Jämin kone tippui koska ajettiin vasten trimmejä, fööni cut...

Missään uutisessa ei ole vielä kerrottu kuka omisti koneen. Tampereen laskuvarjohyppääjät eivät.
Voiko tuollaiseen toimintaan saada jotain henkilövakuutuksia, vai allekirjoittaako jokainen hyppääjä ottavansa riskin.
Muutenhan omaiset voivat pyytää hurjia summia koneen omistajalta.

Jaa mulle kerrottiin että kone kyllä lentää jos et sitä kovin häiritse..
Mutta tosiaan jos siinä on juuri valmitauduttu pudottamaan ja lähestytty pudotuslinjaa eli lennetty hidaslentoa ja turb. lopettaa tehon tuoton, niin kuinka äkkiä tuon sitten huomaa.. mäntäkoneessa heti mutta turbiinista ei ole itsellä kokemuksia.

t:p

Mitäpä jos tarkastuslentäjä "evp=elää vaimonsa palkalla" odottaisi kiltisti vain tutkinnan tulosta eikä arvailisi...

Luultavasti tässä keskusteluketjussa ollaan aika lähellä totuutta. Kyllähän nuo lentokoneet (ainakin siviili) suunnitellaan ja koelennetään sillä tavalla, ettei normaali olosuhteissa yksi tai kaksi vikaa koko konetta tiputa. Tappiinsa kuormattu kone josta loppuu konevoima voi tosiaan olla hankala lennettävä. Taitaa myös sakkausnopeus olla melko korkea kun lennetään noinkin korkealla. Paras nousunopeus (siis vaaka/ilmanopeus) ja sakkaunopeuden erotus ei todennäköisesti 4000m ole kuin 10-20 solmua? Siinä pilotilla ei ole kuin sekuntti tai kaksi aikaa ja kone sakkaa. Painopiste jos on ollut liian takana, koneesta on tullut varsi edellä tippuva vasara.

Joten tapahtumien kulku voi tosiaan olla se että ensin hajosi moottori ja sitten väärän lastauksen vuoksi koneesta tuli mahdoton ohjattava. Jos moottori olisi toiminut kaikki olisi menyt hyvin, toisaalta jos kone olisi ollut normaalisti lastattu (valmistajan speksien mukaan) niin tuskin moottoririkko konetta tuolla tavalla tiputtaisi.

Kyllä noin nuori kone menee takuun piikkiin korvaukset.

Yksi syy voisi olla " meni pelikaani turbiiniin"....

Tämän suomi24 maalikko keskustelun ymmärtää hyvin. MUTTA tämä jokaisen mahdollisen "asiantuntijan" arvailu mediassa on melkoista media teollisuuden työnäytettä. Jostain sen toimittelijan pitää se juttu tehdä, kllpailu on kovaa.

Oma villi arvaus on myös tuo moottoririkko ja lentokyvyn menetys. Koneen kuorma on suunniteltu ihmisille matkatavaroille. Pieni matkatavaratila saattaa olla vaikka moottorin takana, siis ohjaamon edessa. Nyt koneessa ei penkkejä, ei mitään, vain pelkkää verhoilumattoa seinillä. Max hyötykuorma kuitenkin päällä. MIten tuollainen siipiprofiili sitten käyttäytyy ääritilanteissa,kun kone kuitenkin suunniteltu yleiskäyttöön. Kallis ja hyvä hyppykone on Turbo Portteri, se toimii varmasti kaikissa mahdollisissa erikoistilanteissa, mutta on erikoiskoneen hintainenkin ja erikoiskoneen kustannukset. Ei erityisen taloudellinen nopeassa matkalennossa, koska hitaan koneen siipiprofiili jne.

Silminnäkijä havainnot on myös mielenkiintoisia, koneen irrallaan ollut siipi jne. Aivot korjaavat näkemäänsä skeemojen mukaan. Tippuvassa koneessa pitää siis olla jotain vikaa.

Belgian onnettomuudessa 11 hyppääjää tappanut kone oli se kallis ja hyvä Turbo Porter. Siipi irtosi. Muuten juttusi on täytty hölynpölyä, kuten koko palsta.

Portteristahan ne vasta siivet irtoilee. Sille koneellee sattuu ja tapahtuu..

Tyhmä kysymys, valitan että en ymmärrä aerodynamiikasta mitään mutta kun tuolta wikipediasta katsoo comp air 8:n speksejä, niin sattui silmään tämä:

Cruise speed: 225 mph (196 kn; 362 km/h) True airspeed
Never exceed speed: 229 mph (199 kn; 369 km/h) Indicated airspeed

Ymmärtänen että "true airspeed" ja "indicated airspeed" on erilaisia asioita, mutta siltikin mitenkä voi cruise speedi ja never exceed speedi olla noin lähellä toisiaan ? Onko ihan normaalia lentotoiminnassa.

Jokainen kone oikenee sakkauksesta sauvasta työntämällä, joten olet ihan hakoteillä...

