En osaa navigoida ilman GPS:ää

" tietenkin plotteri koska siinä on kaikki tarvittava yhdessä paketissa. "

ei löydy:nettiä, kompassia ,taskulamppua, vatupassia, kameraa, radiota, pelejä. Älypuhelimesta löytyy.

r3r2 kirjoitti:

" tietenkin plotteri koska siinä on kaikki tarvittava yhdessä paketissa. "

ei löydy:nettiä, kompassia ,taskulamppua, vatupassia, kameraa, radiota, pelejä. Älypuhelimesta löytyy.

Lue lisää

Ei löydy älypuhelimestakaan kuin rannikon lähellä. Netti loppuu nopeasti saaristossa

Netti loppuu kirjoitti:

Ei löydy älypuhelimestakaan kuin rannikon lähellä. Netti loppuu nopeasti saaristossa

http://kuuluvuus.dna.fi/Peittokartta/

"Kompassi ei ole kovin tärkeä varuste koska pääsuunnat on helppo päätellä muutenkin.
"

Avomerellä ja saaristossakin yli 1 mpk etäisyyksillä ohjailukompassi on hyvä, jos ihminen ohjaa. Ohjailukompassi näkyy uusien vor65 veneiden ruoritolpassa:

http://www.volvooceanrace.com/en/photo_gallery/161_2014-15.html#1

http://www.xssailing.com/article/chinas-vor-65-hits-water/

Eikö kukaan osaa määrittää sijaintiaan avomerellä ilmabån gps:ää?

Minä osaan, jos veneessä on kello, sekstantti ja tähtinavigointitaulukot. Ei ole edes vaikeaa.

Miten luulet, että sijainti määritettiin ennen gps:ää?

Sekstantilla... kirjoitti:

Eikö kukaan osaa määrittää sijaintiaan avomerellä ilmabån gps:ää?

Minä osaan, jos veneessä on kello, sekstantti ja tähtinavigointitaulukot. Ei ole edes vaikeaa.

Miten luulet, että sijainti määritettiin ennen gps:ää?

Lue lisää

"Miten luulet, että sijainti määritettiin ennen gps:ää? "

Ennen sekstantteja käytettiin merkintälaskua ja käytetään vielä nykyisinkin. Monet nykvyveneilijät osaavat merkintalaskun ja purjehdusmittaristoista löytyy automaattinen merkintalaskutoiminto. Keikkuvassa veneessä huonossa kelissä merkintälasku onkin käyttökelpoisempi kuin sekstantin käyttö.

http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning

Jos englanti on vieras kieli, tämä auttaa:
http://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=fi&js=y&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&u=http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning&edit-text=&act=url

ki0r23 kirjoitti:

"Miten luulet, että sijainti määritettiin ennen gps:ää? "

Ennen sekstantteja käytettiin merkintälaskua ja käytetään vielä nykyisinkin. Monet nykvyveneilijät osaavat merkintalaskun ja purjehdusmittaristoista löytyy automaattinen merkintalaskutoiminto. Keikkuvassa veneessä huonossa kelissä merkintälasku onkin käyttökelpoisempi kuin sekstantin käyttö.

http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning

Jos englanti on vieras kieli, tämä auttaa:
http://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=fi&js=y&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&u=http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning&edit-text=&act=url

Lue lisää

Merkintälaskua käytetään sekstantilla tehtävien paikanmääritysten välissä sekä silloin, kun taivaankappaleita ei näy.

Merkintälasku ja paikanmääritys ovat eri asioita, täydentävät toisiaan.

Kyllä paikanmääritys taivaankappaleiden avulla on se vanhin navigointimenetelmä avomerellä. Joidenkin tutkimusten mukaan näyttää siltä, että sitä hyödynnettiin jo Tyynen meren saarten asutuksessa. Sekstanttia ei tietystikään silloin ollut.

nettiavomerelleasti kirjoitti:

http://kuuluvuus.dna.fi/Peittokartta/

Nii-in. Tuosta kartasta sen näkee. Netti tai puhelin ei toimi avomerellä, vain rannikolla.

Itsekin olen sen testannut, ranta vielä näkyy, kun heittää puhelin pelittämästä.

Täytyy sen verran korjata, että minä osaan määrittää sijaintini missä tahansa tällä pallolla, kunhan mukana on tarkka kello (jonka virhe on tiedossa), sekstantti, astelevy, suuntaviivain ja ajantasainen Nautical Almanac, kynä ja tyhjä plotterikartta.

Edellyttää tietysti, että taivaankappaleista on näkyvissä aurinko, kuu tai tähdet.
Paikanmääritys onnistuu alle 50m tarkkuudella, missä tahansa tällä pallolla ilman elektroniikkaa.

Käy Avomerilaivurikurssi ja hämmästy!
Suosittelen kaikille, joita kiinnostaa riippumattomuus elektroniikasta.

Anonyymi kirjoitti:

Täytyy sen verran korjata, että minä osaan määrittää sijaintini missä tahansa tällä pallolla, kunhan mukana on tarkka kello (jonka virhe on tiedossa), sekstantti, astelevy, suuntaviivain ja ajantasainen Nautical Almanac, kynä ja tyhjä plotterikartta.

Edellyttää tietysti, että taivaankappaleista on näkyvissä aurinko, kuu tai tähdet.
Paikanmääritys onnistuu alle 50m tarkkuudella, missä tahansa tällä pallolla ilman elektroniikkaa.

Käy Avomerilaivurikurssi ja hämmästy!
Suosittelen kaikille, joita kiinnostaa riippumattomuus elektroniikasta.

Lue lisää

Toivottavasti tämä sijannin määrittely menee vähän nopeammin kuin 8 vuotta?

Mikäli merelle haluat mennä, miksi et hankkisi perustaitoja? Ei ole niin vaikeaa. Olet tiedostanut osaamattomuutesi, ja se on hyvä alku.Jjo sen perusteella pystyt kyllä omaksuman perusopit. Mutta mitä tehdä sillä kansanosalle, joka ei edes tiedosta osaamattomuuttan, eikä välttämättä ole edes kyneväisiä oppia omaksumaan?

kurssille! kirjoitti:

Mikäli merelle haluat mennä, miksi et hankkisi perustaitoja? Ei ole niin vaikeaa. Olet tiedostanut osaamattomuutesi, ja se on hyvä alku.Jjo sen perusteella pystyt kyllä omaksuman perusopit. Mutta mitä tehdä sillä kansanosalle, joka ei edes tiedosta osaamattomuuttan, eikä välttämättä ole edes kyneväisiä oppia omaksumaan?

Lue lisää

Mitä luette perustaitojen piiriin, mitä pitäisi osata?

Harjoitusta vaatii, ilman muuta. 20-vuotta ajallisesti on jo pitkä harjoitus.
Ihan perusseikka on, että vauhti on aina sovitettava niin, että "pysyt kartalla". Niin purje- kuin muissakin veneissä. Mikäli olet ihan hukassa, älä liiku, ellet tiedä olevasi laivan reitillä -silloinhan jo tiedät jotain :)

hätäilemättä kirjoitti:

Harjoitusta vaatii, ilman muuta. 20-vuotta ajallisesti on jo pitkä harjoitus.
Ihan perusseikka on, että vauhti on aina sovitettava niin, että "pysyt kartalla". Niin purje- kuin muissakin veneissä. Mikäli olet ihan hukassa, älä liiku, ellet tiedä olevasi laivan reitillä -silloinhan jo tiedät jotain :)

Lue lisää

Pitää paikkansa tuo "pysy kartalla nopeus". Muistan kun vuosia sitten kokeilin suunnistusta nopealla lentokoneella (155 Kts) matalalla (500ft/150m) käyttäen GT- tiekarttaa. Niitä lehtiä sai heittää olan yli yhtä soittoa ja siirtyminen lehdeltä toiselle oli nykykielellä sanottuna haastavaa.
Tuossa tiekartassa oli mittakaavana 1:250 000 kun taas ilmailukartassa se on 1:500 000. Tuolloin ei vielä ollut GPS laitteita (joten jos putosit kartalta korpialueella ja matalalla niin radionavigointilaitteista ei ole apua) sijainnin uudelleen selvittäminen oli oma temppunsa.
Aloittajalle sanoisin saman mitä jotkut tuolla edellä ovat jo ehdottaneetkin, että vähintäinkin saaristonavigointi kirja kannattaisi käydä ajatuksella läpi.
Tuon kirjan sisältö antaa riittävän tiedon näille vesille ja eihän oppi koskaan ole "ojaan kaatanut". Happy sailing.

Sun veneeseen en ainakaan astuis jalallakaan. Kippari edesvastuuton henkilö merellä.
Veneajokortti olisi järkevä/ mitä trafi tekee/ ei mitään.

V=S/t
Esim: 10 Km/h ei 10 Km x h

joo, sainhan mä tuon kaavan tuohon itsekin väärin :D

Joo, laskussa kannattaa käyttää kaaviota:

Matka
-----------------------------
Nopeus | Aika


Tuosta sen muistaa.

Hohhoho kirjoitti:

Joo, laskussa kannattaa käyttää kaaviota:

Matka
-----------------------------
Nopeus | Aika


Tuosta sen muistaa.

Lue lisää

MATKA = AIKA X NOPEUS !!!!!!!!!!!!!!!!!

"joskin kohtalaisen epätarkka."

Merkintälasku on riittävän tarkka moniin sovelluksiin, ks http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning

Kompassin mukaan purjehtiminen on yllättävän tarkkaa, jos osaa, myös vastaisessa tuulessa, 2m allokossa ja useita kymmeniä meripeninkulmia putkeen.

.,,c kirjoitti:

"joskin kohtalaisen epätarkka."

Merkintälasku on riittävän tarkka moniin sovelluksiin, ks http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning

Kompassin mukaan purjehtiminen on yllättävän tarkkaa, jos osaa, myös vastaisessa tuulessa, 2m allokossa ja useita kymmeniä meripeninkulmia putkeen.

