Rotujen välinen ÄO-ero

Totta kait

Täytyykö jo alkaa uskomaan mustien ja valkoisten väliseen ÄO-eroon, kun kaikki tutkimuset siihen viittaavat? Alla olevassa Wikin artikkelissa puhutaan yhden keskihajonnan suuruisesta erosta, mikä on todella paljon!!
Tuo tarkoittaisi että mustista vaan 2 % saisi saman ÄO-lukeman, kuin valkoisista 25%

Lainaus:
"Kirjallaan The Bell Curve (1994) R. J. Herrnstein ja Charles Murray saivat aikaan vilkkaan keskustelun rodun ja älykkyyden yhteydestä. Teoksessaan he esittivät muun muassa, että eri ihmisrotujen älykkyydessä on eroja. Heidän mukaansa kaakkoisaasialaiset saivat kokeissa korkeimmat pistemäärät. Kirjan tilastojen mukaan afrikkalaislähtöisten amerikkalaisten ÄO on keskimäärin yhden keskihajonnan (15 pistettä) matalampi kuin eurooppalaislähtöisten. Kirjan julkistuksen aikaan Yhdysvaltain medioissa keskusteltiin runsain mitoin tutkimuksen väittämästä mustien ja valkoisten älykkyyserosta, muttei juuri lainkaan aasialaisten ja valkoisten älykkyyserosta. Sama ilmiö toistui Suomessakin Tatu Vanhasen tutkimuksen kohdalla vuosikymmen myöhemmin.
American Psychological Association (APA) asetti selvitystyöryhmän, jonka tehtävä oli arvioida kysymystä aiheesta tehdyn tutkimuksen valossa. Raportissa päädyttiin johtopäätökseen, että rotujen väliset keskimääräiset älykkyysosamääräerot ovat olemassa, mutta erojen syyt ovat tuntemattomat.[18] Myös Herrnsteinin ja Murrayn käyttämiä tilastoanalyyseja ja lähtöoletuksia on syytetty virheellisiksi. Kirjan kirjoittajat saivat uhkauksia, ja heitä on pitänyt rasisteina muun muassa musta demokraattipoliitikko Jesse Jackson.


http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

30

2017

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nfosle

      Mitä lähempänä alkuperäiskansoja, sitä enemmän on alkuperäinen. He ovat varsin fiksuja omassa kulttuurissa. Valkoiset ovat keksineet lentokoneet, autot ja sateliittimet. Siinä on iso ero verrattuna alkuperäiskansoihin. Kaakkoisaasialaiset ovat fiksuja. Kiinalaisilla on ollut niin iso yhteisö, että sen kasassapitäminen vaatii taitoja. Fiksuimmat ovat Hong Kongissa joka on saanut vaikutteita englantilaisilta. Aasialaiset syövät terveellisemmin kuin muut.

      • mette.soderman

        Kaikki ovat yhtä lähellä/kaukana alkuperäiskansoista - meillä on yhteinen alkuperäiskansa. Oli muuten Afrikasta peräisin.

        "Valkoiset" eivät ole keksineet mitään - yksi ja toinen on keksinyt sitä sun tätä, ja ja tekniikka (teräs, öljy yms.) on huolehtinut valmistamisesta. Sinä, minä ja eräät miljardit muut eivät ole keksineet näitä asioita. Ihonvärillä ei keksitä asioita.

        Perehtyisit muuten tarkemmin Hong Kongin historiaan - se ei ole "saanut vaikutteita" englantilaisilta, vaan oli Britannian omistuksessa ensimmäisestä oopiumisodasta (1839-42) asti. Hong Kong oli kalastajakylä, mutta britit tekivät siitä kansainvälisen sataman.

        Ei ole ihme, että hongkongilaisilla on korkea ÄO. Se on maailman poikkeuksellisin maa-alue, joka vetää puoleensa Kiinan älykkäimmät yksilöt (enemmistö asukkaista tulee Guangdongin maakunnasta Kiinassa, joka myös on teollisuuden keskus). Hong Kongin erilaisuudesta:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Hong_Kong


    • ei-arjalainen

      Perinnöllisyystieteestä johdettu eugeniikka on ainakin tehnyt valkoisen rodun tyhmäksi. Ei tässä montaa vuosikymmentä ole kulunut siitä kun saksalaiset juoksivat johtajansa perässä ja alkoivat toteuttaa "ali-ihmisten" likvidointia. Usa:ssa vasta 1960 luvulla "mustat" alkoivat saada kansalaisoikeuksia. Ja kyllä tuo eugeniikka on ulottunut Suomeen ja Ruotsiin. Suomessa tehtiin vielä 1960-70 luvulla pakkosterilisaatioita eugeenisilla syillä. Ja ruotsalaiset tutkijat vakavissaan esittivät ajatuksen "suomalaiset ovat mongoleja".
      Joten eipä tässä kannata pitää valkoista rotua kovinkaan älykkäänä kun se tarttuu tuollaisiin epätieteellisiin oppeihin. Ei valkoinen rotu ole mikään "herra rotu". Oppia valkoisten "arjalaisesta" perimästä ei kannata ottaa todesta.

