Auton laturi lataa akkua tietyn määrän määrätyssä ajassa sen verran kuin laturi pyörii riippumatta siitä onko autossa kaikki valot, tuulilasin pyyhkimet ja lämmityspuhaltimet jne päällä tai ei.
Miksi niin ollen puhutaan niin, että bensan kulutus lisääntyy niin ja niin paljon riippuen siitä, mitä värkkejä on käytössä tiettynä hetkenä?
Käsittääkseni laturin vastus moottoriin ja bensan kulutukseen ei lisäänny yhtään enempää oli sitten miten hyvänsä monta laitetta kuluttamassa tai ei sähköä.
Vai onko kyse jostain pitemmän ajan laskennallisesta akun latautumisesta, jolla taas ei ole hetkellisen bensiininkulutuksen kanssa mitään tekemistä?
Sähköntuottoenergia autossa
autoinsinooriö
34
289
Vastaukset
- 20000000000000
En ole varma ymmärränkö ajatuksenjuoksuaksi tai oletko tosissasi.
Kuitenkin laturin sähköinen kuormitus tuntuu laturin mekaanisen vastuksen kasvuna.
Mitä enemmän sähkölaitteet ottavat sähköä, sitä jäykemmin laturi pyörii eli rasittaa enemmän moottoria, joka johtaa suurempaan polttoaineen kulutukseen (polttomoottorikäyttöisessä autossa).
Laturi ei anna vakiotehoa tai vakiovirtaa, vaan sen virran ja tehon anto (ja otto) riippuu kuormittavista laitteista, eli paljonko laitteet ottavat virtaa.- 2000000000000
Lisäys:
Laturi ei anna vakio tehoa eikä myöskään tehoa pelkästään pyörimisnopeuteen nähden, vaan tehon anto riippuu myös kuormittavista laitteista.
Jos jokin sähkögeneraattori antaisi jollain nopeudella jännitteen U, niin antoteho olisi U^2/R, jossa R on kuormitusvastus. Jos R puolitetaan, teho kaksinkertaistuu.
Samalla ideaalisen generaattorin mekaaninen vastus kasvaan niin, että sen ottama mekaaninen teho myös kaksinkertaistuu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Latausgeneraattori
Tuon mukaan laturi pyrkii pitämään jännitteen likimain vakiona, jolloin antoteho on U^2/R eli riippuvainen kuormituksesta eikä niinkään pyörimisnopeudesta. - BlackNemo
Mitenkä se laturin mekaanin rasitus mielestäsi kasvaa, vaikka mitä jännitettä siitä koitettaisiin ottaa ulos? Se pyörivä kelahässäkkä rullaa ihan omilla laakereillaan magneetien sisällä. Kestomangneettien vuo ei käsittääkseni muutu miksikään, joten ei kai se mitenkään enempää "kelaa" jarruta? Ankkurihiiletkään ei puristu yhtään tiukempaan akseliin jänniteiden kasvaessa. Miten se mekaanin rasitus kasvaisi?
- 33+33
BlackNemo kirjoitti:
Mitenkä se laturin mekaanin rasitus mielestäsi kasvaa, vaikka mitä jännitettä siitä koitettaisiin ottaa ulos? Se pyörivä kelahässäkkä rullaa ihan omilla laakereillaan magneetien sisällä. Kestomangneettien vuo ei käsittääkseni muutu miksikään, joten ei kai se mitenkään enempää "kelaa" jarruta? Ankkurihiiletkään ei puristu yhtään tiukempaan akseliin jänniteiden kasvaessa. Miten se mekaanin rasitus kasvaisi?
