Tietääkö kukaan, että mikä on kauppakorkean opiskelijoiden keskimääräinen älykkyysosamäärä?
En ole itse mikään Einstein (en ole käynyt mensan testissä, mutta en vain miellä itseäni kovinkaan älykkääksi), joten haluaisin tietää, että kuinka realistiset mahdollisuudet minulla on opiskella ko. opinahjossa.
Kysyn tätä lähinnä sen takia, koska minusta tuntuu, etten opi asioita enää samalla tavalla kuin joskus yläasteella. En tiedä mikä on, mutta jostain syystä ei muisti toimi enää entiseen malliin.
Toivoisin asiallisia vastauksia, mutta toki saa heittää herjaakin, jos joku saa siitä itselleen hyvän mielen.
ÄO ja kauppakorkea
muistivaikeuksia
21
740
Vastaukset
- ÄO höpinää
Älykkyysosamäärä ei kerro oikeasti mitään älykkyydestä. Tämä mensan ÄO-mittari on aivan liian suppea ja ottaa vain huomioon loogisen/matemaattisen ajattelun. Älykkyys on paljon muutakin kuin matemaattista älyä. (esim tunneäly) Tämän vuoksi sanoisin, että ÄO-mittari on huono tapa jaotella ihmisiä. Väittäisin, että kauppakorkeassa opiskelee ihan normaalin älykkyyden omaavia ihmisiä eli siis aivan keskivertokansalaisia, joten turhaan moisia murehdit. Toki joukkoon aina varmasti joku nero mahtuu. ... Lopuksi vielä lisäisin, että älykkyys ei myöskään ole asioiden ulkoa muistamista, vaan kykyä ajatella tilanteeseen sopivalla tavalla =) .. Hae siis sinne minne itse haluat ja unohda turha hömppä.
- Masa21
Aikalailla samaa mieltä kuin edellinen. Pääsykoe mittaa vain motivaatiotasi, kyse ei ole mistään älykkyydestä vaan siitä kuka on pääsykoepäiväksi kirjat opetellut paremmin kuin muut.
- Glfifidid
Olen samaa mieltä edellisten kanssa. Kauppakorkeaan pääsykoe ei mittaa mitään älykkyyttä vaan sitä että kuinka paljon olet jaksanut lukea niitä kirjoja.
- vvieras
Glfifidid kirjoitti:
Olen samaa mieltä edellisten kanssa. Kauppakorkeaan pääsykoe ei mittaa mitään älykkyyttä vaan sitä että kuinka paljon olet jaksanut lukea niitä kirjoja.
No toisaalta sitten, fiksumpi osaa opetella oikealla tavalla eikä tarvi yhtä suurta työtä. Muistan lukiossa, kun meillä tuli oikeustieteellisen opiskelijoita kertomaan pääsykokeesta. Olivat kaikki hakeneet monta kertaa, vaikka yksi oli ainakin älliä saanut ylppäreistä. Kertoivat myös eräästä, vähän "tyhmemmästä", joka kuulemma itse mielsi itsensä huonoksi oppimaan ja oli aina ollut huono koulussa. Muistaakseni jotain 5 kertaa haki kunnes pääsi ja lukeminen oli "hauki on kala". Lopulta ne asiat jotenkin jäivät jonnekin muistilokeroon ja pääsi sisään. Hän ei siis osannut oikeasti lukea oikein ja hänellä meni sen takia tosi kauan päästä kouluun.
Eli vähän vähemmän älykkäillä kestää ehkä kauemmin ja vaaditaan enemmän työtä, mitä vähän älykkäämpi, joka osaa lukea oikein ja asiat jäävät lähes samantien mieleen.
Noissa kirjoissa on myös se, että jos et ymmärrä, ei se jää päähän. Tai kai se jossain vaiheessa, kun on tarpeeksi monta kertaa hokenut sitä lausetta, mutta kun pitää kolme kirjaa matikka opetella, niin vähän haastavaa, jos ei ymmärrä. - vvieras
vvieras kirjoitti:
No toisaalta sitten, fiksumpi osaa opetella oikealla tavalla eikä tarvi yhtä suurta työtä. Muistan lukiossa, kun meillä tuli oikeustieteellisen opiskelijoita kertomaan pääsykokeesta. Olivat kaikki hakeneet monta kertaa, vaikka yksi oli ainakin älliä saanut ylppäreistä. Kertoivat myös eräästä, vähän "tyhmemmästä", joka kuulemma itse mielsi itsensä huonoksi oppimaan ja oli aina ollut huono koulussa. Muistaakseni jotain 5 kertaa haki kunnes pääsi ja lukeminen oli "hauki on kala". Lopulta ne asiat jotenkin jäivät jonnekin muistilokeroon ja pääsi sisään. Hän ei siis osannut oikeasti lukea oikein ja hänellä meni sen takia tosi kauan päästä kouluun.
Eli vähän vähemmän älykkäillä kestää ehkä kauemmin ja vaaditaan enemmän työtä, mitä vähän älykkäämpi, joka osaa lukea oikein ja asiat jäävät lähes samantien mieleen.
