Jos fotonien vauhti on aina vakio, niin eikö - esimerkiksi peilin pinnalta - suuntansa vaihtavalla fotonilla pidä olla ääretön kiihtyvyys? Nopeushan on vektori, ja kun suunta muuttu, niin fotoni kokee kiihdytyksen tiettyyn suuntaan. Koska nopeuden itseisarvon (vauhdin) on oltava vakio, niin nopeuden derivaatan on oltava ääretön ts. suunta muuttuu äärettömän nopeasti.
Fotonien kiihtyvyys
42
223
Vastaukset
- 48934
Fotoni on massaton. Se vähentää sen liikkeen rajoutuksia.
Fotoni käyttäytyy kvanttimekaanisesti. Joku sitä tunteva osannee selittää.
Kvanttimekaaniikassahan hiukkanen voi simbsalabim tunneloitua esteen läpi ja olla kahdessa paikkaa yhtäaikaa jne.. Kysymys on myös siitä, onko se heijastunut fotoni sama kuin se heijastavaan kappaleeseen osunut fotoni? Ymmärtääkseni fotonin liikerata on aina aika-avaruudessa suoraviivainen, eikä fotoni kimpoile, vaan atomin kanssa vuorovaikuttaessaan absorboituu muuttaen elektronikehän energiatasoa, joka palautuessaan emittoi uuden fotonin, jonka havaitsemisvektori on sitten Snellin lain mukaisesti fotonin todennäköisyysamplitudin huippuarvon suunnassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Snellin_laki
Tällä uudella fotonillakaan ei ole lepomassaa, joten sillä ei ole muuta nopeutta kuin valon nopeus. Ei se mihinkään kiihdy.- 8+5
Fotoni ei aina kulje suoraviivaisesti. Esimerkiksi massan aiheuttama avaruusajan kaareutuminen saa myös fotonin reitin kaareutumaan. Tähän perustuenhan suhteellisuusteoriaa on testattu kokeellisesti: auringonpimennyksen aikana tähdet Auringon ympärillä näyttävät olevat väärillä paikoilla, koska niiden reitti on Auringon massan takia kaareutunut.
- 1,75"
8+5 kirjoitti:
Fotoni ei aina kulje suoraviivaisesti. Esimerkiksi massan aiheuttama avaruusajan kaareutuminen saa myös fotonin reitin kaareutumaan. Tähän perustuenhan suhteellisuusteoriaa on testattu kokeellisesti: auringonpimennyksen aikana tähdet Auringon ympärillä näyttävät olevat väärillä paikoilla, koska niiden reitti on Auringon massan takia kaareutunut.
Itse asiassa juuri se kaareutunut reitti on suorin mahdollinen.
8+5 kirjoitti:
Fotoni ei aina kulje suoraviivaisesti. Esimerkiksi massan aiheuttama avaruusajan kaareutuminen saa myös fotonin reitin kaareutumaan. Tähän perustuenhan suhteellisuusteoriaa on testattu kokeellisesti: auringonpimennyksen aikana tähdet Auringon ympärillä näyttävät olevat väärillä paikoilla, koska niiden reitti on Auringon massan takia kaareutunut.
Niinhän minä kirjoitin: aika-avaruudessa suoraviivainen. Itse aika-avaruus tietysti kaareutuu.
Niin suorat kuin ympyrätkin ovat vain matemaattisia geometrian erikoistapauksia, joita ei esiinny luonnossa.- A-sian tuntija
Kollimaattori kirjoitti:
Niinhän minä kirjoitin: aika-avaruudessa suoraviivainen. Itse aika-avaruus tietysti kaareutuu.
Niin suorat kuin ympyrätkin ovat vain matemaattisia geometrian erikoistapauksia, joita ei esiinny luonnossa.Taas valehtelet. Ympyröitä ja muita käyriä on täällä Pihtiputtaalla ihan luonnossakkii. Oletko ikuna käynyt oman pikkukyläsi ulkopuolella?
- Heh !
>
Eiköhän se sentää samaksi fotoniksi kannata käsittää, jos sitä hiukkasena haluaa tarkastella.
>
Mutta eikö vaan, että fotonille pätee ihan samalla tavalla Hyugensin periaate kuin mille tahansa aallolle - siis samaan tapaan kuin rantaan lyövään aaltoon järvellä.
>
Energiatason muutos vie aina aikaa eikä emissio oikein voi olla suuntariippuvainen, joten "heijastus" menisi näin vähän mihin suuntaan tahansa. Lisäksi energiatasomuutokset ovat käytännössä aina irreversiibelejä (esim. vibrationaalisten tilojen suuren määrän ja tiheyden vuoksi), joten valon värikin muuttuu absorbtio-emissio prosessissa.
Lisäksi jos mietit vaikkapa kokonaisheijastusta optisesta kuidusta, niin kuituhan toimii myös tyhjiössä, missä ei edes ole mitään atomeja, joihin absorboitua.
Kyllä kyse on siis ihan elastisesta vuorovaikutuksesta, joka noudattaa Hyugensia eikä mistään monimutkaisesta absorptiosta. - Heh !
