Mönkijä metsätöissä

delphoi679

Omistan muutaman hehtaarin metsäpalsta kauempana päätilasta. Traktoria ei tuonne kannata ajaa, mutta miten olis mönkijä? Olen pitänyt sitä aina hiukan puuhasteluna, mutta taitaisi kitenkin olla ihan riittävä laite tarkoitukseeni.

Onko kokemuksia millainen kannattaisi hankkia? Polaris, Honda? Mitä kannattaisi huomioida?
Tulisi lähinnä rankapuun ajamiseen

45

9877

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Traktori on paree

      Mönkijä on ok ranganajossa, jos maasto ei ole kovin epätasainen tai siis aivan normaali metsämaasto. Merkistä riippumatta meinaa mönkijä jäädä rankakuorman kanssa joka kivenkoloon ja korkeampaan kantoon pyörimään tyhjää, ketjut renkaissa toki auttavat paljon mutta ongelmaa ilmenee niillä myös. Lukemattomia ovat ne kerrat, kun lapsellisen helponnäköiseen pieneen kantoon on vetojuhta jumittunut ja on joutunut purkamaan kuorman päästäkseen taas metrin eteenpäin kohti tietä. Säännöllisesti ajettava ajoura kannattaa pohjustaa todella huolellisesti, esim. kannot lyhentää aivan maata myöten ja isommat kolot tukkia puulla tai kivillä. Mönkijöiden itsensä ohella tahtovat myös niihin myytävät rankakärryt olla aikamoisia leluja. Kannattaa melkein ostaa kärryn lisäksi halpa puikkohitsauskone ja agregaatti ja opetella sauman teko, jos ei jaksa ensialkuun jatkuvasti lähteä kesken kaiken metsästä hakemaan hajonneita pankkojen kiinnityksiä tai muita revenneitä metalliosia takuuseen. Tietysti jos puunajo tapahtuu mainoskuvien mukaisilla tasaisilla kankailla, joissa on hyvät metsäpolut ajamiseen, niin ongelmia tuskin tulee ja ajaminen on yhtä harrastusta, jopa nautintoa. Normaalissa metsämaastossa tapaat ongelmia mönkijän kanssa.

      Nimim. läheisesti sivusta seurannut vannoutunut traktorikuski.

    • turve elvis

      Hommaa ihan rauhassa mönkkäri kyllä sillä puut metästä pois saa.Ei se tietty mikään urakka miehen kampes ole.

    • hummani hei

      kunnon suomenhevoinen saa mönkkärin omistajan hikoilemaan tuskasta..ei ole pollen voittanutta..

    • syvältä p******tä

      Kysyjä siis omistaa metsäpalstan niin kaukana päätilasta, ettei sinne kannata traktorilla ajaa.
      Mutta suunnittelee köröttelevänsä mönkijällä?.

      Jesus, missä näitä trolleja syntyy?.

      • Ei niin syvältä

        "Mutta suunnittelee köröttelevänsä mönkijällä?."


        Tuskinpa se nyt sitä suunnittelee. Pääseehän niille kaukaisille metsäpalstoille nykyään ihan autokyydilläkin.

        Ja ovathan auton perässä hinattavat peräkärrytkin jo keksitty. Eiköhän se mönkijä siirry sen peräkärryn lavalla sinne metsäpalstalle.


      • mönkjän alle

        Mönkijä on mahdollista rekisteriödä tieliikennekäyttöön
        mutta tuo härpäke on kallis verrattuna käytettyyn Fiiattin
        kuormaajakärryllä.
        Traktorin menot voi vähentää jos tulojakin joskus muodostuu
        mutta verottajan ei missään pidä hyväksyä leluja poistoihin.


    • entinen kuski

      mönkijä on kersojen peli.tosi onneton vehe,

    • liinaharja heittää
    • kpg1

      Kuusikoissa hyvä, ei jää kesälläkään ajourista kuin polunkokoiset jäljet maastoon (ei katko puunjuuria). Tosi hyvä polttopuun harraste keräilyyn maastosta tienvarteen. Talvella ajettava urat ennakkoon, eteenkin vastamäet.

    • dfflkdlfk

      Jep, meillä hondan 420 kuutioinen ja hyvin on pärjännyt, maasto sen verran hyvää ettei edes vinssiä ole tarvinnut. Kerran purkanut kuorman kun upposi märkään ojaan mutta itse tykkään kovasti. Hyvin vetänyt täyteen lastattuja kärryjä. Ainakaan hondassa ei ole ollut mitään vikaa, en osaa sanoa sitten "kiinalaisista" merkeistä.

      • Jagdpanther

        Eläkää helvettisoikoon sekaantuko kiinalaisiin! Niistä ei voi koskaan tietää mitä niille tapahtuu ku käynnistää ja takuu ei toimi! Tutulla oli ja siinä ei koskaan ollu muuta ku ongelmaa. Olihan se halpaki...


      • ammattilainen

        totta joka sana!


