Voiko nainen olla aloitteellinen?

Mulla on tällainen omasta mielestäni vähän epäselvä kuvio yhden miehen kanssa.
Tavattiin kolmisen viikkoa sitten, päädyttiin baarista ystäväni luo jatkoille. Sattumoisin jouduttiin nukkumaan samassa sängyssä, juteltiin tuntikausia kaikesta ja vietettiin enemmän ja vähemmän hellää hetkeä, joka mun heikkouden ansioista päätyi seksiin huolimatta siitä, että yritin kovasti pistää vastan (en harrasta yhden yön juttuja). :D No, myöhemmin juteltiin jotain Facebookissa, mutta siihen se jäikin. Taisin kerran kysyä, että nähdäänkö vielä, mihin tää jätti vastaamatta. Sen jälkeen oon saanut mieheltä kerran viestiä baari-illan jälkeen, että saisiko hän tulla luokseni. En suostunut.

Nyt viikonloppuna hän sitten oli etsinyt numeroni ja soitti päästäkseen taas yöksi. En suostunut, joten mies ehdotti, että saisiko tulla selvinpäin sunnuntaina. Harkinnan jälkeen suostuin tähän. Mies tuli, katsottiin leffaa ja oli ihan rentoa ja leppoista. Pyysi anteeksi aiempaa käytöstään. Päädyttiin taas sänkyyn, ilmeisesti mies on joko hyvä lämmittelijä tai sitten mä olen puutteessa. Oli miten oli, hän jäi yöksi. Aamulla lähti aika aikaisin mennäkseen kotinsa kautta töihin. Kysyi, saisiko poiketa töiden jälkeen ja lupasin. Huomasin, että oli jättänyt hupparinsa mun luo. Mies tuli töiden jälkeen, juteltiin kaikenlaista ja juotiin kahvit.

En siis oikeen tiedä mikä tää kuvio on. En välitäkään tietää vielä, tutustua haluaisin kuitenkin. Mietin, että kehtaisinko kysyä mieheltä hänen viikonloppusuunnitelmiaan? Olisi nimittäin kiva nähdä ja tehdä jotain yhdessä. Onko naisen aloitteellisuus ihan totaalinen turn off? Tuntuuko tyrkyttämiseltä? Tietenkin on aina mahdollisuus, että tyyppi jättää jälleen vastaamatta, mutta se on sen ajan murhe.