A-sian tuntija kirjoitti:
Taas valehtelet. Ympyröitä ja muita käyriä on täällä Pihtiputtaalla ihan luonnossakkii. Oletko ikuna käynyt oman pikkukyläsi ulkopuolella?
>
Vaan tuskin sentään aivan tarkkoja, jos tutkimme niitä "ympyröitäsi" vaikka mikroskooppisella tasolla.
- piruharakka
Kysymys kuuluu kvanttimekaniikan piiriin, eikä sitä voi ratkaista klassisen mekaniikan menetelmiä käyttäen.
Kvanttimekaniikassa puolestaan hiukkasten "kiihtyvyydet" eivät mitattavia suureita laisinkaan! Hiukkasen mitattavia suureita ovat esim. paikka, impulssi (liikemäärä), energia ja spin mutta EI kiihtyvyys. Kysymys ei ole relevantti.- Ihmettelijä
Se, että jotain suuretta ei voisi "mitata", ei tarkoita etteikö ko. suuretta olisikaan. Jos fotonilla on nopeus, johon siis sisältyy vauhti ja suunta, ja se voi heijastua eli muuttaa suuntaansa, sillä on oltava myös kiihtyvyys. Fotonin kiihtyvyyden mittaaminen käytännössä ei ole tässä "relevanttia".
- piruharakka
Ihmettelijä kirjoitti:
Se, että jotain suuretta ei voisi "mitata", ei tarkoita etteikö ko. suuretta olisikaan. Jos fotonilla on nopeus, johon siis sisältyy vauhti ja suunta, ja se voi heijastua eli muuttaa suuntaansa, sillä on oltava myös kiihtyvyys. Fotonin kiihtyvyyden mittaaminen käytännössä ei ole tässä "relevanttia".
Vastaan vielä kun olen oikeasti lukenut teoreettista fysiikkaa yliopistolla ja tiedän mistä puhun.
Tieteellisen metodin keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että asia voidaan todeta (siis mitata) ja toistaa tämä mittaus. Jos jotakin asiaa ei voi mitata ja todentaa, on siitä puhuminen silkkaa teoriaa - kuten vaikka teoria Jumalan olemassa olosta. Teoria on voitava todentaa mittamalla, jotta sen voi sanoa kuvaavan fysikaalista ilmiötä.
Jos puhutaan hiukkasten kiihtyvyyksistä (ei välttämättä vain fotonin, vaan minkä hyvänsä alkeishiukkasen), niin kvanttimekaniikan viitekehyksessä kysymys ei ole relevantti - todetaan se nyt vielä uudestaan. - puskista
piruharakka kirjoitti:
Vastaan vielä kun olen oikeasti lukenut teoreettista fysiikkaa yliopistolla ja tiedän mistä puhun.
Tieteellisen metodin keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että asia voidaan todeta (siis mitata) ja toistaa tämä mittaus. Jos jotakin asiaa ei voi mitata ja todentaa, on siitä puhuminen silkkaa teoriaa - kuten vaikka teoria Jumalan olemassa olosta. Teoria on voitava todentaa mittamalla, jotta sen voi sanoa kuvaavan fysikaalista ilmiötä.
Jos puhutaan hiukkasten kiihtyvyyksistä (ei välttämättä vain fotonin, vaan minkä hyvänsä alkeishiukkasen), niin kvanttimekaniikan viitekehyksessä kysymys ei ole relevantti - todetaan se nyt vielä uudestaan.Tuohon kiihtyvyyteen voisin lisätä vielä, että elektroni voi siirtyä orbitaalilta toiselle kulkematta orbitaalien väliä. Mekanistisessa maailmankuvassa tällainen olisi mahdotonta, mutta kvanttifysiikassa jokapäiväistä leipää.
- Heh !
>
No, eihän se nopeus sentään vakio ole. Materiaalissa valo etenee hitaammin (ulkoinen sähkökenttä) eikä heijastuminenkaan tapahdu "heti" vaikka lyhyestä prosessista onkin kyse.
Tässä kuitenkin pitää pitää mielessä, että kyse on aaltoluonteisesta hiukkasesta.- Heh itselles
No, tässähän puhuttiinkin fotonien vauhdista (nopeuden itseisarvo), joka on aina vakio. Valon hidastuminen väliaineessa johtuu siitä, että fotonin liike ei ole enää suoraviivaista, vaan se "poukkoilee" väliaineessa atomilta toiselle.
- Heh !
Heh itselles kirjoitti:
No, tässähän puhuttiinkin fotonien vauhdista (nopeuden itseisarvo), joka on aina vakio. Valon hidastuminen väliaineessa johtuu siitä, että fotonin liike ei ole enää suoraviivaista, vaan se "poukkoilee" väliaineessa atomilta toiselle.
>
Vitut se mitään poukkoile. Älä nyt tee itsestäsi idioottia.
Ihan ulkoisen sähkökentän voima fotonia hidastaa. - piruharakka
Heh ! kirjoitti:
>
Vitut se mitään poukkoile. Älä nyt tee itsestäsi idioottia.
Ihan ulkoisen sähkökentän voima fotonia hidastaa."Vitut se mitään poukkoile. Älä nyt tee itsestäsi idioottia.
