Krokotiilijahtia ja Brasilian-matkoja

Näin nämä viheridiootit hakuaa jakaa rahaa pitkin maailmaa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288676384792.html

Hallitus työntää rahat tyhjänpäiväisiin
mm tuonne..

Krokotiilijahtia ja Brasilian-matkoja

… jättisumma suomalaisten verorahoja käytettiin väärin Afrikassa
Suomen kehitysapurahojen väärinkäytöksiä on havaittu muun muassa Mosambikin metsäprojektissa.
Suomen kehitysapurahojen väärinkäytöksiä on havaittu muun muassa Mosambikin metsäprojektissa.

Kehitysapu Suomalaisten verorahoja paloi Mosambikissa paikallisten johtajien henkilökohtaisiin menoihin.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeissa on tehty viime vuosina havaintoja lähes kahden miljoonan euron väärinkäytöksistä ja väärinkäytösepäilyistä.

Vuonna 2013 havaittiin väärinkäytösepäilyjä ulkoministeriön kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä yli 700000 euron verran. Kaikkiin väärinkäytösepäilyihin liittyviä summia ei osata vielä edes arvioida.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288676384792.html

Pääkirjoitus
Kehitysavun arvo valuu aseellisiin konflikteihin
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kehitysavun arvo valuu aseellisiin konflikteihin/a1397107659029

11.4.2014 1:595 Helsingin Sanomat

Kehitysapuun erikoistunut Oxfam-järjestö arvioi, että Afrikan köyhyyteen on tehokas lääke: lopetetaan aseelliset konfliktit.

Oxfamin raportti Africa's Missing Billions on murheellista luettavaa. Raportin mukaan Afrikan aseellisten konfliktien pelkät rahalliset kustannukset olivat vuosien 1990 ja 2007 välisenä aikana 300 miljardia dollaria. Summa vastaa Afrikkaan samana aikana virranneen kehitysavun määrää. Sotiin katoaa joka vuosi 18 miljardia dollaria.

Oxfam on laskenut, että aseelliset selkkaukset syövät niihin joutuneissa Afrikan maissa talouskasvusta vuosittain 15 prosenttia. Järjestö tiivistää, että jos nämä rahat sijoittaisi oikein, Afrikasta saataisiin juurituksi sekä malaria että tuberkuloosi ja kaikille pystyttäisiin järjestämään puhdasta vettä.

Vaikka summa ja kasvun rasite kuulostavat suurilta, Oxfam laskee todennäköisesti alakanttiin.

Oxfamin esille ottamaan ajanjaksoon mahtuu muun muassa Ruandan kansanmurha kaikkine seurauksineen. Väkivalta, pakolaisvirrat ja tuhottu infrastruktuuri – koulut, sairaalat ja tiet – vaikuttavat kokonaisiin sukupolviin.

Konfliktimaista katoaa väki, joka voisi rakentaa tulevaisuutta. Kuinka mitataan tämän pysyvästi poistuneen inhimillisen panoksen hinta seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä?

Ulkopuolisten, kuten kehitysavun antajien, on vaikea purkaa konfliktien taustalla olevia paineita. Aika moni länsimaa on ollut kolonialismin aikana niitä luomassakin.

Jostain pitäisi silti lähteä liikkeelle. Asekauppa Afrikan konfliktimaiden kanssa on saatava kuriin. YK:n aseidenvientikieltoa kierretään käyttämällä laillisia välikäsiä. Asekaupan valtava arvo heikentää eräissä maissa halua valvoa kauppaa.

Oxfam muistuttaa aiheellisesti, että monissa Afrikan kiistoissa ihmiset ovat paikallisia mutta aseet tuontituotteita.

Suosikkiase on halpa ja helppokäyttöinen, Neuvostoliitossa suunniteltu Kalašnikov AK-47 -rynnäkkökivääri, joka on nykyisin tunnetuin venäläinen brändituote. Joka vuosi arviolta 250 000 ihmistä kuolee AK-47:n luodeista.

Brittiläisen Independent-lehden mukaan Etelä-Sudanissa on yksi AK-47 jokaista perhettä kohden. Niitä on siis ilmeisesti enemmän kuin koulukirjoja.

Homot ovat tuonkin aiheuttaneet.

Ja tiktaattorien pimeät pankkitilit!