Miten hemmetissä eroon univaikeuksista..

Terve, mulla on aikalailla sama tilanne tuon unen kanssa. Unettomuuttani on kestänyt sen kolmisen kuukatta nyt. Nukahdan illalla kyllä aika hyvin ilman lääkkeitäkin, mutta uni on kovasti katkonaista. Herään tunnin - kahden välein ilman sen kummosempaa syytä. Puitteet nukkumiselle on kunnossa kaikinpuolin. Talo on hiljainen ja huoneen saan lämpimäksi tai viileäksim. Ihan miltä sattuu tuntumaan.

Sinulla on noita harmittavia tapahtumia ollut taustalla, jotka voivat osaltaan aiheuttaa unettomuutta. Toisaalta mainitset tuossa, että et aktiivisesti mieti niitä. Voihan ne silti jyskyttää alitajunnassa ja aiheuttaa heräilyä omalta osaltaan. Osaatko sanoa mihin heräät kun heräät? Näätkö painajaisia tai kuorsaatko?

Itsekin joudun pahinpaan aikaan valvomaan yötä putkeen ja sen kyllä huomasi psyykkeessä ja fyysisessäkin olotilassa. Tuli sellainen sekava hälläväliä olo ja mm. rytmihäiriöt tuntuivat lisääntyvän. Kyllähän sitä ihminen unta tarvitsee. Muuten tulee kaikenlaista kremppaa kropan kanssa. Itse olen testannut useampaa lääkettä tähän omaan unettomuuteeni, mutta niistä ei apua ole oikein tullut. Mirtatsapiini on myös tuttu. Oikeastaan viimeisin lääke, jota olemme testanneet. Se kyllä väsytti, mutta ei kummemmin lisännyt unenmäärää. Suosittelen käymään lääkäräissä vielä ja koittamaan eri lääkkeitä, vaikka se voi tuntuakin loputtomalle suolle.

Tärkeintä kuitenkin olisi katkaista unettomuus heti alkuunsa, vaikka lääkehoidolla ettei se pääsisi kroonistumaan. Unettomuuteen käytettävä lääkearsenaali on aika laaja. Ihan väsyttävistä wanhemmista masennuslääkkeistä pieneen annokseen antipsykoottisia lääkkeitä ja sitten on bentsot. Uskoisin, että asiansa osaava lääkäri testaa ne juuri tuossa järjestyksessä. Ainakin itselleni kävi niin.

Koitahan jaksaa vaan eteenpäin. Jos ei väsytä niin valvo. Kyllä se uni tulee sieltä sitten kun aika on. En tiedä lohduttaako tämä yhtään, mutta tiedätpähän ainakin että et ole yksi vaivasi kanssa.

Kiitos tuhannesti vastauksestasi!
Varasin tänään ajan lääkärille joten jonkinlaista apua on ainakin odoteltavissa.

Toivoisin todella että pääsisin mahdollisimman nopeasti eroon lääkkeistä mutta nukkuakin on pakko.

En ole koskaan aikaisemmin kärsinyt näin pahoista univaikeuksista joten tilanne todellakin huolestuttaa. Nyt sitä huomaa kuinka tärkeää ja välttämätöntä se uni ihmiselle vaan on.

Herään siihen kun ei vaan yksinkertaisesti väsytä (vaikka pitäisi)..
se on jotenkin ihan hullu tilanne kun sitä herää ihan sekunnissa ja silmät suurena, eikä väsytä tippaakaan. Päivällä sen sijaan ollaan sitten sekaisin kun seinäkello.

