Uskonnosta apua surutyöhön

HeidiMarianneV

Uskonnosta saa apua surutyöhön, jos haluaa ottaa sen kaltaista apua vastaan.

Sen jälkeen kun miksi-kysymykset on kysytty, alkaa hyväksynnän vaihe surutyön etenemisessä.
Tähän nimenomaiseen vaiheeseen suosittelen lämpimästi uskonnon suomaa lohtua. Tutki Raamattua, lue vaikkapa Matteusta. Etsi itsellesi lohtua tuova Raamatun kohta. Sinun ei tarvitse koskaan olla yksin.

Uskonto ei ole pelkkää höttöä ja huminaa, vaan se tukee surutyössä, siitä voi löytää uskomattoman suuren lohdun ja avun, jos tutkii itseänsä samalla.

Olemme kaikki Jumalan lapsia. Jumala huolehtii niin kuolleista kuin elävistäkin.
Jumalan apuun voi luottaa.

Suosittelen!

57

310

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nuorinainen4

      Hienosti kirjoitettu. Itsekin olen uskoni avulla, tai oikeastaan Jumalan avulla päässyt vaikeista ajoista läpi. Minulta on lähiomaisia kuollut, olen itse sairastellut erittäin vakavasti, olen ollut koulukiusattu aikanaan (kiusaamista sekä fyysisesti että henkisesti) ym. Mutta Jumala on ollut minun voimani silloin kun itselläni ei voimia enää ole ollut.
      Rukoilin noina aikoina ja tiedän että Jumala kuulee rukoukset, ihan jokaisen.

    • Keissa

      Yhdyn ylläolevien kokomuksiin. Kyllä uskovainenkin kokee surua kun läheinen rakas kuolee, mutta uskossa olevalle kuolema ei ole kuin väliaikainen ero. Oikeastaan on jännä odottaa jälleennäkemistä ja saa sitten kohdata myös edesmenneitä uskossa kuolleita esivanhempia ja sukulaisia.
      On meillä mahtava tulevaisuus edessä.

    • xcv.

      Eikö uskovaiset sitte sure kuolleita, tai kaipaa? Unohtuuko ne heti pois mentyään?

      • HeidiMarianneV

        Ei mennyt ihan nappiin. Ns. uskovaiset ovat aivan tavallisia ihmisiä suremisineen ja iloitsemisineen. Ihminenhän kaipaa sitä vanhaa tilannetta, jolloin poismennyt on vielä elossa, kokee kuoleman itselleen ja kuolleelle ym. epäoikeudenmukaiseksi.

        Tähän tuskaan uskonnosta on apua.


      • xcv.
        HeidiMarianneV kirjoitti:

        Ei mennyt ihan nappiin. Ns. uskovaiset ovat aivan tavallisia ihmisiä suremisineen ja iloitsemisineen. Ihminenhän kaipaa sitä vanhaa tilannetta, jolloin poismennyt on vielä elossa, kokee kuoleman itselleen ja kuolleelle ym. epäoikeudenmukaiseksi.

        Tähän tuskaan uskonnosta on apua.

        Millä tavalla siitä on apua? En oo koskaan oikein ymmärtänyt, et miten se auttaa suruun ja ikävään jos uskoo Jumalaan tai rukoilee. Miten se on sua auttanut surussa?


      • lääkäriä tarvitaan
        HeidiMarianneV kirjoitti:

        Ei mennyt ihan nappiin. Ns. uskovaiset ovat aivan tavallisia ihmisiä suremisineen ja iloitsemisineen. Ihminenhän kaipaa sitä vanhaa tilannetta, jolloin poismennyt on vielä elossa, kokee kuoleman itselleen ja kuolleelle ym. epäoikeudenmukaiseksi.

        Tähän tuskaan uskonnosta on apua.

        En kaipaa sitä sairasta miestä,joka nukkui pois.
        Kaipaan tervettä miestä ja siitä on jo alkaa vuosia kun hän oli terve.
        Sairas ihminen tarvitsee lääkäriä, hoitajia, lääkkeitä, että jaksaa kipujensa kanssa,
        Näin omainenkin jaksaa, kun hoitoon on annettu kipulääkkeitä ym.


      • menen Jeesuksen luok

        Eihän aloittaja sanonut ettei uskovainen koe surua ja tuskaa...vaan että uskonnosta saa lohtua. Jumala on se joka lohduttaa.Minä olen uskossa ja olen menettänyt sekä poikani että mieheni viimevuosien aikana. En edes uskalla kuvitella miten olisin selvinnyt jos ei lohdutuksen Jumala olisi ollut kanssani. Niin iso ikävä ja kaipaus on rakkaita kohtaan, mutta jos ei Jumala olisi pahinta tuskaa ottanut kannettavakseen, niin olisin nääntynyt tuskani ja ikäväni alla.

