Kulinaristinen muisto joka ei unohdu

Keskivertokokki

Kouluajoista jäänyt inhokki tilliliha. Yhdellä reissulla satuin paikkaan jossa oli tarjolla koparakeittoa. En pystynyt kuin vilkaisemaan saati sitten maistamaan.
Ihania makumuistoja on sitten enempikin.
Kun täällä on monenlaista maailmanmatkaajaa, niin mitäpä on jäänyt mieleen hirvityksistä, ihanuuksista vai onko sinilla itsellä oma bravuuri?

49

1875

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tänään inhottaa eniten tuo moppi.
      Koulu-aikoinakin siivosivat alin-omaa.
      Kotona sai syödäkseen niin paljon, että ei sitten mikään enää maistunut pitkiin aikoihin.
      Vaikka koulu-päivä tuntuikin pitkältä.

      H.

      • posari

        Koparakeitto ei aiheuta mitään, koska en tiedä mitä se on, keskivertokokki.
        Aikoinaan sain syödäkseni sammakoita, olivat öljyssä friteerattuja, ei mitään pulskia reisiä, vaan kokonaisia, laihoja.

        Tuo moppi-inhosi tarttuu hunksz, pelkään sen tarttuvan vielä viledaan.


      • ;;;;;
        posari kirjoitti:

        Koparakeitto ei aiheuta mitään, koska en tiedä mitä se on, keskivertokokki.
        Aikoinaan sain syödäkseni sammakoita, olivat öljyssä friteerattuja, ei mitään pulskia reisiä, vaan kokonaisia, laihoja.

        Tuo moppi-inhosi tarttuu hunksz, pelkään sen tarttuvan vielä viledaan.

        Et tiedä, mikä on poron kopara?????

        Minulle ei tosin ole keittoa tarjottu.


      • posari
        ;;;;; kirjoitti:

        Et tiedä, mikä on poron kopara?????

        Minulle ei tosin ole keittoa tarjottu.

        En tiedä, tunnustan. Syyskesästä olen lappiin menossa, joten valistakaapa minulle, niin esitän asiantuntijaa :))


      • ;;;;;
        posari kirjoitti:

        En tiedä, tunnustan. Syyskesästä olen lappiin menossa, joten valistakaapa minulle, niin esitän asiantuntijaa :))

        En ole mikään ekspertti. Jollain lailla noin mielikuvana kuvottaa, eikö se ole pelkkää luuydinrasvaa.
        Poronsorkkakeitto.


      • posari
        ;;;;; kirjoitti:

        En ole mikään ekspertti. Jollain lailla noin mielikuvana kuvottaa, eikö se ole pelkkää luuydinrasvaa.
        Poronsorkkakeitto.

        Ahaa, siis samantyyppistä kuin osso bucco, se on naudansorkasta tehtyä semmosta pataruokaa, hyvää.
        Keittona sorkkakeitto kuulostaa harmaalta, mutta mikäs estää värittämästä sitä vaikka tomaattimurskalla tai pyreellä. Haluun aina maistaa kaikkee... koparakeittoa siis seuraavaksi.


      • ;;;;;
        posari kirjoitti:

        Ahaa, siis samantyyppistä kuin osso bucco, se on naudansorkasta tehtyä semmosta pataruokaa, hyvää.
        Keittona sorkkakeitto kuulostaa harmaalta, mutta mikäs estää värittämästä sitä vaikka tomaattimurskalla tai pyreellä. Haluun aina maistaa kaikkee... koparakeittoa siis seuraavaksi.

        Occo buccossa liha on sentään pääasia. Koparakeitossa pehmenneet koparat ja luuydin.
        Jospa joku Lapin äiti meitä valistaisi?

        http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/kaikki-pehmea-syodaan/264382/

        Naudan sorkasta???


      • posari
        ;;;;; kirjoitti:

        Occo buccossa liha on sentään pääasia. Koparakeitossa pehmenneet koparat ja luuydin.
        Jospa joku Lapin äiti meitä valistaisi?

        http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/kaikki-pehmea-syodaan/264382/

        Naudan sorkasta???

        Kiitos linkistä. Aika Työläältä tuo koparakeitto-ohje vaikuttaa. Ei ole kaasupolttimoakaan, joten jää kyllä itse tekemättä.

        Siis naudan potkasta se osso bucco, lihaa siinä on, onneksi ja luuydintä sisällä.

        Onpa minulla maistamatta ne apinan aivot ja pässin kiveksetkin ja mitähän vielä.


      • miranda ...

        hunksz

        Kirjoititko äsken sammakonreisistä, vai luenko jo harhoja? Ajattelin vastata, mutta kun luin loput kirjoituksista, niin sammakkosi oli kadonnut?

        Minua tyttäreni sai juksattua etelän matkalla, kun en ymmärtänyt ruokalistasta mitään. Sanoi; "tilaa vain, mitä haluat, kaikki ne ovat hyviä"? Ja minä tilasin.

        Kokonaisia sammakoita sieltä tuli ja minä söin rohkeasti. Oli ne sentään kypsennetty.


      • sitroen.
        posari kirjoitti:

        Kiitos linkistä. Aika Työläältä tuo koparakeitto-ohje vaikuttaa. Ei ole kaasupolttimoakaan, joten jää kyllä itse tekemättä.