Laturissa on käämitys, josta virta otetaan ulos. Ulos otettava virta aiheuttaa kelassa/käämissä magneettikentän, joka vastustaa roottorin pyörimistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Automotive_alternator.jpg
Tämä on ihan peruskoulufysiikkaa. - BlackNemo
33+33 kirjoitti:
Laturissa on käämitys, josta virta otetaan ulos. Ulos otettava virta aiheuttaa kelassa/käämissä magneettikentän, joka vastustaa roottorin pyörimistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Automotive_alternator.jpg
Tämä on ihan peruskoulufysiikkaa.Do dii eli mangneettivuon kasvu lisää mekaanista rasitusta. Tattis. En ole jaksanut perehtyä latureihin tahi generaattoreihin niin siksi kysely :) Meidän peruskoulussa ei vaihtovirtalatureita rakenneltu :)
- BlackNemo
Ei se bensankulutus noista perinteisistä valot, raatio yms. kasva. Ilmastointi laitteen kompressori on mekaaninen, eli se jäähdytys lientä "pumppaava pumppu". Se lisää moottorin mekaanista rasitusta ja kuluttaa enemmän bensaa.
- Väärin
Kyllä se valoistakin kasvaa, joskin melko vähän. Ei se energia tyhjästä tule. Laturi pyörii jäykemmin, kun sitä kuormitetaan. Sehän muuttaa mekaanista työtä sähköenergiaksi. Itse asiassa sen hyötyseuhde on heikompi kuin mekaanisen ilmastointilaitteen.
- BlackNemo
Väärin kirjoitti:
Kyllä se valoistakin kasvaa, joskin melko vähän. Ei se energia tyhjästä tule. Laturi pyörii jäykemmin, kun sitä kuormitetaan. Sehän muuttaa mekaanista työtä sähköenergiaksi. Itse asiassa sen hyötyseuhde on heikompi kuin mekaanisen ilmastointilaitteen.
Juu olet oikeassa. Kummastutti ensin, että mitenkä, mutta tosiaan roottorin sähkömagneetin" suuruus" muuttu virrankulutuksen mukaan. Laturissa toki tiettyyn rajaan asti. Tämä muutos vastustaa roottorin pyörimistä mitä suuremmaksi mangeetin vuon tiheys kasvaa. Alkujaan olin siinä ajatuksessa, että kelassa olevien käämikelojen määrä, määrittelee kuinka paljon laturi antaa tehoja ja siinä se. Eli ettei tehojen otto määrällä ole merkitystä ja laturin "koko" on alkujaan suhteutettu auton virran kulutukseen. Käytännössä siis että "yli jäämä" virta, jota ei käytetä peruskäytössä valot, tuulettimet yms... olisi ladattu akkuun. Eli laturi olisi ollut alkujaan suhteessa hieman liian tehokas.
- kirjaskorpioni
Seuraavaan kokeeseen tarvitset auton, jonka sisälle kuuluu moottorin ääni myös tyhjäkäynnillä, ja jossa on moottorin kierrosnopeusmittari. Käynnistä moottori ja jätä tyhjäkäynnille. Pane merkille syttyneiden merkkivalojen kirkkaudet. Kytke ajovalot päälle ja kuuntele, mitä moottori sanoo, katso myös merkkivalojen kirkkauksia, mitä huomasit? Kytke lämmityspuhallin ja takalasin lämmitys päälle ja tee uudestaan em. havainnot.
Muutokset ovat pieniä mutta selviä. Moottorin käyntiäänen koventuminen ja mahdollisesti tyhjäkäynnin lievä hidastuminen, merkkivalojen himmeneminen ovat kaikki merkkejä siitä että energiaa otetaan laturista enemmän kuin pelkkä akun lataus vaatii, eikä jännite pysy laturin säätimestä huolimatta ennallaan. Lisäkuormat kuluttavat tehoa rutkasti enemmän kuin akun lataus ja sytytys ja merkkivalot vaativat. Se tuntuu laturin pyörittämisen muuttumisena raskaammaksi, joka puolestaan johtaa bensan lisäkulutukseen, koska moottorin säädöt pyrkivät pitämään tyhjäkäynnin ennallaan. Vasta lisäkaasun anto voi nopeuttaa moottoria ja laturia ja jännite nousee.
