Vikingin alle, sillä tavalla

Se oli taksivene. Ne on harvemmin enää purjeilla varustettuja?

Onnettomuus tapahtui sumussa. Pienveneen kuljettaja ajoi plotteriin tuijottaen eikä huomannut tietenkään laivaa koska plotterilla ajettaessa ei ulos tietenkään vilkuilla vaan seurataan sitä venekuvaketta siellä ruudulla. Nykyaikaa.

blotteri kirjoitti:

Onnettomuus tapahtui sumussa. Pienveneen kuljettaja ajoi plotteriin tuijottaen eikä huomannut tietenkään laivaa koska plotterilla ajettaessa ei ulos tietenkään vilkuilla vaan seurataan sitä venekuvaketta siellä ruudulla. Nykyaikaa.

Lue lisää

Jos elektroiniset laitteet olisi olleet käytössä, olisi viikkari näkynyt tutkassa, joka veneessä oli.

Aisteilla ajellen kirjoitti:

Jos elektroiniset laitteet olisi olleet käytössä, olisi viikkari näkynyt tutkassa, joka veneessä oli.

Olisi näkynyt plotterissakin. Olisi plotteriin katsomalla tiennyt, minkäniminen laiva on tulossa ja millä nopeudella. Olisi nähnyt myös, millä reitillä ja kaupan päälle DSC-kutsunumeron sen laivan bryggalle.

et silleen kirjoitti:

Olisi näkynyt plotterissakin. Olisi plotteriin katsomalla tiennyt, minkäniminen laiva on tulossa ja millä nopeudella. Olisi nähnyt myös, millä reitillä ja kaupan päälle DSC-kutsunumeron sen laivan bryggalle.

Lue lisää

Ei riitä karttaplotteri vaan tarvitaan (myös) AIS tai tutka.

V.... viisastelija, sulla on sitten joka luodosta ja saaresta tutkakartalla etäisyydet ja suuntima?

2 x kad44 kirjoitti:

V.... viisastelija, sulla on sitten joka luodosta ja saaresta tutkakartalla etäisyydet ja suuntima?

Tässä varmaan tarkoitettiin plotterin päällä näkyvää tutkakuvaa. Toimii oikein hyvin, kunhan sähkökompassi ja gyro on kalibroitu oikein.

Tutkaplotteri kirjoitti:

Tässä varmaan tarkoitettiin plotterin päällä näkyvää tutkakuvaa. Toimii oikein hyvin, kunhan sähkökompassi ja gyro on kalibroitu oikein.

Eikö AIS ole tuttu? Nykyisin varmaan tutkaa yleisemmin käytössä.

Ei tässä mitään elektroniikkaa olisi tarvittu, päinvastoin luultavasti elektroniikkaan luottaminen on ollut osasyy turmaan. Tervettä järkeä ja hyvää merimiestapaa tässä olisi tarvittu. Lisäksi kello, kompassi ja kartta. Kellosta näkee milloin Grace on tulossa, kartalla ja kompassilla tietää oman paikan (gps tietysti loistava apu sumussa). Vain idiootti lähtee yleensäkään 220 metrisen yli 20 solmua kulkevan aluksen reitille sumussa.

Palle Ramstedt kirjoitti:

Ei tässä mitään elektroniikkaa olisi tarvittu, päinvastoin luultavasti elektroniikkaan luottaminen on ollut osasyy turmaan. Tervettä järkeä ja hyvää merimiestapaa tässä olisi tarvittu. Lisäksi kello, kompassi ja kartta. Kellosta näkee milloin Grace on tulossa, kartalla ja kompassilla tietää oman paikan (gps tietysti loistava apu sumussa). Vain idiootti lähtee yleensäkään 220 metrisen yli 20 solmua kulkevan aluksen reitille sumussa.

Lue lisää

Nimenomaan olisi tarvittu elektroniikkaa. Se olisi jo laiturista llähtiessä kertonut, että Grace on sieltä tulossa. Vasta elektroniikan jollain tavalla pettäessä otetaan kartat ja kompassit, jotta päästään nilkuttaen eteenpäin. Ajatus, ettei laivaväylän poikki voisi kulkea, on sentään täydellisen kuivalla maalla syntynyt, ei edes rantatontilla.

no eiiii kirjoitti:

Nimenomaan olisi tarvittu elektroniikkaa. Se olisi jo laiturista llähtiessä kertonut, että Grace on sieltä tulossa. Vasta elektroniikan jollain tavalla pettäessä otetaan kartat ja kompassit, jotta päästään nilkuttaen eteenpäin. Ajatus, ettei laivaväylän poikki voisi kulkea, on sentään täydellisen kuivalla maalla syntynyt, ei edes rantatontilla.

Lue lisää

"Ajatus, ettei laivaväylän poikki voisi kulkea, on sentään täydellisen kuivalla maalla syntynyt, ei edes rantatontilla. "

Hyvä näkyvyys ja 5 laivaa mailin sisällä Maarianhaminan edustalla. Elektroniikka kehiin ja sinne sekaan;-)

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Ferries_in_Mariehamn_harbor.jpg/800px-Ferries_in_Mariehamn_harbor.jpg

mitenköhän on kirjoitti:

"Ajatus, ettei laivaväylän poikki voisi kulkea, on sentään täydellisen kuivalla maalla syntynyt, ei edes rantatontilla. "

Hyvä näkyvyys ja 5 laivaa mailin sisällä Maarianhaminan edustalla. Elektroniikka kehiin ja sinne sekaan;-)

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Ferries_in_Mariehamn_harbor.jpg/800px-Ferries_in_Mariehamn_harbor.jpg

Lue lisää

Tuossa nyt nimenomaan ei tarvitse elektroniikkaa ja ruutuun tuijottelusta on vaan haittaa. Lapsikin osaa tuossa puikkelehtia näköaistia käyttäen.

Mikään ei estä täysin onettomuuksia. Modernit laivat elektroniikastaan huolimatta ajavat karille ja toisiaan päin silloin tällöin.

Kolmas vaihtoehto, pysy poissa tieltä ja anna isojen mennän ensin

Tänään on Aftonbladetissa ja Expressenissa 71-vuotiaan taksivenekipparin haastattelut, jotka faktojen osalta täsmäävät aika hyvin ylläolevaan. Kippari oli tutkalta näyttänyt matkustajalle, kuinka he olivat juuri ohittaneet laivan (joka on pitänyt olla Cinderella) kun edessä rysähti. Edestä ilmestynyt laiva (siis Viking Grace) ei ollut kipparin mukaan näkynyt tutkassa jtti hänet täysin. Hän toivoo tutkimusten selvittävän kuinka tämä on voinut olla mahdollista.

Tilanteessa on ollut onnea mukana todella paljon. Sekä kippari että toinen matkustaja vajosi veneen mukana veden alle, mutta pääsivät kuitenkin ulos rikki menneen katon kautta. Laivan potkurit eivät osuneet kehenkään ja viereisestä saaresta tuli pelastajat paikalle parissa minuutissa. Vesihän on tähän aikaan todella kylmää.

applix kirjoitti:

Tänään on Aftonbladetissa ja Expressenissa 71-vuotiaan taksivenekipparin haastattelut, jotka faktojen osalta täsmäävät aika hyvin ylläolevaan. Kippari oli tutkalta näyttänyt matkustajalle, kuinka he olivat juuri ohittaneet laivan (joka on pitänyt olla Cinderella) kun edessä rysähti. Edestä ilmestynyt laiva (siis Viking Grace) ei ollut kipparin mukaan näkynyt tutkassa jtti hänet täysin. Hän toivoo tutkimusten selvittävän kuinka tämä on voinut olla mahdollista.

Tilanteessa on ollut onnea mukana todella paljon. Sekä kippari että toinen matkustaja vajosi veneen mukana veden alle, mutta pääsivät kuitenkin ulos rikki menneen katon kautta. Laivan potkurit eivät osuneet kehenkään ja viereisestä saaresta tuli pelastajat paikalle parissa minuutissa. Vesihän on tähän aikaan todella kylmää.

Lue lisää

Typo: ...ja yllätti...

Kyllä täällä tiedetään. Syy oli siis joko elektroniikan käyttäminen tai käyttämättä jättäminen.

Taksiveneen kuski oli joku ihan maakrapu, täällä moni palstalainen on aina heinäkuussa yli viikonkin vesillä.

Case closed kirjoitti:

Kyllä täällä tiedetään. Syy oli siis joko elektroniikan käyttäminen tai käyttämättä jättäminen.

Taksiveneen kuski oli joku ihan maakrapu, täällä moni palstalainen on aina heinäkuussa yli viikonkin vesillä.

Lue lisää

Syy oli elektroniikan käyttäminen, kippari luotti pelkkään tutkaan:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288679752968.html
"Kuljettaja kertoo, ettei laiva näkynyt edes veneen tutkassa, jota hän oli tarkastellut toisen matkustajan kanssa juuri ennen onnettomuutta.
"

Purjehtiva alus olisi kuullut laivojen tulon, eikä olisi purjehtinut vilkkaalla väylällä.

syy selvä kirjoitti:

Syy oli elektroniikan käyttäminen, kippari luotti pelkkään tutkaan:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288679752968.html
"Kuljettaja kertoo, ettei laiva näkynyt edes veneen tutkassa, jota hän oli tarkastellut toisen matkustajan kanssa juuri ennen onnettomuutta.
"

Purjehtiva alus olisi kuullut laivojen tulon, eikä olisi purjehtinut vilkkaalla väylällä.

Lue lisää

Eli juuri niin kuin täällä sanottiin elektroniikka-uskovaisten vastaväitteistä huolimatta. Kippari tuijotti ruutua ja esitteli sitä jopa matkustajalle. Sen sijaan että olisi tähystänyt, kuunnellut ja ollut menemättä kahden laivan väliin sumussa kun tiesi niiden aikataulut. Ja onnettomuuden syy on tietysti tutka.

Palle Ramstedt kirjoitti:

Eli juuri niin kuin täällä sanottiin elektroniikka-uskovaisten vastaväitteistä huolimatta. Kippari tuijotti ruutua ja esitteli sitä jopa matkustajalle. Sen sijaan että olisi tähystänyt, kuunnellut ja ollut menemättä kahden laivan väliin sumussa kun tiesi niiden aikataulut. Ja onnettomuuden syy on tietysti tutka.

Lue lisää

Tuskin karttaan tuijottaminen olisi tuottanut parempaa lopputulosta :D
Kaikkien laitteiden suurin vikalähde on ihminen. Tutkaa pitää huoltaa ja sitä pitää osata käyttää. Aika ihmeellistä, kun kippari ei huomannut ettei ruotsinlaivan kokoiset esineet näy tutkassa, samahan pätee saman kokoisiin saariin ja luotoihinkin.

Toisaalta monet tasoristeysonnettomuudetkin tapahtuvat tutulla paikalla eikä silloinkaan ole kyse siitä etteikö junan kokoinen esine näkyisi vaan siitä että ihmisen havaintokyky ei ole läheskään täydellinen. Ihmisen aivoihin kuuluu näet se, että nähdään, mitä oletetaan näkyvän. ARPA tai MArpa olisi laivan nähnyt.

Eli aistit pettivät taas

arpamarpa kirjoitti:

Tuskin karttaan tuijottaminen olisi tuottanut parempaa lopputulosta :D
Kaikkien laitteiden suurin vikalähde on ihminen. Tutkaa pitää huoltaa ja sitä pitää osata käyttää. Aika ihmeellistä, kun kippari ei huomannut ettei ruotsinlaivan kokoiset esineet näy tutkassa, samahan pätee saman kokoisiin saariin ja luotoihinkin.

Toisaalta monet tasoristeysonnettomuudetkin tapahtuvat tutulla paikalla eikä silloinkaan ole kyse siitä etteikö junan kokoinen esine näkyisi vaan siitä että ihmisen havaintokyky ei ole läheskään täydellinen. Ihmisen aivoihin kuuluu näet se, että nähdään, mitä oletetaan näkyvän. ARPA tai MArpa olisi laivan nähnyt.

Eli aistit pettivät taas

Lue lisää

"Eli aistit pettivät taas "

Maalaisjärkikin petti, lapsillekin sanotaan, ettei junaratojen yli saa kulkea ja junaradalla leikkiä. Pappa koska oli 50 vuotta tehnyt samaa, niin huonostihan siinä sitten käy.

Palle Ramstedt kirjoitti:

Eli juuri niin kuin täällä sanottiin elektroniikka-uskovaisten vastaväitteistä huolimatta. Kippari tuijotti ruutua ja esitteli sitä jopa matkustajalle. Sen sijaan että olisi tähystänyt, kuunnellut ja ollut menemättä kahden laivan väliin sumussa kun tiesi niiden aikataulut. Ja onnettomuuden syy on tietysti tutka.

Lue lisää

Tähystäminen ei sumussa hirveästi auta ja kuunteleminenkin voi olla hyvin vaikeaa, kun paikalla oli kaksi laivaa.

Tutkan olisi tietysti pitänyt näyttää hyvin molemmat laivat. Hetken aikaa toinen laiva on voinut olla toisen katveessa.

Paras laite tuossa olisi ollut AIS, joka näyttäisi molemmat laivat usean mailin päästä sekä laskisi ja hälyttäisi törmäystilanteen. Ehkä vielä parempi olisi lähettävä AIS, mutta en tiedä seuraavatko laivat huvivene-AISeja.

Tuolla on aika vilkas laivaliikenne. Aikataulujen perusteella ei laivoja pysty välttämään muuten kuin pysymällä kokonaan pois.

Ajoivatko vene JA LAIVA olosuhteisiin nähden järkevää nopeutta? Käyttikö laiva sumusireeniä? Näkikö se tutkalla veneen?

arpamarpa kirjoitti:

Tuskin karttaan tuijottaminen olisi tuottanut parempaa lopputulosta :D
Kaikkien laitteiden suurin vikalähde on ihminen. Tutkaa pitää huoltaa ja sitä pitää osata käyttää. Aika ihmeellistä, kun kippari ei huomannut ettei ruotsinlaivan kokoiset esineet näy tutkassa, samahan pätee saman kokoisiin saariin ja luotoihinkin.

Toisaalta monet tasoristeysonnettomuudetkin tapahtuvat tutulla paikalla eikä silloinkaan ole kyse siitä etteikö junan kokoinen esine näkyisi vaan siitä että ihmisen havaintokyky ei ole läheskään täydellinen. Ihmisen aivoihin kuuluu näet se, että nähdään, mitä oletetaan näkyvän. ARPA tai MArpa olisi laivan nähnyt.