        Siis naudan potkasta se osso bucco, lihaa siinä on, onneksi ja luuydintä sisällä.

        Onpa minulla maistamatta ne apinan aivot ja pässin kiveksetkin ja mitähän vielä.

        Enpä ole tillilihaa eikä ossobukkoa vuosikymmeniin saanut syödäkseni. Vähän omituiseltahan se tilliliha ensin vaikutti, mutta kyllä kunnon naimalla tapetusta hiehosta tehtynä ja venyvässä räkäkastikkeessa oli hyvää... Samoin ossobukko (suomeksi reikäluu???).
        Syömättä on jäänyt tyrkyllä olleista vain Kiinassa joku kanakeitto, missä oli kokonainen kana päineen, helttoineen ja kynsineen. Jos lie muitakin osia ollut... Ei sitä tiennyt maalaispoika, miten sitä olisi pitänyt syödä.
        Sokerikuorrutettu sianliha oli myös kohtuuhyvää, mutta grillattuun tomaattiin ei sokerikuorrutus oikein sopinut. Tai makuasioitahan nämä ovat.

        Kotimaisista yksi parhaista taisi olla lihalimppi. Eikä ne kampsutkaan pahaa olleet. Ruåtsalaisten herkku surströmming tai sursill ei ole ollenkaan niin pahaa kuin sen haju. Ja oli siellä Ruåtsissa pian 50 v sitten hyvääkin makkaraa, Ystadskorv, vaan ei aina eikä kaikkialla. Toista ääripäätä edusti Aptitring. Kuin halpaa perunajauholenkkiä joka on maustettu sipulilla...


      • ...
        sitroen. kirjoitti:

        Enpä ole tillilihaa eikä ossobukkoa vuosikymmeniin saanut syödäkseni. Vähän omituiseltahan se tilliliha ensin vaikutti, mutta kyllä kunnon naimalla tapetusta hiehosta tehtynä ja venyvässä räkäkastikkeessa oli hyvää... Samoin ossobukko (suomeksi reikäluu???).
        Syömättä on jäänyt tyrkyllä olleista vain Kiinassa joku kanakeitto, missä oli kokonainen kana päineen, helttoineen ja kynsineen. Jos lie muitakin osia ollut... Ei sitä tiennyt maalaispoika, miten sitä olisi pitänyt syödä.
        Sokerikuorrutettu sianliha oli myös kohtuuhyvää, mutta grillattuun tomaattiin ei sokerikuorrutus oikein sopinut. Tai makuasioitahan nämä ovat.

        Kotimaisista yksi parhaista taisi olla lihalimppi. Eikä ne kampsutkaan pahaa olleet. Ruåtsalaisten herkku surströmming tai sursill ei ole ollenkaan niin pahaa kuin sen haju. Ja oli siellä Ruåtsissa pian 50 v sitten hyvääkin makkaraa, Ystadskorv, vaan ei aina eikä kaikkialla. Toista ääripäätä edusti Aptitring. Kuin halpaa perunajauholenkkiä joka on maustettu sipulilla...

        Hapansilakasta.

        En ole koskaan maistanut, vaikka pidänkin kalasta. Sitä ei saa suomessa lähikaupoista, eikä koskaan muistanut udella silkkamarkkinoilta, tai stokkan herkusta. Aikanaan jollain ruotsinreissulla hokasin ja ostin tölkillisen. Ei tullut sitten hetimiten muistetttua syödä sitä. Taisi mennä aikaa vuosi(useampikin, kun muistin asian ja kaivelin sen esiin, että herkuttelemaan nyt kiireesti.

        Niinno, tölkki oli pyöreä kuin potkupallo, äärettömän varovasti käsitellen siirsin sen taloyhtiön roskikseen. Harmitti, kun ei ollut keljuja naapureita, että oisi vienyt niitten pihalle... Mutta ehdottomasti aion joskus vielä maistaa, vähemmän käyneenä, toi tölkki vaikutti vaaralliselta.

        =DW=


      • posari
        sitroen. kirjoitti:

        Enpä ole tillilihaa eikä ossobukkoa vuosikymmeniin saanut syödäkseni. Vähän omituiseltahan se tilliliha ensin vaikutti, mutta kyllä kunnon naimalla tapetusta hiehosta tehtynä ja venyvässä räkäkastikkeessa oli hyvää... Samoin ossobukko (suomeksi reikäluu???).
        Syömättä on jäänyt tyrkyllä olleista vain Kiinassa joku kanakeitto, missä oli kokonainen kana päineen, helttoineen ja kynsineen. Jos lie muitakin osia ollut... Ei sitä tiennyt maalaispoika, miten sitä olisi pitänyt syödä.
        Sokerikuorrutettu sianliha oli myös kohtuuhyvää, mutta grillattuun tomaattiin ei sokerikuorrutus oikein sopinut. Tai makuasioitahan nämä ovat.

        Kotimaisista yksi parhaista taisi olla lihalimppi. Eikä ne kampsutkaan pahaa olleet. Ruåtsalaisten herkku surströmming tai sursill ei ole ollenkaan niin pahaa kuin sen haju. Ja oli siellä Ruåtsissa pian 50 v sitten hyvääkin makkaraa, Ystadskorv, vaan ei aina eikä kaikkialla. Toista ääripäätä edusti Aptitring. Kuin halpaa perunajauholenkkiä joka on maustettu sipulilla...