      • Vihainen

        Jos ei aina sotkettaisi nazeja silloin kun on puhe älykkyyden vertailusta tai valkoisista ihmisistä. Näin vaaleena ihmisenä saa yllättävän paljon rasismia osakseen sen tähden, että joskus joku ihaili "arjalaisia." Ottakaa selvää mitä se sana alunperin tarkoitti. Ei ainakaan valkoisia, vaaleahiuksisia ihmisiä.
        Olen huvittuneena miettinyt sitä, että blondeja saa vapaasti haukkua tyhmiksi mutta tulee turpaan, jos joku erehtyy haukkumaan mustia tai juutalaisia tyhmiksi.

        Tässä se tulee:
        "Kielitieteessä arjalainen merkitsee indoiranilaisia kieliä, joita puhutaan muun muassa nykyisen Intian ja Iranin alueella. Aiemmin niitä puhuttiin myös Euroopassa aroseutujen ratsastajakansojen keskuudessa (esimerkiksi skyytit ja sarmaatit).

        Arjalaisiksi sanotaan myös Intiaan noin 1900–1300 eaa. saapuneita indoarjalaisia. Aiemmin arjalaisilla tarkoitettiin eurooppalaisten kuviteltuja esi-isiä."


      • Vihainen
        Vihainen kirjoitti:

        Jos ei aina sotkettaisi nazeja silloin kun on puhe älykkyyden vertailusta tai valkoisista ihmisistä. Näin vaaleena ihmisenä saa yllättävän paljon rasismia osakseen sen tähden, että joskus joku ihaili "arjalaisia." Ottakaa selvää mitä se sana alunperin tarkoitti. Ei ainakaan valkoisia, vaaleahiuksisia ihmisiä.
        Olen huvittuneena miettinyt sitä, että blondeja saa vapaasti haukkua tyhmiksi mutta tulee turpaan, jos joku erehtyy haukkumaan mustia tai juutalaisia tyhmiksi.

        Tässä se tulee:
        "Kielitieteessä arjalainen merkitsee indoiranilaisia kieliä, joita puhutaan muun muassa nykyisen Intian ja Iranin alueella. Aiemmin niitä puhuttiin myös Euroopassa aroseutujen ratsastajakansojen keskuudessa (esimerkiksi skyytit ja sarmaatit).

        Arjalaisiksi sanotaan myös Intiaan noin 1900–1300 eaa. saapuneita indoarjalaisia. Aiemmin arjalaisilla tarkoitettiin eurooppalaisten kuviteltuja esi-isiä."

        Jos haukkuu mustia, on rasisti. Jos haukkuu juutalaisia, on nazi. Jos haukkuu blondeja, on vitsikäs.


    • ap..

      Samanlaisia idiootteja ovat ihmiset kaikkialla..alkukantaisia, sotaisia. Joka hetki riehuu maapallolla vähintään 10 sotaa tai alkua.

      On kyllin älykäs luodakseen atomipommin, mutta kyllin tyhmä räjäyttääkseen itsensä taivaantuuliin.

    • Tavallinen tallaaja

      Kulttuuri on aika keskeisessä osassa tässäkin. Enemmän taitaa käytännön hommilla olla merkitystä kuin kuvioiden pyörittelyllä siellä auringon paahteessa.
      Ja koulutuskin taitaa olla aika haparalla pohjalla jos siellä jeesustelijat käyvät opettamassa, jos sitäkään.
      Miksei sinne muuten mitään pitkäaikaisempaa järjestelmää tehdä? vedetä jotain putkia toisesta maasta vaikka. Jos rahaa riittää valtioilla syytää miljardeja muiden maiden "tukemiseen", niin luulisi että rahaa on sitten siihenkin. Helvettiäkö täsä syydetään pieniä makupaloja, jotka loppupelissä kustannusten puolella on jo varmaan tulleet kalliimmaksi kuin mikään mielivaltainen pitkäaikanen ratkaisu.

      • Totuus on

        Mustilla miehillä on se ansenne, että muijat saa tehä kaikki työt. Miehet ei likasia putkia ala rassaamaan. Miehet kukkoilee poikalaumoissa ja raiskaa naisia. Se siitä älykkyydestä. Poikkeuksia toki löytyy.