    • dfflkdlfk

      Tänään taas puu sai kyytiä hondalla, seittämän täyttä kuormaa reilussa parissa tunnissa, nythän se työvasta alkaa kun joutuu halkoo kaikki, isoja tuulenkaatoja. Onneks halkomakone on keksitty, nopeuttaa hommaa aikalailla:D

    • Juuso4

      Minulla on sekä että ja jopa . Mönkijä on lähinnä lelu. mutta olen silläkin ajellut, on nelivetoinen Diesel - polaria ja telikärry. Ajelen sillä avattua uraa pitkin kuviolle, nykäisen Stihlin käyntiin ja kaatelen tankillisen verran kasaten pöllit suoraan kärryyn. Kun tankki on tyhjä, on kärrykin täynnä ja ajelen kuorman klapikoneen viereen. Traktori käyntiin ja pöllit hihnalle. Kuljetin työntää puut varastoon, joka on ensin tyhjättynä kuivista puista .
      Kun kuorma on liiterissä, käväisen sisällä kahvilla ja "päiväkiikulla" ( melko uusi emäntä) ja sitten teroitan sahan ja tankkaan sekä suuntaan takaisin kuviolle. Jos matka olisi pidempi, niin ilman muuta traktorilla ja neljä tankillista kerralla.
      Onko kellään teistä sellaista traktoria, joka lähtee metsässäkin käyntiin oltuaan siellä yön yli? Jollei ole, kannattaisi hankkia sellainen. Ja sillä kulkisi maantielläkin puukuorma komeasti.

    • Pitäähän isillä

      olla jonkinlainen lelu että pääsee leikkimään isojen poikien leikkejä

    • ammattilainen

      Ota honda mulla on 420 fa ei missään nimessä trapperia

    • oikea neliveto

      niitä on oikein nelivetojakin myynnissä, hondahan ei sitä ole..

      sen jarrun kanssa pelleilet ja toivot, että se neljäskin pyörä ottaa kiinni.

    • 0212

      Ilman muuta viisisatanen hydrostaatti Honda,ei kannata miettiäkkään noita kumihihna vetoisia, niistä mulla pelkästään huonot kokemukset.

      • 4vuodenPäästäUudestaa

        Niin ....onhan nuo palstan mallit menny jo reilussa kolmessa vuodessa vanhaksi


      • ihanonok

        Kyllä se mönkijä pikkutöissä ja hankalissa paikoissa on ihan paikallaan. Telat ja vinssit varusteena säästää työmiestä kummasti.


      • torvettaasasialla
        ihanonok kirjoitti:

        Kyllä se mönkijä pikkutöissä ja hankalissa paikoissa on ihan paikallaan. Telat ja vinssit varusteena säästää työmiestä kummasti.

        Mönkijään telat ja vinssit, niin koko helahoito maksaa hyvän käytetyn nelivetoisen traktorin hinnan!


    • mönkijäpellevehje

      Puuhapalstojen omistajien ja kersojen vehje koko mönkijä. Samalla rahalla saa useammankin ihan kunnollisen traktorin ja vielä käytettyjä hilavitkuttimia traktoreiden perään, joilla työ käy, eikä jää pieniin kantoihin tai kiviin kiinni.
      Traktoriin riittää tavallinen polttoöljy, ei tarvita kallista bensaa. Traktorin kanssa ei ole verottajan kanssa ongelmaa, mönkijää et hevin saa kalustoon kirjattua. Traktorilla pyörittää klapikonetta ja hydraulihalkojaa, sekä vaikka kenttäsirkkeliä, levittää lannoitteet metsään pintalevittimella ym. ym. Mönkijällä lannoitteenlevitys metsään on ihan pellehommaa, lähinnä leikkimistä ja lannoitepöly pistää mönkijän aika finaaliin.

      Ihan kokemuksella, ostin ihan hyvän 60hv traktorin lämpimällä hytillä metsähommiin ja maksoin siitä aikanaan v. 1989 20000mk, ostin siihen käytetyn juontokouran 1500mk ja tukkivinssin 250mk. Kaverin kanssa ostettiin kimppaan klapikone puoliksi ja maksettiin siitä 14000mk, eli 7000mk minun osuus. Lisäksi sain käytetyn omatekoisen tukkikärryn ja metsäreen ilmaiseksi.
      Yhteensä minulta on mennyt kalustoon rahaa 7500€ tämän päivän rahaksi muutettuna tuohon kalustoon ja olen tehnyt metsissäni melkoisen määrän näillä töitä, polttopuitakin olen tehnyt pelkästään klapikoneella n. 1400m³, samainen traktori on pyörittänyt kenttäsirkkeliä vuosien varrella melkoisen määrän tunteja ja sahapuut on ajettu tuolla traktorilla sahattavaksi.

      • tuossaonjärkeä

        Tuossa on ollut järkeä! Kunnollista käytettyä kalustoa saa ostaa ihan järkevällä rahalla. Jo pelkkä mönkijä maksaa hyvän käytetyn nelivetoisen traktorin hinnan.


