En osaa navigoida ilman GPS:ää

Vaara, tuut, vaara

Tunnustan, etten osaa kunnolla navigoida ilman GPS:ää. Sen vähän, minkä osaan, olen oppinut vaelluksesta. Kompassisuunnan otto ja sen sellainen siis onnistuu, mutta kaikki vähänkin suurempaa osaamista vaativa on täyttä mysteeriä.

Liikun toisin sanoen GPS:n varassa. Varsinaisen laitteen lisäksi minulla on varalla kaksi paristoilla/akuilla toimivaa vedenpitävää käsilaitetta.

Pidättekö asennettani vaarallisena? Purjehduksessa pyrin varovaisuuteen ja vaarojen välttämiseen sekä sään että muun (ammatti)liikenteen suhteen.

126

1819

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei tarttunut

      Ihan hyvä provo.

    • Vaara, tuut, vaara

      "Ihan hyvä provo."

      Paitsi ettei tämä ole provo. En oikeasti osaa mitään laskutoimituksia tai edes käyttää harppia. Pystyn suunnistamaan merikortilla samalla tavalla kuin kartalla lapin kansallispuistossa, siinä se. Käytännössä siis menen GPS:n varassa. Siitä näen suht tarkan sijaintini ja siihen luotan. Jos kaikki GPS:t sammuisivat ja minun pitäisi määrittää tarkka sijaintini kaukana rannasta, se olisi minulle mahdoton paikka.

    • Ei tartte kompaa

      Kukaan ei osaa määriettä sijaintiaan kaukana rannasta ainakaan niin kaukana ettei näy muuta kuin merta.

      Suurin osa väylistä menee mainiosti ilman kompassiakin, jos yhtään seurailee karttaa ja on edes hiukan hajulla missä menee. Itse asiassa olisi aika omituista olla merellä ilman, että tietää mistä lähtee ja mihin on menossa.

      Vaikka ei olisi yhtään käsitystä missä on, niin pääilmansuunnat on harvoin niin hukassa, ettei kardinaalimerkeistä pystyisi päättelemään minne ei kannata mennä. Linjamerkeistä saa myös hyvää osviittaa.

      Jos valita täytyy, niin kartta on tärkein riippumatta siitä onko se plotterissa vai paperisena. Ilman kummempaa koulutusta pystyy kartalta aika hyvin päättelemään oman paikan.

      Seuraavaksi tärkein on GPS. Kompassi ei ole kovin tärkeä varuste koska pääsuunnat on helppo päätellä muutenkin.

      Jos ei saisi kuin yhden toimivan välineen valita, niin tietenkin plotteri koska siinä on kaikki tarvittava yhdessä paketissa.

      • r3r2

        " tietenkin plotteri koska siinä on kaikki tarvittava yhdessä paketissa. "

        ei löydy:nettiä, kompassia ,taskulamppua, vatupassia, kameraa, radiota, pelejä. Älypuhelimesta löytyy.


      • Netti loppuu
        r3r2 kirjoitti:

        " tietenkin plotteri koska siinä on kaikki tarvittava yhdessä paketissa. "

        ei löydy:nettiä, kompassia ,taskulamppua, vatupassia, kameraa, radiota, pelejä. Älypuhelimesta löytyy.

        Ei löydy älypuhelimestakaan kuin rannikon lähellä. Netti loppuu nopeasti saaristossa


      • nettiavomerelleasti

      • ohjailukompassi hyvä

      • Sekstantilla...

        Eikö kukaan osaa määrittää sijaintiaan avomerellä ilmabån gps:ää?

        Minä osaan, jos veneessä on kello, sekstantti ja tähtinavigointitaulukot. Ei ole edes vaikeaa.

        Miten luulet, että sijainti määritettiin ennen gps:ää?


      • ki0r23
        Sekstantilla... kirjoitti:

        Eikö kukaan osaa määrittää sijaintiaan avomerellä ilmabån gps:ää?

        Minä osaan, jos veneessä on kello, sekstantti ja tähtinavigointitaulukot. Ei ole edes vaikeaa.

        Miten luulet, että sijainti määritettiin ennen gps:ää?

        "Miten luulet, että sijainti määritettiin ennen gps:ää? "

        Ennen sekstantteja käytettiin merkintälaskua ja käytetään vielä nykyisinkin. Monet nykvyveneilijät osaavat merkintalaskun ja purjehdusmittaristoista löytyy automaattinen merkintalaskutoiminto. Keikkuvassa veneessä huonossa kelissä merkintälasku onkin käyttökelpoisempi kuin sekstantin käyttö.

        http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning

        Jos englanti on vieras kieli, tämä auttaa:
        http://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=fi&js=y&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&u=http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning&edit-text=&act=url


      • Sekstantilla...
        ki0r23 kirjoitti:

        "Miten luulet, että sijainti määritettiin ennen gps:ää? "

        Ennen sekstantteja käytettiin merkintälaskua ja käytetään vielä nykyisinkin. Monet nykvyveneilijät osaavat merkintalaskun ja purjehdusmittaristoista löytyy automaattinen merkintalaskutoiminto. Keikkuvassa veneessä huonossa kelissä merkintälasku onkin käyttökelpoisempi kuin sekstantin käyttö.

        http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning

        Jos englanti on vieras kieli, tämä auttaa:
        http://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=fi&js=y&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&u=http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning&edit-text=&act=url

        Merkintälaskua käytetään sekstantilla tehtävien paikanmääritysten välissä sekä silloin, kun taivaankappaleita ei näy.

        Merkintälasku ja paikanmääritys ovat eri asioita, täydentävät toisiaan.

        Kyllä paikanmääritys taivaankappaleiden avulla on se vanhin navigointimenetelmä avomerellä. Joidenkin tutkimusten mukaan näyttää siltä, että sitä hyödynnettiin jo Tyynen meren saarten asutuksessa. Sekstanttia ei tietystikään silloin ollut.


      • 456736
        nettiavomerelleasti kirjoitti:

        http://kuuluvuus.dna.fi/Peittokartta/

        Nii-in. Tuosta kartasta sen näkee. Netti tai puhelin ei toimi avomerellä, vain rannikolla.

        Itsekin olen sen testannut, ranta vielä näkyy, kun heittää puhelin pelittämästä.


      • Anonyymi

        Täytyy sen verran korjata, että minä osaan määrittää sijaintini missä tahansa tällä pallolla, kunhan mukana on tarkka kello (jonka virhe on tiedossa), sekstantti, astelevy, suuntaviivain ja ajantasainen Nautical Almanac, kynä ja tyhjä plotterikartta.

        Edellyttää tietysti, että taivaankappaleista on näkyvissä aurinko, kuu tai tähdet.
        Paikanmääritys onnistuu alle 50m tarkkuudella, missä tahansa tällä pallolla ilman elektroniikkaa.

        Käy Avomerilaivurikurssi ja hämmästy!
        Suosittelen kaikille, joita kiinnostaa riippumattomuus elektroniikasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täytyy sen verran korjata, että minä osaan määrittää sijaintini missä tahansa tällä pallolla, kunhan mukana on tarkka kello (jonka virhe on tiedossa), sekstantti, astelevy, suuntaviivain ja ajantasainen Nautical Almanac, kynä ja tyhjä plotterikartta.

        Edellyttää tietysti, että taivaankappaleista on näkyvissä aurinko, kuu tai tähdet.
        Paikanmääritys onnistuu alle 50m tarkkuudella, missä tahansa tällä pallolla ilman elektroniikkaa.

        Käy Avomerilaivurikurssi ja hämmästy!
        Suosittelen kaikille, joita kiinnostaa riippumattomuus elektroniikasta.

        Toivottavasti tämä sijannin määrittely menee vähän nopeammin kuin 8 vuotta?


    • Onko ok?

      Tämä kai oli hyväksynnän pyytämistä samoinajattelevilta? Jos pysyttelet näköyhteyden päässä rannoista etkä liiku pimeällä tai sunussa, pärjäät toki myös ilman GPS:ää ja ilman kompassia, myös kännykkäsi on kuuluvuusalueella. Miksi sitä tarvitsee todistella?
      Meripelastus auttaa myös niitä, joiden taidot ovat puutteelliset. Tilaston mukaan joka viides pelastustehtävä johtui veneilijän merimiestaidon puutteesta. Suurin yksittäinen syy merihätään oli tekninen vika, yli puolet kaikista tapauksista.

      • kurssille!

        Mikäli merelle haluat mennä, miksi et hankkisi perustaitoja? Ei ole niin vaikeaa. Olet tiedostanut osaamattomuutesi, ja se on hyvä alku.Jjo sen perusteella pystyt kyllä omaksuman perusopit. Mutta mitä tehdä sillä kansanosalle, joka ei edes tiedosta osaamattomuuttan, eikä välttämättä ole edes kyneväisiä oppia omaksumaan?


      • 12345543216
        kurssille! kirjoitti:

        Mikäli merelle haluat mennä, miksi et hankkisi perustaitoja? Ei ole niin vaikeaa. Olet tiedostanut osaamattomuutesi, ja se on hyvä alku.Jjo sen perusteella pystyt kyllä omaksuman perusopit. Mutta mitä tehdä sillä kansanosalle, joka ei edes tiedosta osaamattomuuttan, eikä välttämättä ole edes kyneväisiä oppia omaksumaan?

        Mitä luette perustaitojen piiriin, mitä pitäisi osata?


    • käytännönveneilyä

      Pärjäät varmaa ihan hyvin plotterilla ja kartalla. Edes noita suunnistuksen perustaitoja ei usein tarvitse, kun liikkuu rannikolla niin että ranta näkkyy, jos ylittelet vesiä niin sittennhän niistä on hyötyä. En usko että olet suuressa vaarassa.

      Ihan kiinnostuksesta seilaamista kohtaan kannattaa aina yrittää oppia lisää, ja koska talvi on pitkä suosittelen toki saaristo-, rannikko- ja avomerilaivurin kurssia ja tutkintoa

    • Bossu

      Hanki merikarttasarja. Lue sen selitysosa ajatuksella ja kertauksella, niin kuulut jo keskimääräistä paremmin osaaviin vesilläliikkujiin. Seuraavaksi voit lukea saaristolaivurin kurssin oppikirjan. Sitten osaat jo tarpeellisen teorian.

    • parenpi näin!

      Teoria ja käytäntö on eri asia.
      Itsekkin tunnustan,tarvitsen gps:sää.
      Kyllä olen liikkunut jo yli 20 vuotta sitten pelkän merikortin varassa,silloin ei vielä olut näitä hienoja ja halpoja laitteita.
      On eri asia liikkua tyynellä säällä tutuilla vesillä veneellä joka kulkee sen max 8 solmua,kuin jos sää on huono ja vedet tuntemattomia ja vene kulkee jo sen 20 solmua!
      Kyllä muuten maisemat vaihtuu aika nopeasti,putoat melko nopeasti kartalta.
      Ei kyllä onnistu itseltä,paljon helpompaa on katsoa plotteria ja seurata katseella eteen päin.
      Tietenkin jos vietätät vesillä vuodessa paljon aikaa,niin siihen harjaantuu.
      Tälläin satunnaisesti liikkuen ei toimi,.
      Monilla jo kelillä kortin lukeminen ja veneessä oleminen aiheuttaa pahoinvointia.