        Kyllä tuo kynsi- ja hammasosasto ois jäänyt minultakin. Joitakin toukkia olen syönyt, olivat hunajalla kuorutettuja. Tuskin niitä oli jauhkokuurilla pidetty kuten etanoita, joten meni ulosteineen kaikkineen.


    • yövyö

      Kaikki hyvintehty ruoka on herkullista. Rähmäkäpäläkokki pilaa parhaatkin ruokatarpeet.
      Äidin tekemä tilliliha on mahtavaa. Useimmilla meillä olisikin jo aika alkaa inhoamaan jotain ruokia, ei tarvisi pidentää vyötä entisestään.

    • Lehmän mahapeitteestä tehtyä keittoa en pysty syömään (sopa de callos Espanjassa, mondongo Kolumbiassa) ja se on monen suuri herkku. Pystyn just ja just istumaan samassa päydässä jonkun kaa joka sitä syö (hajukin kuvottaa) mutta mun tarvii katsoa jonnekin muualle, en niitä rasvasessa liemessä lilluvia valkosia, kennokuvioisia mahapeitteen palasia,
      Tässä hyvä kuva:
      http://taguarita-gourmet.blogspot.se/2012/01/mondongo-o-mute-ingredientes-2-kilo-de.html


      • posari

        Ei tämä pahalta näytä kun ei ole hajua mukana :) valkoinen näyttää tofulta, tällä mun mielikuvituksella.


      • posari
        posari kirjoitti:

        Ei tämä pahalta näytä kun ei ole hajua mukana :) valkoinen näyttää tofulta, tällä mun mielikuvituksella.

        Jaahas, siis väärään kohtaan meni. Tuota mahanpeitekeitto-kuvaa tarkoitin.


      • posari kirjoitti:

        Jaahas, siis väärään kohtaan meni. Tuota mahanpeitekeitto-kuvaa tarkoitin.

        Kyllä, ymmärsin.
        Ei se niin pahalta näyttänyt kuvassa minustakaan ja jotkut tykkää että se on todella herkullista, mutta onhan siinä paljon muitakin hyviä soppa-aineksia ja tuoreita yrttejä ja sen sellasta. Mulle lähinnä se kennokuvioinen sitkeä ja samalla lerppa mahanpeite on yökötys. Tuoksukaan ei ain akikkein paras, tulee teurastamo mieleen.


      • sitroen.
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Kyllä, ymmärsin.
        Ei se niin pahalta näyttänyt kuvassa minustakaan ja jotkut tykkää että se on todella herkullista, mutta onhan siinä paljon muitakin hyviä soppa-aineksia ja tuoreita yrttejä ja sen sellasta. Mulle lähinnä se kennokuvioinen sitkeä ja samalla lerppa mahanpeite on yökötys. Tuoksukaan ei ain akikkein paras, tulee teurastamo mieleen.

        Ei se mitään mahapeitettä ole vaan naudan jonkun mahan seinämää, en muista minkä niistä. Kyllä meillä ihan Pohjois-Pohjanmaalla sellaista joskus tehtiin. Oikeastaan ei maistu miltään eikä ole jäänyt mieleen, että olisi haissutkaan. Taisi olla tarjolla sellaisin pelkkinä palasina, ei keitossa. Alkaa muisti pätkimään kun aikaa on kuutisenkymmentä vuotta ellei vähän enemmänkin...


      • ---
        sitroen. kirjoitti:

        Ei se mitään mahapeitettä ole vaan naudan jonkun mahan seinämää, en muista minkä niistä. Kyllä meillä ihan Pohjois-Pohjanmaalla sellaista joskus tehtiin. Oikeastaan ei maistu miltään eikä ole jäänyt mieleen, että olisi haissutkaan. Taisi olla tarjolla sellaisin pelkkinä palasina, ei keitossa. Alkaa muisti pätkimään kun aikaa on kuutisenkymmentä vuotta ellei vähän enemmänkin...

        Mahasylttyjä.

        Niitä myytiin irtona kauppahallissa. Siinä oli munuaiset, maksat, mahat, keuhkot, mitä kaikkea lie ollutkin, savustettuna. Oikein maukkaita ja suolaisia. Oikein juhlatuliainen, jos joku kävi kaupungissa. Niitä lastattiin voipaperiin, mistä niitä sitten syötiinkin, välittömästi kun saatiin, suupielestä kuola valuen :D Keuhkot ,ehkä rapamaha tms, jokin valkoinen natisi hauskasti pureskellessa ja vastasi hienosti purukumia, mitä kakarat ei saaneet oikein koskaan...

        Nykyisin en tiedä mistä saisi. Olemassa jokin EU-direktiivi, joka lopettanut niitten myymisen, perustunee johonkin hygienia tms vaatimuksiin ja valmistusmenetelmään. Toisekseen, aikanaan elukat oli luomuelukoita ja söivät luomuruokaa, tiedä mitä tollasiin elimiin nykyisin kertyy.

        =DW=


      • sitroen.
        --- kirjoitti:

        Mahasylttyjä.