Noissa kirjoissa on myös se, että jos et ymmärrä, ei se jää päähän. Tai kai se jossain vaiheessa, kun on tarpeeksi monta kertaa hokenut sitä lausetta, mutta kun pitää kolme kirjaa matikka opetella, niin vähän haastavaa, jos ei ymmärrä....mutta moni aliarvioi kyllä oman älykkyytensä (toki moni myös yliarvioi). Eli aapee, kokeilemalla se selviää. Mene vaikka avoimeen yliopistoon kokeilemana jotain kursseja, että miten onnistuu ja kiinnostaako.
- 148
vvieras kirjoitti:
No toisaalta sitten, fiksumpi osaa opetella oikealla tavalla eikä tarvi yhtä suurta työtä. Muistan lukiossa, kun meillä tuli oikeustieteellisen opiskelijoita kertomaan pääsykokeesta. Olivat kaikki hakeneet monta kertaa, vaikka yksi oli ainakin älliä saanut ylppäreistä. Kertoivat myös eräästä, vähän "tyhmemmästä", joka kuulemma itse mielsi itsensä huonoksi oppimaan ja oli aina ollut huono koulussa. Muistaakseni jotain 5 kertaa haki kunnes pääsi ja lukeminen oli "hauki on kala". Lopulta ne asiat jotenkin jäivät jonnekin muistilokeroon ja pääsi sisään. Hän ei siis osannut oikeasti lukea oikein ja hänellä meni sen takia tosi kauan päästä kouluun.
Eli vähän vähemmän älykkäillä kestää ehkä kauemmin ja vaaditaan enemmän työtä, mitä vähän älykkäämpi, joka osaa lukea oikein ja asiat jäävät lähes samantien mieleen.
Noissa kirjoissa on myös se, että jos et ymmärrä, ei se jää päähän. Tai kai se jossain vaiheessa, kun on tarpeeksi monta kertaa hokenut sitä lausetta, mutta kun pitää kolme kirjaa matikka opetella, niin vähän haastavaa, jos ei ymmärrä.Normaaliälyllä pitäisi oppia asiat jo melko helposti.
Jos täytyy hakea viisi kertaa, jotta pääsee oikeustieteelliseen, niin silloin vika ei ole älyssä, vaan motivaatiossa.
Toki on myös ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on 160 tai jopa vähän yli, mutta sellaiset ihmiset ovat aika harvassa.
Koko väestöstä noin 0,003% yltää tuohon lukemaan.
Sen takia on hieman epäuskottavaa, kun keskustelupalstoilla melkeinpä jokaisella on heidän itsensä mukaan noin korkea älykkyysosamäärä. - 841
148 kirjoitti:
Normaaliälyllä pitäisi oppia asiat jo melko helposti.
Jos täytyy hakea viisi kertaa, jotta pääsee oikeustieteelliseen, niin silloin vika ei ole älyssä, vaan motivaatiossa.
Toki on myös ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on 160 tai jopa vähän yli, mutta sellaiset ihmiset ovat aika harvassa.
Koko väestöstä noin 0,003% yltää tuohon lukemaan.
Sen takia on hieman epäuskottavaa, kun keskustelupalstoilla melkeinpä jokaisella on heidän itsensä mukaan noin korkea älykkyysosamäärä."Jos täytyy hakea viisi kertaa, jotta pääsee oikeustieteelliseen, niin silloin vika ei ole älyssä, vaan motivaatiossa."
Ei syy ole välttämättä motivaatiossakaan. Voi olla, että hakijalla on vääränlainen opiskelutekniikka.
"Hän ei siis osannut oikeasti lukea oikein ja hänellä meni sen takia tosi kauan päästä kouluun.
Eli vähän vähemmän älykkäillä kestää ehkä kauemmin ja vaaditaan enemmän työtä, mitä vähän älykkäämpi, joka osaa lukea oikein ja asiat jäävät lähes samantien mieleen."
Älykkyys ei ole pelkästään sitä, että "osataan lukea oikein".
Ei voida siis leimata jotakuta "vähemmän älykkääksi" sen perusteella, että hän oppii asioita eri tavalla kuin muut.
Hyvä esimerkki tästä on vieraiden kielten opiskelu. Toisilla sanat jäävät mieleen pänttäämällä, mutta joidenkin on tehtävä muistiinpanoja, kun taas jotkut oppivat ainoastaan puhumalla itse kieltä.
- kannattaakokeilla
Kauppiksen pääsykoe ei todellakaan mittaa älykkyyttä vaan enemmänkin juuri lukumotivaatiota ja kiinnostusta hakea kyseiseen opinahjoon. Pääsykoekirjojen asiat eivät ole mitään rakettitiedettä, vaikka tietenkin aluksi ne tuntuvat ehkä vaikeilta, koska moni ei luultavasti ole ollut tekemisissä kirjojen asioiden kanssa ennen kauppikseen hakemista. Tietenkin on siellä haastaviakin asioita, mutta ei mitään mitä ei voisi panostuksella oppia.