    • vihan-laineet

      Rotujen älykkyyksiä epäileville lienee paikallaan muistuttaa historiasta. USA:ssa mustat alkoivat saada laajemmin kansalaisoikeuksia vasta 1960-luvulla. Mustien oikeus yliopisto-opintoihin ennen sitä ei ollut lainkaan varmaa. Näin oli myös apartheidin aikana Etelä-Afrikassa.
      Historia kertoo myös sen, että naiset alkoivat laajemmin päästä yliopstoihin vasta 1800-luvun lopulla.
      Ja orjuuden aikakautena ei edes pidetty hyvänä sitä,että orjat oppivat lukemaan.

      Jos koulutusoikeutta ei anneta niin sitten tehdään kuvitelmia toisten puuttuvasta älykkyydestä! Vielä nykypäivänä on valtioita ja yhteiskuntia joissa naisten koulutusta ei haluta tunnustaa.
      Ketkä tätä yleistä koulutusoikeutta vastustaa? Selvimmin valkoisen miehen kulttuurissa ilmenneissä piireissä on suuntauksia jotka mielellän puhuvat "ali-ihmisistä" tai muuta vastaavaa. Tosin on myös toisenlaisia suuntauksiakin kuten punaisten khemerien hallinnon aikana Kamputseassa jolloin "älymystöä" suorastaan tapettiin mielivaltaisin perustein.

    • erghnv

      Mustilla on mitattu olevan jokusen prosentin verran pienempi pään ympärys kuin useimpien muiden ryhmien, ja etenkin tähän kytkennässä oleva pienempi poimuttuneen aivokuoren pinta-ala. Mitäköhän tämä kertoo? Vastaa, joku viisas.

      • kunnossa-oli

        Kallon kokoja ne natsitkin kävivät mittailemassa mm. Tiibetissä. Oletko mitannut oman kallosi kooon? Saitko luokituksen "herra rotuun"? Minun kalloni on jopa kuvattu tietokonetomografialla eikä löydetty vikaa eli ne todelliset asiantuntijat eivät tyydy kalloa mittaamaan vain metrimitalla.


      • mette.soderman

        Kenellä "mustilla"? Hyvin epämääräinen määritelmä. Mitkä mittaukset? Minä vuonna? Mikä oli otanta?

        Millä tavoin poimuttuneen aivokuoren pinta-ala liittyy pään ympärykseen? Mikä tutkimus? Miten tutkittu?

        Miten aivokuoren poimuttuneisuus liittyy ÄO:hon? Aivokuoren paksuudella on vaikutusta, mutta poimuilla? Aina vain epämääräisempää.


      • zore
        kunnossa-oli kirjoitti:

        Kallon kokoja ne natsitkin kävivät mittailemassa mm. Tiibetissä. Oletko mitannut oman kallosi kooon? Saitko luokituksen "herra rotuun"? Minun kalloni on jopa kuvattu tietokonetomografialla eikä löydetty vikaa eli ne todelliset asiantuntijat eivät tyydy kalloa mittaamaan vain metrimitalla.

        Tyhmä tyyppi. Toki kallon koolla on väliä älykyyteen. Katseleppa vaikka eläimiä.


      • Koirakatsoja
        zore kirjoitti:

        Tyhmä tyyppi. Toki kallon koolla on väliä älykyyteen. Katseleppa vaikka eläimiä.

        No katselenpa eläimiä. Tuntuu että isot koirat eivät ole sen viisaampia kuin pienemmät. Eli koolla ei ole väliä?


    • . . .

      Erot ovat olemassa. Eri asia sitten, onko kyse rodullisista ominaisuuksista vaiko jostain muusta. Nykyään tiedetään, että aiempien sukupolvien elinolosuhteet vaikuttavat monessa asiassa siihen miten jälkikasvun geenit toimivat, joten ei ole niin yksioikoista onko kyse geeneistä vaiko ympäristöstä.

    • Tavallinen tallaaja

      Eikö tämä kallon koko ja älykkyys ole aika vanha käsite? Tämän perusteella sinivalas olisi älykkäin koko maailmassa.. Ja tämä ei selitä sitä, miksi esim. vesipää sairautta sairastavat voivat olla joko "keskiverto" älykkäitä ellei älykkäämpiäkin. Näitä tapauksia on sattunut paljon.

      Taidan itse ainakin mennä tämän poimu- ja aivokuori teorian mukaan.