      • tarpeenMukaan

        Noinkin, riippuu aika paljon siitä mitä haluaa ja mikä on tavoitteena. Perin itse 40 hehtaarin metsätilan 11 vuotta sitten. Keskinen Suomi ja maapohjat helpot eli ei ole kyntämällä pilattu. Muutin tuolloin tilalle ja ostin "tuekseni" pari vuotta vanhan mönkijän sekä kärrin. Hankintahinta oli nykyrahassa noin 7 000. Sen jälkeen on kapineella ajettu kaikki polttopuu sekä taloon että mökille. Kiinnon verran tulee kuormassa, kun täyteen laittaa. Muutama pieni (30-50 mottia ) hankintakauppa ja hieman lumitöitä päälle. Varsinaiset harvennukset hoitaa moto. Huolto-ongelmia on ollut magneeton kiilan, vetonivelen suojakumin ja öljynvaihtojen ( suodattimien) verran. En oikein hoksi, että olisiko traktori antanut mitään lisäarvoa puuhasteluilleni. Nyt on tosin traktori tulossa ostoon, kun joudun jatkossa avaamaan 700 metriä tietä talvisaikaan. Mönkijällä moinen homma normitalvena juuri ja juuri voisi onnistua, mutta turhaa temppuilua se vaatisi.


      • taajamajuppi

        Päädyin mönkijään ja kärryyn koska asun omakotitalossa taajama-alueella. ja metsät on kymmenen kilometrin päässä. Haluan kuten myös naapurit, että pihat on siistejä ja traktoria olisi joutunut säilyttämään ulkona tai rakentamaan ruman pressukatoksen. Samoin traktorin työkoneet olisi pitkin pihoja. Mönkijä kärryineen mahtuu talon pieneen autotalliin.
        Polttopuut tulee hyvin metsästä ja tuli jo aiemmalla takavetoisella mönkijällä.
        Suuret puut otetaan metsäkoneella sitten kun aika on.
        Mökijällä tulee ajettua myös ihan virkistysajoa retkeillen pitkin metsäautoteitä ja joskus käytyä kaupassa, mitä ei varmasti traktorilla voi virkistäväksi sanoa ja näyttäisihän se juntilta ajella kauppaan traktorilla. Traktorilla ajo on myös melkoista köröttelyä mönkijään verrattuna.


      • Harrikakuski
        taajamajuppi kirjoitti:

        Päädyin mönkijään ja kärryyn koska asun omakotitalossa taajama-alueella. ja metsät on kymmenen kilometrin päässä. Haluan kuten myös naapurit, että pihat on siistejä ja traktoria olisi joutunut säilyttämään ulkona tai rakentamaan ruman pressukatoksen. Samoin traktorin työkoneet olisi pitkin pihoja. Mönkijä kärryineen mahtuu talon pieneen autotalliin.
        Polttopuut tulee hyvin metsästä ja tuli jo aiemmalla takavetoisella mönkijällä.
        Suuret puut otetaan metsäkoneella sitten kun aika on.
        Mökijällä tulee ajettua myös ihan virkistysajoa retkeillen pitkin metsäautoteitä ja joskus käytyä kaupassa, mitä ei varmasti traktorilla voi virkistäväksi sanoa ja näyttäisihän se juntilta ajella kauppaan traktorilla. Traktorilla ajo on myös melkoista köröttelyä mönkijään verrattuna.

        Kovin on sinulla rukkasen jälkiä niissä polttopuissa sen mönkijän kanssa. Ja tielläkin pidempi matka mönkijällä ajella on aika tuskaa. Aika lailla leikkimistä on mönkijällä! Traktorilla metsässä ja Harrikalla sitten maantiellä vapaa-aikana. Traktorilla voi käydä ihan hyvin kaupareissuillakin.
        Muutenkin se mönkijällä ajelu metsäteillä on niin ja näin, ellei ole osakas, niin tulee vastaan maastoajoneuvolaki, kun pitää olla maanomistajan taikka (jos tiekunta) niin tiekunnan lupa ajamiseen.
        Ja mikä pakko niitä kaikkia koneita on kotipihalla säilyttää, voihan niitä säilyttää siellä metsäpalstalla, jos ei ole kunnollista katosta (jota pressukatos ei todellakaan ole) tontilla säilytellä.


      • taajamajuppi
        Harrikakuski kirjoitti:

        Kovin on sinulla rukkasen jälkiä niissä polttopuissa sen mönkijän kanssa. Ja tielläkin pidempi matka mönkijällä ajella on aika tuskaa. Aika lailla leikkimistä on mönkijällä! Traktorilla metsässä ja Harrikalla sitten maantiellä vapaa-aikana. Traktorilla voi käydä ihan hyvin kaupareissuillakin.
        Muutenkin se mönkijällä ajelu metsäteillä on niin ja näin, ellei ole osakas, niin tulee vastaan maastoajoneuvolaki, kun pitää olla maanomistajan taikka (jos tiekunta) niin tiekunnan lupa ajamiseen.
        Ja mikä pakko niitä kaikkia koneita on kotipihalla säilyttää, voihan niitä säilyttää siellä metsäpalstalla, jos ei ole kunnollista katosta (jota pressukatos ei todellakaan ole) tontilla säilytellä.

        Rukkasen jäljet polttopuissa vähenee vasta sitten oleellisesti kun on hankkinut metsäkärryn kuormaimella tai juontokouran. Vanhalla takatuuppari traktorilla puunajo on ihan yhtä rukkasia vaativaa. Eikä sellainen tukkikärryä kunnolla vetäisi ja sitten kun sen upotat, niin saat kävellä kotiin. Mönkijästä löytyy vinssi jolla voi pahasta paikasta itsensä kiskoa.
        Tietysti voi ostaa uudehkon nelivetotraktorin ja metsäperävaunun, mutta turha investointi se on pelkkien polttopuiden ajoon. Ja saahan mönkijäänkin perävaunuja kuormaimella ja vedolla.
        Jos siihen hintaan millä mönkijän ostin olisin etsinyt traktoria, niin vaihtoehtoina olisi 70-80luvun takavetoisia ja usein kopittomia "öljypolttimia" jotka on ajettu loppuun maatilan kakkoskoneina.
        Jos asuisi maalla ja olisi aurattavaa pihaa ja tien pätkää, niin sitten tietysti traktori.


