Eli meillä 10kk vanha uros, pieni sekarotunen. Sillä on aina ollut vähän liian hyvä itseluottamus ja on ollut hieman koppava. Kuitenkin on tosi sosiaalinen ja kaikkien kaveri. Tänään sitten räjähti toiselle urokselle ja tarrasi tähän kiinni koska tämä tuli liian lähelle ainoaa puistossa olevaa narttua. Erotin koirani ja ekan kerran kannoin niskavilloista ulos. Koira puri minua siinä hässäkän aikana ja olen nyt ihan neuvoton. Koira alistuu kyllä ihmiselle ja antaa ottaa luut jne. Hormoonit varmaan hyrrää ja nartut ovat kova sana. En usko tämän olevan johtajuuden puutetta.. En oikein tiedä miten edetä... :/
Koiran aggressiivisuus
Neuvoton
18
494
Vastaukset
- Pari asiaa
jotka tänään sitten opeit: Kaksi urhoa ja yksi narttu ei paras yhdistelmä, kaikkein vähiten jos juoksuinen. Ja miten koirasi reagoi aivan äärimmäisissä stressitilanteissa, ja osaat näin varoa hammaskalustoa.
Ja miten tästä eteenpäin: puistoilette vain herra- tai daamiseurueessa(tilanne voi tosin eskaloitua silloin narttujen kesken). Teette reilusti ulkoilulenkkejä, joiden aikana muistat opettaa erilaisia toko-juttuja. Lenkkien aikana ei tavata muita kuin daamihaukkusia(herroilla "mitta tuli täyteen"-kynnys nuorena matala). Ei myöskään jäädä nuolemaan nartun pisuja(haistella voi, mutta nuoleminen on kuin sytyttäisit dynamiittiä). Kotona teette myös erilaisia tottelevaisuusjuttuja, annat paljon aivotyötä opettamalla sille temppuja ja itsellesi hyödyllisiä taitoja(opeteta koirasta siis pikkuapulaisen).
Tilanne nykyisestä tulee pahenemaan ja koirasi tulee pistämään hermosi vielä lujille, sillä murrosikä on aluillaan, joten kestä, kestä, ei se ikuisesti kestä. Kun koira saavuttaa aikuisen iän noin 3-vuotiaana tulee muutos olemaan sen verran raju että vielä itsekin yllätyt.
Ps. Älä leikkuuta sitä vaikka varmasti saat sellaisiakin neuvoja. Se pilaa hyvän koiran. Kokeilee rajojaan. Ja jos koira päättää toimia itsenäisesti, on se silloin johtajuuskysymys.
Kaikkea sitä saa lukeakin. Toisten urosten karttaminen on vain ongelman vahvistamista. Nyt siihen koulutukseen, sosiaalistamiseen ja ulkoiluttamiseen vasta pitääkin tarttua, pitää vastata koiran tarpeisiin. Ja koirapuistoon mennään vasta lenkin jälkeen, ettei koira käytä liiallista enrgiaansa rähinöintiin.
Jos olisin tuon yhden kovakalloisen äijän kanssa ryhtynyt heti pikkurähinästä välttelemään muita uroksia, niin johan mulla olisi täydellinen remmirähjä pideltävänä. Nyt kun on jo ikää takana niin eipä tuota haittaa vaikka pikku-urokset rähisevät vasten kylkeä, itsetunto kestää sen ja koska olen vaatinut vuosia ettei niihin kaikkiin rähinöihin tarvitse vastata. Koirapuistossa on ollut yhtäaikaa muitakin vahvoja uroksia, pentuja, narttuja, pientä ja isoa; ne voi kaikki olla siellä samaan aikaan, kun niitä ohjataan, ja jo ei toivotusta eleestä huomautetaan. Karvakaan ei värähdä vaikka kävelisimme metri rähisevien uroskoirien kuonon edestä, koska olen sanonut koiralle ettei niihin vastata.- Neuvoton
Siis tämä koira on aika extreemi niitten narttujen kaa ja haluaisi kovasti jatkaa sukuaan. On muutoin todella kuuliainen jne. Tuo narttujen varaaminen on vähän niinku pakonomaista, ja jos vielä menen koiraani ohjailemaan fyysisesti niin varmasti laukasen tilanteen pahempaan suuntaan, eli koira puree toista koiraa, eikä mitenkään hellästi. Minua ei koskaan pure tietoisesti, minä voin varata narttukoiran itselleni(seison narttukoiran ja minun koirani välissä) jolloin koirani perääntyy. Karjaisu auttaa jossakin määrin mutta viime aikoina pahentunut niin ei auta tuokaan enää. Ja tuo puistoilu vain narttujen tai urosten kaa, joo varmasti olis hyvä, ja onkin jos sattuu olemaan vain yhtä sukupuolta siellä. Mutta miten ihmeessä jaksais ajaa puistolle ja jos on molempia sorttia niin sitten kotiin?? Ei meilläpäin oikein onnistu kun autolla pitää mennä.