        Minä en niinkään sure (sanan varsinaisessa merkityksessä)...mitä suremista siinä on kun tiedän että he ovat paljon paremmassa paikassa kuin itse olen. Olen heidän puolestaan iloinen että he ovat päässeet pois täältä surujen maasta sinne oikeaan kotiin...taivaan kotiin Jeesuksen luokse...missä ei ole enään mitään suruja eikä murheita, ei kipua eikä kuolemaa. Mutta se valtava ikävä...en saa halata heitä enkä nähdä heitä, en voi jutella heille ym...mutta kun minun vuoroni tulee lähteä, saan jälleen kohdata rakkaat jotka siellä toisella puolen odottaa


    • Vai mitä?

      Kannattais puhua vasta sitten kun tietää.

      • Postimiehet

        Ei se suoraan autakaan, muitta lohduttaa jos ymmärtää tekstit. Jos ei malta eikä halua ymmärtää niin yhtä tyhjän kanssa. Kaikki on kiinni omista valinnoista. JOs rukoilee haukionkala -tyyliin niin voi aivan hyvin olla rukoilemattakin. Mieti. Sisäistä asia. Sitten ymmärrät. Asia on täysin itsestäsi kiinni.


      • Vai mitä?
        Postimiehet kirjoitti:

        Ei se suoraan autakaan, muitta lohduttaa jos ymmärtää tekstit. Jos ei malta eikä halua ymmärtää niin yhtä tyhjän kanssa. Kaikki on kiinni omista valinnoista. JOs rukoilee haukionkala -tyyliin niin voi aivan hyvin olla rukoilemattakin. Mieti. Sisäistä asia. Sitten ymmärrät. Asia on täysin itsestäsi kiinni.

        Olen uskossa, eikä ole lohduttanut pätkän vertaa kun läheinen kuoli. Puhu vasta sitten kun tiedät sillä sähän et tiedä mistä puhut.


      • Postimiehet
        Vai mitä? kirjoitti:

        Olen uskossa, eikä ole lohduttanut pätkän vertaa kun läheinen kuoli. Puhu vasta sitten kun tiedät sillä sähän et tiedä mistä puhut.

        Niin - onneksi sinä tiedät asiasi.


      • Vai mitä?
        Postimiehet kirjoitti:

        Niin - onneksi sinä tiedät asiasi.

        Kaikki jolta on läheinen kuollu tietää. Elä tuu viisasteleen kun et tiedä mistä puhut.


      • POstimiehet
        Vai mitä? kirjoitti:

        Kaikki jolta on läheinen kuollu tietää. Elä tuu viisasteleen kun et tiedä mistä puhut.

        Minulta on kuollut puoliso 5 vuotta sitten. Isäni kuoli 8 vuotta sitten. Näin ihan lähimpiä mainitakseni. Lapseni kaveri kuoli kesällä 16-vuotiaana.
        Onko sinulla vielä viisasteltavaa?


      • Vai mitä?
        POstimiehet kirjoitti:

        Minulta on kuollut puoliso 5 vuotta sitten. Isäni kuoli 8 vuotta sitten. Näin ihan lähimpiä mainitakseni. Lapseni kaveri kuoli kesällä 16-vuotiaana.
        Onko sinulla vielä viisasteltavaa?

        No mitä sie mulle vastaat? Mie vastasin HeidiMarianneV:lle joka louskuttaa leukojaan täällä ja puhuu asioista, josta ei mitään tiedä.


      • Sisko käveli mun yli
        Vai mitä? kirjoitti:

        No mitä sie mulle vastaat? Mie vastasin HeidiMarianneV:lle joka louskuttaa leukojaan täällä ja puhuu asioista, josta ei mitään tiedä.

        Mieheni kuoli puoli vuotta sitten.
        olen kastettu ev.lut.uskoon. Se riittäköön.
        Vain aika auttaa.
        Siskoni,joka on helluntailainen,meni miestäni suurinpiirtein käännyttämään hänen sairasvuoteelleen.
        En hyväksynyt enkä hyväksy tuollaista toimintaa alkuunkaan.
        Mies makaa puhumattomana sängyssä,ja sisko vissiin kuvitteli parantavansa hänet helluntaipuheillaan.
        Lääkärit on sitä varten,jotka hoitaa ja tekee päätöksiä.


      • Vai mitä?
        Sisko käveli mun yli kirjoitti:

        Mieheni kuoli puoli vuotta sitten.
        olen kastettu ev.lut.uskoon. Se riittäköön.
        Vain aika auttaa.
        Siskoni,joka on helluntailainen,meni miestäni suurinpiirtein käännyttämään hänen sairasvuoteelleen.
        En hyväksynyt enkä hyväksy tuollaista toimintaa alkuunkaan.
        Mies makaa puhumattomana sängyssä,ja sisko vissiin kuvitteli parantavansa hänet helluntaipuheillaan.
        Lääkärit on sitä varten,jotka hoitaa ja tekee päätöksiä.

