1950 vs 2000 kerrostalot

50-luvun talot ovat pula-ajan taloja. Vastaan on tullut mm. tapaus, missä välipohjien paksuus oli max. 15 cm eli "paperinohuet".

Silti asukkaat kertoivat, että seinät pitivät ääntä tuotakin huonommin eli pystyi seuraamaan, mitä kanavaa naapuri kuuntelee.

Saunatilat oli kanssa jänskät. Kellarissa kerroskorkeus on näissä vanhoissa vielä matalampi eli kaikki ovet öbaut 190 cm korkeita ja käytävien katoissa putkia niin, että jo meikäläinen 176 cm tappikin sai välillä varoa päätänsä. Tulevassa putkiremontissa piti tuonne vielä saada uutta ilmanvaihtokanavaa yms...

Huoneistokohteiset koneet ovat kivoja, jos asukkaat jaksaa niitä huoltaa. Mummot ei osaa ja vuokralusmut ei viitsi. Tuli asuttua vm 2008 talossa ja poismuuttovaiheessa paljastui, ettei yhden vuokralusmun kämpässä ollut kertaakaan vaihdettu suodattimia. Ne vaihdettiin pääosin talkooperiaatteella eli taloyhtiö hommasi & jengi vaihtoi itse, mutta muummot saivat tilata huoltomiehenkin hommaa tekemään. Vuokralusmu ei saanut edes aikaiseksi laittaa raksia ruutuun rappukäytävän listaan "haluan huoltomiehen tekevän vaihdon asunnossa XX"

Lisäksi muutakin riesaa ilmeni. Yhden asunnon konetta ohjaavaan liesikupuun tuli oikosulku -> liesikupu syttyi palamaan -> palokunta paikalle -> koko talosta iv-koneiden sähköt poikki = ilmanviahto seis. Keskitetty huoneistokoneiden sähkönsyöttö meni näköjään pahasti huoltoyhtiöltä ja täysin kädettömäksi osoittautuneelta isännöitsijältä yli hilseen, joten iv olisi ollut pois pelistä varmaan koko kuukauden, ellen minä olisi päässyt (ammattini puolesta iv-tekniikkaan perehtyneenä) vähän talon ohjaussysteemeitä tutkimaan -> saatiin sentään muihin asuntoihin koneet päälle.

Vahingoista viisastuu ... nyt asun talossa, missä on keskitetty systeemi. Eipä tarvi putsailla koneita 4x vuodessa (mikä jää siis mummoilta ja vuokrakuoriaisilta tekemättä).

Toki vuokrakuoriaisilla on essonbaarin opit niin verissä, että keskitettyäkin yrittävät parhaan kykynsä mukaan rampauttaa - kuulemma teippaavat poistoventtiileitä umpeen (???), kait siitä syystä, että näin on tapana tehdä kon. poiston taloissa kylmä korvausilman vähentämiseksi.

Veikkaan noista huoneistokohtaisista tulevan ajan mittaan hirveä riesa, kun osa koneista jää alusta alkaen vaille huoltoa ja aikanaan rupeaa ne huolletutkin piiputtamaan (puhaltimien laakerit yms ... jos talossa on 50 asuntoa, niin siellä on 100 puhallinta....)

huoneistkoht. pommit kirjoitti:

50-luvun talot ovat pula-ajan taloja. Vastaan on tullut mm. tapaus, missä välipohjien paksuus oli max. 15 cm eli "paperinohuet".

Silti asukkaat kertoivat, että seinät pitivät ääntä tuotakin huonommin eli pystyi seuraamaan, mitä kanavaa naapuri kuuntelee.

Saunatilat oli kanssa jänskät. Kellarissa kerroskorkeus on näissä vanhoissa vielä matalampi eli kaikki ovet öbaut 190 cm korkeita ja käytävien katoissa putkia niin, että jo meikäläinen 176 cm tappikin sai välillä varoa päätänsä. Tulevassa putkiremontissa piti tuonne vielä saada uutta ilmanvaihtokanavaa yms...

Huoneistokohteiset koneet ovat kivoja, jos asukkaat jaksaa niitä huoltaa. Mummot ei osaa ja vuokralusmut ei viitsi. Tuli asuttua vm 2008 talossa ja poismuuttovaiheessa paljastui, ettei yhden vuokralusmun kämpässä ollut kertaakaan vaihdettu suodattimia. Ne vaihdettiin pääosin talkooperiaatteella eli taloyhtiö hommasi & jengi vaihtoi itse, mutta muummot saivat tilata huoltomiehenkin hommaa tekemään. Vuokralusmu ei saanut edes aikaiseksi laittaa raksia ruutuun rappukäytävän listaan "haluan huoltomiehen tekevän vaihdon asunnossa XX"

Lisäksi muutakin riesaa ilmeni. Yhden asunnon konetta ohjaavaan liesikupuun tuli oikosulku -> liesikupu syttyi palamaan -> palokunta paikalle -> koko talosta iv-koneiden sähköt poikki = ilmanviahto seis. Keskitetty huoneistokoneiden sähkönsyöttö meni näköjään pahasti huoltoyhtiöltä ja täysin kädettömäksi osoittautuneelta isännöitsijältä yli hilseen, joten iv olisi ollut pois pelistä varmaan koko kuukauden, ellen minä olisi päässyt (ammattini puolesta iv-tekniikkaan perehtyneenä) vähän talon ohjaussysteemeitä tutkimaan -> saatiin sentään muihin asuntoihin koneet päälle.

