2-tahti Mariner karstoittaa tulpat

Mikä legenda tai vitsi tämä pitäisi olla ?

Jos neulaventtiili toimii, ei se tutin pumppaaminen vaikuta mitenkään moottorin käyntiin ja jos neulaventtiili ei toimi, kone sammuu tyhjäkäynnillä.

Vika vaikuttaa seos vialta näin äkkiseltään. Koneesi on varmaan joskus toiminut kunnolla, joten oireet on ilmaantuneet apulaitteisiin tehtyjen muutosten myöden?
Jos tulpat karstoittuu vika voi olla väärissä tulpissa myös.
Kokeile laitaa toisen merkkiset tulpat, kuumemmat lämpöarvoltaan sekä normaali kärjillä. Seoksen säätökin pitäisi olla helppo tehdä, jos kaasutin on kunnolla siivottu.
Yleensä jos koneessa on imuvuotoja, ei tulpat nokeennu eivätkä karstotu, vaan ovat vaaleanharmaat.
Koneen toimivuuden kannattaisi tehdä aina kuivalla maalla sekä rauhassa koekäyttää jolloin oireilut on helpompi paikallistaa sekä korjata.
Kun termostaatti on kunnossa tulee merkkivesi ensin suihkuna ulos omasta reijästään, vähän ajan kuluttua kun kone on saavuttanut normaali käyntilämpötilan aukeaa termostaatti ja päästää kuumentunutta sylinterivettä omasta poistoreijästä ulos.

vm 41 kirjoitti:

Vika vaikuttaa seos vialta näin äkkiseltään. Koneesi on varmaan joskus toiminut kunnolla, joten oireet on ilmaantuneet apulaitteisiin tehtyjen muutosten myöden?
Jos tulpat karstoittuu vika voi olla väärissä tulpissa myös.
Kokeile laitaa toisen merkkiset tulpat, kuumemmat lämpöarvoltaan sekä normaali kärjillä. Seoksen säätökin pitäisi olla helppo tehdä, jos kaasutin on kunnolla siivottu.
Yleensä jos koneessa on imuvuotoja, ei tulpat nokeennu eivätkä karstotu, vaan ovat vaaleanharmaat.
Koneen toimivuuden kannattaisi tehdä aina kuivalla maalla sekä rauhassa koekäyttää jolloin oireilut on helpompi paikallistaa sekä korjata.
Kun termostaatti on kunnossa tulee merkkivesi ensin suihkuna ulos omasta reijästään, vähän ajan kuluttua kun kone on saavuttanut normaali käyntilämpötilan aukeaa termostaatti ja päästää kuumentunutta sylinterivettä omasta poistoreijästä ulos.

Lue lisää

" Seoksen säätökin pitäisi olla helppo tehdä, jos kaasutin on kunnolla siivottu."

Mikäpä se on se "helppo" tapa säätää seos, ja miksi se pitäisi säätää ? ?

Kerro lisää kirjoitti:

" Seoksen säätökin pitäisi olla helppo tehdä, jos kaasutin on kunnolla siivottu."

Mikäpä se on se "helppo" tapa säätää seos, ja miksi se pitäisi säätää ? ?

Eihän tosta saa mitään selvää.

Seosta saa säädettyä vain tyhjäkäynnille. Pääsuutin on vaihdettava jos haluaa säätää seoksia...

Päästää kuumennettua sylinterivettä omasta poistoreijästä? Sehän kiertää kuitenkin pakokannen kautta kaikki se jäähdytysvesi, vähän eri kuristuksien kautta.

Ei konetta noin vain voi koekäyttää mailla, pitää olla iso tankki ja testpotkuri jolla voi kuormittaa konetta. Ilman kuormaa ei saa mitään kunnollista selville.