On oikeastaan hyvä, että et pidä itseäsi fiksuna. Harva meistä on, ja monet jotka luulevat olevansa, eivät sitä ole. Luultavasti aliarvioit omaa osaamistasi, mikä on ehkä hieman parempi kuin yliarviointi. On viisautta tietää, että ei tiedä kuin se että luulee tietävänsä vaikkei tiedäkkään.
En tiedä missä elämäntilanteessa olet eli oletko vielä lukiossa tai valmistumassa, mutta kannattaa lueskella niitä pääsykoekirjoja niin huomaat, etteivät ne jutut ole mitään rakettitiedettä. Kun huomaat tämän niin saat varmasti itsevarmuutta hakemista varten ja voit unohtaa ajatukset siitä, että vain Einsteinit opiskelevat kauppiksessa.
t: ÄO n. 120 ja Aallon kauppiksessa. - chaos
Hienoja ja asiallisia kommentteja. Olen edellisten kanssa aika lailla samoilla linjoilla. En tunne yhteishaun valintakoetta, koska hain maisteriohjelman erillisvalinnassa.
Muistiongelmiin voi olla monta syytä. Jos muistia ei ole testattu, silloinhan kyseessä on oma subjektiivinen kokemus. Yläasteella opeteltiin yleissivistäviä aiheita ja oppimisessa auttoi monesti maalaisjärki. Ammatillisessa oppimisessa opetellaan usein täysin uusia asioita ja niiden muistaminen ja oppimisprosessi tapahtuu käsittääkseni eri tavalla. Ei voida niin paljoa peilata aiemmin opittuun.
Yksi keino voisi olla perehtyä erilaisiin muistamistekniikoihin, joita on netti pullollaan. Tai vaihtoehtoisesti lukutekniikkaan tai oppimismalleihin. Niistä voi löytyä jotain ideoita. Ihminen voi oppia oppimaan ja joskus olemme oppineet tekemään asiat vaikeimman kautta. Ihmiset myös oppivat hyvin eri tavoilla. Jotkut muistavat asiat ulkoa yhdellä silmäyksellä, jotkut joutuvat "pänttäämään". kysymys kuuluukiin, mitä ulkoa muistetusta asiasta on todella opittu? Sama pätee myös opiskeluun valintakokeen jälkeen.
Minun piti testailla viimeisessä valintakokeessani lukutekniikoita, mutta huomasin, että olemassa oleva mallini oli parempi. Minulle ei ole merkityksellistä se, kuinka monta kertaa jonkun kirjan luen, vaan millä tavalla painan asioita mieleen. Eli joudun toimimaan niin, että tietoisesti ajattelen, että tämän asian aion muistaa. En opettele koko tekstiä sanasta sanaan, vaan poimin tekstistä keskeiset asiat ja painan ne muuta tekstiä tarkemmin mieleeni. Panostan määrän sijasta laatuun oppimisessa, se myös säästää aikaa. En myöskään pidä itseäni keskivertoa älykkäämpänä ihmisenä, mutta motivaatio ja sitoutuminen niin valintakoepprosessiin kuin opiskeluun ovat olleet menestyksen avain.
Opintomenestys on suurimmaksi osaksi kiinni omasta halusta oppia ja tehdä töitä sen eteen. Joskus oikeasti lahjakkuudesta. Esim. matikassa olen aina ollut surkea, olen päntännyt, itku kurkussa yrittänyt laskea, enkä koskaan ole oppinut. En vain tajua. Perus prosenttilaskut menee. Se täytyy vain hyväksyä ja tehdä se mitä voi. Muissa aineissa sen sijaan olen pärjännyt erinomaisesti, ollut opetusryhmän parhaimmistoa. Juridiikassa selvästi ryhmäni paras, sanoi työoikeuden opettaja.
On hyvä muistaa, että ihminen ja elintoiminnot muuttuvat jatkuvasti. Emme näytä yhtä nuorilta kuin 10 vuotta sitten. Perjantai ei ole enää vanhempana bailaus-päivä, vaan siitä alkaa viikonlopun lepo kuluttavan työviikon jälkeen. Myös aivot ja niiden toiminnat muuttuvat, se on ihmisen luonnollista kehitystä.- kgkckhgkgkgk
Totta tuo, että aivojen toiminta muuttuu iän myötä.
Tosin on huomioitava, että jos on kyse 20-40 vuotiaasta, niin ei tuossa iässä vielä pitäisi olla muistin kanssa ongelmia.
Mutta jos on masentunut (masennusta ei välttämättä itse huomaa), niin sekin voi olla yksi asia, mikä haittaa opiskelua. - chaos
kgkckhgkgkgk kirjoitti:
Totta tuo, että aivojen toiminta muuttuu iän myötä.
Tosin on huomioitava, että jos on kyse 20-40 vuotiaasta, niin ei tuossa iässä vielä pitäisi olla muistin kanssa ongelmia.
Mutta jos on masentunut (masennusta ei välttämättä itse huomaa), niin sekin voi olla yksi asia, mikä haittaa opiskelua.Hyviä huomioita, kiitos! Olen siinä käsityksessä, että 20-40 vuotiaalla voi hyvinkin olla muistamisen kanssa ongelmia. Jopa tätä nuoremmilla. Muistisauraudet eivät ole tavanomaisia, mutta onhan esimerkiksi aivoja rappeuttavaa MS-tautia todettu jo kolmekymppisillä. Uskon, että mainitsemasi masennus aiheuttaa jonkinlaisia aivomuutoksia.