Vahingoista viisastuu ... nyt asun talossa, missä on keskitetty systeemi. Eipä tarvi putsailla koneita 4x vuodessa (mikä jää siis mummoilta ja vuokrakuoriaisilta tekemättä).

Toki vuokrakuoriaisilla on essonbaarin opit niin verissä, että keskitettyäkin yrittävät parhaan kykynsä mukaan rampauttaa - kuulemma teippaavat poistoventtiileitä umpeen (???), kait siitä syystä, että näin on tapana tehdä kon. poiston taloissa kylmä korvausilman vähentämiseksi.

Veikkaan noista huoneistokohtaisista tulevan ajan mittaan hirveä riesa, kun osa koneista jää alusta alkaen vaille huoltoa ja aikanaan rupeaa ne huolletutkin piiputtamaan (puhaltimien laakerit yms ... jos talossa on 50 asuntoa, niin siellä on 100 puhallinta....)

Lue lisää

Keskitettyä ei yleensä voi säätää, keskitetetty pitkin kulkeutuu ääniä ja jos sattuu keskitetyn konehuoneen alapuolelle asumaan kuten minä niin voi kuulua vielä ääniä itse konehuoneesta. Joskus ärsyttävä, korkeataajuinen vinkuna kuuluu kun on aivan hiljaista. Glykolipumppu vai joku muu?

Keskitetty paska kirjoitti:

Keskitettyä ei yleensä voi säätää, keskitetetty pitkin kulkeutuu ääniä ja jos sattuu keskitetyn konehuoneen alapuolelle asumaan kuten minä niin voi kuulua vielä ääniä itse konehuoneesta. Joskus ärsyttävä, korkeataajuinen vinkuna kuuluu kun on aivan hiljaista. Glykolipumppu vai joku muu?

Lue lisää

Uuden talon keskitetyn kautta ei kyllä ääniä kulje, koska haaroittuvat omiin kanaviinsa ja moninkertaisesti äänieristetty tulo ja poisto lämmöntalteenotolla., nämä 70-90 luvun puheputki jutut on ihan eri juttu.

Ilpo. kirjoitti:

Uuden talon keskitetyn kautta ei kyllä ääniä kulje, koska haaroittuvat omiin kanaviinsa ja moninkertaisesti äänieristetty tulo ja poisto lämmöntalteenotolla., nämä 70-90 luvun puheputki jutut on ihan eri juttu.

Lue lisää

No oma kanava ja oma kanava. Kylpyhuoneessa ja keittiössä ELPO-hormi jossa kanavat kulkee. Keittiöt ja kylpyhuoneet vastakkain. Eli jos avaisi putkea molemmista päistä hormin läheltä voisi sanoa naapurille käsipäivää..

Keskitetty paska kirjoitti:

No oma kanava ja oma kanava. Kylpyhuoneessa ja keittiössä ELPO-hormi jossa kanavat kulkee. Keittiöt ja kylpyhuoneet vastakkain. Eli jos avaisi putkea molemmista päistä hormin läheltä voisi sanoa naapurille käsipäivää..

Lue lisää

Elpo hormi on hyvin eristetty, aivan ei kuin ne 90 luvun täysin eristämättömät hormit, että ei taida olla sinulla kokemusta.

Ilpo. kirjoitti:

Elpo hormi on hyvin eristetty, aivan ei kuin ne 90 luvun täysin eristämättömät hormit, että ei taida olla sinulla kokemusta.

On kokemusta, äänenvaimennin löytyy mutta se on järjestyksessä putki->äänenvaimennin->putki hormin sisään. Eli suora yhteys naapuriin jos vaikka taskulampulla tiirailisi putkien päästä.

Keskitetty paska kirjoitti:

On kokemusta, äänenvaimennin löytyy mutta se on järjestyksessä putki->äänenvaimennin->putki hormin sisään. Eli suora yhteys naapuriin jos vaikka taskulampulla tiirailisi putkien päästä.

Lue lisää

Elpo hormi on betonia ja sisältä eristetty, puhut siis 90 luvun taloista, itsellä on Elpo hormi ainoastaan kylppärissä ja kylppärin takana rappu ja oma makuuhuone, ei hiiskaustakaan kuulu naapurista, talo rv-2012 ja vesikiertoinen lattialämmitys, toki huoneistokohtainen, vieläkin varmempi, mutta vie sähköä.