Lue lisää

Kuteb linkissä mainittiin, menetelmä on epätarkka ja altis kumuloituville virheille. Sitä ei enää tarvita koska gps antaa tuloksen nopeammin ja tarkemmin.

Näin siis linkin mukaan

Lontoota kirjoitti:

Kuteb linkissä mainittiin, menetelmä on epätarkka ja altis kumuloituville virheille. Sitä ei enää tarvita koska gps antaa tuloksen nopeammin ja tarkemmin.

Näin siis linkin mukaan

Lue lisää

Merkintälaskunavigointi on tarkka itämerellä suoraa kompassikurssia purjehdittaessa. GPS:n mukaan jos purjehtii, jälki voi olla enemmän ziksakkia, koska perämies voi korjata kurssia koko ajan ja liikaa.

Saaristossa huviveneilijän ei ole tarvetta käyttää gps:ää tai merkintälaskua, muuta kuin sumussa ja silloin on järkevää mennä lähimpään rantaan.

20+5 kirjoitti:

Merkintälaskunavigointi on tarkka itämerellä suoraa kompassikurssia purjehdittaessa. GPS:n mukaan jos purjehtii, jälki voi olla enemmän ziksakkia, koska perämies voi korjata kurssia koko ajan ja liikaa.

Saaristossa huviveneilijän ei ole tarvetta käyttää gps:ää tai merkintälaskua, muuta kuin sumussa ja silloin on järkevää mennä lähimpään rantaan.

Lue lisää

On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa. Ohjailuun kannattaa tietenkin käyttää magneettikompassia, mutta seurata gps:n COG:a tietääkseen, mihin ohjattu suunta todella vie. Korjaus ohjaussuuntaan sitten aste tai kaksi kerrallaan. Sen rinnalla heinäntekokin on vaativaa.

Merkintälasku on ja on aina ollut oppikirjojenkin mukaan vain sinne päin tarkkuudeltaan. Sitä käytetään vain siltä osin, kun muuta ei voida tehdä.

Airiston mittakaavas kirjoitti:

On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa. Ohjailuun kannattaa tietenkin käyttää magneettikompassia, mutta seurata gps:n COG:a tietääkseen, mihin ohjattu suunta todella vie. Korjaus ohjaussuuntaan sitten aste tai kaksi kerrallaan. Sen rinnalla heinäntekokin on vaativaa.

Merkintälasku on ja on aina ollut oppikirjojenkin mukaan vain sinne päin tarkkuudeltaan. Sitä käytetään vain siltä osin, kun muuta ei voida tehdä.

Lue lisää

No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

Mutta pari juttua:
GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.

-Mika- kirjoitti:

No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

Mutta pari juttua:
GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.

Lue lisää

Tämä on niin totta. Tosin itse hosun harpinkin kanssa. Toisaalta mun peukalo on kärjestä ekaan niveleen just yksi mpk kartalla, sillä mittaan usein summittaisen matkan.

Kompassilla ajaessa joku 5-10 asteen tarkkuus on täysin riittävä, jopa Ahvenanmeren ylityksessä. Ei 40 mpk:n päästä ajeta sokkona 100 metrin maaliin pelkällä suunnalla ja tuloajalla. Se on rannikkotykistön hommia se...

Gps:n kanssa voi vähän käyttää konstejakin. Esim mä käytän edelleen garmin 48 kapulaa, jossa ei ole karttaa, vaan se näyttää koordinaatit. Kun ajan suoria N-S tai W-E suuntia, niin voi katsoa rajat, joissa koordinaatin pitää pysyä. Tai sitten katsoo kartasta toisen koordinaatin, jonka arvoon saakka ajetaan ja siinä tulee esim käännös. Tämä on vähän sama, kun kaikuluotaimella ajaa kartan syvyysmerkintöjä pitkin.

Pointti on se, että rannikkonavigointi ei ole. mitää. metripeliä, mitä pitää jännätä. Toki jos hakeutuu vaikkapa Hangosta Bengtskäriin suoraan luotojen ja kivikoiden läpi, niin silloin sijainnin näyttävä gps on kaiun ohella oikein paljon menoa helpottava apuväline. Mutta käytännön ajelussa aika krouvi navigointi riittää, ja sitten se tarkennetaan esim reimarien ym avulla.

Reimariin liityen on hyvä peukkusääntö, että siinä missä on vettä reimarille, on vettä veneelle. Reimaria on veden alla vähintään saman verran kun pinnallakin. Jos et tiedä kummalta puolen ajaa, niin mene ihan reimarin vierestä, pari desimetriä vaan väliä. Toki reimarille pitää tulla reitin suunnasta, ja samoin poistua, muuten voi kolista ennen kun on sen lähellä.. Eli joku haju reitin yleissuunnasta on oltava.

-Mika- kirjoitti:

No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

Mutta pari juttua:
GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.

Lue lisää

Tarkalleen ottaen Mikan kertomuksesta näkee, että merkintälaskulla mennään käytännössä muutama maili kerrallaan, ehkä jopa 5 mpk legi. Sitten tarkastetaan sijainti joko gps:llä tai karttaan verraten. Onhan se eräänlaista merkintälaskua sekin, mutta yleensä merkintälaskun käsitetään sisältävän pari suunnan muutostakin, vaikka ei edes niitä laivurikurssin keskilatitudeja tarvitsisi käyttää.

Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. Jopa muinainen joka veneen Seafix ja radiosuuntimat antoivat tarkemman paikan Gotlantiin mennessä puolivälissä matkaa. Lähellä rantaa sai jo ainakin yhden tarkankin radiosuuntiman.

Useimpiin tarkoituksiin riittää mainiosti oma vaaksa=5 mpk ja vaaksa sormea vaihtaen=15 mpk yleiskortilla. Silti harppikin on karttapöydällä käden ulottuvilla. Lähinnä väylänmutkia meneviä mittauksia varten. Siinä kun 1 mpk kärkien väli kääntyy mutkissa paremmin.

Vahingossa katkaisijasta mittareilta katkaistua virtaa pahempaa black-outia ei ole tullut koettua. Mutta jos tulisi, on käsigepsussakin kartta ja toinen tabletissa. Vihoviimeinen hätävara vielä kännykässä. Ja millä hyvänsä niistä kyllä osuu oikean kiven oikealle puolelle suunnilleen yhtä tarkasti kuin uskaltaa hyvissäkään olosuhteissa mennä. Näkymättömien kivien suhteen paperikartta ei ole yhtään tarkempi kuin plotterin kartta.

sama asia kirjoitti:

Tarkalleen ottaen Mikan kertomuksesta näkee, että merkintälaskulla mennään käytännössä muutama maili kerrallaan, ehkä jopa 5 mpk legi. Sitten tarkastetaan sijainti joko gps:llä tai karttaan verraten. Onhan se eräänlaista merkintälaskua sekin, mutta yleensä merkintälaskun käsitetään sisältävän pari suunnan muutostakin, vaikka ei edes niitä laivurikurssin keskilatitudeja tarvitsisi käyttää.

Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. Jopa muinainen joka veneen Seafix ja radiosuuntimat antoivat tarkemman paikan Gotlantiin mennessä puolivälissä matkaa. Lähellä rantaa sai jo ainakin yhden tarkankin radiosuuntiman.

Useimpiin tarkoituksiin riittää mainiosti oma vaaksa=5 mpk ja vaaksa sormea vaihtaen=15 mpk yleiskortilla. Silti harppikin on karttapöydällä käden ulottuvilla. Lähinnä väylänmutkia meneviä mittauksia varten. Siinä kun 1 mpk kärkien väli kääntyy mutkissa paremmin.

Vahingossa katkaisijasta mittareilta katkaistua virtaa pahempaa black-outia ei ole tullut koettua. Mutta jos tulisi, on käsigepsussakin kartta ja toinen tabletissa. Vihoviimeinen hätävara vielä kännykässä. Ja millä hyvänsä niistä kyllä osuu oikean kiven oikealle puolelle suunnilleen yhtä tarkasti kuin uskaltaa hyvissäkään olosuhteissa mennä. Näkymättömien kivien suhteen paperikartta ei ole yhtään tarkempi kuin plotterin kartta.

Lue lisää

"Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. "

Olen kymmenen kertaa ylittänyt suomenlahden kompassin varassa virheettä. Tallinan radiomasto näkyy kauas joten pala kakkua on ylittää suomenlahti pelkän kompassin avulla.

Helsingistä jos lähtee niin seuraa vaan muuta liikennettä:-)

089 kirjoitti:

"Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. "

Olen kymmenen kertaa ylittänyt suomenlahden kompassin varassa virheettä. Tallinan radiomasto näkyy kauas joten pala kakkua on ylittää suomenlahti pelkän kompassin avulla.

Helsingistä jos lähtee niin seuraa vaan muuta liikennettä:-)

Lue lisää

Mutta Suomenlahden ylitys onkin vain 40 mpk ja kiintopisteet poissa näkyvistä vain hetkosen siinä keskiviivalla. Oikein kirkkaalla ilmalla Tallinnan Teletorn näkyy jo lähtiessä, huonollakin säällä Tallinan matala näkyy aikaisin. Se on aina ollut aivan piece of cake. Jo puolen Itämeren ylitys vaikkapa Hangosta Gotlantiin on eri kertaluokkaa.

sehän on poc kirjoitti:

Mutta Suomenlahden ylitys onkin vain 40 mpk ja kiintopisteet poissa näkyvistä vain hetkosen siinä keskiviivalla. Oikein kirkkaalla ilmalla Tallinnan Teletorn näkyy jo lähtiessä, huonollakin säällä Tallinan matala näkyy aikaisin. Se on aina ollut aivan piece of cake. Jo puolen Itämeren ylitys vaikkapa Hangosta Gotlantiin on eri kertaluokkaa.

