Lapseni joutui isänsä seksileluksi

Hyvä, että olet ilmoittanut poliisille ja tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Isä on ehdottomasti pidettävä erossa tytöstä.

Myös terapeuttinen ammattiapu on paikallaan sekä tytölle että sinulle ja mieluiten nyt heti. Jos näitä asioita ei käsitellä saman tien ja lapselle tehdä selväksi, että isä on toiminut väärin, seuraukset voivat olla hirveät. Lapsen pitää ymmärtää, että se mitä on tapahtunut, ei ole normaalia.

Meitä löytyy täältä jos jonkinlaista kulkijaa. Valitettavasti.

Sanoisin, että tyttö on sen verran pieni, että ei varmaan muista nuota tapahtumia isona (onneksi).
Neuvoisin sinua olemaan tytölle rehellinen asioista, mutta silti kohtelemaan häntä samoin kuin ennenkin.
Lapsi kaipaa tavallista turvallista arkea.

Olen itse oman isoisäni hyväksikäyttämä.
Olen ollut sen ikäinen, että muistan tapahtumat vielä osittain
(ikää nyt alta 30). Tapahtumista toivuin melko nopeasti, mutta kaikki se jälkipyykki oli todella ahdistavaa.
Menetin välit moneen sukulaiseen tapahtumien takia, oli terapiaa jos jonkinlaista ja äiti vielä jahkui asiaa tämän tuosta kotona.

Neuvoisin siis myös kuuntelemaan tytön omia toiveita, kun hän kasvaa. Jos hän ei halua puhua aiheesta tai käydä terapiassa, niin älä pakota häntä siihen, mutta jos hän itse haluaa, niin anna mahdollisuus ilmanmuuta.

Toivon sinulle valtavasti voimia!
Kyllä kaikki järjestyy.

Minä jouduin isäni hyväksikäyttämäksi ikävuosina 3 - 10.

Minusta kasvoi suht normaali: minulla on ammatti, pitkä parisuhde ja pieni lapsi. Tie on silti ollut pitkä ja kipu ja pelko ovat jättäneet arpensa.

Sanoisin, että se, että tyttö ei enää joudu isänsä luokse ja isää rangaistaan teostaan, on tärkeintä. Koska lapsi on niin pieni, uskon, että asian ylenmääräinen vatvominenkin on hänelle vahingoksi. Älä vähättele, mutta älä myöskään korosta liikaa sitä, että hän on joutunut hyväksikäytetyksi. Se asia on olemassa, eikä siitä vaieta, mutta sen ei tarvitse olla "framilla".

Uskon, että murkkuiän kynnyksellä hän alkaa käydä asiaa uudelleen läpi. Ole silloin avoin siitä, mitä tapahtui ja sano, että se oli väärin ja että väärintekijää rangaistiin. Silloin on ehkä tarpeen käydä terapiassa tai jossain vastaavassa. Hyväksikäyttö voi oirella esim. syömishäiriönä tai itsensä vahingoittamisena.

Esim. Tukinaisista saat vinkkiä, miten toimia.

On hienoa, että tartuit tilanteeseen tarmokkaasti. Se on lapsellesi tärkeää. Hyväksikäytetyllä on usein hyvin yksinäinen fiilis, koska he jäävät usein aivan yksin kokemansa väkivallan kanssa, eikä heitä puolusta kukaan. Sinun tytölläsi on tilanne toinen, hänellä on äiti, joka häntä puolustaa.

Tsemppiä!

no, 2-vuotias ei kyllä tasan varmasti mistään varsinaisesta terapiasta mitään tajua/ hyödy. (ne kouluiästä eteenpäin) Mutta lapsi siis luonnollisesti pidettävä turvassa ja hänelle voi kertoa tapahtuneesta sen verran, että se oli väärin/ eikä tule nää koskaan toistumaan jne. Pienelle lapselle on hyvå antaa aikaa sopeutua tilanteeseen. Ei siis mielellään mitään päivähoidon aloitusta tai muuta stressiä juuri nyt vähään aikaan. Varmasti riittää, että hyväksikäytö loppuu heti ja lapsella on "normaali"/saatavilla oleva/ välittävä äiti. Äidiltä ehkä vaaditaan tosin nyt vähän normia enemmän painajaisten/ yöllisten kauhukokemusten tms yöheräilyjen sietoa. Ehkä pientä "viivettä" lapsella uusien asioiden oppimisessa voi tulla kun tämä vie niin paljon tilaa..

Älkää nyt kivittäkö minua tästä hyvästä, mutta aloituksessa hieman herättää epäilystä että kyseessä on alle kaksi vuotias lapsi joka on osannut monella tapaa kertoa ja näyttää asian. Kaksivuotiaan kehitys ei yleisesti ole sellaisella tasolla että hän osaisi kertoa väärästä kohtelusta..

En sano etteikö tälläistä tapahtuisi, koska valitettava totuus on että liian monella lapsella hyväksikäyttö on arkipäivää ja pienet ihmiset kärsii niin paljon ja aivan turhaan :/

Typerä ja sairas provo.

Eipä tainnut olla provo, valitettavasti. Vaikka lapsi ei muista tapahtuneita niin vaikeat tunne-elämän häiriöt niistä kuitenkin jää. Oireet, ahdistus, pelko, kauhu, korostuvat eri kehitysasteissa esim. murrosiässä kun sex drive alkaa korostua. Vaikeuksia seksuaalisuuden ja parisuhde alueella.

Traumat on aina oma lukunsa ja mitä varhaisemmassa vaiheessa tuollaista tapahtuu sen vaikeampi siitä on selvitä. Juuri sen takia että tapahtumat ovat poissa mielestä mutta oireet jäljellä. Kannattaa katsoa delfins ry:n sivustoa sieltä löytyy paljon asiaa miten lapsuudenaikainen seksuaalinen hyväksikäyttö vaikuttaa aikuiselämässä.

Toivottavasti lapsi ei joudu olemaan kahden kesken isänsä kanssa ennen aikuisikäänsä...

Sen kummemmin kommentoimatta: Minun as-poikani puhui kaksivuotiaana monisanaisia lauseita virheetöntä suomea ja osasi selittää vaikka mitä. Kaikki ihailivat taitavaa ja varhaiskypsää lasta... Sen jälkeen tosin on muuten mennyt päin helvettiä :(:(