Tuo rähjääminenkään ei ole energiasta kiinni. Juoksee narttujen perässä vaikka olisi puolikuollut, ei lopeta ennen kun laitan koiran kiinni.
En tiedä miten selittäisin, siis koira ei halua rähjätä, eikä ole sen tyyppinen, tämänpäivänen tapahtuma tuli ihan puskista. En tiennyt että koirastani löytyy tuollanen aggressiivisuus.
Harrastamme paljon, agilityn alkua ja ihmisten etsintää. Arkitottelevaisuutta joka päivä. Ja olen tosissani miettinyt kastraatiota, niin siitäkin saísi kokemuksia ja mielipiteitä laittaa. Tiedän että koirani on vielä nuori mutta en halua sille jäävän tuo aggressiivisuus tavaksi.
- 6+18
Vitikonpaarustaja:
Kuinka huomautat koiraasi ei toivotusta eleestä?
Entä miten olet "sanonut" koirallesi ettei vastaa muiden koirien rähinöihin?
Nyt konkreettisiä ohjeita pullisteluiden tilalle, kiitos! Ensin olen opettanut koiralle ei, alas, ei tassua, luokse tulon, peruskäskyjä ja lisäksi omia sanontojani:
Esimerkki ei toivotusta eleestä: ei tassua-käsky toimii puistoillessa. jos koira laittaa tassua toisen koiran selkään, joku toinen koira voi ymmärtää tassun laittamisen selän päälle dominointina, joten jo tassun ylös laittamisesta huomautan.
ja mm. väistä-käsky tarkoittaa lähinnä pois kääntymistä, kotona kääntymistä pois makupalasta. Jos koirani näyttää keulivan liian innolla johonkin suuntaan, se ei saa haastaa toista koiraa, vaan sen on käännyttävä käskystä toiseen suuntaan, pois tilanteesta.
Toimin siis ennakoivasti, etsin koiran käytöksestä merkkejä, jotka saattaisivat johtaa tilanteesta toiseen jos vastassa on joku herkemmin reagoiva koira. Ennakoin myös omaa koiraani, etsin merkkejä jotke kertovat siitä että koiralle on kohta liikaa kierroksia.
Jos koiralla on joku toistuva ele, voi siihen liittää käskyn joko tehdä sitä tai lopetta se.
Miten osoitan/sanon koiralle ettei se vastaa muiden rähinöihin: alkaen hiljaa-käskystä, eteen komennosta, seuraamisesta, ellen muuta niin astun katseen eteen, ja keskeytän kyttäämisen; Nuorelle koiralle noita meni eleet käsky yhtäaikaa ohjatessa.
Tämä on jo aikuisen koiran kanssa tehty niin monella tavalla ja niin monta kertaa, että tuolle riittää jo huomautus, siis sanon hiljaa, jos koiralla on edes pienikin ele mistään epävakaudesta...
Koiran hallintaan saaminen vaatii intensiivistä työskentelyä, kouluttaminen ei poissulje lenkitystä tai toisinpäin, energiaa puretaan niin paljon että koiran on mahdollista keskittyä kuuntelemaan käskyjä.