Lue lisää

"Jo puolen Itämeren ylitys vaikkapa Hangosta Gotlantiin on eri kertaluokkaa. "

Kuitenkin merkintälaskulla onnistuu Hanko-Visby.

sehän on poc kirjoitti:

Mutta Suomenlahden ylitys onkin vain 40 mpk ja kiintopisteet poissa näkyvistä vain hetkosen siinä keskiviivalla. Oikein kirkkaalla ilmalla Tallinnan Teletorn näkyy jo lähtiessä, huonollakin säällä Tallinan matala näkyy aikaisin. Se on aina ollut aivan piece of cake. Jo puolen Itämeren ylitys vaikkapa Hangosta Gotlantiin on eri kertaluokkaa.

Lue lisää

Hanko -Visby tai Gdynia -Hanko oli ihan mahdollista silloinkin, kun ei ollut GPS tai Decca käytössä. Ja karttakin oli paperia. Magneettikompassilla osuu hämmästyttävän hyvin kohteeseen.

-Mika- kirjoitti:

No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

Mutta pari juttua:
GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.

Lue lisää

Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".

8+11 kirjoitti:

Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".

Lue lisää

"plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin". Väärin, väärin.Olen kuullut tämän väitteen ennenkin mutta esittäjä ajoi kompassin avulla avomerellä kuten muutkin. Plotterista/ gps:stä voit katsoa missä olet ja mitä kurssia ajoit. Siis mennyttä kurssia. Mutta ohjaaminen tapahtuu kompassilla suuntaan, jonka olet katsonut plotterista tai paperikartasta. Jos magneettikompassin lukeminen on vaikeaa niin onhan niitä sähköisiäkin.

serppomartti kirjoitti:

"plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin". Väärin, väärin.Olen kuullut tämän väitteen ennenkin mutta esittäjä ajoi kompassin avulla avomerellä kuten muutkin. Plotterista/ gps:stä voit katsoa missä olet ja mitä kurssia ajoit. Siis mennyttä kurssia. Mutta ohjaaminen tapahtuu kompassilla suuntaan, jonka olet katsonut plotterista tai paperikartasta. Jos magneettikompassin lukeminen on vaikeaa niin onhan niitä sähköisiäkin.

Lue lisää

Kokemusperäisesti sanon, ettei tuolla ole mitään merkitystä, että plotteri näyttää "mennyttä kurssia". Vaikea sanoa, kokeeko joku sillä jotain mentaalista merkitystä olevan.

Itse asiassa plotteriohjausta helpottaa olennaisesti juuri se, että laite näyttää todellista kuljettua suuntaa eikä veneen hetkellistä asentoa, kuten kompassi tekee.

8+11 kirjoitti:

Kokemusperäisesti sanon, ettei tuolla ole mitään merkitystä, että plotteri näyttää "mennyttä kurssia". Vaikea sanoa, kokeeko joku sillä jotain mentaalista merkitystä olevan.

Itse asiassa plotteriohjausta helpottaa olennaisesti juuri se, että laite näyttää todellista kuljettua suuntaa eikä veneen hetkellistä asentoa, kuten kompassi tekee.

Lue lisää

Mielenkiintoinen ajatus. Selitäppä tarkemmin miten ajat venettäsi plotterillasi ilman kompassikurssia esimerkiksi pimeässä ja reilussa myötäaallokossa?.

sama asia kirjoitti:

Tarkalleen ottaen Mikan kertomuksesta näkee, että merkintälaskulla mennään käytännössä muutama maili kerrallaan, ehkä jopa 5 mpk legi. Sitten tarkastetaan sijainti joko gps:llä tai karttaan verraten. Onhan se eräänlaista merkintälaskua sekin, mutta yleensä merkintälaskun käsitetään sisältävän pari suunnan muutostakin, vaikka ei edes niitä laivurikurssin keskilatitudeja tarvitsisi käyttää.

Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. Jopa muinainen joka veneen Seafix ja radiosuuntimat antoivat tarkemman paikan Gotlantiin mennessä puolivälissä matkaa. Lähellä rantaa sai jo ainakin yhden tarkankin radiosuuntiman.

Useimpiin tarkoituksiin riittää mainiosti oma vaaksa=5 mpk ja vaaksa sormea vaihtaen=15 mpk yleiskortilla. Silti harppikin on karttapöydällä käden ulottuvilla. Lähinnä väylänmutkia meneviä mittauksia varten. Siinä kun 1 mpk kärkien väli kääntyy mutkissa paremmin.

Vahingossa katkaisijasta mittareilta katkaistua virtaa pahempaa black-outia ei ole tullut koettua. Mutta jos tulisi, on käsigepsussakin kartta ja toinen tabletissa. Vihoviimeinen hätävara vielä kännykässä. Ja millä hyvänsä niistä kyllä osuu oikean kiven oikealle puolelle suunnilleen yhtä tarkasti kuin uskaltaa hyvissäkään olosuhteissa mennä. Näkymättömien kivien suhteen paperikartta ei ole yhtään tarkempi kuin plotterin kartta.

Lue lisää

No oikeastaan pidemmällä legillä se positio merkitään tietyin välein karttaan/lokikirjaan kellonajan kanssa. Ja muutama suunnanmuutoskin mukaan mahtuu. Ja tällainen pidempi legi on tullut mentyä ilman gepsiä viimeksi joitakin vuosia sitten, kun oli se total blackout kalmarista lähdön jälkeen. Ajettiin Gotlannin jälkeen Porkkkalaan, kiertäen kuitenkin Georgebankin kautta (liikennejakoaluetta väistäen).
Se oli sitä merkintälaskunavigointia perinteisimmillään. Ja osuttiin kyllä tarkasti siihen mihin pitikin, parin vuorokauden avomerilegin jälkeenkin.

Saaristossa ajaessa ei tietenkään merkitä sitä positiota mihinkään, se vaan todetaan kartalla. Muuten toiminta on tavallaan samankaltaista.

8+11 kirjoitti:

Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".

Lue lisää

Tuo plotterin/kompassin kanssa mutkittelu oikeastaan tulee esiin vaan silloin, kun maisemasta ei saa minkäänlaista kiintopistettä. Esim sumussa tai pimeässä pilvisellä säällä. Muutenhan vikastaan plotterista oikea suunta ja otetaan maisemasta kiintopiste jota kohti ajetaan. Ja hetken päästä tarkistetaan plotterista, että suunta on se mikä pitikin tai korjataan suuntaa hieman, kunnes se on sitä mitä pitikin.

Kun tämä kiintopiste puuttuu ja koittaa ajaa plotterin mukaan, menee homma mutkitteluksi. Eikä siinä auta, vaikka gepsi suotaisi nmea-dataa vaikka 10 herzin vauhdilla. Se plotteri kun tarvitsee riittävän monta samansuuntaista suuntatietoa, ennen kuin se tulkitsee sen todelliseksi suunnaksi, eikä vaan aallon aiheuttamaksi heilahdukseksi. Ja sitten ollaankin jo korjattu yli ja pitää kääntää takaisin ja sama toistuu....

Ohjailukompasissakin on jonkinlainen viive, mutta se on pienempi ja jotenkin vakaampi tai ainakin ennakoitavampi tai jotain...

8+11 kirjoitti:

Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".

Lue lisää

"Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin"

Jos asia olisi noin, vor65 veneissä ei olisi ohjailukompassia ruoripylväässä.



http://www.volvooceanrace.com/en/photo_gallery/161_2014-15.html#1

http://www.xssailing.com/article/chinas-vor-65-hits-water/

8+11 kirjoitti:

Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".

Lue lisää

Sitten täytyy olla todella nopea plotteri. Kaikki plotterit, mitä minä olen nähnyt, ovat olleet liian hitaita. Ongelma on vaikkapa yöllä kovassa aallokossa, kun ei näe edessä yhtikäs mitään. Tällöin kompassista näkee heti, pysyykö keula suunnassaan vai liikkuuko se ja kuinka nopeasti. Pienillä liikkeillä saa aina tilanteen korjattua. Plotterissa menee sekunti tai kaksi ennen kuin se antaa vastaavan palautteen ja tieto liikkeen nopeudesta puuttuu. Jos plotteri päivittyisi vaikkapa 10 kertaa sekunnissa, se antaisi olisi riittävä, mutta tuohon on vielä matkaa.

Bossu kirjoitti:

Sitten täytyy olla todella nopea plotteri. Kaikki plotterit, mitä minä olen nähnyt, ovat olleet liian hitaita. Ongelma on vaikkapa yöllä kovassa aallokossa, kun ei näe edessä yhtikäs mitään. Tällöin kompassista näkee heti, pysyykö keula suunnassaan vai liikkuuko se ja kuinka nopeasti. Pienillä liikkeillä saa aina tilanteen korjattua. Plotterissa menee sekunti tai kaksi ennen kuin se antaa vastaavan palautteen ja tieto liikkeen nopeudesta puuttuu. Jos plotteri päivittyisi vaikkapa 10 kertaa sekunnissa, se antaisi olisi riittävä, mutta tuohon on vielä matkaa.

Lue lisää

Bossu: Ei auta edes se 10 kertaa sekunnissa päivittyvä, on kokeiltu.
Se plotteri laskee silti pidemmän ajan keskiarvoa, ennen kuin se uskoo, että kyseessä on oikeasti suunnanmuutos, eikä aallokon aihauttama satunnainen veneen heilahtelu tai järjestelmästä itsestään johtuva virhe (aaltoheijastuma, ilmakehäviiveen muutos ym).

Ja joskus kokeilin sellaistakin versiota, jossa se ei laskenut sitä keskiarvoa, vaan päivitti suunnanmuutokset heti (läppärissä oleva ilmaissovellus). No se vasta olikin mahdoton tapaus: Vaikka ajoit suoraan, niin gepsi väitti sun tekevän jopa yli 90 asteen käännöksiä kokoajan...

-Mika- kirjoitti:

No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

Mutta pari juttua:
GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.