Yleensä vesi täyttää ensin kaikki tilat poistuu merkkireijän kautta kun tarvittavat paikat on täynnä. Lohkon jäähdytysvesi poistuu vasta kun termari aukeaa ja päästää uuta viileää vettä kiertoon tarvittaessa. Termari on aina poistumiskanavan loppupäässä jossa kuuma vesi on. Lohkon jäähdytysvesi ei rikiputken jäähdytykseen osallistu. Näin minä sen olen ymmärtänyt.
En ymmärrä mitä muita kuristuksia matkalla voisi ja tarvitsisi olla ?
Tietenkin poikkeus vahvistaa säännön, sekä erilaisia käytäntöjä voi olla. mutta toimivuuden kannalta tämä on järkevin.
Jos seosruuvin käyttö on joillekin ylivoimainen tehtävä, kannattaa antaa sen osaavan tehtäväksi. Jos tyhjäkäyntiseos on pielessä vaikutta se koko käyntialueella.
On tietenkin noita ns. "uusavuttomia" joille on kehitetty kaasareita joita ei voi mitenkään itse säätää, vaan ne on tehtaalla "plommattu" jo lukkoon.
Voihan konetta maalla testatessa kuormittaa pyörittämällä sillä vaikka hakemyllyä , sehän on vain mielikuvituksen määrästä kiinni, jos taasen ei omaa.....
Tietenkin jos luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia, ymmärrän hätäännykset.

vm 41 kirjoitti:

Yleensä vesi täyttää ensin kaikki tilat poistuu merkkireijän kautta kun tarvittavat paikat on täynnä. Lohkon jäähdytysvesi poistuu vasta kun termari aukeaa ja päästää uuta viileää vettä kiertoon tarvittaessa. Termari on aina poistumiskanavan loppupäässä jossa kuuma vesi on. Lohkon jäähdytysvesi ei rikiputken jäähdytykseen osallistu. Näin minä sen olen ymmärtänyt.
En ymmärrä mitä muita kuristuksia matkalla voisi ja tarvitsisi olla ?
Tietenkin poikkeus vahvistaa säännön, sekä erilaisia käytäntöjä voi olla. mutta toimivuuden kannalta tämä on järkevin.
Jos seosruuvin käyttö on joillekin ylivoimainen tehtävä, kannattaa antaa sen osaavan tehtäväksi. Jos tyhjäkäyntiseos on pielessä vaikutta se koko käyntialueella.
On tietenkin noita ns. "uusavuttomia" joille on kehitetty kaasareita joita ei voi mitenkään itse säätää, vaan ne on tehtaalla "plommattu" jo lukkoon.
Voihan konetta maalla testatessa kuormittaa pyörittämällä sillä vaikka hakemyllyä , sehän on vain mielikuvituksen määrästä kiinni, jos taasen ei omaa.....
Tietenkin jos luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia, ymmärrän hätäännykset.

Lue lisää

Kaasuttimen toiminta näyttää edelleen olevan vanhojen petrolikoneiden muistia tai mielikuvituksen varassa.
Kiinteäkurkkuisissa kaasuttimissa, niissä, joita yleensä käytetään tai käytettiin perämoottoreissa ei ole erikseen seoksen säätöä, se säädetään kuten edellä esitetty, vaihtamalla pääsuutin (t).
Suutin on valittu valmiiksi moottorille sopivaksi tarkoitetulle seokselle, eikä se yleensä muutu olosuhteiden mukaan (tukkoinen ilmanpuhdistin ei vaikuta seokseen.), joten seoksen säätöön ei ole muuta syytä kuin polttoaineen laatu, esim E85 tms.

Toinen harha on luulo että tyhjäkäynnin seossäätö vaikuttaisi käyttöalueen seokseen.

e.d.k kirjoitti:

Kaasuttimen toiminta näyttää edelleen olevan vanhojen petrolikoneiden muistia tai mielikuvituksen varassa.
Kiinteäkurkkuisissa kaasuttimissa, niissä, joita yleensä käytetään tai käytettiin perämoottoreissa ei ole erikseen seoksen säätöä, se säädetään kuten edellä esitetty, vaihtamalla pääsuutin (t).
Suutin on valittu valmiiksi moottorille sopivaksi tarkoitetulle seokselle, eikä se yleensä muutu olosuhteiden mukaan (tukkoinen ilmanpuhdistin ei vaikuta seokseen.), joten seoksen säätöön ei ole muuta syytä kuin polttoaineen laatu, esim E85 tms.