Lyhytkestoiseen eli nk. työmuistiin voi vaikuttaa monikin tavallinen asia. Väsymys, stressi, henkilökohtaiset huolet... Muistaakseni luin joskus tutkimuksia siitä, että jatkuva univelka ja stressi aiheuttavat fysiologisia muutoksia aivoihin. Stressi joidenkin tutkimusten mukaan kutistaa aivoja. Työterveyslaitoksella ainakin tutkitaan aivojen toimintaa työelämän näkökulmasta.
Googlesta löytyy juttuja esim. stressin vaikutus aivoihin, aivot ja stressi, aivot ja uni/unenpuute. Mielenkiintoinen aihe ja jännä seurata, miten tutkimus etenee. Englanninkielisillä hauilla löytyy varmasti enemmän.
- habu+habu
Olen valmistunut ja sittemmin myös opettanut kauppakorkeassa. Ihan tavallisia ihmisiä siellä on valtaosa. Jotkut ovat erittäin älykkäitä, joistain toisista taas hiipii mieleen, että miten he ovat voineet edes päästä kouluun. Kummatkin silti valmistuvat ja siirtyvät työmarkkinoille. Ylipäätään mitä tunnen suomalaista yliopisto- ja korkeakoulumaailmaa niin missään ei ole mystistä huippuälykkäiden superihmisten keskittymää.
Suurimmaksi osaksi ratkaisee motivaatio. Näin myös ukomailla. Minulla on ulkomainen tuttu, insinööri, joka sai aikoinaan kandidaatintutkinnon rimaa hipoen. Sen jälkeen hän teki pitkän työuran, mutta huomasi haluavansa oppia lisää vanhemmalla iällä. Hän haki paikalliseen teknilliseen yliopistoon ja kertoi aikeistaan maisteriohjelman johtajalle. Tämä oli joutunut kamppailla laitoksen johdon kanssa saadakseen niin huonon kanditodistuksen omaavan hakijan opiskelijaksi.
Lopulta tuttuni oli hyväksytty ja hän valmistui ennätysnopeasti, sai ensimmäisenä maisteriohjelman opiskelijana koskaan kaikista kursseista täydet pisteet, sekä teki parhaan koskaan ohjelmasta valmistuneen gradun. Tuttuni myönsi salaisuudekseen sen, että tällä kertaa hänellä oli motivaatio opiskeluun kohdallaan, ei sen enempää tai vähempää.- valmennuskurssille(ko)?
Kuulostaa melko ilkeältä ilmaisulta tuo "ei voi kuin ihmetellä, että miten he ovat voineet edes päästä kouluun".
Miten tuo sitten heissä ilmenee? Ovatko he huonompia oppimaan kuin muut? Vai onko heillä sellainen "ei vittu kiinnosta"-asenne?
Jos et pahastu, niin kysyn tässä samalla, että mitä mieltä olet noista valmennuskursseista(opettajan näkökulmasta katsottuna)?
Mitä nyt olen tuttavien kanssa jutellut, niin moni on ollut sitä mieltä, että ilman valmennuskurssia voi olla vaikea päästä kauppakorkeaan, koska useimmat kuulemma käyvät jonkinlaisen preppauskurssin.
Itse en mennyt valmennuskurssille, mutta näin jälkikäteen on tullut mietittyä, että olisiko sittenkin kannattanut. - 9+716
valmennuskurssille(ko)? kirjoitti:
Kuulostaa melko ilkeältä ilmaisulta tuo "ei voi kuin ihmetellä, että miten he ovat voineet edes päästä kouluun".
Miten tuo sitten heissä ilmenee? Ovatko he huonompia oppimaan kuin muut? Vai onko heillä sellainen "ei vittu kiinnosta"-asenne?
Jos et pahastu, niin kysyn tässä samalla, että mitä mieltä olet noista valmennuskursseista(opettajan näkökulmasta katsottuna)?
Mitä nyt olen tuttavien kanssa jutellut, niin moni on ollut sitä mieltä, että ilman valmennuskurssia voi olla vaikea päästä kauppakorkeaan, koska useimmat kuulemma käyvät jonkinlaisen preppauskurssin.
Itse en mennyt valmennuskurssille, mutta näin jälkikäteen on tullut mietittyä, että olisiko sittenkin kannattanut.En ole kommentoinut aiemmin tähän keskusteluun.
"Kuulostaa melko ilkeältä ilmaisulta tuo "ei voi kuin ihmetellä, että miten he ovat voineet edes päästä kouluun'."
- Itse asiassa tuo on vielä melko kiltisti sanottu. Yllätyin miten hukassa oman vuosikurssin porukka oikein oli.
"Miten tuo sitten heissä ilmenee? Ovatko he huonompia oppimaan kuin muut? Vai onko heillä sellainen "ei ***** kiinnosta"-asenne?"