        Niitä myytiin irtona kauppahallissa. Siinä oli munuaiset, maksat, mahat, keuhkot, mitä kaikkea lie ollutkin, savustettuna. Oikein maukkaita ja suolaisia. Oikein juhlatuliainen, jos joku kävi kaupungissa. Niitä lastattiin voipaperiin, mistä niitä sitten syötiinkin, välittömästi kun saatiin, suupielestä kuola valuen :D Keuhkot ,ehkä rapamaha tms, jokin valkoinen natisi hauskasti pureskellessa ja vastasi hienosti purukumia, mitä kakarat ei saaneet oikein koskaan...

        Nykyisin en tiedä mistä saisi. Olemassa jokin EU-direktiivi, joka lopettanut niitten myymisen, perustunee johonkin hygienia tms vaatimuksiin ja valmistusmenetelmään. Toisekseen, aikanaan elukat oli luomuelukoita ja söivät luomuruokaa, tiedä mitä tollasiin elimiin nykyisin kertyy.

        =DW=

        Joo, mahasylttyä se taisi olla nimeltään. Jotenkin muistelen, että isotöistä sen teko oli. Ja pitikö liottaa lipeävedessäkin? En ole varma...
        Savustettuja sisälmyksiä en ole syönyt. Muuten perunakeitossa kyllä. Maksa oli jotenkin kuivakkaa, keuhkot ällöttävän värisiä, pehmeitä purukumeja eikä niin herkullisia. Munuaiset ja sydän ja kieli OK.


      • Anonyymi
        --- kirjoitti:

        Mahasylttyjä.

        Niitä myytiin irtona kauppahallissa. Siinä oli munuaiset, maksat, mahat, keuhkot, mitä kaikkea lie ollutkin, savustettuna. Oikein maukkaita ja suolaisia. Oikein juhlatuliainen, jos joku kävi kaupungissa. Niitä lastattiin voipaperiin, mistä niitä sitten syötiinkin, välittömästi kun saatiin, suupielestä kuola valuen :D Keuhkot ,ehkä rapamaha tms, jokin valkoinen natisi hauskasti pureskellessa ja vastasi hienosti purukumia, mitä kakarat ei saaneet oikein koskaan...

        Nykyisin en tiedä mistä saisi. Olemassa jokin EU-direktiivi, joka lopettanut niitten myymisen, perustunee johonkin hygienia tms vaatimuksiin ja valmistusmenetelmään. Toisekseen, aikanaan elukat oli luomuelukoita ja söivät luomuruokaa, tiedä mitä tollasiin elimiin nykyisin kertyy.

        =DW=

        Äitini teki mahasyltty kun olin lapsi,silloin sota-aikana.
        Se oli oikein hyvää.
        Kylmässä aitassa puutiinussa säilytettiin,sieltä veljeni kanssa kävimme puukolla leikkaamassa.
        Se oli tosi hyvää.
        Voi jos vielä saisi maistaa.
        Kerroin tyttäreni pojalle,ja hän pyysi että tee mummi sitä,mutta en varmaan osaisi,kun olin niin pieni silloin,että en seurannut kuinka se tehtiin


    • .-.-.-.

      "Rapamahaa" on käytetty, kai käytetään vieläkin ravinnoksi. Mutta sen pitää olla erittäin hyvin puhdistettua.
      Kauan sitten menimme vierailulle vanhan sukulaisen luo. Jo ulko-ovelta haisi koko talo kuin lehmän lannalle.

      Sukulainen oli hellan edessä paistamassa kamalan hajuista mahaa.
      Valkoista.

      • Mahdollisesti ensimmäinen kokemukseni mahakeitosta oli ei-niin-hyvin-puhdistetusta. Tuoksu oli vahva ja jäi mieleen.


      • röyhtäisy päälle

        Makkarassa syötte tietämättänne kaikki teurasjätteet, mitkä ei sellaisenaan menisi kaupaksi. Vähän jauhoja, mausteita ja väriaineita sekaan. Siitä vain grillille ja sinappia päälle, niin menee alas rapamahat ja utareet ja v***t.


      • .-.-.-.
        röyhtäisy päälle kirjoitti:

        Makkarassa syötte tietämättänne kaikki teurasjätteet, mitkä ei sellaisenaan menisi kaupaksi. Vähän jauhoja, mausteita ja väriaineita sekaan. Siitä vain grillille ja sinappia päälle, niin menee alas rapamahat ja utareet ja v***t.

        Mikä pakko kaikkien on grillejä lihottaa, samalla itseään.
        Kaipa jokainen ajatteleva tietää, että makkaraan, sun muihin valmisruokiin käytetään melkein mitä vain.

        Kuluttajaviraston tutkimuksen mukaan kaupan lihapullissa on enimmillään lihaa 80%, vähimmillään 15%. Sahajauhoako loppu lienee?

        http://www.kauppalehti.fi/etusivu/kuluttajavirasto vertaili lihapullia surkeimmissa lihaa vain nimeksi/20110365783


      • sitroen.
        .-.-.-. kirjoitti:

        Mikä pakko kaikkien on grillejä lihottaa, samalla itseään.
        Kaipa jokainen ajatteleva tietää, että makkaraan, sun muihin valmisruokiin käytetään melkein mitä vain.