      • hätäilemättä

        Harjoitusta vaatii, ilman muuta. 20-vuotta ajallisesti on jo pitkä harjoitus.
        Ihan perusseikka on, että vauhti on aina sovitettava niin, että "pysyt kartalla". Niin purje- kuin muissakin veneissä. Mikäli olet ihan hukassa, älä liiku, ellet tiedä olevasi laivan reitillä -silloinhan jo tiedät jotain :)


      • Sy Möwe
        hätäilemättä kirjoitti:

        Harjoitusta vaatii, ilman muuta. 20-vuotta ajallisesti on jo pitkä harjoitus.
        Ihan perusseikka on, että vauhti on aina sovitettava niin, että "pysyt kartalla". Niin purje- kuin muissakin veneissä. Mikäli olet ihan hukassa, älä liiku, ellet tiedä olevasi laivan reitillä -silloinhan jo tiedät jotain :)

        Pitää paikkansa tuo "pysy kartalla nopeus". Muistan kun vuosia sitten kokeilin suunnistusta nopealla lentokoneella (155 Kts) matalalla (500ft/150m) käyttäen GT- tiekarttaa. Niitä lehtiä sai heittää olan yli yhtä soittoa ja siirtyminen lehdeltä toiselle oli nykykielellä sanottuna haastavaa.
        Tuossa tiekartassa oli mittakaavana 1:250 000 kun taas ilmailukartassa se on 1:500 000. Tuolloin ei vielä ollut GPS laitteita (joten jos putosit kartalta korpialueella ja matalalla niin radionavigointilaitteista ei ole apua) sijainnin uudelleen selvittäminen oli oma temppunsa.
        Aloittajalle sanoisin saman mitä jotkut tuolla edellä ovat jo ehdottaneetkin, että vähintäinkin saaristonavigointi kirja kannattaisi käydä ajatuksella läpi.
        Tuon kirjan sisältö antaa riittävän tiedon näille vesille ja eihän oppi koskaan ole "ojaan kaatanut". Happy sailing.


    • ajokortti ja sassiin

      Näistä jorinoista huomaa, miten tarpeellinen pakollinen veneenajokortti on. Uskomatonta millaisia tonttuja. Pysykää maissa.

      • Anonyymi

        Sun veneeseen en ainakaan astuis jalallakaan. Kippari edesvastuuton henkilö merellä.
        Veneajokortti olisi järkevä/ mitä trafi tekee/ ei mitään.


    • nixkncklnckbcknc

      Jossain viestissä kysyttiin perustaitoja.. no mitä ne nyt vois olla?

      Ei tarvitse ihan hirveästiosata laskeakaan... muistatko peruskoulusta tai armeijasta kaavan v=s x t? Eli nopeus on yhtä kuin matka kertaa aika. Se onkin sitten suunnilleen ainoa kaava mitä tarvitset veneessä.

      Katso karttaa. Osaat varmaa erottaa siitä veden, maan, kivet, väylät, ehkä jopa merimerkkejä? Osaat varmaan sijoittaa itses kartalle, sinne rantaan missä sun vene on laiturissa?

      Osaat ehkä katsella kartasta eri paikkoja, mihin olisi mukava tulevana kesänä veneillä? Ehkäpä voit kuljettaa sormeasi lähtöpaikasta sinne perille seuraten riittävän syvää vettä? Samalla voit jo luetella itsellesi matkalla olevia maamerkkejä.

      Maamerkki? Se on merellä merimerkki tai maalta näkyvä kohde. Jos löydät luonnosta merkin, jonka löydät myös kartalta, niin silloin voit arvioida oman sijaintisi sen mukaan. Ja siltä pohjalta voit tehdä päätelmän, miten jatkat matkaasi tavoittelemaasi kohteeseen.

      Mikä tässä on niin äärimmäisen vaikeaa? Ensinnäkin kannattaa käyttää aikaa, jo talvellla selata karttoja. Toisekseen vesillä, voit oikeasti vaikka pysähtyä siksi aikaa, kun tutkit karttaasi.

      • Juu.uujfj

        V=S/t
        Esim: 10 Km/h ei 10 Km x h


      • vihvkhvkjvkj

        joo, sainhan mä tuon kaavan tuohon itsekin väärin :D


      • Hohhoho

        Joo, laskussa kannattaa käyttää kaaviota:

        Matka
        -----------------------------
        Nopeus | Aika


        Tuosta sen muistaa.


      • Anonyymi
        Hohhoho kirjoitti:

        Joo, laskussa kannattaa käyttää kaaviota:

        Matka
        -----------------------------
        Nopeus | Aika


        Tuosta sen muistaa.

        MATKA = AIKA X NOPEUS !!!!!!!!!!!!!!!!!


    • veneilijä

      Myy veneesi, olet vaaraksi muille ja itsellesi!

    • 8+11

      Totuus on, että osaat tarpeeksi. Tulkitsen tuon niin, että karttaa osaat lukea.

      Tuossahan ne navigoinnin perustaidot ovat. Ns. merkintälasku eli sijainnin päättely kuljetun suunnan ja nopeuden perusteella on lisä, joskin kohtalaisen epätarkka.

      • .,,c

        "joskin kohtalaisen epätarkka."

        Merkintälasku on riittävän tarkka moniin sovelluksiin, ks http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning

        Kompassin mukaan purjehtiminen on yllättävän tarkkaa, jos osaa, myös vastaisessa tuulessa, 2m allokossa ja useita kymmeniä meripeninkulmia putkeen.


      • Lontoota
        .,,c kirjoitti:

        "joskin kohtalaisen epätarkka."

        Merkintälasku on riittävän tarkka moniin sovelluksiin, ks http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_reckoning

        Kompassin mukaan purjehtiminen on yllättävän tarkkaa, jos osaa, myös vastaisessa tuulessa, 2m allokossa ja useita kymmeniä meripeninkulmia putkeen.

        Kuteb linkissä mainittiin, menetelmä on epätarkka ja altis kumuloituville virheille. Sitä ei enää tarvita koska gps antaa tuloksen nopeammin ja tarkemmin.

        Näin siis linkin mukaan


      • 20+5
        Lontoota kirjoitti:

        Kuteb linkissä mainittiin, menetelmä on epätarkka ja altis kumuloituville virheille. Sitä ei enää tarvita koska gps antaa tuloksen nopeammin ja tarkemmin.

        Näin siis linkin mukaan

        Merkintälaskunavigointi on tarkka itämerellä suoraa kompassikurssia purjehdittaessa. GPS:n mukaan jos purjehtii, jälki voi olla enemmän ziksakkia, koska perämies voi korjata kurssia koko ajan ja liikaa.

        Saaristossa huviveneilijän ei ole tarvetta käyttää gps:ää tai merkintälaskua, muuta kuin sumussa ja silloin on järkevää mennä lähimpään rantaan.


      • Airiston mittakaavas
        20+5 kirjoitti:

        Merkintälaskunavigointi on tarkka itämerellä suoraa kompassikurssia purjehdittaessa. GPS:n mukaan jos purjehtii, jälki voi olla enemmän ziksakkia, koska perämies voi korjata kurssia koko ajan ja liikaa.

        Saaristossa huviveneilijän ei ole tarvetta käyttää gps:ää tai merkintälaskua, muuta kuin sumussa ja silloin on järkevää mennä lähimpään rantaan.

        On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa. Ohjailuun kannattaa tietenkin käyttää magneettikompassia, mutta seurata gps:n COG:a tietääkseen, mihin ohjattu suunta todella vie. Korjaus ohjaussuuntaan sitten aste tai kaksi kerrallaan. Sen rinnalla heinäntekokin on vaativaa.

        Merkintälasku on ja on aina ollut oppikirjojenkin mukaan vain sinne päin tarkkuudeltaan. Sitä käytetään vain siltä osin, kun muuta ei voida tehdä.


      • -Mika-
        Airiston mittakaavas kirjoitti:

        On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa. Ohjailuun kannattaa tietenkin käyttää magneettikompassia, mutta seurata gps:n COG:a tietääkseen, mihin ohjattu suunta todella vie. Korjaus ohjaussuuntaan sitten aste tai kaksi kerrallaan. Sen rinnalla heinäntekokin on vaativaa.

        Merkintälasku on ja on aina ollut oppikirjojenkin mukaan vain sinne päin tarkkuudeltaan. Sitä käytetään vain siltä osin, kun muuta ei voida tehdä.

        No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

        Mutta pari juttua:
        GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

        Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

        Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

        Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

        Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

        Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.


      • ihcutcuhugyg
        -Mika- kirjoitti:

        No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

        Mutta pari juttua:
        GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

        Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

        Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

        Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

        Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

        Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.

        Tämä on niin totta. Tosin itse hosun harpinkin kanssa. Toisaalta mun peukalo on kärjestä ekaan niveleen just yksi mpk kartalla, sillä mittaan usein summittaisen matkan.

        Kompassilla ajaessa joku 5-10 asteen tarkkuus on täysin riittävä, jopa Ahvenanmeren ylityksessä. Ei 40 mpk:n päästä ajeta sokkona 100 metrin maaliin pelkällä suunnalla ja tuloajalla. Se on rannikkotykistön hommia se...

        Gps:n kanssa voi vähän käyttää konstejakin. Esim mä käytän edelleen garmin 48 kapulaa, jossa ei ole karttaa, vaan se näyttää koordinaatit. Kun ajan suoria N-S tai W-E suuntia, niin voi katsoa rajat, joissa koordinaatin pitää pysyä. Tai sitten katsoo kartasta toisen koordinaatin, jonka arvoon saakka ajetaan ja siinä tulee esim käännös. Tämä on vähän sama, kun kaikuluotaimella ajaa kartan syvyysmerkintöjä pitkin.

        Pointti on se, että rannikkonavigointi ei ole. mitää. metripeliä, mitä pitää jännätä. Toki jos hakeutuu vaikkapa Hangosta Bengtskäriin suoraan luotojen ja kivikoiden läpi, niin silloin sijainnin näyttävä gps on kaiun ohella oikein paljon menoa helpottava apuväline. Mutta käytännön ajelussa aika krouvi navigointi riittää, ja sitten se tarkennetaan esim reimarien ym avulla.

        Reimariin liityen on hyvä peukkusääntö, että siinä missä on vettä reimarille, on vettä veneelle. Reimaria on veden alla vähintään saman verran kun pinnallakin. Jos et tiedä kummalta puolen ajaa, niin mene ihan reimarin vierestä, pari desimetriä vaan väliä. Toki reimarille pitää tulla reitin suunnasta, ja samoin poistua, muuten voi kolista ennen kun on sen lähellä.. Eli joku haju reitin yleissuunnasta on oltava.


      • sama asia
        -Mika- kirjoitti:

        No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

        Mutta pari juttua:
        GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

        Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

        Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

        Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

        Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

        Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.

        Tarkalleen ottaen Mikan kertomuksesta näkee, että merkintälaskulla mennään käytännössä muutama maili kerrallaan, ehkä jopa 5 mpk legi. Sitten tarkastetaan sijainti joko gps:llä tai karttaan verraten. Onhan se eräänlaista merkintälaskua sekin, mutta yleensä merkintälaskun käsitetään sisältävän pari suunnan muutostakin, vaikka ei edes niitä laivurikurssin keskilatitudeja tarvitsisi käyttää.

        Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. Jopa muinainen joka veneen Seafix ja radiosuuntimat antoivat tarkemman paikan Gotlantiin mennessä puolivälissä matkaa. Lähellä rantaa sai jo ainakin yhden tarkankin radiosuuntiman.

        Useimpiin tarkoituksiin riittää mainiosti oma vaaksa=5 mpk ja vaaksa sormea vaihtaen=15 mpk yleiskortilla. Silti harppikin on karttapöydällä käden ulottuvilla. Lähinnä väylänmutkia meneviä mittauksia varten. Siinä kun 1 mpk kärkien väli kääntyy mutkissa paremmin.

        Vahingossa katkaisijasta mittareilta katkaistua virtaa pahempaa black-outia ei ole tullut koettua. Mutta jos tulisi, on käsigepsussakin kartta ja toinen tabletissa. Vihoviimeinen hätävara vielä kännykässä. Ja millä hyvänsä niistä kyllä osuu oikean kiven oikealle puolelle suunnilleen yhtä tarkasti kuin uskaltaa hyvissäkään olosuhteissa mennä. Näkymättömien kivien suhteen paperikartta ei ole yhtään tarkempi kuin plotterin kartta.


      • 089
        sama asia kirjoitti:

        Tarkalleen ottaen Mikan kertomuksesta näkee, että merkintälaskulla mennään käytännössä muutama maili kerrallaan, ehkä jopa 5 mpk legi. Sitten tarkastetaan sijainti joko gps:llä tai karttaan verraten. Onhan se eräänlaista merkintälaskua sekin, mutta yleensä merkintälaskun käsitetään sisältävän pari suunnan muutostakin, vaikka ei edes niitä laivurikurssin keskilatitudeja tarvitsisi käyttää.

        Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. Jopa muinainen joka veneen Seafix ja radiosuuntimat antoivat tarkemman paikan Gotlantiin mennessä puolivälissä matkaa. Lähellä rantaa sai jo ainakin yhden tarkankin radiosuuntiman.

        Useimpiin tarkoituksiin riittää mainiosti oma vaaksa=5 mpk ja vaaksa sormea vaihtaen=15 mpk yleiskortilla. Silti harppikin on karttapöydällä käden ulottuvilla. Lähinnä väylänmutkia meneviä mittauksia varten. Siinä kun 1 mpk kärkien väli kääntyy mutkissa paremmin.

        Vahingossa katkaisijasta mittareilta katkaistua virtaa pahempaa black-outia ei ole tullut koettua. Mutta jos tulisi, on käsigepsussakin kartta ja toinen tabletissa. Vihoviimeinen hätävara vielä kännykässä. Ja millä hyvänsä niistä kyllä osuu oikean kiven oikealle puolelle suunnilleen yhtä tarkasti kuin uskaltaa hyvissäkään olosuhteissa mennä. Näkymättömien kivien suhteen paperikartta ei ole yhtään tarkempi kuin plotterin kartta.

        "Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. "

        Olen kymmenen kertaa ylittänyt suomenlahden kompassin varassa virheettä. Tallinan radiomasto näkyy kauas joten pala kakkua on ylittää suomenlahti pelkän kompassin avulla.

        Helsingistä jos lähtee niin seuraa vaan muuta liikennettä:-)


      • sehän on poc
        089 kirjoitti:

        "Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. "

        Olen kymmenen kertaa ylittänyt suomenlahden kompassin varassa virheettä. Tallinan radiomasto näkyy kauas joten pala kakkua on ylittää suomenlahti pelkän kompassin avulla.

        Helsingistä jos lähtee niin seuraa vaan muuta liikennettä:-)

        Mutta Suomenlahden ylitys onkin vain 40 mpk ja kiintopisteet poissa näkyvistä vain hetkosen siinä keskiviivalla. Oikein kirkkaalla ilmalla Tallinnan Teletorn näkyy jo lähtiessä, huonollakin säällä Tallinan matala näkyy aikaisin. Se on aina ollut aivan piece of cake. Jo puolen Itämeren ylitys vaikkapa Hangosta Gotlantiin on eri kertaluokkaa.


      • trfgft
        sehän on poc kirjoitti:

        Mutta Suomenlahden ylitys onkin vain 40 mpk ja kiintopisteet poissa näkyvistä vain hetkosen siinä keskiviivalla. Oikein kirkkaalla ilmalla Tallinnan Teletorn näkyy jo lähtiessä, huonollakin säällä Tallinan matala näkyy aikaisin. Se on aina ollut aivan piece of cake. Jo puolen Itämeren ylitys vaikkapa Hangosta Gotlantiin on eri kertaluokkaa.

        "Jo puolen Itämeren ylitys vaikkapa Hangosta Gotlantiin on eri kertaluokkaa. "

        Kuitenkin merkintälaskulla onnistuu Hanko-Visby.


      • seppomartti
        sehän on poc kirjoitti:

        Mutta Suomenlahden ylitys onkin vain 40 mpk ja kiintopisteet poissa näkyvistä vain hetkosen siinä keskiviivalla. Oikein kirkkaalla ilmalla Tallinnan Teletorn näkyy jo lähtiessä, huonollakin säällä Tallinan matala näkyy aikaisin. Se on aina ollut aivan piece of cake. Jo puolen Itämeren ylitys vaikkapa Hangosta Gotlantiin on eri kertaluokkaa.

        Hanko -Visby tai Gdynia -Hanko oli ihan mahdollista silloinkin, kun ei ollut GPS tai Decca käytössä. Ja karttakin oli paperia. Magneettikompassilla osuu hämmästyttävän hyvin kohteeseen.


      • 8+11
        -Mika- kirjoitti:

        No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

        Mutta pari juttua:
        GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

        Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

        Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

        Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

        Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

        Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.

        Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

        Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
        Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".


      • serppomartti
        8+11 kirjoitti:

        Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

        Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
        Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".

        "plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin". Väärin, väärin.Olen kuullut tämän väitteen ennenkin mutta esittäjä ajoi kompassin avulla avomerellä kuten muutkin. Plotterista/ gps:stä voit katsoa missä olet ja mitä kurssia ajoit. Siis mennyttä kurssia. Mutta ohjaaminen tapahtuu kompassilla suuntaan, jonka olet katsonut plotterista tai paperikartasta. Jos magneettikompassin lukeminen on vaikeaa niin onhan niitä sähköisiäkin.


      • 8+11
        serppomartti kirjoitti:

        "plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin". Väärin, väärin.Olen kuullut tämän väitteen ennenkin mutta esittäjä ajoi kompassin avulla avomerellä kuten muutkin. Plotterista/ gps:stä voit katsoa missä olet ja mitä kurssia ajoit. Siis mennyttä kurssia. Mutta ohjaaminen tapahtuu kompassilla suuntaan, jonka olet katsonut plotterista tai paperikartasta. Jos magneettikompassin lukeminen on vaikeaa niin onhan niitä sähköisiäkin.

        Kokemusperäisesti sanon, ettei tuolla ole mitään merkitystä, että plotteri näyttää "mennyttä kurssia". Vaikea sanoa, kokeeko joku sillä jotain mentaalista merkitystä olevan.

        Itse asiassa plotteriohjausta helpottaa olennaisesti juuri se, että laite näyttää todellista kuljettua suuntaa eikä veneen hetkellistä asentoa, kuten kompassi tekee.


      • seppomartti
        8+11 kirjoitti:

        Kokemusperäisesti sanon, ettei tuolla ole mitään merkitystä, että plotteri näyttää "mennyttä kurssia". Vaikea sanoa, kokeeko joku sillä jotain mentaalista merkitystä olevan.

        Itse asiassa plotteriohjausta helpottaa olennaisesti juuri se, että laite näyttää todellista kuljettua suuntaa eikä veneen hetkellistä asentoa, kuten kompassi tekee.

        Mielenkiintoinen ajatus. Selitäppä tarkemmin miten ajat venettäsi plotterillasi ilman kompassikurssia esimerkiksi pimeässä ja reilussa myötäaallokossa?.


      • -Mika-
        sama asia kirjoitti:

        Tarkalleen ottaen Mikan kertomuksesta näkee, että merkintälaskulla mennään käytännössä muutama maili kerrallaan, ehkä jopa 5 mpk legi. Sitten tarkastetaan sijainti joko gps:llä tai karttaan verraten. Onhan se eräänlaista merkintälaskua sekin, mutta yleensä merkintälaskun käsitetään sisältävän pari suunnan muutostakin, vaikka ei edes niitä laivurikurssin keskilatitudeja tarvitsisi käyttää.

        Jos merkintälaskun varassa lähtee Suomesta yli Itämeren, ei kyllä vastarannan häämöttäessä enää ole varmuutta maasta ja valuutasta. Jopa muinainen joka veneen Seafix ja radiosuuntimat antoivat tarkemman paikan Gotlantiin mennessä puolivälissä matkaa. Lähellä rantaa sai jo ainakin yhden tarkankin radiosuuntiman.

        Useimpiin tarkoituksiin riittää mainiosti oma vaaksa=5 mpk ja vaaksa sormea vaihtaen=15 mpk yleiskortilla. Silti harppikin on karttapöydällä käden ulottuvilla. Lähinnä väylänmutkia meneviä mittauksia varten. Siinä kun 1 mpk kärkien väli kääntyy mutkissa paremmin.

        Vahingossa katkaisijasta mittareilta katkaistua virtaa pahempaa black-outia ei ole tullut koettua. Mutta jos tulisi, on käsigepsussakin kartta ja toinen tabletissa. Vihoviimeinen hätävara vielä kännykässä. Ja millä hyvänsä niistä kyllä osuu oikean kiven oikealle puolelle suunnilleen yhtä tarkasti kuin uskaltaa hyvissäkään olosuhteissa mennä. Näkymättömien kivien suhteen paperikartta ei ole yhtään tarkempi kuin plotterin kartta.

        No oikeastaan pidemmällä legillä se positio merkitään tietyin välein karttaan/lokikirjaan kellonajan kanssa. Ja muutama suunnanmuutoskin mukaan mahtuu. Ja tällainen pidempi legi on tullut mentyä ilman gepsiä viimeksi joitakin vuosia sitten, kun oli se total blackout kalmarista lähdön jälkeen. Ajettiin Gotlannin jälkeen Porkkkalaan, kiertäen kuitenkin Georgebankin kautta (liikennejakoaluetta väistäen).
        Se oli sitä merkintälaskunavigointia perinteisimmillään. Ja osuttiin kyllä tarkasti siihen mihin pitikin, parin vuorokauden avomerilegin jälkeenkin.

        Saaristossa ajaessa ei tietenkään merkitä sitä positiota mihinkään, se vaan todetaan kartalla. Muuten toiminta on tavallaan samankaltaista.


      • -Mika-
        8+11 kirjoitti:

        Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

        Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
        Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".

        Tuo plotterin/kompassin kanssa mutkittelu oikeastaan tulee esiin vaan silloin, kun maisemasta ei saa minkäänlaista kiintopistettä. Esim sumussa tai pimeässä pilvisellä säällä. Muutenhan vikastaan plotterista oikea suunta ja otetaan maisemasta kiintopiste jota kohti ajetaan. Ja hetken päästä tarkistetaan plotterista, että suunta on se mikä pitikin tai korjataan suuntaa hieman, kunnes se on sitä mitä pitikin.

        Kun tämä kiintopiste puuttuu ja koittaa ajaa plotterin mukaan, menee homma mutkitteluksi. Eikä siinä auta, vaikka gepsi suotaisi nmea-dataa vaikka 10 herzin vauhdilla. Se plotteri kun tarvitsee riittävän monta samansuuntaista suuntatietoa, ennen kuin se tulkitsee sen todelliseksi suunnaksi, eikä vaan aallon aiheuttamaksi heilahdukseksi. Ja sitten ollaankin jo korjattu yli ja pitää kääntää takaisin ja sama toistuu....

        Ohjailukompasissakin on jonkinlainen viive, mutta se on pienempi ja jotenkin vakaampi tai ainakin ennakoitavampi tai jotain...


      • gfsdg
        8+11 kirjoitti:

        Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

        Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
        Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".

        "Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin"

        Jos asia olisi noin, vor65 veneissä ei olisi ohjailukompassia ruoripylväässä.



        http://www.volvooceanrace.com/en/photo_gallery/161_2014-15.html#1

        http://www.xssailing.com/article/chinas-vor-65-hits-water/


      • Bossu
        8+11 kirjoitti:

        Pakko puuttua tuohon ohjailuvälineeseen: mun oma kokemus on, että plotterin/gps:n avulla on aivan hemmetin paljon helpompi ajaa suoraan kuin kompassin. Kompassi heiluu niin penteleesti "reaaliaikaisesti", että jos sen mukaan käy korjailemaan, niin saa veivata koko ajan ja vene kiemurtelee kuin käärme.

        Siitä taidan olla jotenkin samoilla viivoilla Mikan kanssa, että tuo terminologiapuoli menee herkästi liioitteluksi. Periaatteessa se "noin tuohon suuntaan noin tunti" on merkintälaskua ja hyvin moni meistä tekee sitä usein. Mutta minä olen sen verran tosikko, että kutsun merkintälaskuksi vain oikeaa kynän ja paperin sekä trigonometristen laskutoimitusten kanssa tehtyä puuhailua. Ja sitä tekee tuskin kukaan enää veneessä kuin ehkä huvikseen ja ammattimerenkulussa ei kukaan.
        Samoin minusta on liioiteltua puhua "ristisuuntiman otosta", kun yleensä vilkaistaan tyyliin "tuo saari on suunnilleen koillisessa ja tuo viitta suunnilleen lännessä, ollaan siis jotakuinkin tässä".