        Näinpä juuri, vain aika auttaa ja kuitenki kaipaus jää. Ja lääkärit auttaa, jos enään pystyy auttaan. Sitä ei nuo kiihko uskovaiset vaan saa mahtuun päihinsä sitte niin millään. Törkeintä on mennä "käännyttään" ja tuputtaan uskoaan sairauden vuoksi puolustus kyvyttömille, jotka ei jaksa ja pysty enään sanomaan vastaan. Ei mitään tilanne tajua ja myötä tuntoa. Eivät ymmärrä miltä tuntuu maata kovissa tuskissa ja ehkä peläten lähestyvää kuolemaa, sillä kylhän se pelottaa, koska ei tiedä mitä tapahtuu miltä tuntuu ja niin poiespäin, mutta samaan aikaan ehkä oottaakin sitä, että kipu loppuu, pääsee pois. Sitten joku tulee viereen paasaamaan ties mitä ja luulee ettei se kuoleva tai sureva omainen olis jo itsekseen ehkä niitä uskon asioitaki aatellu. Luulee keksineensä jotain ihan uutta et "hei, ootsie tällasta huomannu että Jumalanki puoleen voi kääntyä, raamattuaki voi lukea!" varmaan kaikki on jo huomanneet ja kääntyneet, mutta kaikilla ei oo vaan tarvetta huutaa ja tuputtaa ulos päin asioita muille, vaan ymmärrys siitä että jokainen tajuaa itsekin. Jokainen tajuaa pyytää apua tuolta ylhäältä, lukea raamattua, mennä seurakuntaan jos kokee sen tarpeelliseksi. Ei siitä tarvi tulla erikseen mainitteen kellekään. Jos ihminen on kastettu ja kuuluu kirkkoon niin se riittää. Eiköhän ne jotka ei usko ole jo eronneet kirkosta. En ymmärrä miks jotku harrastaa tollasta "käännyttämistä" ja tulee räkyttään kuoleman ja sairauksien kanssa tekemisissä oleville ihmisille, jolla menee jo kaikki voimat ihan normaalista joka päiväsestä elämästä selviimiseen. Se on henkistä väkivaltaa.


      • POstimiehet
        Vai mitä? kirjoitti:

        No mitä sie mulle vastaat? Mie vastasin HeidiMarianneV:lle joka louskuttaa leukojaan täällä ja puhuu asioista, josta ei mitään tiedä.

        No anteeksi nyt, että vastasin sinulle. Sinun kommenttisi oli minun kommentistani seuraavana. Laitahan seuraavan kerran sen kommentoijan nimi ensimmäiselle riville, jolle kommenttisi tarkoitat niin ei tarvitse sekoilla ja pahoittaa turhaan mieltään. Toivotaan nyt että heidi Marianne osaisi sinulle sitten vastata.


      • MiraPeace
        Vai mitä? kirjoitti:

        Näinpä juuri, vain aika auttaa ja kuitenki kaipaus jää. Ja lääkärit auttaa, jos enään pystyy auttaan. Sitä ei nuo kiihko uskovaiset vaan saa mahtuun päihinsä sitte niin millään. Törkeintä on mennä "käännyttään" ja tuputtaan uskoaan sairauden vuoksi puolustus kyvyttömille, jotka ei jaksa ja pysty enään sanomaan vastaan. Ei mitään tilanne tajua ja myötä tuntoa. Eivät ymmärrä miltä tuntuu maata kovissa tuskissa ja ehkä peläten lähestyvää kuolemaa, sillä kylhän se pelottaa, koska ei tiedä mitä tapahtuu miltä tuntuu ja niin poiespäin, mutta samaan aikaan ehkä oottaakin sitä, että kipu loppuu, pääsee pois. Sitten joku tulee viereen paasaamaan ties mitä ja luulee ettei se kuoleva tai sureva omainen olis jo itsekseen ehkä niitä uskon asioitaki aatellu. Luulee keksineensä jotain ihan uutta et "hei, ootsie tällasta huomannu että Jumalanki puoleen voi kääntyä, raamattuaki voi lukea!" varmaan kaikki on jo huomanneet ja kääntyneet, mutta kaikilla ei oo vaan tarvetta huutaa ja tuputtaa ulos päin asioita muille, vaan ymmärrys siitä että jokainen tajuaa itsekin. Jokainen tajuaa pyytää apua tuolta ylhäältä, lukea raamattua, mennä seurakuntaan jos kokee sen tarpeelliseksi. Ei siitä tarvi tulla erikseen mainitteen kellekään. Jos ihminen on kastettu ja kuuluu kirkkoon niin se riittää. Eiköhän ne jotka ei usko ole jo eronneet kirkosta. En ymmärrä miks jotku harrastaa tollasta "käännyttämistä" ja tulee räkyttään kuoleman ja sairauksien kanssa tekemisissä oleville ihmisille, jolla menee jo kaikki voimat ihan normaalista joka päiväsestä elämästä selviimiseen. Se on henkistä väkivaltaa.

        Aloittaja ehdotti uskontoa läheisen kuoleman JÄLKEEN, ei jonkun kuolinvuoteen ääreen. Eivät ainakaan ortodoksit, joka itse olen, tuollaista harrasta. Lahkolaiset ovat asia erikseen.


      • Vai mitä?
        MiraPeace kirjoitti:

        Aloittaja ehdotti uskontoa läheisen kuoleman JÄLKEEN, ei jonkun kuolinvuoteen ääreen. Eivät ainakaan ortodoksit, joka itse olen, tuollaista harrasta. Lahkolaiset ovat asia erikseen.