Toinen harha on luulo että tyhjäkäynnin seossäätö vaikuttaisi käyttöalueen seokseen.

Lue lisää

e.d.k toteaa : Kiinteäkurkkuisissa kaasuttajissa ei ole erikseen seoksen säätöä:
Edelleen. :että tyhjäkäynnin seossäätö vaikuttaisi käyttöalueen seokseen ??
Miten ihmeessä voi olla seossäätöä edes tyhjäkäynnillä jos ei ole seoksen säätömahdollisuutta ???
Eikö tyhjäkäyntisuutin olekaan suutin ??

e.d.k kirjoitti:

Kaasuttimen toiminta näyttää edelleen olevan vanhojen petrolikoneiden muistia tai mielikuvituksen varassa.
Kiinteäkurkkuisissa kaasuttimissa, niissä, joita yleensä käytetään tai käytettiin perämoottoreissa ei ole erikseen seoksen säätöä, se säädetään kuten edellä esitetty, vaihtamalla pääsuutin (t).
Suutin on valittu valmiiksi moottorille sopivaksi tarkoitetulle seokselle, eikä se yleensä muutu olosuhteiden mukaan (tukkoinen ilmanpuhdistin ei vaikuta seokseen.), joten seoksen säätöön ei ole muuta syytä kuin polttoaineen laatu, esim E85 tms.

Toinen harha on luulo että tyhjäkäynnin seossäätö vaikuttaisi käyttöalueen seokseen.

Lue lisää

Se kaasarin suutin on muuten myös kuluva osa vaikka ei uskoisikaan, vanhuuttaan suuttimen reikä kasvaa ja seos rikastuu. Vuotava neulaventtiili vaikuttaa myös seokseen.

VM41 ehdottama tulpan vaihtaminen kuumemmaksi ei ole oikea korjaus vaan saattaa pahimmassa tapauksessa särkeä koneen. Marinereissa on alkuperäisenä juuri sellainen tulppa missä ei ole sitä sivuelektrodia.

Kaasareissa se vika on.

outo pointti kirjoitti:

e.d.k toteaa : Kiinteäkurkkuisissa kaasuttajissa ei ole erikseen seoksen säätöä:
Edelleen. :että tyhjäkäynnin seossäätö vaikuttaisi käyttöalueen seokseen ??
Miten ihmeessä voi olla seossäätöä edes tyhjäkäynnillä jos ei ole seoksen säätömahdollisuutta ???
Eikö tyhjäkäyntisuutin olekaan suutin ??

Lue lisää

Tyhjäkäyntisuutin ei säädä seosta, tyhjäkäyntiseos säädetään jousitetulla kartiopää ruuvilla.
Tyhjäkäyntisuutin on "kuristin" , jolla säädellään polttoaineen virtauksen tarvittava alipaine ja samalla ilman sekoitussuhde.

e.d.k kirjoitti:

Tyhjäkäyntisuutin ei säädä seosta, tyhjäkäyntiseos säädetään jousitetulla kartiopää ruuvilla.
Tyhjäkäyntisuutin on "kuristin" , jolla säädellään polttoaineen virtauksen tarvittava alipaine ja samalla ilman sekoitussuhde.

Lue lisää

Suutin on suutin jos siitä polttoaineseosta virtaa, oli se sitten tyhjäkäyntiin tai täyskäyntiin suunniteltu.

Sori vaan!! Pelkkä juoruvesi ilmoittaa vasta, että vesi kiertää, ei sitä että termari olisi kunnossa, tai että sitä yleensä koneessa olisikaan.
Joku totesi että tyhjäkäynti ruuvin väärä asento ei vaikuta muuhun kuin tyhjäkäyntiin, joten sen ruuvailu ei auta muiden piirien seos rikkauksiin, eikä näin ollen kierrosten lisäämiseen "yläalueella".
Nythän oli kyseessä vanhan "petroolikoneen" ( 25 v )säätö, joten unohdetaan nämä muuttuvakurkkuisten kaasarit.
Mielestäni jos joutokäyntiä lisätään antamalla lisää ruokaa, ei se lisäruoka mihinkään katoa kun kierroksia lisätään, kyllä se siellä mukana "sopassa" pyörii, ja vaikuttaa koko kierrosalueella.
Kuten totesin aikaisemmin luetun ymmärtämisestä on että ..............