Aikaiseemmin tosiaan mietin kyllä kaikkea mitä on tapahtunut, mutta luulin että ne asiat olen jo käsitellyt..
Voikohan olla että tuolla päässä on tapahtunut jotain sellaista mitä ei voi korjata?

mutta ei ole sitä;

Lue seuraavat kirjat;
- S Borg; irti unilääkkeistä
- V E Frankl: Ihmisyyden rajalla
- Raamattu; Jobin kirja

Ja tässä pikaohjeet nukkumiseen;
- melatoniinia n.5-10mg
- tryptofaania 1000-2000mg
- teaniinia 200(-400)mg

Veikkaan että tulla satsilla tulee uni.

Jos unettomuus on seurausta jostain sairaudesta, ei siihen auta unipillerit.
Taustalla oleva sairaus pitäisi löytää ja hoitaa pois ,jotta uni palaisi.
Tiedän ettei se ole helppoa,mutta ei muuta kun lääkäriin van uudelleen
Ei kenenkään psyyke kestä pitkään täysin nikkumatta.

Ja mitään psyykkis diagnoosia ei kannata ottaa vataan.
Sen jälkeen ei kyllä apua saa mitään

Luulin että olen jo käsitellyt nämä viime aikojen vaikeat tapahtumat mutta olen ehkä väärässä.:( Sairastuin masennukseen ensimmäisen kerran jo teininä ja siitä selviäminen vei kauan..

Olen varmasti ollut oikeasti masentunut myös isän kuoleman jälkeen mutta yrittänyt ikään kuin "sysätä sen pois" ja tehdä mahdollisimman paljon että saisin muuta ajateltavaa..

Olisi ehkä aika pysähtyä hetkeksi ja myöntää tosiasiat..?
Luultavasti sen unettomuuden taustalla on kuitenkin se masennus..

Teininä en suostunut menemään koskaan lääkäriin ja silloin nukuin kyllä melkein 24/7.. Laihduin aika rajusti koska ruoka ei maistunut enkä jaksanut aina edes nousta sängystä. Olin jo ikäänkuin jo luopunut elämästä.

Nykyinen tilanne on kuitenkin toisalta ihan toinen, ruoka maistuu ja uni ei tule ollenkaan. Elämänhalu ollut välistä kovastikin koetuksella mutta luulin tosiaan että valoa näkyy jo tunnelinpäässä. Ainakin mielialojen puolesta.

Hienoa että jaksatte kertoa omista kokemuksistanne ja olette sitä kautta avuksi.

Se voi ihan hyvinkin pitää paikkansa, että masennus olisi aihettajana tässä sinun unettomuudessasi. Jos mainitset tästä mahdollisuudesta lääkärille, niin hän voisi passittaa sinut psykiatrianpolin asiakkaaksi, jossa saisit jutusteluaikoja ja selkeyden tähän mahdolliseen masennukseesi. Näin kävi juuri itselläni kun sairastuin masennukseen. Marssin työterveyslääkärin juttusille josta sitten psykipolin asiakkaaksi ja sitä asiakkuussuhdetta on kestänyt nyt kolmisen vuotta. En tosin ollut uneton silloin masennuksen aikana, vaan unta riitti kyllä ihan liikaakin.

Kyllähän tällä palstalla saa ihan mukavasti vertaistukia, mutta tosin on myös näitä hihhuleita, joiden mielestä itseään niskasta kiinni ottamalla paranee kaikki psyykkisenpuolen vaivat. He voi jättää ihan omaan arvoonsa.

masennusta sanottiin vitutukseksi ja se meni ohi, vaikkapa seuraavasti;
- pullo koskenkorvaa ja muutaman kerran kunnon nainti, niin vot, kyllä vitutus lähti.

Nyt vitutusta kutsutaan masennukseksi, ja sitten se hoidetaan sairaudeksi ja ihmisestä tehdään ihan oikea hullu paskanpuhumisella, psykologiauskonnolla ja pillereillä...
Sitä ei kestä kukaan, vaan varmasti sairastuu työkyvyttömäksi.

Mutta mitäpä se mulle kuuluu...