      Ja vaikka vanhemmilla olisi kummallakin 160äo niin ei se välttämättä tarkoita, että lapselle tulisi sama tulos tai lähelle JOS EI annetta esim. virikkeitä ja anneta itse puntaroida ajatuksia ja ratkoa ongelmia.
      Lapsella on kuitenkin MAHDOLLISUUS nousta samoihin lukemiin tai jopa parempiin.
      Eli jos kasvatettaisiin lapsi pilvilinnassa tai tynnyrissä, niin todennäköisesti lapsi pärjäisi juuri ja juuri vasemman jalan saappaalle asiassa kuin asiassa aikuisiällä.

      Mitä enemmän rassaa aivoja, sitä tehokkaammaksi aivot "tekeytyvät", tämäkin taitaa olla peruja selviytymisen ajoilta. Sama kuin treenaisi potkunyrkkeilyä; luut ja lihakset vahvistuvat toistuvien iskujen myötä, niin miksi aivot eivät kehittyisi samalla tapaa kun sille annetaan "iskuja" (tällä en tarkoita turpaan vetämistä)?

      • 1+18

        No ei se ihan noin ole. Älykkyys on aika suurelta osin synnynnäistä. Sen synnynnäisen tason ylittäminen on aika vaikeata, alisuorittaminen on paljon tavallisempaa. Itse kasvoin maalla sotien jälkeen aikamoisen virikkeettömässä ympäristössä. Se varmaan näkyisi kansakoulun alaluokilla sillä niissä keskiarvoni oli kuuden tienoilla. Sitten kun matematiikassa siirryttiin abstraktimpaan algebraan, huomasin että muut tippuivat kyydistä. Lukiossa matematiikka ja fysiikka olivat sitten lapsellisen helppoja ja muut aineetkin sujuivat hyvin. Älykkyystesteissä olen pärjännyt hyvin. Mielestäni en ole "rassannut" aivojani vaan kyseessä on paljolti synnynnäinen lahjakkuus.


      • . . . ..

        http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=09/2011&id=76c8af4

        Eläinten kognitiosta kirjoittanut professori Jussi Viitala on sitä mieltä, että valas saattaa todella olla älykkäämpi. Ihmisen poikkeuksellinen menestys lajina ei ehkä perustukaan muita suurempaan älyyn vaan siihen että ihmisellä on älyn lisäksi kädet ja puhekyky.


      • voihannyttaas
        1+18 kirjoitti:

        No ei se ihan noin ole. Älykkyys on aika suurelta osin synnynnäistä. Sen synnynnäisen tason ylittäminen on aika vaikeata, alisuorittaminen on paljon tavallisempaa. Itse kasvoin maalla sotien jälkeen aikamoisen virikkeettömässä ympäristössä. Se varmaan näkyisi kansakoulun alaluokilla sillä niissä keskiarvoni oli kuuden tienoilla. Sitten kun matematiikassa siirryttiin abstraktimpaan algebraan, huomasin että muut tippuivat kyydistä. Lukiossa matematiikka ja fysiikka olivat sitten lapsellisen helppoja ja muut aineetkin sujuivat hyvin. Älykkyystesteissä olen pärjännyt hyvin. Mielestäni en ole "rassannut" aivojani vaan kyseessä on paljolti synnynnäinen lahjakkuus.

        Ja olet ihan satavarma ettei millään ympäristötekijöillä ollut lainkaan merkitystä menestykseesi? Ruokavalio, kasvatus sotien jälkeen maalla->et siis selvästikään ollut mikään hemmoteltu kakara jonka ei koskaan tarvinnut ajatella omilla aivoilla; päättelykykyä vaativien kouluaineiden opiskelun alkaminen juuri sopivana ajankohtana kannaltasi, motivaatio opiskella näitä aineita, motivaation puute ja sen mukana tuoma hälläväliä- asenne ja rentous joka auttoi ylisuorittamaan, sattumalta omaksutut juuri oikeanlaiset opiskelutavat näihin aineisiin jne. Käytät argumenttina väitteesi puolesta "älykkyys on aika suurelta osin synnynnäistä" yksittäistapausta eli itseäsi. Mutta kuitenkin on ihan puhtaalla logiikallakin ymmärrettävä fakta että ainoa keino selvittää ihmisen päättelykyvyn rajat, on selvittää näyttein millaiset geenit hänellä on, ja lisäksi tarvitaan tarkkaa informaatiota näiden geenien toiminnasta, oikeastaan siis kaikkien ihmisen geenien toiminnasta. Geenien toiminta on varsin monimutkaista vaihtoehtoisine silmukointeineen ja lukuisine ympäristötekijävaikutuksineen, ja hyvä on pitää mielessä myös sellainen tieteellinen fakta kuin perhosvaikutus: eli pienikin ympäristötekijän muutos voi olla merkittävä tulevaisuuden kannalta. Älykkyyteen vaikuttavat ympäristötekijät voivat olla myös jotain melko yllättäviä, kuten vaikkapa haiman ja sen kautta insuliinin toiminta, tai kilpirauhasten toiminta yms. ÄO- testit voivat korreloida geneettisen älykkyyden kanssa, mutta niistä ei voi vetää sellaista eksaktia johtopäätöstä ettei kukaan testistä huonot pisteet saanut voi menestyä loogista päättelykykyä vaativissa tehtävissä joskus tulevaisuudessa, jos esimerkiksi alkaa reenata niitä varten, tai sitten jokin muu ympäristötekijä kuin treenimotivaation saaminen laukaisee tiettyjen geenien toiminnan.