Lue lisää

Mä olen luullut, että merkintälasku tarkoittaa sitä, että tiedetään lähtö- ja tulopisteen koordinaatit ja sitten sinien ja kosinien tai erillisen taulukon kanssa selvitetäån suunta ja etäisyys. Tämän voi tehdä ilman karttaa tai tilanteessa, kun lähtö- ja tulopiste ovat eri kartoilla. Jos ne molemmat ovat samalla kartalla, voidaan tosiaan käyttää astelevyä, mikä on yksinkertaisempaa, mutten kutsuisi sitä merkintälaskuksi.

Bossu kirjoitti:

Mä olen luullut, että merkintälasku tarkoittaa sitä, että tiedetään lähtö- ja tulopisteen koordinaatit ja sitten sinien ja kosinien tai erillisen taulukon kanssa selvitetäån suunta ja etäisyys. Tämän voi tehdä ilman karttaa tai tilanteessa, kun lähtö- ja tulopiste ovat eri kartoilla. Jos ne molemmat ovat samalla kartalla, voidaan tosiaan käyttää astelevyä, mikä on yksinkertaisempaa, mutten kutsuisi sitä merkintälaskuksi.

Lue lisää

Jos lähtee kulkemaan tuota reittiä kompassin ja veneen nopeustiedon avulla, on se merkintälaskunavigointia, koska käytännössä tunnin välein merkitään karttaan ja/tai lokikirjaan laskettu sijainti.

seppomartti kirjoitti:

Hanko -Visby tai Gdynia -Hanko oli ihan mahdollista silloinkin, kun ei ollut GPS tai Decca käytössä. Ja karttakin oli paperia. Magneettikompassilla osuu hämmästyttävän hyvin kohteeseen.

Lue lisää

Eipä ole kokemusta niin pitkän ajan takaa, ettei radiosuuntimaa olisi ollut käytettävissä. Ja Gotlanti löytyy kyllä kompassisuuntaa ajamalla. Lähestyessä joutuu sitten vain arpomaan, että mihin kohtaa tarkemmin ottaen tultiin. Gdyniasta lähtien löytyy myös Hanko. Aika moni on myös aikanaan lipsahtanut muinaisen neukkumaan vesille siinä matkalla.

Olihan navigointi aiemmin erittäin mielenkiintoinen haaste. Kun sen tosissaan otti, löysi tiensä niin pimeässä kuin sumussakin. Nyt jää kuitenkin se epävarmuus ja arpominen pois, eikä sitä voi pahana pitää, vaikka tylsän helppoa onkin.

Airiston mittakaavas kirjoitti:

On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa. Ohjailuun kannattaa tietenkin käyttää magneettikompassia, mutta seurata gps:n COG:a tietääkseen, mihin ohjattu suunta todella vie. Korjaus ohjaussuuntaan sitten aste tai kaksi kerrallaan. Sen rinnalla heinäntekokin on vaativaa.

Merkintälasku on ja on aina ollut oppikirjojenkin mukaan vain sinne päin tarkkuudeltaan. Sitä käytetään vain siltä osin, kun muuta ei voida tehdä.

Lue lisää

"On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa."

Etenkin silloin kun gps:ään syötetty reittipiste saaristossa kulkiessa tai rannikoa lähestyttäessä on epätarkka;-) Tällöin track modessa oleva autopilotti ohjaa veneen päin saarta tai karikkoa.

mahdollista kyllä kirjoitti:

Eipä ole kokemusta niin pitkän ajan takaa, ettei radiosuuntimaa olisi ollut käytettävissä. Ja Gotlanti löytyy kyllä kompassisuuntaa ajamalla. Lähestyessä joutuu sitten vain arpomaan, että mihin kohtaa tarkemmin ottaen tultiin. Gdyniasta lähtien löytyy myös Hanko. Aika moni on myös aikanaan lipsahtanut muinaisen neukkumaan vesille siinä matkalla.

Olihan navigointi aiemmin erittäin mielenkiintoinen haaste. Kun sen tosissaan otti, löysi tiensä niin pimeässä kuin sumussakin. Nyt jää kuitenkin se epävarmuus ja arpominen pois, eikä sitä voi pahana pitää, vaikka tylsän helppoa onkin.

Lue lisää

"Nyt jää kuitenkin se epävarmuus ja arpominen pois, eikä sitä voi pahana pitää, vaikka tylsän helppoa onkin. "

Tuosta ajatuksesta nykyään monet matkustusvälineiden onnettomuudet lähtevät, ettei tekniikka tai sen käyttö feilaa .Esim:

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2010/c62010mmsnordlandnldkarilleajosaaristomerella13.10.2010.html
"
Onnettomuuden syntyyn vaikutti virheellinen paikanmääritys käännöksen puolivälissä...
saaristonavigointiin huonosti soveltuvat asetukset automaattiohjaimessa.
"

mahdollista kyllä kirjoitti:

Eipä ole kokemusta niin pitkän ajan takaa, ettei radiosuuntimaa olisi ollut käytettävissä. Ja Gotlanti löytyy kyllä kompassisuuntaa ajamalla. Lähestyessä joutuu sitten vain arpomaan, että mihin kohtaa tarkemmin ottaen tultiin. Gdyniasta lähtien löytyy myös Hanko. Aika moni on myös aikanaan lipsahtanut muinaisen neukkumaan vesille siinä matkalla.

Olihan navigointi aiemmin erittäin mielenkiintoinen haaste. Kun sen tosissaan otti, löysi tiensä niin pimeässä kuin sumussakin. Nyt jää kuitenkin se epävarmuus ja arpominen pois, eikä sitä voi pahana pitää, vaikka tylsän helppoa onkin.

Lue lisää

Toki radiomajakoita suunnittiin mutta keskellä Itämerta niillä saatu sijainti oli kovin viitteellinen nykyiseen GPS- tietoon verrattuna. Neukkulan majakat kuuluivat hyvin Ruotsin rannikolle muttei niistä saanut kunnon minimiä.
Muista yhden "5 Fyrar" -kisan (1978?) Suomenlahdella, mikä purjehdittiin kokonaan umpisumussa ilman nykyisiä elektronisia apuvälineitä. Sujui se niinkin.
Yksi käyttökelpoinen navigaatiokeino rannikon läheisyydessä, joka ehkä on painunut unholaan, oli kaiun käyttö. Syvyystietojen vertaaminen karttaan koko ajan oli hyödyllinen rutiini jos maanäkyvyyv puuttui.

seppomartti kirjoitti:

Toki radiomajakoita suunnittiin mutta keskellä Itämerta niillä saatu sijainti oli kovin viitteellinen nykyiseen GPS- tietoon verrattuna. Neukkulan majakat kuuluivat hyvin Ruotsin rannikolle muttei niistä saanut kunnon minimiä.
Muista yhden "5 Fyrar" -kisan (1978?) Suomenlahdella, mikä purjehdittiin kokonaan umpisumussa ilman nykyisiä elektronisia apuvälineitä. Sujui se niinkin.
Yksi käyttökelpoinen navigaatiokeino rannikon läheisyydessä, joka ehkä on painunut unholaan, oli kaiun käyttö. Syvyystietojen vertaaminen karttaan koko ajan oli hyödyllinen rutiini jos maanäkyvyyv puuttui.

Lue lisää

Olin minäkin siinä sumuisessa Fem Fyrarissa. Ja kohtuullisen onnistunut navigointi oli silloin ratkaisevan tärkeässä osassa. Ja siksi sitä teki kaksi henkeä melkein päätyönään. Olihan se todella antoisaa onnistua, mutta taaksepäin ei ole menemistä.

Radiosuuntimat keskellä Itämerta olivat tarrkkudeltaan samaa kertaluokkaa kuin vaatimaton tähtitieteellinen paikannus. Mutta erona tähtitieteelliseen tarkkuus parantui oleellisesti rannikkoa lähestyessä. Gps-aikakaudella alkoi Itämerellä yllättäen löytyä enemmän laivoja, jos kulki satamasta toiseen johtavia reittejä. Aikaisemmin kuljettiin jossain siellä päin, gps alkoi opastamaan juuri sitä lyhimmän reitin viivaa pitkin.

junttilan mittakaava kirjoitti:

"On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa."

Etenkin silloin kun gps:ään syötetty reittipiste saaristossa kulkiessa tai rannikoa lähestyttäessä on epätarkka;-) Tällöin track modessa oleva autopilotti ohjaa veneen päin saarta tai karikkoa.

Lue lisää

Plotteriin ei tule syötettyä reittipistettä väärin. Rannikon läheisyydessä gps on yhtä tarkka kuin avomerellä. Useimmat eivät aseta autopilottia ajamaan reittipisteeseen, eivätkä ainakaan mene nukkumaan sitä rannikolla oleva reittipistettä ulkoa lähestyessä.

Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon. Sisääntuloa helpottava majakkaverkko supistuu vuosi vuodelta.

porvoon mitta kirjoitti:

Plotteriin ei tule syötettyä reittipistettä väärin. Rannikon läheisyydessä gps on yhtä tarkka kuin avomerellä. Useimmat eivät aseta autopilottia ajamaan reittipisteeseen, eivätkä ainakaan mene nukkumaan sitä rannikolla oleva reittipistettä ulkoa lähestyessä.

Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon. Sisääntuloa helpottava majakkaverkko supistuu vuosi vuodelta.

Lue lisää

"Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon"

Selvä, Utööseen purjehtiminen merkintälaskua käyttäen avomereltä on kielletty. Siltikin teen sitä.

hsghrgj kirjoitti:

"Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon"

Selvä, Utööseen purjehtiminen merkintälaskua käyttäen avomereltä on kielletty. Siltikin teen sitä.

Lue lisää

Tuletko Utöhön sisään merkintälaskun paikkaan luottaen, vai bongaatko sen majakan ensin?

tarkenna kirjoitti:

Tuletko Utöhön sisään merkintälaskun paikkaan luottaen, vai bongaatko sen majakan ensin?