Lääkärissä käyty ja uudet lääkkeet (triptyl) taas kokeilussa. Olen kokeillut n viikon mennä ainoastaan melatoniinilla mutta siitä ei ole ollut mitään apua.

Haluaisin niin kovasti sen oman terveen itseni takaisin, olla hyvä puoliso, ystävä jne.. elää normaalia elämää!! :,( Olen jo niin väsynyt tähän voimattomuuteen etten tiedä miten selvitä.. heikoimmilla hetkillä sitä vaan itkee ja toivoo jopa kuolemaa. kuukauden päästä pitäisi olla jo täydessä työkunnossa enkä rehellisesti sanottuna tiedä miten käy.

Lääkäri sanoi tänään puhelimessa että elimistöni on todennäköisesti mennyt ns "lukkotilaan" koska en nukahda ilman lääkkeitä vaikka olisin valvonut kolme vuorokautta käytännössä putkeen. :,( mutta poistuuko tuo lukkotila lääkkeillä
vai siirtyykö vaan eteenpäin?

Jatkuessa pidempään kannatan hakeutumista tutkimuksiin. Unilabraan oli reilu puolen vuoden jono, eikä sinne aivan heti pääse!
Omat keinot ovat rajalliset. On vältettävä lihomista, normaalipainon ylläpitäminen, kevyt liikunta vain illalla, ei raskasta lenkkiä kuin päivällä. Mahdollisimman rauhallinen huone, ja hyvä lämpötila, mukava vuode. Jooga, shindo, venyttely ja keskittyminen rauhallisiin harrastuksiin, lukeminen jne. Voi alkaa rauhoittua jo pari tuntia ennen nukkumista.
Ruokailu, ei raskasta ruokaa illalla klo 19.00 jälkeen. Jogurtti, pieni kevyt ateria.
Lääkkeet melatonin 3 mg - 9 mg, nukahtamislääke, särkylääke, lievä masennuslääke, kaikki oman lääkärin mukaan kokeiltava itselle sopiva määrä.
Lääkkeitä voi osaa käyttää pitemmänkin aikaa ja jopa vuosi ilman haittaa!
Uniongelmat voivat johtua useasta eri sairaudesta!

Keuhkoveritulppa ainakin aiheuttaa jatkuvaaunettomuutta
Sairauden hoidon jälkeen uni palaa automaattisesti takaisin.

Puhun kokemuksesta , enkä tiedä tajuaako tätä yksikään lääkäri. Taudin sairastaneilta olen kuullut muilta saman.
Ja unilääkkeetkään ei silloin riitä antamaan unta..

Jos on muitaoireita ,kannattaa tämäkin vaihtoehto ottaa huomioon. Vaikka itse ehdottaa läkärille.

http://sixpack6pack.blogspot.fi/ Kannattaa oikeasti treenata :)

Auttaa jaksamaan :) Se on meidän oikeus!

itse olen käyttänyt 14 vuotta lääkkeitä unettomuuteen.joo voin olla riippuvainen lääkkeistä.Mutta uni ei tule muuten.stressiä tai muutakaan ei ole tällä hetkellä.Mutta mielummin käytän lääkkeitä kuin valvon yöstä toiseen.Unitutkimukseen en pääse.Pitänee kokeilla sit kun 20 vuotta tulee täyteen lääkkeiden kanssa.Käyn säännöllisesti verikokeissa joissa otetaan myös maksa-ja munuiaskokeet.Vielä ei ole 14 lääkevuoden jälkeen olleet arvot normaaleista poikkeavia.mainittakoon että harrastan liikuntaa ja muutenkin kokeillut mm. viileämpää huoneen lämpötilaa,sänkyyn en mene ennen kuin väsyttää kunnolla.Nyt ollut yli 3 vuotta lääkkeet jotka tehoaa edelleen.aikasemmin ensimmäiset lääkekokeilut vaikutti noin puoli vuotta ja sit piti tehottomuuden takia vaihtaa.