        Mutta silloin kun läheinen on kuollut, on yhtälailla kauheaa alkaa tuputtaan uskoaan muka auttaakseen. Jos tahtoo auttaa surevaa ihmistä, niin käy vaikka kaupassa, laittaa ruokaa, siivoaa yms. arkisia asioita, sillä ihmisellä ei oo voimaa ees normaalin arjen pyöritykseen, saati alkaa tavaamaan raamattua ja kuunnella mitään uskonnollisia paasauksia. Ne tuntuu tosi tyhjälle sanan helinälle kun on menettäny jonkun. Miksi alottaja ylipäänsä ees ehdottaa mitään, koska eiks ole oikeesti tullut mieleen, että suurin osa varmaan osaa ihan itsekin omilla aivoillaan miettiä ja lähtee hakemaan apua vaikka uskonnosta sitten kun on ITSE valmis vastaan ottaan sen? Tosi typerää tulla jeesusteleen et "hei, ootteko tulleet aatelleeksi, että uskonnosta apua ja plaa, plaa..." jokainen on varmaan aatellut, tai tulee aatteleen. Onhan tehty tutkimuksiaki et suomalaiset on aika uskonnollista kansaa, suurin osa uskoo Jumalaan, mutta siitä ei pidetä meteliä, vaan se on enempi yksityis asia. Ja seurakunnastaki otetaan yhteyttä kun läheisen kuolemasta on kulunu jonku aikaa ja kysytään tarttisko sieltä suunnasta apua. Heti sitä ei kuitenkaa tehdä, vaan ymmärretään et ihminen ei oo ehkä vastaan ottavaisimmillaan kun on just haudannut rakkaansa. Mie en vain ihan ymmärrä aloittajan motiiveja tolle uskon tuputukselleen. Mitä järkee tollasessa on? Tuntuu ali arvioivan ihmisten omaa järkeä ja tunteita.


      • Vai mitä?
        POstimiehet kirjoitti:

        No anteeksi nyt, että vastasin sinulle. Sinun kommenttisi oli minun kommentistani seuraavana. Laitahan seuraavan kerran sen kommentoijan nimi ensimmäiselle riville, jolle kommenttisi tarkoitat niin ei tarvitse sekoilla ja pahoittaa turhaan mieltään. Toivotaan nyt että heidi Marianne osaisi sinulle sitten vastata.

        Höpön löpön. Katso tarkemmin! Mie olin vastannu tähän ketjuun ja sie laitot minulle vastaukses. Tuo pieni sininen nuoli kertoo sen kelle vastaa, ei tarvii erikseen nimeä laittaa. Sehän on tässä ideana, että voi joko vastata pelkästään ketjuun aloittajalle niinku mie ensimmäisessä vastauksessani tein, tai sitten jolleki kommentoijalle suoraan, niinku sinä vastasit minulle ja mie sitten sulle sen jälkeen, et mitäs mulle tuut urputtaan. HeidiMarianneV ei varppina osaa mulle vastata mitään. Ei osaa kellekään, sillä hänellä ei muuta sanottavaa ole kun tuputtaa uskoaan ja ali arvioida ihmisten omaa järkeä.


      • Postimiehet
        Vai mitä? kirjoitti:

        Höpön löpön. Katso tarkemmin! Mie olin vastannu tähän ketjuun ja sie laitot minulle vastaukses. Tuo pieni sininen nuoli kertoo sen kelle vastaa, ei tarvii erikseen nimeä laittaa. Sehän on tässä ideana, että voi joko vastata pelkästään ketjuun aloittajalle niinku mie ensimmäisessä vastauksessani tein, tai sitten jolleki kommentoijalle suoraan, niinku sinä vastasit minulle ja mie sitten sulle sen jälkeen, et mitäs mulle tuut urputtaan. HeidiMarianneV ei varppina osaa mulle vastata mitään. Ei osaa kellekään, sillä hänellä ei muuta sanottavaa ole kun tuputtaa uskoaan ja ali arvioida ihmisten omaa järkeä.

        Vai mitä? -nimimerkille:
        toivotaan nyt HeidiMariannen vierailevan palstalla ja kertovan sinulle menetyksistään. Hänhän ei kirjoittanut ettei olisi ketään menettänyt.


      • usko auttaa
        Vai mitä? kirjoitti:

        Olen uskossa, eikä ole lohduttanut pätkän vertaa kun läheinen kuoli. Puhu vasta sitten kun tiedät sillä sähän et tiedä mistä puhut.

        Minulta on kuollut kaksi aviomiestä melko nuorena ja lisäksi vanhemmat. Tuntui, että en olisi selvinnyt näinkään hyvin ilman uskon tuomaa lohtua ja voimaa. Kun rukoilee oikein vaikeana hetkenä, niin tuntuu ikään kuin voimia virtaisi sinuun ja enkelit olisivat vierelläsi tukena. Myös toivo ja usko jälleennäkemisestä lohduttaa. Oma kuolemakin aikanaan tuntuu luonnolliselta.


      • puhun koska tiedän
        Vai mitä? kirjoitti:

        Kaikki jolta on läheinen kuollu tietää. Elä tuu viisasteleen kun et tiedä mistä puhut.