- Opiskelumotivaatio täysin hukassa heti alusta saakka. Sana "blondi" on lähinnä sopiva. Sitten täällä on henkilöitä, jotka ovat ripaa hipoen päässeet ylioppilaaksi.
"Itse en mennyt valmennuskurssille, mutta näin jälkikäteen on tullut mietittyä, että olisiko sittenkin kannattanut."
- Olet tehnyt päätöksen ettet mennyt valmennuskurssille niin ei kannata miettiä enää asiaa. Valmennuskurssien hyöty on se että ne potkivat persuksille porukkaa, jolla ei löydy lukumotivaatiota muuten. Muuten ne ovat vain rahan tuhlaamista.
"Mitä nyt olen tuttavien kanssa jutellut, niin moni on ollut sitä mieltä, että ilman valmennuskurssia voi olla vaikea päästä kauppakorkeaan, koska useimmat kuulemma käyvät jonkinlaisen preppauskurssin."
Ilman valmennuskurssia ei ole todellakaan vaikea päästä sisälle. Voin omalla kokemuksella sanoa sen.
Koita tsempata ja olla ahkera, niin palkinto odottaa syksyllä! :) - kurssillaollut
9+716 kirjoitti:
En ole kommentoinut aiemmin tähän keskusteluun.
"Kuulostaa melko ilkeältä ilmaisulta tuo "ei voi kuin ihmetellä, että miten he ovat voineet edes päästä kouluun'."
- Itse asiassa tuo on vielä melko kiltisti sanottu. Yllätyin miten hukassa oman vuosikurssin porukka oikein oli.
"Miten tuo sitten heissä ilmenee? Ovatko he huonompia oppimaan kuin muut? Vai onko heillä sellainen "ei ***** kiinnosta"-asenne?"
- Opiskelumotivaatio täysin hukassa heti alusta saakka. Sana "blondi" on lähinnä sopiva. Sitten täällä on henkilöitä, jotka ovat ripaa hipoen päässeet ylioppilaaksi.
"Itse en mennyt valmennuskurssille, mutta näin jälkikäteen on tullut mietittyä, että olisiko sittenkin kannattanut."
- Olet tehnyt päätöksen ettet mennyt valmennuskurssille niin ei kannata miettiä enää asiaa. Valmennuskurssien hyöty on se että ne potkivat persuksille porukkaa, jolla ei löydy lukumotivaatiota muuten. Muuten ne ovat vain rahan tuhlaamista.
"Mitä nyt olen tuttavien kanssa jutellut, niin moni on ollut sitä mieltä, että ilman valmennuskurssia voi olla vaikea päästä kauppakorkeaan, koska useimmat kuulemma käyvät jonkinlaisen preppauskurssin."
Ilman valmennuskurssia ei ole todellakaan vaikea päästä sisälle. Voin omalla kokemuksella sanoa sen.
Koita tsempata ja olla ahkera, niin palkinto odottaa syksyllä! :)Itseasiassa valmennuskurssit eivät todellakaan ole mitään perseelle potkimista, motivaation on tultava sisältä käsin eikä kenenkään ulkopuolisen toimesta. Sitähän se pääsykoe lähinnä mittaa, motivaatiota. Jos ei löydy motivaatiota käyttää aikaa ja panosta niin mitkään valmennuskurssit ei siinä auta. Kurssien todellinen hyöty tulee siitä valmentamisesta, oli se sitten suoranaista asioiden opettamista, lukutekniikoiden parannusta tai pääsykoevastaamistekniikan hiomista.
Totta kai, motivaatio varmasti paranee, kun näkee muita pyrkijöitä ja kokee tilanteen kilpailuna, mutta kurssien suurin hyöty on aivan jossain muualla. - 725 = 175
9+716 kirjoitti:
En ole kommentoinut aiemmin tähän keskusteluun.
"Kuulostaa melko ilkeältä ilmaisulta tuo "ei voi kuin ihmetellä, että miten he ovat voineet edes päästä kouluun'."
- Itse asiassa tuo on vielä melko kiltisti sanottu. Yllätyin miten hukassa oman vuosikurssin porukka oikein oli.
"Miten tuo sitten heissä ilmenee? Ovatko he huonompia oppimaan kuin muut? Vai onko heillä sellainen "ei ***** kiinnosta"-asenne?"
- Opiskelumotivaatio täysin hukassa heti alusta saakka. Sana "blondi" on lähinnä sopiva. Sitten täällä on henkilöitä, jotka ovat ripaa hipoen päässeet ylioppilaaksi.
"Itse en mennyt valmennuskurssille, mutta näin jälkikäteen on tullut mietittyä, että olisiko sittenkin kannattanut."
- Olet tehnyt päätöksen ettet mennyt valmennuskurssille niin ei kannata miettiä enää asiaa. Valmennuskurssien hyöty on se että ne potkivat persuksille porukkaa, jolla ei löydy lukumotivaatiota muuten. Muuten ne ovat vain rahan tuhlaamista.
"Mitä nyt olen tuttavien kanssa jutellut, niin moni on ollut sitä mieltä, että ilman valmennuskurssia voi olla vaikea päästä kauppakorkeaan, koska useimmat kuulemma käyvät jonkinlaisen preppauskurssin."