Aloittajalle: Mitä rotuja? 10kg painoisen kanssa voi joskus joutua tekemään sen 10km lenkin jos haluaa saada koiran suht nopeasti hallintaan...Eläinlääkäri voi laittaa uroskoiralle ns.kemiallisen kastraation, jolla voi testata miten varsinainen kastraatio voisi vaikuttaa, kapseli vain ihon alle. Tosiasiahan on että kapungissa asuvat koirat eivät ole mitään laumoja tai tiettyjen kaupunginosien koirayhdyskuntia, joiden nartuilla on vain pari kertaa vuodessa juoksut, vaan niitä juoksuisia narttuja voi tulla vastaan joka viikko ja kuukausi; joillekin uroksille se on liikaa.
Nuorella uroksella kevät voi viedä mennessään, ja voi olla hyvä pitää pieni tauko puistoilussa, tehkää jotain ihan muuta, käykää vaikka vaeltamassa, ja menkää muutaman viikon päästä uudestaan kun "kevät" koirassa on laantunut.- .................
Implanttia herkästi mainostetaan kokeiluratkaisuna. Se on kyllä hyvä ratkaisu. Mutta sen kanssa on muistettava, että kuuluu hoitomuotoihin, joiden seurauksena on elinikäinen kilpailukielto kennelliiton alaisissa toiminnoissa. Kun koira on vasta nuori, en lähtisi jo sen takia suosittelemaan tätä kokeiluna. Usein harrastustenkin suhteen se mieli muuttuu. Tosin, mistä sitä tietää, montako implanttia tuolla kokeissa milloinkin on. Mutta periaatteessa, asia on muistettava,
- käppänän emäntä
1. ei ole johtajuuden puutetta, vaan koirasi epävarmuutta
2. nuoret urokset mahtailee toisilleen, antaa vähän aikaa tapella = toinen alistuu, kiista on ohi.
3.koirallesi jäi vain nyt raivomuisti puistosta, olisit pitänyt koiraasi kiinni, kunnes rauhoittuu ja sitten päästänyt irti.
4. hormoonit hyrrää kyllä, mutta koirasi on selvästi ns. häirikkö, vaikka pieni.
Omani on myös nuori uros, ei ole koskaan tapellut, vaikka kiertelyä on toisten nuorten urosten kanssa, mikä on normaalia. Jos toinen aloittaa tappelun, antaa takaisin, mutta tulee käskystä pois, en ole lähtenyt puistosta pois eikä toinen uroskaan, on vaan puheella pidetty erillään, jos näyttää että "jäi vähän kesken".- Neuvoton
Varmaan vaikee tätä ymmärtää kun ei itse näe.
Koirani siis ei ole ollenkaan epävarma, toisinpäin niin pitäis jotenkin palauttaa maan pinnalle.
On mahtaillut ja näykkinyt kohti eli normaalia uroskäytöstä. Mutta tämä oli ihan eri, ei antanut toiselle urokselle edes mahdollisuutta perääntyä vaan hyökkäs ihan raivona kimppuun.
Tätä ennen pidin koirastani kiinni koska kohdisti vihaa tätä urosta kohti jo aiemmin. Koira rauhottu ja päästin sen. Lähti heti nartun perään jonka jälkeen tämä tilanne synty.
En ole aloittelija, tunnen koiran elekielet mutta tällasta raivoa en ole vielä nähnyt, enkä uskonut että tästä sosiialisesta koirasta tuollasta löytyy.. :/ Neuvoton kirjoitti:
Varmaan vaikee tätä ymmärtää kun ei itse näe.
Koirani siis ei ole ollenkaan epävarma, toisinpäin niin pitäis jotenkin palauttaa maan pinnalle.
On mahtaillut ja näykkinyt kohti eli normaalia uroskäytöstä. Mutta tämä oli ihan eri, ei antanut toiselle urokselle edes mahdollisuutta perääntyä vaan hyökkäs ihan raivona kimppuun.
Tätä ennen pidin koirastani kiinni koska kohdisti vihaa tätä urosta kohti jo aiemmin. Koira rauhottu ja päästin sen. Lähti heti nartun perään jonka jälkeen tämä tilanne synty.