Eli aistit pettivät taas

Lue lisää

Osaatko lukea? Puhuinko jotain karttaan tuijottamisesta?

Joakim_ kirjoitti:

Tähystäminen ei sumussa hirveästi auta ja kuunteleminenkin voi olla hyvin vaikeaa, kun paikalla oli kaksi laivaa.

Tutkan olisi tietysti pitänyt näyttää hyvin molemmat laivat. Hetken aikaa toinen laiva on voinut olla toisen katveessa.

Paras laite tuossa olisi ollut AIS, joka näyttäisi molemmat laivat usean mailin päästä sekä laskisi ja hälyttäisi törmäystilanteen. Ehkä vielä parempi olisi lähettävä AIS, mutta en tiedä seuraavatko laivat huvivene-AISeja.

Tuolla on aika vilkas laivaliikenne. Aikataulujen perusteella ei laivoja pysty välttämään muuten kuin pysymällä kokonaan pois.

Ajoivatko vene JA LAIVA olosuhteisiin nähden järkevää nopeutta? Käyttikö laiva sumusireeniä? Näkikö se tutkalla veneen?

Lue lisää

"kuunteleminenkin voi olla hyvin vaikeaa, kun paikalla oli kaksi laivaa."

Laivat tulivat ajoituksesta (ensin cinderellan ohi ja sitten Gracen kylkeen) päätellen eri suunnista, joten olisi ollut helppo kuulla.

Joakim_ kirjoitti:

Tähystäminen ei sumussa hirveästi auta ja kuunteleminenkin voi olla hyvin vaikeaa, kun paikalla oli kaksi laivaa.

Tutkan olisi tietysti pitänyt näyttää hyvin molemmat laivat. Hetken aikaa toinen laiva on voinut olla toisen katveessa.

Paras laite tuossa olisi ollut AIS, joka näyttäisi molemmat laivat usean mailin päästä sekä laskisi ja hälyttäisi törmäystilanteen. Ehkä vielä parempi olisi lähettävä AIS, mutta en tiedä seuraavatko laivat huvivene-AISeja.

Tuolla on aika vilkas laivaliikenne. Aikataulujen perusteella ei laivoja pysty välttämään muuten kuin pysymällä kokonaan pois.

Ajoivatko vene JA LAIVA olosuhteisiin nähden järkevää nopeutta? Käyttikö laiva sumusireeniä? Näkikö se tutkalla veneen?

Lue lisää

Ja kuinka usein väylällä ajaa kaksi suomenlaivaa vastakkaisista suunnista? Onko pakko juuri silloin tunkea sumussa sinne väliin.

Just-joo kirjoitti:

Ja kuinka usein väylällä ajaa kaksi suomenlaivaa vastakkaisista suunnista? Onko pakko juuri silloin tunkea sumussa sinne väliin.

Mene:

https://www.marinetraffic.com/en/

Juuri nyt cinderella ja grace kulkevat vastakkaisiin suuntiin.

vsdvsv kirjoitti:

"kuunteleminenkin voi olla hyvin vaikeaa, kun paikalla oli kaksi laivaa."

Laivat tulivat ajoituksesta (ensin cinderellan ohi ja sitten Gracen kylkeen) päätellen eri suunnista, joten olisi ollut helppo kuulla.

Lue lisää

Kuinka usein olet yrittänyt kuunnella laivaa sumussa? Ei ole kovinkaan helppo erottaa mistä suunnasta matala koneen jylinä kuuluu. Sitten kun kuulet keula-aallon on jo myöhäistä, jos oman moottorin melulta sitä ei ehkä edes kuulee.

Itse olen kerran purjehtinut Kustaanmiekasta sisään samoihin aikoihin kuin ruotsinlaivat lähtivät satamasta. Hyvin yllättäin nousi erittäin sakea sumu. Tuolloin (90-luvun alku) ei ollut GPS:ää, AISista tai tutkasta puhumattakaan. Koneen jylinää ja sumutorvia kuului, mutta laivojen sijaintia oli todella vaikea havaita ja yhtään laivaa emme nähneet. Pyrin väistämään lähemmäs Vasikkasaarta ja kiersimme Neljänviitankarin itäpuolelta.

Kellon mukaan molemmat laivat olivat jo menneet, joten lähdimme kohti Katajannokkaa. Sitten aivan lähellä näkyi ison laivan keula suoraan päälle tulossa. Paniikista toivuttuamme tajusimme sen olevan Katajannokan laiturissa kiinnioleva vieraileva alus. Sitten sumu alkoikin jo hälvetä.

Joakim_ kirjoitti:

Kuinka usein olet yrittänyt kuunnella laivaa sumussa? Ei ole kovinkaan helppo erottaa mistä suunnasta matala koneen jylinä kuuluu. Sitten kun kuulet keula-aallon on jo myöhäistä, jos oman moottorin melulta sitä ei ehkä edes kuulee.

Itse olen kerran purjehtinut Kustaanmiekasta sisään samoihin aikoihin kuin ruotsinlaivat lähtivät satamasta. Hyvin yllättäin nousi erittäin sakea sumu. Tuolloin (90-luvun alku) ei ollut GPS:ää, AISista tai tutkasta puhumattakaan. Koneen jylinää ja sumutorvia kuului, mutta laivojen sijaintia oli todella vaikea havaita ja yhtään laivaa emme nähneet. Pyrin väistämään lähemmäs Vasikkasaarta ja kiersimme Neljänviitankarin itäpuolelta.

Kellon mukaan molemmat laivat olivat jo menneet, joten lähdimme kohti Katajannokkaa. Sitten aivan lähellä näkyi ison laivan keula suoraan päälle tulossa. Paniikista toivuttuamme tajusimme sen olevan Katajannokan laiturissa kiinnioleva vieraileva alus. Sitten sumu alkoikin jo hälvetä.

Lue lisää

"Kuinka usein olet yrittänyt kuunnella laivaa sumussa?"

Viime juhannuksena Bågaskäriltä purjehdimme koko matkan sumussa Piritaan. Selvästi Tallinan edustan itä länsisuuntaiselta laivaväylältä kuuli, ovatko laivat keulasta vasemmalle vaiko oikealle.

Viime heinäkuussa purjehdimme sumussa laivaväylän ulkopuolella laivaväylää seuraten Nötöstä Korppoon pohjoispuolelle ja ihan helposti kuuli tulivatko laivat edesta vai takaa.

vsdvsv kirjoitti:

"Kuinka usein olet yrittänyt kuunnella laivaa sumussa?"

Viime juhannuksena Bågaskäriltä purjehdimme koko matkan sumussa Piritaan. Selvästi Tallinan edustan itä länsisuuntaiselta laivaväylältä kuuli, ovatko laivat keulasta vasemmalle vaiko oikealle.

Viime heinäkuussa purjehdimme sumussa laivaväylän ulkopuolella laivaväylää seuraten Nötöstä Korppoon pohjoispuolelle ja ihan helposti kuuli tulivatko laivat edesta vai takaa.

Lue lisää

2 muuta miehistön jäsentä kuulivat myös hyvin laivat sumussa. Huom purjehtiessa, ei koneella ajaessa.

grgreg kirjoitti:

Mene:

https://www.marinetraffic.com/en/

Juuri nyt cinderella ja grace kulkevat vastakkaisiin suuntiin.

Lue lisää

Niin ja sitten se Crace sieltä yllättää sen taksivenekuskin vaikka ajaa aikataulun mukaan ympärivuoden.
Melkonen selitys!

Joakim_ kirjoitti:

Kuinka usein olet yrittänyt kuunnella laivaa sumussa? Ei ole kovinkaan helppo erottaa mistä suunnasta matala koneen jylinä kuuluu. Sitten kun kuulet keula-aallon on jo myöhäistä, jos oman moottorin melulta sitä ei ehkä edes kuulee.

Itse olen kerran purjehtinut Kustaanmiekasta sisään samoihin aikoihin kuin ruotsinlaivat lähtivät satamasta. Hyvin yllättäin nousi erittäin sakea sumu. Tuolloin (90-luvun alku) ei ollut GPS:ää, AISista tai tutkasta puhumattakaan. Koneen jylinää ja sumutorvia kuului, mutta laivojen sijaintia oli todella vaikea havaita ja yhtään laivaa emme nähneet. Pyrin väistämään lähemmäs Vasikkasaarta ja kiersimme Neljänviitankarin itäpuolelta.

Kellon mukaan molemmat laivat olivat jo menneet, joten lähdimme kohti Katajannokkaa. Sitten aivan lähellä näkyi ison laivan keula suoraan päälle tulossa. Paniikista toivuttuamme tajusimme sen olevan Katajannokan laiturissa kiinnioleva vieraileva alus. Sitten sumu alkoikin jo hälvetä.

Lue lisää

Suomalaiset ja ruotsalaiset laivat seuraavat ais'ia, myös huviveneitä siellä. Lähettävä ais olisi ulkomeren sumussa hyvä juttu. Vastaanottava ais on hyvä joka tilanteessa. Saaristossa laivat eivät pysty tekemään kuitenkaan, vaikka näkisivätkin pikkuveneen, tööttöilyn lisäksi paljoakaan.
Sumussa ääni kiertää. tse en osaa sanoa mistä ääni tulee, ja äänen etäisyydenkin arviointi on hyvin hankalaa.
Laivat harvemmin sumun takia pudottavat vauhtia. Oletus on, että väylä aukeaa, oli näkyvyyttä tai ei. Hyvä kysymys on, pitäisikö vauhdillekin tehdä jotain.
Sumussa halpa ja hyvä varuste on kunnon tutkaheijastin. Ja pysyä väylältä pois, ainakin poijujen ulkopuolella.

Seniili taxi kirjoitti:

Niin ja sitten se Crace sieltä yllättää sen taksivenekuskin vaikka ajaa aikataulun mukaan ympärivuoden.
Melkonen selitys!

Ei sen yhden Gracen seuraamiselle tule viisaammksi. Käyhän katsomassa Tukholman sisäänmenoväylää. Siinä on melkoinen laivaliikenne vuorokauden ympäri. Gracen lisäksi pitäisi seurata 20 muun ison laivan aikataulua, sitten harvemmin kävijät ja rahtiliikenne ja yhteysliikenne (aika isoja nekin). Eli ei se aikataulu ole ratkasiu, vaan pyysä pois alta - mikäli mahdollista :)

ais! kirjoitti:

Suomalaiset ja ruotsalaiset laivat seuraavat ais'ia, myös huviveneitä siellä. Lähettävä ais olisi ulkomeren sumussa hyvä juttu. Vastaanottava ais on hyvä joka tilanteessa. Saaristossa laivat eivät pysty tekemään kuitenkaan, vaikka näkisivätkin pikkuveneen, tööttöilyn lisäksi paljoakaan.
Sumussa ääni kiertää. tse en osaa sanoa mistä ääni tulee, ja äänen etäisyydenkin arviointi on hyvin hankalaa.
Laivat harvemmin sumun takia pudottavat vauhtia. Oletus on, että väylä aukeaa, oli näkyvyyttä tai ei. Hyvä kysymys on, pitäisikö vauhdillekin tehdä jotain.
Sumussa halpa ja hyvä varuste on kunnon tutkaheijastin. Ja pysyä väylältä pois, ainakin poijujen ulkopuolella.

Lue lisää

"Lähettävä ais olisi ulkomeren sumussa hyvä juttu. Vastaanottava ais on hyvä joka tilanteessa"

Ensikerralla jos lähden avomerilegille sumussa, voin katsoa 900Mhz 3G yhteydellä marinetrafficista laivojen liikkeet. Viime kesänä ei ollut nettiä joten korvakuulolla mentiin.

seniili?? kirjoitti:

Ei sen yhden Gracen seuraamiselle tule viisaammksi. Käyhän katsomassa Tukholman sisäänmenoväylää. Siinä on melkoinen laivaliikenne vuorokauden ympäri. Gracen lisäksi pitäisi seurata 20 muun ison laivan aikataulua, sitten harvemmin kävijät ja rahtiliikenne ja yhteysliikenne (aika isoja nekin). Eli ei se aikataulu ole ratkasiu, vaan pyysä pois alta - mikäli mahdollista :)

Lue lisää

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014041918226687_ul.shtml
"
Törmäys tapahtui puolenpäivän aikaan Tukholman saaristossa Kapelskäristä etelään,
"

https://www.marinetraffic.com/en/

nyt 3 laivaa Kappelskäristä etelään Ljusterööhön.

vsdvsv kirjoitti:

2 muuta miehistön jäsentä kuulivat myös hyvin laivat sumussa. Huom purjehtiessa, ei koneella ajaessa.

vsdvsv puhuu täyttä p***aa. Sumussa on todella vaikeaa suuntia ääniä. Yksi laiva kerrallaan tietää kyllä, tuleeko ääni edestä vai takaa, ehkä jopa 90-asteen sektorin pystyy määrittämään. Mutta nythän oli kaksi laivaa tulossa vastakkaisista suunnista, eikä varmasti pystyisi muuhun kuin kuulemaan, että laiva on liikkeellä. Ja kun yksi laiva näkyy tutkassa, voi hyvinkin kuvitella tilanteen olevan hallinnassa.

Joakimin kokemukset ovat tutun tuntuisia, vastaavia on tullut useampia vuosikymmenten varrella vastaan. Viimeksi kolme-neljä vuotta sitten Helsinki-Tallina Racen paluumatkalla sumu tupsahti Aegnan kohdalla juuri kun tultiin laivaväylille. Neljä henkilöä kuuntelemassa sireenin ääniä ja laivadieseleitä. Eikä parhaimmillaankaan parempaa kuin "jossain tuolla päin"-havaintoa. Kun dieselit tulivat kuuluviin, tiesi jo, että aivan kohta myös näkyy, eli aivan liian myöhään, jos olisi pitänyt väistää. Viimeinen kohtaaminen Tallinan Matalan länsipuolella tuli vielä todellisena yllätyksenä yksi laiva idästä lähestyen, mutta majakan ja meidän välistä ilmestyen, vaikka olin jo plotteria tarkastellen todennut, ettei siltä puolelta ainakaan kukaan tule. Ja sinne Tallinan matalan viereen jouduttiin, kun ei ylemmäs kryssiessä noussut. Seuraavana kautena liikuttiin jo viisastuneena AISin kanssa. Ja joku kohta taas väittää, että tutka on ainoa oikea väline sumussa, eikä AISista ole edes huonoksi korvikkeeksi...

ais! kirjoitti:

Suomalaiset ja ruotsalaiset laivat seuraavat ais'ia, myös huviveneitä siellä. Lähettävä ais olisi ulkomeren sumussa hyvä juttu. Vastaanottava ais on hyvä joka tilanteessa. Saaristossa laivat eivät pysty tekemään kuitenkaan, vaikka näkisivätkin pikkuveneen, tööttöilyn lisäksi paljoakaan.
Sumussa ääni kiertää. tse en osaa sanoa mistä ääni tulee, ja äänen etäisyydenkin arviointi on hyvin hankalaa.
Laivat harvemmin sumun takia pudottavat vauhtia. Oletus on, että väylä aukeaa, oli näkyvyyttä tai ei. Hyvä kysymys on, pitäisikö vauhdillekin tehdä jotain.
Sumussa halpa ja hyvä varuste on kunnon tutkaheijastin. Ja pysyä väylältä pois, ainakin poijujen ulkopuolella.