      • Harrikakuski
        taajamajuppi kirjoitti:

        Rukkasen jäljet polttopuissa vähenee vasta sitten oleellisesti kun on hankkinut metsäkärryn kuormaimella tai juontokouran. Vanhalla takatuuppari traktorilla puunajo on ihan yhtä rukkasia vaativaa. Eikä sellainen tukkikärryä kunnolla vetäisi ja sitten kun sen upotat, niin saat kävellä kotiin. Mönkijästä löytyy vinssi jolla voi pahasta paikasta itsensä kiskoa.
        Tietysti voi ostaa uudehkon nelivetotraktorin ja metsäperävaunun, mutta turha investointi se on pelkkien polttopuiden ajoon. Ja saahan mönkijäänkin perävaunuja kuormaimella ja vedolla.
        Jos siihen hintaan millä mönkijän ostin olisin etsinyt traktoria, niin vaihtoehtoina olisi 70-80luvun takavetoisia ja usein kopittomia "öljypolttimia" jotka on ajettu loppuun maatilan kakkoskoneina.
        Jos asuisi maalla ja olisi aurattavaa pihaa ja tien pätkää, niin sitten tietysti traktori.

        Takatuuppari traktori ja juontokoura, hyvin pärjää, ei tule rukkasenjälkiä polttopuihin paljoa, koska metsästä saa tuotua puut rankakasaan suoraan ja siitä suoraan klapikoneeseen > häkkiin/säkkiin ja kuivana sitten tarvitsee koskea käsin. Ei siihen mitään kalliita kuormaajia tarvita! Ja juontokouralla saa tehtyä kuorman perävaunuunkin, jolloin takatuupparilla saa kerrasta kuljetettua suuremmankin kuorman pidemmäkin matkan puita.
        Traktorit on halpoja ja kunnollisilla hyteillä, eikä loppuunajettuja ole pakko ostaa. Uudet nelivetotraktorit ja metsäperävaunut on mönkijän kanssa samaa luokkaa, välineurheilua ja turhuutta, jos polttopuiden kanssa omaan käyttöön vain touhuilee. Saa niitä ostamallakin polttopuita tai hankkii maalämmön mökkiinsä, niin tulee halvemmaksi!


      • jupinfulaa
        taajamajuppi kirjoitti:

        Rukkasen jäljet polttopuissa vähenee vasta sitten oleellisesti kun on hankkinut metsäkärryn kuormaimella tai juontokouran. Vanhalla takatuuppari traktorilla puunajo on ihan yhtä rukkasia vaativaa. Eikä sellainen tukkikärryä kunnolla vetäisi ja sitten kun sen upotat, niin saat kävellä kotiin. Mönkijästä löytyy vinssi jolla voi pahasta paikasta itsensä kiskoa.
        Tietysti voi ostaa uudehkon nelivetotraktorin ja metsäperävaunun, mutta turha investointi se on pelkkien polttopuiden ajoon. Ja saahan mönkijäänkin perävaunuja kuormaimella ja vedolla.
        Jos siihen hintaan millä mönkijän ostin olisin etsinyt traktoria, niin vaihtoehtoina olisi 70-80luvun takavetoisia ja usein kopittomia "öljypolttimia" jotka on ajettu loppuun maatilan kakkoskoneina.
        Jos asuisi maalla ja olisi aurattavaa pihaa ja tien pätkää, niin sitten tietysti traktori.

        Täytyy vaan ihmetellä, että miten ne ennen sai puut metsästä noilla takavetoisilla traktoreilla, kun ei ollut mönkijöitä... http://aijaa.com/AHLje5


      • taajamajuppi
        jupinfulaa kirjoitti:

        Täytyy vaan ihmetellä, että miten ne ennen sai puut metsästä noilla takavetoisilla traktoreilla, kun ei ollut mönkijöitä... http://aijaa.com/AHLje5

        Täytyy vaan ihmetellä miten ennen on saatu rangat kärryyn ilman juontokouria tai kuormaimia.
        Nyt tuntuu että jos joutuu rukkasen jälkiä vähänkään enemmän puihin jättämään, niin ennemmin jätetään puut metsään. Tai ainakin siltä tuntuu kun lukee keskusteluja aiheesta.
        Sehän se vasta mukavaa puuhaa on kun sahailee ja aisaa rangat pieniin kasoihin. Myöhemmin sitten mönkijän siistejä ja kapeita ajouria myöten keräilee rangat kyytiin. Metsän reunassa sitten pätkii sopiviksi ja heittää häkkeihin kuivumaan. Sitten syksymmällä hakee auton peräkärryllä pihaan ja pihassa hydraulihalkaisijan kautta varastoon.
        Itse en vielä niin seniili ole, ettekö polttopuiden eteen voisi vähän hikoilla.
        Traktori on myös siitä hankala itselle, ettei sitä saa nostettua auton peräkärryyn ja ajeltua pohjoiseen mönkijäsafareille tai metsästysreissuille

        Nuo Valmettien myyntikuvat on kyllä välillä huvittavia. Tuo yhdistelmä ei kulje kunnolla edes tiellä, eikä varsinkaan pysähdy.