En ole aloittelija, tunnen koiran elekielet mutta tällasta raivoa en ole vielä nähnyt, enkä uskonut että tästä sosiialisesta koirasta tuollasta löytyy.. :/Kattos kun itellä oli vuosia sitte yx varsin itsenäinen ja kaikkea muuta kuin alistuva nuori uros. Siinä kevään tullessa alkoi hormonit hyrrätä, sitten vielä irtokoira tuli päälle... Siitä se "riemu" oikein repeskin, voi sitä machoilun määrää.
Miten sattuikin: Työkaveri oli lähdössä mökilleen lomalle, tuli puheeksi että siellähän olisi kiva olla koira kaverina. Aattelin ettei se pahaksikaan voi olla, taajaman liepeillä tulee koko ajan juoksuisia narttuja vastaan, ja koira käy turhan kierroksilla koko ajan. Niin kyllähän tuo tuosta jouti.
Muutaman viikon päästä koira tuli takaisin, ruoho alkoi jo vihertää ja kevät alkoi kääntyä kesäksi; ja voila', koira oli kuin eri yksilö. Mökillä kun ei ollut paljoa naapureita, saati muita koiria vahdittavana, paitsi yhdet naapurit joilta sai makkaraa ja muuta hyvää... Ja järven jää tilaa juosta vapaana.
Joskus tauko on paikallaan; ei samoja ympyröitä, ei samoja vahdittavia, on katkaistava käytöksen kierre. Siitä se suositus "tee jotain ihan muuta", unohda vähäksi aikaa koko koirapuisto, mene vaikka vaeltamaan koiran kanssa, hae siihen koiraan uusi yhteys, ja käytä siltä turha energia pois.- Neuvoton
Vitikonpaarustaja kirjoitti:
Kattos kun itellä oli vuosia sitte yx varsin itsenäinen ja kaikkea muuta kuin alistuva nuori uros. Siinä kevään tullessa alkoi hormonit hyrrätä, sitten vielä irtokoira tuli päälle... Siitä se "riemu" oikein repeskin, voi sitä machoilun määrää.
Miten sattuikin: Työkaveri oli lähdössä mökilleen lomalle, tuli puheeksi että siellähän olisi kiva olla koira kaverina. Aattelin ettei se pahaksikaan voi olla, taajaman liepeillä tulee koko ajan juoksuisia narttuja vastaan, ja koira käy turhan kierroksilla koko ajan. Niin kyllähän tuo tuosta jouti.
Muutaman viikon päästä koira tuli takaisin, ruoho alkoi jo vihertää ja kevät alkoi kääntyä kesäksi; ja voila', koira oli kuin eri yksilö. Mökillä kun ei ollut paljoa naapureita, saati muita koiria vahdittavana, paitsi yhdet naapurit joilta sai makkaraa ja muuta hyvää... Ja järven jää tilaa juosta vapaana.
Joskus tauko on paikallaan; ei samoja ympyröitä, ei samoja vahdittavia, on katkaistava käytöksen kierre. Siitä se suositus "tee jotain ihan muuta", unohda vähäksi aikaa koko koirapuisto, mene vaikka vaeltamaan koiran kanssa, hae siihen koiraan uusi yhteys, ja käytä siltä turha energia pois.Niin no tätä olen itse aatellut että toiko puistoilu liikaa paineita kun koira tuntee koko ajan olevansa uhan alla kun muita uroksia ympärillä. Ei olla nyt puistoiltu ollenkaan.
Vaikee vaan tietää milloin taas voi yrittää koska koira ihan normaali nöyrä ittensä kotioloissa vaikkakin ulkona haistelee melko ahkerasti.
Pitääpi vielä kertoa että varattiin aika kastraatioon sillä sitä ollaan meinattu ennemmin tai myöhemmin kuitenkin tehdä. Vielä ennen tätä tapahtumaa olin vähän vastaan tuota leikkausta mutta kai tuo kaikille rauhaa kun koira ei tunne suorituspaineita aina muiden koirien seurassa. Oli sitten kyseessä narttujen nylkyttäminen tai urosten kanssa tappeleminen.. - Neuvoton
Neuvoton kirjoitti:
Niin no tätä olen itse aatellut että toiko puistoilu liikaa paineita kun koira tuntee koko ajan olevansa uhan alla kun muita uroksia ympärillä. Ei olla nyt puistoiltu ollenkaan.
