turhaanko mustis?

Mun kokemus on, ettei mies koskaan ole pelkkä ystävä naisen kanssa. Riippumatta ihmisten iästä. Miehellä on aina se taka-ajatus, että tuota mä vielä pääsen panemaan ystävyyden kautta. Vaikka mies ei sitä heti esiin tuo. Pikkuhiljaa, väsyttämällä niin että nainen ihmettelee jälkeenpäin että mites tässä näin kävi.

Mutta tämä on vain mun kokemus. Niin ne jotkut väittää, että voivat olla ystäviä. Kysy mieheltäsi rohkeasti.

Näköjään taas aiheessa "Saako keski-ikäisellä miehellä olla elämää?"

Se on sellaista väsyneen nysvän toimintaa toivoa, että jotain todellisuudessa irtoaisi pelkästä ystävyydestä. Jos miehesi ei tähän lajiin kuulu, eikä ole ilmiselviä viitteitä kuten kaksimielisyyksiä tai suoraa flirttiä, niin mies pitää naista pelkkänä ystävänä.

Nuori saattaa kokea tuttavuuden hyväksi, koska aikuinen omaa elämänkokemusta ja näkemystä, mikä ikätovereilta puuttuu, ja aikuinen saattaa kokea tuttavuuden piristäväksi, koska nuoren maailmankuva on usein vapaampi ja huolettomampi kuin omanikäisen vastaava. Tämä on tyypillinen kemia vanhemman ja nuoremman välillä sukupuoleen katsomatta.

Kun sanot tunnistavasi olevasi liian niuho, miehesi voi itse asiassa kaivata sen vuoksi tiettyä positiivista vastapainoa.

Kuten viestissäsi jo sanoitkin, jokin vaivasi miehesi käytöksessä ja ajoi sinut tuohon epätoivoiseen tekoon - lukemaan miehesi henkilökohtaiset viestit.

Onhan se selvää, että tuossa on kriisin ainekset olemassa. Tämän voin kertoa omakohtaisen kokemuksen perusteella, jossa vaimoni ihastuneena intoutui viestittelemään itseään selvästi nuoremmalle miehelle.

Jos osaatte asian käsitellä paremmin kuin me osasimme, otat asian puheeksi miehesi kanssa ja keskustelette asian selväksi. MIkäli miehesi suuttuu, kun tuot asian esille, niin se kertoo vain siitä, että hän "jäi kiinni" ihastuksestaan. Mikäli teillä todellakin on hyvä avioliitto, kuten viestissäsi kerrot, niin sitä kaada ei yksittäinen ihastuminen eikä myöskään tekemäsi viestintäsalaisuuden rikkominen.

Lopputulos voi olla mikä tahansa sovun ja avioeron välillä, mutta sen osaan kertoa, että mitä aiemmin asian otat esille, sitä suuremmat mahdollisuudet teillä on selvitä asiasta pienin vaurioin.

Yksi mahdollisuus tietysti on myös se, että totaalisesti ignooraat koko asian ja suljet asian mielestäsi, mutta viestistäsi päätellen uskoisin, että siihen sinäkään et pysty.

Minulla oli jokunen vuosi sitten suhde naimisissaolevaan nelikymppiseen mieheen. Ja olin tuolloin juuri 23. Mies osasi kyllä peittää kaikki jälkensä, ja poisti viestimme ja muut todisteet vaimoltaan. Vaimo oli 30-vuotias, eli nuori hänkin miehelle. :D

Itse lähetin tänään vastakkaista sukupuolta olevalle työkaverille viestin, jossa toivotin hyvää lomaa ja totesin, että nähdään pääsiäisen jälkeen. Syystä että oli ollut pakko tiedustella tekstiviestitse lomalaiselta yhtä töihin liittyvää asiaa, ja kun hän vastasi, halusin vielä olla kohtelias.

Toivon mukaan tällä työkaverillani ei ole puolisoa, joka lukee viestit ja alkaa miettiä, että mitäs noitten välillä nyt on.