        Kuluttajaviraston tutkimuksen mukaan kaupan lihapullissa on enimmillään lihaa 80%, vähimmillään 15%. Sahajauhoako loppu lienee?

        http://www.kauppalehti.fi/etusivu/kuluttajavirasto vertaili lihapullia surkeimmissa lihaa vain nimeksi/20110365783

        Muistelen, että taannoisen tutkimuksen mukaan HK:n lihapullissa ainut lihaan verrattava tuote oli kanan/broilerin nahka. Sitä oli tuotteessa 5 %.

        Muutenkin ruokien nimillä huijataan. Ostapa ruisleipää, niin melkein kaikki ovat sekaleipiä joissa on hiven ruistakin. Ja rieskana myydään mitä pöperöä milloinkin. Ainutta oikeaa rieskaa tekee kaupallisesti tietääkseni vain Haukiputaan maalaisleipä Ky. Oulussa löytyy Raksilan kitumarketista silloin kun löytyy. Muut on mauttomia mössöjä.

        Tarina kertoo satakielipasteijasta. Kysyttiin valmistajalta:
        - Panetkos mitään muuta joukkoon?
        - Hevosta.
        - Paljonko?
        - Puolet kumpaakin. Yksi satakieli ja yksi hevonen.


      • sitroen.
        .-.-.-. kirjoitti:

        Mikä pakko kaikkien on grillejä lihottaa, samalla itseään.
        Kaipa jokainen ajatteleva tietää, että makkaraan, sun muihin valmisruokiin käytetään melkein mitä vain.

        Kuluttajaviraston tutkimuksen mukaan kaupan lihapullissa on enimmillään lihaa 80%, vähimmillään 15%. Sahajauhoako loppu lienee?

        http://www.kauppalehti.fi/etusivu/kuluttajavirasto vertaili lihapullia surkeimmissa lihaa vain nimeksi/20110365783

        Tuosta makkarasta.
        Yksi tuttu oli Kuopiossa makkaratehtaalla töissä. Kertoili, että eläinten luut jauhetaan luuemulsioksi, sekaan pannaan mm perunajauhoja ja paljon fosfaattia. Fosfaatti sen takia, että se sitoo vettä. Oikein kilpaillaan, että miten paljon saadaan vettä pysymään lenkissä.
        Sitä kun sitten paistinpannulla kärventää, niin pian on pannulla vedessä lilluva makkarankuori, jossa jotain mössöä vähän sisällä jäljellä.
        Söi silti itsekin lenkkiä.
        Ja aina pitää muistaa, että Savossa jutut on kuuntelijan vastuulla.


      • valittavis löytys
        röyhtäisy päälle kirjoitti:

        Makkarassa syötte tietämättänne kaikki teurasjätteet, mitkä ei sellaisenaan menisi kaupaksi. Vähän jauhoja, mausteita ja väriaineita sekaan. Siitä vain grillille ja sinappia päälle, niin menee alas rapamahat ja utareet ja v***t.

        Onneksi on tavaraselosteet. Voi valita mitä syö.


    • ---

      Paistettu puolikas sianpää.

      Siihen jäi joku kammo pienenä kakarana. Äitee oli innoissaan hommannut jostain puolikkaan sianpäätä ja laittanut leivinuuniin. Tuli sitten ylpeänä ruokapöytään sen kanssa. Sain jonkin valtavan paniikkikohtauksen, kuin nyt kakara voi saada.

      Kyllä se varmaan herkullista oli. Mutta kun se tosiaan oli se puolikas sianpää, hampaat irvessä, silmät jotenkin tynnustettavissa, silmäripset palaneina. Ehdottomasti olisi pitänyt kiltisti edes maistaa, mutta se tunne oli niin karmea, jostain syystä, että muistan sen vieläkin.

      Ei mulla mitään eri ruokia vastaan ole, kokeilen kyllä, jos sattuu vastaan. Mutta toi ruokalaji sellanen, että se jäänyt pysyvästi mieleen, kammotuksena ja painajaisten aiheuttajana. Nykyään tuntuu poskilihat jne olevan suurta huutoa kulinaristipiireissä. Mikäpä siinä, kunhan hampaat jne on poistettu.

      =DW=

      • nastahampaani mun

        Ei kai kellään poskilihoissa hampaat kasva. Ei mulla ainakaan.


      • sitroen.

        Alkuvuosi 1975 työ/koulutuskomennuksella 6 viikkoa Neuvostoliitossa Novovoroneshin pikkukaupungissa Donin varrella.
        Kaupoissa ei makkaraa. Kierrettiin kahteen pekkaan kaikki ruokakaupat - minä puolet, toinen heppu toiset. Ainut löytynyt lihatuote oli lihakaupassa puolikas sianpää, pari sorkkaa ja hirveä haju. Kysyttiin, milloin oli viimeksi makkaraa. Sanoivat, että silloin kun edellisen kerran olitte puoli vuotta sitten. Silloin oli saatavilla teemakkaran näköistä tuotetta. Makkaran kuori oli kääritty muoviarkista, ei ollut muoviputkessa niinkuin täällä. Kelvollista syötävää se silti oli.