Keskitetty paska kirjoitti:

No oma kanava ja oma kanava. Kylpyhuoneessa ja keittiössä ELPO-hormi jossa kanavat kulkee. Keittiöt ja kylpyhuoneet vastakkain. Eli jos avaisi putkea molemmista päistä hormin läheltä voisi sanoa naapurille käsipäivää..

Lue lisää

Hahhah. Taas on äänessä pösilö, jonka mielestä 40 vuoden ikäinen talo on "uusi". Tuollainen keittiö KPH "selät vastakkain" on nimittäin lähinnä 70-luvun tyyliä, samoin poistoventtiilit suoraan nousukanavan kyljessä kiinni eli em. tilan seinällä.

Itse satun nyt asumaan uudessa (siis alle 2 vuotta sitten valmistuneessa) talossa jossa on keskitetty koneellinen ilmanvaihto. Siis tulo- ja poistoilmanvaihto. Mikä on vähän eri juttu kuin tälle vakiovinkujalle tuttu koneellinen poisto.

Sattuu vielä olemaan nykyinen kämppä ylimmässä kerroksessa ja osittain IV-konehuoneen alla. Ja on yhteiskanavajärjestelmäkin eli nousut KPH:n kyljessä olevassa kotelossa. Siis kotelossa - ei betonoituna (ELPO). Eli pahin mahdollinen tapaus?

No, eipä silti kuulu kanavien kautta lainkaan ääniä naapureista. Eikä muutenkaan - 99 % ajasta en edes tiedä, onko naapurit kotona vai matkoilla.

Tehostusmahdollisuuskin ilmanvaihdossa on - sehän vaaditaan nykyään määräyksissäkin. Tämä on käytännössä toteutettu liesikuvulla, jossa on ajastimella ohjattu tehostuspelti. Tehostettuna imuteho on samaa luokkaa kuin huoneistokohtaisen koneen kanssa (nupit kaakossa) eli häviää kyllä aidolle liesituulettimelle, mutta pesee 80/90-lukujen talojen yhteiskanavapoistoon liitetyt liesikuvut, joiden ilmavirta ei ole lainkaan säädettävissä.

Oikeastaan ainoa vaiva tässä ratkaisussa on, että liesikuvusta kuuluu poistopuhaltimen huminaa - jätetty liesikupujen kanavasta ÄV pois rasvan kertymisen pelossa?

Ihan yhtä säädettävä systeemi ei siis ole kuin huoneistokohteinen kone, jossa oli 4 tehoporrasta (poissaolo, normaali 2 tehostuspykälää). Vaan kuinka moni asukas jaksoi noitakaan koneita väännellä poissaoloteholle töihin lähtiessään? Kun ei kaikkia napannut edes vaihtaa suodattimia kerran kolmessa vuodessa... ja näiden pikkupurkkien huoltovälihän on 3 kk (pölyn & hyönteisten imurointi karkeasuodattimilta) ja suodattimet pitäisi vaihtaa miel. 2x vuodessa.

Monessako talossa noudatetaan huolto-ohjeita eli huoltomies käy tarkastamassa kaikki huoneistokohtaiset koneet 4x vuodessa?

Keskitetyssä on sekin kiva, ettei pakkaset vaikuta toimintaan. Huoneistokohtaisissa pikkukoneissa LTO:n sulatus on toteutettu tuloilmapuhallinta pätkimällä. Periaatteessa sulattelua pitäisi alkaa tapahtumaan vasta n. -10 °C pakkasilla, mutta ex kämppäni koneessa oli tehtaan jäljiltä säädöt niin pielessä, että sulattelu alkoi jo -5 °C tienoilla ja -20 °C pakkasella tulopuhallin oli lähes jatkuvasti seis. Ruuvimeisselin kanssa tuon sain korjattua, mutta ... voi olla edelleen sama vika päällä n. 50 muussa asunnossa, jos kaikki koneet ovat lähteneet tehtaalta jäteilmatermostaatti samalla lailla 5 °C pieleen säädettyinä.

40 vuotias = uusi??? kirjoitti:

Hahhah. Taas on äänessä pösilö, jonka mielestä 40 vuoden ikäinen talo on "uusi". Tuollainen keittiö KPH "selät vastakkain" on nimittäin lähinnä 70-luvun tyyliä, samoin poistoventtiilit suoraan nousukanavan kyljessä kiinni eli em. tilan seinällä.

Itse satun nyt asumaan uudessa (siis alle 2 vuotta sitten valmistuneessa) talossa jossa on keskitetty koneellinen ilmanvaihto. Siis tulo- ja poistoilmanvaihto. Mikä on vähän eri juttu kuin tälle vakiovinkujalle tuttu koneellinen poisto.

Sattuu vielä olemaan nykyinen kämppä ylimmässä kerroksessa ja osittain IV-konehuoneen alla. Ja on yhteiskanavajärjestelmäkin eli nousut KPH:n kyljessä olevassa kotelossa. Siis kotelossa - ei betonoituna (ELPO). Eli pahin mahdollinen tapaus?