Energiaa ei synny tyhjästä, joka tapahtuisi, jos asia olisi kuten sanoit käsittäväsi.
Olen ent. sähvömies enkä autoinsinööri, joten selitys ei ehkä ole paras mahdollinen.- BlackNemo
Sähkärinä sitten tiedät laturintoimintaperiaatteen. Kelaa pyöritetään kestomagneettien sisällä. Millä tavalla laturiin muodostuisi mekaanisen rasituksen kasvua!
- kirjaskorpioni
BlackNemo kirjoitti:
Sähkärinä sitten tiedät laturintoimintaperiaatteen. Kelaa pyöritetään kestomagneettien sisällä. Millä tavalla laturiin muodostuisi mekaanisen rasituksen kasvua!
Lue 33 33. Ellet usko, hanki jostain laturi ja pyöritä sitä a) ilman kuormaa, b) auton lamppu kytkettynä kuormaksi jos jaksat.
- BlackNemo
kirjaskorpioni kirjoitti:
Lue 33 33. Ellet usko, hanki jostain laturi ja pyöritä sitä a) ilman kuormaa, b) auton lamppu kytkettynä kuormaksi jos jaksat.
Nyt ei ollut kyse uskosta vaan toimintamekanismista, eli miksi ja miten? Parhaiten tuon käyntieron huomaa kun apuvirtaa antaa.
- kirjaskorpioni
BlackNemo kirjoitti:
Nyt ei ollut kyse uskosta vaan toimintamekanismista, eli miksi ja miten? Parhaiten tuon käyntieron huomaa kun apuvirtaa antaa.
Jos on muodostanut itselleen käsityksen, niin voihan sen paikkansapitävyyden kokeilla. Jos käsitys ja koe eivät stemmaa, voi kaivaa fysiikan koulukirjan ja lukea sieltä.
- Hituvirtamiäs
BlackNemo kirjoitti:
Sähkärinä sitten tiedät laturintoimintaperiaatteen. Kelaa pyöritetään kestomagneettien sisällä. Millä tavalla laturiin muodostuisi mekaanisen rasituksen kasvua!
On tainnut Paavolan sähköoppi jäädä joko lukematta tai ymmärtämättä.
Laturi muuttaa mekaanista energiaa sähköksi roottorin pyöriessä staattorin magneettikentässä. Kun virran ulos-ottoa lisätään, magneettikenttien jättämä kasvaa ja pyörittämiseen arvittava momentti kasvaa.
Ei se energia tyhjästä synny. - BlackNemo
kirjaskorpioni kirjoitti:
Jos on muodostanut itselleen käsityksen, niin voihan sen paikkansapitävyyden kokeilla. Jos käsitys ja koe eivät stemmaa, voi kaivaa fysiikan koulukirjan ja lukea sieltä.
No pirhana kun olisi ollutkin laturi käsillä, niin olisin kokeillut :)
- BlackNemo
Hituvirtamiäs kirjoitti:
On tainnut Paavolan sähköoppi jäädä joko lukematta tai ymmärtämättä.
Laturi muuttaa mekaanista energiaa sähköksi roottorin pyöriessä staattorin magneettikentässä. Kun virran ulos-ottoa lisätään, magneettikenttien jättämä kasvaa ja pyörittämiseen arvittava momentti kasvaa.
Ei se energia tyhjästä synny.Eihän se laturi tyhjästä pyörikkään, moottorihan sitä pyörittää. Eikä kukaan nyt olettanutkaan että tyhjästä sitä sähköä saadaan. Eikös tuo jättämä ilmene sähkömoottorissa siinä, että staattorin magnetointi virta kulkee nopeammin, kuin mitä roottori mekaanisesti ehtii pyörimään sen mukana? Asiaan paremmin perehtynyt osaa varmaan kertoa onko laturissa magneetikenttien jättämää. Laturissa kuitenkin se roottori on yhäkin hitaampi, kuin staattorille induktoituva virta? Eli onko siinä mitään jättämää näin päin?