Lillharun pitää bongata. Ihan helppoa on merkintälaskulla osua siten,että Lillharun näkyy.

liianvaikeaasulle kirjoitti:

Lillharun pitää bongata. Ihan helppoa on merkintälaskulla osua siten,että Lillharun näkyy.

Siis et luota merkintälaskun tuottamaan sijaintiin.

M.O.T.

Ja jotta sisääntulo olisi helpompi, bongataan ensin näkyviin tuleva kohde ensin. Utön tapauksessa se on Utön majakka, joka näkyy 17 mpk päähän. Sitten tarkennetaan Lillharunilla, kun se aikanaan nousee horisontista.

kuten sanottu kirjoitti:

Siis et luota merkintälaskun tuottamaan sijaintiin.

M.O.T.

Ja jotta sisääntulo olisi helpompi, bongataan ensin näkyviin tuleva kohde ensin. Utön tapauksessa se on Utön majakka, joka näkyy 17 mpk päähän. Sitten tarkennetaan Lillharunilla, kun se aikanaan nousee horisontista.

Lue lisää

Silmat kiinni tulet plotterin kanssa utöstä sisään. MOT.

älypää kirjoitti:

Silmat kiinni tulet plotterin kanssa utöstä sisään. MOT.

Ei, tulen silmät auki. Mutta tulen sumussakin, jos sattuu olemaan sumuista. Itse et merkintälaskun varassa uskalla, etkä sumussa löydä sen enempää Utön majakkaa kuin Lillharuniakaan. Ja täysin vastuutonta olisikin luottaa merkintälaskuun. Vastuutonta olisi myös yrittää tulla niin lähelle Lillharunia, että sen löytäisi.

perusasioita kirjoitti:

Ei, tulen silmät auki. Mutta tulen sumussakin, jos sattuu olemaan sumuista. Itse et merkintälaskun varassa uskalla, etkä sumussa löydä sen enempää Utön majakkaa kuin Lillharuniakaan. Ja täysin vastuutonta olisikin luottaa merkintälaskuun. Vastuutonta olisi myös yrittää tulla niin lähelle Lillharunia, että sen löytäisi.

Lue lisää

"Itse et merkintälaskun varassa uskalla, etkä sumussa löydä sen enempää Utön majakkaa"

Alueella kulkee usein laivoja ja luotsikin pyörii siellä, joten onnistuu sumussakin perinteisin keinoin veneily utöstä sisään.

ruohonjuuriasioita kirjoitti:

"Itse et merkintälaskun varassa uskalla, etkä sumussa löydä sen enempää Utön majakkaa"

Alueella kulkee usein laivoja ja luotsikin pyörii siellä, joten onnistuu sumussakin perinteisin keinoin veneily utöstä sisään.

Lue lisää

Menet siis siihen väylälle sumussa odottamaan, että laiva tulisi? Ja gps:n varassa navigoivan laivan seuraaminenko on perinteistä navigointia? Et ole kylläkään ainoa sillä tavalla navigoiva.

Seuraat sitten varmaan tuolla älyllä laivaa, vaikka se olisi menossa uloskin.

34243 kirjoitti:

Jos lähtee kulkemaan tuota reittiä kompassin ja veneen nopeustiedon avulla, on se merkintälaskunavigointia, koska käytännössä tunnin välein merkitään karttaan ja/tai lokikirjaan laskettu sijainti.

Lue lisää

Suurin osa yllä merkintälaskuksi kutsutusta navigatiosta on merkinnän pitoa- ei merkintälaskua.

sic! kirjoitti:

Menet siis siihen väylälle sumussa odottamaan, että laiva tulisi? Ja gps:n varassa navigoivan laivan seuraaminenko on perinteistä navigointia? Et ole kylläkään ainoa sillä tavalla navigoiva.

Seuraat sitten varmaan tuolla älyllä laivaa, vaikka se olisi menossa uloskin.

Lue lisää

Jos laivojen avulla Utön paikallistaminen on kielletty , niin sitten pitää lähestyä kaikuluotaimen avulla. Alle 20 metriä jos näyttää, niin olet melko lähellä.

James Cookin aikaan käytettiin tätä:
http://oceanservice.noaa.gov/education/seafloor-mapping/images/leadline_240.jpg

bbsnfn kirjoitti:

Jos laivojen avulla Utön paikallistaminen on kielletty , niin sitten pitää lähestyä kaikuluotaimen avulla. Alle 20 metriä jos näyttää, niin olet melko lähellä.

James Cookin aikaan käytettiin tätä:
http://oceanservice.noaa.gov/education/seafloor-mapping/images/leadline_240.jpg

Lue lisää

Cook istuikin karilla aina silloin tällöin ja täystuho oli likellä Great Barrier Reefillä.

Utön paikantaminen laivojen avulla ei ole kiellettyä, mutta mahdotonta se on. Purjeveneellä et edes pysty seuraaman perässä, jos onnistut peesiin pääsemään ensin alle jäämättä. Alle 20 syvyys tarkoittaa, että olet lähellä jotakin, mutta se ei yksin riitä paikannukseen, vaikka sitä voikin käyttää yhtenä lisätietona.

seppomartti kirjoitti:

Suurin osa yllä merkintälaskuksi kutsutusta navigatiosta on merkinnän pitoa- ei merkintälaskua.

Niin no, terminilogiaeroja siis.... Mutta kyllä minä sitä merkintälaskuksi kutsuisin, kun se seuraava sijainti saadaan laskemalla sunnan/matkan avulla siitä edellisestä tunnetusta sijainnista. Tätä ainakin itse tarkoitin tuolla edempänä.

-Mika- kirjoitti:

Niin no, terminilogiaeroja siis.... Mutta kyllä minä sitä merkintälaskuksi kutsuisin, kun se seuraava sijainti saadaan laskemalla sunnan/matkan avulla siitä edellisestä tunnetusta sijainnista. Tätä ainakin itse tarkoitin tuolla edempänä.

Lue lisää

No tuli sitten painettua entteriä, ennen kuin ajattelin loppuun asti:
Olet aivan oikeassa, eikä siinä ole edes terminilogiaeroa.

Mutta merkinnänpidon tarkoituksena (ainakin minulla) on varautuminen merkintälaskulla navigointiin. Kun muu laitteisto feilaa, niin edellisestä tunnetusta sijainnista (merkinnästä) saadaan laskettua se seuraava sijainti kohtuullisen tarkasti.

ei edes teoriassa kirjoitti:

Cook istuikin karilla aina silloin tällöin ja täystuho oli likellä Great Barrier Reefillä.

Utön paikantaminen laivojen avulla ei ole kiellettyä, mutta mahdotonta se on. Purjeveneellä et edes pysty seuraaman perässä, jos onnistut peesiin pääsemään ensin alle jäämättä. Alle 20 syvyys tarkoittaa, että olet lähellä jotakin, mutta se ei yksin riitä paikannukseen, vaikka sitä voikin käyttää yhtenä lisätietona.

Lue lisää

"Utön paikantaminen laivojen avulla ei ole kiellettyä, mutta mahdotonta se on. Purjeveneellä et edes pysty seuraaman perässä, jos onnistut peesiin pääsemään ensin alle jäämättä."

Laiva näyttää suunnan joten onnistuu.

"Alle 20 syvyys tarkoittaa, että olet lähellä jotakin, mutta se ei yksin riitä paikannukseen, vaikka sitä voikin käyttää yhtenä lisätietona. "

Olet seurannut syvyystietoja 20 mpk ennen UItötä ja verranut tietoja karttaan, niin on kaksi erilaista menetelmää käytössä perinteisin keinoin navigoitaessa ja Utö löytyy varmasti.

onnistuu kirjoitti:

"Utön paikantaminen laivojen avulla ei ole kiellettyä, mutta mahdotonta se on. Purjeveneellä et edes pysty seuraaman perässä, jos onnistut peesiin pääsemään ensin alle jäämättä."

Laiva näyttää suunnan joten onnistuu.

"Alle 20 syvyys tarkoittaa, että olet lähellä jotakin, mutta se ei yksin riitä paikannukseen, vaikka sitä voikin käyttää yhtenä lisätietona. "

Olet seurannut syvyystietoja 20 mpk ennen UItötä ja verranut tietoja karttaan, niin on kaksi erilaista menetelmää käytössä perinteisin keinoin navigoitaessa ja Utö löytyy varmasti.

Lue lisää

Olet sumussa kuullut, että jossain tuolla päin menee laiva jonnekin tonne päin. Ja eiku perään, niinhän sitä avomereltä tullaan. Vai tarkoitititko, että äänestä osaat jopa päätellä, onko laiva sisään tuleva vai ulos menevä?

Utön sisääntuloväylän kahta puolta on tuhkatiheässä alle 10 m plänttejä. Ja syvyyskäyrät niin vaihtelevat, että voit sovittaa syvyyshavaintosi sinne tai tänne. Täysin kelvoton menetelmä muuhun kuin paikannuksen viimeiseksi varmistukseksi.

ei löydy kirjoitti:

Olet sumussa kuullut, että jossain tuolla päin menee laiva jonnekin tonne päin. Ja eiku perään, niinhän sitä avomereltä tullaan. Vai tarkoitititko, että äänestä osaat jopa päätellä, onko laiva sisään tuleva vai ulos menevä?

Utön sisääntuloväylän kahta puolta on tuhkatiheässä alle 10 m plänttejä. Ja syvyyskäyrät niin vaihtelevat, että voit sovittaa syvyyshavaintosi sinne tai tänne. Täysin kelvoton menetelmä muuhun kuin paikannuksen viimeiseksi varmistukseksi.

Lue lisää

Utön väylää ovat laivat kulkeneen vuosikymmeniä ellei satoja vuosia ilman gepsiä. Jokunen sumukin on varmasti osunut kohdalle ja päästy sisään.

jästipää kirjoitti:

Utön väylää ovat laivat kulkeneen vuosikymmeniä ellei satoja vuosia ilman gepsiä. Jokunen sumukin on varmasti osunut kohdalle ja päästy sisään.