No, eipä silti kuulu kanavien kautta lainkaan ääniä naapureista. Eikä muutenkaan - 99 % ajasta en edes tiedä, onko naapurit kotona vai matkoilla.

Tehostusmahdollisuuskin ilmanvaihdossa on - sehän vaaditaan nykyään määräyksissäkin. Tämä on käytännössä toteutettu liesikuvulla, jossa on ajastimella ohjattu tehostuspelti. Tehostettuna imuteho on samaa luokkaa kuin huoneistokohtaisen koneen kanssa (nupit kaakossa) eli häviää kyllä aidolle liesituulettimelle, mutta pesee 80/90-lukujen talojen yhteiskanavapoistoon liitetyt liesikuvut, joiden ilmavirta ei ole lainkaan säädettävissä.

Oikeastaan ainoa vaiva tässä ratkaisussa on, että liesikuvusta kuuluu poistopuhaltimen huminaa - jätetty liesikupujen kanavasta ÄV pois rasvan kertymisen pelossa?

Ihan yhtä säädettävä systeemi ei siis ole kuin huoneistokohteinen kone, jossa oli 4 tehoporrasta (poissaolo, normaali 2 tehostuspykälää). Vaan kuinka moni asukas jaksoi noitakaan koneita väännellä poissaoloteholle töihin lähtiessään? Kun ei kaikkia napannut edes vaihtaa suodattimia kerran kolmessa vuodessa... ja näiden pikkupurkkien huoltovälihän on 3 kk (pölyn & hyönteisten imurointi karkeasuodattimilta) ja suodattimet pitäisi vaihtaa miel. 2x vuodessa.

Monessako talossa noudatetaan huolto-ohjeita eli huoltomies käy tarkastamassa kaikki huoneistokohtaiset koneet 4x vuodessa?

Keskitetyssä on sekin kiva, ettei pakkaset vaikuta toimintaan. Huoneistokohtaisissa pikkukoneissa LTO:n sulatus on toteutettu tuloilmapuhallinta pätkimällä. Periaatteessa sulattelua pitäisi alkaa tapahtumaan vasta n. -10 °C pakkasilla, mutta ex kämppäni koneessa oli tehtaan jäljiltä säädöt niin pielessä, että sulattelu alkoi jo -5 °C tienoilla ja -20 °C pakkasella tulopuhallin oli lähes jatkuvasti seis. Ruuvimeisselin kanssa tuon sain korjattua, mutta ... voi olla edelleen sama vika päällä n. 50 muussa asunnossa, jos kaikki koneet ovat lähteneet tehtaalta jäteilmatermostaatti samalla lailla 5 °C pieleen säädettyinä.

Lue lisää

Jonkin verran asiaa, mutta väärääkin tietoa ja ikävällä tyylillä esitettynä, erityisesti miinuspisteet aloituksesta. Mitä ihmettä puhut 40 vuotiaasta talosta? 2010-luvun tuotantoa.

Määräykset eivät vaadi tehostusta:
http://www.finlex.fi/data/normit/37187-D2-2012_Suomi.pdf
s.24-25
"Jos ilmanvaihto- tai kierrätysilmalaitteiden tehostusta voidaan ohjata henkilökohtaisesti".."

"Jos poistoilmavirran tehostusta voidaan ohjata vain rakennuskohtaisesti..."

"Ohjearvo, kun liesikuvun ilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtaisesti..."

Keskitetyn LTO:n jäätymisestä sen verran, että kyseinen keskitetty järjestelmä työllisti huolto- ja korjausmiehiä pari vuotta vähintään kerran kuussa ympäri vuoden. Aina hajoamassa->kaikilta asukkailta ilmanvaihto seis. Yleensä aina kovilla pakkasilla ja sitten odoteltiin huoltoa painamaan nappia jopa vuorokausi. Ja monesti ei mennyt hälytysviestejä automaattisesti huoltoon kuten pitäisi, vaikka kyseinen kone erään kerran sammui ja käynnistyi noin viiden minuutin välein ihan pluskeleillä pari vuorokautta putkeen.

Ikävin kokemus oli kuitenkin lämmöntalteenoton sekoilu. Kahtena syksynä peräkkäin kävi niin että huoltomies kävi laittamassa LTO:n päälle. Se ei kuitenkaan pysynyt päällä. Eli kaikki asukkaat saivat asuntoihinsa niin kylmää ilmaa kuin ulkona oli. Öisin alle 10-asteista tuloilmaa, oli se ihanaa. ELPO-hormit ja putket 'itkivät' vettä. Ja sitten huoltofirma sanoo sulle, että on se päällä. Onneksi hääräsin epävirallisena talonmiehenä.

Huoneistokohtaisessa voisi vikatilanteessa kävellä kylppäriin tutkimaan asiaa, nyt asia on ulkoistettu huoltomiehille jotka reagoivat pahimmillaan vuorokauden viiveellä ja eivät noin isosta systeemistä välttämättä kaikkea ymmärrä.