- öhvodct
BlackNemo kirjoitti:
Eihän se laturi tyhjästä pyörikkään, moottorihan sitä pyörittää. Eikä kukaan nyt olettanutkaan että tyhjästä sitä sähköä saadaan. Eikös tuo jättämä ilmene sähkömoottorissa siinä, että staattorin magnetointi virta kulkee nopeammin, kuin mitä roottori mekaanisesti ehtii pyörimään sen mukana? Asiaan paremmin perehtynyt osaa varmaan kertoa onko laturissa magneetikenttien jättämää. Laturissa kuitenkin se roottori on yhäkin hitaampi, kuin staattorille induktoituva virta? Eli onko siinä mitään jättämää näin päin?
"Eihän se laturi tyhjästä pyörikkään, moottorihan sitä pyörittää."
Ja mitä enemmän virtaa laturista otetaan, sitä jäykemmin se pyörii ja sitä suurempi osa moottorin tehosta menee laturin pyörittämiseen. - BlackNemo
öhvodct kirjoitti:
"Eihän se laturi tyhjästä pyörikkään, moottorihan sitä pyörittää."
Ja mitä enemmän virtaa laturista otetaan, sitä jäykemmin se pyörii ja sitä suurempi osa moottorin tehosta menee laturin pyörittämiseen.Juu, mutta miksi näin (oli/on) olikin se kysymys :) Eli mikä tuon "jäykkyyden" kasvun syy on? "Koska virtaa otetaan lisää", ei oikein kuvaa mitä siinä tapahtuu. Se on vähän kuin kysisi miten lentokone voi lentää, millä mekanismilla. Ja vastaukseksi saa, että siinä on siivet :)
- käämi
BlackNemo kirjoitti:
Juu, mutta miksi näin (oli/on) olikin se kysymys :) Eli mikä tuon "jäykkyyden" kasvun syy on? "Koska virtaa otetaan lisää", ei oikein kuvaa mitä siinä tapahtuu. Se on vähän kuin kysisi miten lentokone voi lentää, millä mekanismilla. Ja vastaukseksi saa, että siinä on siivet :)
"Juu, mutta miksi näin (oli/on) olikin se kysymys :) Eli mikä tuon "jäykkyyden" kasvun syy on?"
Syy on se että lisääntyvä virta aihettaa käämiin lisääntyvän magneettikentän. Liikkuvan ja kiinteän magneettikentän väliset vetovoimat lisääntyvät ja vaativat lisää voimaa niiden voittamiseen. - autoinsinooriö
käämi kirjoitti:
"Juu, mutta miksi näin (oli/on) olikin se kysymys :) Eli mikä tuon "jäykkyyden" kasvun syy on?"
Syy on se että lisääntyvä virta aihettaa käämiin lisääntyvän magneettikentän. Liikkuvan ja kiinteän magneettikentän väliset vetovoimat lisääntyvät ja vaativat lisää voimaa niiden voittamiseen.Tulihan sieltä se järkeväkin selitys asialle.
- kaasutinmoottori
Vanhoilla kaasarikoneilla huomasi selvästi miten joutokäyntikierrokset laski kun kytki ajovalot päälle, niissähän ei ollut tietokonetta ohjaamassa moottoria joka olisi kuormitusta vastaavasti korottanut joutokäyntikierroksia.
- tjad1
Ei niissä latureissa mitään kestomagneetteja ole, vaan sähkömagnetit, joita säädetään. Silkkaa baskaa taas koko aloitus.
- kana meni uimaan
olen nähnyt,motorpyörässä.roottori,kestomagneettinen.kannattaa,silmäillä alan kirjallisuutta.
- teslailija
Kannattaa laittaa laturi tukevasti sellaiseen paikkaan, ettei pääse pyörimään valtoimenaan. Laturin johdot ei tykkää turhasta reutoamisesta.