        Sitten mielipideasioihin. Miksi ylipäänsä pitää aina yrittää hakea jotain jaottelua ihmisten välille älykkyyden perusteella? Itse en voi ymmärtää. Eikö ole parempi jos kaikki vain luottavat itseensä ja suoriutuvat itseluottamuksen turvin kaikesta mahdollisimman hyvin? Älykkyystestejä voi kyllä pitää hyvänä aivojumppana ja jonkinlaisena haasteena, mutta miksi etsiä geneettisiä eroja ihmisen älykkyydessä? Tai jos etsitään, niin eikö silloin kannattaisi luottaa eksakteihin luonnontieteisiin mieluummin kuin psykologiaan (neuropsykologia toki erikseen)?

        Jos paljastuisi, että tummaihoiset ovat todella keskimäärin "geeneiltään tyhmempiä" kuin valkoihoiset niin mitä sillä tiedolla tekisi?


      • voihannyttaas
        voihannyttaas kirjoitti:

        Ja olet ihan satavarma ettei millään ympäristötekijöillä ollut lainkaan merkitystä menestykseesi? Ruokavalio, kasvatus sotien jälkeen maalla->et siis selvästikään ollut mikään hemmoteltu kakara jonka ei koskaan tarvinnut ajatella omilla aivoilla; päättelykykyä vaativien kouluaineiden opiskelun alkaminen juuri sopivana ajankohtana kannaltasi, motivaatio opiskella näitä aineita, motivaation puute ja sen mukana tuoma hälläväliä- asenne ja rentous joka auttoi ylisuorittamaan, sattumalta omaksutut juuri oikeanlaiset opiskelutavat näihin aineisiin jne. Käytät argumenttina väitteesi puolesta "älykkyys on aika suurelta osin synnynnäistä" yksittäistapausta eli itseäsi. Mutta kuitenkin on ihan puhtaalla logiikallakin ymmärrettävä fakta että ainoa keino selvittää ihmisen päättelykyvyn rajat, on selvittää näyttein millaiset geenit hänellä on, ja lisäksi tarvitaan tarkkaa informaatiota näiden geenien toiminnasta, oikeastaan siis kaikkien ihmisen geenien toiminnasta. Geenien toiminta on varsin monimutkaista vaihtoehtoisine silmukointeineen ja lukuisine ympäristötekijävaikutuksineen, ja hyvä on pitää mielessä myös sellainen tieteellinen fakta kuin perhosvaikutus: eli pienikin ympäristötekijän muutos voi olla merkittävä tulevaisuuden kannalta. Älykkyyteen vaikuttavat ympäristötekijät voivat olla myös jotain melko yllättäviä, kuten vaikkapa haiman ja sen kautta insuliinin toiminta, tai kilpirauhasten toiminta yms. ÄO- testit voivat korreloida geneettisen älykkyyden kanssa, mutta niistä ei voi vetää sellaista eksaktia johtopäätöstä ettei kukaan testistä huonot pisteet saanut voi menestyä loogista päättelykykyä vaativissa tehtävissä joskus tulevaisuudessa, jos esimerkiksi alkaa reenata niitä varten, tai sitten jokin muu ympäristötekijä kuin treenimotivaation saaminen laukaisee tiettyjen geenien toiminnan.

        Sitten mielipideasioihin. Miksi ylipäänsä pitää aina yrittää hakea jotain jaottelua ihmisten välille älykkyyden perusteella? Itse en voi ymmärtää. Eikö ole parempi jos kaikki vain luottavat itseensä ja suoriutuvat itseluottamuksen turvin kaikesta mahdollisimman hyvin? Älykkyystestejä voi kyllä pitää hyvänä aivojumppana ja jonkinlaisena haasteena, mutta miksi etsiä geneettisiä eroja ihmisen älykkyydessä? Tai jos etsitään, niin eikö silloin kannattaisi luottaa eksakteihin luonnontieteisiin mieluummin kuin psykologiaan (neuropsykologia toki erikseen)?