vm 41 kirjoitti:

Sori vaan!! Pelkkä juoruvesi ilmoittaa vasta, että vesi kiertää, ei sitä että termari olisi kunnossa, tai että sitä yleensä koneessa olisikaan.
Joku totesi että tyhjäkäynti ruuvin väärä asento ei vaikuta muuhun kuin tyhjäkäyntiin, joten sen ruuvailu ei auta muiden piirien seos rikkauksiin, eikä näin ollen kierrosten lisäämiseen "yläalueella".
Nythän oli kyseessä vanhan "petroolikoneen" ( 25 v )säätö, joten unohdetaan nämä muuttuvakurkkuisten kaasarit.
Mielestäni jos joutokäyntiä lisätään antamalla lisää ruokaa, ei se lisäruoka mihinkään katoa kun kierroksia lisätään, kyllä se siellä mukana "sopassa" pyörii, ja vaikuttaa koko kierrosalueella.
Kuten totesin aikaisemmin luetun ymmärtämisestä on että ..............

Lue lisää

" Mielestäni jos joutokäyntiä lisätään antamalla lisää ruokaa, ei se lisäruoka mihinkään katoa kun kierroksia lisätään, kyllä se siellä mukana "sopassa" pyörii, ja vaikuttaa koko kierrosalueella."

Eipä ole kyseessä muuttuvakurkkuinen- tai petrolikoneen kaasutin, eikä käsityksesi kaasuttimen toiminnastakaan täysin selvinnyt.

Tyhjäkäynnillä paine-ero läpän eri puolilla ja virtausnopeus on suurimmillaan tyhjäkäynnin lisäkanavan kohdalla ja alipaine suurin.
Kun läppää avataan, paine-ero ja virtausnopeus pienenee ja alipaine lisäkanavassa vähenee.
Kanava on tarkoituksella niin ahdas että vaatii tietynsuuruisen alipaineen ennen kuin polttoaine-ilmaseos kulkee läpi (voit joskus koittaa, ei sieltä reiästä valu mitään ilman alipainetta.)

Yksinkertaistettuna kun läppää avataan, niin tyhjäkäynnin lisäkanavassa vähenee polttoaineen tulo.

Joku mainitsi Edellä että vuotava neulaventtiili voisi rikastaa seosta !
Teoriassa voi tietenkin asiaa pyöritellä, käytännössä kuitenkin on mahdotonta että kaasutin tulvisi juuri niin sopivasti että se vaikuttaisi vain seokseen, tulvimisen kyllä huomaa jo käynnistä, samoin suuttimien kuluminen kuuluu samaan teoriakategoriaan.

Tulppien karstoittumiseen todennäköisin ja ensin tarkistettava juttu on mitä öljyä sinne säiliöön on laitettu.

Mercureissa/Marinereissa merkkisuihku tulee vaikka termari on kiinni. Termarin vieressä on kuristettu kanava, jossa vesi kiertää aina kuin kone on käynnissä.
Termarin kanava lisää veden kiertoa kun se aukeaa. Sitten siellä on vielä se ylipainevena joka myös ohjaa vettä. Ja kaikki vesi kiertää pakokaasukannen kautta. Avatkaa vaikka muutama kone niin näette.

Ja se kaasarin tyhjäkäyntiseosruuvi ei vaikuta mitään sen jälkeen kun kaasu on yli puolessa välissä. Ei niissä kanavissa ole mitään mainittavaa paine eroa siinä vaiheessa.

Kiva kun kirjoitellaan ja annetaan ohjeita ihan mututiedon varassa.

Jos uskot että koko jäähdytysjärjestelmän vesikierto tulee siinä merkkisuihkussa niin sinulla on tosi kuuma pakoputki rikissä ja tosi iso merkkisuihku joka siirtää koko hukkalämmön pois.
Mieti uudestaan, se merkkisuihku vain kertoo että lohkon eräässä kohdassa on painetta.
Ja ei se nyt jatkuvasti ruskeaa ole vaikka kone olisi hapettunut...