        Yhteen aikaan huomattiin, että kaikilla miehillä oli pukutakki. Kysyttiin, miksi. Vastakysymys kuului: Miksi teillä ei ole.
        Vaatetusliikkeessä se selvisi. Oli vain pukutakkeja...

        Ja rautakaupassa kahden kokoisia nauloja. Olisi pitänyt kantalappu saada kiinni, mutta väärän kokoiset sattui naulat... Oli myös 6,3 A:n automaattisulakkeita. Ostin kokeeksi ja kotona testasin. Ei lauennut vielä 25 A:llakaan... Jossakin laatikon pohjalla lienee vieläkin.

        Vähän meni off topiciksi taas...


    • söin voileivän

      Voi että kun ruoka maistaa kun on hirveä nälkä,

      • |><||

        Nälkä on maailman paras mauste.


      • |><|| kirjoitti:

        Nälkä on maailman paras mauste.

        Tota, tän ketjun kun luin, pysyn edelleen kasvissöjänä.

        Voihan rapamaha :D


      • -,,-
        minttupuu kirjoitti:

        Tota, tän ketjun kun luin, pysyn edelleen kasvissöjänä.

        Voihan rapamaha :D

        Ihan vapaasti.


    • Lorena*

      =DW=, kirjoitti tuolla ylempänä "mahasyltystä" jollaista en oikein tunnista.

      Olen maalaistalon tyttö kotona kyllä valmistettiin eläimen teurastuspäivänä kaikkia mahdollisia lihajalosteita, jopa verta piti kylmässä hämmentää hyytymisen estämiseksi,. Sitten vain mausteita jauhoja seos suolenpätkään makkaraksi tai roppanaksi uunipellille molemmat paistettiin leivinuunissa. Hyvää ja ravitsevaa ruokaa.

      http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=362
      Varsinkin joulupöydässä piti olla kääresylttyä - juuri tuolla reseptillä valmistettu.
      Toinen karppaajan unelma on aladoopi- tytinä - lihahyytelö, jota tänä päivänä myydään marketeissa, Korpela ainakin sitä valmistaa. Siinä ei ole rasvaa, koska ainekset keitetään ja lisätään Liivatetta sopan hyytelöimiseen. Lihat ja muu sakeampi sattuma voi olla - no en muistakaan????.

      Teurastamoissa ei paljon ruhoista jätteeksi jää, vaan kaikki käyttöön.

      Sopa de Mariska Espanjassa oli makuelämys, erilaisia meren antimia myös jokunen simpukka kellui liemessä. Maukasta oli.

      • ---

        Syltty

        Se kaiketi paikallinen sanonta. Mahasyltyt oli suolaisia savustettuja sisäelimiä. Meillä ei savustettu kotona, teurastetttiinkin harvoin.

        Vaan teurastettiin, ja on oltu mukana. Kirveellä vasikkaa ottaan, kinneriin, kurkku auki ämpäria alle ja sitten alkoi kakaroilla veren hämmentäminen varvuilla.

        Alatoopia (tytinää/ luhahyytelöä tehtiin. Vaan ei liivatteella. Hyydyke otettiin suoraan vasikan sorkista, keittämällä, ihan kuin perinteinen liivatekin oli tehty kaupasa. Hullunlehmäntaudin jälkeen kehitelty jotain korvaavia aineita liivatteeksi. Saunan lauteilla oli pesusaaveissa alatoopi hiljakseen hyytymässä ja sitten syötiin hyvällä ruokahalulla.

        Alatoopiin käytettiin kaikki poskilihat, sellaiset pienemmät lihat. Nykyisin kaupan alatoopi yleensä siasta. Sitäpaitsi tosihalpaa juhlaruokaa, alle t-makkaran kilohinnan täyttä lihaa nykyisin.

        Mun muistin mukaan teuraasta syötiin suunnilleen kaikki muu, paitsi luut, joista tehtiin soppaa ja syötettiin koirille. Sekä jostain syystä aivoja ei syöty, oisko ollut jotain ikivanhaa perinnetietoa menneiltä ajoilta, tai jonkin kristinuskon hrhaluukoja, muissa kulttuureissa syödään kyllä aivotkin.

        Siis olen pykälää nuorempi, mutta ehdin nähdä paljon kakarana puolia vanhasta agraaliyhteiskunnan jäämistöistä, pöndellä. Siitä sitten tietoyhteiskuntaan jne. Melkoinen reissu ollut elo, noin loppujen lopuksi, kun vertaa useiden elämän kokemuksiin.

        Piti mainitsemani kaksi ruokalajia, joka pitäis maistella ja ofottelemassa tilaisuutta. Siis kotimaisia perinneruokia. Lemin särä ja kuuluisa mykysoppa. Eikä ulkomaan sapuskoista pidä unohtaa maapallon kuuluisaa skottien haggista :DDD

        Ei ruoka sinällään juuri koskaan ole yökkiä, monet muut asiat vaikuttavat mielikuvaan, vrt mämmi tai kaurapuuro. Ei pidä unohtaa koiranoksennukselta näyttävää juhannusjuustoa.

        =DW=


      • sitroen.
        --- kirjoitti:

        Syltty

        Se kaiketi paikallinen sanonta. Mahasyltyt oli suolaisia savustettuja sisäelimiä. Meillä ei savustettu kotona, teurastetttiinkin harvoin.