        Vai mitä?...minulla on kuollut sekä mies että poikani ja tiedän kyllä miten valtavan lohdutuksen Jumala antaa kun vain häneltä apua pyydämme. Ei Hän sitä kokonaan pois ota, sehän ei olis normaaliakaan jos emme tuntisi mitään. Mutta kyllä Jumala niin paljon minua ja nuorinta poikaani ainakin on auttanut että en tiedä miten olis asiat jos ei Jumala olis auttanu meitä.


    • Suru ja kuolema koskettavat kipeästi varmasti suurinta osaa ihmisistä, olivatpa nämä uskonnollisia tai eivät. Itse ajattelen ettei usko/uskonto/Jumala suoraan tee surusta helpompaa. Mutta sille jolle usko on tärkeä voimanlähde se tuo lohtua ja auttaa jaksamaan vaikeuksien keskellä.

      Joillekin usko tulee tutuksi elämän vaikeuksien keskellä ja koetun lohdun kautta asiat alkavat muutenkin elää. Mutta ei kenelläkään ole oikeutta sanoa ilman uskontoa tai uskonnon avulla tapahtuvaa surun käsittelyä oikeaksi tai vääräksi. On vaikea käsittää miksei ihmisten voi antaa toimia niin kuin itse parhaaksi kokevat? Ja jos joku suosittelee jotain, mikä itselle on ollut avuksi, miksei sitä voisi ennakkoluulottomasti kokeilla?

      Antakaamme tilaa erilaisille tavoille elää ja uskoa. Olkaamme avoimia asioille niin että rohkenemme kokeilla jotakin itselle uutta ja erilaista.

      Aija-pappi

      • HeidiMarianneV

        Hyvin ajateltu ja kirjoitettu, Aija-pappi. Sinä ajattelet samoin kuin minä. Ihmiselle on annettava ja suotava hänen vapautensa kaiken suhteen. Ennakkoluulot typistävät ihmisen pieneen nurkkaan. Ei vain uskalleta.
        AA:ssa on eräs lause, joka kertoo paljon ja jota yleensä tulkitaan tasan väärin: Elä ja anna elää. Nämä ovat toisilleen rinnakkaiset asiat.
        Pitää elää ja antaa muiden elää omalla valitsemallaan tavalla, mutta tärkeää on se, että elää itse eikä käytä aikaansa esim. siihen, että vertailee omia asioitaan, mielipiteitään ja kantojaan muiden vastaaviin, vaan osaa hyväksyä nekin ja ehkä keskustella niistä.
        Pian aletaan taas jahdata HeidiMariannea, että hän ei saa tietää surusta ja menetyksestä mitään. Mistä tämän voi bongata omiin silmiinsä? Saammeko linkin tänne? Jos ei linkkiä löydy niin nämä kuvitelmat HeidiMariannen tilanteesta voikin jättää omaan arvoonsa ja keskittyä puhumaan uskonnon avusta menetystilanteessa.


    • Suntio

      Luin nuo ketjut. Kahdessa kommentissa HeidiMarianne ehdottaa kommentoijille luettavaksi Matteusta, etenkin Vuorisaarnaa. Hän tarkoittanee ehdotuksillaan hyvää.

      En löydä mitään ilkeää riitelemistä ja väittelyä.Toisesta ketjusta en löytänyt hänen kommenttejaan lainkaan. Jäämme odottamaan hänen kommenttejaan.
      Täti-ihmisen, joka nyt kommentoi, syvä loukkaantuminen onkin jo selvä asia:

      "hänen kommenttiensa täydellisestä sisällöttömyydestä, tyhjänpäiväisyydestä ja tietämättömyydestäkin, ilkeä nulikka, tulee haukkumaan, irvailemaan, aliarvioimaan, käskemään pitää turvan kiinni ja hakkaamaan raamatulla päähän"
      HeidiMariannen pitää tulla ilkeilemään ja haukkumaan huomionhakuiseksi hulluksi.

      Surullista.

      • Joopajoo...

        Niin kun HeidiMarianne vaihtaa koko ajan nimimerkkiä... Nyt hän on suntio.

        Ja hyvää hän ei tarkoita.


      • Virtasen JOni
        Joopajoo... kirjoitti:

        Niin kun HeidiMarianne vaihtaa koko ajan nimimerkkiä... Nyt hän on suntio.

        Ja hyvää hän ei tarkoita.

        Hei mut voisko tähän duunaa sellasen jutskan et vain rekisteröityneet kirjoittajat pääsee palstoille skrivaan. Se vois vähentää tota. Joo Luotsille terveiset et alkais järkätä sitä. Ainakin vähäks aikaa. Jes?


      • Joopajoo...
        Virtasen JOni kirjoitti:

        Hei mut voisko tähän duunaa sellasen jutskan et vain rekisteröityneet kirjoittajat pääsee palstoille skrivaan. Se vois vähentää tota. Joo Luotsille terveiset et alkais järkätä sitä. Ainakin vähäks aikaa. Jes?

        Se olisi mielestäni loistava idea - ainakin tälle palstalle. Sitä toivon.