      • jupinfulaa
        taajamajuppi kirjoitti:

        Täytyy vaan ihmetellä miten ennen on saatu rangat kärryyn ilman juontokouria tai kuormaimia.
        Nyt tuntuu että jos joutuu rukkasen jälkiä vähänkään enemmän puihin jättämään, niin ennemmin jätetään puut metsään. Tai ainakin siltä tuntuu kun lukee keskusteluja aiheesta.
        Sehän se vasta mukavaa puuhaa on kun sahailee ja aisaa rangat pieniin kasoihin. Myöhemmin sitten mönkijän siistejä ja kapeita ajouria myöten keräilee rangat kyytiin. Metsän reunassa sitten pätkii sopiviksi ja heittää häkkeihin kuivumaan. Sitten syksymmällä hakee auton peräkärryllä pihaan ja pihassa hydraulihalkaisijan kautta varastoon.
        Itse en vielä niin seniili ole, ettekö polttopuiden eteen voisi vähän hikoilla.
        Traktori on myös siitä hankala itselle, ettei sitä saa nostettua auton peräkärryyn ja ajeltua pohjoiseen mönkijäsafareille tai metsästysreissuille

        Nuo Valmettien myyntikuvat on kyllä välillä huvittavia. Tuo yhdistelmä ei kulje kunnolla edes tiellä, eikä varsinkaan pysähdy.

        Tuo Valmetin myyntikuva on muuten ihan totta!! Tuollaisilla yhdistelmillä ajettiin paljon puuta ennen metsistä ja jopa tehtaille perävedolla työntämällä. Usein tosin traktorit olivat Fordson Majoreita taikka Nuffieldeja, mutta kyllä näitä Valmet 565 traktoreitakin nähtiin tienpäällä. http://aijaa.com/AHLje5
        Tuossakin kuvassa on kuorma-auton perästä tehty tuo tukkikärry, jossa oli kuorma-auton vaihteisto ja yleensä yksi vaihde oli yhtä traktorin kanssa metsässä liikuttaessa, eli yhdistelmästä saatiin useammalla pyörällä vetävä. Tiellä ajettiin perävedolla "työntämällä" melkoisia nopeuksia, yleensä n. 60km/h. Kärryissä oli tuollainen Joutsa-vaijerikuormain, kuten kuorma-autoissakin, jonka joutsalainen "Alska" Österberg kehitti http://aijaa.com/zlJBwZ


      • Zabbe
        taajamajuppi kirjoitti:

        Täytyy vaan ihmetellä miten ennen on saatu rangat kärryyn ilman juontokouria tai kuormaimia.
        Nyt tuntuu että jos joutuu rukkasen jälkiä vähänkään enemmän puihin jättämään, niin ennemmin jätetään puut metsään. Tai ainakin siltä tuntuu kun lukee keskusteluja aiheesta.
        Sehän se vasta mukavaa puuhaa on kun sahailee ja aisaa rangat pieniin kasoihin. Myöhemmin sitten mönkijän siistejä ja kapeita ajouria myöten keräilee rangat kyytiin. Metsän reunassa sitten pätkii sopiviksi ja heittää häkkeihin kuivumaan. Sitten syksymmällä hakee auton peräkärryllä pihaan ja pihassa hydraulihalkaisijan kautta varastoon.
        Itse en vielä niin seniili ole, ettekö polttopuiden eteen voisi vähän hikoilla.
        Traktori on myös siitä hankala itselle, ettei sitä saa nostettua auton peräkärryyn ja ajeltua pohjoiseen mönkijäsafareille tai metsästysreissuille

        Nuo Valmettien myyntikuvat on kyllä välillä huvittavia. Tuo yhdistelmä ei kulje kunnolla edes tiellä, eikä varsinkaan pysähdy.

        Mikä hemmetin taajamajuppi olet, kun et tiedä mistään mitään! Jo Valmet 20 piikkilangankiristäjällä vietiin melkoisia kuormia. https://www.youtube.com/watch?v=VKCEU7aZna8


      • maatilan.poika
        jupinfulaa kirjoitti:

        Tuo Valmetin myyntikuva on muuten ihan totta!! Tuollaisilla yhdistelmillä ajettiin paljon puuta ennen metsistä ja jopa tehtaille perävedolla työntämällä. Usein tosin traktorit olivat Fordson Majoreita taikka Nuffieldeja, mutta kyllä näitä Valmet 565 traktoreitakin nähtiin tienpäällä. http://aijaa.com/AHLje5
        Tuossakin kuvassa on kuorma-auton perästä tehty tuo tukkikärry, jossa oli kuorma-auton vaihteisto ja yleensä yksi vaihde oli yhtä traktorin kanssa metsässä liikuttaessa, eli yhdistelmästä saatiin useammalla pyörällä vetävä. Tiellä ajettiin perävedolla "työntämällä" melkoisia nopeuksia, yleensä n. 60km/h. Kärryissä oli tuollainen Joutsa-vaijerikuormain, kuten kuorma-autoissakin, jonka joutsalainen "Alska" Österberg kehitti http://aijaa.com/zlJBwZ