Juorureijälle ! Miksi juorureijästä sitten alkaa heti vesi suihkuta vaikka termari on vielä kiinni ja vesi on vielä kylmänä palotilan ympärillä ??

Suurin osa jäähdytysvedestä poistuu rikin sisällä, se vesimäärä joka merkkisuihkussa tulee on vain pieni osa veden kierrosta.
Kokeile tukkia merkkisuihku - moottorin jäähdytys toimii ihanyhtä hyvin kuin aikaisemmin. Älä anna väärää tietoa, joku saattaa jopa uskoa sinua...

uskomeneeihmisiin kirjoitti:

Suurin osa jäähdytysvedestä poistuu rikin sisällä, se vesimäärä joka merkkisuihkussa tulee on vain pieni osa veden kierrosta.
Kokeile tukkia merkkisuihku - moottorin jäähdytys toimii ihanyhtä hyvin kuin aikaisemmin. Älä anna väärää tietoa, joku saattaa jopa uskoa sinua...

Lue lisää

Moottori tarvitsee loppujen lopuksi pienimmän osan pumpun tuottamasta vesimäärästä. suurin tarve on pakokaasun tuottaman kuumuuden jäähdyttämisessä.
Kaikissa konetyypeissä on toisista poikkeavia jäähdytys kanavistoja, vaikka tarkoitus hakuisuus on sama. Joissakin lohkon jäähdytysvesi menee kokonaisuudessaan pakokaasujen mukana ulos, toisissa osittain, joissakin malleissa lohkon vesi poistuu eri kanavan kautta. joten mitään yleistä sääntöä ei voi osoittaa.
Joten "juorureikä" on todella vain "juorureikä" eikä mitään muuta varten suunniteltu.

>Jäähyttimen< pissapoika sijaitsee oudossa paikassa (kaukalossa) jossa on vielä aukeava venttiili ?? Onkohan se oikein sähkötoiminen vai käsikäyttöinen ??? Yleensä tämä merkkisuihkun reikä on porattu lohkon ja rikiputken väliseen jalustaan ja on aina auki tyyppiä. Jos vettä ei lennä, on pumppu epäkunnossa tai tai reikä tukossa. Alumiininen pakoputki ei sulamatta kauaa kestäisi ilman vesijäähdytystä.

Joo ei kannata tukkia merkkisuihkua. Se oli kirjoitettu vain sinua varten, voisit kokeilla sitä joskus. Se kone ei käy yhtään sen kuumempana vaikka merkkisuihku on tukossa.

Edelleen: suurin osa jäähdytysvedestä poistuu rikiputken sisällä. Laita vaikka kone maissa käyntiin,vedensyöttö letkulla ja läpillä. Mittaa sitten paljonko vettä tulee pakopuktesta ja paljonko merkkisuihkusta.

Ja tiivisteet eivät hajoa jos merkkisuihkun laittaa tukkoon, kyllä se vesi sieltä ulos tulee normaalireittiä :)

Jos sinulla on siis koskaan ollutkaan perämoottoria. Noi juttusi on niin villejä jo:

Kalkkeutunut moottori suihkuttaa ruskeaa vettä - mistä se saa värinsä?

Kaikki jäähdytysvesi poistuu merkkisuihkussa - miten pienen suihkun vesimäärä riittää kymmenien kilowattejen lämpökuorman siirtoon?

Hej herää jo!

suihkumiehelle kirjoitti:

Joo ei kannata tukkia merkkisuihkua. Se oli kirjoitettu vain sinua varten, voisit kokeilla sitä joskus. Se kone ei käy yhtään sen kuumempana vaikka merkkisuihku on tukossa.

Edelleen: suurin osa jäähdytysvedestä poistuu rikiputken sisällä. Laita vaikka kone maissa käyntiin,vedensyöttö letkulla ja läpillä. Mittaa sitten paljonko vettä tulee pakopuktesta ja paljonko merkkisuihkusta.