        Sitten täytyy olla todella nopea plotteri. Kaikki plotterit, mitä minä olen nähnyt, ovat olleet liian hitaita. Ongelma on vaikkapa yöllä kovassa aallokossa, kun ei näe edessä yhtikäs mitään. Tällöin kompassista näkee heti, pysyykö keula suunnassaan vai liikkuuko se ja kuinka nopeasti. Pienillä liikkeillä saa aina tilanteen korjattua. Plotterissa menee sekunti tai kaksi ennen kuin se antaa vastaavan palautteen ja tieto liikkeen nopeudesta puuttuu. Jos plotteri päivittyisi vaikkapa 10 kertaa sekunnissa, se antaisi olisi riittävä, mutta tuohon on vielä matkaa.


      • -Mika-
        Bossu kirjoitti:

        Sitten täytyy olla todella nopea plotteri. Kaikki plotterit, mitä minä olen nähnyt, ovat olleet liian hitaita. Ongelma on vaikkapa yöllä kovassa aallokossa, kun ei näe edessä yhtikäs mitään. Tällöin kompassista näkee heti, pysyykö keula suunnassaan vai liikkuuko se ja kuinka nopeasti. Pienillä liikkeillä saa aina tilanteen korjattua. Plotterissa menee sekunti tai kaksi ennen kuin se antaa vastaavan palautteen ja tieto liikkeen nopeudesta puuttuu. Jos plotteri päivittyisi vaikkapa 10 kertaa sekunnissa, se antaisi olisi riittävä, mutta tuohon on vielä matkaa.

        Bossu: Ei auta edes se 10 kertaa sekunnissa päivittyvä, on kokeiltu.
        Se plotteri laskee silti pidemmän ajan keskiarvoa, ennen kuin se uskoo, että kyseessä on oikeasti suunnanmuutos, eikä aallokon aihauttama satunnainen veneen heilahtelu tai järjestelmästä itsestään johtuva virhe (aaltoheijastuma, ilmakehäviiveen muutos ym).

        Ja joskus kokeilin sellaistakin versiota, jossa se ei laskenut sitä keskiarvoa, vaan päivitti suunnanmuutokset heti (läppärissä oleva ilmaissovellus). No se vasta olikin mahdoton tapaus: Vaikka ajoit suoraan, niin gepsi väitti sun tekevän jopa yli 90 asteen käännöksiä kokoajan...


      • Bossu
        -Mika- kirjoitti:

        No tuota... mun mielestä merkintälasku on perusnavigointia ja GPS täydentää sitä. Saatan olla vanha jäärä ja terminologiani siksi juuttunut vanhaan.

        Mutta pari juttua:
        GPS:n mukaan ohjaaminen ei yleensä onnistu, se on liian hidas väline. Ohjailukompassi on parempi, mutta ei sekään ole hirmunopea. Molempien mukaan ajaessa (vaikkapa sumussa/pimeässä) tulee ajettua siksakkia, kompassin kanssa kyllä reilusti vähemmän. Tämä on nähty niin monta kertaa siirtoreissuilla. Erityisesti kun olen ollut saattoveneenä siirroissa, niin kun se siirrettävä alus on ajanut plotterin varassa, niin se ajaa aika laajaa siksakkia.

        Ja sitten se merkintälasku ja siihen liittyvä terminologia: Kun ajan paperikartalla, niin ajan merkintälaskulla. GPS on silti toiminnassa. No mitä tämä tarkoittaa terminologian/navigoinnin näkökulmasta? No sitä, että ajoittain tapahtuva sijainnin varmistaminen tehdään milloin milläkin välineellä. Toisinaan se on näköyhteys tunnettuun/tunnetuihin pisteisiin ja siitä saatujen sijoittajien "pudottamista" kartalle. Toisinaan taas GPS-laitteesta saadun sijaintitiedon pudottamista kartalle.

        Molemmissa tavoissa on kuitenkin olennaista se, että kun sijainti kartalla tiedetään ja seuraava reittipiste kartalla tiedetään, niin otetaan kompassisuunta siihen seuraavaan reittipisteeseen kartan avulla astelevyllä mitamalla (tai aika usein mututuntumalla) ja ajetaan sitä. Ja etäisyyskin siihen seuraavan reittipisteeseen tiedetään maileina ja nopeuden kautta myös aikana, jos niin välttämättä halutaan. Kaikki tämä on kuitenkin aina suuntaa-antavaa, ei eksaktia. Nopeus muuttuu, virtaukset muuttuu, tuuli muuttuu jne.

        Onhan se plotteri tietysti ihan mielettömän paljon helpottanut hommaa, mutta kyllä mullakin on tullut total-blackout veneessä jonkun kerran. Ja silloin mennään paperikartalla ja varmat positiotiedot otetaan käsigepsillä tai visuaalisesti, kumpi kulloinkin on heplompaa/järkevämpää.

        Harppia en minäkään koskaan käytä, kyllä peukalo/etusormi on riittävä harppi matkojen mittaamiseen paperikartalla. Ja eksymä/erantokin on vaan mututuntuma, jonka jotenkin vaan automaattisesti otan huomioon kompassisuuntaa "laskiessa".

        Näin summittaisilla "laskemisilla" pärjää ihan hiton hyvin itämerellä. Airistolla voi tosin olla vaikeempaa... ainakin jos pitää tarkasti osua sumussa jonkun tietyn kiven juuri tietylle puolelle... mutta ei se plotterikaan juuri siinä ole hirveen paljon sen tarkempi. Lähtötiedot kun näissä kaikissa välineissä on mitä on.

        Mä olen luullut, että merkintälasku tarkoittaa sitä, että tiedetään lähtö- ja tulopisteen koordinaatit ja sitten sinien ja kosinien tai erillisen taulukon kanssa selvitetäån suunta ja etäisyys. Tämän voi tehdä ilman karttaa tai tilanteessa, kun lähtö- ja tulopiste ovat eri kartoilla. Jos ne molemmat ovat samalla kartalla, voidaan tosiaan käyttää astelevyä, mikä on yksinkertaisempaa, mutten kutsuisi sitä merkintälaskuksi.


      • 34243
        Bossu kirjoitti:

        Mä olen luullut, että merkintälasku tarkoittaa sitä, että tiedetään lähtö- ja tulopisteen koordinaatit ja sitten sinien ja kosinien tai erillisen taulukon kanssa selvitetäån suunta ja etäisyys. Tämän voi tehdä ilman karttaa tai tilanteessa, kun lähtö- ja tulopiste ovat eri kartoilla. Jos ne molemmat ovat samalla kartalla, voidaan tosiaan käyttää astelevyä, mikä on yksinkertaisempaa, mutten kutsuisi sitä merkintälaskuksi.

        Jos lähtee kulkemaan tuota reittiä kompassin ja veneen nopeustiedon avulla, on se merkintälaskunavigointia, koska käytännössä tunnin välein merkitään karttaan ja/tai lokikirjaan laskettu sijainti.


      • mahdollista kyllä
        seppomartti kirjoitti:

        Hanko -Visby tai Gdynia -Hanko oli ihan mahdollista silloinkin, kun ei ollut GPS tai Decca käytössä. Ja karttakin oli paperia. Magneettikompassilla osuu hämmästyttävän hyvin kohteeseen.

        Eipä ole kokemusta niin pitkän ajan takaa, ettei radiosuuntimaa olisi ollut käytettävissä. Ja Gotlanti löytyy kyllä kompassisuuntaa ajamalla. Lähestyessä joutuu sitten vain arpomaan, että mihin kohtaa tarkemmin ottaen tultiin. Gdyniasta lähtien löytyy myös Hanko. Aika moni on myös aikanaan lipsahtanut muinaisen neukkumaan vesille siinä matkalla.

        Olihan navigointi aiemmin erittäin mielenkiintoinen haaste. Kun sen tosissaan otti, löysi tiensä niin pimeässä kuin sumussakin. Nyt jää kuitenkin se epävarmuus ja arpominen pois, eikä sitä voi pahana pitää, vaikka tylsän helppoa onkin.


      • junttilan mittakaava
        Airiston mittakaavas kirjoitti:

        On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa. Ohjailuun kannattaa tietenkin käyttää magneettikompassia, mutta seurata gps:n COG:a tietääkseen, mihin ohjattu suunta todella vie. Korjaus ohjaussuuntaan sitten aste tai kaksi kerrallaan. Sen rinnalla heinäntekokin on vaativaa.

        Merkintälasku on ja on aina ollut oppikirjojenkin mukaan vain sinne päin tarkkuudeltaan. Sitä käytetään vain siltä osin, kun muuta ei voida tehdä.

        "On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa."

        Etenkin silloin kun gps:ään syötetty reittipiste saaristossa kulkiessa tai rannikoa lähestyttäessä on epätarkka;-) Tällöin track modessa oleva autopilotti ohjaa veneen päin saarta tai karikkoa.


      • ffef
        mahdollista kyllä kirjoitti:

        Eipä ole kokemusta niin pitkän ajan takaa, ettei radiosuuntimaa olisi ollut käytettävissä. Ja Gotlanti löytyy kyllä kompassisuuntaa ajamalla. Lähestyessä joutuu sitten vain arpomaan, että mihin kohtaa tarkemmin ottaen tultiin. Gdyniasta lähtien löytyy myös Hanko. Aika moni on myös aikanaan lipsahtanut muinaisen neukkumaan vesille siinä matkalla.

        Olihan navigointi aiemmin erittäin mielenkiintoinen haaste. Kun sen tosissaan otti, löysi tiensä niin pimeässä kuin sumussakin. Nyt jää kuitenkin se epävarmuus ja arpominen pois, eikä sitä voi pahana pitää, vaikka tylsän helppoa onkin.

        "Nyt jää kuitenkin se epävarmuus ja arpominen pois, eikä sitä voi pahana pitää, vaikka tylsän helppoa onkin. "

        Tuosta ajatuksesta nykyään monet matkustusvälineiden onnettomuudet lähtevät, ettei tekniikka tai sen käyttö feilaa .Esim:

        http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2010/c62010mmsnordlandnldkarilleajosaaristomerella13.10.2010.html
        "
        Onnettomuuden syntyyn vaikutti virheellinen paikanmääritys käännöksen puolivälissä...
        saaristonavigointiin huonosti soveltuvat asetukset automaattiohjaimessa.
        "


      • seppomartti
        mahdollista kyllä kirjoitti:

        Eipä ole kokemusta niin pitkän ajan takaa, ettei radiosuuntimaa olisi ollut käytettävissä. Ja Gotlanti löytyy kyllä kompassisuuntaa ajamalla. Lähestyessä joutuu sitten vain arpomaan, että mihin kohtaa tarkemmin ottaen tultiin. Gdyniasta lähtien löytyy myös Hanko. Aika moni on myös aikanaan lipsahtanut muinaisen neukkumaan vesille siinä matkalla.

        Olihan navigointi aiemmin erittäin mielenkiintoinen haaste. Kun sen tosissaan otti, löysi tiensä niin pimeässä kuin sumussakin. Nyt jää kuitenkin se epävarmuus ja arpominen pois, eikä sitä voi pahana pitää, vaikka tylsän helppoa onkin.

        Toki radiomajakoita suunnittiin mutta keskellä Itämerta niillä saatu sijainti oli kovin viitteellinen nykyiseen GPS- tietoon verrattuna. Neukkulan majakat kuuluivat hyvin Ruotsin rannikolle muttei niistä saanut kunnon minimiä.
        Muista yhden "5 Fyrar" -kisan (1978?) Suomenlahdella, mikä purjehdittiin kokonaan umpisumussa ilman nykyisiä elektronisia apuvälineitä. Sujui se niinkin.
        Yksi käyttökelpoinen navigaatiokeino rannikon läheisyydessä, joka ehkä on painunut unholaan, oli kaiun käyttö. Syvyystietojen vertaaminen karttaan koko ajan oli hyödyllinen rutiini jos maanäkyvyyv puuttui.