Lue lisää

Ko. tilanteessahan Grace jarrutti ja teki 360 asteen käännöksen törmäyksen jälkeen, joten aika paljon pystyvät tekemään. Lisäksi voivat ottaa yhteyttä VHF:llä juuri ko. veneeseen AISin avulla. Kumpikaan ei tietysti onnistu viimeisten kymmenien sekuntien tai satojen metrien aikana, mutta silloinkin saattaa vielä onnistua riittävä väistöliike. AISin ideahan on juuri se, että tömäystilanteen mahdollisuus ilmenee minuutteja ennen törmäystä ja reaktiointiaikaa jää riittävästi.

Ko. tilanteessa Grace olisi voinut seurata edellistä kohtaustilannetta ja tarvittaessa hidastaa vauhtia jo hyvissä ajoin. Mielenkiintoista kuulla joskus tarkemmin huomasiko Grace lainkaan ennen törmäystä venettä ja jos huomasi mitä teki asialle.

grgreg kirjoitti:

Mene:

https://www.marinetraffic.com/en/

Juuri nyt cinderella ja grace kulkevat vastakkaisiin suuntiin.

Lue lisää

Missä logiikka? Ne kuitenkin kohtaavat vain tasan yhdessä pisteessä yhdellä kellonlyömällä. Onko pakko tunkea juuri silloin sinne väliin? Okei, on siellä muitakin laivoja, mutta varmasti vapaita aikoja on vaikka kuinka. Itse ainakin välttäisin juuri sitä aikaikkunaa jolloin suomenlaivat kohtaavat, rahtilaivat liikkuvat yleensä paljon hitaammin ja niillä ei ole kiinteä aikataulu. Tuo on vähän kuin ylittäisi vartioimattoman tasoristeyksen sumussa juuri silloin kun tietää että kaksi pikajunaa on tulossa vastakkaisista suunnista.

vsdvsv kirjoitti:

"Lähettävä ais olisi ulkomeren sumussa hyvä juttu. Vastaanottava ais on hyvä joka tilanteessa"

Ensikerralla jos lähden avomerilegille sumussa, voin katsoa 900Mhz 3G yhteydellä marinetrafficista laivojen liikkeet. Viime kesänä ei ollut nettiä joten korvakuulolla mentiin.

Lue lisää

Avomerellä ei ole nettiä. Liikennejakovyöhykkeitä ylittäessä tietoa tarvitsisi. Ja rannan lähellä, missä on kenttääkin, on Marinetraffic aina pitkällä viiveellä päivittyvä verrattuna AIS-vastaanottoon.

Palle Ramstedt kirjoitti:

Missä logiikka? Ne kuitenkin kohtaavat vain tasan yhdessä pisteessä yhdellä kellonlyömällä. Onko pakko tunkea juuri silloin sinne väliin? Okei, on siellä muitakin laivoja, mutta varmasti vapaita aikoja on vaikka kuinka. Itse ainakin välttäisin juuri sitä aikaikkunaa jolloin suomenlaivat kohtaavat, rahtilaivat liikkuvat yleensä paljon hitaammin ja niillä ei ole kiinteä aikataulu. Tuo on vähän kuin ylittäisi vartioimattoman tasoristeyksen sumussa juuri silloin kun tietää että kaksi pikajunaa on tulossa vastakkaisista suunnista.

Lue lisää

Keskellä reittiään laivat kulkevat kuitenkin vain summittaisesti aikataulunsa mukaan. Tiedäthän miksi perimätiedon mukaan kutsutaan varmoja päiviä laskevaa miestä? Laivojen varmoja aikoja laskevaa kutsutaan vainaaksi. Rahtarit ajavat 15 solmua, matkustajalaivat vajaa 20, se ero ei ole missään määrin merkittävä.

Joakim_ kirjoitti:

Tähystäminen ei sumussa hirveästi auta ja kuunteleminenkin voi olla hyvin vaikeaa, kun paikalla oli kaksi laivaa.

Tutkan olisi tietysti pitänyt näyttää hyvin molemmat laivat. Hetken aikaa toinen laiva on voinut olla toisen katveessa.

Paras laite tuossa olisi ollut AIS, joka näyttäisi molemmat laivat usean mailin päästä sekä laskisi ja hälyttäisi törmäystilanteen. Ehkä vielä parempi olisi lähettävä AIS, mutta en tiedä seuraavatko laivat huvivene-AISeja.

Tuolla on aika vilkas laivaliikenne. Aikataulujen perusteella ei laivoja pysty välttämään muuten kuin pysymällä kokonaan pois.

Ajoivatko vene JA LAIVA olosuhteisiin nähden järkevää nopeutta? Käyttikö laiva sumusireeniä? Näkikö se tutkalla veneen?

Lue lisää

Laivat käyttävät sumusireeniä varsin luotettavasti, joten niitä kuuntelemalla olisi tilanne selkiytynyt. Kuskin asenne vaikuttaa ylimieliseltä ja osasyynä onnettomuuteen lienee liian sokea tutkaan luottaminen. Siinä olisi voinut hieman kaasua päästää pienemmälle ja selvittää tilanne varmemman päälle.

lelukännykkä kirjoitti:

Avomerellä ei ole nettiä. Liikennejakovyöhykkeitä ylittäessä tietoa tarvitsisi. Ja rannan lähellä, missä on kenttääkin, on Marinetraffic aina pitkällä viiveellä päivittyvä verrattuna AIS-vastaanottoon.

Lue lisää

"Avomerellä ei ole nettiä."

On, katso dna 3G 900Mhz kuuluvuus, se yltää pitkälle rannikosta.Jos tarkoitit tallinan edustaa, niin kyllä sielläkin knetti kuulu naissaaren asti.

http://kuuluvuus.dna.fi/Peittokartta/

komppaan Joakimia kirjoitti:

vsdvsv puhuu täyttä p***aa. Sumussa on todella vaikeaa suuntia ääniä. Yksi laiva kerrallaan tietää kyllä, tuleeko ääni edestä vai takaa, ehkä jopa 90-asteen sektorin pystyy määrittämään. Mutta nythän oli kaksi laivaa tulossa vastakkaisista suunnista, eikä varmasti pystyisi muuhun kuin kuulemaan, että laiva on liikkeellä. Ja kun yksi laiva näkyy tutkassa, voi hyvinkin kuvitella tilanteen olevan hallinnassa.

Joakimin kokemukset ovat tutun tuntuisia, vastaavia on tullut useampia vuosikymmenten varrella vastaan. Viimeksi kolme-neljä vuotta sitten Helsinki-Tallina Racen paluumatkalla sumu tupsahti Aegnan kohdalla juuri kun tultiin laivaväylille. Neljä henkilöä kuuntelemassa sireenin ääniä ja laivadieseleitä. Eikä parhaimmillaankaan parempaa kuin "jossain tuolla päin"-havaintoa. Kun dieselit tulivat kuuluviin, tiesi jo, että aivan kohta myös näkyy, eli aivan liian myöhään, jos olisi pitänyt väistää. Viimeinen kohtaaminen Tallinan Matalan länsipuolella tuli vielä todellisena yllätyksenä yksi laiva idästä lähestyen, mutta majakan ja meidän välistä ilmestyen, vaikka olin jo plotteria tarkastellen todennut, ettei siltä puolelta ainakaan kukaan tule. Ja sinne Tallinan matalan viereen jouduttiin, kun ei ylemmäs kryssiessä noussut. Seuraavana kautena liikuttiin jo viisastuneena AISin kanssa. Ja joku kohta taas väittää, että tutka on ainoa oikea väline sumussa, eikä AISista ole edes huonoksi korvikkeeksi...

Lue lisää

"Yksi laiva kerrallaan tietää kyllä, tuleeko ääni edestä vai takaa, ehkä jopa 90-asteen sektorin pystyy määrittämään. Mutta nythän oli kaksi laivaa tulossa vastakkaisista suunnista, "

Kyllä kaksi laivaa kuulu erikseeen jos kuuntelee, olihan onnettomuusvene lähellä väylää. Eri soundikin on cinderella ja gracessa, koska grace on uusi hiljainen laiva.Varsinkin sumutorven kuulee ,mutta eivät ilmeisesti käyttäneet vaikka olisi pitänyt havaitessaan tutkassa pienen veneen lähestyvän väylää. Toisaalta mootorivenen hytissä ei välttämättä mitään torvea kuule.

komppaan Joakimia kirjoitti:

vsdvsv puhuu täyttä p***aa. Sumussa on todella vaikeaa suuntia ääniä. Yksi laiva kerrallaan tietää kyllä, tuleeko ääni edestä vai takaa, ehkä jopa 90-asteen sektorin pystyy määrittämään. Mutta nythän oli kaksi laivaa tulossa vastakkaisista suunnista, eikä varmasti pystyisi muuhun kuin kuulemaan, että laiva on liikkeellä. Ja kun yksi laiva näkyy tutkassa, voi hyvinkin kuvitella tilanteen olevan hallinnassa.

Joakimin kokemukset ovat tutun tuntuisia, vastaavia on tullut useampia vuosikymmenten varrella vastaan. Viimeksi kolme-neljä vuotta sitten Helsinki-Tallina Racen paluumatkalla sumu tupsahti Aegnan kohdalla juuri kun tultiin laivaväylille. Neljä henkilöä kuuntelemassa sireenin ääniä ja laivadieseleitä. Eikä parhaimmillaankaan parempaa kuin "jossain tuolla päin"-havaintoa. Kun dieselit tulivat kuuluviin, tiesi jo, että aivan kohta myös näkyy, eli aivan liian myöhään, jos olisi pitänyt väistää. Viimeinen kohtaaminen Tallinan Matalan länsipuolella tuli vielä todellisena yllätyksenä yksi laiva idästä lähestyen, mutta majakan ja meidän välistä ilmestyen, vaikka olin jo plotteria tarkastellen todennut, ettei siltä puolelta ainakaan kukaan tule. Ja sinne Tallinan matalan viereen jouduttiin, kun ei ylemmäs kryssiessä noussut. Seuraavana kautena liikuttiin jo viisastuneena AISin kanssa. Ja joku kohta taas väittää, että tutka on ainoa oikea väline sumussa, eikä AISista ole edes huonoksi korvikkeeksi...

Lue lisää

Koneen ääntä on vaikea suuntia, mutta sumutorvet on helppo paikallistaa muutaman asteen tarkkuudella, ja ne kuulostavat sen verran erilaisilta, että asiallisesti sumussa kulkeva erottaa ne kyllä. Tästä on minulla tarpeeksi kokemusta. Kotipihallekin kuulen sumutorvet parilta väylältä, ja on helppo aina arvioida, missä laivat ovat. Taksiveneen kippari varmaan ajatteli, että ei sieltä ole ketään ennenkään eteen tullut. Inhimillinen erehdys, mikä voi sattua tietysti monelle, mutta mikä olisi todennäköisesti suuremmalla huolellisuudella vältettävissä. On tietysti mahdollista, että tilanteeseen liittyy faktoja, jotka saisivat minut eri kannalle, mutta niitå odotellessa olen tätä mieltä. Itse en sumussa ajele, jos voin sen välttää, koska siihen liittyy niin paljon riskejä.

2t1t kirjoitti:

"Avomerellä ei ole nettiä."

On, katso dna 3G 900Mhz kuuluvuus, se yltää pitkälle rannikosta.Jos tarkoitit tallinan edustaa, niin kyllä sielläkin knetti kuulu naissaaren asti.

http://kuuluvuus.dna.fi/Peittokartta/

Lue lisää

Rannikoille riittää tuo kuuluvuus, avomerelle asti ei. Kuten linkkisi kartasta näkyy.

vsdvsv kirjoitti:

2 muuta miehistön jäsentä kuulivat myös hyvin laivat sumussa. Huom purjehtiessa, ei koneella ajaessa.

Vetikö purjeet hyvin hernerokkasumussa? Miten olisit väistänyt jos joku olisi kaikesta huolimata ja sääntöjenvastaisesti yrittänyt ajaa päällesi?

montako solmua? kirjoitti:

Vetikö purjeet hyvin hernerokkasumussa? Miten olisit väistänyt jos joku olisi kaikesta huolimata ja sääntöjenvastaisesti yrittänyt ajaa päällesi?

Sumussa kaikki väistävät toisiaan, meriteiden sääntöjen mukaan. Normaali kelien säännöt eivät päde näkyvyyden ollessa rajoitettu (ei tarkoita pimeää)

montako solmua? kirjoitti:

Vetikö purjeet hyvin hernerokkasumussa? Miten olisit väistänyt jos joku olisi kaikesta huolimata ja sääntöjenvastaisesti yrittänyt ajaa päällesi?

" Vetikö purjeet hyvin hernerokkasumussa? "

Racercruiserin purjeet vetävät hyvin yli 1.99 m/s tuulessa. Kevyen tuulen genoa on kevyttä laminaattia ja vene kallistuu suojan puolelle miehistön painon avulla.

"Miten olisit väistänyt jos joku olisi kaikesta huolimata ja sääntöjenvastaisesti yrittänyt ajaa päällesi?

3 m/s tuulta ,niin racercruiser purjehtii yli 5 solmua. Ohjailuvauhtia siis löytyy hyvin.
http://www.yca.org.ar/Gallery/1600.pdf

Rannikoille. kirjoitti:

Rannikoille riittää tuo kuuluvuus, avomerelle asti ei. Kuten linkkisi kartasta näkyy.