        Vaan teurastettiin, ja on oltu mukana. Kirveellä vasikkaa ottaan, kinneriin, kurkku auki ämpäria alle ja sitten alkoi kakaroilla veren hämmentäminen varvuilla.

        Alatoopia (tytinää/ luhahyytelöä tehtiin. Vaan ei liivatteella. Hyydyke otettiin suoraan vasikan sorkista, keittämällä, ihan kuin perinteinen liivatekin oli tehty kaupasa. Hullunlehmäntaudin jälkeen kehitelty jotain korvaavia aineita liivatteeksi. Saunan lauteilla oli pesusaaveissa alatoopi hiljakseen hyytymässä ja sitten syötiin hyvällä ruokahalulla.

        Alatoopiin käytettiin kaikki poskilihat, sellaiset pienemmät lihat. Nykyisin kaupan alatoopi yleensä siasta. Sitäpaitsi tosihalpaa juhlaruokaa, alle t-makkaran kilohinnan täyttä lihaa nykyisin.

        Mun muistin mukaan teuraasta syötiin suunnilleen kaikki muu, paitsi luut, joista tehtiin soppaa ja syötettiin koirille. Sekä jostain syystä aivoja ei syöty, oisko ollut jotain ikivanhaa perinnetietoa menneiltä ajoilta, tai jonkin kristinuskon hrhaluukoja, muissa kulttuureissa syödään kyllä aivotkin.

        Siis olen pykälää nuorempi, mutta ehdin nähdä paljon kakarana puolia vanhasta agraaliyhteiskunnan jäämistöistä, pöndellä. Siitä sitten tietoyhteiskuntaan jne. Melkoinen reissu ollut elo, noin loppujen lopuksi, kun vertaa useiden elämän kokemuksiin.

        Piti mainitsemani kaksi ruokalajia, joka pitäis maistella ja ofottelemassa tilaisuutta. Siis kotimaisia perinneruokia. Lemin särä ja kuuluisa mykysoppa. Eikä ulkomaan sapuskoista pidä unohtaa maapallon kuuluisaa skottien haggista :DDD

        Ei ruoka sinällään juuri koskaan ole yökkiä, monet muut asiat vaikuttavat mielikuvaan, vrt mämmi tai kaurapuuro. Ei pidä unohtaa koiranoksennukselta näyttävää juhannusjuustoa.

        =DW=

        Meillä ei tehty makkaroita.
        Verestä tehtiin kampsuja, verileipiä (sellaisia ohuita ruisreikäleipiä, jotka kuivattiin orressa) ja rössyä.

        Joskus sota-ajan jälkeen keitettiin rautapadassa toisarvoisista rasvoista saippuaa lipeäkiven ja suolaveden kanssa. Sellaista kovahkoa harmaata saippuaa siitä tuli. Luultavasti ei kovin hyvää, mutta parempaa kuin ei mitään.
        Talkkunaa tehtiin itse ohrasta. En muista muuta kuin että jotenkin se jossakin vaiheessa uunissa pellillä paahdettiin. Ja viimeksi jauhettiin karkeaksi jauhoksi. Ja hyvä puuro siitä tuli!
        Rukiinjyvistä paahdettiin kahvinkorviketta. Melko tummaksi piti paahtaa. Ja sikuriakin oli kahvin jatkeena. Sellaisessa vihreässä pötkössä.
        1970 -luvulla Jugoslaviassa oli yleisesti sikuria kaupoissa. Ostin. Hyvin meni kahvin jatkeena. Paljaaltaan ei maistunut oikein miltään, jotenkin muta tuli mieleen. Väri oli kyllä OK.


    • Lorena*

      Sorry, tarkistin aiheen kulinaristinen makuelämys, tietty hapansilakka. Tuoksuu epämiellyttävälle, on ihan syötävää uusien perunoiden, sipulin kanssa kossu toimi huuhteluaineena. Järfällassa tätä herkkua olen maistellut.

    • katuvalo

      Lehmän mahalaukku on syötävää herkkua kaikialla Saksassa nimeltään Kutteln, Englannissa ja Ranskassa Tripe, kaikissa Väimeren maissakin se kuuluu ruokavalioon.
      Kaikki hyvin valmistettu ja hyvistä aineksista ruoka maistuu, mutta epähygianisessa paikassa kieltäydyn syömässä.

    • posari

      Kyllä saitte mun mahassa vellomaan, siellä tuntuu olevan sianpäät, mahalaukut, kanankynnet ja -heltat. Tästä tietää, että pitäis välillä antaa tulla kunnon nälkä niin maistuis vaikka kastemadot.

      • ...

        Ihmiskunta popsii pikapuoliin hyönteisiä proteiinin takia.

        Monissa paikoin maapallo popsittu ihan perinteisestikin, ravitsevaa ruokaa ja helppo kasvattaa. Torakat aikanaan mainittu ainoiksi elukoiksi, jotka ovat ydinsodan kestäviä...