Laturi antaa vain tietyn määrän virtaa, joten jos akku on hyvin vastaanottavainen, niin ylimääräiset sähkölaitteet hidastavat latautumista. Mutta harvemmin autoa ladatessa tarvitsee valoja ja pyyhkimiä pitää päällä. - Tyhjästä nyhjäistään
Auton laturin hyötysuhde on erittäin onneton, kun verrataan, kuinka suuri osa polttoaineen energiasta saadaan sähköksi, parhaimmillaankin siinä hieman toistakymmentä prosenttia.
- 19+6
Mikä generaattorin hyötysuhteen huonontaa, jos generaattori nostetaan autoon?
- Tyhjästä nyhjäistään
19+6 kirjoitti:
Mikä generaattorin hyötysuhteen huonontaa, jos generaattori nostetaan autoon?
Ei ole kyse pelkästään generaattorin hyötysuhteesta, vaan koko ketjun hyötysuhteesta, eli ensin kemiallinen energia mekaaniseksi pyörimisenergiaksi, pyörimisen välittäminen generaattorille ja liikeen muuttaminen vihdoin sähköksi. Tulona jotakin 0,28·0,85·0,6 ≈ 0,15, ja yleensä vielä alle tämän arvon. Puhumattakaan sitten siitä tilanteesta, jolloin sähkö on välillä säilötty akkuun.
Lisäksi auton vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde ei itsessäänkään ole kovin kaksinen:
http://www.intechopen.com/source/html/38166/media/image3_w.png
- autosähkömies
Eikös siinä auton laturissa ole jokin säädinkin mukana? Kaippa sillä säätimellä on jokin tarkoitus?
- trfxutxu
Säätimen tarkoitus on pitää laturin ulostulojännite suunnilleen vakiona kuormituksen ja kierrosluvun muuttuessa.
- punainenpilvi
Oli ihan hilkulla ettei tässä olisi löytynyt Nobelin fysiikan seuraava palkittu. Siis Huuhaa-palkinnon.
BlackNemo ei ole selvästikään ollut kansakoulun tunneilla paikalla.- BlackNemo
Heh palkinto kuin palkinto :) Pienellä vänkäämisellä selvisi syy tähän, miksi, miten? kysymykseen. Nyt kun tuollainen kansakoulun käynyt fiksumpi on paikalla, niin selviääkö tuo toinen askartuttava kysymys, koskien tuota jättöä josta ylempänä mainittiin. Vai onko se vain sähkömoottorin ominaisuus?
- BlackNemo
BlackNemo kirjoitti:
Heh palkinto kuin palkinto :) Pienellä vänkäämisellä selvisi syy tähän, miksi, miten? kysymykseen. Nyt kun tuollainen kansakoulun käynyt fiksumpi on paikalla, niin selviääkö tuo toinen askartuttava kysymys, koskien tuota jättöä josta ylempänä mainittiin. Vai onko se vain sähkömoottorin ominaisuus?
Korjataanpa vielä kysymyksen asettelua, jotta pääsemme kansakoulun tunnilta läpi. Siis esiityykö yllä olevan kirjoituksen mukaista jättämää laturissa vai onko se ainoastaan sähkömoottorin ominaisuus?
- 4+12
BlackNemo kirjoitti:
Korjataanpa vielä kysymyksen asettelua, jotta pääsemme kansakoulun tunnilta läpi. Siis esiityykö yllä olevan kirjoituksen mukaista jättämää laturissa vai onko se ainoastaan sähkömoottorin ominaisuus?
Minun mielestäni jättämät kuuluvat moottoriin, jossa roottori pyrkii seuraamaan sitä pyörittävää magneettikenttää.
- BlackNemo
4+12 kirjoitti:
Minun mielestäni jättämät kuuluvat moottoriin, jossa roottori pyrkii seuraamaan sitä pyörittävää magneettikenttää.
Tähän mallin minäkin sen kuvittelisin olevan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1682891Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha222051- 232024
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891835Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?691567Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191323Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371222- 101211
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351193Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91181