Ihan ulkoisen sähkökentän voima fotonia hidastaa. "
Millä tavalla ulkoisen sähkökentän voima hidastaa fotonia?
Fotonilla ei ole varausta, joten kerrohan meille. - Heh !
piruharakka kirjoitti:
"Vitut se mitään poukkoile. Älä nyt tee itsestäsi idioottia.
Ihan ulkoisen sähkökentän voima fotonia hidastaa. "
Millä tavalla ulkoisen sähkökentän voima hidastaa fotonia?
Fotonilla ei ole varausta, joten kerrohan meille.>
Kaksi sanaa: MAX-WELL.
Tosiaan, fotonilla on sähkövektori, jonka vaihtelu (näennäisesti pyöriminen) tuottaa tietenkin "sähkökentän" (oi mikä yllätys kun kyseessä on SÄHKÖmagneettinen säteily), jonka muutosta fotonin ulkopuolinen sähkökenttä vastustaa. Tämä ulkopuolinen sähkökenttä on materiaalin oma kenttä, joka siis muodostuu esim. orbitaalien mukaan. Näin siis jokaisella aineella on oma kenttä, jonka aineessa liikkuva fotoni kokee omaa liikettään vastustavana. Tälle aineen ominaisuudelle sähkökentän muutosta vastustavana tekijänä on annettu oikein hieno nimikin: permittiivisyys.
Jotenkin kuvittelin, että Sinun pitäisi tietää fysiikan perusteita, mutta ainakin tämä on siis mennyt pahemman kerran ohi - vaikka on perusopintokamaa. Ehkä ymmärtäminen on jäänyt puolitiehen ? - Toinen erimielinen
Heh ! kirjoitti:
>
Kaksi sanaa: MAX-WELL.
Tosiaan, fotonilla on sähkövektori, jonka vaihtelu (näennäisesti pyöriminen) tuottaa tietenkin "sähkökentän" (oi mikä yllätys kun kyseessä on SÄHKÖmagneettinen säteily), jonka muutosta fotonin ulkopuolinen sähkökenttä vastustaa. Tämä ulkopuolinen sähkökenttä on materiaalin oma kenttä, joka siis muodostuu esim. orbitaalien mukaan. Näin siis jokaisella aineella on oma kenttä, jonka aineessa liikkuva fotoni kokee omaa liikettään vastustavana. Tälle aineen ominaisuudelle sähkökentän muutosta vastustavana tekijänä on annettu oikein hieno nimikin: permittiivisyys.
Jotenkin kuvittelin, että Sinun pitäisi tietää fysiikan perusteita, mutta ainakin tämä on siis mennyt pahemman kerran ohi - vaikka on perusopintokamaa. Ehkä ymmärtäminen on jäänyt puolitiehen ?Fotonin nopeus tyhjiössä on riippuvainen ainoastaan tyhjiön permittiivisyydestä ja permeabiliteetista, jotka ovat luonnonvakioita. Sähkökenttä ei siihen vaikuta. Fotoni toimii sähkökentän vuorovaikutuksen välittäjänä, mutta ei tietääkseni ole moksiskan sähkökenttien suhteen.
- Heh !
Toinen erimielinen kirjoitti:
Fotonin nopeus tyhjiössä on riippuvainen ainoastaan tyhjiön permittiivisyydestä ja permeabiliteetista, jotka ovat luonnonvakioita. Sähkökenttä ei siihen vaikuta. Fotoni toimii sähkökentän vuorovaikutuksen välittäjänä, mutta ei tietääkseni ole moksiskan sähkökenttien suhteen.
>
Jep, ja aineessa edetessään nopeus on sitten riippuvainen aineen permittiivisyydestä. - 7t6965d689
Heh ! kirjoitti:
>
Jep, ja aineessa edetessään nopeus on sitten riippuvainen aineen permittiivisyydestä.Fotoni on kuitenkin itse sähköiseti neutraali. Sähkömagneettinen kenttä ei vaikuta siihen.
- Heh !
7t6965d689 kirjoitti:
Fotoni on kuitenkin itse sähköiseti neutraali. Sähkömagneettinen kenttä ei vaikuta siihen.
Muista, että sähkömagneettinen kenttä vaikuttaa sähkövarauksiin.
- muistan muistan
Heh ! kirjoitti:
Muista, että sähkömagneettinen kenttä vaikuttaa sähkövarauksiin.
Tottakai vaikuttaa, mutta fotonilla itsellään kun ei ole varausta.
- piruharakan_alias
Moi, piruharakka tässä kirjoittelee ilman nimimerkkiä, kun en jaksanut kaivaa esiin salasanaa. Ensinnäkin halusin kuulla selityksen miten sähkökenttä vaikuttaa varauksettomiin fotoneihin. Mistä lähtien kysymyksen esittäminen on tietämättömyyttä? Halusin kuulla miten selität asian.
Toiseksi voisit sitten kertoa mikä on tuo fotonilla oleva "sähkövektori" kun en ole siitä ikinä kuullut puhuttavan. Toiseksi voisit sitten esim. kertoa kaavan, jolla lasketaan ulkoisen sähkökentän (E) vaikuttama voima (F) fotoniin, jolla on tuo outo "sähkövektori" (merkitään sitä tässä vaikka symbolilla N).