Keskitetty paska kirjoitti:

Jonkin verran asiaa, mutta väärääkin tietoa ja ikävällä tyylillä esitettynä, erityisesti miinuspisteet aloituksesta. Mitä ihmettä puhut 40 vuotiaasta talosta? 2010-luvun tuotantoa.

Määräykset eivät vaadi tehostusta:
http://www.finlex.fi/data/normit/37187-D2-2012_Suomi.pdf
s.24-25
"Jos ilmanvaihto- tai kierrätysilmalaitteiden tehostusta voidaan ohjata henkilökohtaisesti".."

"Jos poistoilmavirran tehostusta voidaan ohjata vain rakennuskohtaisesti..."

"Ohjearvo, kun liesikuvun ilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtaisesti..."

Keskitetyn LTO:n jäätymisestä sen verran, että kyseinen keskitetty järjestelmä työllisti huolto- ja korjausmiehiä pari vuotta vähintään kerran kuussa ympäri vuoden. Aina hajoamassa->kaikilta asukkailta ilmanvaihto seis. Yleensä aina kovilla pakkasilla ja sitten odoteltiin huoltoa painamaan nappia jopa vuorokausi. Ja monesti ei mennyt hälytysviestejä automaattisesti huoltoon kuten pitäisi, vaikka kyseinen kone erään kerran sammui ja käynnistyi noin viiden minuutin välein ihan pluskeleillä pari vuorokautta putkeen.

Ikävin kokemus oli kuitenkin lämmöntalteenoton sekoilu. Kahtena syksynä peräkkäin kävi niin että huoltomies kävi laittamassa LTO:n päälle. Se ei kuitenkaan pysynyt päällä. Eli kaikki asukkaat saivat asuntoihinsa niin kylmää ilmaa kuin ulkona oli. Öisin alle 10-asteista tuloilmaa, oli se ihanaa. ELPO-hormit ja putket 'itkivät' vettä. Ja sitten huoltofirma sanoo sulle, että on se päällä. Onneksi hääräsin epävirallisena talonmiehenä.

Huoneistokohtaisessa voisi vikatilanteessa kävellä kylppäriin tutkimaan asiaa, nyt asia on ulkoistettu huoltomiehille jotka reagoivat pahimmillaan vuorokauden viiveellä ja eivät noin isosta systeemistä välttämättä kaikkea ymmärrä.

Lue lisää

3.2.3.1
"Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus suunnitellaan ja rakennetaan niin, että asunnon käyttöajan tehostettu ilmavirta on vähintään 30 % suurempi kuin käyttöajan ilmavirta. Ilmanvaihdon tehostus toteutetaan yleensä vähintään liesikuvun tehostetulla ilmavirralla liitteen 1 ohjearvojen mukaisesti."

Eli nykyään vaaditaan huoneistokohtainen tehostusmahdollisuus. Rakennuskohtainen eli nää huippuimurien kello-ohjaukset ovat jokseenkin mennyttä aikaa...

Joo, se on kyllä mahdollista, että keskitetyn kanssa on ns. lastentauteja eli voi mennä vuosi tai parikin ennen kuin saadaan kaikki pikku bugit juurittua pois. Mutta huoneistokohtaisten ripuloiden bugien kanssa ollaan naimisissa koko niiden elinikä (30 vuotta?). Jos nyt niin pitkään edes kestävät. Alkeellisimpiin, mekaanisilla termostaateilla varustettuihin, varmasti saa varaosia myös vuonna 2030, mutta miten on, jos jostain fiinimmästä koneesta kyrvähtää ohjainkortti ja valmistaja/maahantuoja on mennyt konkkaan jo 10 vuotta sitten?

Aletaan kehittelemään jotain vaihtoehtoista ohjauslogiikkaa 50 koneesee....? Vai pistetään kaikki kerrasta uusiksi kokonaisedulliseen 3000 €/kpl (töineen) hintaan?

> Huoneistokohtaisessa voisi vikatilanteessa kävellä kylppäriin tutkimaan asiaa

Jos mummolla olisi munat, se olisikin vaari.

Ei kukaan kävele vikaa ihmettelmään, kun mummeli/vuokralusmu ei kenellekään ilmoita, ettei kone toimi. Kun ei ne jaksa antaa lupaa huoltomiehen tulla edes suodattimia vaihtamaan...

Ja, kuten sanottu, näiden huoneistokohtaisten rimpuloiden ohjaussysteemeitä on rakennettu niin lahjakkaasti, että yhden ainoan koneen vika laukaisee sähkönsyötön poikki KAIKILTA talon iv-koneilta. Eikä niillä ole erillisiä käyttökytkimiäkään (juurikin siitä syystä, ettei mummot & vuokralusmut säästövimmassaan niitä pääsisi sammuttamaan), joten vian eristäminen ei onnistu eikä sitä edes pystytä paikantamaan, jos ao. asukas ei ota huoltoon yhteyttä.