        Meillä on vetävä perävaunu kuorma-auton vaihteistolla ja mekaanisella kipillä, eikä sillä kyllä kuuttakymppiä pääse. Jos kärryn isoimmalla vaihteella edes sait johonkin alamäkeen lähtemään traktorin rullaamaan, niin vauhtia oli ehkä himpun verran yli kolmekymmentä kilometriä tunnissa.(Kärryn ja traktorin isoja vaihteita ei voi käyttää yhtäaikaa, eikä kärryn vaihteita vaihtaa ajossa. Ei myöskään kytkeä perävetoa traktorin liikkuessa)
        Sitä vetoa ei meillä ainakaan voinut järkevästi käyttää, kuin aivan hitailla nopeuksilla tilanteella jossa kärry on raskaassa kuormassa ja pito uhkaa loppua traktorista. Yhdistelmän sai myös komeasti jumiin jos oli kärryssä tai traktorissa väärät vaihteet silmässä. Vaihdekepit ei vapautuneet ennenkuin vasta kärryä ylös tunkkaamalla. Myös kuminpoltto perävaunulla onnistuu komeesti kun jarruttaa traktorilla ja antaa kunnon kytkinpommin perävaunulle, mutta täydellä kuormalla ei kannata kokeilla.
        Nopeat puuajurit minun mielestä käyttivät traktorin vaihteistoihin asennettuja kertojia, joilla sitten huristelvat kovaa.


      • riittävästinähnyt
        maatilan.poika kirjoitti:

        Meillä on vetävä perävaunu kuorma-auton vaihteistolla ja mekaanisella kipillä, eikä sillä kyllä kuuttakymppiä pääse. Jos kärryn isoimmalla vaihteella edes sait johonkin alamäkeen lähtemään traktorin rullaamaan, niin vauhtia oli ehkä himpun verran yli kolmekymmentä kilometriä tunnissa.(Kärryn ja traktorin isoja vaihteita ei voi käyttää yhtäaikaa, eikä kärryn vaihteita vaihtaa ajossa. Ei myöskään kytkeä perävetoa traktorin liikkuessa)
        Sitä vetoa ei meillä ainakaan voinut järkevästi käyttää, kuin aivan hitailla nopeuksilla tilanteella jossa kärry on raskaassa kuormassa ja pito uhkaa loppua traktorista. Yhdistelmän sai myös komeasti jumiin jos oli kärryssä tai traktorissa väärät vaihteet silmässä. Vaihdekepit ei vapautuneet ennenkuin vasta kärryä ylös tunkkaamalla. Myös kuminpoltto perävaunulla onnistuu komeesti kun jarruttaa traktorilla ja antaa kunnon kytkinpommin perävaunulle, mutta täydellä kuormalla ei kannata kokeilla.
        Nopeat puuajurit minun mielestä käyttivät traktorin vaihteistoihin asennettuja kertojia, joilla sitten huristelvat kovaa.

        Kyllä ne traktorit ihan perävedolla ajettiin, ei Fordson Majori kulkenut normaalisti kuin 22km/h, eikä niihin mitään ylimääräisiä kertojia enään kukaan rakennellut. Nuffiin tekivät kertojia "kylmäkoskelaisia", mutta Nuffillakin ajettiin perävedolla työntämällä 60km/h. Apumies, joka hoiti kuormauksessa saksia, hoiti sen vaihteiden vaihtamisen sillä kuorma-auton laatikolla. Mäkeen vaihtaminen oli taitolaji! Traktorin piti olla vapaalla, kun sillä perävedolla ajettiin kovempaa, sillä yksi vaihde hitaammista kävi traktorin kanssa ajamiseen ja sillä tultiin metsästä pois.
        Näin tätä hommaa aikoinaan ihan riittävästi, kun naapurin pojat ajoivat Fordson Power Majorilla tukkeja pitkiä matkoja, sekä yksi toinen naapuri Nuffieldilla tukkeja Valkeakoskelle tehtaalle. Perävedolla työntämällä ajoivat, yhden kerran tuo naapurin Fordson meni kuorman kanssa tieltä ulos ja kaverit säilyivät ihmeen kaupalla hengissa Ylihärmän rättikopissa, mitä nyt hieman solisluuta meni murtui ja mustelmia tuli. Henki lähti vasta, kun jäisestä koivutukista sakset irtosivat liian aikaisin kuormanpäältä ja tukki tuli alhaalla olevan päähän.


      • riittävästinähnyt
        maatilan.poika kirjoitti:

        Meillä on vetävä perävaunu kuorma-auton vaihteistolla ja mekaanisella kipillä, eikä sillä kyllä kuuttakymppiä pääse. Jos kärryn isoimmalla vaihteella edes sait johonkin alamäkeen lähtemään traktorin rullaamaan, niin vauhtia oli ehkä himpun verran yli kolmekymmentä kilometriä tunnissa.(Kärryn ja traktorin isoja vaihteita ei voi käyttää yhtäaikaa, eikä kärryn vaihteita vaihtaa ajossa. Ei myöskään kytkeä perävetoa traktorin liikkuessa)
        Sitä vetoa ei meillä ainakaan voinut järkevästi käyttää, kuin aivan hitailla nopeuksilla tilanteella jossa kärry on raskaassa kuormassa ja pito uhkaa loppua traktorista. Yhdistelmän sai myös komeasti jumiin jos oli kärryssä tai traktorissa väärät vaihteet silmässä. Vaihdekepit ei vapautuneet ennenkuin vasta kärryä ylös tunkkaamalla. Myös kuminpoltto perävaunulla onnistuu komeesti kun jarruttaa traktorilla ja antaa kunnon kytkinpommin perävaunulle, mutta täydellä kuormalla ei kannata kokeilla.
        Nopeat puuajurit minun mielestä käyttivät traktorin vaihteistoihin asennettuja kertojia, joilla sitten huristelvat kovaa.