Vaikee vaan tietää milloin taas voi yrittää koska koira ihan normaali nöyrä ittensä kotioloissa vaikkakin ulkona haistelee melko ahkerasti.
Pitääpi vielä kertoa että varattiin aika kastraatioon sillä sitä ollaan meinattu ennemmin tai myöhemmin kuitenkin tehdä. Vielä ennen tätä tapahtumaa olin vähän vastaan tuota leikkausta mutta kai tuo kaikille rauhaa kun koira ei tunne suorituspaineita aina muiden koirien seurassa. Oli sitten kyseessä narttujen nylkyttäminen tai urosten kanssa tappeleminen..Vielä mietin päätöstäni että pitääkö minun leikauttaa koiraltani osa pois että olisi minulle "sopiva". Mitä enemmän sitä ajattelin sitä enemmän menee pää sekasin. :/
- Siis ei
Neuvoton kirjoitti:
Vielä mietin päätöstäni että pitääkö minun leikauttaa koiraltani osa pois että olisi minulle "sopiva". Mitä enemmän sitä ajattelin sitä enemmän menee pää sekasin. :/
Älä tee sitä koska se on täysin turhaa. Laitoin siitä jo ylle pari sanaa mitä tulevaisuudessa tapahtuu nimimerkillä Pari asiaa. Tuo on vain ja ainoastaan sitä nuoruuden kukkoilua ja tulee toki koettelemaan vielä hermojasi pitkään. Mutta se menee ohi koiran aikuistuttua. Oma koirani oli samanlainen hormoonihyrrä nuorena, mutta päätin etten leikkaa ja kolmevuotispäivän aikoihin kaikki todella muuttui. Ja vielä siitäkin eteenpäin aina vaan muuttui paremmaksi.
Se uroskoirien juoksuaika on vain kaksi kertaa vuodessa, kevättalvella ensimmäinen aika kun kaikki kylän nartut ovat juoksuillaan ja toinen syyskesästä elokuusta varhaissyksyyn saakka. Muu aika on rauhallisempaa. Älä nyt tuota leikkupäätöstä tee ainakaan ennen kesäkuuta. Meilläpäin pk-seudulla ainakin näyttäisi pahin juoksuaika olevan ohi. Käytä tuo tuleva seesteinen kesäaika siihen että saat koiraasi taas uuden yhteyden. Siis ei kirjoitti:
Älä tee sitä koska se on täysin turhaa. Laitoin siitä jo ylle pari sanaa mitä tulevaisuudessa tapahtuu nimimerkillä Pari asiaa. Tuo on vain ja ainoastaan sitä nuoruuden kukkoilua ja tulee toki koettelemaan vielä hermojasi pitkään. Mutta se menee ohi koiran aikuistuttua. Oma koirani oli samanlainen hormoonihyrrä nuorena, mutta päätin etten leikkaa ja kolmevuotispäivän aikoihin kaikki todella muuttui. Ja vielä siitäkin eteenpäin aina vaan muuttui paremmaksi.
Se uroskoirien juoksuaika on vain kaksi kertaa vuodessa, kevättalvella ensimmäinen aika kun kaikki kylän nartut ovat juoksuillaan ja toinen syyskesästä elokuusta varhaissyksyyn saakka. Muu aika on rauhallisempaa. Älä nyt tuota leikkupäätöstä tee ainakaan ennen kesäkuuta. Meilläpäin pk-seudulla ainakin näyttäisi pahin juoksuaika olevan ohi. Käytä tuo tuleva seesteinen kesäaika siihen että saat koiraasi taas uuden yhteyden.kyllä nuo mun urokset on ollu valmiita astumaan vuoden ympäri, vuuorokauden ajasta riippumati, jos vain juoksuinen narttu vilahtaa jossain, ei niillä mitään juokuaikoja ole, paitsi koko ajan. Ja taatusti haastavat toisen uroksen jos sattuisivat olemaan kaikki vapaana ja ilman ohjausta. Vietti vie.