Ilman valmennuskurssia ei ole todellakaan vaikea päästä sisälle. Voin omalla kokemuksella sanoa sen.
Koita tsempata ja olla ahkera, niin palkinto odottaa syksyllä! :)"Opiskelumotivaatio täysin hukassa heti alusta saakka. Sana "blondi" on lähinnä sopiva. Sitten täällä on henkilöitä, jotka ovat rimaa hipoen päässeet ylioppilaaksi."
- Eivät he kai silti blondeja ole, vaikka heillä olisikin motivaatio vähän hukassa? Älykkyydellä kun ei ole mitään tekemistä motivaation kanssa.
Ja sitten toisekseen, niin mistäs tiedät, että jotkut ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi rimaa hipoen? Ovatko he kuuluttaneet kovaan ääneen koko luokalle heidän yo-arvosanansa?
Ei muuten, mutta ulkopuolisen on aika vaikea vetää johtopäätöksiä muiden opintomenestyksestä, ellei sitten erikseen ryhdy urkkimaan, että mitä kukin saa arvosanaksi mistäkin kurssista.
Tuollainen toiminta ei ole kuitenkaan ryhmähengen kannalta kovinkaan hyvä asia. Menee vain luokan yhteishenki pilalle ja aiheuttaa varmasti opiskelukavereissakin melkoista myötähäpeää - toisaalta ihan syystäkin.
Opintomenestys kun on jokaisen oma asia, eikä sen pitäisi vaikuttaa muiden arvosanoihin (tai ylipäänsä opiskeluun) millään tavalla. Ryhmätyö on toki asia erikseen, koska silloin jokaisen panostuksella on vaikutusta muidenkin arvosanaan. - 18+3+++
725 = 175 kirjoitti:
"Opiskelumotivaatio täysin hukassa heti alusta saakka. Sana "blondi" on lähinnä sopiva. Sitten täällä on henkilöitä, jotka ovat rimaa hipoen päässeet ylioppilaaksi."
- Eivät he kai silti blondeja ole, vaikka heillä olisikin motivaatio vähän hukassa? Älykkyydellä kun ei ole mitään tekemistä motivaation kanssa.
Ja sitten toisekseen, niin mistäs tiedät, että jotkut ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi rimaa hipoen? Ovatko he kuuluttaneet kovaan ääneen koko luokalle heidän yo-arvosanansa?
Ei muuten, mutta ulkopuolisen on aika vaikea vetää johtopäätöksiä muiden opintomenestyksestä, ellei sitten erikseen ryhdy urkkimaan, että mitä kukin saa arvosanaksi mistäkin kurssista.
Tuollainen toiminta ei ole kuitenkaan ryhmähengen kannalta kovinkaan hyvä asia. Menee vain luokan yhteishenki pilalle ja aiheuttaa varmasti opiskelukavereissakin melkoista myötähäpeää - toisaalta ihan syystäkin.
Opintomenestys kun on jokaisen oma asia, eikä sen pitäisi vaikuttaa muiden arvosanoihin (tai ylipäänsä opiskeluun) millään tavalla. Ryhmätyö on toki asia erikseen, koska silloin jokaisen panostuksella on vaikutusta muidenkin arvosanaan."- Eivät he kai silti blondeja ole, vaikka heillä olisikin motivaatio vähän hukassa? Älykkyydellä kun ei ole mitään tekemistä motivaation kanssa."
Sori, jos loukkasin, mutta en maininnut mitään mistään "älykkyydestä"
Ja olen samaa mieltä toisesta kohdasta. "Blondi" vaikutti sopivimmalta sanalta kuvailemaan kuinka hukassa osa on. Taisi olla huono valinta reaktiostasi päätellen.
Sanotaanko, että monet ensimmäisistä kursseista ovat ryhmätyökursseja ja kokemuksen mukaan osa opiskelijoista tykkää kailottaa kovaan ääneen omia asioitaan.
"Ei muuten, mutta ulkopuolisen on aika vaikea vetää johtopäätöksiä muiden opintomenestyksestä, ellei sitten erikseen ryhdy urkkimaan, että mitä kukin saa arvosanaksi mistäkin kurssista."
Taisit vetää herneen ihan kunnolla nenään. Pahoitteluni siitä, mutta pistä toki raja johonkin.
Ööh, miksi kiinnostaisi? Kuka on mistään urkkimisesta puhunut. :D
On aika normaalia keskustella miten kurssit ovat menneet.
"Tuollainen toiminta ei ole kuitenkaan ryhmähengen kannalta kovinkaan hyvä asia. Menee vain luokan yhteishenki pilalle ja aiheuttaa varmasti opiskelukavereissakin melkoista myötähäpeää - toisaalta ihan syystäkin."
Niin mikä toiminta?
"Opintomenestys kun on jokaisen oma asia, eikä sen pitäisi vaikuttaa muiden arvosanoihin (tai ylipäänsä opiskeluun) millään tavalla. Ryhmätyö on toki asia erikseen, koska silloin jokaisen panostuksella on vaikutusta muidenkin arvosanaan."