Siitä sitä kiva soppa syntyykin, kun asunnon X koneeseen tulee oikosulku, mutta johdonsuoja laukeaa heti -> ei tule mitää savu/kipinöintiefektejä -> kukaan ei tiedä, mikä koneista on viallinen. Nooo, mittaamalla sentään saa joukon rajoitettua vain yhden nousujohdon perässä oleviin 15 tjsp. kandidaattiin, joten ihan het käden käänteessä asian tutkiminen etenee. Paitsi jos/kun on asukkaita matkoilla ja ovet turvalukossa.

Kuten sanottu, näistä rimpuloista tulee vielä helvetin moinen riesa, kun rupeavat vanhuuttaan / huollon puutteessa temppuilemaan.

halpa ja huono kirjoitti:

3.2.3.1
"Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus suunnitellaan ja rakennetaan niin, että asunnon käyttöajan tehostettu ilmavirta on vähintään 30 % suurempi kuin käyttöajan ilmavirta. Ilmanvaihdon tehostus toteutetaan yleensä vähintään liesikuvun tehostetulla ilmavirralla liitteen 1 ohjearvojen mukaisesti."

Eli nykyään vaaditaan huoneistokohtainen tehostusmahdollisuus. Rakennuskohtainen eli nää huippuimurien kello-ohjaukset ovat jokseenkin mennyttä aikaa...

Joo, se on kyllä mahdollista, että keskitetyn kanssa on ns. lastentauteja eli voi mennä vuosi tai parikin ennen kuin saadaan kaikki pikku bugit juurittua pois. Mutta huoneistokohtaisten ripuloiden bugien kanssa ollaan naimisissa koko niiden elinikä (30 vuotta?). Jos nyt niin pitkään edes kestävät. Alkeellisimpiin, mekaanisilla termostaateilla varustettuihin, varmasti saa varaosia myös vuonna 2030, mutta miten on, jos jostain fiinimmästä koneesta kyrvähtää ohjainkortti ja valmistaja/maahantuoja on mennyt konkkaan jo 10 vuotta sitten?

Aletaan kehittelemään jotain vaihtoehtoista ohjauslogiikkaa 50 koneesee....? Vai pistetään kaikki kerrasta uusiksi kokonaisedulliseen 3000 €/kpl (töineen) hintaan?

> Huoneistokohtaisessa voisi vikatilanteessa kävellä kylppäriin tutkimaan asiaa

Jos mummolla olisi munat, se olisikin vaari.

Ei kukaan kävele vikaa ihmettelmään, kun mummeli/vuokralusmu ei kenellekään ilmoita, ettei kone toimi. Kun ei ne jaksa antaa lupaa huoltomiehen tulla edes suodattimia vaihtamaan...

Ja, kuten sanottu, näiden huoneistokohtaisten rimpuloiden ohjaussysteemeitä on rakennettu niin lahjakkaasti, että yhden ainoan koneen vika laukaisee sähkönsyötön poikki KAIKILTA talon iv-koneilta. Eikä niillä ole erillisiä käyttökytkimiäkään (juurikin siitä syystä, ettei mummot & vuokralusmut säästövimmassaan niitä pääsisi sammuttamaan), joten vian eristäminen ei onnistu eikä sitä edes pystytä paikantamaan, jos ao. asukas ei ota huoltoon yhteyttä.

Siitä sitä kiva soppa syntyykin, kun asunnon X koneeseen tulee oikosulku, mutta johdonsuoja laukeaa heti -> ei tule mitää savu/kipinöintiefektejä -> kukaan ei tiedä, mikä koneista on viallinen. Nooo, mittaamalla sentään saa joukon rajoitettua vain yhden nousujohdon perässä oleviin 15 tjsp. kandidaattiin, joten ihan het käden käänteessä asian tutkiminen etenee. Paitsi jos/kun on asukkaita matkoilla ja ovet turvalukossa.

Kuten sanottu, näistä rimpuloista tulee vielä helvetin moinen riesa, kun rupeavat vanhuuttaan / huollon puutteessa temppuilemaan.

Lue lisää

Höpö. höpö, kyllä niissä Iv-koneissa on erilliset käyttökytkimet kannen alla, itse sammuttelin Ilton, vaihdoin suodattimet ja säädin lämpötilaa kerrostalossa, ja hyvin toimi.

Ilto 270 kirjoitti:

Höpö. höpö, kyllä niissä Iv-koneissa on erilliset käyttökytkimet kannen alla, itse sammuttelin Ilton, vaihdoin suodattimet ja säädin lämpötilaa kerrostalossa, ja hyvin toimi.

Lue lisää

Tietämättömyys jyllää.

Ei ole kaikissa käyttökytkimiä kuin tuloilman jälkilämmitystermostaatti kytkin, joka luukkua avattaessa sammuttaa koneen.