        HeidiMarianne on näköjään poistattanut taaaaaaaaaaaaas kerran kommenttini, koska niistä hänen ilkeys ja hulluus tulee liian hyvin ilmi.

        Trolli mikä trolli... Sairas mieleltään kun on valinnut juuri tämän palstan leikkikentäkseen.


      • Vai kuinka?
        Joopajoo... kirjoitti:

        Se olisi mielestäni loistava idea - ainakin tälle palstalle. Sitä toivon.

        HeidiMarianne on näköjään poistattanut taaaaaaaaaaaaas kerran kommenttini, koska niistä hänen ilkeys ja hulluus tulee liian hyvin ilmi.

        Trolli mikä trolli... Sairas mieleltään kun on valinnut juuri tämän palstan leikkikentäkseen.

        Kai niissä poistattamisissa täytyy olla jokin totuuspohjakin ja perustelut, jotka Suomi24 toteaa yhdenmielisiksi omien palstaohjeidensa kanssa. Vai voiko toisen ihmisen kommentteja poistattaa mielensä mukaan?


      • QueenMother
        Vai kuinka? kirjoitti:

        Kai niissä poistattamisissa täytyy olla jokin totuuspohjakin ja perustelut, jotka Suomi24 toteaa yhdenmielisiksi omien palstaohjeidensa kanssa. Vai voiko toisen ihmisen kommentteja poistattaa mielensä mukaan?

        Kyllä Suomi24-palstavahti tarkistaa varmasti viestit. Joopajoolla on muuten taas uusi nimimerkki ...hän ei enää olekaan Täti-ihminen... eikä mikään aiemmista muistakaan nimimerkeistään.
        Hyvin mielellään hyökkäilee muiden kimppuun, mutta ei näe omaa osuuttaan asioiden kulussa. Kannattaisiko joskus katsella peiliin kun setvii omia kommenttisotkujaan?


    • Luojan lapsi

      Kaikki uskonnot rajoittavat ihmiset aikalailla ahtaisiin rajoihin, yleensä. Se ei olle uskontojen syy vaan ihmisten, joitten käsityskyky ei riitä. Eivätkä Raamattu ja uskonnot aukea kaikille lainkaan, monet jutut ovat käsittämätöntä kapulakieltä. Luultavasti samasta syystä kuin kaikki muutkin kapulakielet, esim. lakitekstit, säännöst ja asetukset.

      Uskonkappaleita parempi tapa on henkinen kasvu, ymmärryksen kartuttaminen kaikesta olevaisesta ja siitäkin, mitä ei ole. Ajattelun avartaminen ja asenteitten aukaiseminen hyväksymään maailma ja elämä sellaisina kuin ne ovat on parempi tie valaistumiselle. Kuolema kuuluu elämään, siitä seuraa surua, mutta viisas ihminen miettii, mitä ja mikä surun oikea nimi ja kohde on.

      • HeidiMarianneV

        Juuri näin, Luojan lapsi.

        Omasta käsityskyvystä on kysymys. Suru voikin avata tien parempaan ymmärtämiseen, jos kykenee paneutumaan asioihin.

        Tämä ketjun aihe on: Uskonnosta apua surutyöhön.

        Itsekunnioitusta. Kunnioitusta kanssakulkijoille.


    • M-I

      Surullinen tapaus tuo tyttö.

      • zion

        Nuori. Itsehillintä ja ymmärrys puuttuvat. Ei käsitä mielipide-eroavaisuuksia vaan on tottunut tiettyyn kaavaan. Ei osaa vielä kritisoida stereotyyppistä ajattelua. Sen sijaa osoittaa voimattomuutensa ja hämmennyksensä kiroilulla, rumien sanojen hokemisella ja muiden haukkumisella.


      • ???
        zion kirjoitti:

        Nuori. Itsehillintä ja ymmärrys puuttuvat. Ei käsitä mielipide-eroavaisuuksia vaan on tottunut tiettyyn kaavaan. Ei osaa vielä kritisoida stereotyyppistä ajattelua. Sen sijaa osoittaa voimattomuutensa ja hämmennyksensä kiroilulla, rumien sanojen hokemisella ja muiden haukkumisella.

        Et sitten malttanut pysyä pois edes viikonloppua HeidiMarianne? Hanki elämä ennen kuin kuolet.


      • Teodoros
        zion kirjoitti:

        Nuori. Itsehillintä ja ymmärrys puuttuvat. Ei käsitä mielipide-eroavaisuuksia vaan on tottunut tiettyyn kaavaan. Ei osaa vielä kritisoida stereotyyppistä ajattelua. Sen sijaa osoittaa voimattomuutensa ja hämmennyksensä kiroilulla, rumien sanojen hokemisella ja muiden haukkumisella.

        Toden totta kyllä.
        Tämä ketju on aivan kauhea surullisen ihmisen lukea.Jos yleensä jaksaa.Sitä en tiedä miksi se täällä on.Uskonnosta puhutaan rumasti tämän ketjun loppupäässä.


      • Viliva
        Teodoros kirjoitti:

        Toden totta kyllä.
        Tämä ketju on aivan kauhea surullisen ihmisen lukea.Jos yleensä jaksaa.Sitä en tiedä miksi se täällä on.Uskonnosta puhutaan rumasti tämän ketjun loppupäässä.