Ja tiivisteet eivät hajoa jos merkkisuihkun laittaa tukkoon, kyllä se vesi sieltä ulos tulee normaalireittiä :)

Jos sinulla on siis koskaan ollutkaan perämoottoria. Noi juttusi on niin villejä jo:

Kalkkeutunut moottori suihkuttaa ruskeaa vettä - mistä se saa värinsä?

Kaikki jäähdytysvesi poistuu merkkisuihkussa - miten pienen suihkun vesimäärä riittää kymmenien kilowattejen lämpökuorman siirtoon?

Hej herää jo!

Lue lisää

Mun Arkkimeerekseni alkaa lämmettyään syljeskellä höyryistä vettä pienestä putkentumpista rikiputken yläpäästä. Mitä enemmän antaa kaasutusta, sitä enemmän sieltä tulee. Mikähän siinä on vikana ?

Katso nyt hyvä ihminen mitä lauhduttaminen tarkoittaa! Kaasu tai höryry kondensoituu nesteeksi - toimiiko sun moottori niin? Esim höyryturbiinin perässä on yleensä lauhdutin joka kondensoi höyryn vedeksi ja alentaa paineen ja parantaa hyötysuhdetta.
Mutta tuskin sitä höyryturbiinia löytyy perämoottoriversiona?

Jos se perämoottorin merkkisuihku höyryää niin silloin moottorissa ei kierrä tarpeeksi vettä. Joko pumppu on paskana tai kanavat tukossa.

Kuuma vesi jäähtyy kun se tulee ulos. Samalla siitä höyrystyy osa.
Lauhtuminen on vastakkainen ilmiö, siinä höyry tiivistyy nesteeksi. Katso vaikka netistä ellet usko.

Lauhtuminen EI tarkoita jäähtymistä, vaikka sinä sanaa niin käytätkin. Se on eri asia, jonka jopa tämäkin idiootti ymmärtää.

Tuntuu vähän siltä kun kinaisi siitä onko maapallo pyöreä vai litteä.

Olet nähtävästi sitä ikäpolvea joka ei osaa käyttää fysikaalisia termejä okikein.
Kutsut siis varmaan lämmönvaihdintakin lauhduttajaksi?

Ei se merkkisuihkun ilmiö ole lauhtumista, vaan jäähtymistä ja höyristymistä. Turha siitä on tapella, kysele vaikka joltain joka on kouluttautunut.

Olet nähtävästi sitä ikäpolvea joka ei osaa käyttää fysikaalisia termejä okikein.
Kutsut siis varmaan lämmönvaihdintakin lauhduttajaksi?

Ei se merkkisuihkun ilmiö ole lauhtumista, vaan jäähtymistä ja höyristymistä. Turha siitä on tapella, kysele vaikka joltain joka on kouluttautunut.

idiootilta...... kirjoitti:

Olet nähtävästi sitä ikäpolvea joka ei osaa käyttää fysikaalisia termejä okikein.
Kutsut siis varmaan lämmönvaihdintakin lauhduttajaksi?

Ei se merkkisuihkun ilmiö ole lauhtumista, vaan jäähtymistä ja höyristymistä. Turha siitä on tapella, kysele vaikka joltain joka on kouluttautunut.

Lue lisää

lauhtua

1.tulla lauh(emm)aksi, lauhkea(mma)ksi, lauheta.
a. pakkasesta: leudontua. esim. Pakkanen lauhtuu. Sää on lauhtumaan päin. Yöllä on lauhtunut.
b. mielentilasta: leppyä, tyyntyä, rauhoittua. esim. Kiukku, katkeruus lauhtuu. Ei saanut tappelupukareita lauhtumaan.


2. (Tekniikka) höyrystä: tiivistyä jäähtyessään nesteeksi, nesteytyä, kondensoitua.

Vanhalletoopelle kirjoitti:

lauhtua

1.tulla lauh(emm)aksi, lauhkea(mma)ksi, lauheta.
a. pakkasesta: leudontua. esim. Pakkanen lauhtuu. Sää on lauhtumaan päin. Yöllä on lauhtunut.
b. mielentilasta: leppyä, tyyntyä, rauhoittua. esim. Kiukku, katkeruus lauhtuu. Ei saanut tappelupukareita lauhtumaan.