Siksi siinä ympärillä onkin hylkyjä runsain mitoin. Yleensä silti laivat jäivät odottamaan ulkopuolelle sään selkenemistä. Useimmat kipparit kun eivät olleet jästipääjodlareita.

katopa karttaa kirjoitti:

Siksi siinä ympärillä onkin hylkyjä runsain mitoin. Yleensä silti laivat jäivät odottamaan ulkopuolelle sään selkenemistä. Useimmat kipparit kun eivät olleet jästipääjodlareita.

Lue lisää

"Yleensä silti laivat jäivät odottamaan ulkopuolelle sään selkenemistä."

ja huviveneiltä on sään paranemisen odottaminen kielletty.

jästipää kirjoitti:

"Yleensä silti laivat jäivät odottamaan ulkopuolelle sään selkenemistä."

ja huviveneiltä on sään paranemisen odottaminen kielletty.

Pikemminkin päinvastoin, sen pitäisi olla mieluummin pakollista. Mutta vain, jos sisään tullaan merkintälaskun varassa. Gps-ohjauksessa voi tulla sumussakin.

seppomartti kirjoitti:

Mielenkiintoinen ajatus. Selitäppä tarkemmin miten ajat venettäsi plotterillasi ilman kompassikurssia esimerkiksi pimeässä ja reilussa myötäaallokossa?.

sumussa ja kelissä PC-pohjainen järjestelmä DGPS:n kera päivittää suuntaa huomattavan paljon paremmin kuin kalliimpikaan plotteri ja jostain iPadin GPS sirusta puhumattakaan. On niin monta kertaa koettu ja viimeksi viime syksynä kun tuotiin kaverin laivaa yötä myöten talvipaikalleen. Pakko oli lopettaa kiemurtelu hienon plotterin kanssa ja laittaa oma PC kehiin. Tai sumussa autopilotin kanssa, piirtyy suoraa reittijälkeä paremmin kuin käsin ohjaamalla ja voi keskittyä tähystykseen ja torven soittoon:-)

kehä umpeutui kirjoitti:

Pikemminkin päinvastoin, sen pitäisi olla mieluummin pakollista. Mutta vain, jos sisään tullaan merkintälaskun varassa. Gps-ohjauksessa voi tulla sumussakin.

Joten ap väite: "Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon. "

on bshittiä.

jästipää kirjoitti:

Joten ap väite: "Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon. "

on bshittiä.

Et itsekään uskonut tulevasi Utöstä sisään paikantamatta itseäsi Lillharuniin ensin. Jos tulet merkintälaskun varassa sisään, et ole nähnyt kiintopisteitä matkalla. Tyystin eri asia on löytää Utö Itämeren ylityksen jälkeen.

pimeässä, kirjoitti:

sumussa ja kelissä PC-pohjainen järjestelmä DGPS:n kera päivittää suuntaa huomattavan paljon paremmin kuin kalliimpikaan plotteri ja jostain iPadin GPS sirusta puhumattakaan. On niin monta kertaa koettu ja viimeksi viime syksynä kun tuotiin kaverin laivaa yötä myöten talvipaikalleen. Pakko oli lopettaa kiemurtelu hienon plotterin kanssa ja laittaa oma PC kehiin. Tai sumussa autopilotin kanssa, piirtyy suoraa reittijälkeä paremmin kuin käsin ohjaamalla ja voi keskittyä tähystykseen ja torven soittoon:-)

Lue lisää

DGPS suodattaa ilman sitä D:tä tulevia paikannuksen harhalaukauksia. Sellaista vain ei kukaan enää hanki, kun lisätarkkuutta ei tarvita. Mutta ennen kaikkea, puhuit nyt jostain laivaluokan aluksesta. Pienikään laiva ei kääntyile sekunnissa, kuten varsinkin eväkölinen vene voi tehdä. Ja minkä ikäinen oli se plotteri ja minkälainen vaimennus siihen oli asetettu?

Autopilotti ohjaa kompassin mukaan, mahdollisesti gps:ltä tietoa välllä kysellen. Jos se ohjaa tarkasti, on kompassin mukaan käsin ohjaus vain ohjaajan kädestä kiinni. Ei kyllä ollenkaan yllätys, jos käsi ei pärjää autopilotille.

ei rautalangastakaan kirjoitti:

Et itsekään uskonut tulevasi Utöstä sisään paikantamatta itseäsi Lillharuniin ensin. Jos tulet merkintälaskun varassa sisään, et ole nähnyt kiintopisteitä matkalla. Tyystin eri asia on löytää Utö Itämeren ylityksen jälkeen.

Lue lisää

"jos tulet merkintälaskun varassa sisään, et ole nähnyt kiintopisteitä matkalla. "

Silmät kiinni veneillään, niinhän te plotteristit teette. Merkintälaskun avulla voi retkeillä itämerellä ja kaikki löytyy, myös sumussa jos ei kaiun avulla tai muuten nin odotetaan näkyvyyden paranemista.

kompassi rules kirjoitti:

DGPS suodattaa ilman sitä D:tä tulevia paikannuksen harhalaukauksia. Sellaista vain ei kukaan enää hanki, kun lisätarkkuutta ei tarvita. Mutta ennen kaikkea, puhuit nyt jostain laivaluokan aluksesta. Pienikään laiva ei kääntyile sekunnissa, kuten varsinkin eväkölinen vene voi tehdä. Ja minkä ikäinen oli se plotteri ja minkälainen vaimennus siihen oli asetettu?

Autopilotti ohjaa kompassin mukaan, mahdollisesti gps:ltä tietoa välllä kysellen. Jos se ohjaa tarkasti, on kompassin mukaan käsin ohjaus vain ohjaajan kädestä kiinni. Ei kyllä ollenkaan yllätys, jos käsi ei pärjää autopilotille.

Lue lisää

"Laiva" on 15 metrinen 16 tonninen pitkäkölinen ja plotteri 2013 venemessuilta kuulemma hankittu, ruutu melkeen samaa kokoa kuin mun läppärissä - asetuksista ei aavistusta, mutta ei pelittänyt - tuokaan ja kuten keskustelusta kuuluu moni muukaan suunnan pidossa. Tuntuu laivalle omaan 9 metriseen eväköliseen verrattuna, joka myös pysyy suunnassa kiemurtelematta näytön mukaan ohjatessa myös kelissä ja pimeässä ilman kiintopisteitä...

Mulla roikkuu läppärissä BU-303 USB mokkula:

Features:
1.
"SiRF Star II/LP" high performance and low power consumption chipset.
2.
All-in-view 12-channel parallel processing.
3.
Built-in active antenna.
4.
High sensitivity to satellite signal.
5.
Cold start under 45 seconds, average.
6.
Superior urban canyon performance.
7.
FoliageLock for weak signal tracking.
8.
Build-in SuperCap to reserve system data for rapid satellite acquisition.
9.
Supported NMEA 0183 command: GGA, GSA, GSV, RMC, GLL, VTG
10.
Magnetic base for mounting on a car.
11.
LED indicator for GPS fix or not fix.
LED OFF: Receiver is off
LED ON : No fix, searching
LED Flashing: Position Fixed
12.
Non-slip on the bottom
13.
USB interface connection port
Specifications:
Interface USB
Output Messages NMEA0183 V2.2 protocol, and supports commands:
GGA, GSA, GSV, RMC, GLL, VTG
Datum WGS84
Hot Start 8 sec.average
Warm Start 38 sec.average
Cold Start 48 sec.average
Altitude Limit 18,000m(60,000 feet)Max.
Re-acquisition 100ms
Velocity Limit 515 meters/sec(1000knots)Max
Jerk Limit 20 m/sec**3
Horizontal Accuracy 15m 2d RMS without SA
10m 2d RMS WAAS enabled
1-5m DGPS corrected .
Vertical Accuracy 40m 95%
Velocity Accuracy 0.1m/sec 95%
Time Accuracy 1us synchronized to GPS time
Dimension 59 mm*47mm*21mm
Power Consumption 90 mA(include Antenna)
Storage Temperature -40C ~ 85C
Operation Temperature -40C - 80C
Humidity Up to 95% non - Condensing

Harmi, ettei enää saatavilla, mutta onneksi mulla on noita useita:-)

plotteristit kirjoitti:

"jos tulet merkintälaskun varassa sisään, et ole nähnyt kiintopisteitä matkalla. "

Silmät kiinni veneillään, niinhän te plotteristit teette. Merkintälaskun avulla voi retkeillä itämerellä ja kaikki löytyy, myös sumussa jos ei kaiun avulla tai muuten nin odotetaan näkyvyyden paranemista.

Lue lisää

Lue kymmen edellistä, äläkä uudestaan aloita väittämään jotain, jonka olet jo itse vääräksi todennut.

Merkintälaskulla on retkeilty Itämerta pitkin poikin maailman sivu. Menetelmällä vain on gps-navigointiin verrattuna rajoituksensa, joita ainakaan ammatikseen merta kulkevat eivät kiistä. Todisteitakin merenpohjasta löytyy satoja. Plotterilla navigoiva ei tule silmät kiinni, mutta voi tulla kiintopisteitä näkemättä. Se ero on ilmeisesti jotenkin ylimaallisen vakea ymmärrettävä yhdelle.

ei tää vaikeaa ole kirjoitti:

Lue kymmen edellistä, äläkä uudestaan aloita väittämään jotain, jonka olet jo itse vääräksi todennut.

Merkintälaskulla on retkeilty Itämerta pitkin poikin maailman sivu. Menetelmällä vain on gps-navigointiin verrattuna rajoituksensa, joita ainakaan ammatikseen merta kulkevat eivät kiistä. Todisteitakin merenpohjasta löytyy satoja. Plotterilla navigoiva ei tule silmät kiinni, mutta voi tulla kiintopisteitä näkemättä. Se ero on ilmeisesti jotenkin ylimaallisen vakea ymmärrettävä yhdelle.