Juurikin siitä syystä, ettei mummot ja essonbaarin miähet menisi sammuttamaan "tarpeetonta" ilmanvaihtoa. Keskitetyn sähkönsyötön ansiosta kone ei sammu edes huoneiston pääkytkimestä.

Ja kivasti väistit senkin, että nämä "kovalla" eli suoraan 230 VAC jännittellä käytettävät/ohjattavat koneet ovat pian katoava luonnon vara, kun tulee EC-moottorit ja sitä myöten ns. elektroniset ohjaukset. Ja sit onkin kivaa, kun osuu käteen joku tyyppivika eli 10 vuoden sisään joka toisesta koneesta kypsyy ohjainkortti...

Ilto 270 kirjoitti:

Höpö. höpö, kyllä niissä Iv-koneissa on erilliset käyttökytkimet kannen alla, itse sammuttelin Ilton, vaihdoin suodattimet ja säädin lämpötilaa kerrostalossa, ja hyvin toimi.

Lue lisää

BTW, onko toi 270 yksi niitä koneita, missä LTO-kennon kesäohitus ohittaa myös suodattimen?

huoneistkoht. pommit kirjoitti:

50-luvun talot ovat pula-ajan taloja. Vastaan on tullut mm. tapaus, missä välipohjien paksuus oli max. 15 cm eli "paperinohuet".

Silti asukkaat kertoivat, että seinät pitivät ääntä tuotakin huonommin eli pystyi seuraamaan, mitä kanavaa naapuri kuuntelee.

Saunatilat oli kanssa jänskät. Kellarissa kerroskorkeus on näissä vanhoissa vielä matalampi eli kaikki ovet öbaut 190 cm korkeita ja käytävien katoissa putkia niin, että jo meikäläinen 176 cm tappikin sai välillä varoa päätänsä. Tulevassa putkiremontissa piti tuonne vielä saada uutta ilmanvaihtokanavaa yms...

Huoneistokohteiset koneet ovat kivoja, jos asukkaat jaksaa niitä huoltaa. Mummot ei osaa ja vuokralusmut ei viitsi. Tuli asuttua vm 2008 talossa ja poismuuttovaiheessa paljastui, ettei yhden vuokralusmun kämpässä ollut kertaakaan vaihdettu suodattimia. Ne vaihdettiin pääosin talkooperiaatteella eli taloyhtiö hommasi & jengi vaihtoi itse, mutta muummot saivat tilata huoltomiehenkin hommaa tekemään. Vuokralusmu ei saanut edes aikaiseksi laittaa raksia ruutuun rappukäytävän listaan "haluan huoltomiehen tekevän vaihdon asunnossa XX"

Lisäksi muutakin riesaa ilmeni. Yhden asunnon konetta ohjaavaan liesikupuun tuli oikosulku -> liesikupu syttyi palamaan -> palokunta paikalle -> koko talosta iv-koneiden sähköt poikki = ilmanviahto seis. Keskitetty huoneistokoneiden sähkönsyöttö meni näköjään pahasti huoltoyhtiöltä ja täysin kädettömäksi osoittautuneelta isännöitsijältä yli hilseen, joten iv olisi ollut pois pelistä varmaan koko kuukauden, ellen minä olisi päässyt (ammattini puolesta iv-tekniikkaan perehtyneenä) vähän talon ohjaussysteemeitä tutkimaan -> saatiin sentään muihin asuntoihin koneet päälle.

Vahingoista viisastuu ... nyt asun talossa, missä on keskitetty systeemi. Eipä tarvi putsailla koneita 4x vuodessa (mikä jää siis mummoilta ja vuokrakuoriaisilta tekemättä).

Toki vuokrakuoriaisilla on essonbaarin opit niin verissä, että keskitettyäkin yrittävät parhaan kykynsä mukaan rampauttaa - kuulemma teippaavat poistoventtiileitä umpeen (???), kait siitä syystä, että näin on tapana tehdä kon. poiston taloissa kylmä korvausilman vähentämiseksi.

Veikkaan noista huoneistokohtaisista tulevan ajan mittaan hirveä riesa, kun osa koneista jää alusta alkaen vaille huoltoa ja aikanaan rupeaa ne huolletutkin piiputtamaan (puhaltimien laakerit yms ... jos talossa on 50 asuntoa, niin siellä on 100 puhallinta....)

Lue lisää

Näitä 15 cm paksuja välipohjia löytyy kyllä 60-luvun taloistakin. Ne eivät pidä hyvin ääntä, jos sattuu olemaan äänekäs naapuri. Musiikki kuuluu täysin läpi, jos alakerran naapuri pistää stereot soimaan. Telkkari ei kuulu, jos pitää normaalit äänet. Lattian kolina melkoisen ikävää myös. Pitää olla vähintään 20 cm paksu solidi lattia tai 26.5 cm ontelolaatta, että äänieristys olisi tyydyttävä. Paksuuden näkee rappukäytävästä.