Siis: F = mitä ?- Heh !
>
http://en.wikipedia.org/wiki/Electromagnetic_radiation#Properties
Kummallista, että sanot olevasi teoreettisen fysiikan opiskelija etkä ole törmännyt tuohon. Muistaakseni tämä edellytettiin jo perusopinnoissa.
>
Tai siis systeemin kokonaisvaikutustahan tuossa aina lasketaan. Tuosta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Permittivity#Complex_permittivity
löytyy mukavasti tuota laskutapaa (vaikkei yleispätevä olekaan). [Tuo valon taittuminen ja heijastuminen on on erinomainen esimerkki, jos joku kuvittelee, ettei kompleksilukuja tarvita missään tai ettei ne kuvaa todellisuutta ollenkaan.]
Tässä on vielä hienoa se, miten lähellä sitten jo taas Snellin laki on noita ratkaisuja.
Maxwell oli kyllä vitun kova jätkä. Jos et ole ollenkaan vielä opiskellut Maxwellin yhtälöitä, niin nyt on korkea aika tsekata, mitä ne pitää sisällään - ja miten hienosti ne yhdistää sähköopin valoon. - piruharakka
Heh ! kirjoitti:
>
http://en.wikipedia.org/wiki/Electromagnetic_radiation#Properties
Kummallista, että sanot olevasi teoreettisen fysiikan opiskelija etkä ole törmännyt tuohon. Muistaakseni tämä edellytettiin jo perusopinnoissa.
>
Tai siis systeemin kokonaisvaikutustahan tuossa aina lasketaan. Tuosta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Permittivity#Complex_permittivity
löytyy mukavasti tuota laskutapaa (vaikkei yleispätevä olekaan). [Tuo valon taittuminen ja heijastuminen on on erinomainen esimerkki, jos joku kuvittelee, ettei kompleksilukuja tarvita missään tai ettei ne kuvaa todellisuutta ollenkaan.]
Tässä on vielä hienoa se, miten lähellä sitten jo taas Snellin laki on noita ratkaisuja.
Maxwell oli kyllä vitun kova jätkä. Jos et ole ollenkaan vielä opiskellut Maxwellin yhtälöitä, niin nyt on korkea aika tsekata, mitä ne pitää sisällään - ja miten hienosti ne yhdistää sähköopin valoon.Kuules nyt nimimerkki "Heh !",
Kysyin ihan selkeästi mitä tarkoitat tuolla "fotonin sähkövektorilla" ja vastaat antamalla minulle linkin Wikipedian artikkeliin sähkömagneettisesta säteilystä! Anteeksi vain, mutta et vastannut kysymykseeni. Jos se mainittu "sähkövertori" tuolla antamassasi artikkelissa läytyy, niin kerrohan missä kohtaa - tai paremminkin, kirjoita kaava tähän. Aivoituksiasi kun on hankalaa tulkita.
Ja kun väitit yllä, että "ulkoisen sähkökentän voima fotonia hidastaa", niin kysyin että mikä on tuon mainitun voiman kaava. Vastausta ei taaskaan tule, vaan taas tulee linkki Wikipediaan, josta ilmeisesti pitäisi arvailla mitä herra Heh tarkoittaa.
Vielä kerran: Kerro mikä on tuo fotonin sähkävektori ja anna voiman kaava, joka vaikuttaa fotoniin ulkoisen sähkökentän avulla. (Omia väittämiäsi, joille kaipaan tarkennustasi).
Ps.
Itse kyllä tiedän tasan tarkalleen mistä puhun mutta haluan kuulla selityksesi. - Heh !
piruharakka kirjoitti:
Kuules nyt nimimerkki "Heh !",
Kysyin ihan selkeästi mitä tarkoitat tuolla "fotonin sähkövektorilla" ja vastaat antamalla minulle linkin Wikipedian artikkeliin sähkömagneettisesta säteilystä! Anteeksi vain, mutta et vastannut kysymykseeni. Jos se mainittu "sähkövertori" tuolla antamassasi artikkelissa läytyy, niin kerrohan missä kohtaa - tai paremminkin, kirjoita kaava tähän. Aivoituksiasi kun on hankalaa tulkita.
Ja kun väitit yllä, että "ulkoisen sähkökentän voima fotonia hidastaa", niin kysyin että mikä on tuon mainitun voiman kaava. Vastausta ei taaskaan tule, vaan taas tulee linkki Wikipediaan, josta ilmeisesti pitäisi arvailla mitä herra Heh tarkoittaa.
Vielä kerran: Kerro mikä on tuo fotonin sähkävektori ja anna voiman kaava, joka vaikuttaa fotoniin ulkoisen sähkökentän avulla. (Omia väittämiäsi, joille kaipaan tarkennustasi).
Ps.