Purjehdit 10-20 mpk utöstä etelään niin 3G 900Mhz kuuluu. On rannikolla usvaa, niin olet avomerellä, maata ei näy mistään suunnasta.

http://fi.wiktionary.org/wiki/avomeri

"meren alue, jossa maata ei ole näkyvissä mistään suunnasta"

väännetännytsit kirjoitti:

Purjehdit 10-20 mpk utöstä etelään niin 3G 900Mhz kuuluu. On rannikolla usvaa, niin olet avomerellä, maata ei näy mistään suunnasta.

http://fi.wiktionary.org/wiki/avomeri

"meren alue, jossa maata ei ole näkyvissä mistään suunnasta"

Lue lisää

Oletko kokeillut vai uskotko sokeasti karttaan? Jostain syystä Elisan kuuluuvuskartta on paljon suppeampi ja jo Saaristomerelläkin on isoja aukkoja datasiirroossa (4G/3G/Edge): https://elisa.fi/kuuluvuus/

Olisikohan se rehellisempi? Vai onko DNA:lla tosiaan noin paljon parempi kantama 3G:ssä? Omassa kännykässä on Sonera ja perheellä DNA. Kumpikaan ei kuulu pitkään aikaan Ahvenanmeren tai Suomenlahden ylityksessä. Usein ei oikeasti voi edes soittaa, vaikka kännykkä näyttää verkkoa ja 1-2 palkkia kenttää. Data alkaa toimimaan, ainakin kunnolla, selvästi myöhemmin kuin soittaminen, mikä näkyy selvästi Elisan kartasta.

DNA:n kartasta puuttuu kokonaan Ahvenanmaan kuuluvuus, joka on aika oleellista purjehtijoillle.

väännetännytsit kirjoitti:

Purjehdit 10-20 mpk utöstä etelään niin 3G 900Mhz kuuluu. On rannikolla usvaa, niin olet avomerellä, maata ei näy mistään suunnasta.

http://fi.wiktionary.org/wiki/avomeri

"meren alue, jossa maata ei ole näkyvissä mistään suunnasta"

Lue lisää

Vai pientä usvaa ... kyllä se avomeri määritellään normaalinäkyväisyydellä. Tai sitten kunnon sumussa ollaankin "avomerellä" mökkirannassakin :)

Viitsit vaan jatkuvasti vääntää potaskaa.

komppaan Joakimia kirjoitti:

vsdvsv puhuu täyttä p***aa. Sumussa on todella vaikeaa suuntia ääniä. Yksi laiva kerrallaan tietää kyllä, tuleeko ääni edestä vai takaa, ehkä jopa 90-asteen sektorin pystyy määrittämään. Mutta nythän oli kaksi laivaa tulossa vastakkaisista suunnista, eikä varmasti pystyisi muuhun kuin kuulemaan, että laiva on liikkeellä. Ja kun yksi laiva näkyy tutkassa, voi hyvinkin kuvitella tilanteen olevan hallinnassa.

Joakimin kokemukset ovat tutun tuntuisia, vastaavia on tullut useampia vuosikymmenten varrella vastaan. Viimeksi kolme-neljä vuotta sitten Helsinki-Tallina Racen paluumatkalla sumu tupsahti Aegnan kohdalla juuri kun tultiin laivaväylille. Neljä henkilöä kuuntelemassa sireenin ääniä ja laivadieseleitä. Eikä parhaimmillaankaan parempaa kuin "jossain tuolla päin"-havaintoa. Kun dieselit tulivat kuuluviin, tiesi jo, että aivan kohta myös näkyy, eli aivan liian myöhään, jos olisi pitänyt väistää. Viimeinen kohtaaminen Tallinan Matalan länsipuolella tuli vielä todellisena yllätyksenä yksi laiva idästä lähestyen, mutta majakan ja meidän välistä ilmestyen, vaikka olin jo plotteria tarkastellen todennut, ettei siltä puolelta ainakaan kukaan tule. Ja sinne Tallinan matalan viereen jouduttiin, kun ei ylemmäs kryssiessä noussut. Seuraavana kautena liikuttiin jo viisastuneena AISin kanssa. Ja joku kohta taas väittää, että tutka on ainoa oikea väline sumussa, eikä AISista ole edes huonoksi korvikkeeksi...

Lue lisää

Sumutorvia tietysti pitää kuunnella, ne kuuluvat jopa moottoriajossa. Se poitti mitä ei ole vielä tuotu esiin (tai en jaksanut kahlata ihan kaikkia viestejä) on se, että töräysten väliaika on tasan 2 minuuttia! Kannella pitää olla sekuntiviisari, jonka äänitähystäjä näkee. Sen avulla voi helposti erottaa eri mölisijät toisistaan, vaikka sumutorven äänenkorkeus ei paljon eroaisi. Ja oleellista on suuntima, tai nimenomaan sen muutos keulasuunnan suhteen, ihan sama kuin näkötähystyksessäkin. Jos keulasuuntima ei muutu niin ollaan törmäyskurssilla, eli mikäli suuntima on pysynyt samana ja keula-aallon kohina alkaa kuulua samasta suunnasta kuin viimeinen töräys niin kannattaa suunnitella väistöä.

Joidenkin kuvitelmat siitä, etteikö sumussa olisi tuulta ovat virheellisiä. Voi olla pläkäsumu, mutta 2-5 m/s purjetuuli on myös aivan normaalia vaikka näkyvyys menisi alle kaapelin. Sillon purjehdin, kunnes moinaa niin että nopeus tippuu parin solmun alle. Jos noilla nopeuksilla tulee pelko törmäyksestä, niin kone käynnistyy nopeasti. Purjein kulkiessa on parempi mahdollisuus kuulla moottoriveneet, jotka eivät välttämättä töräyttele eivätkä näy aississa.

Väyliltä kannattaa pysyä pois, tai ainakin aivan laidassa. Plotterin avulla tämä on nykyisin aika yksinkertaista. Mutta avomerellä ei voi olla ylittämättä liikennekaistoja, ja avomerellä ei voi ennakoida sumua. Sumu tulee jos on tullakseen ja silloin pitää toimia järkevästi. Tutkaheijastin (putkilon sijaan häkkyrä tai aktiivi) ja äänimerkinantolaite joka turhan harvoin on kiinteänä purjeveneen sähköihin kytkettynä kompuratorvena, vaan käytetään lähinnä lasten leluiksi soveltuvia muovitorvia, tai jäähtyessään nopeasti hyytyviä aerosoliputeleita. Tässäkin sekuntiviisari on tarpeen, äänimerkit annetaan tasan kahden minuutin välein (koneella yksi pitkä, purjein pitkä 2 lyhyttä)

Heh, heh... vaikuttaako nipotukselta :) No, minun purkkarini töräyttelee sumussa, ehkä se ei mitään auta, mutta ei paljon haittaakaa paitsi kannen alla olevien gastien unta.

Ruotsin onnettomuuteen en ota kantaa, en tunne asiaa tarpeeksi hyvin. Se kait on selvää että törmänneen veneen kippari on syylllistynyt törkeään huolimattomuuteen, mutta toisaalta "eihän sieltä eilenkään ketään tullut..." periaateen mukaan paikalliset, useimmin tietä ajavat jäävät junan alle kodin lähimmän tasoristeyksen kohdalla. Hyvä että pelastustoimet onnistuivat! Joten aloitusviesti "Sai tämäkin sitten pidettyä oikeuksistaan kiinni." on todella typerä, ilkeän ja kaunaisen ihmisen muotoilema lause. Sama kuin rekan alle suojatiellä jääneen muistoa kunnioitettaisiin lauseella: "sai pidettyä oikeuksistaan kiinni"

Joakim_ kirjoitti:

Oletko kokeillut vai uskotko sokeasti karttaan? Jostain syystä Elisan kuuluuvuskartta on paljon suppeampi ja jo Saaristomerelläkin on isoja aukkoja datasiirroossa (4G/3G/Edge): https://elisa.fi/kuuluvuus/

Olisikohan se rehellisempi? Vai onko DNA:lla tosiaan noin paljon parempi kantama 3G:ssä? Omassa kännykässä on Sonera ja perheellä DNA. Kumpikaan ei kuulu pitkään aikaan Ahvenanmeren tai Suomenlahden ylityksessä. Usein ei oikeasti voi edes soittaa, vaikka kännykkä näyttää verkkoa ja 1-2 palkkia kenttää. Data alkaa toimimaan, ainakin kunnolla, selvästi myöhemmin kuin soittaminen, mikä näkyy selvästi Elisan kartasta.

DNA:n kartasta puuttuu kokonaan Ahvenanmaan kuuluvuus, joka on aika oleellista purjehtijoillle.

Lue lisää

"aaristomerelläkin on isoja aukkoja datasiirroossa (4G/3G/Edge): https://elisa.fi/kuuluvuus/"

Ei ole aukoja saaritomerellä elisan 3G 900Mhz kartassa.

Toiset jaksaa kirjoitti:

Vai pientä usvaa ... kyllä se avomeri määritellään normaalinäkyväisyydellä. Tai sitten kunnon sumussa ollaankin "avomerellä" mökkirannassakin :)

Viitsit vaan jatkuvasti vääntää potaskaa.

Lue lisää

Jake asuu San Fransicossa ShoreviewAve -kadulla. Mikä meren rannalla Jake asuu?

Vastaus: Tyynen valtameren. Avomeren rannalla siis Jake asuu.

väännetännytsit kirjoitti:

Jake asuu San Fransicossa ShoreviewAve -kadulla. Mikä meren rannalla Jake asuu?

Vastaus: Tyynen valtameren. Avomeren rannalla siis Jake asuu.

Jake ei asu avomerellä = offshore vaan rannalla = coast oli sitten sumua tai ei.

Meneeko Jakeluun?

15+17 kirjoitti:

Jake ei asu avomerellä = offshore vaan rannalla = coast oli sitten sumua tai ei.

Meneeko Jakeluun?

Avomeri alkaa sieltä, missä Jake asuu, ei mennyt jakeluun.

katso uudestaan kirjoitti:

"aaristomerelläkin on isoja aukkoja datasiirroossa (4G/3G/Edge): https://elisa.fi/kuuluvuus/"

Ei ole aukoja saaritomerellä elisan 3G 900Mhz kartassa.

Lue lisää

Kartan mukaan ei kuulu Jurmossa eikä suurimmassa osassa väylää Jurmosta Utöseen tai Kökariin. Eikö tuo mielestäsi ole Saaristomerta?

Pienempiä reikiä on sisempänikin mm. Aspössä ja Korppoon eteläpuolella.

Joakim_ kirjoitti:

Kartan mukaan ei kuulu Jurmossa eikä suurimmassa osassa väylää Jurmosta Utöseen tai Kökariin. Eikö tuo mielestäsi ole Saaristomerta?

Pienempiä reikiä on sisempänikin mm. Aspössä ja Korppoon eteläpuolella.

Lue lisää

"Kartan mukaan ei kuulu Jurmossa"

Eliss 3G kuulu Jurmon pohjoisosassa.

"suurimmassa osassa väylää Jurmosta Utöseen tai Kökariin. "

Dna 3G kuulu ja vielä utöstä monta mpk:ta etelään.

http://kuuluvuus.dna.fi/Peittokartta/

montako solmua? kirjoitti:

Vetikö purjeet hyvin hernerokkasumussa? Miten olisit väistänyt jos joku olisi kaikesta huolimata ja sääntöjenvastaisesti yrittänyt ajaa päällesi?

"Sääntöjenvastaisesti yrittänyt ajaa päälle"??? Miten ja minkä sääntöjen mukaisesti voidaan ajaa jonkun päälle??? Milloin 8 sääntö on kumottu?

vaihda opertaattoria kirjoitti:

"Kartan mukaan ei kuulu Jurmossa"

Eliss 3G kuulu Jurmon pohjoisosassa.

"suurimmassa osassa väylää Jurmosta Utöseen tai Kökariin. "

Dna 3G kuulu ja vielä utöstä monta mpk:ta etelään.

http://kuuluvuus.dna.fi/Peittokartta/

Lue lisää

Samoissa tolpissa ovat eri operaattorien linkkiasemat. Ei siis auta operaattorin vaihto. Yksi vain antaa realistisemman peittokartan kuin toinen. Ja se realistisempikin on aina hiukan optimistinen.

Sisäsaaristossakin on saarten aiheuttamia katvealueita paljon.

kartta ja todellisuu kirjoitti:

Samoissa tolpissa ovat eri operaattorien linkkiasemat. Ei siis auta operaattorin vaihto. Yksi vain antaa realistisemman peittokartan kuin toinen. Ja se realistisempikin on aina hiukan optimistinen.

Sisäsaaristossakin on saarten aiheuttamia katvealueita paljon.

Lue lisää

Väärin. Eri operaattoreilla on erilaiset kentät johtuuko suuntauksesta vai mistä.. mutta tämä viesti tulee DNA:n kautta kun Elisalla ja Soneralla ei ole kenttiä ;) vaikka karttojen mukaan on. Sonera vaihtui aikoinaan Elisaan kun ne panosti merialueiden linkkeihin. Älypuhelimen datasiirto kannattaa ottaa pois merellä liikkuessa, niin sillä saa edes jotenkin soitettua puheluita.

Operaattoreissa on eroja kirjoitti:

Väärin. Eri operaattoreilla on erilaiset kentät johtuuko suuntauksesta vai mistä.. mutta tämä viesti tulee DNA:n kautta kun Elisalla ja Soneralla ei ole kenttiä ;) vaikka karttojen mukaan on. Sonera vaihtui aikoinaan Elisaan kun ne panosti merialueiden linkkeihin. Älypuhelimen datasiirto kannattaa ottaa pois merellä liikkuessa, niin sillä saa edes jotenkin soitettua puheluita.

Lue lisää

2014 tulee muutoksia, kun operaattorit rakentavat kilvan 4G 800 MHz verkkoa.

Operaattoreissa on eroja kirjoitti:

Väärin. Eri operaattoreilla on erilaiset kentät johtuuko suuntauksesta vai mistä.. mutta tämä viesti tulee DNA:n kautta kun Elisalla ja Soneralla ei ole kenttiä ;) vaikka karttojen mukaan on. Sonera vaihtui aikoinaan Elisaan kun ne panosti merialueiden linkkeihin. Älypuhelimen datasiirto kannattaa ottaa pois merellä liikkuessa, niin sillä saa edes jotenkin soitettua puheluita.

Lue lisää

"Älypuhelimen datasiirto kannattaa ottaa pois merellä liikkuessa, niin sillä saa edes jotenkin soitettua puheluita. "

Kuka soittaj a kuka ei. Älypuhelin on kytkettynä veneen akkuun niin kaikki ominaisuudet voivat olla päällä.

kartta ja todellisuu kirjoitti:

Samoissa tolpissa ovat eri operaattorien linkkiasemat. Ei siis auta operaattorin vaihto. Yksi vain antaa realistisemman peittokartan kuin toinen. Ja se realistisempikin on aina hiukan optimistinen.

Sisäsaaristossakin on saarten aiheuttamia katvealueita paljon.