Lue lisää

"Merkintälaskulla on retkeilty Itämerta pitkin poikin maailman sivu. Menetelmällä vain on gps-navigointiin verrattuna rajoituksensa, joita ainakaan ammatikseen merta kulkevat eivät kiistä. "

Palsta on harrastus->purjehdus. Matkapurjehdukseen Itämerellä merkintälaskunavigointi sopii hyvin, tulee käytettyä enemmän omaa päätään ja siten veneily on turvallisempaa.

Harvinainen, joskin mahdollinen on.
Yleisempi on sähköhäiriö, vettä väärässä paikassa, tms,josta syystä gps pimeänä.

Paristot loppuu gps-kapulasta..? Kylmässä nopeammin kuin luulikaan.

jhvihvih kirjoitti:

Paristot loppuu gps-kapulasta..? Kylmässä nopeammin kuin luulikaan.

Mulla on gps-kapulaan kaksi settiä vara-akkuja. Ja niiden loputtua veneen varastossa kourallinen paristoja. Kyllä niillä pari vuorokautta toimeen tulee. Ja jos on pidempi legi edessä, voi kapulan pitää enimmän osan aikaa pois päältä ja säästellä. Jos ei veneestä sähköt ole täysin kadonneet, saa veneen akusta kapulan akut ladattua, eikä varaparistoihin tarvitse mennä.

jhvihvih kirjoitti:

Paristot loppuu gps-kapulasta..? Kylmässä nopeammin kuin luulikaan.

Hanki sinäkin kapulaasi tupakansytytinkaapeli niin se toimii akkuvirralla. Toinen kapulani joka on varakapulani toimii toistaiseksi vain patteriakuilla.

Voi laivoissa olla merkintälaskutoiminto mittaristossa samoin kuin hyvässä purjehdusmittaristossa on. Nappia painaa, niin mittaristo näyttää etäisyyden ja suunnan painallushetken sijannista katsoen.

Pätkä NKE topline mittariston manuaalia:
Sensor necessary : Speed/log transducer, Compas

Procedure to start dead reckoning calculations
:
1
1- Using the buttons 1 and 2, set the display on “r1”
2- Press the button 1 until you hear a beep.
3- This begins the dead reckoning calculations and
automatically resets r1 to zero.
The display will now alternate between showing course
and distance covered form the point where the
procedure was started.
4- Previous dead reckoning information is automatically
transferred form “r1” to the second dead reckoning
channel, “r2”. In other words, the “r2” dead reckoning
channel is the memory channel for previous “r1”
information.

gffdsgsdfg kirjoitti:

Voi laivoissa olla merkintälaskutoiminto mittaristossa samoin kuin hyvässä purjehdusmittaristossa on. Nappia painaa, niin mittaristo näyttää etäisyyden ja suunnan painallushetken sijannista katsoen.

Pätkä NKE topline mittariston manuaalia:
Sensor necessary : Speed/log transducer, Compas

Procedure to start dead reckoning calculations
:
1
1- Using the buttons 1 and 2, set the display on “r1”
2- Press the button 1 until you hear a beep.
3- This begins the dead reckoning calculations and
automatically resets r1 to zero.
The display will now alternate between showing course
and distance covered form the point where the
procedure was started.
4- Previous dead reckoning information is automatically
transferred form “r1” to the second dead reckoning
channel, “r2”. In other words, the “r2” dead reckoning
channel is the memory channel for previous “r1”
information.

Lue lisää

NKE ei tiedä sorrosta mitään, enkä siksi käyttäisi mittariston laskemaa tietoa muutamaa minuuttia pidempien siirtymien laskemiseen. Samalla vaivalla laskee koko homman itse. Mittaristossa ominaisuus on vain niitä "bells'n'whistles"-lisiä, joita ohjelmoija sinne päivässä lisää ja saadaan esitteeseen mielenkiintoisen näköinen rivi.

tuskin on kirjoitti:

NKE ei tiedä sorrosta mitään, enkä siksi käyttäisi mittariston laskemaa tietoa muutamaa minuuttia pidempien siirtymien laskemiseen. Samalla vaivalla laskee koko homman itse. Mittaristossa ominaisuus on vain niitä "bells'n'whistles"-lisiä, joita ohjelmoija sinne päivässä lisää ja saadaan esitteeseen mielenkiintoisen näköinen rivi.

Lue lisää

"NKE ei tiedä sorrosta mitään, enkä siksi käyttäisi mittariston laskemaa tietoa muutamaa minuuttia pidempien siirtymien laskemiseen"

Hyvin purjehtiva vene menee suoraan sortamatta.

http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU

y3yff kirjoitti:

"NKE ei tiedä sorrosta mitään, enkä siksi käyttäisi mittariston laskemaa tietoa muutamaa minuuttia pidempien siirtymien laskemiseen"

Hyvin purjehtiva vene menee suoraan sortamatta.

http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU

Lue lisää

mikään purjevene ei mene sortamatta

ei mene kirjoitti:

mikään purjevene ei mene sortamatta

http://www.lexpress.fr/pictures/86/44233.jpg

Puolet Lionel:in matkasta viiva suoraa vuonna 2006, ei ole sortoa.

äläjauharoskaa kirjoitti:

http://www.lexpress.fr/pictures/86/44233.jpg

Puolet Lionel:in matkasta viiva suoraa vuonna 2006, ei ole sortoa.

Lue lisää

Roskaa, roskaa. Sorron kera syntyy myös suoraa viivaa mikäli sorto ja muut olosuhteet eivät muutu.

Seppomartti kirjoitti:

Roskaa, roskaa. Sorron kera syntyy myös suoraa viivaa mikäli sorto ja muut olosuhteet eivät muutu.

Niinhän te kesämökeillä kelluvat luulette, että purjevene sortaa.

gewgheg kirjoitti:

Niinhän te kesämökeillä kelluvat luulette, että purjevene sortaa.

Jos fysiikan lait pitävät paikkansa, purjevene sortaa aina. Jos ajaa gps:n mukaan reittipisteelle vievää COG:a, tulee trackista suora viiva, vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta. Se on niitä nykytekniikan etuja.

Entistä paremmin on kyllä tullut todistettua, ettei hullujen ja humalaisten kanssa pitäisi väitellä.

sortaa sittenkin kirjoitti:

Jos fysiikan lait pitävät paikkansa, purjevene sortaa aina. Jos ajaa gps:n mukaan reittipisteelle vievää COG:a, tulee trackista suora viiva, vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta. Se on niitä nykytekniikan etuja.

Entistä paremmin on kyllä tullut todistettua, ettei hullujen ja humalaisten kanssa pitäisi väitellä.

Lue lisää

http://www.lexpress.fr/pictures/86/44233.jpg

Puolet Lionel:in matkasta viiva suoraa vuonna 2006, ei ole sortoa.

sortaa sittenkin kirjoitti:

Jos fysiikan lait pitävät paikkansa, purjevene sortaa aina. Jos ajaa gps:n mukaan reittipisteelle vievää COG:a, tulee trackista suora viiva, vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta. Se on niitä nykytekniikan etuja.

Entistä paremmin on kyllä tullut todistettua, ettei hullujen ja humalaisten kanssa pitäisi väitellä.

Lue lisää

"vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta."

Tuossa tilanteessa automaatinen merkintälasku toimii, ei kompassi ota kantaa mihin veneen keula osoittaa. Lokilukemakin kompensoituvat itsestään, jos vene etenee kyljittäin.

efhaeh kirjoitti:

"vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta."

Tuossa tilanteessa automaatinen merkintälasku toimii, ei kompassi ota kantaa mihin veneen keula osoittaa. Lokilukemakin kompensoituvat itsestään, jos vene etenee kyljittäin.

Lue lisää

Minkälainen kompassi sinulla on, joku hi-tec? Omani on kiinni veneessä ja näyttää ainoastaan sen, mihin keula osoittaa. Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt.

Lokilukeman kompensoituminen sorron suhteessa ei ole edes toiveunta, se on absoluuttista satua.

esikoululainenko? kirjoitti:

Minkälainen kompassi sinulla on, joku hi-tec? Omani on kiinni veneessä ja näyttää ainoastaan sen, mihin keula osoittaa. Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt.

Lokilukeman kompensoituminen sorron suhteessa ei ole edes toiveunta, se on absoluuttista satua.

Lue lisää

"Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt."

Nke fluxgate anturin voi laittaa 10 astetta vinoon teitin veneisiin ja kuin myös lokianturia pyöräyttää 10 astetta, niin automaattinen merkintälasku toimii. Suosittelen kuitenkin paremmin purjehtivan veneen hankintaa.

vnbsfvn kirjoitti:

"Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt."

Nke fluxgate anturin voi laittaa 10 astetta vinoon teitin veneisiin ja kuin myös lokianturia pyöräyttää 10 astetta, niin automaattinen merkintälasku toimii. Suosittelen kuitenkin paremmin purjehtivan veneen hankintaa.

Lue lisää

Siis voit asettaa kompassin näyttämään pysyvästi 10 astetta väärin. Hassun hauskaa ehkä, mutta täydellisen hyödytöntä. Vinossa oleva lokianturi ei näytä sekään oikein vinosti runkoon nähden tulevaa virtausta.

Alkaa jo ymmärtämään paremmin jodlarin juttuja. Näköjään perustuvat uskomattoman täydelliseen tietämättömyyteen.

vnbsfvn kirjoitti:

"Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt."

Nke fluxgate anturin voi laittaa 10 astetta vinoon teitin veneisiin ja kuin myös lokianturia pyöräyttää 10 astetta, niin automaattinen merkintälasku toimii. Suosittelen kuitenkin paremmin purjehtivan veneen hankintaa.