        Teillä on ollut varmaan traktorissa kytkimestä riippumaton v.o.a, jos vaihteita ei pystynyt vaihtamaan ajossa siinä peräkärryssä. Fordsoneilla tuo vaihtaminen onnistui hyvin, kun kuski polkaisi kytkimen pohjaan, niin v.o.a lakkasi pyörimästä ja vaihteen pystyi vaihtamaan. Tämä viittaa hieman siihen, jos kärryn ja traktorin vaihteet sai jumiin. Ja traktorin piti olla vaihde vapaalla, kun sillä perävedolla ajettiin!
        Tämä traktoreilla puutavaran ajaminen pitkiäkin matkoja oli varsin yleistä, kun kuorma-autoihin tarvittiin liikenneluvat ja tietysti kuorma-auton kuljettamiseen vaadittava ajokortti. Traktoriin ei tarvittu alkuun edes ajokorttia ja sittenkin traktorikortti oli helppo hankkia, kun niitä sai suorittaan jossain maamiesseuran talolla.
        Meidän lähellä oli uittoon tukkien pudotuspaikka, jonne tuotiin näillä traktoreilla tukkikuormat. Se paikka oli sellainen luiska, että koko kuorma putosi kerralla, kun karikat irroitettiin pankoista, joten kuorman purkuun ei mennyt aikaa paljoakaan.
        Joskus naapurin pojat toi meillekin tukkeja sillä kuljetuksellaan kaukaisemmalta metsätilalta, niin pääsin näkemään miten koko kuorma putosi pihalle, kun toinen kärrynpyörä ajettiin pöllin päälle, että perävaunu kallistui.
        Olihan se aikaa, monta vuotta sitä puuta sillä konstilla ajettiin, mutta uitto loppui täältä seudulta ja matkat kasvoivat tehtaille, niin traktoreilla ei enään tehtaille ajettu. Jotkut ajoivat Valkeakoskelle puuta traktorilla ja jollekin pienemmälle sahalle vielä 80-luvullakin.


      • maatilan.poika
        riittävästinähnyt kirjoitti:

        Teillä on ollut varmaan traktorissa kytkimestä riippumaton v.o.a, jos vaihteita ei pystynyt vaihtamaan ajossa siinä peräkärryssä. Fordsoneilla tuo vaihtaminen onnistui hyvin, kun kuski polkaisi kytkimen pohjaan, niin v.o.a lakkasi pyörimästä ja vaihteen pystyi vaihtamaan. Tämä viittaa hieman siihen, jos kärryn ja traktorin vaihteet sai jumiin. Ja traktorin piti olla vaihde vapaalla, kun sillä perävedolla ajettiin!
        Tämä traktoreilla puutavaran ajaminen pitkiäkin matkoja oli varsin yleistä, kun kuorma-autoihin tarvittiin liikenneluvat ja tietysti kuorma-auton kuljettamiseen vaadittava ajokortti. Traktoriin ei tarvittu alkuun edes ajokorttia ja sittenkin traktorikortti oli helppo hankkia, kun niitä sai suorittaan jossain maamiesseuran talolla.
        Meidän lähellä oli uittoon tukkien pudotuspaikka, jonne tuotiin näillä traktoreilla tukkikuormat. Se paikka oli sellainen luiska, että koko kuorma putosi kerralla, kun karikat irroitettiin pankoista, joten kuorman purkuun ei mennyt aikaa paljoakaan.
        Joskus naapurin pojat toi meillekin tukkeja sillä kuljetuksellaan kaukaisemmalta metsätilalta, niin pääsin näkemään miten koko kuorma putosi pihalle, kun toinen kärrynpyörä ajettiin pöllin päälle, että perävaunu kallistui.
        Olihan se aikaa, monta vuotta sitä puuta sillä konstilla ajettiin, mutta uitto loppui täältä seudulta ja matkat kasvoivat tehtaille, niin traktoreilla ei enään tehtaille ajettu. Jotkut ajoivat Valkeakoskelle puuta traktorilla ja jollekin pienemmälle sahalle vielä 80-luvullakin.