Lue lisää

"Sisäsaaristossakin on saarten aiheuttamia katvealueita paljon. "

Oli kyse aisin käytöstä veneillessä joten riittää jos ennen legille lähtöä katsoo netistä, mikä on laivaliikenteen tilanne.

3+6 kirjoitti:

Sumutorvia tietysti pitää kuunnella, ne kuuluvat jopa moottoriajossa. Se poitti mitä ei ole vielä tuotu esiin (tai en jaksanut kahlata ihan kaikkia viestejä) on se, että töräysten väliaika on tasan 2 minuuttia! Kannella pitää olla sekuntiviisari, jonka äänitähystäjä näkee. Sen avulla voi helposti erottaa eri mölisijät toisistaan, vaikka sumutorven äänenkorkeus ei paljon eroaisi. Ja oleellista on suuntima, tai nimenomaan sen muutos keulasuunnan suhteen, ihan sama kuin näkötähystyksessäkin. Jos keulasuuntima ei muutu niin ollaan törmäyskurssilla, eli mikäli suuntima on pysynyt samana ja keula-aallon kohina alkaa kuulua samasta suunnasta kuin viimeinen töräys niin kannattaa suunnitella väistöä.

Joidenkin kuvitelmat siitä, etteikö sumussa olisi tuulta ovat virheellisiä. Voi olla pläkäsumu, mutta 2-5 m/s purjetuuli on myös aivan normaalia vaikka näkyvyys menisi alle kaapelin. Sillon purjehdin, kunnes moinaa niin että nopeus tippuu parin solmun alle. Jos noilla nopeuksilla tulee pelko törmäyksestä, niin kone käynnistyy nopeasti. Purjein kulkiessa on parempi mahdollisuus kuulla moottoriveneet, jotka eivät välttämättä töräyttele eivätkä näy aississa.

Väyliltä kannattaa pysyä pois, tai ainakin aivan laidassa. Plotterin avulla tämä on nykyisin aika yksinkertaista. Mutta avomerellä ei voi olla ylittämättä liikennekaistoja, ja avomerellä ei voi ennakoida sumua. Sumu tulee jos on tullakseen ja silloin pitää toimia järkevästi. Tutkaheijastin (putkilon sijaan häkkyrä tai aktiivi) ja äänimerkinantolaite joka turhan harvoin on kiinteänä purjeveneen sähköihin kytkettynä kompuratorvena, vaan käytetään lähinnä lasten leluiksi soveltuvia muovitorvia, tai jäähtyessään nopeasti hyytyviä aerosoliputeleita. Tässäkin sekuntiviisari on tarpeen, äänimerkit annetaan tasan kahden minuutin välein (koneella yksi pitkä, purjein pitkä 2 lyhyttä)

Heh, heh... vaikuttaako nipotukselta :) No, minun purkkarini töräyttelee sumussa, ehkä se ei mitään auta, mutta ei paljon haittaakaa paitsi kannen alla olevien gastien unta.

Ruotsin onnettomuuteen en ota kantaa, en tunne asiaa tarpeeksi hyvin. Se kait on selvää että törmänneen veneen kippari on syylllistynyt törkeään huolimattomuuteen, mutta toisaalta "eihän sieltä eilenkään ketään tullut..." periaateen mukaan paikalliset, useimmin tietä ajavat jäävät junan alle kodin lähimmän tasoristeyksen kohdalla. Hyvä että pelastustoimet onnistuivat! Joten aloitusviesti "Sai tämäkin sitten pidettyä oikeuksistaan kiinni." on todella typerä, ilkeän ja kaunaisen ihmisen muotoilema lause. Sama kuin rekan alle suojatiellä jääneen muistoa kunnioitettaisiin lauseella: "sai pidettyä oikeuksistaan kiinni"

Lue lisää

"No, minun purkkarini töräyttelee sumussa, ehkä se ei mitään auta, mutta ei paljon haittaakaa paitsi kannen alla olevien gastien unta. "

Ei ole enemmistön huviveneistä pakko töräytellä.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#idp1448880
"h) Pituudeltaan alle 12 metrin alus ei ole velvollinen antamaan edellä mainittuja äänimerkkejä. Jollei se anna niitä, sen on enintään 2 minuutin väliajoin annettava jokin muu voimakas äänimerkki."

2tr2t kirjoitti:

"Sisäsaaristossakin on saarten aiheuttamia katvealueita paljon. "

Oli kyse aisin käytöstä veneillessä joten riittää jos ennen legille lähtöä katsoo netistä, mikä on laivaliikenteen tilanne.

Lue lisää

Tää oli paras tähänastisista. Voihan ne laivat yhtä hyvin katsoa edellisenä päivänä duunin koneella.

BUUUUaaahhhh kirjoitti:

Tää oli paras tähänastisista. Voihan ne laivat yhtä hyvin katsoa edellisenä päivänä duunin koneella.

"Voihan ne laivat yhtä hyvin katsoa edellisenä päivänä duunin koneella"

Sieltä kestää ainakin 2 päivää purjehtia saaristomerelle ,joten ei voi.

nipottaja1 kirjoitti:

"No, minun purkkarini töräyttelee sumussa, ehkä se ei mitään auta, mutta ei paljon haittaakaa paitsi kannen alla olevien gastien unta. "

Ei ole enemmistön huviveneistä pakko töräytellä.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#idp1448880
"h) Pituudeltaan alle 12 metrin alus ei ole velvollinen antamaan edellä mainittuja äänimerkkejä. Jollei se anna niitä, sen on enintään 2 minuutin väliajoin annettava jokin muu voimakas äänimerkki."

Lue lisää

Ei ole pakko, ei ensinkään. Mutta en sitä sakkojen pelossa tee tai muuten lain kirjaimen täyttämisen vuoksi - motiivit ovat ihan muut.

Paljon tyhmemmältä vielä tuntuisi antaa joku muu äänimerkki - esimerkiksi karjua sumuseinään: "Täällä me tullaan!!!"

2ff kirjoitti:

"Älypuhelimen datasiirto kannattaa ottaa pois merellä liikkuessa, niin sillä saa edes jotenkin soitettua puheluita. "

Kuka soittaj a kuka ei. Älypuhelin on kytkettynä veneen akkuun niin kaikki ominaisuudet voivat olla päällä.

Lue lisää

Data kun on käytössä niin älytönpuhelin käyttää xG verkkoja puheluiden yhdistämiseen ja jos satut olemaan xG verkkojen ulkopuolella niin ei puhelut kulje. Datan kun ottaa pois niin sillä saa puhelinyhteyden huomattavasi kauempaa. Kantapään kautta opittua...

rwerewrr kirjoitti:

"Voihan ne laivat yhtä hyvin katsoa edellisenä päivänä duunin koneella"

Sieltä kestää ainakin 2 päivää purjehtia saaristomerelle ,joten ei voi.

So what, katsoo sitten kun siellä duunissa on. Yhtä käyttökelpoisen ajantasaista se tieto on viikkoa ennen katsottuna kuin mikä hyvänsä ennen lähtöä katsottu.

Jatkan vielä tuosta laivojen kohtaamisen mahdollisesta osuudesta tapaukseen. Kartan perusteella paljon parempi laivojen kohtaamispaikka on mailin verran idempänä, Kapellskäristä kaakkoon, missä on itse asiaa kaksi rinnakkaista väylää ja hyvin tilaa toimia huonolla näkyvyydellä.

Tänäänkin juuri ko. laivat kohtasivat hieman idempänä kuin lauantaina, ja ne pitivät suurempaa etäisyyttä toisistaan.

Kyllä se tutka ihan varmasti toimi. On tutkittu juttu että ihmisen huomio saattaa kiinnittyä yhteen kohteeseen tutkan ruudulla niin ettei toista huomaa. Tämä on huomattu onnettomuuksien jälkeen myös esim. lennonjohdossa. Muistan dokumentin jossa lennonjohtaja kiinnitti huomionsa pienkoneeseen joka oli kielletyllä alueella eikä huomannut että valtava jumbo oli väärässä paikassa. Väitti onnettomuuden jälkeeen myös että tutka ei toiminut, vaikka se todistettavasti toimi. Tämän jälkeen tutkiin lisättiin erilaisia äänimerkkejä, varoitusvaloja yms. vastaavien välttämiseksi.

Cinderella on eri reitillä ja näyttää ajelevan 12-13 solmua molempiin suuntiin myös Ahvenenanmerelle. Nopeuserossa kyse ei siis liene kohtaamispaikan sovittamisesta vaan eri aikataulusta.

Onko sitten 18 solmua sovelias nopeus kapeahkolla väylällä sakeassa sumussa on toinen asia. Ilmeisesti ruotsinlaivat eivät näkyvyyden takia koskaan hidasta nopeutta?

Palle Ramstedt kirjoitti:

Kyllä se tutka ihan varmasti toimi. On tutkittu juttu että ihmisen huomio saattaa kiinnittyä yhteen kohteeseen tutkan ruudulla niin ettei toista huomaa. Tämä on huomattu onnettomuuksien jälkeen myös esim. lennonjohdossa. Muistan dokumentin jossa lennonjohtaja kiinnitti huomionsa pienkoneeseen joka oli kielletyllä alueella eikä huomannut että valtava jumbo oli väärässä paikassa. Väitti onnettomuuden jälkeeen myös että tutka ei toiminut, vaikka se todistettavasti toimi. Tämän jälkeen tutkiin lisättiin erilaisia äänimerkkejä, varoitusvaloja yms. vastaavien välttämiseksi.

Lue lisää

Sama pätee kaikkeen havainnointiin. Katsotaan oikealla ja jäädään vasemmalta tulevan alle.

Sääli ettei aisteihin saa hälyytyksiä samalla tavalla kuin tutkaan

Aisteihin hälyytys kirjoitti:

Sama pätee kaikkeen havainnointiin. Katsotaan oikealla ja jäädään vasemmalta tulevan alle.

Sääli ettei aisteihin saa hälyytyksiä samalla tavalla kuin tutkaan

Minkä hintaluokan tutkaan saa hälytyksen toiseen alukseen törmäämisvaarasta? AISiinhan tuo onnistuu jo reilusti alle tonnin systeemillä (antenni, vastaanotin ja plotteri).

Joakim_ kirjoitti:

Minkä hintaluokan tutkaan saa hälytyksen toiseen alukseen törmäämisvaarasta? AISiinhan tuo onnistuu jo reilusti alle tonnin systeemillä (antenni, vastaanotin ja plotteri).

Lue lisää

MARPA (miniARPA) on lähes kaikissa tutkaplottereissa. Veikkaan, että pätäkkää pitää laittaa 2500 eurosta ylöspäin.

AISin saa halvemmalla, mutta se ei näytä kaikkea liikennettä. Pahaa jälkeä syntyy jos iitä, kun törmää saman kokoiseen alukseen, jossa myös keskitytään AISiin ja oletetaan sen näyttävän kaiken tärkeän ;)

Ei kauhean kallis kirjoitti:

MARPA (miniARPA) on lähes kaikissa tutkaplottereissa. Veikkaan, että pätäkkää pitää laittaa 2500 eurosta ylöspäin.

AISin saa halvemmalla, mutta se ei näytä kaikkea liikennettä. Pahaa jälkeä syntyy jos iitä, kun törmää saman kokoiseen alukseen, jossa myös keskitytään AISiin ja oletetaan sen näyttävän kaiken tärkeän ;)

Lue lisää

Eikös tuossakin pidä vielä valita seurattavat kohteet manuaalisesti eli ei olisi auttanut ko. tapauksessa? AISin etuhan on juuri siinä, että se varoittaa myös niistä, joita kippari ei ole havainnut. Ellei sitten ole kokonaan tai hälytyksen osalta pois päältä.

Joakim_ kirjoitti:

Eikös tuossakin pidä vielä valita seurattavat kohteet manuaalisesti eli ei olisi auttanut ko. tapauksessa? AISin etuhan on juuri siinä, että se varoittaa myös niistä, joita kippari ei ole havainnut. Ellei sitten ole kokonaan tai hälytyksen osalta pois päältä.

Lue lisää

AIS varoittaa vain niistä kohteista, jotka lähettävät signaalia.
Marpa pitää lukita kohteeseen.
Kumpikaan ei sovi täysin kädettömälle, tosin ei veneilykään.

Tutka löytää kuitenkin useampia kohteita kuin AIS ja väitän, että turvallisuuden kannalta ei riitä että ei törmää kauppa-aluksiin.

Minkä kokoinen vene aiheuttaa vaaran, jos se törmää sinun veneeseesi?
Onko 8m 10t tarpeeksi vai tarvitaanko isompi?

En varo pieniä kirjoitti:

AIS varoittaa vain niistä kohteista, jotka lähettävät signaalia.
Marpa pitää lukita kohteeseen.
Kumpikaan ei sovi täysin kädettömälle, tosin ei veneilykään.

Tutka löytää kuitenkin useampia kohteita kuin AIS ja väitän, että turvallisuuden kannalta ei riitä että ei törmää kauppa-aluksiin.

Minkä kokoinen vene aiheuttaa vaaran, jos se törmää sinun veneeseesi?
Onko 8m 10t tarpeeksi vai tarvitaanko isompi?

Lue lisää

Jos on sumua, suurin osa pienveneistä hiljentää vauhdin muutamaa solmuun. Laivat eivät yleensä hiljennä, mutta niillä on sentään kunnon tutkat.

Toivoa sopii, että joukosta ei löydy täysin omasta ja muiden turvallisuudesta piittaamattomia, jotka ajavat kovempaa (sumussa yli 5-10 solmua tiheydestä riippuen) ilman kunnollista tutkaa. Kunnon tutkalla ne nopeammin liikkuvat pienehköt AISittomat alukset pystyvät aika ketterästi väistämään.

Sumussa siis pelkään selvästi eniten niitä laivoja, jotka ajavat huonossakin näkyvyydessä kovaa ja eivät pysty kunnolla väistämään. Niissä AIS on pakollinen ja sen mahdollinen vika huomattanee hyvin nopeasti rajavartiossa tai satamalaitoksessa.

En pelkää törmääväni omaa nopeuttani liikkuviin veneisiin. koska sovitan nopeuden näkyvyyden mukaiseksi (3-6 solmua tiheydestä riippuen).

Joakim_ kirjoitti:

Jos on sumua, suurin osa pienveneistä hiljentää vauhdin muutamaa solmuun. Laivat eivät yleensä hiljennä, mutta niillä on sentään kunnon tutkat.