2. (Tekniikka) höyrystä: tiivistyä jäähtyessään nesteeksi, nesteytyä, kondensoitua.

Lue lisää

Mutta kun siinä Arkkimedeksessäni on erikseen se merkkisuihkureikä ? sitten on tämä toinen aukko jossa on melkein sormenmentävä aukko ja vesi on aina tosikuumaa vaikka merkkisuihkusta tuleva on kylmää ?

verkon painoksiko ? kirjoitti:

Mutta kun siinä Arkkimedeksessäni on erikseen se merkkisuihkureikä ? sitten on tämä toinen aukko jossa on melkein sormenmentävä aukko ja vesi on aina tosikuumaa vaikka merkkisuihkusta tuleva on kylmää ?

Lue lisää

No se vanha Pentan kone on jo museoikää, pidä siitä hyvin huolta. Tai myy se eteenpäin keräilijälle.

Vesi ei kierrä kunnolla jos se kuumenee noin reippaasti. Tarkista pumppu jne. Mottorin kalkki ja muut kerrostumat saa pois joko avaamalla kone tai huuhtelemalla sopivalla hapolla.

Säästä tai myy mulle kirjoitti:

No se vanha Pentan kone on jo museoikää, pidä siitä hyvin huolta. Tai myy se eteenpäin keräilijälle.

Vesi ei kierrä kunnolla jos se kuumenee noin reippaasti. Tarkista pumppu jne. Mottorin kalkki ja muut kerrostumat saa pois joko avaamalla kone tai huuhtelemalla sopivalla hapolla.

Lue lisää

Minun Volvo Pentassa on sama on sama vika. Merkki suihku lentää heti kun ja jos kone lähtee käymään, koneen lämmettyä alkaa rikiputken takana olevasta suuremmasta reijästä tulla sykäyksittäin kuumaa vettä, merkkisuihkun vesi on silti viileää ?

Tän on pakko olla joku vitsi:


"Siis telltale vai jourureikä?" - Sehän on sama asia!

"Ajatko arkhimedesta raakavedellä vai makealla vedellä?" - Riippuu jos moottori on järvessä tai meressä :)

"Suolainen vesi kondensoituu purkautuessaan juorusta.Lieuenneet suolot kiteytyvät kohdatessaan happea, siksi höyryää." - Tää oli jo kaikkien aikojen huippu! Tää piristi koko loppupäivän, ajatelkaa jos joku on ihan tosissaan miettinyt tota asiaa pirtissään ja sitten kirjoittanut sen tänne.

Suolat kiteytyvät kohdatessaan happea ja höyryää :) Olen huomannut saman talvisin kun menen ulos - hengitysilmasta muodostuu höyrypilvi, etenkin jos on laittanut lounaalla enempi suolaa perunoiden päälle :)

Jollakin on nyt mennyt reijät sekaisin niin kuin entisellä miehellä, kun ihmetteli ruskeaksi muuttunutta "elintään".
Kyllä Pentassa on merkki suihkulle oma reikä, eikä sillä muuta tarkoitusta ole kuin ilmoittaa ( "juoruta" ) että kierto toimii, eikä sieltä missään tapauksessa saa suihkuta kuumaa vettä ohiajavien niskaan. Toinen poistoaukko rikin takana on termarin päästämää kuumaa vettä varten. Joka voi ehkä olla myös jonkinlainen "juoru" jäähdytys kanaviston sekä termarin toimivuudesta. Ehkä sieltä ei tule kaikki lohkon jäähdytysvesi, vaan osa jonka avulla toimivuus voidaan todeta.Muista koneista en ole varma.

Onks noi ohann viralliset nimet niille kanaville?

Mikä on juoru ja tale telling kanavien ero?

Miksi yksi on suomenkielinen ja toinen lontoolla?

Ei ole perää, yhdestä vain pitäisi tulla kuumaa vettä. Merkkisuihkuvesi tulee ennen lohkoon menemistä. kolmas reikä on sitten tiiviste vuoto.

Joo höyryää kuin suolat lauhtuu :)