Onko kukaan väittänyt mitään muuta :) Ryhmätyökurssien määrä vain lisääntyy kokoajan niin kyllä se muiden panos hieman vaikuttaa. Myötähäpeää aiheutti lähinnä hyökkäyksesi. Ei millään pahalla.. - habu+habu
valmennuskurssille(ko)? kirjoitti:
Kuulostaa melko ilkeältä ilmaisulta tuo "ei voi kuin ihmetellä, että miten he ovat voineet edes päästä kouluun".
Miten tuo sitten heissä ilmenee? Ovatko he huonompia oppimaan kuin muut? Vai onko heillä sellainen "ei vittu kiinnosta"-asenne?
Jos et pahastu, niin kysyn tässä samalla, että mitä mieltä olet noista valmennuskursseista(opettajan näkökulmasta katsottuna)?
Mitä nyt olen tuttavien kanssa jutellut, niin moni on ollut sitä mieltä, että ilman valmennuskurssia voi olla vaikea päästä kauppakorkeaan, koska useimmat kuulemma käyvät jonkinlaisen preppauskurssin.
Itse en mennyt valmennuskurssille, mutta näin jälkikäteen on tullut mietittyä, että olisiko sittenkin kannattanut.Asia näkyy siten, ettei edes yksinkertaiset asiat mene jakeluun, monimutkaisemmista puhumattakaan. Ärsyttävintä on kun selittää pitkän tovin jotain ja toinen nyökkäilee. Sitten kun asia on selvitetty niin tämä henkilö nollaa kaiken sanomalla "...niin semmoinen kysymys olisi, että ...." ja kysyy täsmälleen samaa asiaa kuin mitä juuri selitin. Välillä epäilen, että olenko itse niin huono selittämään, mutta toisaalta suurin osa joille olen selittänyt asian samalla tavalla on ymmärtänyt sen heittämällä.
Valmennuskursseille menminen on kunkin oma päätös. Itse aikoinaan kauppakorkeaan pyrkiessäni osallistuin valmennuskurssille ja koin sen todella tehokkaaksi ja oppimista edistäväksi. Kurssista oli paljon apua, mutta siltikin oma motivaatio on kaiken alku ja loppu. Ilman omaa tulenpalavaa motivaatiota, jota sitten ruokkia valmennuskurssin tarjoamalla avulla, on kurssiin investointi pelkkää rahanhaaskuuta.
Valmennuskursseista on tärkeää ymmärtää se, että ne valmentavat nimenomaan sisäänpääsyyn. Sitten kun pääsee sisään ja aloittaa opiskelut niin kirjat ja niissä mainitut asiat ovat monin osin ihan eri juttuja. Osasta on hyöytyä toki varsinaisilla kauppakorkean kursseillakin, ovathan pääsykoekirjan jutut ns. pohjatietoa. - 9+716 & 18+3+++
18+3+++ kirjoitti:
"- Eivät he kai silti blondeja ole, vaikka heillä olisikin motivaatio vähän hukassa? Älykkyydellä kun ei ole mitään tekemistä motivaation kanssa."
Sori, jos loukkasin, mutta en maininnut mitään mistään "älykkyydestä"
Ja olen samaa mieltä toisesta kohdasta. "Blondi" vaikutti sopivimmalta sanalta kuvailemaan kuinka hukassa osa on. Taisi olla huono valinta reaktiostasi päätellen.
Sanotaanko, että monet ensimmäisistä kursseista ovat ryhmätyökursseja ja kokemuksen mukaan osa opiskelijoista tykkää kailottaa kovaan ääneen omia asioitaan.
"Ei muuten, mutta ulkopuolisen on aika vaikea vetää johtopäätöksiä muiden opintomenestyksestä, ellei sitten erikseen ryhdy urkkimaan, että mitä kukin saa arvosanaksi mistäkin kurssista."
Taisit vetää herneen ihan kunnolla nenään. Pahoitteluni siitä, mutta pistä toki raja johonkin.
Ööh, miksi kiinnostaisi? Kuka on mistään urkkimisesta puhunut. :D
On aika normaalia keskustella miten kurssit ovat menneet.
"Tuollainen toiminta ei ole kuitenkaan ryhmähengen kannalta kovinkaan hyvä asia. Menee vain luokan yhteishenki pilalle ja aiheuttaa varmasti opiskelukavereissakin melkoista myötähäpeää - toisaalta ihan syystäkin."
Niin mikä toiminta?
"Opintomenestys kun on jokaisen oma asia, eikä sen pitäisi vaikuttaa muiden arvosanoihin (tai ylipäänsä opiskeluun) millään tavalla. Ryhmätyö on toki asia erikseen, koska silloin jokaisen panostuksella on vaikutusta muidenkin arvosanaan."
Onko kukaan väittänyt mitään muuta :) Ryhmätyökurssien määrä vain lisääntyy kokoajan niin kyllä se muiden panos hieman vaikuttaa. Myötähäpeää aiheutti lähinnä hyökkäyksesi. Ei millään pahalla..Täsmennän vielä:
En tarkoittanut konkreettisesti valmennuskurssin olevan aivan turha investointi. Sen miettiminen että olisi sittenkin kannattanut mennä valmennuskurssille on aivan turhaa.