- Neuvoton
Siis ei kirjoitti:
Älä tee sitä koska se on täysin turhaa. Laitoin siitä jo ylle pari sanaa mitä tulevaisuudessa tapahtuu nimimerkillä Pari asiaa. Tuo on vain ja ainoastaan sitä nuoruuden kukkoilua ja tulee toki koettelemaan vielä hermojasi pitkään. Mutta se menee ohi koiran aikuistuttua. Oma koirani oli samanlainen hormoonihyrrä nuorena, mutta päätin etten leikkaa ja kolmevuotispäivän aikoihin kaikki todella muuttui. Ja vielä siitäkin eteenpäin aina vaan muuttui paremmaksi.
Se uroskoirien juoksuaika on vain kaksi kertaa vuodessa, kevättalvella ensimmäinen aika kun kaikki kylän nartut ovat juoksuillaan ja toinen syyskesästä elokuusta varhaissyksyyn saakka. Muu aika on rauhallisempaa. Älä nyt tuota leikkupäätöstä tee ainakaan ennen kesäkuuta. Meilläpäin pk-seudulla ainakin näyttäisi pahin juoksuaika olevan ohi. Käytä tuo tuleva seesteinen kesäaika siihen että saat koiraasi taas uuden yhteyden.Ymmärrän kyllä ja olisin leikkaamatta mutta tällä koiralla ei ole väliä onko nartulla juoksut vai ei, samalla lailla vahtii ja jahtaa kaikkia.
Kyllä minä sen kestäisin mutta pitääkö koiran sitten olla vielä kaks vuotta tollanen hermopelle, puistoilu ja koirien tapaamiset saa unohtaa? :/
Kun ongelmaa ei ole muuten koiran kanssa, meillä on hyvä yhteys ja harrastamme kaikenlaista yhdessä. Koira on todella nöyrä ja ystävällinen ihmistä kohtaan eikä siitä löydy parannettavaa. Harmi että kaiken pitää kaatua hormoonien takia. - Joo siis
Vitikonpaarustaja kirjoitti:
kyllä nuo mun urokset on ollu valmiita astumaan vuoden ympäri, vuuorokauden ajasta riippumati, jos vain juoksuinen narttu vilahtaa jossain, ei niillä mitään juokuaikoja ole, paitsi koko ajan. Ja taatusti haastavat toisen uroksen jos sattuisivat olemaan kaikki vapaana ja ilman ohjausta. Vietti vie.
en epäilekään sitä etteikö urokset olisi valmiita hoitamaan luonnon kutsua mihin aikaan vuodesta tahansa. Mutta mitä olen seurannut, niin eniten juoksuisia narttuja on liikkeellä mainittuina aikoina. Ja nämä kymmenet hunajakupit tien poskessa on se mikä sekottaa herrojen päät. Kyllä tolle mun herrasmieshaukullekin pipari kelpaa aina kun kohdalle sattuu, mutta ne käytösongelmat(kuten kadonneet korvat), ovat pahimmillaan vain kun on kymmeniä narttuja samaan aikaan juoksuillaan.
- pomotar44
Minä valitsin sen linjan, että puistoilu lopetettiin. Oma isokokoinen nuorukaiseni muuttui kovin dominoivaksi murrosiässä. En uskaltanut sen ensimmäisen tappelun jälkeen ottaa riskiä, vaan siirryimme muualle ulkoilemaan.
Ihmisten kanssa poika on ihan super-ihana ja hyväkäytöksinen, mutta koiraseurassa jotain muuta.
Tuttavaperheessä vierailemme, ja heidän nuorempi uros hakee koko ajan yhteenottoa tämän meidän pojan kanssa, rähinä leimahtaa helposti. Valvomme tiukasti tilanteita, puutumme uhitteluihin ja näin olemme saaneet torjuttua oikeat tappelut, etteivät pure toisiaan. Valvomatta ei voi jättää. Ensimmäiset vuodet voi olla haastavia, kun nuori koira on altis niille hormoonimyrskyillensä, eikä itsehillintää tuolloin löydy paljoa. Käytös tasaantuu sitä mukaa kun tulee lisää ikää ja koulutusta. Päsmäröinti jatkuu taatusti, jos siihen ei puututa.
Ja koira tarvitsee ylläpitokoulutusta läpi elämänsä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2413744Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha272274- 242111
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.902005Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?921685Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241391- 81291
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361287Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61218