Toivoa sopii, että joukosta ei löydy täysin omasta ja muiden turvallisuudesta piittaamattomia, jotka ajavat kovempaa (sumussa yli 5-10 solmua tiheydestä riippuen) ilman kunnollista tutkaa. Kunnon tutkalla ne nopeammin liikkuvat pienehköt AISittomat alukset pystyvät aika ketterästi väistämään.

Sumussa siis pelkään selvästi eniten niitä laivoja, jotka ajavat huonossakin näkyvyydessä kovaa ja eivät pysty kunnolla väistämään. Niissä AIS on pakollinen ja sen mahdollinen vika huomattanee hyvin nopeasti rajavartiossa tai satamalaitoksessa.

En pelkää törmääväni omaa nopeuttani liikkuviin veneisiin. koska sovitan nopeuden näkyvyyden mukaiseksi (3-6 solmua tiheydestä riippuen).

Lue lisää

Kannattaisi ehkä kuitenkin pelätä.

Minä en pidä lähetystä AISissa päällä eikä moni muukaan ihan sen takia, että jonain päivänä joku, joka on kiinnittänyt veneensä tai laiturinsa huonosti päättää saada korvausta virheestään veneiltä, joita on ollut samoihin aikoihin liikkeellä.

Kaikki eivät liiku sumussa hitaasti. On yllättävän monta tutkatonta, jotka ajavat kutakuinkin normaalia vauhtia ja uskovat kykyihinsä havaita kohteet ja väistää. Pitää vain toivoa, ettei heidän keskittymisensä herpaannu, se olisi niin inhimillistä...

ASISI kirjoitti:

Kannattaisi ehkä kuitenkin pelätä.

Minä en pidä lähetystä AISissa päällä eikä moni muukaan ihan sen takia, että jonain päivänä joku, joka on kiinnittänyt veneensä tai laiturinsa huonosti päättää saada korvausta virheestään veneiltä, joita on ollut samoihin aikoihin liikkeellä.

Kaikki eivät liiku sumussa hitaasti. On yllättävän monta tutkatonta, jotka ajavat kutakuinkin normaalia vauhtia ja uskovat kykyihinsä havaita kohteet ja väistää. Pitää vain toivoa, ettei heidän keskittymisensä herpaannu, se olisi niin inhimillistä...

Lue lisää

Jos sellainen tutkaton liian suurella nopeudella liikkuva tulee päällesi, on omat mahdollisuutesi väistämiseen heikot, jos liikut purjevenenopeuksilla. Et voi edes arvailla, mitä toinen tekee sinut viimein havaitessaan ja olet itse tekemässä väistöä johonkin suuntaan.

Kyllä minä Joakimin lailla pelkään aivan oleellisesti enemmän laivoja, jotka eivät väistä mitään mihinkään.

P.S. Onpa muuten todella kaukaa haettu syy pitää AIS pois päältä. Aivan kuin ei voisi muuten vain katsoa jonkun muun nähdyn veneen syntipukiksi. Ja oma syyttömyys on joka tapauksessa helposti osoitettu omalla vahingoittumattomalla veneellä.

Joakim_ kirjoitti:

Cinderella on eri reitillä ja näyttää ajelevan 12-13 solmua molempiin suuntiin myös Ahvenenanmerelle. Nopeuserossa kyse ei siis liene kohtaamispaikan sovittamisesta vaan eri aikataulusta.

Onko sitten 18 solmua sovelias nopeus kapeahkolla väylällä sakeassa sumussa on toinen asia. Ilmeisesti ruotsinlaivat eivät näkyvyyden takia koskaan hidasta nopeutta?

Lue lisää

Eikö tässä tapauksessa taksi vene ajanut viikkarin kylkeen, eli kolari olisi voinut syntyä ajamalla 3 solmua tai ollessa pysähdyksissä.

Reittiliikenteessä on melko tiukat aikataulut joten nopeutta ei sumun vuoksi vähennetä oleellisesti. Tosin miehitystä tähystyksessä (laivassa useita tutkia) ja muita toimenpiteitä lisätään tällaisissa keleissä ihan varmasti jo meriteiden sääntöjen vuoksi (rajoittuneen näkyvyyden kohta).
-ohjailupotkurien apumoottorit käynnistetään
-pääkoneet vaihdetaan käymään raskaalta öljyltä dieselille, kaasusta en tiedä
-tutkatähystystä/plottausta lisätään, lisäksi nyky tutkat tekevät riski analyyseja ja mahdollisia väistösuunnitelmia
-automaattiset sumu merkin annot
- radioliikenne alusten välillä / VTS kanssa
Yms

enemmän laivoja kirjoitti:

Jos sellainen tutkaton liian suurella nopeudella liikkuva tulee päällesi, on omat mahdollisuutesi väistämiseen heikot, jos liikut purjevenenopeuksilla. Et voi edes arvailla, mitä toinen tekee sinut viimein havaitessaan ja olet itse tekemässä väistöä johonkin suuntaan.

Kyllä minä Joakimin lailla pelkään aivan oleellisesti enemmän laivoja, jotka eivät väistä mitään mihinkään.

P.S. Onpa muuten todella kaukaa haettu syy pitää AIS pois päältä. Aivan kuin ei voisi muuten vain katsoa jonkun muun nähdyn veneen syntipukiksi. Ja oma syyttömyys on joka tapauksessa helposti osoitettu omalla vahingoittumattomalla veneellä.

Lue lisää

Aallosta ei jää veneeseen jälkeä.

Kun lukee täällä olevia juttuja, ei tule mieleenkään antaa itsestää yhtään ylimääräisä tietoja kenellekään. Kirjoittihan se yksikin, että mottoriveneessä on pakki siksi, että voi väistää purkkareita :D

Aisteihin hälyytys kirjoitti:

Sama pätee kaikkeen havainnointiin. Katsotaan oikealla ja jäädään vasemmalta tulevan alle.

Sääli ettei aisteihin saa hälyytyksiä samalla tavalla kuin tutkaan

"
Sääli ettei aisteihin saa hälyytyksiä samalla tavalla kuin tutkaan "

Saahan, maalaisjärjen. Siksi vähintään 99% käytössä olevista huviveneistä jää maihin jos näkyvyss on alle 50m. Ottaen huomioon sumussa tapahtuvan huvivenelyn kokonaismäärän, aiheesta keskusteltujen rivien määrä on huikea.

aistit hälyttävät kirjoitti:

"
Sääli ettei aisteihin saa hälyytyksiä samalla tavalla kuin tutkaan "

Saahan, maalaisjärjen. Siksi vähintään 99% käytössä olevista huviveneistä jää maihin jos näkyvyss on alle 50m. Ottaen huomioon sumussa tapahtuvan huvivenelyn kokonaismäärän, aiheesta keskusteltujen rivien määrä on huikea.

Lue lisää

"Ottaen huomioon sumussa tapahtuvan huvivenelyn kokonaismäärän, aiheesta keskusteltujen rivien määrä on huikea"

Ota myös huomioon, että tämä on purjehdusta käsittelevä keskustelupalsta. 99% pitempiä matkapurjehduksia tekevistä purjeveneistä joutuu sumuun, jo Suomenlahden ylitys on avomerimatka, jolla sumu voi yllättää vaikka rannasta lähtiessä olisi tämänpäiväisen kaltainen pilvetön päivä. Sumussa laivakaistojen ylitykset jäävät muistiin, pelottava kokemus vaikka pelkoa en merellä tunne niin äärimmäistä huolestuneisuutta ja tarkkaavaisuutta kylläkin noissa olosuhteissa. Kokemuksen voimakkuus varmaankin saa muutkin kirjoittamaan asiasta omia kokemuksiaan ja näkemyksiään, ja hyvä niin!

2 x kad44 kirjoitti:

Eikö tässä tapauksessa taksi vene ajanut viikkarin kylkeen, eli kolari olisi voinut syntyä ajamalla 3 solmua tai ollessa pysähdyksissä.

Reittiliikenteessä on melko tiukat aikataulut joten nopeutta ei sumun vuoksi vähennetä oleellisesti. Tosin miehitystä tähystyksessä (laivassa useita tutkia) ja muita toimenpiteitä lisätään tällaisissa keleissä ihan varmasti jo meriteiden sääntöjen vuoksi (rajoittuneen näkyvyyden kohta).
-ohjailupotkurien apumoottorit käynnistetään
-pääkoneet vaihdetaan käymään raskaalta öljyltä dieselille, kaasusta en tiedä
-tutkatähystystä/plottausta lisätään, lisäksi nyky tutkat tekevät riski analyyseja ja mahdollisia väistösuunnitelmia
-automaattiset sumu merkin annot
- radioliikenne alusten välillä / VTS kanssa
Yms

Lue lisää

Taksiveneen kuskin mukaan Grace ajoi hänen veneensä kylkeen. Taksiveneen nopeudesta ei ollut puhetta, mutta hän tunnusti keskittyneensä muuhun kuin tähystykseen silmillä.

3+6 kirjoitti:

"Ottaen huomioon sumussa tapahtuvan huvivenelyn kokonaismäärän, aiheesta keskusteltujen rivien määrä on huikea"

Ota myös huomioon, että tämä on purjehdusta käsittelevä keskustelupalsta. 99% pitempiä matkapurjehduksia tekevistä purjeveneistä joutuu sumuun, jo Suomenlahden ylitys on avomerimatka, jolla sumu voi yllättää vaikka rannasta lähtiessä olisi tämänpäiväisen kaltainen pilvetön päivä. Sumussa laivakaistojen ylitykset jäävät muistiin, pelottava kokemus vaikka pelkoa en merellä tunne niin äärimmäistä huolestuneisuutta ja tarkkaavaisuutta kylläkin noissa olosuhteissa. Kokemuksen voimakkuus varmaankin saa muutkin kirjoittamaan asiasta omia kokemuksiaan ja näkemyksiään, ja hyvä niin!

Lue lisää

"Ota myös huomioon, että tämä on purjehdusta käsittelevä keskustelupalsta. 99% pitempiä matkapurjehduksia tekevistä purjeveneistä joutuu sumuun, jo Suomenlahden ylitys on avomerimatka, jolla sumu voi yllättää vaikka rannasta lähtiessä olisi tämänpäiväisen kaltainen pilvetön päivä."

Plää plää, vedettin viime juhannuksena perinteisten navigointitaitojen ja navionics europen avulla ongelmitta sumussa 2-4 m/s tuulessa purjein Bågaskäriltä Piritaan. Olipa hirveä kokemus.

ASISI kirjoitti:

Kannattaisi ehkä kuitenkin pelätä.

Minä en pidä lähetystä AISissa päällä eikä moni muukaan ihan sen takia, että jonain päivänä joku, joka on kiinnittänyt veneensä tai laiturinsa huonosti päättää saada korvausta virheestään veneiltä, joita on ollut samoihin aikoihin liikkeellä.

Kaikki eivät liiku sumussa hitaasti. On yllättävän monta tutkatonta, jotka ajavat kutakuinkin normaalia vauhtia ja uskovat kykyihinsä havaita kohteet ja väistää. Pitää vain toivoa, ettei heidän keskittymisensä herpaannu, se olisi niin inhimillistä...

Lue lisää

"Kaikki eivät liiku sumussa hitaasti. On yllättävän monta tutkatonta, jotka ajavat kutakuinkin normaalia vauhtia ja uskovat kykyihinsä havaita kohteet ja väistää. Pitää vain toivoa, ettei heidän keskittymisensä herpaannu, se olisi niin inhimillistä..."

Ihan kuin merellä ei olisi tilaa veneillä ja sumussa kaikki menevät tismalleen samaa viivaa. Sumussa hidas purjevene pysyttelee väylän ulkopuolella, niin muut voivat pahtaa väylää pitkin niin lujaa kuin huvittaa ja näin tapahtuu, esim pienet moottoriveneet ilman tutkaa plotterin avulla.

aistit hälyttävät kirjoitti:

"Ota myös huomioon, että tämä on purjehdusta käsittelevä keskustelupalsta. 99% pitempiä matkapurjehduksia tekevistä purjeveneistä joutuu sumuun, jo Suomenlahden ylitys on avomerimatka, jolla sumu voi yllättää vaikka rannasta lähtiessä olisi tämänpäiväisen kaltainen pilvetön päivä."

Plää plää, vedettin viime juhannuksena perinteisten navigointitaitojen ja navionics europen avulla ongelmitta sumussa 2-4 m/s tuulessa purjein Bågaskäriltä Piritaan. Olipa hirveä kokemus.

Lue lisää

Vai purjehdit ongelmitta sumussa lahden yli. Hyvä, sitten purjehdit sen samoin kuin 99% muistakin sumussa seilaavista. Mutta jos lähditte sumuun kuten tuon voi ymmärtää, niin omasta mielestäsi edustat yhtä prosenttia veneilijöistä, koska aiemmin kirjoitit:

"...vähintään 99% käytössä olevista huviveneistä jää maihin jos näkyvyss on alle 50m."

Eikä minunkaan mielestäni ole mitään järkeä lähteä ehdoin tahdoin sumussa liikennekaistojen ylitykseen ja/tai purjehdukseen vilkkailla rannikkoväylillä. Sarkasmisi kyllä hakkaa nyt pahasti omaan nilkkaan "Olipa hirveä kokemus" - eihän se hirveää ole, mutta jos sumussa laivojen seassa seilaaminen on piis ovh keik, vieläpä juhannuksena jolloin on kaikenlaista pösilöä huvivenekipparia kuvitellen hallitsevansa tilanteen huolimatta puuttuvasta näkyvyydestä - plää, plää :(

En oikein tajua mikä on pointtisi?

3+6 kirjoitti:

Vai purjehdit ongelmitta sumussa lahden yli. Hyvä, sitten purjehdit sen samoin kuin 99% muistakin sumussa seilaavista. Mutta jos lähditte sumuun kuten tuon voi ymmärtää, niin omasta mielestäsi edustat yhtä prosenttia veneilijöistä, koska aiemmin kirjoitit:

"...vähintään 99% käytössä olevista huviveneistä jää maihin jos näkyvyss on alle 50m."

Eikä minunkaan mielestäni ole mitään järkeä lähteä ehdoin tahdoin sumussa liikennekaistojen ylitykseen ja/tai purjehdukseen vilkkailla rannikkoväylillä. Sarkasmisi kyllä hakkaa nyt pahasti omaan nilkkaan "Olipa hirveä kokemus" - eihän se hirveää ole, mutta jos sumussa laivojen seassa seilaaminen on piis ovh keik, vieläpä juhannuksena jolloin on kaikenlaista pösilöä huvivenekipparia kuvitellen hallitsevansa tilanteen huolimatta puuttuvasta näkyvyydestä - plää, plää :(

En oikein tajua mikä on pointtisi?