Tarkoitus oli ainoastaan rohkaista nimimerkkiä "valmennuskurssille(ko)?" . Kuka tahansa tulee aivan varmasti selviämään ilman valmennuskurssia kunhan luottaa itseensä ja jaksaa opiskella ahkerasti loppujan ennen pääsykoetta. Suunta eteenpäin ja menneitä päätöksiä ei kannata miettiä. - apetit hernenenä
18+3+++ kirjoitti:
"- Eivät he kai silti blondeja ole, vaikka heillä olisikin motivaatio vähän hukassa? Älykkyydellä kun ei ole mitään tekemistä motivaation kanssa."
Sori, jos loukkasin, mutta en maininnut mitään mistään "älykkyydestä"
Ja olen samaa mieltä toisesta kohdasta. "Blondi" vaikutti sopivimmalta sanalta kuvailemaan kuinka hukassa osa on. Taisi olla huono valinta reaktiostasi päätellen.
Sanotaanko, että monet ensimmäisistä kursseista ovat ryhmätyökursseja ja kokemuksen mukaan osa opiskelijoista tykkää kailottaa kovaan ääneen omia asioitaan.
"Ei muuten, mutta ulkopuolisen on aika vaikea vetää johtopäätöksiä muiden opintomenestyksestä, ellei sitten erikseen ryhdy urkkimaan, että mitä kukin saa arvosanaksi mistäkin kurssista."
Taisit vetää herneen ihan kunnolla nenään. Pahoitteluni siitä, mutta pistä toki raja johonkin.
Ööh, miksi kiinnostaisi? Kuka on mistään urkkimisesta puhunut. :D
On aika normaalia keskustella miten kurssit ovat menneet.
"Tuollainen toiminta ei ole kuitenkaan ryhmähengen kannalta kovinkaan hyvä asia. Menee vain luokan yhteishenki pilalle ja aiheuttaa varmasti opiskelukavereissakin melkoista myötähäpeää - toisaalta ihan syystäkin."
Niin mikä toiminta?
"Opintomenestys kun on jokaisen oma asia, eikä sen pitäisi vaikuttaa muiden arvosanoihin (tai ylipäänsä opiskeluun) millään tavalla. Ryhmätyö on toki asia erikseen, koska silloin jokaisen panostuksella on vaikutusta muidenkin arvosanaan."
Onko kukaan väittänyt mitään muuta :) Ryhmätyökurssien määrä vain lisääntyy kokoajan niin kyllä se muiden panos hieman vaikuttaa. Myötähäpeää aiheutti lähinnä hyökkäyksesi. Ei millään pahalla.."Taisit vetää herneen ihan kunnolla nenään. Pahoitteluni siitä, mutta pistä toki raja johonkin.
Ööh, miksi kiinnostaisi? Kuka on mistään urkkimisesta puhunut."
No, täytyy olla todella utelias, jos osaa kertoa "muiden vetävän opintonsa rimaa hipoen läpi".
"Niin mikä toiminta?"
Se, että puhut oman vuosikurssin opiskelijoista vähättelevään sävyyn ja lyttäät heidän opintomenestystä.
Eihän tuollainen mitään hyvää opiskeluilmapiiriä luo.
Voisin minäkin ryhtyä morkkaamaan muita opiskelijoita, mutta en viitsi alentua moiseen. Mielestäni se ei ole fiksua.
Myötähäpeää se aiheuttaa sen takia, koska muita arvosteleva kokee aina itse olevansa niin helvetin erinomainen (hän on ainoa, joka luulee niin).
Sama juttu noihin valmennuskurssilaisiin. Kovin olet leimaamassa heitä sellaisiksi, joita täytyy potkia persuksille, koska heiltä ei muuten löydy motivaatiota.
Eihän se kuitenkaan noin ole monenkaan (jos yhdenkään) valmennuskurssilaisen kohdalla. Vai luuletko, että joku, jolla ei ole motivaatiota, on valmis maksamaan useamman satasen, jotta pääsee valmennuskurssille?
Melkoinen riman alitus on sekin, kun joku opettaja rupeaa täällä mainostamaan, ettei hän voi uskoa sitä, kuinka jotkut opiskelijat ovat päässeet kouluun sisälle.
Toki voi olla turhauttavaa, jos joutuu selittämään saman asian moneen kertaan, mutta sellaista se opettajan työ joskus on.
- Grandiosamassiivi
Vaihteluväli on erittäin fiksusta todella tampioon.
Joukossa on tosiaan sakkia kenestä ei voi muuta kuin ihmetellä että miten ovat kouluun pääseet, mutta suurimmalla osalla tämä tampious osoittautuu motivaation ja opiskelutekniikan puutteena. Eli jos lukeminen ja harjoittelu kursseilla kiinnostaa, pitäisi pärjätä melko hyvin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 231595
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha161429Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka621337Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.311325Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?341266Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne151208Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641116Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se81116Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351104Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61082