Itse kyllä tiedän tasan tarkalleen mistä puhun mutta haluan kuulla selityksesi.>
Jep, linkki kohdasta "Properties". Toki ymmärrän, että jopa neljännelle riville saakka lukeminen on joissan tapauksissa liikaa vaadittu, mutta ehkäpä vielä parempi lähde on Wikipedian kuva sähkömagneettisesta säteilystä (ihan siitä linkin vierestä oikealta puolelta; tässä kuitenkin suora linkki, jos et löydä):
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Electromagneticwave3Dfromside.gif
Siinä, jos oikein tarkasti katsot, niin esiintyy tällainen vektori E. Pitääkö se vielä jotenkin esim. ympyröidä punaisella tms. ?
>
No voi saatana. Silmä käteen !
http://en.wikipedia.org/wiki/Permittivity sanoo: "In electromagnetism, absolute permittivity is the measure of the resistance that is encountered when forming an electric field in a medium. In other words, permittivity is a measure of how an electric field affects, and is affected by, a dielectric medium. The permittivity of a medium describes how much electric field (more correctly, flux) is 'generated' per unit charge in that medium."
Permittiivisyys on vastustus, joka aiheutuu aineeseen tuodusta sähkökentästä ts. paljonko aine vaikuttaa sähkökenttään. Aineen permittiivisyys kuvaa, paljonko sähkökentää (tai tarkemmin vuota) on "luotu" yhtä varausyksikköä kohden aineessa.
Linkkini osoitti kaavaan (jota tuossa jo peräänkuulutit, mutta nyt se ei sitten käynytkään).
>
Mutta et puhu nyt sitten sähkömagneetisesta säteilystä. Siitä et näköjään tiedä pätkääkään.
Järki käteen nyt ! - piruharakka
Heh ! kirjoitti:
>
Jep, linkki kohdasta "Properties". Toki ymmärrän, että jopa neljännelle riville saakka lukeminen on joissan tapauksissa liikaa vaadittu, mutta ehkäpä vielä parempi lähde on Wikipedian kuva sähkömagneettisesta säteilystä (ihan siitä linkin vierestä oikealta puolelta; tässä kuitenkin suora linkki, jos et löydä):
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Electromagneticwave3Dfromside.gif
Siinä, jos oikein tarkasti katsot, niin esiintyy tällainen vektori E. Pitääkö se vielä jotenkin esim. ympyröidä punaisella tms. ?
>
No voi saatana. Silmä käteen !
http://en.wikipedia.org/wiki/Permittivity sanoo: "In electromagnetism, absolute permittivity is the measure of the resistance that is encountered when forming an electric field in a medium. In other words, permittivity is a measure of how an electric field affects, and is affected by, a dielectric medium. The permittivity of a medium describes how much electric field (more correctly, flux) is 'generated' per unit charge in that medium."
Permittiivisyys on vastustus, joka aiheutuu aineeseen tuodusta sähkökentästä ts. paljonko aine vaikuttaa sähkökenttään. Aineen permittiivisyys kuvaa, paljonko sähkökentää (tai tarkemmin vuota) on "luotu" yhtä varausyksikköä kohden aineessa.
Linkkini osoitti kaavaan (jota tuossa jo peräänkuulutit, mutta nyt se ei sitten käynytkään).
>
Mutta et puhu nyt sitten sähkömagneetisesta säteilystä. Siitä et näköjään tiedä pätkääkään.
Järki käteen nyt !No nyt ymmärrän mitä tarkoitit: kutsut siis sähkökenttää "fotonin sähkövektoriksi".
Ihan rauhassa saat kutsua sitä ihan miksi huvittaa, mutta voin kertoa, että fysiikan laitokselta sinut naurettaisiin ulos hyvin nopeasti jos tuollaisia siellä haastelisit.
Ja sitten tuo toinen: Ai permittiivisyyskö on siis tuo "ulkoisen sähkökentän voima", joka "hidastaa fotonia". No kuule ihan rauhassa vaan taas, jos siltä tuntuu.
Mutta ihan vakavasti sanoen - höpö-höpö juttuja. Valitan, mutta en jaksa jankuttaa enempää fysiikasta henkilön kanssa, jolla ei selvästikään ole edes fysiikan approbatur -tasoista tietämystä. Onnea opin tielle. - 8f7of7odf7
Heh ! kirjoitti:
>
Jep, linkki kohdasta "Properties". Toki ymmärrän, että jopa neljännelle riville saakka lukeminen on joissan tapauksissa liikaa vaadittu, mutta ehkäpä vielä parempi lähde on Wikipedian kuva sähkömagneettisesta säteilystä (ihan siitä linkin vierestä oikealta puolelta; tässä kuitenkin suora linkki, jos et löydä):
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Electromagneticwave3Dfromside.gif
Siinä, jos oikein tarkasti katsot, niin esiintyy tällainen vektori E. Pitääkö se vielä jotenkin esim. ympyröidä punaisella tms. ?
>
No voi saatana. Silmä käteen !
http://en.wikipedia.org/wiki/Permittivity sanoo: "In electromagnetism, absolute permittivity is the measure of the resistance that is encountered when forming an electric field in a medium. In other words, permittivity is a measure of how an electric field affects, and is affected by, a dielectric medium. The permittivity of a medium describes how much electric field (more correctly, flux) is 'generated' per unit charge in that medium."