        Jos paljastuisi, että tummaihoiset ovat todella keskimäärin "geeneiltään tyhmempiä" kuin valkoihoiset niin mitä sillä tiedolla tekisi?

        Pakko vielä tarkentaa, en siis yritä sanoa että asiaa ei saisi tutkia, kaikki tieteellinen tieto on arvokasta, mutta monissa älykkyystutkimuksissa joista olen lukenut, ovat jo hypoteesitkin melko ylimalkaisia. Lisäksi älykkyystutkimukseen kuuluu ehdottomasti aivokuvaus ja biologiset mittaukset, muuten ei saada eksaktia tietoa tutkittavasta asiasta.

        Keskustelun aloittaja sanoi ensimmäisessä lauseessaan "Täytyykö jo alkaa uskomaan mustien ja valkoisten väliseen ÄO-eroon". Kyseessä ei ole mikään uskon asia. En näe mitään syytä spekuloida tällaisia asioita.


      • 14+20
        voihannyttaas kirjoitti:

        Pakko vielä tarkentaa, en siis yritä sanoa että asiaa ei saisi tutkia, kaikki tieteellinen tieto on arvokasta, mutta monissa älykkyystutkimuksissa joista olen lukenut, ovat jo hypoteesitkin melko ylimalkaisia. Lisäksi älykkyystutkimukseen kuuluu ehdottomasti aivokuvaus ja biologiset mittaukset, muuten ei saada eksaktia tietoa tutkittavasta asiasta.

        Keskustelun aloittaja sanoi ensimmäisessä lauseessaan "Täytyykö jo alkaa uskomaan mustien ja valkoisten väliseen ÄO-eroon". Kyseessä ei ole mikään uskon asia. En näe mitään syytä spekuloida tällaisia asioita.

        En sanonut ettei ympäristötekijöillä ole mitään vaikutusta ja niiden vaikutus on lähinnä niinpäin että oma maksimitaso jää saavuttamatta. Tutkimusten mukaan älykkyyden synnynnäinen komponentti on kuitenkin aika suuri, 60-80 %. Kyllähän lapsuus silloin runsaat 60 vuotta sitten oli aika virikkeetöntä nykystandardiin nähden. Jos kotona ei ollut muuta luettavaa kuin perheraamattu, ei ollut mitään mahdollisuuksia oppia esim. lukemaan ennen koulua, niin kuin nykyään on tapana. Mitään pelejä ei ollut. Koulussa sen sitten huomasi että toisilla oli parempi ja toisilla huonompi oppimiskyky eikä se johtunut harjoittelun määrästä. Jotkut psykologit kuten Lonka ja Hakkarainen käsittääkseni ylikorostavat tuota aivojen muovautuvuutta, todennäköisesti motivointisyistä. Kyllähän kovalla työllä voi oppia paljon mutta se on hieman eri asia kuin älykkyys.


      • voihannyttaas
        14+20 kirjoitti:

        En sanonut ettei ympäristötekijöillä ole mitään vaikutusta ja niiden vaikutus on lähinnä niinpäin että oma maksimitaso jää saavuttamatta. Tutkimusten mukaan älykkyyden synnynnäinen komponentti on kuitenkin aika suuri, 60-80 %. Kyllähän lapsuus silloin runsaat 60 vuotta sitten oli aika virikkeetöntä nykystandardiin nähden. Jos kotona ei ollut muuta luettavaa kuin perheraamattu, ei ollut mitään mahdollisuuksia oppia esim. lukemaan ennen koulua, niin kuin nykyään on tapana. Mitään pelejä ei ollut. Koulussa sen sitten huomasi että toisilla oli parempi ja toisilla huonompi oppimiskyky eikä se johtunut harjoittelun määrästä. Jotkut psykologit kuten Lonka ja Hakkarainen käsittääkseni ylikorostavat tuota aivojen muovautuvuutta, todennäköisesti motivointisyistä. Kyllähän kovalla työllä voi oppia paljon mutta se on hieman eri asia kuin älykkyys.

        "Valtavirran" äo- mittauksia voisi verrata ihmisen fyysisen suorituskyvyn mittaamiseen leposykkeen perusteella, oletuksella mitä alhaisempi leposyke, sen parempi suorituskyky: suurissa otoksissa korrelaatio tulee olemaan selvä, mutta kun valitaan kaksi ihmistä ja verrataan heitä, ei leposykkeen perusteella voi päätellä hirveästi heidän suorituskyvystään. Joillakin maratoonareilla saattaa leposyke olla 70 ja vastaavasti sohvaperunoilla 30.