Äänen ajoituskin on noilla etäisyyksillä vähän hankalaa. Vaikea sanoa missä kohtaa tuli outoa ääntä kun sillä on kestänyt 4km korkeudesta 12s maahan ja sivusuuntainen etäisyys vielä siihen päälle.

Cessna Caravan on ehdottomasti paras hyppykone, iso ja tilava eikä paljon tunnu isokaan poka päällä tai painopisteen vaihtelut vaik lähtis monta hyppääjää samal kertaa ulos koneesta. Erittäin luotettava mylly nokalla kans. Tosin aika kallis, mutta varmasti turvallisempi kuin nää experimental viritykset. Kattokaa vaan mitä suuret kerhot maailmalla käyttää koneena tai pro firmat Suomes. Ite jos oisin kerhon turvallisuusvastaava /pääohjaaja ni oisin näyttäny punasta valoo heti alussa tälle konetyypille!

Sillä koneella on varmasti aika montaa kertaa tultu alas vauhdilla hakee uutta pokaa maasta ja tullu hiljalleen rasitusmurtuma johonkin siipeen tai vakaajaan ja nyt tällä kertaa se sitten petti lopullisesti. Hyppykuskeillahan on tapana ajaa alas päin aika haipakkaa että kerkee ajaa mahdollisimman monta pokaa päivässä. Mikä lienee ollu tapa ja ohjeistus tällä koneella tulla alas pinnoilta?!

Minkähänlaiset ne puheet olisivat, jos Belgian Porter-turma olisi tapahtunut vaikkapa Turussa. Ihmeteltäisiinkö silloin miksi moinen kone on hyväksytty hyppykäyttöön?

Tarkastuslentäjä evp puhuu pehmeitä. Ei hyppykonetta ajeta vasten trimmiä, koska ei sitä kukaan jaksa ajaa. Kokenut koelentäjä kertoi koneen olleen vakaan, joten konetta on pakko trimmata lentonopeuteen. Käsivoimat loppuisivat muuten kesken, vaikka kone nouseekin nopeasti. Toisekseen, mistähän kompostiittiturbiinikoneesta kokemukset ovat? Aivan, ei mistään. Kunhan nyt oli omasta päästä keksittyä huuhaata.

Olen maalikko, mutta kiinnostunut lentämisestä ja tuossa saattaa olla hivenen itua kun mainittiin, että moottori tai potkuri vika ja tehojen menetys sen jälkeen ohjauskyvyn menetys. Onhan mahdollista, että tuli siipeen rakenteellinen vika. Koneesta poistuminen syöksyssä on melko mahdotonta, mutta olisikohan auttanut se, että ovet aukeaisi heti automaattisesti heti kun tulee hätätilanne. Koneen sisällä oli 8hyppääjää ja kun koneen nokka on maata kohti niin onhan siellä ollut ahtaat paikat. Oven on varmasti ollut mahdoton avata koska se olisi pitänyt työntää koneen nokkaa kohti. Toinen mieleen tullut parannus ehdotus olisi, että ovi yltäisi koneen takaseinään asti ja ovia olisi molemmilla sivuilla. Nyt oven takareuna ei yllä koneen takaseinään asti ja se on päivän selvää, että sieltä poistuminen ei onnistu. Molemmat ovet jos olisi olleet auki niin jo olisi vaikka hyvällä tuurilla tippumalla päässyt ulos koneesta. Kannattaisi käyttää tehdas valmisteisia koneita näin vaativaan käyttöön. Kone varmasti ihan muuten toimiva, mutta kestikö sitten rasituksia niin kuin tehdasvalmisteiset koneet jää arvoitukseksi. Kuitenkin kone joutui melkoiseen rasitukseen koska sitä käytettiin paljon verrattuna tavalliseen harrastelija käytössä olevaan koneeseen.

Hyvin paljon mahdollista että mekaanista vikaa ei sitten tullutkaan. Olisiko auttanut, että olisi painanut nokan syöksyyn? Konehan saattoi sakata. Menetti ohjaus tehot ja sakkasi. Miten se Komposiitti kone on arka painopisteen hukkaamiselle. Miten se eroaa esim. Cessnasta?

Mietittyäni nyt ymmärsin mitä tarkoitit kun sanoit: "Muutenkin on kevyt kone". Varmaan pitää olla moottorissa koko ajan vetopäällä kun painoa on niin paljon mukana. Eikös se pyri silloin tekemään juuri tuota huojahtelua niin kuin tämä kone teki kun moottori sammuu? Sinä tunnut olevan perillä lentämisestä saatat ollakin EVP Tarkastuslentäjä.

Toi konetyyppi Comp Air 8 oli ihan väärä valinta tähän hyppytoimintaan! Montako Comp 8 on käytössä hyppytoiminnasa maailmalla? Ei ole montaa eli ihan väärä valinta...