Permittiivisyys on vastustus, joka aiheutuu aineeseen tuodusta sähkökentästä ts. paljonko aine vaikuttaa sähkökenttään. Aineen permittiivisyys kuvaa, paljonko sähkökentää (tai tarkemmin vuota) on "luotu" yhtä varausyksikköä kohden aineessa.
Linkkini osoitti kaavaan (jota tuossa jo peräänkuulutit, mutta nyt se ei sitten käynytkään).
>
Mutta et puhu nyt sitten sähkömagneetisesta säteilystä. Siitä et näköjään tiedä pätkääkään.
Järki käteen nyt !Sähkömagneettisessa kentässä toki vektorit E ja B vaihtelevat sinimuotoisesti 90 asteen kulmassa kohtisuorassa kentän kulkusuuntaan nähden. Sitähän se kenttä on. Ei tuo kuvasi kerro mitään fotonista.
Yleensä juuttusi pitävät paikkaansa, mutta nyt taidat olla alueella, jota et tunne. - huomauttaja.
piruharakka kirjoitti:
No nyt ymmärrän mitä tarkoitit: kutsut siis sähkökenttää "fotonin sähkövektoriksi".
Ihan rauhassa saat kutsua sitä ihan miksi huvittaa, mutta voin kertoa, että fysiikan laitokselta sinut naurettaisiin ulos hyvin nopeasti jos tuollaisia siellä haastelisit.
Ja sitten tuo toinen: Ai permittiivisyyskö on siis tuo "ulkoisen sähkökentän voima", joka "hidastaa fotonia". No kuule ihan rauhassa vaan taas, jos siltä tuntuu.
Mutta ihan vakavasti sanoen - höpö-höpö juttuja. Valitan, mutta en jaksa jankuttaa enempää fysiikasta henkilön kanssa, jolla ei selvästikään ole edes fysiikan approbatur -tasoista tietämystä. Onnea opin tielle."Valitan, mutta en jaksa jankuttaa enempää fysiikasta henkilön kanssa, jolla ei selvästikään ole edes fysiikan approbatur -tasoista tietämystä. Onnea opin tielle."
Sanon nyt noin henkilölle, joka voisi hyvinkin olla fysiikan opettajasi - Heh !
huomauttaja. kirjoitti:
"Valitan, mutta en jaksa jankuttaa enempää fysiikasta henkilön kanssa, jolla ei selvästikään ole edes fysiikan approbatur -tasoista tietämystä. Onnea opin tielle."
Sanon nyt noin henkilölle, joka voisi hyvinkin olla fysiikan opettajasi>
Samaa mietin itsekin. En tosin ole teoreettisella ollut kuin pitämässä joskus jonkun vierailuluennon/esitelmän, mutta tuollaisissa yleisönä ei luonnollisesti ole perusopintojaan suorittavat.
Mutta mutta, kai se mahdollista olisi, jos piruharakan ikä ja kaupunki sopivasti natsaisi. Täällä on luonnollisesti myös muita kirjoittajia, jotka ovat hyvin voineet osua vaikka piruharakan opettajiksi yliopistossa ainakin jossain osa-alueella. Kannattaa pitää siis se koko ajan mielessä, jos ei ole kuin maisterin tutkinto eikä tieteellistä kokemusta ollenkaan. - Heh !
8f7of7odf7 kirjoitti:
Sähkömagneettisessa kentässä toki vektorit E ja B vaihtelevat sinimuotoisesti 90 asteen kulmassa kohtisuorassa kentän kulkusuuntaan nähden. Sitähän se kenttä on. Ei tuo kuvasi kerro mitään fotonista.
Yleensä juuttusi pitävät paikkaansa, mutta nyt taidat olla alueella, jota et tunne.>
Niin no, tuo on siis yleinen kuva sähkömagneettisesta säteilystä (mitä luonnollisesti valo eli myös fotonit ovat). Lisäksi tuossa on selitetty esim. tuo nopeuden hidastuminen - toki kylläkin siis nimenomaan aaltoliikkeen kannalta katsoen. En nyt ainakaan ymmärrä, mihin vielä olisi pitänyt vastata.
>
Nämä ovat kuitenkin ihan perusteita, jotka kyllä tunnen. Käsittääkseni Sinä olet asiantuntija tässä, niin heitä ihmeessä vaikka jokunen linkki tai selitys, mitä tässä on mielestäsi jäänyt pois. - Heh !
piruharakka kirjoitti:
No nyt ymmärrän mitä tarkoitit: kutsut siis sähkökenttää "fotonin sähkövektoriksi".
Ihan rauhassa saat kutsua sitä ihan miksi huvittaa, mutta voin kertoa, että fysiikan laitokselta sinut naurettaisiin ulos hyvin nopeasti jos tuollaisia siellä haastelisit.
Ja sitten tuo toinen: Ai permittiivisyyskö on siis tuo "ulkoisen sähkökentän voima", joka "hidastaa fotonia". No kuule ihan rauhassa vaan taas, jos siltä tuntuu.
Mutta ihan vakavasti sanoen - höpö-höpö juttuja. Valitan, mutta en jaksa jankuttaa enempää fysiikasta henkilön kanssa, jolla ei selvästikään ole edes fysiikan approbatur -tasoista tietämystä. Onnea opin tielle.>
Se on kyllä ihan yleinen tapa. Eikös se kenttä nimenomaan vektori ole.