        Ruuassa paljolti kyse mielikuvista, jostain perinteistä ja etnekin kurjista kokeista. Melkein mikä tahansa maapallolla on syötävää, ainoa oikeastaan on elintarpeiksi ihmiselle kelpaamattomat, vaikkapa kivet joita nyt oikein kenenkään ruuansulatus sulata sellaisenaan, vaikka täynnä mineraaleja.Tai sitten myrkkyjä, joita ihminen ei siedä.

        Mutta tosiaan, maapallolla kulutetaan jo nyt enemmän elintarpeita, kuin ihhminen kasvattaa. Syy selkeä, ihmisrodun järjetön lisääntyminen. Just kattelin jostain ohjelmasta telkkarista äsken. Viimeisen vedenpaisumuksen aikaan maapallolla oli noin 5 miljoonaa ihmistä. Nykyinen määrä on yli 7 miljardia.

        Kuten aina näissä asioissa. Reaaliakainen laskuri, joka kertoo maapallon kehityksestä, ihmisten räjähdysmäisestä lisääntymisestä, luonnonvarojen loppumisesta jne erittäin havainnollisesti:

        http://www.worldometers.info/fi/

        =DW=


    • Lorena*

      Matkustakaa Vietnamiin voi maistaa miltä koiran paisti maistuu, tai grillattuna. Kävin n -85 Sotshissa, oli matka Ritza-järvelle - vuorella - koirat siellä liikkuivat kapula etujalkojen edessä, ¨lihovat paremmin eivät karkaa, ja grillissä oli myytävänä koiraa - en maistanut!

      • ://

        Onpa järkyttävää, ihan kuin pakkosyötetyt hanhet.


      • posari
        :// kirjoitti:

        Onpa järkyttävää, ihan kuin pakkosyötetyt hanhet.

        Niin, tai paperiarkin kokoisella ritilällä kasvatet broilerit, jotka pikasyötetään äkkiä luut rutisten, että ihmiset saisivat mureampaa kananlihaa :(


      • mitä eroa ???

        Miksi koiran lihan syöminen on sen kummempaa kuin muidenkaan kotieläimien?
        Suomessakin monet eläimet saavat kärsiä koko elämänsä kurjissa oloissa.


    • Noista sorkkajutuista tuli mieleen joskus 1980-luvulla työmatkalla nautittu lounas Saksassa. Olin kertonut isännille, että olin syönyt edellisenä päivänä saksalaista herkkua, possunsorkkaa ja hapankaalia, joten voisin mielelläni maistaa jotain muuta sikäläistä herkkua.

      Nousi pala kurkkuun, kun sain hetken kuluttua eteeni suuren lautasen, jossa oli paljon siansorkkaa suurempi vasikansorkka, nahkoineen, luineen ja läskeineen. Isännillä oli samanlaiset lautaset ja joku totesi naureskellen, ettei sitä sorkkaa tarvinnut syödä ihan kokonaan. Luultavasti lihan maku ei ollut yhtään hassumpi, mutta en kuitenkaan kutsuisi sitä kulinaariseksi nautinnoksi.

      • Yökukkuja

        En ole koparakeittoa maistanut vaikka Lapissa olen syntynyt ja edelleen asun. Muistan lapsuudesta hämärästi erotusaidalla nähneeni kun emännät keitteli koparakeittoa isossa padassa. Metsässä poroaidalla jolloin EU ei vielä sanellut, niin ei hygieniakaan olllut hyvää. Tuolloin porot teurastettiin erotuspaikalla ja teuraiden haju höyryävässä pakkashuurussa on syöpynyt mieleen ikiajaoiksi. Miten sitä metsässä niin hyvin sai putsattua koparat, karvojakin lillui liemessä. Myös konttiluita kypsennettiin nuotion loimussa ja miehet sitten leukulla iskien napsauttivat luun halki ja imivät lämpimän luuytimen suihinsa. Sitä pikkutyttönen ihmetteli. Saparokeitto vaaksan mittaisista poronsaparoista on myös joillekin herkku, hyytelömäinen. Nyljettyjä saparoita keitetään suolalla maustetussa vedessä ja kun saparon nivelet noin 5-6 tunnin keittämisen jälkeen irtoavat toisistaan, niin sekaan lisätään kuorittuja perunoita ja vesittilkkaaeen sekoitettuja ohrajauhoja.
        Naapurissa asuva ämmi teki poronverestä makkaroita putsattuihin suoliin, punaskakkuja sekä joskus räiskäleitä. Näitä olen syönyt ennenvanhaan. Muutoin kaikki muu liha on ok kun sen käyttää oikeaan ruokalajiin, sisäelimetkin. Paitsi munuaiset joihin sain kammon kun piti valmistaa oppikoulun kotitaloustunnilla. Tuli niin paha munuaismuhennos että sen jälkeen en ole sitä lajia suuhuni pistänyt. Ehkä jossain tehdasmössömakkarassa tietämättäni olen syönyt ties mitä.

        Porosta saa tehtyä todella makoisia ruokia. Nykyisin ostan suoraan poromiehiltä vakuumiin tyhjiöpakatun poron tai puolikkaan pakasteeseen ilman saparoita sun muita hökkeitä. Mikäs sen parempi miellyttävä kulinaristinen nautinto kuin poronpaisti joulupöydässä.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1898
    2. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1888
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1838
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1630
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1448
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1256
    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1153
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1150
    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1148
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1127
    Aihe