      • olin siellä minäkin
        seppomartti kirjoitti:

        Toki radiomajakoita suunnittiin mutta keskellä Itämerta niillä saatu sijainti oli kovin viitteellinen nykyiseen GPS- tietoon verrattuna. Neukkulan majakat kuuluivat hyvin Ruotsin rannikolle muttei niistä saanut kunnon minimiä.
        Muista yhden "5 Fyrar" -kisan (1978?) Suomenlahdella, mikä purjehdittiin kokonaan umpisumussa ilman nykyisiä elektronisia apuvälineitä. Sujui se niinkin.
        Yksi käyttökelpoinen navigaatiokeino rannikon läheisyydessä, joka ehkä on painunut unholaan, oli kaiun käyttö. Syvyystietojen vertaaminen karttaan koko ajan oli hyödyllinen rutiini jos maanäkyvyyv puuttui.

        Olin minäkin siinä sumuisessa Fem Fyrarissa. Ja kohtuullisen onnistunut navigointi oli silloin ratkaisevan tärkeässä osassa. Ja siksi sitä teki kaksi henkeä melkein päätyönään. Olihan se todella antoisaa onnistua, mutta taaksepäin ei ole menemistä.

        Radiosuuntimat keskellä Itämerta olivat tarrkkudeltaan samaa kertaluokkaa kuin vaatimaton tähtitieteellinen paikannus. Mutta erona tähtitieteelliseen tarkkuus parantui oleellisesti rannikkoa lähestyessä. Gps-aikakaudella alkoi Itämerellä yllättäen löytyä enemmän laivoja, jos kulki satamasta toiseen johtavia reittejä. Aikaisemmin kuljettiin jossain siellä päin, gps alkoi opastamaan juuri sitä lyhimmän reitin viivaa pitkin.


      • porvoon mitta
        junttilan mittakaava kirjoitti:

        "On aivan älyttömän paljon helpompaa ajaa gps:n ohjauksessa suoraa kurssia kuin onnistua tarkasti merkintälaskussa."

        Etenkin silloin kun gps:ään syötetty reittipiste saaristossa kulkiessa tai rannikoa lähestyttäessä on epätarkka;-) Tällöin track modessa oleva autopilotti ohjaa veneen päin saarta tai karikkoa.

        Plotteriin ei tule syötettyä reittipistettä väärin. Rannikon läheisyydessä gps on yhtä tarkka kuin avomerellä. Useimmat eivät aseta autopilottia ajamaan reittipisteeseen, eivätkä ainakaan mene nukkumaan sitä rannikolla oleva reittipistettä ulkoa lähestyessä.

        Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon. Sisääntuloa helpottava majakkaverkko supistuu vuosi vuodelta.


      • hsghrgj
        porvoon mitta kirjoitti:

        Plotteriin ei tule syötettyä reittipistettä väärin. Rannikon läheisyydessä gps on yhtä tarkka kuin avomerellä. Useimmat eivät aseta autopilottia ajamaan reittipisteeseen, eivätkä ainakaan mene nukkumaan sitä rannikolla oleva reittipistettä ulkoa lähestyessä.

        Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon. Sisääntuloa helpottava majakkaverkko supistuu vuosi vuodelta.

        "Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon"

        Selvä, Utööseen purjehtiminen merkintälaskua käyttäen avomereltä on kielletty. Siltikin teen sitä.


      • tarkenna
        hsghrgj kirjoitti:

        "Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon"

        Selvä, Utööseen purjehtiminen merkintälaskua käyttäen avomereltä on kielletty. Siltikin teen sitä.

        Tuletko Utöhön sisään merkintälaskun paikkaan luottaen, vai bongaatko sen majakan ensin?


      • liianvaikeaasulle
        tarkenna kirjoitti:

        Tuletko Utöhön sisään merkintälaskun paikkaan luottaen, vai bongaatko sen majakan ensin?

        Lillharun pitää bongata. Ihan helppoa on merkintälaskulla osua siten,että Lillharun näkyy.


      • kuten sanottu
        liianvaikeaasulle kirjoitti:

        Lillharun pitää bongata. Ihan helppoa on merkintälaskulla osua siten,että Lillharun näkyy.

        Siis et luota merkintälaskun tuottamaan sijaintiin.

        M.O.T.

        Ja jotta sisääntulo olisi helpompi, bongataan ensin näkyviin tuleva kohde ensin. Utön tapauksessa se on Utön majakka, joka näkyy 17 mpk päähän. Sitten tarkennetaan Lillharunilla, kun se aikanaan nousee horisontista.


      • älypää
        kuten sanottu kirjoitti:

        Siis et luota merkintälaskun tuottamaan sijaintiin.

        M.O.T.

        Ja jotta sisääntulo olisi helpompi, bongataan ensin näkyviin tuleva kohde ensin. Utön tapauksessa se on Utön majakka, joka näkyy 17 mpk päähän. Sitten tarkennetaan Lillharunilla, kun se aikanaan nousee horisontista.

        Silmat kiinni tulet plotterin kanssa utöstä sisään. MOT.


      • perusasioita
        älypää kirjoitti:

        Silmat kiinni tulet plotterin kanssa utöstä sisään. MOT.

        Ei, tulen silmät auki. Mutta tulen sumussakin, jos sattuu olemaan sumuista. Itse et merkintälaskun varassa uskalla, etkä sumussa löydä sen enempää Utön majakkaa kuin Lillharuniakaan. Ja täysin vastuutonta olisikin luottaa merkintälaskuun. Vastuutonta olisi myös yrittää tulla niin lähelle Lillharunia, että sen löytäisi.


      • ruohonjuuriasioita
        perusasioita kirjoitti:

        Ei, tulen silmät auki. Mutta tulen sumussakin, jos sattuu olemaan sumuista. Itse et merkintälaskun varassa uskalla, etkä sumussa löydä sen enempää Utön majakkaa kuin Lillharuniakaan. Ja täysin vastuutonta olisikin luottaa merkintälaskuun. Vastuutonta olisi myös yrittää tulla niin lähelle Lillharunia, että sen löytäisi.

        "Itse et merkintälaskun varassa uskalla, etkä sumussa löydä sen enempää Utön majakkaa"

        Alueella kulkee usein laivoja ja luotsikin pyörii siellä, joten onnistuu sumussakin perinteisin keinoin veneily utöstä sisään.


      • sic!
        ruohonjuuriasioita kirjoitti:

        "Itse et merkintälaskun varassa uskalla, etkä sumussa löydä sen enempää Utön majakkaa"

        Alueella kulkee usein laivoja ja luotsikin pyörii siellä, joten onnistuu sumussakin perinteisin keinoin veneily utöstä sisään.

        Menet siis siihen väylälle sumussa odottamaan, että laiva tulisi? Ja gps:n varassa navigoivan laivan seuraaminenko on perinteistä navigointia? Et ole kylläkään ainoa sillä tavalla navigoiva.

        Seuraat sitten varmaan tuolla älyllä laivaa, vaikka se olisi menossa uloskin.


      • seppomartti
        34243 kirjoitti:

        Jos lähtee kulkemaan tuota reittiä kompassin ja veneen nopeustiedon avulla, on se merkintälaskunavigointia, koska käytännössä tunnin välein merkitään karttaan ja/tai lokikirjaan laskettu sijainti.

        Suurin osa yllä merkintälaskuksi kutsutusta navigatiosta on merkinnän pitoa- ei merkintälaskua.


      • bbsnfn
        sic! kirjoitti:

        Menet siis siihen väylälle sumussa odottamaan, että laiva tulisi? Ja gps:n varassa navigoivan laivan seuraaminenko on perinteistä navigointia? Et ole kylläkään ainoa sillä tavalla navigoiva.

        Seuraat sitten varmaan tuolla älyllä laivaa, vaikka se olisi menossa uloskin.

        Jos laivojen avulla Utön paikallistaminen on kielletty , niin sitten pitää lähestyä kaikuluotaimen avulla. Alle 20 metriä jos näyttää, niin olet melko lähellä.

        James Cookin aikaan käytettiin tätä:
        http://oceanservice.noaa.gov/education/seafloor-mapping/images/leadline_240.jpg


      • ei edes teoriassa
        bbsnfn kirjoitti:

        Jos laivojen avulla Utön paikallistaminen on kielletty , niin sitten pitää lähestyä kaikuluotaimen avulla. Alle 20 metriä jos näyttää, niin olet melko lähellä.

        James Cookin aikaan käytettiin tätä:
        http://oceanservice.noaa.gov/education/seafloor-mapping/images/leadline_240.jpg

        Cook istuikin karilla aina silloin tällöin ja täystuho oli likellä Great Barrier Reefillä.

        Utön paikantaminen laivojen avulla ei ole kiellettyä, mutta mahdotonta se on. Purjeveneellä et edes pysty seuraaman perässä, jos onnistut peesiin pääsemään ensin alle jäämättä. Alle 20 syvyys tarkoittaa, että olet lähellä jotakin, mutta se ei yksin riitä paikannukseen, vaikka sitä voikin käyttää yhtenä lisätietona.


      • -Mika-
        seppomartti kirjoitti:

        Suurin osa yllä merkintälaskuksi kutsutusta navigatiosta on merkinnän pitoa- ei merkintälaskua.

        Niin no, terminilogiaeroja siis.... Mutta kyllä minä sitä merkintälaskuksi kutsuisin, kun se seuraava sijainti saadaan laskemalla sunnan/matkan avulla siitä edellisestä tunnetusta sijainnista. Tätä ainakin itse tarkoitin tuolla edempänä.


      • -Mika-
        -Mika- kirjoitti:

        Niin no, terminilogiaeroja siis.... Mutta kyllä minä sitä merkintälaskuksi kutsuisin, kun se seuraava sijainti saadaan laskemalla sunnan/matkan avulla siitä edellisestä tunnetusta sijainnista. Tätä ainakin itse tarkoitin tuolla edempänä.

        No tuli sitten painettua entteriä, ennen kuin ajattelin loppuun asti:
        Olet aivan oikeassa, eikä siinä ole edes terminilogiaeroa.

        Mutta merkinnänpidon tarkoituksena (ainakin minulla) on varautuminen merkintälaskulla navigointiin. Kun muu laitteisto feilaa, niin edellisestä tunnetusta sijainnista (merkinnästä) saadaan laskettua se seuraava sijainti kohtuullisen tarkasti.


      • onnistuu
        ei edes teoriassa kirjoitti:

        Cook istuikin karilla aina silloin tällöin ja täystuho oli likellä Great Barrier Reefillä.

        Utön paikantaminen laivojen avulla ei ole kiellettyä, mutta mahdotonta se on. Purjeveneellä et edes pysty seuraaman perässä, jos onnistut peesiin pääsemään ensin alle jäämättä. Alle 20 syvyys tarkoittaa, että olet lähellä jotakin, mutta se ei yksin riitä paikannukseen, vaikka sitä voikin käyttää yhtenä lisätietona.

        "Utön paikantaminen laivojen avulla ei ole kiellettyä, mutta mahdotonta se on. Purjeveneellä et edes pysty seuraaman perässä, jos onnistut peesiin pääsemään ensin alle jäämättä."

        Laiva näyttää suunnan joten onnistuu.

        "Alle 20 syvyys tarkoittaa, että olet lähellä jotakin, mutta se ei yksin riitä paikannukseen, vaikka sitä voikin käyttää yhtenä lisätietona. "

        Olet seurannut syvyystietoja 20 mpk ennen UItötä ja verranut tietoja karttaan, niin on kaksi erilaista menetelmää käytössä perinteisin keinoin navigoitaessa ja Utö löytyy varmasti.


      • ei löydy
        onnistuu kirjoitti:

        "Utön paikantaminen laivojen avulla ei ole kiellettyä, mutta mahdotonta se on. Purjeveneellä et edes pysty seuraaman perässä, jos onnistut peesiin pääsemään ensin alle jäämättä."