>
Heh, eipä minua taideta nauraa mihinkään.
>
Eipä ole höpöhöpöä, ei.
>
No hyvä, että tajusit sentään luovuttaa. Lähdit häntä koipien välissä lipettiin tästä keskustelusta.
>
Heh, eipä taida approbaturiin tarvita vielä sm-kenttiäja permittiivisyyksiä, joten menee vammailun puolelle tuo ripulointisi nyt.
>
Muista, että täällä on kirjoittamassa ihmisiä, jotka opettavat fysiikkaa perusopiskelijoille.
Saitko koskaan perusopintojasi valmiiksi ? - piruharakka
Heh ! kirjoitti:
>
Se on kyllä ihan yleinen tapa. Eikös se kenttä nimenomaan vektori ole.
>
Heh, eipä minua taideta nauraa mihinkään.
>
Eipä ole höpöhöpöä, ei.
>
No hyvä, että tajusit sentään luovuttaa. Lähdit häntä koipien välissä lipettiin tästä keskustelusta.
>
Heh, eipä taida approbaturiin tarvita vielä sm-kenttiäja permittiivisyyksiä, joten menee vammailun puolelle tuo ripulointisi nyt.
>
Muista, että täällä on kirjoittamassa ihmisiä, jotka opettavat fysiikkaa perusopiskelijoille.
Saitko koskaan perusopintojasi valmiiksi ?En oikein ymmärrä mistä olet saanut päähäsi, että olisin fysiikan opiskelija.
Olen fysiikkaa opiskellut ja valmistunut teoreettisen fysiikan laitokselta jo vuosia sitten mutten ole siis enää opiskelija.
Otan vielä kantaa tähän fotoni-keskusteluun (vaikka aiemmin toisin sanoin).
Kun sinä "Heh" kuvaat fotonia Maxwellin yhtälöillä, (joista seuraa aaltoyhtälö, jossa
aallon nopeus on sama, kuin valon nopeus) niin se on hieman sama kuin selittäisit gravitaatiota Newtonin yhtälöillä.
Oletan, että olet perehtynyt jo 1900-luvun fysiikkaankin? Kenties jopa modernimpaankin fysiikkaan. Me fyysikot emme elä enää Maxwellin yhtälöiden aikakautta. Fotonin moderni kuva on hyvin erilainen. - Heh !
piruharakka kirjoitti:
En oikein ymmärrä mistä olet saanut päähäsi, että olisin fysiikan opiskelija.
Olen fysiikkaa opiskellut ja valmistunut teoreettisen fysiikan laitokselta jo vuosia sitten mutten ole siis enää opiskelija.
Otan vielä kantaa tähän fotoni-keskusteluun (vaikka aiemmin toisin sanoin).
Kun sinä "Heh" kuvaat fotonia Maxwellin yhtälöillä, (joista seuraa aaltoyhtälö, jossa
aallon nopeus on sama, kuin valon nopeus) niin se on hieman sama kuin selittäisit gravitaatiota Newtonin yhtälöillä.
Oletan, että olet perehtynyt jo 1900-luvun fysiikkaankin? Kenties jopa modernimpaankin fysiikkaan. Me fyysikot emme elä enää Maxwellin yhtälöiden aikakautta. Fotonin moderni kuva on hyvin erilainen.>
Siitä, että olet selittänyt lukeneesi fysiikkaa, mutta kun et kerran osaa vielä fysiikkaa, pitää olla opiskelija - tai sitten ala-arvoisilla tiedoilla valmistunut hömelö.
>
Etkä jumalauta tunne edes Maxwellin yhtälöitä. Ei saatana.
>
Myönsit jo kyykistyneesi, joten teet tuolla itsestäsi säälittävän.
>
Onko siis Maxwellin yhtälöt jossain kumottu ? Nyt linkkiä kehään !
Kuitenkin Maxwell selittää valon hidastumisen.
>
Juuh. [Mistähän muuten oletit, etten ole suorittanut approbaturia fysiikasta, jos oletat, että olen sinut 1900-luvun fysiikan kanssa; ole varovainen tuollaisten hölmöilyjen kanssa: ne seuraavat palstalla, jos vielä kehtaat tänne kirjoittaa.]
>
Missä on osoitettu, ettei Maxwell enää selitäkään valon nopeuden hidastumista aineessa ?
Siitähän tässä oli kyse.
>
Mikä ei kuitenkaan ole muuttanut Maxwellia.
Eiköhän se mennyt nyt niin, että tulit "vähän" turhan suurella asenteella palstalle ihan kuin täällä ei olisi tietäjiä, mutta sitten huomasit, että jäät pahemman kerran jalkoihin. Ei nuo merisepityksesi tätä asiaa vaan miksikään enää muuta vaikka kuinka yrittäisit puhua asian vierestä.