Lue lisää

"Eikä minunkaan mielestäni ole mitään järkeä lähteä ehdoin tahdoin sumussa liikennekaistojen ylitykseen ja/tai purjehdukseen vilkkailla rannikkoväylillä."

Liiottelet vilkkautta, esim nyt ei ole suomelahden puoleenväliin asti mitään laivaa Bågaskäristä katsoen.

Keskellä suomenlahtea laivat menevät samaa itä länsi väylää, se on äkkiä ylitetty ja olet naissaaren pohjoispuolella, missä ei ole laivoja.

https://www.marinetraffic.com/

"juhannuksena jolloin on kaikenlaista pösilöä huvivenekipparia "

Hiljaista oli merellä huviveneiden suhteen tallinan lahdella, jossa näkyyvys oli jo hyvä. Sumu jäi naissaaren pohjoiskärjen tienoille.

rtrewwey kirjoitti:

"Eikä minunkaan mielestäni ole mitään järkeä lähteä ehdoin tahdoin sumussa liikennekaistojen ylitykseen ja/tai purjehdukseen vilkkailla rannikkoväylillä."

Liiottelet vilkkautta, esim nyt ei ole suomelahden puoleenväliin asti mitään laivaa Bågaskäristä katsoen.

Keskellä suomenlahtea laivat menevät samaa itä länsi väylää, se on äkkiä ylitetty ja olet naissaaren pohjoispuolella, missä ei ole laivoja.

https://www.marinetraffic.com/

"juhannuksena jolloin on kaikenlaista pösilöä huvivenekipparia "

Hiljaista oli merellä huviveneiden suhteen tallinan lahdella, jossa näkyyvys oli jo hyvä. Sumu jäi naissaaren pohjoiskärjen tienoille.

Lue lisää

Pitääkö jäädä useammankin laivan alle ennenkuin asia pitää ottaa vakavasti? Aivan sama, ylittääkö pitkää vai lyhyttä reittiä, kun reittijakovyöhykkeet ylittää. Reittijakovyöhykkeelle kuitenkin tiivistyy koko laivaliikenne, mitä sitä nyt onkaan, pari sataa laivaa vuorokaudessa. Erittäin hyvät mahdollisuudet on osua laivojen väleihin, mutta useamman kerran niitä on ylittäessä saanut väistelläkin. Pieni osa liikenteestä suuntaa Vuosaareen, mutta siinäkin on muutamia ollut pakko väistää väylän poikki mennessä. Ei se todellakaan rohkaise sokkona sekaan menemään.

sekaan vaan kirjoitti:

Pitääkö jäädä useammankin laivan alle ennenkuin asia pitää ottaa vakavasti? Aivan sama, ylittääkö pitkää vai lyhyttä reittiä, kun reittijakovyöhykkeet ylittää. Reittijakovyöhykkeelle kuitenkin tiivistyy koko laivaliikenne, mitä sitä nyt onkaan, pari sataa laivaa vuorokaudessa. Erittäin hyvät mahdollisuudet on osua laivojen väleihin, mutta useamman kerran niitä on ylittäessä saanut väistelläkin. Pieni osa liikenteestä suuntaa Vuosaareen, mutta siinäkin on muutamia ollut pakko väistää väylän poikki mennessä. Ei se todellakaan rohkaise sokkona sekaan menemään.

Lue lisää

"mutta useamman kerran niitä on ylittäessä saanut väistelläkin."

Ninpä tietenkin. Laivojen pitää soittaa myös sumutrovea joten pykälien mukaan ei ole mitään ongelmaa, mutta grace taxivenekeississä oli. Jos sumutorvi ei soi, niin korvakuulolla purjehtiva vene kuulee mottoreiden jylinän ja pääsee alta pois.

"Taksiveneen kippari korosti haastattelussa, että hän ei kuullut sumutorvea kummastakaan laivasta."

Samoin junan alle jäänyt korostaa että ei nähnyt ensinkään saapuvaa veturia :(

Onko Viikkareiden sumutorven käytöstä muuta tietoa kuin "jag hörde ingenting" 71-vuotiaan kertomana???

Kuinka pitkän matkan taksivene oli ajanut? Sumumerkki on 2 minuutin välein, jolloin Grace liikkuu lähes mailin niiden välillä, ja kun kyseessä oli kapean salmen ylitys niin oliko vene vielä maissa tai lähtötohinoissa laivan huutaessa?

Mikä oli veneen nopeus?

Kuski väittää Gracen ajaneen heidän ylitseen. Mikäli tämä pitää paikkansa, niin ihmepelastuminen on vielä ihmeellisempää! Enemmin järkeen käy ja taksivenekipparin luonnon päälle se vaihtoehto että olisivat ajaneet täydellä vauhdilla kylkeen - tämä selittäisi myös rannalle kuuluneen rysäyksen paremmin.

Pelastuminen oli kyllä Pääsiäisen ihmeitä - varsinainen ylösnousemus! Pimeällä keskiajalla kippari olisi julistettu pyhimykseksi ja kyydissä ollut nainen poltettu roviolla (naiset tuovat epäonnea vesillä).

10+9 kirjoitti:

"Taksiveneen kippari korosti haastattelussa, että hän ei kuullut sumutorvea kummastakaan laivasta."

Samoin junan alle jäänyt korostaa että ei nähnyt ensinkään saapuvaa veturia :(

Onko Viikkareiden sumutorven käytöstä muuta tietoa kuin "jag hörde ingenting" 71-vuotiaan kertomana???

Kuinka pitkän matkan taksivene oli ajanut? Sumumerkki on 2 minuutin välein, jolloin Grace liikkuu lähes mailin niiden välillä, ja kun kyseessä oli kapean salmen ylitys niin oliko vene vielä maissa tai lähtötohinoissa laivan huutaessa?

Mikä oli veneen nopeus?

Kuski väittää Gracen ajaneen heidän ylitseen. Mikäli tämä pitää paikkansa, niin ihmepelastuminen on vielä ihmeellisempää! Enemmin järkeen käy ja taksivenekipparin luonnon päälle se vaihtoehto että olisivat ajaneet täydellä vauhdilla kylkeen - tämä selittäisi myös rannalle kuuluneen rysäyksen paremmin.

Pelastuminen oli kyllä Pääsiäisen ihmeitä - varsinainen ylösnousemus! Pimeällä keskiajalla kippari olisi julistettu pyhimykseksi ja kyydissä ollut nainen poltettu roviolla (naiset tuovat epäonnea vesillä).

Lue lisää

Kymmenisen vuotta sitten joku kuvasi kameralla sellaisen tapauksen, kun hirvi jäi viikingin alle korppoossa. Hirvi nousi bulbin päälle, ajautui sivuun ja jatkoi sitten uintia rantaan. Laiva ajaa tuossa kohdassa ehkä kymmentä solmua.

Bossu kirjoitti:

Taksiveneen kuskin mukaan Grace ajoi hänen veneensä kylkeen. Taksiveneen nopeudesta ei ollut puhetta, mutta hän tunnusti keskittyneensä muuhun kuin tähystykseen silmillä.

Eilisessä ÅUssa Vikingin edustaja kertoi Gracen vauhdin olleen 17 solmua ja taksiveneen 15-20 solmua. Vikingiltä vene huomattiin silmillä katsoen oliko se nyt parikymmentä sekuntia ennen törmäystä. Taksiveneen kippari huomasi Vikingin vasta sen osuessa kylkeen. Jos tämä pitää paikkansa, on selvää, että veneen kippari on seurannut vääriä asioita. Tokihan hänen olisi pitänyt Grace huomata ennen kuin se huomasi hänet.

Bossu kirjoitti:

Eilisessä ÅUssa Vikingin edustaja kertoi Gracen vauhdin olleen 17 solmua ja taksiveneen 15-20 solmua. Vikingiltä vene huomattiin silmillä katsoen oliko se nyt parikymmentä sekuntia ennen törmäystä. Taksiveneen kippari huomasi Vikingin vasta sen osuessa kylkeen. Jos tämä pitää paikkansa, on selvää, että veneen kippari on seurannut vääriä asioita. Tokihan hänen olisi pitänyt Grace huomata ennen kuin se huomasi hänet.

Lue lisää

Jos tuo on todellinen tapahtumien kulku, on taksivene todella koheltanut ja myöskin sillä on ollut myös huono tuuri. Tuskin olisi kylkeen Gracen kylkeen ajanut (kai nyt suoraan eteen edes katsoi) ja Gracen osuminen 15-20 solmua liikkuvan veneen kylkeen on hyvin epäonnekasta (vene on vain muutaman sekuntin osuma-alueella).

Ehdinkin jo ihmetellä lehtikuvaa Gracen kannelta upponneesta veneestä. Siinä sumu ei ollut kovinkaan sakeaa.

Siis ajaa sumussa 15-20 solmua ja näyttelee matkustajallekin tutkaruutua katsomatta ulos????

Joakim_ kirjoitti:

Jos tuo on todellinen tapahtumien kulku, on taksivene todella koheltanut ja myöskin sillä on ollut myös huono tuuri. Tuskin olisi kylkeen Gracen kylkeen ajanut (kai nyt suoraan eteen edes katsoi) ja Gracen osuminen 15-20 solmua liikkuvan veneen kylkeen on hyvin epäonnekasta (vene on vain muutaman sekuntin osuma-alueella).

Ehdinkin jo ihmetellä lehtikuvaa Gracen kannelta upponneesta veneestä. Siinä sumu ei ollut kovinkaan sakeaa.

Siis ajaa sumussa 15-20 solmua ja näyttelee matkustajallekin tutkaruutua katsomatta ulos????

Lue lisää

Nyt kun tietoa alkaa tihkua, niin taksikuskin selittelyt ruotsalaismedian haastatteluissa alkavat tulla omaan arvoonsa. Ihan normaalia että älyttömän töppäyksen tehnyt vanha ihminen alkaa keksia tekosyitä ja selityksiä, ja lopulta voi jopa itse uskoa niihin.

Jos 71-vuotias taksikuski olisi kurvannut autollaan kotipihasta päin rekkaa, niin vastaavasti olisi selitellyt että huomio kiintyi vastakkaisesta suunnasta tulleeseen rekkaan ja toista ei nähnyt ensinkään, eikä siinä muuten ollut ajovalotkaan päällä (siitä huolimatta lienen syyllinen, totesi taksiveneen kippari haastattelussa), ja olen tästä ajanut tuhansia kertoja enkä voi ymmärtää, ja....

Ikävä tapaus josta ei edes voi paljon oppia tai vetää analogioita, ikävien yhteensattumien summa - ehkä suurin oppi tuli siitä miten ihmeessä 3 ihmistä pelastui hyisestä vedestä!

5+5 kirjoitti:

Nyt kun tietoa alkaa tihkua, niin taksikuskin selittelyt ruotsalaismedian haastatteluissa alkavat tulla omaan arvoonsa. Ihan normaalia että älyttömän töppäyksen tehnyt vanha ihminen alkaa keksia tekosyitä ja selityksiä, ja lopulta voi jopa itse uskoa niihin.

Jos 71-vuotias taksikuski olisi kurvannut autollaan kotipihasta päin rekkaa, niin vastaavasti olisi selitellyt että huomio kiintyi vastakkaisesta suunnasta tulleeseen rekkaan ja toista ei nähnyt ensinkään, eikä siinä muuten ollut ajovalotkaan päällä (siitä huolimatta lienen syyllinen, totesi taksiveneen kippari haastattelussa), ja olen tästä ajanut tuhansia kertoja enkä voi ymmärtää, ja....

Ikävä tapaus josta ei edes voi paljon oppia tai vetää analogioita, ikävien yhteensattumien summa - ehkä suurin oppi tuli siitä miten ihmeessä 3 ihmistä pelastui hyisestä vedestä!

Lue lisää

"Ikävä tapaus josta ei edes voi paljon oppia tai vetää analogioita, ikävien yhteensattumien summa - ehkä suurin oppi tuli siitä miten ihmeessä 3 ihmistä pelastui hyisestä vedestä! "

Tapaus osoittaa, että jos veneilee pelkkään elektroniikkaan luottaen, tarvitaan hyvää tuuria todella paljon.

gvfggg kirjoitti:

"Ikävä tapaus josta ei edes voi paljon oppia tai vetää analogioita, ikävien yhteensattumien summa - ehkä suurin oppi tuli siitä miten ihmeessä 3 ihmistä pelastui hyisestä vedestä! "

Tapaus osoittaa, että jos veneilee pelkkään elektroniikkaan luottaen, tarvitaan hyvää tuuria todella paljon.

Lue lisää

Ei se osoita edes sitä, vaikka väittämä pitääkin paikkaansa. Yhtä lailla voi väittää että jos navigaattoria räplännyt autoilija joutuu onnettomuuteen, johtopäätös on että jos autoilee luottaen pelkkään elektroniikkaan niin hyvää tuuria tarvitaan todella paljon. Eli, keskittyminen navigointiin käyttäen kaikkia avuja (näkötähystys) ei saa häiriintyä minkään yksittäisen laitteen vuoksi. Vanhemmiten ihminen hidastuu ja aistit heikkenevät joten luotetaan kokemukseen, josta on myös sanonta: "Kokemus valaisee tietäsi, nimittäin sitä osaa siitä jonka olet jo kulkenut!"

2 x kad44 kirjoitti:

Eikö tässä tapauksessa taksi vene ajanut viikkarin kylkeen, eli kolari olisi voinut syntyä ajamalla 3 solmua tai ollessa pysähdyksissä.

Reittiliikenteessä on melko tiukat aikataulut joten nopeutta ei sumun vuoksi vähennetä oleellisesti. Tosin miehitystä tähystyksessä (laivassa useita tutkia) ja muita toimenpiteitä lisätään tällaisissa keleissä ihan varmasti jo meriteiden sääntöjen vuoksi (rajoittuneen näkyvyyden kohta).
-ohjailupotkurien apumoottorit käynnistetään
-pääkoneet vaihdetaan käymään raskaalta öljyltä dieselille, kaasusta en tiedä
-tutkatähystystä/plottausta lisätään, lisäksi nyky tutkat tekevät riski analyyseja ja mahdollisia väistösuunnitelmia
-automaattiset sumu merkin annot
- radioliikenne alusten välillä / VTS kanssa
Yms

Lue lisää

Aikataulu ei varmasti voi olla juridisesti pätevä syy sille että ei hidasteta huonon näkyvyyden vuoksi.

seadog kirjoitti:

Aikataulu ei varmasti voi olla juridisesti pätevä syy sille että ei hidasteta huonon näkyvyyden vuoksi.