        Laiva näyttää suunnan joten onnistuu.

        "Alle 20 syvyys tarkoittaa, että olet lähellä jotakin, mutta se ei yksin riitä paikannukseen, vaikka sitä voikin käyttää yhtenä lisätietona. "

        Olet seurannut syvyystietoja 20 mpk ennen UItötä ja verranut tietoja karttaan, niin on kaksi erilaista menetelmää käytössä perinteisin keinoin navigoitaessa ja Utö löytyy varmasti.

        Olet sumussa kuullut, että jossain tuolla päin menee laiva jonnekin tonne päin. Ja eiku perään, niinhän sitä avomereltä tullaan. Vai tarkoitititko, että äänestä osaat jopa päätellä, onko laiva sisään tuleva vai ulos menevä?

        Utön sisääntuloväylän kahta puolta on tuhkatiheässä alle 10 m plänttejä. Ja syvyyskäyrät niin vaihtelevat, että voit sovittaa syvyyshavaintosi sinne tai tänne. Täysin kelvoton menetelmä muuhun kuin paikannuksen viimeiseksi varmistukseksi.


      • jästipää
        ei löydy kirjoitti:

        Olet sumussa kuullut, että jossain tuolla päin menee laiva jonnekin tonne päin. Ja eiku perään, niinhän sitä avomereltä tullaan. Vai tarkoitititko, että äänestä osaat jopa päätellä, onko laiva sisään tuleva vai ulos menevä?

        Utön sisääntuloväylän kahta puolta on tuhkatiheässä alle 10 m plänttejä. Ja syvyyskäyrät niin vaihtelevat, että voit sovittaa syvyyshavaintosi sinne tai tänne. Täysin kelvoton menetelmä muuhun kuin paikannuksen viimeiseksi varmistukseksi.

        Utön väylää ovat laivat kulkeneen vuosikymmeniä ellei satoja vuosia ilman gepsiä. Jokunen sumukin on varmasti osunut kohdalle ja päästy sisään.


      • katopa karttaa
        jästipää kirjoitti:

        Utön väylää ovat laivat kulkeneen vuosikymmeniä ellei satoja vuosia ilman gepsiä. Jokunen sumukin on varmasti osunut kohdalle ja päästy sisään.

        Siksi siinä ympärillä onkin hylkyjä runsain mitoin. Yleensä silti laivat jäivät odottamaan ulkopuolelle sään selkenemistä. Useimmat kipparit kun eivät olleet jästipääjodlareita.


      • jästipää
        katopa karttaa kirjoitti:

        Siksi siinä ympärillä onkin hylkyjä runsain mitoin. Yleensä silti laivat jäivät odottamaan ulkopuolelle sään selkenemistä. Useimmat kipparit kun eivät olleet jästipääjodlareita.

        "Yleensä silti laivat jäivät odottamaan ulkopuolelle sään selkenemistä."

        ja huviveneiltä on sään paranemisen odottaminen kielletty.


      • kehä umpeutui
        jästipää kirjoitti:

        "Yleensä silti laivat jäivät odottamaan ulkopuolelle sään selkenemistä."

        ja huviveneiltä on sään paranemisen odottaminen kielletty.

        Pikemminkin päinvastoin, sen pitäisi olla mieluummin pakollista. Mutta vain, jos sisään tullaan merkintälaskun varassa. Gps-ohjauksessa voi tulla sumussakin.


      • pimeässä,
        seppomartti kirjoitti:

        Mielenkiintoinen ajatus. Selitäppä tarkemmin miten ajat venettäsi plotterillasi ilman kompassikurssia esimerkiksi pimeässä ja reilussa myötäaallokossa?.

        sumussa ja kelissä PC-pohjainen järjestelmä DGPS:n kera päivittää suuntaa huomattavan paljon paremmin kuin kalliimpikaan plotteri ja jostain iPadin GPS sirusta puhumattakaan. On niin monta kertaa koettu ja viimeksi viime syksynä kun tuotiin kaverin laivaa yötä myöten talvipaikalleen. Pakko oli lopettaa kiemurtelu hienon plotterin kanssa ja laittaa oma PC kehiin. Tai sumussa autopilotin kanssa, piirtyy suoraa reittijälkeä paremmin kuin käsin ohjaamalla ja voi keskittyä tähystykseen ja torven soittoon:-)


      • jästipää
        kehä umpeutui kirjoitti:

        Pikemminkin päinvastoin, sen pitäisi olla mieluummin pakollista. Mutta vain, jos sisään tullaan merkintälaskun varassa. Gps-ohjauksessa voi tulla sumussakin.

        Joten ap väite: "Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon. "

        on bshittiä.


      • ei rautalangastakaan
        jästipää kirjoitti:

        Joten ap väite: "Merkintälaskulla voi tehdä pitkänkin ylityksen, mutta sen varassa ei tulla avomereltä ahtaaseen sisääntuloon. "

        on bshittiä.

        Et itsekään uskonut tulevasi Utöstä sisään paikantamatta itseäsi Lillharuniin ensin. Jos tulet merkintälaskun varassa sisään, et ole nähnyt kiintopisteitä matkalla. Tyystin eri asia on löytää Utö Itämeren ylityksen jälkeen.


      • kompassi rules
        pimeässä, kirjoitti:

        sumussa ja kelissä PC-pohjainen järjestelmä DGPS:n kera päivittää suuntaa huomattavan paljon paremmin kuin kalliimpikaan plotteri ja jostain iPadin GPS sirusta puhumattakaan. On niin monta kertaa koettu ja viimeksi viime syksynä kun tuotiin kaverin laivaa yötä myöten talvipaikalleen. Pakko oli lopettaa kiemurtelu hienon plotterin kanssa ja laittaa oma PC kehiin. Tai sumussa autopilotin kanssa, piirtyy suoraa reittijälkeä paremmin kuin käsin ohjaamalla ja voi keskittyä tähystykseen ja torven soittoon:-)

        DGPS suodattaa ilman sitä D:tä tulevia paikannuksen harhalaukauksia. Sellaista vain ei kukaan enää hanki, kun lisätarkkuutta ei tarvita. Mutta ennen kaikkea, puhuit nyt jostain laivaluokan aluksesta. Pienikään laiva ei kääntyile sekunnissa, kuten varsinkin eväkölinen vene voi tehdä. Ja minkä ikäinen oli se plotteri ja minkälainen vaimennus siihen oli asetettu?

        Autopilotti ohjaa kompassin mukaan, mahdollisesti gps:ltä tietoa välllä kysellen. Jos se ohjaa tarkasti, on kompassin mukaan käsin ohjaus vain ohjaajan kädestä kiinni. Ei kyllä ollenkaan yllätys, jos käsi ei pärjää autopilotille.


      • plotteristit
        ei rautalangastakaan kirjoitti:

        Et itsekään uskonut tulevasi Utöstä sisään paikantamatta itseäsi Lillharuniin ensin. Jos tulet merkintälaskun varassa sisään, et ole nähnyt kiintopisteitä matkalla. Tyystin eri asia on löytää Utö Itämeren ylityksen jälkeen.

        "jos tulet merkintälaskun varassa sisään, et ole nähnyt kiintopisteitä matkalla. "

        Silmät kiinni veneillään, niinhän te plotteristit teette. Merkintälaskun avulla voi retkeillä itämerellä ja kaikki löytyy, myös sumussa jos ei kaiun avulla tai muuten nin odotetaan näkyvyyden paranemista.


      • pimeässä
        kompassi rules kirjoitti:

        DGPS suodattaa ilman sitä D:tä tulevia paikannuksen harhalaukauksia. Sellaista vain ei kukaan enää hanki, kun lisätarkkuutta ei tarvita. Mutta ennen kaikkea, puhuit nyt jostain laivaluokan aluksesta. Pienikään laiva ei kääntyile sekunnissa, kuten varsinkin eväkölinen vene voi tehdä. Ja minkä ikäinen oli se plotteri ja minkälainen vaimennus siihen oli asetettu?

        Autopilotti ohjaa kompassin mukaan, mahdollisesti gps:ltä tietoa välllä kysellen. Jos se ohjaa tarkasti, on kompassin mukaan käsin ohjaus vain ohjaajan kädestä kiinni. Ei kyllä ollenkaan yllätys, jos käsi ei pärjää autopilotille.

        "Laiva" on 15 metrinen 16 tonninen pitkäkölinen ja plotteri 2013 venemessuilta kuulemma hankittu, ruutu melkeen samaa kokoa kuin mun läppärissä - asetuksista ei aavistusta, mutta ei pelittänyt - tuokaan ja kuten keskustelusta kuuluu moni muukaan suunnan pidossa. Tuntuu laivalle omaan 9 metriseen eväköliseen verrattuna, joka myös pysyy suunnassa kiemurtelematta näytön mukaan ohjatessa myös kelissä ja pimeässä ilman kiintopisteitä...

        Mulla roikkuu läppärissä BU-303 USB mokkula:

        Features:
        1.
        "SiRF Star II/LP" high performance and low power consumption chipset.
        2.
        All-in-view 12-channel parallel processing.
        3.
        Built-in active antenna.
        4.
        High sensitivity to satellite signal.
        5.
        Cold start under 45 seconds, average.
        6.
        Superior urban canyon performance.
        7.
        FoliageLock for weak signal tracking.
        8.
        Build-in SuperCap to reserve system data for rapid satellite acquisition.
        9.
        Supported NMEA 0183 command: GGA, GSA, GSV, RMC, GLL, VTG
        10.
        Magnetic base for mounting on a car.
        11.
        LED indicator for GPS fix or not fix.
        LED OFF: Receiver is off
        LED ON : No fix, searching
        LED Flashing: Position Fixed
        12.
        Non-slip on the bottom
        13.
        USB interface connection port
        Specifications:
        Interface USB
        Output Messages NMEA0183 V2.2 protocol, and supports commands:
        GGA, GSA, GSV, RMC, GLL, VTG
        Datum WGS84
        Hot Start 8 sec.average
        Warm Start 38 sec.average
        Cold Start 48 sec.average
        Altitude Limit 18,000m(60,000 feet)Max.
        Re-acquisition 100ms
        Velocity Limit 515 meters/sec(1000knots)Max
        Jerk Limit 20 m/sec**3
        Horizontal Accuracy 15m 2d RMS without SA
        10m 2d RMS WAAS enabled
        1-5m DGPS corrected .
        Vertical Accuracy 40m 95%
        Velocity Accuracy 0.1m/sec 95%
        Time Accuracy 1us synchronized to GPS time
        Dimension 59 mm*47mm*21mm
        Power Consumption 90 mA(include Antenna)
        Storage Temperature -40C ~ 85C
        Operation Temperature -40C - 80C
        Humidity Up to 95% non - Condensing

        Harmi, ettei enää saatavilla, mutta onneksi mulla on noita useita:-)


      • ei tää vaikeaa ole
        plotteristit kirjoitti:

        "jos tulet merkintälaskun varassa sisään, et ole nähnyt kiintopisteitä matkalla. "

        Silmät kiinni veneillään, niinhän te plotteristit teette. Merkintälaskun avulla voi retkeillä itämerellä ja kaikki löytyy, myös sumussa jos ei kaiun avulla tai muuten nin odotetaan näkyvyyden paranemista.

        Lue kymmen edellistä, äläkä uudestaan aloita väittämään jotain, jonka olet jo itse vääräksi todennut.

        Merkintälaskulla on retkeilty Itämerta pitkin poikin maailman sivu. Menetelmällä vain on gps-navigointiin verrattuna rajoituksensa, joita ainakaan ammatikseen merta kulkevat eivät kiistä. Todisteitakin merenpohjasta löytyy satoja. Plotterilla navigoiva ei tule silmät kiinni, mutta voi tulla kiintopisteitä näkemättä. Se ero on ilmeisesti jotenkin ylimaallisen vakea ymmärrettävä yhdelle.


      • jästipää
        ei tää vaikeaa ole kirjoitti:

        Lue kymmen edellistä, äläkä uudestaan aloita väittämään jotain, jonka olet jo itse vääräksi todennut.