        Ihan normaali ajokytkin v.o.a siinä oli Valmet 500 vaihteita ei vaihdeltu sen takia, ettei niihin traktorista itse ylettänyt ja kenenkään henkeä ei ole viitsitty vaarantaa sillä että mies seisoisi aisan päällä. Vetoa käytettiin vain kun ajettiin täydessä viljakuormassa pellolta pois. Kytkimen polkeminen ei kyllä vapauttanut jumiin mennyttä yhdistelmää? Mekaaninen kippi olisi tietysti oma tarinansa. Kärryllä on alkuaikoina kuulemma ajettu puutavaraa ja siihen löytyy kahdet pankot, mutta myöhemmin siihen on tehty puinen viljalava.
        Puunajoa metsässä haittasi kuulemma alla olevat kipin kapulatikkaat. Puut kipattiin kipillä jäälle. https://www.nettikone.com/en/selfmade/vetava-perakarry/1675961 tuossa melkein samanlainen, mutta meillä oli vielä suunnanvaihtaja vaihteiston edessä.
        Vuosi sitten kärrystä riisuttiin veto ja kippilaitteet ja siihen on tullut hydraulinen puutavatrakuormain ja renkaiksi 24tuumaiset traktorin renkaat. Vedon olisi voinut säilyttää, mutta vaihteistoon oli jossain vaiheessa päässyt vettä ja oli ruostunut jumiin.

        Uittoajoilta on meidänkin kylällä vanhoista ratakiskoista tehty ramppi joka päätyy järveen. Sellainen kaatuvilla karikoilla oleva pankko viritelmä on yhden suuren saaren luiskalla kalliolla kiinteänä. Sillä on kuulemma tehty vaijerilla sidottuja tukkinippuja ja sitten toisen puolen karikat on vapautettu jolloin tukkinippu on pyörinyt järveen. Se on kuin tukkikärryn lava joka on pannoilla kiinni suurissa mäntytukeissa koko komeus rötköttää rantakalliolla ja saarikin kuuluu nykyään erääseen kanssallispuistoon.


    • kaukoaatoss

      On tullut paljon väärää tietoa traktoripojilta tuolla edellä. Joo. Olen ajanut menestyksekkäästi hankintapuuta mönkijällä kohta kymmenen vuotta. Vetävä kärry on ja veturina yamahan 700 kuution laitos, kuormain löytyy. Ajomäärät on olleet sellaista 50-70 kiintokuutiota/ pv; 2 kuutiota tulee aina kerralla ja näin joulunalla myös muutama joulukuusi (50 e/ st) samalla. Raktoria en ota. Luultavasti siksi, että jokainen traktorin kuljettaja saa sujuvasti homon maineen. Varsinkin jos asuu maalla. Mönkijällä saa vain hullun maineen.

      • koetauskoa

        Leluja ne on mönkijät metsässä!


      • Anonyymi

        Vähän aiheen sivusta. Olihan tuo trattori aika hyödyllinen vehje monella pientilalla, jo niistä ekoista hytittömistä "rekstoista" alkaen. Isäntä körötteli kirkolle emännän seistessä nostovarsilla, jos ei sitten oltu viritelty jonkinlaista lavaa nostolaitteiden päälle, jossa sai istuttua. Sehän oli jo ihan ameriikkaa. Eipä ole hetkeen näkynyt maaseudulla nostovarsilla matkustavaa. -80 luvulla vielä yleinen näky. No eipä tuo kovin turvallista ollut.


    • raartor

      metsäkoneitten koko on kasvanut järjestään, siitä vedä johtopäätös

      • koneevoluutio

        Paremminkin metsäkoneet on lajiutuneet valtavasti, kun ennen vanhaan oli vain muutama koko mistä valita. Paljon on kehittyneet pienet vain vähän mönkijää isommat metsäkoneetkin.


    • Anonyymi

      Vanha ketju mutta kommentoin silti. On monia merkkejä ja varmasti hyviä jokaisessa mutta itselläni on toinen polaris menossa. Vaihdoin pari vuotta sitten 330.n 570.n voimakkaampaan malliin. Ranka kuormat tulevat vaivatta metsästä ja viime talvena kaatelin isoja tukkipuita sahapuiksi ja vetelin mönkijän kärryllä tienvarteen. Suurin homma on painavan tukin vinssaaminen kärryyn mutta muuten mönkkäri hoitaa loput. Olen erittäin tyytyväinen polarikseen. Talvella tekee lumityöt yms. Eikä jätä jälkiä metsään.

      • Anonyymi

        Leluja, antaa Ponssen hoitaa työt!


    • Anonyymi

      Olen itse sekä traktori- että mönkijäukko. Molemmille on paikkansa. Polttopuuhommissa menee minulla niin, että ajelen polttopuut pois metsästä mönkijällä ja nostan ne pois kuormasta traktorilla. Tämä siksi, että polttopuuhommat ovat jumalattoman paljon helpompia siellä maastossa mönkijällä (jolla tulee noin kiinto kerralla) kuin traktorilla.

      Ja kun tätä lumenpaskaa täällä ylä-Suomessa on niin lumihommat hoidan siten, notta ensimmäiset kerrat auraan mönkijällä ja traktori linkoineen käyttöön joskus

    • Anonyymi

      Mönkkäri kulkee hyvin kärryssä, mulla Can Amm 450 . On kevyt , ei uppoa akseleita myöten hetteikköön ja ojien yli pääsee laittamalla puuta ojan pohjalle. Taka jouset laitatin vahvemmat , niin ei nyökkäile kärryn kanssa ja on parempi maavara, kuin jäykässä taka-akselisissa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1575
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1224
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1137
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1056
    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      581
      1008
    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      1007
    7. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      910
    8. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      902
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      764
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      690
    Aihe