Noin vuoden kuluttua tuostakin onnettomuudesta löytyy onnettomuustutkinta raportti, ihan vain googlettamalla. Joten siihen asti kaikki on arvailua. Ketään kirjoittajista kun ei tainut olla paikalla. Tuolla aikaisemmin joku kirjoitti moottorin ääni havainnoista. Itse pitäisin niitä melko luotettavina, Todennäköisesti ko. ihminen on katsellut ja kuunnellut satoja kertoja kun hyppykoneet ottavat korkeutta. Joten kyllä se moottorin tai potkurin hajoaminen on se mikä koneen tiputti. Tietysti koneen olisi pitänyt "liukua" alas, MUTTA kuten tuolla aikaisemmin kirjoitettiin. Koneella on pyritty nousemaan niin tehokkaasti ylös kuin mahdollista, sitten hätätilanteessa ei olekkaan ollut aikaa tai taitoa korjata tilannetta. 650 hepan avulla kiivetään ylöspäin, tehot voi mennä nollille vaikka sekunnissa, niin kyllä se nokka tipahtaa todella rajusti.

Outoa, että tästä onnettomuudesta keskusteleminen on 8 vainajan häpäisemistä. Ei pitäisi liian heppoisin perustein puhua häpäisemisestä. Ainahan sitä on keskusteltu näillä palstoilla asioista kuin asioista eikä se tarkoita sitä, että olisi jotenkin tarkoitushakuista nämä keskustelut. Parempi pysyä poissa tältä palstalta jos hermot ei kestä asiallista kirjoittelua.

Onko koneeseen lisätty jälkikäteen siipien jatkeet ylöspäin.
MTV3 kuvassa näyttäisi ettei ole ylöspäin kaartuvia siipiä.
Julkaistu 20.4.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mita-turmakoneelle-tapahtui--hyppaajat-kiittelivat-turvallista-menopelia/3173296

Osaavatkohan kuulijat kertoa, oliko kuultu ylimääräinen ääni potkurin yliäänirätinää, silloinhan potkuri on pyörinyt max. tai jo vähän yli?

Yleisesti turbiininiekoissa vakiokierrospotkuri kääntyy suurelle lapakulmalle, kun öljyn paine häviää. Moottori pysähtyy ja lapa seisoo, eikä pyöri tuulimyllynä. Mäntämoottorissa vakiokierrospotkuri toimii lapakulman suhteen päinvastoin, kääntyy nousukulmaan, jos ohjaava öljyn paine häviää.

Tolkullista tekstiä evp. Joskus, kun vuorokoneessa on ollut tyhjää kaksikolmannesta, kippari on pyytänyt väkeä perinteisestä lentopelko-osastosta eli takaa siirtymään eteenpäin. Usein seurauksena on ollut hämmennystä, vaikka olen tavallisena pulliaisena koettanut puhua trimmien "riittämisestä". Jos parisataa matkustajaa saisi esim. päähänsä lähteä perään vessan parijonoon voisi lento-asento vaatia toimenpiteitä.

Sakkaus ja moottorivika noin korkealla eivät aiheuta pilotille merkittäviä ongelmia. Laskua ilman moottoritehoja treenataan säännöllisesti.

Sakkaus johtuu siitä, että kone liikkuu liian hitaasti ilmassa. Syöksyssä nopeus kasvaa, ja sakkaus loppuu, ja lentäjä oikaisee koneen. Uudella konetyypillä lennettäessä kokeillaan sakkausominaisuuksia ihan tarkoituksella, ei se ole vaarallista. Tuon koneen suurin lentonopeus on niin iso, että se ei heti hajoa syöksyssäkään nopeuksienkaan vaikutuksesta. Vaikka koneen painopiste tippuisikin eteen, ei se tee koneesta ohjauskelvotonta, itseasiassa päinvastoin. Jos painopiste muuttuisi taakse, tilanne olisi vakavampi.

Lentäjän mukaan kone menetti ohjattavuutensa. Hän on sitä puolisen minuuttia koettanut saada hallintaan, se on pitkä aika, eikä pilotti olisi hypännyt jos jotain olisi ollut tehtävissä. Todennäköistä on, että koneessa rikkoutui jotain korkeusvakaajaan liittyvää.

Lentokoneet on rakennettu siten, että korkeusvakaaja (se pienempisiipi siellä takana) painaa koneen pyrstöä alaspäin. Jos korkeusvakaaja pettää, kone tippuu nokka alaspäin, eikä ole enää oikaistavissa.

Hirveä tapaus, osanottoni uhrien omaisille ja ystäville.

Ei kaikki samat päde hyppylentokoneeseen, jossa on todella tehokas moottori. Kone roikkuu vaan potkurinsa varassa keula korkealla, kunnes joskus kovan päivän illalla, pilotin tarkkaavaisuus herpaantuu ja kone vääntää itsensä ympäri.

Onko ohjesääntöä, mitkä koneet oikaistaan sakkauksesta nokka horisontissa ja teholla ja mitkä laskemalla nokka myös reilusti alas? Onko pelkästään konekohtainen juttu?