Lyhyesti - Miten vatsasi voi? Voi olla stressistä, ym ... sekaisin. Suklaa, kahvi, tupakka pois, tai ees vähemmälle. Nämä aineet saattavat estää melatoniinin erityksen aivoissa, ja huonot vatsahapot estävät B12 vitamin imeytymisen. Mikä korreloi kanssa univaikeuksia. - tarkistuta vatsahapposi.

Et sinä hulluksi tule! Otahan nyt rennommin tämän asian kanssa. Olen itse kärsinyt univaikeuksista yli kymmenen vuotta. Univaikeuteni alkoivat vaikeasta henkisestä kriisistä. Tämä kriisi kesti vuoden. Sinä aikana kävin läpi kaoottisia tunteita, jotka tulivat lapsuudestani. Ensimmäiset kuukaudet olivat sellaisia, etten nukkunut juuri lainkaan. Päivät meni sumussa. Koko tämän vuoden kärsin vakavista unihäiriöistä. Mitkään tabletit eivät minua auttaneet, joten lopetin ne heti alkuunsa ja päätin tehdä parhaani asian suhteen. Tein kaikenlaisia asioita, joiden piti helpottaa unen saantia, mutta oikein mistään ei ollut mitään apua.

Univaikeudet jatkuivat kohtalaisen pahana ainakin neljä vuotta. Sitten alkoi tulla parempia jaksoja. Nyt on kulunut kymmenisen vuotta ja uneni on edelleenkin vaihtelevaa. Minulla on hyviä jaksoja ja huonompia jaksoja. Olen tottunut tähän, enkä jaksa stressata asiaa. Minulla on ollut unihäiriö jo niin kauan, että olen oppinut elämään sen kanssa. Kun nukun yön huonosti, niin otan päikkärit jos pystyn. Pyrin elämään niin normaalia elämään kuin on mahdollista.

Kun unihäiriö jatkuu pitkään, se voi häiriinnyttää hermoston niin, että sen palautuminen kestää todella kauan.. jos palautuu ollenkaan. Unihäiriön kanssa voi oppia elämään. MInä olen erittäin terve. Olen normaalipainoinen ja liikunnallinen. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, niin ei edes pahimpina aikoina uni ongelmani näkyneet ulospäin. Lääkärit eivät meinanneet uskoa, että minulla on oikeasti ongelma, koska en kuulemma näyttänyt siltä. Väsymys purkautui toisinaan voimakkaina itkukohtauksina ja muutenkin tunne-elämä oli ailahtelevaa.

Uniongelmaan olen kokeillut lähes kaiken.. kymmenet erilaiset tuotteet ja hoidot, sekä henkiset terapiat. Mikään tuote ja hoito ei ole auttanut minua pääsemään ongelmastani eroon. Olen hyväksynyt, että se on nyt näin.. mutta siltikin yhä uskon, että minusta tulee vielä hyväuninen ihminen. Ulkomaan reissuilla nukun jostain syystä melkoisen hyvin.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ei se unettomuus tee ihmistä hulluksi, vaan se oma asenne unettomuuteen. Ihmisen keho ottaa sen välttämättömän unen. Nekin jotka sanovat, etteivät nuku yhtään, niin nukkuvat paljon pieniä pätkiä.

Kun itse menen sänkyyn, niin en stressaa nukkumistani. Jos en nuku, niin hyväksyn sen.. minulle ei ole ongelma olla vain sängyssä, vaikka unen saanti kestäisi pitkään, sillä ajatten kaikkia hyviä asioita. Jos uni ei tule tai se on katkonaista, niin itseään voi lohduttaa sillä, että pelkästään sängyssä silmät kiinni oleminen on jo lepoa keholle.

AP:n unihäiriöt johtuu todennäköisesti näistä tunnekriiseistä. Itke ja pura tunteita valvetilassa, niin voi olla, että yöt ovat rauhallisempia.