        Uskon antama tuki surun hetkellä on lempeä ja lohduttava. Kun alkushokki on käyty läpi niin uskosta ja jälleennäkemisen toivosta on lohtua.
        Toivon omalta kuolemaltani kivuttomuutta ja kunniallisuutta, rauhallisuutta. Sairastan parantumatonta sairautta, joka johtaa kuolemaan.


      • Maieliina
        Viliva kirjoitti:

        Uskon antama tuki surun hetkellä on lempeä ja lohduttava. Kun alkushokki on käyty läpi niin uskosta ja jälleennäkemisen toivosta on lohtua.
        Toivon omalta kuolemaltani kivuttomuutta ja kunniallisuutta, rauhallisuutta. Sairastan parantumatonta sairautta, joka johtaa kuolemaan.

        Autuaita ovat murheelliset sillä he saavat lohdutuksen.


    • Yksi Herra

      Vivalle hyvästä asenteesta kymmenen pointsia. Sinä olet asiantuntija tällä alueella.
      Itsekin luen Raamattua ja löydän aina uusia asioita,joita voin elämääni soveltaa. Itselläni on parantumaton sairaus, joka lääkittynä pysyy hallinnassa. Voimia ja paljon!"

    • HeidiMariann

      Autuuslauseet kannattaa lukea, niistä saa paljon apua.

      Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
      Autuaita ovat sävyisät, sillä heidät on kutsuttava Jumalan lapsiksi.

      Etc.

    • HeidiMarianneV

      Suremisen sanotaan joskus ylevöittävän ihmistä. Tarkoittaa paremminkin varmasti valaistuneisuutta. Kuoleman läheisyys hiljentää ja avaa tietä kunnioitukselle kaikkea elävää kohtaan. Myös heitä kohtaan, jotka ovat jo lähipiiristä kuolleet.

      Suru ja kuolema opettavat käsitykseni mukaan ihmistä. Sen läheisyydessä pitää osata havainnoida ja pitää silmänsä auki muutenkin, miettiä montaa asiaa ja silloin ehkä kokee jonkinlaisen valaistumisen.

      Uskon, että uskonnosta (Raamatusta) pohjautuvat lauseet ovat tarkoitetutkin miettimiseen. Niissä piilee uskomattomia viisauksia kaikenlaisiin tilanteisiin. Niitä voi oikeastaan pohtia loppumattomiin.

      Ne meistä jotka polkevat paikallaan, eivät käsitykseni mukaan ole vielä kokeneet ymmärrystä omalla kohdallaan. Jumittuminen on huono asia, eteenpäinmeno ja asian ymmärrys parempi.

      • Kardemu

        Hyvin oivallettu, HeidiMari. Usein näitä asioita ei tulla ajatelleeksi ollenkaan, junnataan vain omissa syövereissä.


    • Juhlatkotona

      Kuollut ihminen ei ole enää täällä keskuudessamme.
      Hänen kanssaan voi vielä keskustella uskonnon välityksellä, jos hiffaa asian.

      Kunnioitamme vainajia.

      • Taistova

        Suru lievenee uskonnon avulla, jos vain avaa itsensä asialle.


    • jo hieman vanhempi

      Minä koen rauhaa astuessani sisään kirkkoon. Olen menettänyt äskettäin erään monivuotisen ystävän. Uskonto, ei välttämättä kirkkorakennus, tukee ikävässä.

      • Näin se vaan on

        Meille kaikille on annettu tietty määrä elinpäiviä.
        Joillakin ne täyttyvät itsemurhan kautta ja joillakin muulla tavoin, kuolemalla vanhuuteen tai vaikkapa sairauteen.
        Sinä itse et voi elinpäiviäsi määrätä, vaikka niin luulet kun itsemurhaa ajattelet.
        Se on jo ajateltu.

        Uskomalla Jumalaan kaikki on helpompaa hyväksyä.


      • Mitä ihmettä!?
        Näin se vaan on kirjoitti:

        Meille kaikille on annettu tietty määrä elinpäiviä.
        Joillakin ne täyttyvät itsemurhan kautta ja joillakin muulla tavoin, kuolemalla vanhuuteen tai vaikkapa sairauteen.
        Sinä itse et voi elinpäiviäsi määrätä, vaikka niin luulet kun itsemurhaa ajattelet.
        Se on jo ajateltu.

        Uskomalla Jumalaan kaikki on helpompaa hyväksyä.

        No jos noin on, että itsemurhankin on Jumala jo ennalta päättänyt joidenkin kohtaloksi, niin MIKSI sitten tälläkin palstalla ja joka paikassa uskovaiset tuomitsee helvettiin ja lietsoo kauheaa vihaa niitä ihmisraunioita kohtaan, jotka itsensä tappaa?


      • Kysyn minä
        Mitä ihmettä!? kirjoitti:

        No jos noin on, että itsemurhankin on Jumala jo ennalta päättänyt joidenkin kohtaloksi, niin MIKSI sitten tälläkin palstalla ja joka paikassa uskovaiset tuomitsee helvettiin ja lietsoo kauheaa vihaa niitä ihmisraunioita kohtaan, jotka itsensä tappaa?