        Korrelaatio on siis selvä ja ymmärrettävä, mutta kun asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan, ettei se ole niin yksinkertainen.

        Kaksostutkimukset ovat vahva argumentti älykkyyden geneettisyyden puolesta, enkä todellakaan yritä kiistää sitä etteikö "lähtöviivoissa" olisi ihmisten välillä eroja, sehän on ihan selvä asia että on. Onhan treenaamattomien ihmistenkin välillä geneettisiä eroja voimatasossa.

        Sen sijaan yksilön älykkyyden potentiaaliset rajat ovat se asia jota ei mielestäni nykyisillä älykkyystutkimuksilla voida selvittää. Ihmisaivojen tutkimus ja mallintaminenhan on muutenkin osoittautunut valtavaksi haasteeksi tieteelle. Tämä on ensisijainen argumenttini, jos ei tunneta aivojen toimintaa, ei ole toivoakaan tietää mitä on älykkyys, siis ei sitä miten se määritellään vaan mitä se ihan konkreettisesti on ihmisen aivoissa. Aikaisemmin puhuin geenien toiminnasta, jota ei sitäkään tunneta ihmisen kohdalla täysin, kuitenkin paremmin kuin aivojen toiminta.

        Mitä tulee kovalla työllä oppimiseen ja siihen että se on eri asia kuin älykkyys, en nyt tarkoittanutkaan ihan mitä tahansa taitoja, mutta jos ihminen esimerkiksi laskee paljon matematiikkaa, niin kyllähän se parantaa ihan yleisestikin hänen syy-ja seuraussuhteiden tajuamiskykyään. Viimeisen väitteen puolesta minulla ei tosin ole argumenttina kuin oma kokemus ja havainnot sekä logiikka.


      • voihannyttaas
        voihannyttaas kirjoitti:

        "Valtavirran" äo- mittauksia voisi verrata ihmisen fyysisen suorituskyvyn mittaamiseen leposykkeen perusteella, oletuksella mitä alhaisempi leposyke, sen parempi suorituskyky: suurissa otoksissa korrelaatio tulee olemaan selvä, mutta kun valitaan kaksi ihmistä ja verrataan heitä, ei leposykkeen perusteella voi päätellä hirveästi heidän suorituskyvystään. Joillakin maratoonareilla saattaa leposyke olla 70 ja vastaavasti sohvaperunoilla 30.

        Korrelaatio on siis selvä ja ymmärrettävä, mutta kun asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan, ettei se ole niin yksinkertainen.

        Kaksostutkimukset ovat vahva argumentti älykkyyden geneettisyyden puolesta, enkä todellakaan yritä kiistää sitä etteikö "lähtöviivoissa" olisi ihmisten välillä eroja, sehän on ihan selvä asia että on. Onhan treenaamattomien ihmistenkin välillä geneettisiä eroja voimatasossa.

        Sen sijaan yksilön älykkyyden potentiaaliset rajat ovat se asia jota ei mielestäni nykyisillä älykkyystutkimuksilla voida selvittää. Ihmisaivojen tutkimus ja mallintaminenhan on muutenkin osoittautunut valtavaksi haasteeksi tieteelle. Tämä on ensisijainen argumenttini, jos ei tunneta aivojen toimintaa, ei ole toivoakaan tietää mitä on älykkyys, siis ei sitä miten se määritellään vaan mitä se ihan konkreettisesti on ihmisen aivoissa. Aikaisemmin puhuin geenien toiminnasta, jota ei sitäkään tunneta ihmisen kohdalla täysin, kuitenkin paremmin kuin aivojen toiminta.

        Mitä tulee kovalla työllä oppimiseen ja siihen että se on eri asia kuin älykkyys, en nyt tarkoittanutkaan ihan mitä tahansa taitoja, mutta jos ihminen esimerkiksi laskee paljon matematiikkaa, niin kyllähän se parantaa ihan yleisestikin hänen syy-ja seuraussuhteiden tajuamiskykyään. Viimeisen väitteen puolesta minulla ei tosin ole argumenttina kuin oma kokemus ja havainnot sekä logiikka.

        Pakko todeta vielä, että 20-30% on aika paljon. Jos ympäristötekijöiden vaikutus on se, että maksimitaso jää saavuttamatta, olisi järkevää satsata tutkimuksiin jotka selvittävät mitä nämä ympäristötekijät ovat ja miten ne voi optimoida niin että ihmisten älyllinen suorituskyky saataisiin mahdollisimman suureksi.