Just joo... junatkin pitää kulkea ryömintävauhtia jos sumu yllättää.

Mutta toisaalta olet oikeassa, mikäli tarkoitit taksiveneen parinkymmenen solmun vauhtia.

Joakim_ kirjoitti:

Jos tuo on todellinen tapahtumien kulku, on taksivene todella koheltanut ja myöskin sillä on ollut myös huono tuuri. Tuskin olisi kylkeen Gracen kylkeen ajanut (kai nyt suoraan eteen edes katsoi) ja Gracen osuminen 15-20 solmua liikkuvan veneen kylkeen on hyvin epäonnekasta (vene on vain muutaman sekuntin osuma-alueella).

Ehdinkin jo ihmetellä lehtikuvaa Gracen kannelta upponneesta veneestä. Siinä sumu ei ollut kovinkaan sakeaa.

Siis ajaa sumussa 15-20 solmua ja näyttelee matkustajallekin tutkaruutua katsomatta ulos????

Lue lisää

Vikingin edustajan mukaan vene tuli laivan sivusta 45 asteen kulmassa, ilmeisesti siis melkein keulat vastakkain. Törmäys tapahtui taksiveneen kuskin mukaan hänen veneensä kylkeen. Törmäysnopeus on siis ollut luokkaa 30 solmua, mikä on aika paljon. Hyvä tuuri kävi, ettei tullut pahempia vammoja.

Bossu kirjoitti:

Vikingin edustajan mukaan vene tuli laivan sivusta 45 asteen kulmassa, ilmeisesti siis melkein keulat vastakkain. Törmäys tapahtui taksiveneen kuskin mukaan hänen veneensä kylkeen. Törmäysnopeus on siis ollut luokkaa 30 solmua, mikä on aika paljon. Hyvä tuuri kävi, ettei tullut pahempia vammoja.

Lue lisää

Onko linkkiä tähän Viking edustajan lausuntoihin?

20+20 kirjoitti:

Just joo... junatkin pitää kulkea ryömintävauhtia jos sumu yllättää.

Mutta toisaalta olet oikeassa, mikäli tarkoitit taksiveneen parinkymmenen solmun vauhtia.

Lue lisää

Miten juna tähän liittyy? Juna ajaa raiteita pitkin ja raiteet saa ylittää vain tasoristeyksissä eikä junalta mikään laki tietääkseni edellytä muiden kulkuneuvojen liikenteen seuraamista tai nopeuden sovittamista näkyvyyden ja kelin mukaan. Toisia junia varten taas on olemassa liikennevalot ja aikataulusuunnittelu.

Laivaa sen sijaan koskee aivan samat säännlt kuin sitä taksivenettä nopeuden sovittamisesta näkyvyyteen, keliin ja kulkualueeseen. Laivan kapteeni on tietysti puun ja kuoren välissä, sillä haukut/potkut tulee esimieheltä, jos ei pysy aikataulussa ja viranomaisilta haukut/tuomio, jos tilannenopeus on liian suuri ja osasyy onnettomuuteen.

Joakim_ kirjoitti:

Miten juna tähän liittyy? Juna ajaa raiteita pitkin ja raiteet saa ylittää vain tasoristeyksissä eikä junalta mikään laki tietääkseni edellytä muiden kulkuneuvojen liikenteen seuraamista tai nopeuden sovittamista näkyvyyden ja kelin mukaan. Toisia junia varten taas on olemassa liikennevalot ja aikataulusuunnittelu.

Laivaa sen sijaan koskee aivan samat säännlt kuin sitä taksivenettä nopeuden sovittamisesta näkyvyyteen, keliin ja kulkualueeseen. Laivan kapteeni on tietysti puun ja kuoren välissä, sillä haukut/potkut tulee esimieheltä, jos ei pysy aikataulussa ja viranomaisilta haukut/tuomio, jos tilannenopeus on liian suuri ja osasyy onnettomuuteen.

Lue lisää

"Laivaa sen sijaan koskee aivan samat säännlt kuin sitä taksivenettä nopeuden sovittamisesta näkyvyyteen, keliin ja kulkualueeseen"

Et tunne meriteiden sääntöjä. Laiva ko. väylällä on alus joka voi navigoida turvallisesti ainoastaan ahtaassa kulkuväylässä, taksivene ei joten sikäli niitä koskevat eri säännöt.

Tässä kulminoituu se monien virheellinen tulkinta "ammattiliikennettä pitää väistää" johon kuulemma ruuhkasuomen taksiveneilijät ja tuuriveneen kipparit nojaavat. Se ei pidä paikkaansa, mutta laivoja ahtailla kulkuväylillä pitää väistää.

Tässä tapauksessahan oli aivan sama oli laiva sitten paikallaan tai kulki 17 solmua, jos taksivene ajaa 20 solmun vauhdilla sen kylkeen :(

Jos Vikingit ko. olosuhteissa pystyvät navigoimaan turvallisesti, niin etteivät törmää muihin laivoihin tai aja matalikolle, niin minun mielestäni saavat kulkea sitä vauhtia mitä kulkevat. Veneiden ja kanoottien ja uimareiden tulee pysyä pois niiden käyttämiltä reiteiltä jos on epäilys että voi jäädä väylällä 20 kn kulkevan laivan alle! Sillä tavoin juna tähän liittyy, juna kulkee raiteitaan, laivat kulkevat reittejään ja raiteet voi ylittää kävellen vaikka mistä kohtaa. Olen matkaveneilijä ja annan laivojen kulkea tavallaan vaikka aika harvoin niillä edes liikun.

20+20 kirjoitti:

"Laivaa sen sijaan koskee aivan samat säännlt kuin sitä taksivenettä nopeuden sovittamisesta näkyvyyteen, keliin ja kulkualueeseen"

Et tunne meriteiden sääntöjä. Laiva ko. väylällä on alus joka voi navigoida turvallisesti ainoastaan ahtaassa kulkuväylässä, taksivene ei joten sikäli niitä koskevat eri säännöt.

Tässä kulminoituu se monien virheellinen tulkinta "ammattiliikennettä pitää väistää" johon kuulemma ruuhkasuomen taksiveneilijät ja tuuriveneen kipparit nojaavat. Se ei pidä paikkaansa, mutta laivoja ahtailla kulkuväylillä pitää väistää.

Tässä tapauksessahan oli aivan sama oli laiva sitten paikallaan tai kulki 17 solmua, jos taksivene ajaa 20 solmun vauhdilla sen kylkeen :(

Jos Vikingit ko. olosuhteissa pystyvät navigoimaan turvallisesti, niin etteivät törmää muihin laivoihin tai aja matalikolle, niin minun mielestäni saavat kulkea sitä vauhtia mitä kulkevat. Veneiden ja kanoottien ja uimareiden tulee pysyä pois niiden käyttämiltä reiteiltä jos on epäilys että voi jäädä väylällä 20 kn kulkevan laivan alle! Sillä tavoin juna tähän liittyy, juna kulkee raiteitaan, laivat kulkevat reittejään ja raiteet voi ylittää kävellen vaikka mistä kohtaa. Olen matkaveneilijä ja annan laivojen kulkea tavallaan vaikka aika harvoin niillä edes liikun.

Lue lisää

Kyllä tunnen säännöt. Väistämissäännöillä ei ole merkitystä ko. tapauksessa nopeuden valintaan eikä kyseessä ollut mikään erityisesti laivaväylä kuten reitinjakoalue, jossa muulle liikenteelle on erityisrajoituksia.

Varsin usein laivan käyttämä reitti on ainoa mahdollinen reitti myös huviveneille ja kyllä laivalla on täysi velvollisuus sovittaa nopeutensa niin, ettei se aja vaikkapa moottoririkon takia väylälle pysähtyneen päälle.

Lueppa nyt huolella meriteiden sääntöjen sääntö 6. Huomaa, että ohjailukyky- ja syväysrajoitteet vain lisäävät velvollisuutta alentaa nopeutta.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä tunnen säännöt. Väistämissäännöillä ei ole merkitystä ko. tapauksessa nopeuden valintaan eikä kyseessä ollut mikään erityisesti laivaväylä kuten reitinjakoalue, jossa muulle liikenteelle on erityisrajoituksia.

Varsin usein laivan käyttämä reitti on ainoa mahdollinen reitti myös huviveneille ja kyllä laivalla on täysi velvollisuus sovittaa nopeutensa niin, ettei se aja vaikkapa moottoririkon takia väylälle pysähtyneen päälle.

Lueppa nyt huolella meriteiden sääntöjen sääntö 6. Huomaa, että ohjailukyky- ja syväysrajoitteet vain lisäävät velvollisuutta alentaa nopeutta.

Lue lisää

Eikä ko. tapauksessa myöskään laivan nopeudella ollut merkitystä onnettomuuden syntyyn, mikäli vene ajoi sitä päin 20 solmun vauhdilla. Toinen tilanne olisi ollut jos vene olisi ollut paikallaan tai liikkunut purkkarinopeuksilla viiden solmun paikkeilla. Silloin laivan nopeudella (jarrutusmatka) ja väistökyvyllä olisi ollut merkitystä.

Tosin näissä tapauksissa, kun laiva on rannikkoväylällä joutunut väistämään, on veneilijöitä tuomittu sakkoihin vaikka yhteentörmäystä ei ole tapahtunutkaan. Sen vuoksi kuvittelisin että tuollakin väylällä laivoilla olisi etuoikeuksia eli muulla liikenteellä erityisrajoituksia (ei saa estää....). Joku vielä väittää että nämä eritysrajoitukset (ahdas kulkuväylä) koskisivat Suomen rannikolla kaikkia vesialueita, joissa merikorttiin on piirretty väylää tarkoittava viiva.

Viikinkkrase kirjoitti:

Onko linkkiä tähän Viking edustajan lausuntoihin?

Ei ole, sitä juttua ei ole Åbo underrättelserin www-sivuilla. Lausunto voi tietysti löytyä jonkun Oolantilaislehden sivuilta.

50 vuotta alueella veneillyt ja ei muista kahden laivan aikatauluja. Taitaa dementia olla päällä.

fwefwe kirjoitti:

50 vuotta alueella veneillyt ja ei muista kahden laivan aikatauluja. Taitaa dementia olla päällä.

Aikatauluihin perustuva väylän ylitys on höpö-höpö-juttuja. Laivalla on lähtö- ja saapumisaika ja matka mennään niin, että oltaisiin aikataulun mukaisesti tulosatamassa. Mikään ei takaa, ettei laiva olisi vähän edellä tai vähän myöhässä (tai paljon) normaaliajankohdasta jollakin reittiosuudella, ja siihen perustettu väylän ylitys on siten tuuleen kirjoitettu lause. Varmasti tapauksessa on muuta opittavaa kuin aikataulut.

mermies kirjoitti:

Aikatauluihin perustuva väylän ylitys on höpö-höpö-juttuja. Laivalla on lähtö- ja saapumisaika ja matka mennään niin, että oltaisiin aikataulun mukaisesti tulosatamassa. Mikään ei takaa, ettei laiva olisi vähän edellä tai vähän myöhässä (tai paljon) normaaliajankohdasta jollakin reittiosuudella, ja siihen perustettu väylän ylitys on siten tuuleen kirjoitettu lause. Varmasti tapauksessa on muuta opittavaa kuin aikataulut.

Lue lisää

"Mikään ei takaa, ettei laiva olisi vähän edellä tai vähän myöhässä (tai paljon) normaaliajankohdasta jollakin reittiosuudella,"

Useasti kuitenkin vuosien aikana 2 reittiliikennelaivaa kohtaa sunnilleen samassa kohtaa. Että kyllä pitäisi olla ajatus siitä että toinenkin laiva voi tulla, aikataulujen perusteella. Pappa jos olisi ennen kyyditystä olisi käynyt marinetrafficissa, olisi sekin voinut auttaa välttämään onnettomuus.

Oletko ihan varma, ettei taksiveneen vaatimuksiin kuulu tutkaheijastinta?

Jos tarkoitat tutkaheijastimella sellaista metallihäkkyrää, niin sen teho on melko kyseenalainen.

Nythän oli tieto että Gracen komentosillallta havaittiin taksivene n. 200 m eli 10-20 sekuntia ennen törmäystä, ja taksiveneen nopeus oli samaa luokkaa kuin laivan. Onko vene hävinnyt laivan näkökatveeseen, eikä äänimerkkiä olisi soitettu koska eihän kukaan usko että joku ajaisi täyttä vauhtia laivaa päin olosuhteissa joissa laivasta voidaan tehdä näköhavainto veneestä, niin veneestä voi nähdä laivan vielä kauempaa.

Ihmeen niukkaa on ollut tiedotus kuitenkin Vikingin puolelta, ja samoin Ruotsin poliisin toteamus että tutkinta on käynnissä ja heillä on epäily törmäykseen syyllisestä jota ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen jottei tutkinta häriintyisi - heh, heh... kukahan tuo epäilty voisi olla.

Viikinkkrase kirjoitti:

Nythän oli tieto että Gracen komentosillallta havaittiin taksivene n. 200 m eli 10-20 sekuntia ennen törmäystä, ja taksiveneen nopeus oli samaa luokkaa kuin laivan. Onko vene hävinnyt laivan näkökatveeseen, eikä äänimerkkiä olisi soitettu koska eihän kukaan usko että joku ajaisi täyttä vauhtia laivaa päin olosuhteissa joissa laivasta voidaan tehdä näköhavainto veneestä, niin veneestä voi nähdä laivan vielä kauempaa.

Ihmeen niukkaa on ollut tiedotus kuitenkin Vikingin puolelta, ja samoin Ruotsin poliisin toteamus että tutkinta on käynnissä ja heillä on epäily törmäykseen syyllisestä jota ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen jottei tutkinta häriintyisi - heh, heh... kukahan tuo epäilty voisi olla.

Lue lisää

"Onko vene hävinnyt laivan näkökatveeseen, eikä äänimerkkiä olisi soitettu"

Äänimerkkiä soitettiin.

Bossu kirjoitti:

Jos tarkoitat tutkaheijastimella sellaista metallihäkkyrää, niin sen teho on melko kyseenalainen.

Ja mitä hyötyä siitä heijastimesta olisi ollut tässä tapauksessa. Ehkä sen avulla Vikingistä tehtiin näköhavainto 200 m pässä lähestyvästä kohteesta, mutta eipä siinä sitten paljon muuta voinut tehdä, kun toinen posottaa vaan kohti välittämättä varoitusmerkeistä. Kuten tasoristeyksen raitella oleva kuski kommentoi lähestyvää junaa. "Se huutaa joka pelkää!"