Lue lisää

Jos käännät lokianturia 10 astetta niin nopeus- ja matkanäyttö muuttuvat tunetemattomalla määrällä virheellisiksi ja virhe on eri suuri eri halsseilla. Tuskin on fyysisesti käännettävissäkään. Sama koskee varmaan kompassin kääntämistä vinoon vaikka virhe olisi pienempi. En tunne miten mittaristossa asia sähköisesti hoidettaisiin mutta varmaan se on toteutettavissa muttei fyysisesti.
Mikäli sortoa ei oteta huomioon vaan ajetaan suoraan kohteeseen niin tulos ei ole suora reittiviiva vaan " koirakäyrä".
Helpoin tapa on korjata kurssi sorron suuruisella ennakolla. Jos ei ole aikaisempaa kokemusta sorron suuruudesta niin se selviää vilkaisemalla taakse vanaveteen tai mittaamalla suuntimakompassilla/ kiikarilla takana olevasta kiintopisteestä.
Ilman sortoa purjehditaan vain netissä.

vnbsfvn kirjoitti:

"Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt."

Nke fluxgate anturin voi laittaa 10 astetta vinoon teitin veneisiin ja kuin myös lokianturia pyöräyttää 10 astetta, niin automaattinen merkintälasku toimii. Suosittelen kuitenkin paremmin purjehtivan veneen hankintaa.

Lue lisää

Jodlarin mielestä vene ei sorra kun se menee viivasuoraan kohteeseensa kylki edellä :D

kompassi ei sorra kirjoitti:

Jodlarin mielestä vene ei sorra kun se menee viivasuoraan kohteeseensa kylki edellä :D

Juuri näin. Kompassin kääntäminen lopettaa sorron. Kumma kun muut eivät huomanneet.

sortaa sittenkin kirjoitti:

Jos fysiikan lait pitävät paikkansa, purjevene sortaa aina. Jos ajaa gps:n mukaan reittipisteelle vievää COG:a, tulee trackista suora viiva, vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta. Se on niitä nykytekniikan etuja.

Entistä paremmin on kyllä tullut todistettua, ettei hullujen ja humalaisten kanssa pitäisi väitellä.

Lue lisää

Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä, koska tuulen puolelle tulevat voimat ovat suurempia, ja veneen asennolla voimia voidaan tuoda myös leen puolelle, jolloin voimat ovat yhtäsuuret. Veneen voisi varmaan saada kulkemaan keula kohti määränpäätä, mutta sitten pitäisi kölinkin olla ohjaava. Tällöin tuulen puolen suurempia voimia kompensoitaisiin köliin tulevilla suuremmilla voimilla.

Sps kirjoitti:

Juuri näin. Kompassin kääntäminen lopettaa sorron. Kumma kun muut eivät huomanneet.

Aioin mennä juuri huomenna ostamaan uuden ja paremman kompassianturin vanhan flux-gaten tilalle. Luulin, että olisi helppo homma ruuvata uusi edellistä pienempi anturi kiinni. Mutta ei hitto, pakkohan nyt on tehdä sen asennosta samalla säädettävä. Kilpakumppaneille en kyllä kerro, mistä äkillinen parannus kryssikulmissa johtuu. Voihan sitä kompassia samalla kääntää sortokulmaa enemmänkin. Olisikohan siinä jokin maksimiarvo?

Bossu kirjoitti:

Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä, koska tuulen puolelle tulevat voimat ovat suurempia, ja veneen asennolla voimia voidaan tuoda myös leen puolelle, jolloin voimat ovat yhtäsuuret. Veneen voisi varmaan saada kulkemaan keula kohti määränpäätä, mutta sitten pitäisi kölinkin olla ohjaava. Tällöin tuulen puolen suurempia voimia kompensoitaisiin köliin tulevilla suuremmilla voimilla.

Lue lisää

"Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä,"

Se on selvä koska teillä ei ole kokemusta hyvin purjehtivista veneistä.

20+8 kirjoitti:

"Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä,"

Se on selvä koska teillä ei ole kokemusta hyvin purjehtivista veneistä.

Meillä jo junnukurssilla hiukan vihjataan kölin nostovoimien syntyyn. Jos se kohta ei mennyt jakeluun, eikä koskaan myöhemmin ole sen enempää oppia saanut, kuvittelee sitten ehkä lopun ikäänsä sen nosteen tulevan tyhjästä.

mee junnukurssille kirjoitti:

Meillä jo junnukurssilla hiukan vihjataan kölin nostovoimien syntyyn. Jos se kohta ei mennyt jakeluun, eikä koskaan myöhemmin ole sen enempää oppia saanut, kuvittelee sitten ehkä lopun ikäänsä sen nosteen tulevan tyhjästä.

Lue lisää

http://www.physics.unsw.edu.au/~jw/sailing.html
" Why doesn't the boat drift sideways? Well it does a little, but when it does, the keel, a large nearly flat area under the boat, has to push a lot of water sideways. The water resists this, and exerts the sideways force Fk on the keel.

picture of keel

This cancels the sideways component of Fw. As to the forwards component: it accelerates the boat until the drag force Fd holding it back is big enough so that

Fw = -{Fk Fd}.

So a boat can sail close to the wind: typically 45°, although many high performance boats go closer than that. "

opi fysikkaa kirjoitti:

http://www.physics.unsw.edu.au/~jw/sailing.html
" Why doesn't the boat drift sideways? Well it does a little, but when it does, the keel, a large nearly flat area under the boat, has to push a lot of water sideways. The water resists this, and exerts the sideways force Fk on the keel.

picture of keel

This cancels the sideways component of Fw. As to the forwards component: it accelerates the boat until the drag force Fd holding it back is big enough so that

Fw = -{Fk Fd}.

So a boat can sail close to the wind: typically 45°, although many high performance boats go closer than that. "

Lue lisää

Mainiota, olet googlannut itsesi alkuun. Jatka sitten googlaamista ja ota selvää, miten noste (= se kölin sivuttaisvoima) syntyy ja olet sorron alkulähteillä. Jokin aivan alan perusteos riittää, tämä kun on niitä basic-juttuja.

jatka jatka kirjoitti:

Mainiota, olet googlannut itsesi alkuun. Jatka sitten googlaamista ja ota selvää, miten noste (= se kölin sivuttaisvoima) syntyy ja olet sorron alkulähteillä. Jokin aivan alan perusteos riittää, tämä kun on niitä basic-juttuja.

Lue lisää

Mene merelle hyvinpurjehtivalla veneellä purjehtimaan vaikka suomenlahden yli, niin havaitset ettei mitään sortoa tarvitse ottaa huomioon kompassikurssiin.

peenjauhaja kirjoitti:

Mene merelle hyvinpurjehtivalla veneellä purjehtimaan vaikka suomenlahden yli, niin havaitset ettei mitään sortoa tarvitse ottaa huomioon kompassikurssiin.

Purjehtii vene hyvin tai huonosti, se sortaa. Ilman sorron huomioimista löytää itsensä veneestä riipumatta Aegnan pohjoispuolelta tavallisessa lounaistuulessa ilman sortokorjausta. Huonommin kryssivällä veneellä saattaa päästä Aegnan itäpuolelle, ehkäpä turvallisesti Muugaan.

peenjauhaja kirjoitti:

Mene merelle hyvinpurjehtivalla veneellä purjehtimaan vaikka suomenlahden yli, niin havaitset ettei mitään sortoa tarvitse ottaa huomioon kompassikurssiin.

Onpa hyvä purjevene kun moottoriveneelläkin pitää ottaa sorto huomioon.

Hyvä kippari ja vene kirjoitti:

Onpa hyvä purjevene kun moottoriveneelläkin pitää ottaa sorto huomioon.

"Onpa hyvä purjevene kun moottoriveneelläkin pitää ottaa sorto huomioon."

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf"

Hyvin purjehtiva vene kulkee moneen suuntaan sortamatta, ks Lee -sarake yo. taulukossa (Leeway Angle).

Seppomartti kirjoitti:

Jos käännät lokianturia 10 astetta niin nopeus- ja matkanäyttö muuttuvat tunetemattomalla määrällä virheellisiksi ja virhe on eri suuri eri halsseilla. Tuskin on fyysisesti käännettävissäkään. Sama koskee varmaan kompassin kääntämistä vinoon vaikka virhe olisi pienempi. En tunne miten mittaristossa asia sähköisesti hoidettaisiin mutta varmaan se on toteutettavissa muttei fyysisesti.
Mikäli sortoa ei oteta huomioon vaan ajetaan suoraan kohteeseen niin tulos ei ole suora reittiviiva vaan " koirakäyrä".
Helpoin tapa on korjata kurssi sorron suuruisella ennakolla. Jos ei ole aikaisempaa kokemusta sorron suuruudesta niin se selviää vilkaisemalla taakse vanaveteen tai mittaamalla suuntimakompassilla/ kiikarilla takana olevasta kiintopisteestä.
Ilman sortoa purjehditaan vain netissä.

Lue lisää

"Ilman sortoa purjehditaan vain netissä. "

Utveiden päässä kaikki veneet sortavat.

http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf"

Hyvin purjehtiva vene kulkee moneen suuntaan sortamatta, ks Lee -sarake yo. taulukossa (Leeway Angle).

20+8 kirjoitti:

"Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä,"

Se on selvä koska teillä ei ole kokemusta hyvin purjehtivista veneistä.

Vuodelta 2014 kirjoitettu perusfysiikkaa uusiksi. Sen tien päässä Trumpetti ja Putin luo uutta metafyysista eksistealismiaan ase kädessä - Kiitos

Tutka navigaatio on myös todella tarkkaa ja sopii nopeaankin ajoon, olen harjoitellut sitä aikapaljon ja jos valittavana olisi gps/karttaplotteri vs paperikartat ja tutka ottaisin jälkimäisen.

Kaikki välineet navigoimiseen ovat hyvästä, kunhan osaa käyttä ja ymmärtää niiden rajoitteet esim. Zoomaus ja kivien katoaminen joissain laitteissa tietyillä zoomeilla...