        Merkintälaskulla on retkeilty Itämerta pitkin poikin maailman sivu. Menetelmällä vain on gps-navigointiin verrattuna rajoituksensa, joita ainakaan ammatikseen merta kulkevat eivät kiistä. Todisteitakin merenpohjasta löytyy satoja. Plotterilla navigoiva ei tule silmät kiinni, mutta voi tulla kiintopisteitä näkemättä. Se ero on ilmeisesti jotenkin ylimaallisen vakea ymmärrettävä yhdelle.

        "Merkintälaskulla on retkeilty Itämerta pitkin poikin maailman sivu. Menetelmällä vain on gps-navigointiin verrattuna rajoituksensa, joita ainakaan ammatikseen merta kulkevat eivät kiistä. "

        Palsta on harrastus->purjehdus. Matkapurjehdukseen Itämerellä merkintälaskunavigointi sopii hyvin, tulee käytettyä enemmän omaa päätään ja siten veneily on turvallisempaa.


    • .....

      Usemmatkaan varalaitteet eivät auta, jos itse mittaussysteemi kaatuu, eli GPS-signaalia ei tule. Harvinainen tilannehan tämä on, mutta mahdollinen.

      • opettele kuitenkin

        Harvinainen, joskin mahdollinen on.
        Yleisempi on sähköhäiriö, vettä väärässä paikassa, tms,josta syystä gps pimeänä.


      • jhvihvih

        Paristot loppuu gps-kapulasta..? Kylmässä nopeammin kuin luulikaan.


      • kahdennus kahdennett
        jhvihvih kirjoitti:

        Paristot loppuu gps-kapulasta..? Kylmässä nopeammin kuin luulikaan.

        Mulla on gps-kapulaan kaksi settiä vara-akkuja. Ja niiden loputtua veneen varastossa kourallinen paristoja. Kyllä niillä pari vuorokautta toimeen tulee. Ja jos on pidempi legi edessä, voi kapulan pitää enimmän osan aikaa pois päältä ja säästellä. Jos ei veneestä sähköt ole täysin kadonneet, saa veneen akusta kapulan akut ladattua, eikä varaparistoihin tarvitse mennä.


      • kapulaa
        jhvihvih kirjoitti:

        Paristot loppuu gps-kapulasta..? Kylmässä nopeammin kuin luulikaan.

        Hanki sinäkin kapulaasi tupakansytytinkaapeli niin se toimii akkuvirralla. Toinen kapulani joka on varakapulani toimii toistaiseksi vain patteriakuilla.


    • Tö'rö'tö

      Kuinka paljon ammattiliikenne käyttää merkintälaskuja tai laskuja ylipäänsä?

    • 12345¨~

      "Kuinka paljon ammattiliikenne käyttää merkintälaskuja tai laskuja ylipäänsä?"

      Eivät lainkaan. Pelkällä tekniikalla ajavat.

      • gffdsgsdfg

        Voi laivoissa olla merkintälaskutoiminto mittaristossa samoin kuin hyvässä purjehdusmittaristossa on. Nappia painaa, niin mittaristo näyttää etäisyyden ja suunnan painallushetken sijannista katsoen.

        Pätkä NKE topline mittariston manuaalia:
        Sensor necessary : Speed/log transducer, Compas

        Procedure to start dead reckoning calculations
        :
        1
        1- Using the buttons 1 and 2, set the display on “r1”
        2- Press the button 1 until you hear a beep.
        3- This begins the dead reckoning calculations and
        automatically resets r1 to zero.
        The display will now alternate between showing course
        and distance covered form the point where the
        procedure was started.
        4- Previous dead reckoning information is automatically
        transferred form “r1” to the second dead reckoning
        channel, “r2”. In other words, the “r2” dead reckoning
        channel is the memory channel for previous “r1”
        information.


      • tuskin on
        gffdsgsdfg kirjoitti:

        Voi laivoissa olla merkintälaskutoiminto mittaristossa samoin kuin hyvässä purjehdusmittaristossa on. Nappia painaa, niin mittaristo näyttää etäisyyden ja suunnan painallushetken sijannista katsoen.

        Pätkä NKE topline mittariston manuaalia:
        Sensor necessary : Speed/log transducer, Compas

        Procedure to start dead reckoning calculations
        :
        1
        1- Using the buttons 1 and 2, set the display on “r1”
        2- Press the button 1 until you hear a beep.
        3- This begins the dead reckoning calculations and
        automatically resets r1 to zero.
        The display will now alternate between showing course
        and distance covered form the point where the
        procedure was started.
        4- Previous dead reckoning information is automatically
        transferred form “r1” to the second dead reckoning
        channel, “r2”. In other words, the “r2” dead reckoning
        channel is the memory channel for previous “r1”
        information.

        NKE ei tiedä sorrosta mitään, enkä siksi käyttäisi mittariston laskemaa tietoa muutamaa minuuttia pidempien siirtymien laskemiseen. Samalla vaivalla laskee koko homman itse. Mittaristossa ominaisuus on vain niitä "bells'n'whistles"-lisiä, joita ohjelmoija sinne päivässä lisää ja saadaan esitteeseen mielenkiintoisen näköinen rivi.


      • y3yff
        tuskin on kirjoitti:

        NKE ei tiedä sorrosta mitään, enkä siksi käyttäisi mittariston laskemaa tietoa muutamaa minuuttia pidempien siirtymien laskemiseen. Samalla vaivalla laskee koko homman itse. Mittaristossa ominaisuus on vain niitä "bells'n'whistles"-lisiä, joita ohjelmoija sinne päivässä lisää ja saadaan esitteeseen mielenkiintoisen näköinen rivi.

        "NKE ei tiedä sorrosta mitään, enkä siksi käyttäisi mittariston laskemaa tietoa muutamaa minuuttia pidempien siirtymien laskemiseen"

        Hyvin purjehtiva vene menee suoraan sortamatta.

        http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU


      • ei mene
        y3yff kirjoitti:

        "NKE ei tiedä sorrosta mitään, enkä siksi käyttäisi mittariston laskemaa tietoa muutamaa minuuttia pidempien siirtymien laskemiseen"

        Hyvin purjehtiva vene menee suoraan sortamatta.

        http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU

        mikään purjevene ei mene sortamatta


      • äläjauharoskaa

      • Seppomartti
        äläjauharoskaa kirjoitti:

        http://www.lexpress.fr/pictures/86/44233.jpg

        Puolet Lionel:in matkasta viiva suoraa vuonna 2006, ei ole sortoa.

        Roskaa, roskaa. Sorron kera syntyy myös suoraa viivaa mikäli sorto ja muut olosuhteet eivät muutu.


      • gewgheg
        Seppomartti kirjoitti:

        Roskaa, roskaa. Sorron kera syntyy myös suoraa viivaa mikäli sorto ja muut olosuhteet eivät muutu.

        Niinhän te kesämökeillä kelluvat luulette, että purjevene sortaa.


      • sortaa sittenkin
        gewgheg kirjoitti:

        Niinhän te kesämökeillä kelluvat luulette, että purjevene sortaa.

        Jos fysiikan lait pitävät paikkansa, purjevene sortaa aina. Jos ajaa gps:n mukaan reittipisteelle vievää COG:a, tulee trackista suora viiva, vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta. Se on niitä nykytekniikan etuja.

        Entistä paremmin on kyllä tullut todistettua, ettei hullujen ja humalaisten kanssa pitäisi väitellä.


      • äläjauharoskaa
        sortaa sittenkin kirjoitti:

        Jos fysiikan lait pitävät paikkansa, purjevene sortaa aina. Jos ajaa gps:n mukaan reittipisteelle vievää COG:a, tulee trackista suora viiva, vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta. Se on niitä nykytekniikan etuja.

        Entistä paremmin on kyllä tullut todistettua, ettei hullujen ja humalaisten kanssa pitäisi väitellä.

        http://www.lexpress.fr/pictures/86/44233.jpg

        Puolet Lionel:in matkasta viiva suoraa vuonna 2006, ei ole sortoa.


      • efhaeh
        sortaa sittenkin kirjoitti:

        Jos fysiikan lait pitävät paikkansa, purjevene sortaa aina. Jos ajaa gps:n mukaan reittipisteelle vievää COG:a, tulee trackista suora viiva, vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta. Se on niitä nykytekniikan etuja.

        Entistä paremmin on kyllä tullut todistettua, ettei hullujen ja humalaisten kanssa pitäisi väitellä.

        "vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta."

        Tuossa tilanteessa automaatinen merkintälasku toimii, ei kompassi ota kantaa mihin veneen keula osoittaa. Lokilukemakin kompensoituvat itsestään, jos vene etenee kyljittäin.


      • esikoululainenko?
        efhaeh kirjoitti:

        "vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta."

        Tuossa tilanteessa automaatinen merkintälasku toimii, ei kompassi ota kantaa mihin veneen keula osoittaa. Lokilukemakin kompensoituvat itsestään, jos vene etenee kyljittäin.

        Minkälainen kompassi sinulla on, joku hi-tec? Omani on kiinni veneessä ja näyttää ainoastaan sen, mihin keula osoittaa. Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt.

        Lokilukeman kompensoituminen sorron suhteessa ei ole edes toiveunta, se on absoluuttista satua.


      • vnbsfvn
        esikoululainenko? kirjoitti:

        Minkälainen kompassi sinulla on, joku hi-tec? Omani on kiinni veneessä ja näyttää ainoastaan sen, mihin keula osoittaa. Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt.

        Lokilukeman kompensoituminen sorron suhteessa ei ole edes toiveunta, se on absoluuttista satua.

        "Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt."

        Nke fluxgate anturin voi laittaa 10 astetta vinoon teitin veneisiin ja kuin myös lokianturia pyöräyttää 10 astetta, niin automaattinen merkintälasku toimii. Suosittelen kuitenkin paremmin purjehtivan veneen hankintaa.


      • pidän suorassa
        vnbsfvn kirjoitti:

        "Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt."

        Nke fluxgate anturin voi laittaa 10 astetta vinoon teitin veneisiin ja kuin myös lokianturia pyöräyttää 10 astetta, niin automaattinen merkintälasku toimii. Suosittelen kuitenkin paremmin purjehtivan veneen hankintaa.

        Siis voit asettaa kompassin näyttämään pysyvästi 10 astetta väärin. Hassun hauskaa ehkä, mutta täydellisen hyödytöntä. Vinossa oleva lokianturi ei näytä sekään oikein vinosti runkoon nähden tulevaa virtausta.

        Alkaa jo ymmärtämään paremmin jodlarin juttuja. Näköjään perustuvat uskomattoman täydelliseen tietämättömyyteen.


      • Seppomartti
        vnbsfvn kirjoitti:

        "Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt."

        Nke fluxgate anturin voi laittaa 10 astetta vinoon teitin veneisiin ja kuin myös lokianturia pyöräyttää 10 astetta, niin automaattinen merkintälasku toimii. Suosittelen kuitenkin paremmin purjehtivan veneen hankintaa.

        Jos käännät lokianturia 10 astetta niin nopeus- ja matkanäyttö muuttuvat tunetemattomalla määrällä virheellisiksi ja virhe on eri suuri eri halsseilla. Tuskin on fyysisesti käännettävissäkään. Sama koskee varmaan kompassin kääntämistä vinoon vaikka virhe olisi pienempi. En tunne miten mittaristossa asia sähköisesti hoidettaisiin mutta varmaan se on toteutettavissa muttei fyysisesti.
        Mikäli sortoa ei oteta huomioon vaan ajetaan suoraan kohteeseen niin tulos ei ole suora reittiviiva vaan " koirakäyrä".
        Helpoin tapa on korjata kurssi sorron suuruisella ennakolla. Jos ei ole aikaisempaa kokemusta sorron suuruudesta niin se selviää vilkaisemalla taakse vanaveteen tai mittaamalla suuntimakompassilla/ kiikarilla takana olevasta kiintopisteestä.
        Ilman sortoa purjehditaan vain netissä.