        Jaa-a. Missäs niitä uskovaisten helvettiin tuomitsevia ja kauheaa vihaa lietsovia viestejä löytää?


    • me kerran kohdataan

      Heidi Maria...mä olen sitä mieltä että USKONTO ei auta ketään, mutta elävä USKO Jeesuskeen kyllä auttaa. Olen itse kokenut sen.

      Ehkä tarkoitit juuri sitä...

      Niinkuin raamattu sanoo..."Avuksesi huuda minua hädän päivän, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun tulee kunnioittaa minua".

      Taivaa Isä pitää huolta lapsistaan, ja voimaa antaa päivään uuteen

      • Kysyn minä

        1 USKO

        Usko tarkoittaa 1) tietoon perustumatonta käsitystä jostakin, luuloa, 2) luottamusta jonkin olemassaoloon, toteutumiseen, arvoon tai muuhun, 3) uskonnollista vakaumusta, uskontoa: ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista[1].

        2 USKONTO

        Uskonnot ovat luonteeltaan aatteellis-käsitteellisiä järjestelmiä, jotka tarjoavat kokonaisvaltaisia selityksiä maailmasta.[1]

        Tavallisimmin uskonnolla tarkoitetaan uskoa jumalaan/jumaliin tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta yleismaailmallisena ilmiönä. Uskonnot ovat muotoutuneet oppijärjestelmiksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja palvontamenoina.

        Uskonnon määritelmiä on lukuisia eikä niistä vallitse yksimielisyyttä.Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen mukaan uskonto on käsitteellistys, joka on tehty suuresta määrästä erilaisia uskomuksia, käyttäytymistaipumuksia ja kokemuksia

        Ehkä tarkoitit kuitenkin uskontoa?

        Elävästä uskosta puhuvat vanhoillislestadiolaiset. Minä puhun uskonnosta silloin kun siitä puhun. Omaan käsitykseeni siitä minulla on oikeus, samoin kuin sinulla omaasi.


    • timpurientimpuri

      Hyvä heitto! Lestadiolaiset niitä tulisia hiiliä muiden niskaan järkkäilevät.
      En lähtisi nyt taipumaan lahkolaisten suuntaan minäkään.

    • Denzuasa

      Kuuntelin tänään Pietarin ja Paavalin päivänä kotikirkossani saarnan ja se tosiaan kolahti. Lähisukulaiseni menehtyi pari kuukautta sitten. Hän oli jo iäkäs ihminen, mutta tuntuu silti hyvältä kuulla, että hän on päässyt paratiisiin. Hänellä on nyt kaikki mitä parhaimmin.

      • MarinaShi

        Se lohduttaa, todella. Uskonnon avulla ihminen uudistuu.


    • En oikein usko...

      Uskonto voi sopia jollekin, mutta todellisuudessa se lähinnä ahdistaa jo vaikeassa tilanteessa olevaa, koska ei ole helppoa alkaa ajattelemaan että on kaiken muun lisäksi vielä tehnyt jotain niin väärin, että jopa henkiolennot haluavat rankaista sinua... Uskonnot ovat aiheuttaneet niin paljon itsemurhia, että parempi olisi vain kohdata totuus ja uteliaana ihmisenä rohkeasti katsoa mitä huominen tuo tullessaan...
      Minä en usko minkäänlaisiin jumaliin, vaan olen varma siitä että meidän on tarkoitus elää tämä elämä niin hyvin että olemme siihen itse tyytyväisiä kuollessamme. Ja tuo jumalan apuun luottaminen on lähinnä periksiantamista ja itsensä aliarvioimista.

      • Denzuasa

        Aika kehittymättömiä tai kesken jääneitä ajatuksia mielestäni tuossa yllä, mutta hyvin tavallisia.

        Uskonto ei tuomitse, vaan ihmiset tuomitsevat.

        Viestisi taitaa olla se, että pelkäät uskontoa. Niin minäkin siihen asti kun uskalsin siihen tutustua ja luottaa. Olen kokenut kovia ja ollut polvillani monta kertaa. En ollut ihan helppo tapaus.

        Olen aivan sama ihminen kuin ennenkin, mutta minulla on suoja, turva ja armo käytettävissäni enkä kuvittele enää olevani mitään muuta kuin aivan tavallinen ihminen virheineni kaikkineni.

        Uskontoon kannattaa tutustua ja pitää itsensä avoimena.


      • Usko vain

        En nyt muista sanasta sanaan sitä aforismia, mutta jotensakin näin: Jos uskontosi tekee sinut alakuloiseksi, sinulla saattaa olla vatsakatari, mutta uskontoa sinulla ei ole.

        Oletpa minkä ikäinen tahansa, kehotan pitämään silmien lisäksi avoinna myös mielen puolen. Maailma on muutakin kuin materiaa ja jos et ruoki myös henkeä, et kuole tyytyväisenä.


    Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      1615
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      16
      1459
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1358
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      32
      1340
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      41
      1283
    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      15
      1228
    7. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      8
      1126
    8. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1116
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1104
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1092
    Aihe