Huoneistokohtainen ilmanvaihto on paras, sillä ilmanvaihdon tarvittava teho riippuu siitä miten monta ihmistä asuu asunnossa, ruuanlaitto jne. Itse pärjään nopeudella 1/4, kun asun yksin, ja kämppä melko tilava. Jos asuisi kaksi, niin varmaan 2/4 olisi perusasetus. Ruuanlaitto ja käryt, ja voi laittaa 4/4 nopeuden. Öisin ei halua kuunnella kohinaa, ja toisaalta veto rupeaa olemaan melkoinen jos 4/4 nopeudella vetää. Talvisin on eri vaatimukset. LTO:sta huolimatta, ei talvella halua kylmää ilmaa kämppäänsä niin paljon, joten pienempi ilmanvaihto riittää. Lisäksi -15 C asteessa laite katkaisee ilmanvaihdon automaattisesti hetkittäin.

En ole tavannut vielä yhtään kohdetta, jossa luginoa olisi käytetty asuntojen välisissä seinissä. Sisäseinissä muuten kylläkin... Mutta eipä ole kokemuksiakaan tuon aikakauden taloista kuin kahdesta.

Itse tähtäisin ennen sotia rakennettuihin taloihin. Paras tähän mennessä oli 1911 rakennettu, hyvänä kakkosena 30-luvun talo. Ylimmissä kerroksissa on omat hyvä puolensa, mutta kuten hippii tuossa kertoo, painovoimainen ilmastointi ei välttämättä kesällä riitä asunnon viilentämiseen (alemmissa kerroksissa luultavasti riittää). Läpitalon kämppä on tuossa suhteessa näppärä, ikkunoita avaamalla viilentyy tehokkaasti.

Uudemmissa taloissa on turhan hätiköiden monesti tehty hommat. Useissa tämän vuosituhannen taloissa on enemmän ongelmia kuin vanhoissa... Mutta jos hyvä yksilö sattuu, niin sitten on parempi.

The_Rat kirjoitti:

En ole tavannut vielä yhtään kohdetta, jossa luginoa olisi käytetty asuntojen välisissä seinissä. Sisäseinissä muuten kylläkin... Mutta eipä ole kokemuksiakaan tuon aikakauden taloista kuin kahdesta.

Itse tähtäisin ennen sotia rakennettuihin taloihin. Paras tähän mennessä oli 1911 rakennettu, hyvänä kakkosena 30-luvun talo. Ylimmissä kerroksissa on omat hyvä puolensa, mutta kuten hippii tuossa kertoo, painovoimainen ilmastointi ei välttämättä kesällä riitä asunnon viilentämiseen (alemmissa kerroksissa luultavasti riittää). Läpitalon kämppä on tuossa suhteessa näppärä, ikkunoita avaamalla viilentyy tehokkaasti.

Uudemmissa taloissa on turhan hätiköiden monesti tehty hommat. Useissa tämän vuosituhannen taloissa on enemmän ongelmia kuin vanhoissa... Mutta jos hyvä yksilö sattuu, niin sitten on parempi.

Lue lisää

> painovoimainen ilmastointi ei välttämättä kesällä riitä asunnon viilentämiseen (alemmissa kerroksissa luultavasti riittää).

Häh? Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttövoimana toimii sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero, joten se toimii sitä paremmin, mitä kylmempää ulkona on. Kesäkeleillä toimii ainoastaan ikkunatuuletus...

Käytännössä ylimpien kerrosten painovoimainen ilmanvaihto toimii talvellakin vähän niin ja näin. Alimmissa kerroksissa taasen voi tehoa olla liiankin kanssa. Yleistä on sekin, että virtaussuunnat ovat miten sattuu. Esim. KPH keskellä taloa siellä on muutenkin korkeampi lämpötila -> KPH poisto vie voiton on keittiöiden poistoilmakanava alkaakin toimia korvausilmakanavana. Etenkin jos/kun keittiöiden hormiryhmä on vähän viileämmässä paikassa (päätyseinä tai porrashuoneen vastainen seinä).

Myös äänieristyksen taso on kovasti vaihteleva vanhoissa taloissa. Voi olla ihan siedettävä tai sitten sellainen, että pysyy selvillä siitä, mitä TV-kanavaa naapuri katselee. Myös vessan vetäminen tms. voi kuulua kivasti. Näissähän ei aina ole ollut veskejä ja kylppäreitä sisätiloissa ts. ne on tungettu sinne jälkikäteen ja sen seurauksena putketkin ovat mielenkiintoisissa paikoissa - pahimmillaan WC:n viemäri on roilottu MH seinään...

Taas on kehuttu pihlajanmarjat happamiksi.

50-luvun tönössä jos on hissi, niin se on yleensä hemmetin ahdas ja ovi perinteistä mallia -> kiva haaste siinäkin rollaattorin kanssa liikkuvalle. Pesutilat ahtaat, portaita siellä & täällä, huono äänieristys - no, se ei ehkä sitten haittaa, jos kuulo mennyt.