      • Ihmisen äly?
        . . . .. kirjoitti:

        http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=09/2011&id=76c8af4

        Eläinten kognitiosta kirjoittanut professori Jussi Viitala on sitä mieltä, että valas saattaa todella olla älykkäämpi. Ihmisen poikkeuksellinen menestys lajina ei ehkä perustukaan muita suurempaan älyyn vaan siihen että ihmisellä on älyn lisäksi kädet ja puhekyky.

        "Ihmisen poikkeuksellinen menestys lajina..."

        Ilmakehä tärvelty, eläinlajeja tapettu sukupuuttoon miljoonittain, valtameret täynnä roskia ja jätteitä, maapallon ruokavarat eivät riitä ruokkimaan "ihmiskuntaa" enää 10 vuoden päästä, jne jne

        Tätäkö sinä kutsut poikkeukselliseksi "menestykseksi"?


    • Viisaampikumensa?

      Tehdään älykkyys testi. Mensalainen arvotaan ja Zululainen arvotaan. Laitetaan Mongoolian arolle alasti. Tarkastetaan kuukauden päästä kumpi on älykkäämpi.

    • Röh

      Kun otetaan sattumanvaraisesti kolme "valkoista" ihmistä ja yksi "musta" ihminen, niin ontodennäköisempää että yhdellä "valkoisista" on enemmän yhteisiä geenejä "mustan" ihmisen kuin valkoisten kanssa.

      Jaottelu "mustiin" ja "valkoisiin" on ihmisten kohdalla aivan yhtä hyödytöntä kuin vertailla samanmerkkisiä ja -mallisia "mustia" ja "valkoisia" radioita toisiinsa.

      Ihmisten jaottelu eri "rotuihin" on matalaotsaista touhua, josta ei seuraa mitään hyvää.

      Monelle suomalaiselle rasistille lienee ollut varsin vaikea hyväksyä viime vuosien geenetiikkatutkimusten tuloksia, joiden mukaan suomalaisten juuret ovat tosiaankin Lähi-Idässä ja Mongoliassa.

      Me "valkoiset" olemme itse asiassa siis vain haalistuneita "mustia".

      Tai jos ihan tarkkoja ollaan niinn me emme ole millään tavalla "valkoisia", vaan vaaleanpunaisia. Se joka on eri mieltä asiasta ottakoon värikartan ja vertailkoon sen avulla.

      • 14+9

        Eikä mustien ja valkoisten fyysisessä suorituskyvyssä ole ero; kuinka voisikaan koska geenit ovat samanlaiset. On pelkkää sattumaa että sadan metrin juoksussa kymmenen sekunnin haamurajan alittaneet, kaikkiaan 71 juoksijaa, ovat kahta lukuun ottamatta syntyperältään mustaihoisia.


      • 6+1
        14+9 kirjoitti:

        Eikä mustien ja valkoisten fyysisessä suorituskyvyssä ole ero; kuinka voisikaan koska geenit ovat samanlaiset. On pelkkää sattumaa että sadan metrin juoksussa kymmenen sekunnin haamurajan alittaneet, kaikkiaan 71 juoksijaa, ovat kahta lukuun ottamatta syntyperältään mustaihoisia.

        Ja sekin on puhdasta sattumaa että juutalaisille, joita on runsas promille maailman väestöstä, on myönnetty 173 tieteen nobelpalkintoa ja 22 % kaikista nobelpalkinnoista. Geenithän ovat kaikilla samanlaisia.


      • 13+6
        6+1 kirjoitti:

        Ja sekin on puhdasta sattumaa että juutalaisille, joita on runsas promille maailman väestöstä, on myönnetty 173 tieteen nobelpalkintoa ja 22 % kaikista nobelpalkinnoista. Geenithän ovat kaikilla samanlaisia.

        Ihmisillä toimii rodunjalostus siinä kuin eläimilläkin. Katolilaisten suuri virhe olin siinä että varsinkin keskiajalla hyvin suuri määrä älykkäitä ja oppineita ihmisiä anto selibaattilupauksen ja ryhtyi papiksi, munkiksi tai nunnaksi. Juutalaisilla päinvastoin oppineisuus oli kunniassa sellaisilla henkilöillä oli varaa kasvattaa suuri perhe. Samoin Kaukoidässä. Voidaan pohtia, mitkä ominaisuudet olivat voittoisimman afrikkalaisheimoissa.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      63
      6043
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      25
      3821
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      245
      2151
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      1850
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      31
      1299
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      95
      1266
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      303
      1065
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1010
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      76
      939
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      888
    Aihe