Mikähän olisi syy keskiikäisen miehen ja 23-vuotiaan naisen viestitellä.
Onko kyseessä alainen työnjohtaja asia, vai ovatko vain työntekijöitä samassa paikassa.

Jos vain työntekijöitä, täytyy takana olla muutakin kuin työasia. Jotakin on edellisenä kesänä tapahtunut näiden välillä.
Jotenkin on sairaan oloista tällainen, mutta kumpi on viestitellyt ensimmäiseksi.

Luulisi 23-vuotiaan viestittelevän oman ikäisen porukan kanssa.
Löytäisi neitonen itselleen samanikäistä seuraa ja pian, jotta ei pilaisi omia mahdollisuuksiaan sekä sotkisi myös teidän elämää.

Varmaankin huppanan ihastumista, ei ajattele asioita järkevästi. Kun miehesi olisi fiksu ja etäännyttäisi tyttösen. Saattoihin olla että tyttönen kirjoitteli ja miehesi vastasi lojaalisti, sillä viestihän ei sisältänyt mitään suhteeseen viittaavaa.

Epäilenpä että joka tapauksessa turhaan pahoitat mielesi.
Molemmat skenaariot: jos ja todennäköisesti kun, he ovat vaan työkavereita, sinä aiheutat omaan suhteeseesi epäilijä, epäluottamusta, nalkutusta ja pahaa mieltä. Mitä luulet, tekeekö se hyvä avioliittonne paremmaksi vai huonommaksi?
Toinen skenaario: heillä on ihastuminen. Luuletko että miehesi kääntyy enemmän kotiinpäin vai vieraaseen päin, kun vieras on nuori, hauska, mukava ja avoin, oma muija kyttää vietit, mäkättää, epäilee ja niuhottaa.

Toisaalta. Jos heillä ei ole mitään: sinä alat keskittyä miehesi ja itsesi hyviin puoliin, liittonne hyviin asioihin ja arvostukseen, rakkauteen, läheisyyteen ja intohimoon. Mitä sillä toisit suhteeseenne?
Heillä on ihastus: Miehellä on tuntematon liian nuori ihastunut työkaveri, mutta kototna ystävä, joka rakastaa, arvostaa ja tuntee jo vuosien takaa, rakastaja joka arvostaa, kiittää ja rakastaa, seksiä ja onnea sekä hyvä elämä. Kumpaan suuntaan mies kääntyy?

Ok, sinun kannaltasi: heillä ei ole mitään. Sinä vatvot, pahennat itse tunnettasi, kyttäät ja analysoit. Paraneeko olosi sillä?
Heillä on jotain: petyt, mutta ennen sitä elät epävarmuudessa, pilaat lopunkin suhteestanne, ja haaksaat senkin ajan mitä on. Ylpeytesi saa joka tapauksessa kolauksen, nyt se vaan pilaa lopunkin, koska sinä haluat olla ylpeä, varautua jne. asioihin, mitä et edes tiedä etkä voi ennustaa. Paraneeko olosi sillä?
Tai vielä yksi... Heillä ei ole mitään: sinä sen sijaan kaipaat ja teet uutta pontta suhteeseenne, ja annat enemmän kuin saat, hei, muistatkos vielä sen alkuajan? Teoista se tuli, siitä kun toista muisti mielellään ja arvosti eikä uskonut mitään pahaa. Rakasti vain! Olisiko olosi parempi vai huonompi?
Heillä on jotain: Mutta sinä saat elää kuin viimeistä päivää, rakastuneena ja onnellisena, haaskaamatta päivääkään elämään, missä etukäteen suret asioita, pilaat senkin onnen mitä Nyt on kaikella sillä mitä ehkä on, ja pelkäät pettymyksiä jo ennen kohtaamista. Ehei, sinä rakastat, elät ja olet onnellinen, tulkoon mitä tulee sitten jos/kun tulee.
Luuletko että saisit elämästä enemmän irti?