      • kompassi ei sorra
        vnbsfvn kirjoitti:

        "Muunlaisia kompassiasennuksia en ole nähnyt yhdessäkään niistä sadoista veneistä, joissa olen käynyt."

        Nke fluxgate anturin voi laittaa 10 astetta vinoon teitin veneisiin ja kuin myös lokianturia pyöräyttää 10 astetta, niin automaattinen merkintälasku toimii. Suosittelen kuitenkin paremmin purjehtivan veneen hankintaa.

        Jodlarin mielestä vene ei sorra kun se menee viivasuoraan kohteeseensa kylki edellä :D


      • Sps
        kompassi ei sorra kirjoitti:

        Jodlarin mielestä vene ei sorra kun se menee viivasuoraan kohteeseensa kylki edellä :D

        Juuri näin. Kompassin kääntäminen lopettaa sorron. Kumma kun muut eivät huomanneet.


      • Bossu
        sortaa sittenkin kirjoitti:

        Jos fysiikan lait pitävät paikkansa, purjevene sortaa aina. Jos ajaa gps:n mukaan reittipisteelle vievää COG:a, tulee trackista suora viiva, vaikka keula osoittaisi mihin ja sortoa olisi 10 astetta. Se on niitä nykytekniikan etuja.

        Entistä paremmin on kyllä tullut todistettua, ettei hullujen ja humalaisten kanssa pitäisi väitellä.

        Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä, koska tuulen puolelle tulevat voimat ovat suurempia, ja veneen asennolla voimia voidaan tuoda myös leen puolelle, jolloin voimat ovat yhtäsuuret. Veneen voisi varmaan saada kulkemaan keula kohti määränpäätä, mutta sitten pitäisi kölinkin olla ohjaava. Tällöin tuulen puolen suurempia voimia kompensoitaisiin köliin tulevilla suuremmilla voimilla.


      • tulin voittamaan
        Sps kirjoitti:

        Juuri näin. Kompassin kääntäminen lopettaa sorron. Kumma kun muut eivät huomanneet.

        Aioin mennä juuri huomenna ostamaan uuden ja paremman kompassianturin vanhan flux-gaten tilalle. Luulin, että olisi helppo homma ruuvata uusi edellistä pienempi anturi kiinni. Mutta ei hitto, pakkohan nyt on tehdä sen asennosta samalla säädettävä. Kilpakumppaneille en kyllä kerro, mistä äkillinen parannus kryssikulmissa johtuu. Voihan sitä kompassia samalla kääntää sortokulmaa enemmänkin. Olisikohan siinä jokin maksimiarvo?


      • 20+8
        Bossu kirjoitti:

        Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä, koska tuulen puolelle tulevat voimat ovat suurempia, ja veneen asennolla voimia voidaan tuoda myös leen puolelle, jolloin voimat ovat yhtäsuuret. Veneen voisi varmaan saada kulkemaan keula kohti määränpäätä, mutta sitten pitäisi kölinkin olla ohjaava. Tällöin tuulen puolen suurempia voimia kompensoitaisiin köliin tulevilla suuremmilla voimilla.

        "Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä,"

        Se on selvä koska teillä ei ole kokemusta hyvin purjehtivista veneistä.


      • mee junnukurssille
        20+8 kirjoitti:

        "Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä,"

        Se on selvä koska teillä ei ole kokemusta hyvin purjehtivista veneistä.

        Meillä jo junnukurssilla hiukan vihjataan kölin nostovoimien syntyyn. Jos se kohta ei mennyt jakeluun, eikä koskaan myöhemmin ole sen enempää oppia saanut, kuvittelee sitten ehkä lopun ikäänsä sen nosteen tulevan tyhjästä.


      • opi fysikkaa
        mee junnukurssille kirjoitti:

        Meillä jo junnukurssilla hiukan vihjataan kölin nostovoimien syntyyn. Jos se kohta ei mennyt jakeluun, eikä koskaan myöhemmin ole sen enempää oppia saanut, kuvittelee sitten ehkä lopun ikäänsä sen nosteen tulevan tyhjästä.

        http://www.physics.unsw.edu.au/~jw/sailing.html
        " Why doesn't the boat drift sideways? Well it does a little, but when it does, the keel, a large nearly flat area under the boat, has to push a lot of water sideways. The water resists this, and exerts the sideways force Fk on the keel.

        picture of keel

        This cancels the sideways component of Fw. As to the forwards component: it accelerates the boat until the drag force Fd holding it back is big enough so that

        Fw = -{Fk Fd}.

        So a boat can sail close to the wind: typically 45°, although many high performance boats go closer than that. "


      • jatka jatka
        opi fysikkaa kirjoitti:

        http://www.physics.unsw.edu.au/~jw/sailing.html
        " Why doesn't the boat drift sideways? Well it does a little, but when it does, the keel, a large nearly flat area under the boat, has to push a lot of water sideways. The water resists this, and exerts the sideways force Fk on the keel.

        picture of keel

        This cancels the sideways component of Fw. As to the forwards component: it accelerates the boat until the drag force Fd holding it back is big enough so that

        Fw = -{Fk Fd}.

        So a boat can sail close to the wind: typically 45°, although many high performance boats go closer than that. "

        Mainiota, olet googlannut itsesi alkuun. Jatka sitten googlaamista ja ota selvää, miten noste (= se kölin sivuttaisvoima) syntyy ja olet sorron alkulähteillä. Jokin aivan alan perusteos riittää, tämä kun on niitä basic-juttuja.


      • peenjauhaja
        jatka jatka kirjoitti:

        Mainiota, olet googlannut itsesi alkuun. Jatka sitten googlaamista ja ota selvää, miten noste (= se kölin sivuttaisvoima) syntyy ja olet sorron alkulähteillä. Jokin aivan alan perusteos riittää, tämä kun on niitä basic-juttuja.

        Mene merelle hyvinpurjehtivalla veneellä purjehtimaan vaikka suomenlahden yli, niin havaitset ettei mitään sortoa tarvitse ottaa huomioon kompassikurssiin.


      • sortaa silti
        peenjauhaja kirjoitti:

        Mene merelle hyvinpurjehtivalla veneellä purjehtimaan vaikka suomenlahden yli, niin havaitset ettei mitään sortoa tarvitse ottaa huomioon kompassikurssiin.

        Purjehtii vene hyvin tai huonosti, se sortaa. Ilman sorron huomioimista löytää itsensä veneestä riipumatta Aegnan pohjoispuolelta tavallisessa lounaistuulessa ilman sortokorjausta. Huonommin kryssivällä veneellä saattaa päästä Aegnan itäpuolelle, ehkäpä turvallisesti Muugaan.


      • Hyvä kippari ja vene
        peenjauhaja kirjoitti:

        Mene merelle hyvinpurjehtivalla veneellä purjehtimaan vaikka suomenlahden yli, niin havaitset ettei mitään sortoa tarvitse ottaa huomioon kompassikurssiin.

        Onpa hyvä purjevene kun moottoriveneelläkin pitää ottaa sorto huomioon.


      • olijoaiemmin
        Hyvä kippari ja vene kirjoitti:

        Onpa hyvä purjevene kun moottoriveneelläkin pitää ottaa sorto huomioon.

        "Onpa hyvä purjevene kun moottoriveneelläkin pitää ottaa sorto huomioon."

        http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf"

        Hyvin purjehtiva vene kulkee moneen suuntaan sortamatta, ks Lee -sarake yo. taulukossa (Leeway Angle).


      • seppofartti
        Seppomartti kirjoitti:

        Jos käännät lokianturia 10 astetta niin nopeus- ja matkanäyttö muuttuvat tunetemattomalla määrällä virheellisiksi ja virhe on eri suuri eri halsseilla. Tuskin on fyysisesti käännettävissäkään. Sama koskee varmaan kompassin kääntämistä vinoon vaikka virhe olisi pienempi. En tunne miten mittaristossa asia sähköisesti hoidettaisiin mutta varmaan se on toteutettavissa muttei fyysisesti.
        Mikäli sortoa ei oteta huomioon vaan ajetaan suoraan kohteeseen niin tulos ei ole suora reittiviiva vaan " koirakäyrä".
        Helpoin tapa on korjata kurssi sorron suuruisella ennakolla. Jos ei ole aikaisempaa kokemusta sorron suuruudesta niin se selviää vilkaisemalla taakse vanaveteen tai mittaamalla suuntimakompassilla/ kiikarilla takana olevasta kiintopisteestä.
        Ilman sortoa purjehditaan vain netissä.

        "Ilman sortoa purjehditaan vain netissä. "

        Utveiden päässä kaikki veneet sortavat.

        http://www.blur.se/polar/first367_performance_prediction.pdf"

        Hyvin purjehtiva vene kulkee moneen suuntaan sortamatta, ks Lee -sarake yo. taulukossa (Leeway Angle).


      • Anonyymi
        20+8 kirjoitti:

        "Jokainen nykypurjevene sortaa, se on selvä,"

        Se on selvä koska teillä ei ole kokemusta hyvin purjehtivista veneistä.

        Vuodelta 2014 kirjoitettu perusfysiikkaa uusiksi. Sen tien päässä Trumpetti ja Putin luo uutta metafyysista eksistealismiaan ase kädessä - Kiitos


    • täällä pädetään?

      Besser wisser=ota kalja ja rauhoitu!

    • Kotitarvefyysikko

      Ennen vanhaan Atlantin ylitys päätettiin kuuleman mukaan seuraavasti. Kun laiva sai maata näkyviin, lähestyttiin varoen ja lopulta laskettiin vene ja pantiin kielitaitoinen ostamaan laivaan leipää. Samalla saatiin selville, mitä kieltä ihmiset puhuivat ja pääteltyä karkeasti, missä maassa oltiin.
      Olisikohan nämä olleet niitä laivoja joissa sorto oli vielä todellista.

      Sortamattomasta veneestä voidaan muuten köli ottaa pois. En ole vielä sellaista nähnyt edes AC:ssa

    • Anonyymi

      No yleensä karttalehti on kätevä reitin suunnitteluun ja on oma taitonsa käyttää sitä. Vähän niinkuin purjehduksessa muutenkin on erilaisia taitoja joita on hyvä hallita ja mielenkiintoista opetella.

      Moottoriveneilijät luullakseni ajavat usein pelkällä plotterilla ja usein vielä autopilotilla koska kovaa ajaessa navigointi kåy hankalaksi.

      • Anonyymi

        Tutka navigaatio on myös todella tarkkaa ja sopii nopeaankin ajoon, olen harjoitellut sitä aikapaljon ja jos valittavana olisi gps/karttaplotteri vs paperikartat ja tutka ottaisin jälkimäisen.

        Kaikki välineet navigoimiseen ovat hyvästä, kunhan osaa käyttä ja ymmärtää niiden rajoitteet esim. Zoomaus ja kivien katoaminen joissain laitteissa tietyillä zoomeilla...


    • Anonyymi

      Mulla oli vähän sama juttu. Olen käynyt rannikko- ja saaristolaivurin kurssit ja kun sitten kaksi vuotta myöhemmin ostin veneen, halusin että siinä on kunnon kaikuplotterit ja asialliset vakuutukset - ettei tulisi kallista pohjakosketusta. Tämä kesä mentiin plotterilla Nyt talvella aion suorittaa nuo lammikkolaivuritentit uudelleen ja suunnitella ihan harpin ja kulmaviivaimen ja pehmeän lyijykynän kanssa reitit joita ensi vuonna kokeilen. Plotteri pysyy käytössä, varmistamassa. Luullakseni kaikuun saa myös jonkun hälyn, joka vinkaisee ennenkuin ollaan matalalla.

    • Anonyymi

      Ei tuossa mitään vaarallista ole. Sinulla on aivan riittävät taidot Itämeri-veneilyyn.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      106
      1874
    2. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      7
      1461
    3. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      81
      1447
    4. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      13
      1429
    5. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      148
      1372
    6. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      95
      1290
    7. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      23
      1287
    8. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      648
      1219
    9. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      16
      1097
    10. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      1088
    Aihe