyi hitto sitä hienostelun ja omakehun määrää, mitä siellä viheriöillä joutuu sietämään. Nopeasti loppui minulta se harrastus. Sen harrastuksen ainoa tarkoitus tuntui olevan "piireihin kuuluminen".

Ikinä en moottoripyöräilyä vapaaehtoisesti lopeta.