Tavallaan, en näin äkkiseltään nää missään tapauksessa nykyisestä käytöksestäsi hyötyä. En missään keksimässäni skenaariossa, en siinä, että heillä ei ole mitään muuta kun työkaveruutta, en siinä jos he ovatkin ihastuneet enkä edes siinä, vaikka heillä olisi suhde.
En kertakaikkisesti nää mitään hyötyä tuosta.

Suuri kiitos kaikille, jotka olette vastanneet. Ja näin asiallisesti. Hienoa. Paljon sain vinkkejä. En halua tosiaan hyvää avioliittoa pilata, tapanani ei ole nalkuttaa eikä toista muuttaa millään lailla. Olen hyvinkin itsenäinen ihminen ja toisella pitää olla omaa tilaa elää ja olla. Ihan outoa on itsellenikin miksi tämä nyt vaivaa. Ehkä siinä heijastuu oma työ, jossa näkee niin paljon näitä ihmisten huonoja puolia ja pettämisiä ym. Taisi tulla työt kotiin. Taidan antaa asian toistaiseksi olla ja toivoa parasta. Mukava, että miehetkin ottavat kantaa ja kertovat kokemuksiaan.

Miten nykyään voi lukea toisen tekstarit? Eikö kaikilla nyt ole suojakoodi kännykässä? Varsinkin keski-ikäisillä tuhmilla sedillä jotka ei saa itseään kuriin.

Voi hyvänen aika, elätkö aivan pullossa?
Omalla työpaikallani on joka kesä nuoria aikuisia kesätöissä ja kun ilmapiiri on mutkaton, höpötellään kaikkea ikään ja sukupuoleen katsomatta. Voisin vallan mainiosti kuvitella laittavani viime kesänä osastollani työskennelleelle 23 v "Jesselle" viestin, jossa kysyisin, että onko tulossa duuniin nyt kesällä ja että tervetuloa vaan!
Ja olen päälle 4-kymppinen nainen, jolla on kotona asiat kunnossa eikä minkäänlaista hinkua alkaa puumailemaan työaikana. Tämän "Jessen" kanssa muutama viesti talven aikana hänen opiskeluunsa liittyen vaihdettiin, kas kun ihmisellä voi olla minkäikäisiä KAVEREITA hyvänsä ja vaikkapa vastakkaista sukupuoltakin....

Kannattaa olla realisti eikä hyvä uskoinen hölmö.

Puoliso on aina se viimeinen joka tietää pettämisestä.

Todella hyvä että olet ajoissa liikkeellä.

Eihän sinun vielä tarvitse reagoida asiaan,
kunhan pidät silmällä miestäsi.

Jos tulee lisää vastaavia huolestuttavia viestejä, niin toimi.

No niin, ei tuo asia jätä vieläkään rauhaa. En kertakaikkiaan ole uskaltanut ottaa asiaa puheeksi miehen kanssa ja nyt vieläkin enemmän asia vaivaa. Ärsyttää sekin, että kerran kysäisin mieheltäni muun keskustelun lomassa, että tietääkö missä tämä neiti on tällä hetkellä töissä ja mies valehteli päin naamaa ettei tiedä vaikka tasan tarkkaan tiesi. Kai tämä oli niitä "valkoisia valheita".

Tilanne on huono senkin kannalta, että mieheni on valmistumassa ammattiin joka tietää viikkokausien poissaoloa. Onpa mukavaa odotella miestä kotiin, varsinkin kun tämä kyseinen nainen on sitten samassa työpaikassa. En itse tekisi itse varsinkaan nyt mitään sellaista mikä voisi aiheuttaa toiselle pahaa mieltä tai mustasukkaisuutta. Tuleva elämäntilanne vaatii ehdotonta luottamusta, miksi ihmeessä pitää juuri nyt tälläistä tehdä, ihan tahallista kiusantekoa tai sitten todellista välinpitämättömyyttä minun tunteita kohtaan.