- IkuistaRakkautta
Ei se fotoni kimpoa peilistä samalla tavalla kuin biljardipallo kimpoaa pöydän vallista!
fotoki työntyy peilin pinnalla olevan atomin ydintä kohti ja kohtaa tuon atomin ytimestä ulos työntyviä tihentymiä ja saa ziljoonien tuollaisten erillisten tihentymien sisäisen liikkeen / paineen kasvamaan ja niin ne laajenevat räjähdyksenomaisesti ja niistä yhdistyy uusi fotoni jossa olevien erillisten tihentymien vauhti oli ehtinyt kiihtyä pois päin laajenevan atomin ytimestä jo monta pientä aikaa ennen kuin niistä yhdistyi uusi fotoni!
:D- IkuistaRakkautta
Ps. Yksittäinen fotoni ei voi sooloilla eli jokainen samaan suntaan työntyvä fotoni liikkuu / työntyy sinne päin samalla nopeudella ja kun esim. vanhat fotonit ohittavat toisen superjoukon galakseja, uudet nopeammat fotonit vuorovaikuttavat vanhojen fotoneiden kanssa ja kiihdyttävät niden vauhdin samaksi kuin niiden oma vauhti on ja näin vanha valo ns. yleisesti punasiirtyy havaitulla tavalla!
Fotoneissakin oleva asia vaihtuu ajan kanssa kokonaan, mutta tätä joidenkin on mahdotonta jostakin kumman syystä ymmärtää!
:D - Heh !
>
Miksei ? Miksi nyt yht'äkkiä arvaamatta "energiatihentymä" toimii aivan eri mekaniikalla kuin toinen "energaitihentymä" vaikka niiden piti olla samanlaiset ?
Romutat siis tuolla ad hoc -paskallasi omat periaatteesi.
>
Miksei biljardipallo saa vallia kohti työntyessään vallin "ziljoonien tihentymien" painetta kasvamaan niin, että ne "laajenevat räjähdyksenomaisesti" ja niistä yhdistyy uusi biljardipallo ? Siis jos kerran biljardipallo ja fotoni on samaa tavaraa ja käyttäytyvät samoin.
Jep, tässä nähdään taas tuo idiotismisi ad hoc -luonne: täysin ilman mitään perustelua nyt kun haluat, niin muutat jonkun perustavaa laatua olevan väitteesi päälaelleen, jolloin tonttuhiukkasesi saa jälleen uuden toimintamuodon, jolla ei ole edellisten kanssa mitään tekemistä. Näin todistuu siis pelkästään "teoriasi" idioottimaisuus. - Heh !
IkuistaRakkautta kirjoitti:
Ps. Yksittäinen fotoni ei voi sooloilla eli jokainen samaan suntaan työntyvä fotoni liikkuu / työntyy sinne päin samalla nopeudella ja kun esim. vanhat fotonit ohittavat toisen superjoukon galakseja, uudet nopeammat fotonit vuorovaikuttavat vanhojen fotoneiden kanssa ja kiihdyttävät niden vauhdin samaksi kuin niiden oma vauhti on ja näin vanha valo ns. yleisesti punasiirtyy havaitulla tavalla!
Fotoneissakin oleva asia vaihtuu ajan kanssa kokonaan, mutta tätä joidenkin on mahdotonta jostakin kumman syystä ymmärtää!
:D>
Eikä vaihdu.
Eikä vaihdu biljardipalloissakaan.
>
Ilman todisteita kyse olisi vain uskomuksesta. Siksi tervejärkinen ei tuollaiseen naivistiseen idiotismiin voi millään tavalla alkaa uskoa. - säälittävää
"ja niistä yhdistyy uusi fotoni "
Ja tähtikaukoputken peilissä syntyessään nämä fotonit luovat sähkömagneettisen kentän, joka näyttää miljardeja vuosia vanhalta punasiirtyneeltä valolta?
Pelle mikä pelle. - vaihtuu
Heh ! kirjoitti:
>
Eikä vaihdu.
Eikä vaihdu biljardipalloissakaan.
>
Ilman todisteita kyse olisi vain uskomuksesta. Siksi tervejärkinen ei tuollaiseen naivistiseen idiotismiin voi millään tavalla alkaa uskoa."Eikä vaihdu"
Heh heh, turha inttää, fotoneissa oleva asia vaihtuu ajan kanssa kokonaan ja täts it!
:D - Heh !
vaihtuu kirjoitti:
"Eikä vaihdu"
Heh heh, turha inttää, fotoneissa oleva asia vaihtuu ajan kanssa kokonaan ja täts it!
:D>
Ei tietenkään vaihdu, hölmö.
>
Oliko tuo siis todistus ? Ja Sinäkö kutsut MUITA uskovaisiksi ? Jos alkaisin uskoa tuohon "todistukseesi", niin enkö siinä tapauksessa nimenomaan olisi uskovainen. - ougciyfcxi
vaihtuu kirjoitti:
"Eikä vaihdu"
Heh heh, turha inttää, fotoneissa oleva asia vaihtuu ajan kanssa kokonaan ja täts it!
:DFotoni on sähkömagneettisen voiman välittäjäkvantti. Kerrohan ihmeessä, mikä se "asia" on? Idioottimainen jankuttaminen tonttuhiukkasista alkaisi pikku hiljaa riittää.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2462811Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin691836- 691828
Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä901687En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1741651Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke281143590-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1511373Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja581025- 1731017
Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat62887